52010DC0436

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 16.8.2010

KOM(2010) 436 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

kaukokartoitussovellusten täytäntöönpanosta ja siihen osoitettujen rahoitusvarojen käytöstä neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 mukaisesti (välikertomus)

SEK(2010) 984

SISÄLLYSLUETTELO

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE kaukokartoitussovellusten täytäntöönpanosta ja siihen osoitettujen rahoitusvarojen käytöstä neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 mukaisesti (välikertomus) 3

1. Johdanto 3

2. MARS-tuotonarviointijärjestelmä 3

3. Täytäntöönpano 6

3.1. Yleinen täytäntöönpano 6

3.2. Täytäntöönpano neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 1 artiklan mukaisesti 6

3.2.1. Toteutettujen toimien (1 artiklan 1 kohta) tavoitteet 6

3.2.2. Toteutettavat toimet (1 artiklan 2 kohta) 7

4. Tuotteet 8

5. Rahoitusvarojen käyttö 9

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

kaukokartoitussovellusten täytäntöönpanosta ja siihen osoitettujen rahoitusvarojen käytöstä neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 mukaisesti (välikertomus)

Johdanto

Laadukkaiden tuotto- ja maataloustuotantoennusteiden tekemiseen tarvitaan tarkkoja tietoja maatalousmaan käytöstä ja viljelmien tilasta. Tietoja käytetään erityisesti markkinoiden seurannassa ja markkinatoimenpiteiden hallinnassa yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti. Tässä yhteydessä Euroopan unioni on panostanut merkittävästi innovatiivisten tekniikkojen kehittämiseen ja parantamiseen sekä kaukokartoitussovelluksiin liittyviin malleihin. Kaukokartoituksesta saatu kokemus on osoittanut, että kaukokartoituksen avulla saadaan laadukasta riippumatonta tietoa, jota ei voida saada tavanomaisista maataloustilastoista ja ennustusjärjestelmistä.

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 78/2008[1] määritetään kaukokartoitustoimien oikeudellinen kehys kaudeksi 2008–2013.

Kehyksen mukaiset kaukokartoitussovellukset tuottavat hyödyllistä tietoa Euroopan komission lisäksi jäsenvaltioille, tutkimuslaitoksille ja muille käyttäjille laajan tuotelevityksen avulla. Järjestelmää on alusta alkaen parannettu jatkuvasti. Järjestelmän ensisijaisena tarkoituksena on satotuotto- ja tuotantoarvioiden tuottaminen, mutta sen lisäksi järjestelmä antaa hyödyllistä tietoa ilmastonmuutoskysymyksistä ja muista EU:n maatalouteen liittyvistä aiheista.

Tämä kertomus on laadittu asetuksen (EY) N:o 78/2008 4 artiklan mukaisesti. Sen mukaan komission on toimitettava viimeistään 31. heinäkuuta 2010 välikertomus kaukokartoitustoimien täytäntöönpanosta ja sen käyttöön tällä asetuksella asetettujen rahoitusvarojen käytöstä.

MARS-tuotonarviointijärjestelmä

Viljelmien satotuoton arviointijärjestelmä aloitettiin vuonna 1988 kymmenen vuoden kokeiluhankkeena. Järjestelmän nimenä oli tuolloin Monitoring Agriculture with Remote Sensing (tuolloinen lyhenne oli MARS-STAT, nykyään AGRI4CAST). Järjestelmän avulla arvioitiin EU:n laajuisesti eri viljalajien satotuottoa ja tuotantomääriä meteorologisten analyysien, agrometeorologisten kasvuindikaattorien, pienen tarkkuuden satelliittitietojen ja tilastoanalyysin perusteella sekä Mars-järjestelmän (MCYFS) avulla. Vuodesta 1999 lähtien järjestelmä pantiin täytäntöön päätöksen 1445/2000/EY[2] mukaisesti vuosiksi 1999–2003 ja päätöksen 2006/2003/EY[3] mukaisesti vuosiksi 2004–2007. Järjestelmä on pantu täytäntöön vuosiksi 2008–2013 neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 mukaisesti. Järjestelmää käytetään Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) IPSC (Institute for the Protection and Security of the Citizen) -laitoksessa Isprassa.

