2.9.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 259/19

—

toistaa tukevansa kilpailukykyä ja innovaatiota koskevien tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2020 mennessä ja tunnustaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava investoimista koulutukseen.

—

toteaa, että on tärkeää tasapainottaa teknologista, sosiaalista sekä julkisen sektorin innovointia.

—

muistuttaa, että kaikkien työpaikoilla tarvittavien taitojen kohentaminen ja mukauttaminen vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita on aivan välttämätöntä.

—

korostaa korkeakoulukumppanuuksilta vaadittua roolia, kun tavoitteena on tuoda tutkimustulokset markkinoille lähentämällä korkeakoulutusta, tutkimusta ja liikemaailmaa toisiinsa. Komitea pitää tässä yhteydessä tärkeänä kannustavaa alue- ja paikallisyhteisöä.

—

arvostaa tutkimusinfrastruktuurien keskeistä roolia tietopohjaisissa innovaatiojärjestelmissä. Näin ollen komitea suhtautuu myönteisesti uuteen alueellisten kumppanuustoimien käsitteeseen.

—

kiinnittää huomiota rajatylittävän yhteistyön mahdollisuuksiin, niin EU:hun suuntautuviin kuin EU:sta muualle tehtäviin investointeihin.

—

suosittaa edelleenkin alueille ja jäsenvaltioille, että unionin koheesiopolitiikkaa toteutettaessa ne vaalisivat tarkoin laadittavien paikallisten ja alueellisten strategioiden, kansallisten uudistussuunnitelmien, kansallisten strategisten viitekehysten ja toimintaohjelmien johdonmukaisuutta, jotta rakennerahastojen vipuvaikutus tulee kaikilta osin hyödynnetyksi. Tämä vastaisi yhteistä eurooppalaista strategista tutkimuskehystä ja alueiden älykkään erikoistumisen strategioita.

Esittelijä

Robert KNOX (UK, AE), East Lothianin hallintopiirivaltuuston jäsen ja varapormestari

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke Innovaatiounioni

KOM(2010) 546 lopullinen

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonannossaan Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeesta ”Innovaatiounioni” ilmaisemaan aikomukseen omaksua nykyistä strategisempi näkemys innovaatioon kaiken kattavana poliittisena tavoitteena, jossa omaksutaan keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulma ja jossa EU:n ja kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimintalinjat sopivat tiiviisti yhteen ja vahvistavat toisiaan vastavuoroisesti.

2.

katsoo tässä yhteydessä, että on tärkeää tunnistaa kilpailueduiltaan lupaavimmat alueet älykkään alueellisen erikoistumisen strategioiden määrittelemisen perustaksi. Samalla komitea toteaa, että eräät alueet voivat erottua edukseen useammalla kuin yhdellä alalla.

3.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentin 12. toukokuuta 2011 innovaatiounionista antamassa päätöslauselmassa korostetaan painokkaasti alue- ja paikallisviranomaisten olevan ratkaisevan tärkeitä kumppaneita toteutettaessa innovaatiounionin prioriteetteja käytännössä. Ne ovat kansalaisia, yritysmaailmaa – erityisesti pk-yrityksiä – ja tietoinstituutioita lähinnä ja pystyvät siksi suunnittelemaan ja koordinoimaan poliittisten välineiden valikoiman, jossa hyödynnetään parhaiten paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopivaa tietämystä.

4.

katsoo, että innovoinnille ja huippuosaamiselle on annettava selvä ja yleisesti hyväksytty määritelmä.

5.

pitää tarpeellisena, että alueiden rooli sekä EU:n politiikan toteuttamisessa että visioiden kehittämisessä ja tavoitteiden asettamisessa ymmärretään nykyistä paremmin.

6.

arvostaa sosiaalisen sekä julkisen sektorin innovoinnin esiin tuomista. Samalla komitea toteaa, että julkiset laitokset sekä osuus- ja yhteisötalouden ala (osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt) kaikkialla EU:ssa ovat saaneet usein aikaan merkittäviä tuloksia uudistaessaan käytänteitään viimeaikaisten taloudellisten rajoitteiden vuoksi voidakseen vastata tarpeisiin, joihin markkinat ja yrittäjyyden perinteiset muodot eivät kiinnitä huomiota. Komitea kehottaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota sosiaaliseen innovointiin Euroopan sosiaalirahaston, tutkimuksen puiteohjelmien sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman kaltaisissa rahoitus- ja tukiohjelmissa.

7.

kehottaa tarkastelemaan mahdollisuuksia hyödyntää alueellisia sopimuksia innovaatiounionin keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä korostaa innovaatiounionista vastaavien toimijoiden ja alueiden komitean tiiviin yhteistyön merkitystä.

8.

korostaa ekoinnovoinnin ratkaisevaa roolia ja kannattaa Euroopan parlamentin vaatimusta, että on laadittava kunnianhimoinen ekoinnovoinnin toimintasuunnitelma siten, että siinä ehdotetaan toimia, jotka koskevat ekoinnovoinnin käyttöönottoa arvoketjun kaikissa vaiheissa, mikä sisältää mainitun alan suunnittelun ja rahoituksen lisäämisen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman puitteissa.

