3.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 99/64

—

ottaa huomioon 7. toukokuuta 2010 julkaistun komission tausta-asiakirjan ”Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020”,

—

ottaa huomioon 10. tammikuuta 2007 annetun komission tiedonannon Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Energiapolitiikka Euroopalle” (KOM(2007)0001) sekä 13. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Toinen strateginen energiakatsaus – Energian toimitusvarmuutta ja energia-alan solidaarisuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” ja siihen liitetyt asiakirjat (KOM(2008)0781),

—

ottaa huomioon toisesta strategisesta energiakatsauksesta 3. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman (1),

—

ottaa huomioon kolmannen energiapaketin, johon sisältyvät energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 13. heinäkuuta 2009 annettu asetus (EY) N:o 713/2009, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annettu asetus (EY) N:o 714/2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annettu asetus (EY) N:o 715/2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annettu direktiivi 2009/72/EY (”sähködirektiivi”) sekä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annettu direktiivi 2009/73/EY (”maakaasudirektiivi”) (2),

—

ottaa huomioon EU:n energia- ja ilmastonmuutospaketin, johon sisältyvät päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23. huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23. huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi 23. huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY, direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta 23. huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/30/EY, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta 23. huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY sekä jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23. huhtikuuta 2009 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY (3),

—

ottaa huomioon EU:n yhteisestä energiapolitiikasta 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman (4),

—

ottaa huomioon 17. joulukuuta 1994 energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen (Energy Charter Treaty, ECT), jossa määritetään oikeudellinen kehys kansainväliselle energia-alan yhteistyölle, sekä siihen liitetyn siirtymäajan pöytäkirjaluonnoksen,

—

ottaa huomioon yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta (Euroopan energia-alan elvytysohjelma) 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 663/2009 (5),

—

ottaa huomioon 31. toukokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskeva talouden elvytysohjelma (asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttaminen)” (KOM(2010)0283),

—

ottaa huomioon 7. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma) (KOM(2009)0519) ja ottaa huomioon investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma) 11. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman (6),

—

ottaa huomioon 4. toukokuuta 2010 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan laajuisten energiaverkkojen toteuttamisesta vuosina 2007–2009 (KOM(2010)0203),

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja direktiivin 2004/67/EY kumoamisesta (KOM(2009)0363) (Vidal-Quadrasin mietintö),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen” (KOM(2006)0545),

—

ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2010 annetun komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille sähkön toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavien toimenpiteiden edistymisestä (KOM(2010)0330),

—

ottaa huomioon 21. toukokuuta 2010 päivätyn ehdotuksen neuvoston päätelmiksi ”Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020” (7),

—

ottaa huomioon energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta 5. huhtikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/32/EY (”energiapalveludirektiivi”) (8),

—

ottaa huomioon hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/62/ETY muuttamisesta 11. helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY (”yhteistuotantodirektiivi”) (9),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A7-0313/2010),

A.

katsoo, että Lissabonin sopimus käynnisti unionin uuden aikakauden, jolloin tavoitteitamme ja strategioitamme sekä EU:n talousarviota on tarkistettava, jotta perussopimus voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön,

B.

ottaa huomioon, että energiaa koskevan erityisen luvun sisällyttäminen Lissabonin sopimukseen merkitsee sitä, että kestävyyteen, toimitusvarmuuteen, verkkojen yhteenliitettävyyteen ja solidaarisuuteen perustuvien energia-aloitteiden kehittämiselle on vahva oikeusperusta,

C.

panee merkille energialainsäädännön viivästyneen tai puutteellisen täytäntöönpanon ja energiastrategioiden koordinoinnin puuttumisen unionissa ja katsoo, että tilanne edellyttää komissiolta vahvaa johtajuutta tämän puutteen korjaamiseksi sekä jäsenvaltioiden tahdon ja tuen näkyvää ja vakuuttavaa osoittamista,

D.

katsoo, että Eurooppa on yhä riippuvaisempi etenkin fossiilisten polttoaineiden tuonnista ulkomaisista energialähteistä, ja katsoo, että riippuvuus öljystä on erityisen suurta ja se lisääntyy tulevaisuudessa, ja katsoo, että sen vuoksi EU:n energiapolitiikassa on oltava kansainvälinen ulottuvuus,

E.

katsoo, että elintaso ja taloudellinen kilpailukyky ovat riippuvaisia energian hinnasta ja saatavuudesta,

F.

katsoo, että EU:n energiapolitiikalla olisi autettava EU:ta noudattamaan sitoumustaan vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä,

G.

katsoo, että seuraavan vuosikymmenen aikana tarvitaan suuria energiainvestointeja etenkin uusiin voimalaitoksiin, yhteenliittymiin ja verkkoihin, ja koska nämä investoinnit muuttavat energiavalikoimaa vieläkin pitemmällä aikavälillä, olisi ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että ne edistävät siirtymistä kestävään talouteen; katsoo, että tämä edellyttää rahoitusvälineiden uutta monipuolistamista edelleen tai mahdollisesti uusia markkinajärjestelyjä erityisesti energian suhteen eniten eristyksissä olevilla alueilla,

H.

ottaa huomioon, että EU:n 27 jäsenvaltiossa on suuret biomassavarat, joilla voidaan valmistaa merkittävä määrä toisen sukupolven biopolttoaineita,

I.

katsoo, että hiili on jatkossakin tärkeä primaarinen energianlähde sekä kansalaisten että talouden kannalta,

J.

katsoo, että energia-alan investoinnit ovat vahvasti pääomavaltaisia ja on luotava vakaa pitkän aikavälin sääntelykehys, jonka avulla yritykset voivat tehdä ympäristön ja talouden kannalta kestäviä investointipäätöksiä; katsoo, että tällöin olisi ehdottomasti vältettävä kilpailun vääristyminen,

K.

ottaa huomioon, että EU:n kunnianhimoinen pitkän aikavälin päästövähennystavoite olisi asetettava maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumista koskevan sopimuksen yhteydessä, jotta voidaan maksimoida EU:n myönteinen osallistuminen kansainvälisiin neuvotteluihin ja välttää hiilivuodon riskit ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn heikentyminen,

L.

katsoo, että energiaverkkojen infrastruktuuria on rahoitettava ennen kaikkea energiamaksuin; katsoo kuitenkin, että EU:n rahoitusta ja tukea saatetaan tarvita silloin, kun markkinat eivät yksinään kykene rahoittamaan tällaisia investointeja, jotta voidaan perustaa asianmukaisesti toimivia verkkoja ja avata Euroopan energiamarkkinoita erityisesti vähiten kehittyneillä alueilla,

M.

katsoo, että rahoituskriisiä seurannut talouden laskusuhdanne on viivästyttänyt energia-alan investointeja; katsoo kuitenkin, että kriisi voi myös tarjota Euroopalle tilaisuuden uudistuksiin,

N.