MCYFS-järjestelmä on monipuolinen ja yhtenäinen analysointityökalu, jota käytetään asetuksessa määritettyjen tavoitteiden mukaisesti viljelmien tilan, tuoton ja maataloustuotannon seurantaan.

Järjestelmä koostuu useista erillisistä moduuleista, jotka on liitetty toisiinsa viljelmien tilan seurantaa ja tuottoarvioiden tekemistä varten. MCYFS-järjestelmän tekninen sisältö on seuraava: 1) meteorologisen tietokannan ylläpito (katso asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohta), 2) agrometeorologisten mallien soveltaminen (katso 1 artiklan 2 kohdan d alakohta, 3) pienen tarkkuuden satelliittitietojen käsittely (katso 1 artiklan 2 kohdan a alakohta) sekä 4) kansallisten pääviljalajien tilastoanalyysit ja tuottoarviot EU:n laajuisesti (katso 1 artiklan 2 kohdan b alakohta) ja visualisointityökalut.

MCYFS-järjestelmä käsittää koko Manner-Euroopan, Maghreb-maat ja Turkin. Simulointimallien käsittämät lajit ovat pehmeä vehnä, durumvehnä, talvi- ja kevätohra, karkea maissi, rapsi, auringonkukka, peruna, sokerijuurikas, peltopapu, laidunheinä ja riisi.

Lisätietoja järjestelmästä ja sen tuottamista tiedoista on oheisessa komission valmisteluasiakirjassa.

(1) Meteorologinen tietokanta

Meteorologiset tiedot kerätään Euroopan eri puolilla sijaitsevista säähavaintoasemista. Tietojen laatu tarkastetaan, minkä jälkeen tiedot käsitellään ja analysoidaan. Sellaisinaan tietoja voidaan käyttää varoitusten antamisessa esimerkiksi epätavallisten sääolojen havaitsemisen perusteella. Lisäksi maatalousmaahan vaikuttavia sääoloja koskevia ennusteita laaditaan analysoimalla European Centre for Medium-Range Weather Forecasts -ennustuskeskuksen sääennustetietoja.

(2) Kasvusimulointiin käytettävät agrometeorologiset mallit

Meteorologiset tiedot muunnetaan biomassan tuotantoarvioiksi agrometeorologisten mallien avulla. Muuntamisessa käytettävät työkalut ovat Crop Growth Monitoring System (World Food Study -malli, WOFOST, mukautettu eurooppalaisiin tarpeisiin), laidunheinien Lingra-malli ja Water Accounting Rice Model (WARM) -malli.

Simulaatioiden tuottamisessa käytetään lisätietoja, kuten maaperän ja viljelmien muuttujia sekä viljelykäytänteitä. Tällä tasolla määritetään useita lajikohtaisia indikaattoreita tai ennustavia muuttujia (kuten mahdollinen biomassa), jotka siirretään tilastoanalyysiin kvantitatiivisen tuottoarvion tekemistä varten. Nämä tekijät vaikuttavat myös viljelmien tilan arviointiin (asetuksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohta). Esimerkkejä ovat äärilämpötiloja kuvaavat kartat, biomassan ja viljantuotannon simulaatiot, maaperän kosteuspitoisuuden arviot, jonkin kuukauden kehitysvaihe ja poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta jollakin tietyllä kymmenen päivän tai muulla jaksolla kasvukauden aikana minkä tahansa agrometeorologisen indikaattorin osalta.

(3) Pienen tarkkuuden satelliittitiedot

Kaukokartoitussovellukset syöttävät tietoa järjestelmään kaikilla tasoilla. Niiden avulla parannetaan maatalouden arviointimalleja ja luodaan aluekohtaisia malleja. Säähavaintoasemien lähettämien tietojen lisäksi käytetään sääsatelliittien lähettämiä tietoja (esimeriksi satelliittien 5 kilometrin tarkkuustasolla mittaamasta säteilystä). Kaukokartoitustietojen käsittelyssä luodaan ”mitatut” kasvistoindikaattorit, joita voidaan verrata agrometeorologisiin indikaattoreihin ja käyttää tilastoanalyysin laatimisessa. Käytettävien satelliittianturien tarkkuus on pieni tai keskisuuri: SPOT Vegetation/NOAA-AVHRR (noin 1 kilometrin tarkkuus) ja MODIS (noin 300–500 metrin tarkkuus)[4].