katsoo, että kestävässä ja dynaamisessa taloudessa olisi pyrittävä erottamaan toisistaan talouskasvu ja energiankulutus etenkin parantamalla energiatehokkuutta tuotantoyksikköä kohti,

O.

ottaa huomioon, että komissio ilmoitti myös aikovansa arvioida maailmanlaajuista kaasutilannetta vuonna 2009 ja määrittää puutteet tarkoituksena esittää kaasualan toimintasuunnitelma,

1.

panee tyytyväisenä merkille komission tausta-asiakirjan ”Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020” ensimmäisenä askeleena kohti EU:n kattavaa energiapolitiikkaa osana Eurooppa 2020 -strategiaa;

2.

katsoo, että mahdollisessa tulevassa strategiassa olisi pyrittävä saavuttamaan Lissabonin sopimuksen tavoitteet, joita ovat energian yhtenäismarkkinat, toimitusvarmuus, energiatehokkuus ja energiansäästöt, uusien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen sekä energiaverkkojen kehittäminen; katsoo lisäksi, että strategialla olisi edistettävä edullisia energianhintoja kaikkien kuluttajien hyväksi, uusiutuvia energiamuotoja kestävässä energiantuotannossa sekä integroitujen, yhteentoimivien ja älykkäiden energiaverkkojen kehittämistä ja johdettava riippuvuuden vähentämiseen tuontienergiasta ja kotimaisen uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen siten, että samalla kilpailukyky ja kasvu sekä kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen säilyvät;

3.

korostaa, että ehdotettu strategia olisi toteutettava ennen kaikkea yhteisvastuun ja vastuullisuuden hengessä siten, että yhtäkään jäsenvaltiota ei jätetä jälkeen tai omilleen ja kaikki jäsenvaltiot ryhtyvät toimiin unionin yhteisen toimitusvarmuuden takaamiseksi; korostaa, että energiaa koskevan erityisen osaston sisällyttäminen perussopimukseen (SEUT-sopimuksen 194 artikla) oli tärkeää, koska se on vakaa oikeusperusta yhteisömenetelmän mukaisesti toteutettaville unionin toimille;

4.

korostaa, että unioni tarvitsee pitkän aikavälin näkemyksen, joka koskee tehokasta ja kestävää energiapolitiikkaa vuoteen 2050 asti, jonka ohjenuorana ovat unionin pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet ja jota täydennetään täsmällisillä ja kattavilla lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelmilla, jotta voidaan auttaa näiden tavoitteiden saavuttamista;

5.

kehottaa laatimaan suunnitelmia Euroopan energiayhteisöstä, johon sisältyy energiaverkkoja koskeva tehokas yhteistyö ja unionin rahoitus uudelle teknologialle; katsoo, että Euroopan energiayhteisön avulla olisi ensimmäisessä vaiheessa ilman Lissabonin sopimuksen tarkistamista päästävä eroon unionin energiapolitiikan hajanaisuudesta ja annettava unionille kansainvälistä painoarvoa unionin energiasuhteissa;

6.

korostaa, että EU:n poliittisia tavoitteita ei voida saavuttaa saattamatta päätökseen Euroopan energia-alan sisämarkkinoita; katsoo, että tähän tulisi pyrkiä sellaisen selkeän oikeudellisen kehyksen pohjalta, jossa lainsäädäntö saatetaan tiukasti voimaan ja komissio on tarvittaessa aiempaa valmiimpi käynnistämään rikkomismenettelyjä jäsenvaltioita vastaan;

7.

painottaa voimakkaasti, että nykyinen EU:n lainsäädäntö on pantava asianmukaisesti täytäntöön ja EU:n energiatavoitteet on saavutettava; korostaa, että kolmannen energiapaketin säännöt ja energiatehokkuuspaketti on pantava nopeasti ja tarkoin täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa;

8.

kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot ovat täydellisesti ja asianmukaisesti panneet täytäntöön ja saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään nykyiset sisämarkkinadirektiivit, ja jos jäsenvaltiot eivät tehneet näin, harkitsemaan viimeisenä keinona nykyisten direktiivien keskeisten säännösten uudelleenlaadintaa asetusten muodossa, jotta varmistetaan suora täysimääräinen täytäntöönpano kaikkialla yhtenäismarkkinoilla;

9.

katsoo, että on taattava Euroopan sähköntuotantorakenteisiin liittyvä toimitusvarmuus etenkin laatimalla teollisuuspolitiikkaa, jolla tuetaan pitkän aikavälin sijoituksia sähköntuotantoon unionin alueella;

10.

katsoo, että energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisten asemaa sekä kansallisten sääntelyviranomaisten, kilpailuviranomaisten ja komission välistä yhteistyötä olisi vahvistettava erityisesti kun on kyse vähittäis- ja tukkumarkkinoista; kehottaa komissiota tässä yhteydessä ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ja siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti; toteaa, että jos energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston ja siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston toimivaltuudet osoittautuvat riittämättömiksi yhdentyneiden eurooppalaisten energiamarkkinoiden luomiseksi, niiden toimivaltuuksia on mahdollisesti muutettava; kehottaa komissiota ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa kehittämään ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa sidosryhmien osallistumista;

11.

korostaa tarvetta lisätä energian tukkumarkkinoiden avoimuutta ja parantaa niiden toimintaa kuluttajien hyväksi erityisesti energiamarkkinoilla kaupan olevien rahoitustuotteiden osalta ja korostaa tehokkaiden Euroopan laajuisten päiväkauppamarkkinoiden perustamisen merkitystä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission ilmoituksen, että se aikoo antaa ehdotuksen energiamarkkinoiden avoimuudesta ja luotettavuudesta, ja kehottaa laatimaan tätä varten johdonmukaiset sääntelypuitteet;

12.

katsoo, että kuluttajat voivat hyötyä kilpailun lisääntymisestä energiamarkkinoilla; korostaa tarvetta tukea kilpailua monipuolistamalla toimitusreittejä, energialähteitä ja markkinoiden toimijoita Euroopan markkinoilla ja painottaa, että on tärkeää kannustaa uusien liiketoimintamallien kehittämistä;

13.

palauttaa mieliin komission vuonna 2005 tekemän alakohtaisen kyselyn; kehottaa käynnistämään energia-alan toisen kyselyn vuonna 2013;

14.

pyytää komissiota järjestämään vuotuisen huippukokouksen, johon osallistuu kansallisten parlamenttien energia-asioista vastaavien valiokuntien edustajia ja Euroopan parlamentin jäseniä sekä EU:n energiapolitiikkaa, lainsäädäntöä ja muita asiaan liittyviä kysymyksiä käsittelevien sidosryhmien edustajia keskinäisen yhteisymmärryksen parantamiseksi; kannattaa myös ajatusta ajankohtaisiin energia-asioihin keskittyvästä Eurooppa-neuvoston kokouksesta, jossa olisi otettava huomioon parlamentin mietinnöt vuosien 2011–2020 energiastrategiasta ja energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta;

15.

korostaa voimakkaasti, että EU:n laajuisen uudenaikaisen ja älykkään sähkö- ja kaasuverkon kehittämisen viivästyminen vaarantaa EU:n kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa vuoteen 2020 mennessä energiaa ja ilmastoa koskevat niin kutsutut 20-20-20-tavoitteet ja vuodeksi 2050 asetetut valtion- ja hallitusten päämiesten sopimat tavoitteet, joiden avulla voidaan lisätä EU:n energiantoimitusten varmuutta; pitää sen vuoksi myönteisenä, että energiastrategiassa keskitytään älykkääseen ja uudenaikaiseen infrastruktuuriin EU:n laajuisten uudenaikaisten integroitujen verkkojen rakentamista varten;

16.

korostaa, että energian sisämarkkinat voidaan saattaa päätökseen vain yleiseurooppalaisen energiaverkon avulla, jossa ei oteta huomioon jäsenvaltioiden rajoja; pitää tarpeellisena kehittää ja panna täysin täytäntöön kiireesti perussopimuksen ja toissijaisen lainsäädännön mukaisia lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä mekanismeja, jotta voidaan toteuttaa viipymättä vielä tarvittavat toimet Euroopan laajuisten energiaverkkoyhteyksien aukkojen ja puutteiden korjaamiseksi; toteaa, että varmistamalla EU:n koko energiantuotannon optimaalisen käytön vähennetään tuonnin tarvetta;

17.

kehottaa jäsenvaltioita antamaan komissiolle hyvissä ajoin ja kokonaisuudessaan energiainfrastruktuuriin liittyvien investointihankkeiden ilmoittamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 617/2010 mukaiset tiedot, jotta voidaan laatia yhteenveto potentiaalisista kysynnän ja toimitusten aukkokohdista sekä investointien esteistä, odotettaessa tuomioistuimen tuomiota asetuksen laillisuudesta, koska asetus olisi pitänyt hyväksyä perussopimuksen 194 artiklan mukaisessa yhteispäätösmenettelyssä;

18.

katsoo, että Pohjanmeren offshore-verkkoa koskevasta komission suunnitelmasta olisi tultava muiden alueellisten aloitteiden, kuten Välimeren energiayhteistyötä ja Baltian yhteenliitäntää koskevien hankkeiden, ohella yksi Euroopan superverkon kulmakivistä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varaamaan sen kehittämiseen tarvittavat resurssit;

19.

korostaa, että verkon kymmenvuotista kehittämissuunnitelmaa (EU:n sähkö- ja kaasuverkkojen integroimiseksi) olisi lähennettävä tiiviimmin vuoden 2020 tavoitteisiin ja sitten toteutettava teknisenä ja menettelyllisenä perustana energiainfrastruktuuria koskevalle uudelle lainsäädännölle; panee merkille energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston roolin yhteisön laajuisten verkkokehityssuunnitelmien seurannassa; painottaa, että energiasaarekkeet on integroitava nopeasti eurooppalaiseen energiaverkkoon, myös kaasuverkkojen yhteenliitäntöjen ja nesteytetyn maakaasun terminaalien avulla, koska siten pitäisi olla mahdollista poistaa joidenkin jäsenvaltioiden markkinoiden eristyneisyys ja lisätä niiden jäsenvaltioiden toimitusvarmuutta, jotka ovat nykyisin erittäin riippuvaisia harvoista EU:n ulkopuolisista maista;

20.

korostaa tarvetta saada aikaan entistä kattavampi operaattoreiden välinen infrastruktuuriverkon hallintaa koskeva tiedonvaihto, jotta voidaan välttää tietoon liittyvän epäsymmetrian aiheuttama markkinoiden vääristyminen;

21.

toistaa, että jos markkinoilla halutaan kannustaa investoimaan uuteen energiateknologian tutkimukseen ja kehitykseen, ne tarvitsevat sääntelypuitteet; korostaa tässä yhteydessä uudelleen EU-patentin tarvetta;

22.

korostaa myös kiireellistä tarvetta kehittää ja uudistaa jakeluverkkoja, jotta ne voivat välittää suuremman määrän hajautettua energiaa;

23.

uskoo, että nykyinen Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva ohjelma on ollut tehoton eikä sen avulla ole edistetty tehokkaasti jäsenvaltioiden välisten yhteenliitäntöjen rakentamista ja että sitä on mukautettava ilmasto- ja energiapaketissa ja kolmannessa sisämarkkinapaketissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; uskoo lisäksi, että ehdotetussa energiainfrastruktuuripaketissa ja Euroopan laajuisten energiaverkkojen korvaamisessa olisi näin ollen

24.

katsoo, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi otettava huomioon EU:n ensisijaiset poliittiset tavoitteet siten kuin ne on esitetty Eurooppa 2020 -strategiassa, ottaen huomioon toisen strategisen energiakatsauksen tulokset ja ensisijaiset tavoitteet, mikä merkitsee, että talousarviosta olisi osoitettava aiempaa merkittävästi suurempi osuus energiapolitiikkaan, myös nykyaikaiseen ja älykkääseen energiainfrastruktuuriin, energiatehokkuuteen, uusituvan energian hankkeisiin ja uuden energiateknologian tutkimukseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon;

25.

katsoo, että nykyaikainen EU:n laajuinen sähköverkko on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan tavoite, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus on 20 prosenttia; vaatii siksi komissiota kehittämään sopivan kannustinjärjestelmän voimalaitosinvestoinneille tietyillä alueilla, jotta voidaan saavuttaa optimaalinen taloudellinen vaikutus ja välttää tehottomia verkkoinvestointeja; toteaa tässä yhteydessä, että yleisessä strategiassa on otettava huomioon koko energiajärjestelmä tuottajista kuluttajiin;

26.

pyytää komissiota ehdottamaan strategiaa, jolla parannetaan lämmitysmarkkinoiden tehokkuutta, jotta voidaan tukea kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kaltaisia tehokkaita paikallisia infrastruktuureja, jotka auttavat integroitujen ratkaisujen kehittämistä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja uusiutuvien energialähteiden tehokkaaseen käyttöön perustuvaan lämmityksen-, jäähdytyksen- ja sähköntuotantoon;

27.

uskoo, että innovatiiviset rahoitusvälineet (kuten julkisten pankkien riskinjakojärjestelyt ja lainajärjestelmät) voisivat toimia tärkeänä välineenä tuettaessa investointeja energiainfrastruktuuriin ja energiatehokkuuteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin ja tutkimukseen ja uuden energiateknologian soveltamiseen pyrittäessä tukemaan siirtymistä kestävään talouteen; kehottaa komissiota näin ollen täydentämään tai korvaamaan yhä useammin perinteiset lainat näillä järjestelmillä ja kannustamaan jäsenvaltioita käyttämään tällaisia innovatiivisia rahoitusvälineitä; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota vastaavista välineistä saatuihin myönteisiin kokemuksiin; tukee voimakkaasti ehdotusta käyttää EU:n budjettivaroja lainatakuina, joilla rohkaistaan yksityisiä ja julkisia investointeja;

28.