(4) Tilastoanalyysi

Meteorologisesta tietokannasta, agrometeorologisesta tietokannasta ja kaukokartoitustietokannasta saatuja indikaattoreita verrataan tuottoaikasarjaan, ja ne analysoidaan tilastomenetelmillä (esimerkiksi regressio- tai skenaarioanalyysillä). Lopputuloksena ovat kvantitatiiviset tuottoarviot, jotka julkaistaan edellä mainittujen tietojen analyysin ohella MARS-tiedotteissa. Järjestelmän sisältämät tiedot ovat pitkältä ajalta. Aikasarjat alkavat vuodesta 1975.

(5) Visualisointityökalut ja tulosten levittäminen

Käyttäjät voivat selata tietokantoja (meteorologisia, agrometeorologisia ja kaukokartoitukseen liittyviä tietoja) tietotyökalujen avulla. AGRI4CAST-toiminnan yhteydessä ylläpidetään verkkoportaalia, jossa voi seuloa ja ladata kaukokartoitustietoja, sekä portaalia, jossa voi tarkastella ja ladata meteorologisia ja agrometeorologisia tietoja sähköisinä karttoina. Portaalista voi myös ladata viljelmien tilaa ja tuottoarvioita koskevan analyysin.

Edellä mainittujen tietojen avulla laaditaan tiedotteita ja ilmasto-oloihin liittyviä erityistutkimuksia (katso 1 artiklan 2 kohdan c alakohta). Niissä analysoidaan EU:n eri alueiden viljelmien tilaa, sääkarttoja, satoindikaattoreita ja tuotto-odotuksia. MARS Bulletin -tiedote julkaistaan pääkasvukauden aikana lähes kuukausittain paperisena ja internetissä.

Täytäntöönpano

Yleinen täytäntöönpano

Järjestelmän käyttämiseksi vuosina 2008–2013 neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 mukaisesti on aloitettu uusi hanke nimeltä MARSOP3. Sen tarkoituksena on tuottaa JRC:lle lähes ajantasaisia operatiivisia tuotteita Euroopan maataloustuotannon ja -tuoton seurantaa varten. Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa julkaistiin elokuussa 2007 tarjouspyyntö (MARS-toimet (MARSOP3) 2008–2013, hankintailmoitus nro 2007/S 154-191094).

Sopimus allekirjoitettiin Alterra BV:n johtaman yhtymän kanssa, kun erää I (meteorologiset tiedot) ja erää II (satelliittitietojen hankinta ja käsittely) koskeva tarjous oli arvioitu ja kun julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava työryhmä oli antanut puoltavan lausunnon.

Sopimuksen mukaisesti toimitettujen operatiivisten tuotteiden perusteella JRC analysoi viljelmien tilaa sekä laatii tuotto- ja tuotantoarvioita. Arviot tuodaan Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisten saataville.

Täytäntöönpano neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 1 artiklan mukaisesti

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 1 artiklassa määritetään kaukokartoitustoimien toteuttamista koskevat tavoitteet (1 artiklan 1 kohta) ja esitetään toteuttavia toimia koskevat yksityiskohdat (1 artiklan 2 kohta). Viittaussuhteen hahmottamisen helpottamiseksi seuraava toimien täytäntöönpanon kuvaus esitetään 1 artiklan rakenteen mukaisesti.

Toteutettujen toimien (1 artiklan 1 kohta) tavoitteet

1 artiklan 1 kohdan a alakohta: maatalousmarkkinoiden hallinnointi

Toimilla tuotetaan tiettyjä viljelykasveja koskevia riippumattomia, ajantasaisia, tieteellisiä ja jäljitettäviä satotuottoarvioita kaikille jäsenvaltioille ja EU:n naapurivaltioille. Komission palvelut käyttävät näitä tietoja pääasiassa seuraaviin tarkoituksiin: 1) satoon liittyvien taseiden päivitys, 2) ilmasto-olojen ja jäsenvaltioissa tai alueilla esiintyvien erityisten sääilmiöiden (kuten takatalven) mahdollisten vaikutusten arviointi ja 3) kolmansien maiden viljelmien tilan seuranta. AGRI4CAST-tuottoarvioita toimitetaan myös Eurostatin Early Estimate System -järjestelmään.