katsoo sen mukaisesti, mitä myös komissio korostaa Eurooppa 2020 -strategiassa, että EU:n pitäisi siirtää verotuksen painopistettä ympäristölle haitallisen toiminnan verotukseen; kehottaa komissiota näin ollen tarkistamaan energiaverodirektiiviä;

29.

pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa energiainvestointien rahoituksessa keskitytään hankkeisiin, joiden avulla luodaan mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja;

30.

korostaa, että osa jäsenvaltioista saattaa tarvita unionilta jonkin verran tukea infrastruktuuriin tehtäviin suuriin investointeihin, myös sähköverkkoihin ja toimitusverkkoihin, erityisesti energiantoimitusten turvaamiseksi ja ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, siinä tapauksessa, että markkinat eivät pysty sitä yksin tarjoamaan;

31.

korostaa, että markkinoiden yhdentyminen edellyttää käytössä olevien verkkojen parempaa hyödyntämistä, joka perustuu markkinajärjestelyjen rajatylittävään yhdenmukaistamiseen ja yhteenliittymien Euroopan laajuisten yhtenäisten hallintajärjestelmien kehittämiseen;

32.

panee merkille, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto on vastuussa sen varmistamisesta, että kansalliset sähköverkkojen kehittämissuunnitelmat ovat verkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman mukaisia;

33.

korostaa, että monet uudemmat jäsenvaltiot ovat erityisen alttiita energian ulkoisille toimituskatkoksille ja tarvitsevat unionin erityistä tukea energian vakaan toimitusvarmuuden varmistamiseen;

34.

suhtautuu myönteisesti älykkäisiin siirtoverkkoihin keskittyvän asiantuntijaryhmän perustamiseen komissiossa ja suosittelee, että kyseinen ryhmä ottaa työssään asianmukaisesti huomioon kaikkien sidosryhmien lausunnot; pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti työryhmän työn edistymisestä; korostaa, että komission olisi työryhmän johtopäätösten perusteella varmistettava älykkäitä verkkoja koskeva suotuisa EU:n sääntelykehys, joka tarjoaa verkko-operaattoreille asianmukaisia kannustimia investoida toimintansa tehostamiseen ja jossa määritetään älykkäiden verkkojen kehittämistä koskevat EU:n yhteiset normit ja siten autetaan siirtymistä kestävään talouteen; tukee lisäksi innovatiivista viestintää, automaatiota ja verkonvalvontateknologiaa koskevia pilottihankkeita; palauttaa mieliin direktiivin 2009/72/EY ja 2009/73/EY älykkäitä mittausjärjestelmiä koskeva säännökset;

35.

tukee pilottihankkeita älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottamiseksi – esimerkiksi SET-suunnitelmaan kuuluvat niin kutsutut älykkäät kaupungit – mikäli kuluttajien ja vähätuloisten käyttäjien suojelusta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan;

36.

pyytää komissiota laatimaan vuoden 2011 loppuun mennessä analyysin koko maailman ja EU:n kaasumarkkinoiden tulevaisuudesta, mukaan lukien arvioinnit jo suunniteltujen kaasuinfrastruktuurihankkeiden (kuten eteläisen käytävän yhteydessä kehitetyt hankkeet) ja uusien nesteytetyn maakaasun terminaalien vaikutuksista, liuskekaasun mahdollisen kehittämisen vaikutuksista Yhdysvaltojen kaasumarkkinoihin (erityisesti nesteytetyn maakaasun tuontitarpeeseen) sekä sellaisista tulevista vaikutuksista kaasun toimitusvarmuuteen ja hintoihin, joita liuskekaasun mahdollisesta kehittämisestä EU:ssa aiheutuu; katsoo, että analyysissa on otettava huomioon ja käytettävä lähtökohtana infrastruktuurien tämänhetkistä tilannetta ja EU:n vuodeksi 2020 asettamia hiilidioksiditavoitteita; korostaa, että kaikkia asiaan liittyviä sidosryhmiä olisi kuultava;

37.

katsoo, että energiatehokkuuden ja energiansäästön olisi oltava kaikkien tulevien strategioiden ensisijaisia tavoitteita, koska näin saadaan kustannustehokkaasti vähennettyä EU:n energiariippuvuutta, torjutaan ilmastonmuutosta, luodaan työpaikkoja ja taloudellista kilpailukykyä ja tasapainotetaan energiahintojen nousua ja siten vähennetään energiaköyhyyttä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan energiatehokkuuden EU:n asialistan kärkisijoille ja kehottaa nopeuttamaan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa ja vaatii komissiota hyväksymään ajoissa kunnianhimoisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman; katsoo siksi, että suunnitelma olisi pantava täytäntöön siten, että otetaan huomioon joissakin jäsenvaltioissa jo toteutetut toimet;

38.

panee tyytyväisenä merkille energiatehokkuuden toimintasuunnitelman tarkistamisen; kehottaa komissiota ottamaan parlamentin kannan huomioon;

39.

korostaa, että TVT:llä voi ja pitäisi olla merkittävä asema kotitalouksien, liikenteen, energiatuotannon ja teollisuuden vastuullisen energiankäytön edistämisessä; katsoo, että älykkäät sähkömittarit, tehokas valaistus, tietotekniikan etäresurssipalvelut ja hajautettu ohjelmistotekniikka voivat muuttaa energian käyttötottumuksia;

40.

katsoo, että energiatehokkuudessa ja energiansäästöissä olisi keskityttävä myös energian toimitus- ja kysyntäketjuun kokonaisuudessaan, mukaan lukien energian muunto, siirrot, jakelu ja toimitukset, sekä teollisuuden ja kotitalouksien kulutukseen;

41.

tukee asianmukaisesti toimivien energiapalvelumarkkinoiden kehittämistä ja uusien markkinamekanismien käyttöönottoa energiatehokkuuden parantamiseksi keinona lisätä EU:n talouden kilpailukykyä;

42.

uskoo lisäksi, että on keskityttävä energiaa kuluttavien tuotteiden energiatehokkuuteen; kannustaa komissiota panemaan ekologista suunnittelua koskevan direktiivin täydellisesti täytäntöön esimerkiksi sisällyttämällä siihen enemmän tuotteita ja soveltamalla dynaamista normien asettamista varmistaakseen, että asetettavat tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja että niitä päivitetään säännöllisesti;

43.

kehottaa komissiota esittämään arvioinnin nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanosta; katsoo, että jos arvioinnissa käy ilmi, että koko energiatehokkuusstrategian täytäntöönpano ei ole tyydyttävää ja EU:n ei siksi ennusteta saavuttavan vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteitaan, energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan olisi sisällytettävä komission antama sitoumus esittää jäsenvaltioille uusia EU:n toimia, kuten yksilöllisiä energiatehokkuustavoitteita, jotka vastaavat vähintään 20 prosentin energiansäästöä EU:n tasolla Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden mukaisesti ja joissa otetaan huomioon erilaiset lähtötilanteet ja kansalliset olosuhteet, sekä kunkin jäsenvaltion energiatehokkuuden toimintasuunnitelman etukäteishyväksyntää; katsoo, että tällaisten lisätoimien on osoitettava olevan tarpeellisia, oikeudenmukaisia ja mitattavissa olevia ja niillä on oltava tehokas ja välitön vaikutus kansallisten energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan yhteisistä menetelmistä, joilla määritetään kansalliset energiatehokkuus- ja säästötavoitteet sekä seurataan näiden tavoitteiden saavuttamista;

44.

tukee energiapolitiikan ja energiatehokkuuden alalla monitasoista, hajautettua lähestymistapaa, kaupunginjohtajien sopimus ja älykkäitä kaupunkeja koskevan aloitteen edelleen kehittäminen mukaan luettuina; korostaa uskottavan rahoituksen tarvetta, alhaalta ylös suuntautuvat hankkeet ja kaupunkien ja alueiden osallistuminen mukaan luettuina; korostaa, että tulevan koheesiopolitiikan ja sen varojen käytön sovittaminen yhteen Eurooppa 2020 -strategian kanssa saisi aikaan ratkaisevan täytäntöönpanomekanismin, joka tuo älykästä ja kestävää kasvua jäsenvaltioille ja alueille;

45.

katsoo, että Eurooppa on jäämässä jälkeen kansainvälisistä kumppaneistaan bioenergian teknologian täyden potentiaalin kehittämisessä; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan luonnoksen monialaisesta biomassapolitiikasta, jonka avulla luodaan kestävät markkinat maa- ja metsätaloudesta ja maatalousjätteestä peräisin olevalle biomassalle ja samalla estetään päästöjen kasvu ja luonnon monimuotoisuuden menettäminen; toteaa, että nyt on käytettävissä kestävää toisen sukupolven teknologiaa; pyytää komissiota ehdottamaan toimintapuitteita ja puoltaa toisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöönoton entistä suurempaa edistämistä Euroopassa;

46.

kehottaa komissiota analysoimaan jäsenvaltioiden laatimia kansallisia uusiutuvan energian toimintasuunnitelmia; pyytää komissiota ryhtymään toimiin ja auttamaan tarvittaessa tiettyjä jäsenvaltioita niiden suunnitelmien parantamisessa sekä käyttämään kaikkia toimivaltuuksiaan varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat oikeudellista velvoitettaan saavuttaa kansalliset tavoitteensa; tähdentää direktiivissä tarkoitettujen yhteistyömekanismien merkitystä, sillä ne auttavat jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa; kehottaa lisäksi komissiota perustamaan toimivaltaisten kansallisten elinten yhteistyöfoorumeja, joilla helpotetaan uusiutuvaan energiaan liittyvää tietojenvaihtoa ja parhaiden käytänteiden määrittelyä;

47.

antaa tunnustuksen pumppuvoimalaitosten tärkeälle tehtävälle tehokkaana, luotettavana ja ympäristöystävällisenä voimanlähteenä lisä- ja tasapainotuspalveluissa;

48.

katsoo, että uusiutuvan energian käytön tehokkuuden varmistamiseksi olisi käytettävä uusiutuvista energianlähteistä annetussa direktiivissä säädettyjä joustomekanismeja ja verkkoyhteyksien ehtoja olisi harmonisoitava, jotta taataan yhdenmukaiset edulliset ehdot uusiutuvalle energialle (esim. verkkoyhteyksien kustannusten maksaminen tariffeissa); uskoo, että keskipitkällä aikavälillä voitaisiin luoda alueellisia uusiutuvien energialähteiden markkinaryhmittymiä;

49.

toivoo, että uusiutuvia energialähteitä voitaisiin ottaa käyttöön entistä tehokkaammin EU:ssa pyrkien pitkällä aikavälillä uusiutuvaa energiaa edistävän EU:n laajuisen yhteisen kannustinjärjestelmän käyttöönottoon, jonka avulla tietyn tyyppisiä uusiutuvia energialähteitä voitaisiin hyödyntää niissä EU:n osissa, joissa ne ovat tehokkaimpia, ja laskea siten tukien kustannuksia ja kohdistaa rahoitus tehokkaasti; katsoo, että pitkällä aikavälillä uusiutuvan energian olisi oltava osa asianmukaisesti toimivia ja integroituja EU:n energian sisämarkkinoita;

50.

katsoo, että olisi kehitettävä keskipitkän aikavälin suunnitelma, jotta voidaan pohtia avainseikkoja, jotka liittyvät uusiutuvan energian ottamiseen olennaiseksi osaksi markkinoita; korostaa tähän liittyen, että yhteensovittamisen on oltava hyvin valmisteltua, jotta vältetään häiriöt nykyisillä kansallisilla markkinoilla; katsoo, että yhdenmukaistetun tukijärjestelmän edellytys ovat hyvin toimivat ja vääristymättömät energian sisämarkkinat, joilla on tasapuoliset toimintaedellytykset; katsoo, että kaiken uuden toiminnan on perustuttava näille tukimekanismeille, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoitteet saavuttamalla ja samalla taanneet laajan maantieteellisen ja teknologisen moninaisuuden ja turvanneet investoijien luottamuksen;

51.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiinsa energiatehokkuutta koskevia rahoitus- ja finanssipoliittisia välineitä (erityisesti rakennusten parannusten suhteen) ja pitämään energiatehokkuutta ja energiainfrastruktuuria ensisijaisena seikkana tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; katsoo, että rahoitusvarojen tehokas käyttäminen – kuten yksityistä pääomaa tarjoavat vihreän infrastruktuurin pankit ja EU:n varojen vaivaton saanti ja kohdistettu osoittaminen – on ratkaisevaa tarjottaessa EU:n varoja energiatehokkuuden parantamiseen;

52.

uskoo, että komission olisi varmistettava yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa, että unioni puhuu yhdellä äänellä ulkoisista energia-asioista; katsoo lisäksi, että EU:n olisi käytettävä uusia toimivaltuuksiaan määritelläkseen aktiivisesti yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ilmastonmuutoksen lieventämisen ja ympäristönsuojelun alalla;

53.

katsoo, että EU:n on varmistettava, että sen energiapolitiikalla on vahva ja johdonmukainen kansainvälinen ulottuvuus, ja sisällytettävä energia-ala ulkoiseen toimintaansa; katsoo, että unionin Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan olisi annettava voimakas tuki EU:n energiapolitiikalle, jotta voidaan parantaa energiavarmuutta;

54.

katsoo, että painopisteen olisi lyhyellä aikavälillä oltava strategisen energiainfrastruktuurin suunnittelussa ja yhteyksien laajentamisessa keskeisiin toimittajiin ja kauttakulkumaihin; katsoo kuitenkin, että tehokkain ja kestävin ratkaisu pitkällä aikavälillä saavutetaan energiatehokkuuden avulla ja energiansäästötoimilla sekä käyttämällä omia energialähteitä;

55.