Komission yksiköt arvostavat AGRI4CAST-järjestelmän tuottamien tietojen riippumattomuutta ja luotettavuutta. Kasvuindikaattorien avulla tehty tilastoanalyysi on avoin ja jäljitettävä, ja se tallennetaan koko simulaation ja kaikkien vuosien osalta. Kutakin mallia varten muodostetaan tilastoindikaattorien joukko. Arviointikauden lopussa tehdään virheanalyysi, jossa määritetään tuottoarvioiden virhe ja arvioidaan arviointitarkkuus vertaamalla tuottoarvioita toteutuneisiin tuottoihin. Esimerkiksi EU-27:n kokonaisvirhe vuosien 2007 ja 2008 kaikkina kuukausina oli yhteensä 1,6 prosenttia kaikkien viljalajien osalta. Tavoitteena on alle 3 prosentin virhe.

1 artiklan 1 kohdan b alakohta: viljelmien tilan seuranta ja arvioinnit

Tuottoennusteiden laadinnan lisäksi kasvukaudella seurataan tiiviisti viljelmien tilaa. Meteorologiset ja kaukokartoituksella saadut tiedot analysoidaan ja yhdistetään asianmukaisiin viljelytietoihin biofysikaalisen mallinnuksen tulosten perusteella (esimerkiksi lämpöaallon tai äkillisen kylmyyden vaikutus tietyissä kehitysvaiheissa). Lisäksi viljelmien tila arvioidaan kasvumallin avulla saatujen tulosten perusteella (esimerkiksi simuloitu lehtialaindeksi tai simuloitu biomassa). Seuranta käsittää EU:n, ja se koskee kaikkia kohdassa 2 mainittuja viljelylajeja.

1 artiklan 1 kohdan c alakohta: arviointien saannin edistäminen

Eri tulokset ovat vapaasti saatavissa JRC:n ja MARSOP3-yhtymän ylläpitämillä verkkosivustoilla. MARSOP:n verkkosivustolla on monenlaisia tietoja (sovellettujen kaukokartoitustoimien ja kasvumallien tulokset sekä tiedotelinkit). Satelliittitiedot ja kuvat kootaan kuvapalvelimeen, jossa niitä voidaan tarkastella ja josta niitä voidaan ladata. Lisäksi MARSOP-verkkosivustolla voi pyytää ja ladata meteorologisia tietoja.

1 artiklan 1 kohdan d alakohta: agrometeorologisen järjestelmän teknisen seurannan varmistaminen

JRC suorittaa jatkuvaa teknistä seurantaa, joka takaa järjestelmän jatkuvuuden ja sovellettujen menetelmien tieteellisen luotettavuuden. Menetelmiä ovat esimerkiksi meteorologisten tietojen liittäminen rasteriin, kasvukäyttäytymisen kuvaus kaukokartoitustoimien avulla ja tuottoarvioiden määrittämiseksi tehty tilastoanalyysi.

Toteutettavat toimet (1 artiklan 2 kohta)

1 artiklan 2 kohdan a alakohta: meteorologisten ja satelliiteilla saatavien tietojen kerääminen ja ostaminen

Meteorologisia tietoja kerätään ja ostetaan 3 655 asemalta, joiden toimittamat säämuuttujatiedot syötetään MCYFS-järjestelmään päivittäin. Tätä palvelua ylläpidetään jatkuvasti. Lisäksi hankitaan, tallennetaan, käsitellään ja analysoidaan vapaasti saatavia pienen ja keskisuuren tarkkuuden satelliittien lähettämiä kaukokartoitustietoja (tarkkuus 1 km – 300 m).