katsoo, että kaikkia Euroopan unionin alueelle ulottuvia ulkoisia putkistoja ja muita energiaverkkoja olisi hallinnoitava avoimin hallitustenvälisin sopimuksin ja niihin olisi sovellettava sisämarkkinasääntöjä, myös kolmansien osapuolten pääsyä ja määräpaikkaa, käytön valvontaa ja ruuhkien hallintaa ja sopimusten kestoa koskevia sääntöjä sekä ota tai maksa -lausekkeita; kehottaa komissiota varmistamaan, että nykyisissä ja tulevissa putkistoja koskevissa ja kaupallisissa sopimuksissa noudatetaan EU:n energia-alan säännöstöä, ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin;

56.

katsoo, että EU:n pitäisi noudattaa lainsäädännön kirjainta ja valvoa sen noudattamista energiaa koskevan yhteisvastuun hengessä ja kunnioittaen kilpailua ja yhtenäismarkkinoita koskevia sääntöjä, eikä se saisi taipua yksittäisten eurooppalaisten maiden ja etenkään kaasua unionin markkinoille tuovien maiden omien etujen edessä;

57.

kehottaa laajentamaan energiayhteisöä edelleen ottamalla sen jäseniksi lisää EU:n naapurivaltioita, erityisesti itäisiä kumppanuusmaita; korostaa, että komission olisi varmistettava, että energiayhteisön jäsenet panevat EU:n energia-alan säännöt ajoissa ja täysimääräisesti täytäntöön, etenkin myöntämällä EU:n varoja sillä ehdolla, että perussopimusten määräyksiä noudatetaan;

58.

katsoo, että kussakin naapurivaltion kanssa tehtävässä sopimuksessa olisi vahvistettava energiaa koskevaa lukua, joka kattaa poliittisen ja teknologisen yhteistyön, erityisesti tehostamalla energiatehokkuusohjelmia ja sisämarkkinasääntöjä; katsoo, että neuvoston olisi annettava komissiolle valtuudet aloittaa neuvottelut nykyisten energia-alan yhteisymmärryspöytäkirjojen muuttamiseksi oikeudellisesti sitoviksi teksteiksi; toteaa, että ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja sosiaalisen ulottuvuuden on oltava osa energiavuoropuheluja;

59.

kehottaa komissiota tehostamaan kauppasopimusten avulla turvallisuutta ja energiatehokkuutta koskevien EU:n vaatimusten täyttämistä tuonti- ja vientienergian tuotannon, toimittamisen, siirron, varastoinnin ja jalostamisen yhteydessä, ja tekemään WTO:n puitteissa aloitteen, joka koskee turvallisten ja uusiutuvien energianlähteiden ja uuden innovatiivisen energiateknologian avointa ja reilua kauppaa edistävien maailmanlaajuisten normien käyttöönottoa;

60.

panee tyytyväisenä merkille, että Venäjä osallistuu energiaperuskirjaa käsittelevän konferenssin kokouksiin; kehottaa komissiota laajentamaan energiaperuskirjan soveltamista useampiin maihin ja pyrkimään energiaperuskirjaa käsittelevässä konferenssissa neuvotteluratkaisuun, jonka myötä Venäjä hyväksyy kokonaisuudessaan energiaperuskirjan periaatteet ja siihen liitetyt pöytäkirjat; korostaa kuitenkin, että sopimuksen olisi oltava täysin EU:n energian sisämarkkinoiden sääntöjen mukainen; korostaa lisäksi, että energian olisi pysyttävä Venäjän kanssa tehtävän kumppanuus- ja yhteistyösopimusta seuraavan uuden sopimuksen keskiössä ja että tämän uuden sopimuksen tulisi toimia oppaana ja perustana yksittäisten jäsenvaltioiden ja Venäjän välisten suhteiden yhdenmukaisuudelle ja johdonmukaisuudelle;

61.

kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan tiiviisti NATOn kanssa, jotta varmistetaan EU:n ja NATOn energiatoimitusvarmuusstrategioiden johdonmukaisuus;

62.

pyytää komissiota varmistamaan, että kaasun toimitusvarmuutta koskeva asetus pannaan asianmukaisesti täytäntöön asetuksen tultua voimaan;

63.

kehottaa komissiota ja asianomaisia jäsenvaltioita jatkamaan EU:n eteläisen kaasulinjan ja erityisesti Nabucco-hankkeen rakentamista, koska sen avulla voitaisiin parantaa huomattavasti kaasun toimitusvarmuutta Euroopan unionissa; pyytää komissiota raportoimaan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle tämän prosessin etenemisestä;

64.

kehottaa käynnistämään erityisen energia-alan vuoropuhelun Kaspianmeren alueen maiden kanssa ja ilmaisee tyytyväisyytensä Kaspianmeren kehitysyhtiön toimintaan; tukee tässä yhteydessä vuoropuhelua EU:n Mustanmeren alueen strategiasta ja korostaa kaikkien energiakysymysten merkitystä EU:n ja kyseisen alueen välisessä vuoropuhelussa;

65.

ehdottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään DESERTEC- ja TRANSGREEN-aloitteita osana Välimeren aurinkoenergiasuunnitelmaa, jotta voidaan parantaa toimitusvarmuutta ja edistää kyseisten maiden kehitystä tukemalla aurinkovoimaloita ja muuta uusiutuvaan energiaan liittyvää teknologiaa Pohjois-Afrikassa ja sen liittämistä Euroopan verkkoon, jos tämä osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi eikä vaaranna EU:n päästökauppajärjestelmää; katsoo, että uusiutuvan energian tuontia kolmansista maista koskevassa direktiivissä tarkoitettuja yhteistyövälineitä olisi käytettävä kattavasti;

66.

muistuttaa, että jäsenvaltiot päättävät omasta energiayhdistelmästään, minkä tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta polttoaineista, jotka ovat alttiita hinnanmuutoksille; huomauttaa, että jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että sekä unionissa että sen ulkopuolella uusissa ja nykyisissä ydinvoimaloissa noudatetaan tiukimpia mahdollisia turvallisuusnormeja;

67.

katsoo, että ydinfuusiota olisi edelleen tutkittava tulevaisuuden energialähteenä talousarvioperiaatteita noudattaen;

68.

katsoo, että jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet ydinenergian yhdeksi energialähteekseen, olisi hyödyllistä laatia uusien ydinvoimaloiden lupamenettelyä ja suunnittelun hyväksymistä koskevat EU:n vähimmäisnormit, jotta voidaan varmistaa teknologian turvallisuuden mahdollisimman korkea taso; katsoo, että uusien voimaloiden rakennushankkeissa olisi aina käytettävä parasta käytettävissä olevaa teknologiaa; vaatii myös uusia EU:n toimia, joilla kannustetaan radioaktiivisen jätteen kestävän käsittelyn normien käyttöönottoa;

69.

rohkaisee ja tukee nesteytetyn maakaasun terminaalien ja yhteenliitäntöjen rakentamista erityisesti maissa, joihin katkokset kaasuntoimituksissa vaikuttavat kaikkein eniten, kunhan tällä ei aiheuteta kilpailun vääristymistä; painottaa, että on tärkeää lisätä entisestään nesteytetyn maakaasun eurooppalaista kuljetuskalustoa, sillä näin parannetaan EU:n energiavarmuutta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta lisätä energia-alan yhteistyötä Persianlahden ja Lähi-idän maiden kanssa;