1 artiklan 2 kohdan b alakohta: paikkatietoinfrastruktuuri ja verkkosivusto

Paikkatietoinfrastruktuuriin kuuluvat paikkatietojen hankintaan, käsittelyyn, jakamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja säilyttämiseen liittyvät tekniikat, standardit, henkilöstöresurssit ja toimet. Infrastruktuuri on perustettu MCYFS-järjestelmän ja JRC:hen liittyvien tiimien kanssa sekä MARSOP3-sopimuksen mukaisesti. Infrastruktuuri käsittää koko Euroopan paikkatiedostot eri asteikkojen mukaisesti. Tiedot käsitellään viljelmien tilan seurantaa ja tuotantoarviointia varten. Kaukokartoituksesta ja muista lähteistä saatavat tulokset ja tiedot julkaistaan useilla verkkosivustoilla ja -portaaleissa.

Infrastruktuuri täyttää INSPIRE-direktiivissä[5] määritetyt periaatteet, sillä paikkatietojen geoviittaus määritetään INSPIRE-ennusteen mukaisesti, metatiedot kuvataan INSPIRE-periaatteiden mukaisesti ja kuvausta yhtenäistetään edelleen.

1 artiklan 2 kohdan c alakohta: ilmasto-oloihin liittyvät erityistutkimukset

Järjestelmän avulla voidaan laatia ilmasto-oloihin liittyviä erityistutkimuksia, koska saatavilla on monipuolista tietoa, joka käsittää kaikki oleelliset näkökohdat. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 voimaantulon jälkeen on tehty seuraavat erityistutkimukset:

- analyysi kevätkesän kuivuuden ja elokuun 2008 suuren sademäärän vaikutuksesta talviviljan tuotantoon Latviassa

- analyysi heinä-elokuun 2008 äärimmäisten sääolojen vaikutuksesta Slovenian maanviljelyyn

- vedensaanti riisinviljelyyn Espanjassa vuonna 2008 (kumulatiivisen sademäärän analyysi)

- analyysi talven 2009 pakkasten vaikutuksesta Euroopan talviviljaan.

1 artiklan 2 kohdan d alakohta: agrometeorologisten ja ekonometristen mallien päivittäminen

Järjestelmän käytön lisäksi järjestelmän malleja ja niihin liittyviä tietokantoja päivitetään jatkuvasti. Tietokannassa on tällä haavaa noin 2,5 teratavua tietoa. Neuvoston asetuksen voimaantulon jälkeen on tehty merkittäviä parannuksia. Seurantajärjestelmää on parannettu tihentämällä säähavaintoasemien verkkoa. Paikka-analyysin tarkkuus on nyt 25 x 25 km aiemman tarkkuuden 50 km x 50 km sijasta. Viljelmien uudelleenkalibrointeja on toteutettu ja julkaistu uusi tietokanta ja ohjelmistoversio.

Tuotteet

Euroopan komissiolle, jäsenvaltioille ja muille sidosryhmille toimitetaan raportteja ja tiedotteita sekä tietopalveluja ja tietoja. Kaikki tuotteet ovat saatavina sähköisesti (asetuksen 2 artikla) ja osittain paperimuodossa.

Raportit ja tiedotteet

Euroopan viljelmien seurantatiedotteessa esitetään käytännönläheisiä ja lähes ajantasaisia tietoja ja analyysejä viljelmien seurannasta ja tuottoarvioinnista. Tiedot käsittävät EU:n jäsenvaltiot ja ympäröivien alueiden valtiot (Maghreb-maat ja Mustanmeren alueen maat). Tietojen käsittämät lajit ovat pehmeä vehnä, durumvehnä, talvi- ja kevätohra, karkea maissi, rapsi, auringonkukka, sokerijuurikas ja peruna. Täydellinen analyysi julkaistaan internetissä yleensä kuudesti vuodessa. Sitä täydennetään päivitetyillä tuottoarvioilla kahdesti tai kolmesti vuodessa. EU:n aluetta varten julkaistaan erityiset laidunheinää ja riisiä koskevat tiedotteet. Agrometeorologisia oloja koskevia tietoja päivitetään ja tarkistetaan täydelliset analyysit sisältävien tiedotteiden välissä (10–12 kertaa vuodessa).

Kaikki julkaisut ovat saatavilla internetissä, mutta tilauksesta myös paperimuodossa.