70.

ottaa huomioon, että joillakin Euroopan maaseutualueilla on energiahuoltoon liittyviä erityistarpeita, ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nämä tarpeet huomioon muun muassa poistamalla esteet, myös verotukselliset esteet, paikalliselta energiantuotannolta, kuten sähkön ja lämmön mikroyhteistuotannolta;

71.

huomauttaa, että kivihiilen kulutuksen rajoittamiseen EU:n jäsenvaltioissa tähtäävä strategia ei saa johtaa kaasun tuontimonopolin lujittamiseen; toteaa, että kivihiilen kulutuksen rajoittamiselle energia-alalla on asetettava ehdoksi jäsenvaltioiden kaasutoimitusten todellinen monipuolistaminen, jotta vältetään raaka-ainemonopolien pönkittäminen;

72.

kehottaa seuraamaan tarkoin SET-suunnitelmaa ja panemaan sen täytäntöön sekä yksilöimään tekijät, jotka haittaavat yksityisten ja julkisten investointien käyttöönottoa; iloitsee viimeaikaisesta edistymisestä neljän ensimmäisen eurooppalaisen teollisuusaloitteen ja yhteisten tutkimusaloitteiden käynnistämisessä; kehottaa käynnistämään nämä aloitteet mahdollisimman pian ja kehottaa neuvostoa vapauttamaan tarvittavat varat; kehottaa komissiota antamaan sidosryhmille avoimesti tietoa SET-suunnitelman piiriin kuuluvien aloitteiden rahoitusmahdollisuuksista;

73.

iloitsee yhteisiä teknologia-aloitteita perustamalla saavutetusta edistyksestä; kehottaa komissiota ehdottamaan SET-suunnitelman osana uusia eurooppalaisia teollisuusaloitteita, jotta saadaan hyödynnettyä muiden uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävien teknisten ratkaisujen, kuten geotermisen energian ja termisen aurinkoenergian, vesivoiman ja valtamerienergian, suuri potentiaali, sekä ottamaan mukaan olemassa olevan uusiutuviin energialähteisiin pohjaavan lämmitys- ja ilmastointialan teknologiayhteisön; korostaa tarvetta osoittaa EU:n talousarviosta varoja näiden aloitteiden rahoittamiseen;

74.

tukee kustannustehokkaiden uusien teknologioiden kehittämistä ennakointia, kysynnän hallintaa, sähkönsiirtoa ja sähkön varastointia varten (myös vetykennojen ja muiden polttokennojen käyttöä varten), minkä avulla voitaisiin lisätä kokonaiskysyntää ja sellaisen järjestelmän joustavuutta, joka perustuu pääosin uusiutuviin energialähteisiin ja sähköajoneuvoihin;

75.

painottaa pätevien ammattityöntekijöiden tarvetta sähkö- ja kaasualalla; kehottaa siksi komissiota pohtimaan asianomaisten työmarkkinaosapuolten kanssa, miten ratkaista tämä ongelma ja kannustaa ammatilliseen koulutukseen;

76.

korostaa, että Euroopan olisi oltava huipulla energiaan liittyvän internet-teknologian ja tieto- ja viestintätekniikan vähähiilisten sovellusten kehittämisessä; katsoo, että samalla kun tehostetaan innovointitukea, on kevennettävä myös hakijoiden byrokraattista taakkaa; pyytää komissiota poistamaan byrokratian uudistamalla puiteohjelmamenettelyt;

77.

kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan EU:ssa toteutettavia ympäristöä säästäviä pilottihankkeita epätavallisten kotimaisten energialähteiden hyödyntämiseksi; kehottaa komissiota avustamaan jäsenvaltioita geologisissa kartoituksissa unionissa saatavilla olevien liuskekaasuvarojen määrittämiseksi ja analysoimaan ja arvioimaan kotimaisen liuskekaasun taloudellisen ja ekologisen kannattavuuden; pyytää sisällyttämään tämän tiedon kaikkiin unionin tuleviin pitkän aikavälin strategioihin;

78.

toteaa, että tietyt maat, muun muassa Kiina, ovat asettaneet uusiutuvaa energiaa hyödyntävän vientiin keskittyvän kotimaisen teollisuuden kehittämisen strategiseen asemaan ja tukevat paikallisia yhtiöitä varmistamalla niille halvan pääoman ja infrastruktuurien helpon saannin; kehottaa komissiota vahvistamaan toimintapuitteet, joilla lisätään Euroopan uusiutuvan energian toimialan investointiympäristön kilpailukykyä ja houkuttavuutta;

79.

katsoo, että siirtymävaiheessa, joka johtaa kestävän talouden luomiseen vuoteen 2050 mennessä, tavanomaiset ja epätavalliset maakaasun lähteet ovat tarpeellinen energialähde ja nopea ja kustannustehokas tapa vähentää päästöjä; katsoo, että tutkimus- ja kehitysvarat olisi kohdennettava siihen, että nämä kaasut muunnetaan puhtaammiksi;

80.

tukee jäsenvaltioiden ja komission välistä tehostettua yhteistyötä varmistettaessa tarvittavat kannustimet kestäviä biomassan markkinoiden kehittämistä varten siten, että otetaan huomioon biologinen monimuotoisuus ja elintarviketuotantoon liittyvät kysymykset;

81.

katsoo, että energiateknologian innovaatioita koskevan tutkimuksen ja kehittämisen, jossa olisi keskityttävä erityisesti uuteen, puhtaaseen ja tehokkaaseen energiateknologiaan, tulisi olla ensisijainen painopiste uudessa kahdeksannessa tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmassa; vaatii jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan tämän toiminnanalan etusijalle seuraavassa talousarviossa ja monivuotisessa rahoituskehyksessä; painottaa, että varojen kohdentamisessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset edellytykset tutkimus- ja kehitystyöhön;

82.

kehottaa komissiota sisällyttämään kestävän liikenteen energiastrategiaan siten, että käytetään kaikkien tekniikoiden koko potentiaali, myös asianmukaisen sääntelykehyksen ja vihreitä ajoneuvoja koskevan toimintasuunnitelman avulla, tukemalla teknologian tutkimusta ja kehitystä, poistamalla esteet uuden (polttoaineita koskevan) teknologian käyttöönotolta, laatimalla yhteiset normit (esimerkiksi rautatieliikennettä ja sähköautoja varten), fossiilisia polttoaineita käyttäviä moottoreita koskevien kunnianhimoisten normien avulla, perustamalla ”vihreitä liikennekäytäviä” Eurooppaan sekä ottamalla mukaan liikennemuodot; katsoo, että sähköautoihin on kiinnitettävä erityishuomiota sen varmistamiseksi, että niitä voidaan ajaa ja ladata helposti koko Euroopassa ja että niiden käytön lisääntymiseen liittyy älykkäiden sähköverkojen ja varastointijärjestelmien kehitys, uusiutuvan energian tuotannon korkea taso ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon käyttö;

83.

muistuttaa, että energia-alan tutkimuksen avulla olisi vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä sekä parannettava toimitusvarmuutta ja Euroopan teollisuuden kilpailukykyä; katsoo tässä yhteydessä, että on erittäin tärkeää pyrkiä standardointiin EU:n strategisten kumppanien kanssa (esimerkiksi Kiina, Japani, Intia, Venäjä ja Yhdysvallat) uusien vähähiilisten energiateknologioiden kuten sähköautojen osalta, jotta varmistetaan, että eurooppalaisilla innovaatioilla voidaan käydä esteettä kauppaa kansainvälisillä markkinoilla; kannustaa lisäksi EU:ta ja sen kansainvälisiä kauppakumppaneita laatimaan tehokkaan ja oikeudenmukaisen teknologian siirron varmistamiseksi aloitteita, joilla aloitetaan kaupankäynti kestävällä teknologialla ja joissa pitkän aikavälin tavoitteena on kyseisen teknologian kaupan täydellinen tullittomuus;

84.

katsoo, että energiankulutusta saataisiin laskettua tehokkaasti tutkimalla perinteisten raaka-aineiden korvaavia aineita ja rakennusmateriaaleja, joiden tuotanto kuluttaa vähemmän energiaa;

85.

korostaa älykkäiden sähkömittareiden merkitystä, koska niiden avulla kuluttajat voivat paremmin seurata kulutustaan aikoina, jolloin sähkö on kallista, ja parantaa kotiensa energiatehokkuutta; katsoo, että älykkäät mittausjärjestelmät ja energiahankkeet yleisesti vaativat tiedotuskampanjoita ja energiatehokkuutta koskevaa valistusta, joilla niiden hyödyt selitetään kuluttajille; korostaa, että yleisölle tiedottaminen älykkäiden mittausjärjestelmien hyödyistä on olennaisen tärkeää niiden menestyksen kannalta; huomauttaa, että parlamentti on kehottanut ottamaan tavoitteeksi, että 50 prosenttiin kotitalouksista asennetaan älykkäitä sähkömittareita vuoteen 2015 mennessä ja jäsenvaltioille asetetaan velvollisuus taata, että 80 prosentilla kuluttajista on älykkäät mittausjärjestelmät vuoteen 2020 mennessä (10);

86.

katsoo, että tiedostavat asiakkaat ja kansalaiset voivat tietoisilla päätöksillään vaikuttaa markkinoihin; pitää tämän vuoksi myönteisinä Euroopan ydinenergiafoorumin (ENEF) kaltaisia aloitteita, joilla suuri joukko sidosryhmiä voi käydä keskustelua;

87.

katsoo, että rakennusten lämpöominaisuuksien parantaminen sekä kaupunki- ja teollisuusjätteen kierrätys ja hyödyntäminen materiaalina ja energiana voi tuottaa kuluttajille huomattavia etuja;

88.

kannattaa aloitteita, joilla helpotetaan henkilöresurssien pehmeää mukautusta uusiin tarpeisiin, jotka liittyvät vähähiilisiin energialähteisiin siirtymiseen;

89.

pyytää komissiota seuraamaan ja raportoimaan Euroopan parlamentille kolmannen sisämarkkinapaketin täytäntöönpanosta, kun on kyse kansallisista toimista energiaköyhyyden estämiseksi, ja muistuttaa jäsenvaltioita niiden nykyisen lainsäädännön mukaisista velvollisuuksista;

90.

kannustaa vahvistamaan mahdollisimmat tiukat turvallisuusnormit kaikille energialähteille muun muassa jatkamalla jäsenvaltioiden keskinäisiä yhteistyöohjelmia kansalaisten varautuneisuuden hälventämiseksi ja myönteisen suhtautumisen lisäämiseksi; kehottaa samalla lisäämään yleisön tietoisuutta asianmukaisen sähkön saannin varmistamisen sekä uuden sähköntuotannon ja siirtoinfrastruktuurin tarpeesta; kannattaa kampanjoita, joilla lisätään kuluttajien tietoisuutta energian säästömahdollisuuksista jokapäiväisessä elämässä ja olemassa olevista mekanismeista, kuten energianeuvontapalveluista, jotta saadaan aikaan muutoksia ihmisten käyttäytymisessä;

91.

panee merkille, että vuosittain sähköntoimittajaa vaihtavien kuluttajien määrä vaihtelee nollasta 20 prosenttiin jäsenvaltioiden välillä; korostaa, että markkinoilla olevia tarjouksia on vaikea vertailla ja saatavilla olevan tiedon puute estää toimittajan vaihtamisen ja todellisen kilpailun vähittäismarkkinoilla; muistuttaa, että kolmannessa energiapaketissa kansalliset sääntelyviranomaiset velvoitetaan varmistamaan, että direktiiveissä vahvistetut kuluttajansuojatoimet ovat tehokkaita ja pannaan täytäntöön;

92.

muistuttaa energiateollisuutta sen kolmanteen energiapakettiin sisältyvästä velvoitteesta ottaa käyttöön selkeät ja ymmärrettävät energialaskut; katsoo, että komission ylläpitämän kansalaisten energiafoorumin laskumallit sisältävät kussakin energialaskussa vaadittavat vähimmäistiedot ja niitä olisi käytettävä avointen energialaskujen perustana koko unionissa;

93.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin, jotta pitkän aikavälin tavoitteet voidaan saavuttaa helpommin ja kustannustehokkaammin ja jotta voidaan varmistaa, että päästökauppamarkkinat toimivat puhtaampien tuotantoprosessien ja puhtaampiin energianlähteisiin suunnattujen investointien käynnistäjinä;

94.

toistaa, että uuden energiapolitiikan on tuettava pitkän aikavälin tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä;

95.

kannustaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan analyysejä, joissa tähdätään pitkän aikavälin toimiin muun muassa tarjonnan ja kysynnän suhteen sekä tarkastellaan toimitusten katkeamisesta aiheutuvia todellisia riskejä ja kustannuksia verrattuina varastointikapasiteettiin, monien eri toimittajien käyttämiseen ja tästä aiheutuviin kustannuksiin; katsoo, että analyyseissä olisi myös tarkasteltava pitkän aikavälin strategista ja energiapoliittista kehitystä EU:ssa ja eritoten sitä, miten EU voi välttää toimitusten katkeamisen;

96.

toteaa Cancunin ilmastokokouksen alla, että EU:n olisi johdettava pyrkimyksiä päästä kattavaan, oikeudellisesti sitovaan ja kunnianhimoiseen sopimukseen ja osoitettava, että se kykenee yksimielisyyteen ja vahvistamaan johtoasemansa; kannustaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan uudelleen aiempaa ehdotustaan osana kansainvälistä hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteita koskevaa sopimusta, jotta pitkän aikavälin tavoitteet olisi helpompi saavuttaa kustannustehokkaammin;

97.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.