Tietopalvelut ja tiedot

MARSOP-verkkosivuilla on monipuolista tietoa Euroopan ja muiden merkittävien maatalousalueiden kulloisestakin maataloustuotantokaudesta. Saatavilla on kaavioita ja karttoja havaintoihin ja numeerisiin säämalleihin perustuvista sääindikaattoreista, agrometeorologisiin malleihin perustuvista viljelmäindikaattoreista sekä kaukokartoituskuviin perustuvista kasvistohakemistoista ja kuiva-ainekertymistä.

Rahoitusvarojen käyttö

Taulukko 1. Rahoitusvarojen käyttö neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2008 mukaisesti vuosina 2008 ja 2009 (maksumäärärahat euroina)

2008 | 2009 |

Summa | Lyhyt kuvaus | Summa | Lyhyt kuvaus |

ERÄ 1, vaihe 1 | 1 016 084 | Väliaikainen ja lopullinen maksu |

ERÄ 1, vaihe 2 | 283 185 | Väliaikainen maksu |

Ylimääräiset säähavaintoasemat ERÄÄN 1 | 67 800 | Lähes reaaliaikaiset asemat (yli 250) |

ERÄ 2, vaihe 1 | 387 720 | Väliaikainen ja lopullinen maksu |

Erä 2, vaihe 2 | 137 989 | Väliaikainen maksu |

MARS-tietokannan ja tietotekniikan tuki | 97 298 | MARS-tietokannan ja tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen | 477 562 | MARS-tietokannan ja tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen |

YHTEENSÄ | 97 298 | 2 370 340 |

Erään 1 kuuluu meteorologisten ja sääennusteisiin liittyvien tietojen hankinta (mukaan luettuna säähavaintoasemien verkon tihentäminen). Erä 1 koskee MCYFS-järjestelmässä käytettyjen kasvumallien käyttöä ja ylläpitoa. Tietokantapäivityksinä ja karttoina olevat tulokset toimitetaan JRC:n tietokantaan päivittäin tai kymmenen päivän välein. Lisäksi ylläpidetään ja kehitetään tulosten hyödyntämiseen tarvittavia työkaluja. Erään 1 kuuluvat myös MARSOP-verkkosivuston ylläpito ja kehittäminen sekä yleinen koordinointi ja hallinta.

Erä 2 käsittää kaukokartoitustietojen käsittelyn. Siihen kuuluvat kaikki tietojenkäsittelyn vaiheet raakakuvien hankinnasta kymmenen päivän koosteiden toimitukseen (tietojen tallentaminen, kalibrointi jne.).

Mars-tietokannan tietotekniikkatuki: MCYFS-järjestelmän toiminta edellyttää tietotekniikkapalvelujen toimintaa, jotta tiedotteet voidaan julkaista ajoissa. Tietotekniikkatöissä hallitaan ja ylläpidetään tietokantaa, joka sisältää kaukokartoitustiedot, meteorologiset tiedot ja agrometeorologiset indikaattorit. Erään 2 kuuluvat myös analysointityökalujen ja verkkosivujen ylläpito ja kehittäminen.

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o 78/2008, annettu 21 päivänä tammikuuta 2008, toimista, joita komission olisi toteutettava vuosina 2008–2013 yhteisessä maatalouspolitiikassa käyttöön otettujen kaukokartoitussovellusten avulla (EUVL L 25, 30.1.2008, s. 1).

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1445/2000/EY, tehty 22 päivänä toukokuuta 2000, pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltamisesta maataloustilastoihin vuosina 1999–2003 (EYVL L 163, 4.7.2000, s. 1).

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2066/2003/EY, tehty 10 päivänä marraskuuta 2003, pinta-ala- ja kaukokartoitustekniikan soveltamisesta maataloustilastoihin vuosina 2004–2007 ja päätöksen N:o 1445/2000/EY muuttamisesta (EUVL L 309, 26.11.2003, s. 9).

[4] Lyhenne SPOT tulee sanoista ”Satellite pour l'Observation de la Terre”, lyhenne NOAA sanoista ”National Oceanic and Atmospheric Administration”, lyhenne AVHRR sanoista ”Advanced very high Resolution Radiometer” ja lyhenne MODIS sanoista ”Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer”.

[5] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).