9.

pahoittelee, ettei innovaatiounionin esittelyyn ole liitetty tämän lippulaivahankkeen yhteydessä ehdotettujen toimenpiteiden budjettivaikutusten arviointia.

10.

suhtautuu myönteisesti tiedonantoon aluepolitiikan panoksesta Eurooppa 2020 -strategian mukaiseen älykkääseen kasvuun (KOM(2010) 553) ja siihen liittyvään asiakirjaan (SEC(2010) 1183), jossa käsitellään lippulaivahankkeen ”Innovaatiounioni” alueellista ulottuvuutta.

11.

katsoo, että koska ehdotettuja sitoumuksia on 34, innovaatiounioniin liittyvät toimet tulisi priorisoida, jotta voidaan helpottaa täytäntöönpanoa, saada aikaan konkreettisia tuloksia ja korostaa toiminnan kiireellisyyttä. Tässä yhteydessä komitea pitää tärkeänä: (a) koheesio- ja innovointipolitiikkojen yhteisvaikutuksia, (b) innovaatiokumppanuuksia, joissa tunnustetaan alueiden rooli, (c) tietopohjaa ja keskittymistä omiin vahvuuksiin (”älykäs erikoistuminen”) ja (d) ideoiden tuomista markkinoille.

12.

kiinnittää komission huomion erityisesti niiden innovoijien ja yksittäisten keksijöiden tilanteeseen, jotka eivät toimi korkeakoulujärjestelmän, suuryritysten tai julkisen vallan, hallintoelimien eivätkä yritysten vaikutuspiirissä. Asiaa työstettäessä tulee laatia strategioita, joiden pohjalta innovoijia ja yksittäisiä keksijöitä voidaan tukea ja heille voidaan tarjota mahdollisuus hyödyntää yhteisiä EU-varoja yhdenvertaisin ehdoin.

13.

on samaa mieltä neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa siitä, että on tärkeää vahvistaa tutkimusta ja innovointia tukevien EU-politiikkojen sekä koheesiota tukevien politiikkojen välisiä yhteisvaikutuksia.

14.

kehottaa vahvistamaan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkojen johdonmukaisuutta, yhtenäistämistä ja täydentävyyttä sekä ottamaan asianmukaisesti huomioon alueelliset erityispiirteet.

15.

suosittaa edelleenkin alueille ja jäsenvaltioille, että unionin koheesiopolitiikkaa toteutettaessa ne vaalisivat tarkoin laadittavien paikallisten ja alueellisten strategioiden, kansallisten uudistussuunnitelmien, kansallisten strategisten viitekehysten ja toimintaohjelmien johdonmukaisuutta, jotta rakennerahastojen vipuvaikutus tulee kaikilta osin hyödynnetyksi. (1) Tämä vastaisi yhteistä eurooppalaista strategista tutkimuskehystä ja alueiden älykkään erikoistumisen strategioita.

16.

muistuttaa, että koheesiopolitiikalla on erityinen rooli innovointitoiminnan tukemisessa alueilla. Niinpä myös Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) voidaan hyödyntää yrityshautomoiden ja tiedepuistojen rahoitukseen (infrastruktuuri ja [tieto]liikenneyhteydet). Klusterit ovat erityisen hyödyllisiä pk-yrityksille, koska niiden tarjoama toimintaympäristö kannustaa yhteyksiin korkeakoulujen ja suurten yritysten kanssa ja mahdollistaa pääsyn kansainvälisiin kaupan verkostoihin. (2)

17.

katsoo, että lippulaivahanke ”Innovaatiounioni” tarjoaa mahdollisuuden parantaa tehtävien ja vastuun jakoa tuettaessa yhtäältä huippusaavutuksiin suunnattua perus- ja jatkotutkimusta unionitasolla sekä toisaalta innovointia hajautetulla tasolla, jotta kehitettäisiin alueellisia kompetensseja ja saavutettaisiin riittävän laaja-alainen vaikutus. Tämän lisäksi on tuottava esiin potentiaali, joka on löydettävissä alue- ja paikallistasolla toimivista laitoksista niiden tehdessä tutkimusta kansainvälisesti merkittävillä erityisaloilla, sekä toisaalta potentiaali, joka perustuu mm. yrityksissä todennettuihin käytäntölähtöisiin innovaatioihin. Näin saavutettaisiin riittävän laaja-alainen lippulaivahankkeen tavoitteita edistävä vaikutus eri aluetasoilla.

18.

katsoo, että on tärkeää kartoittaa, mitä innovoinnin osa-alueita voidaan toteuttaa yhdennettyjen aluekehityssuunnitelmien avulla.

19.

toistaa vastustavansa sellaisen yhden, yhteen aiheeseen keskittyvän innovaatiorahaston perustamista, joka perustuisi pääasiassa rakennerahastoista nykyisin osoitettaviin resursseihin ja joka kokoaisi yhteen kaikki innovaatiotoiminnan rahoittamiseen käytettävät EU:n rahoitusvälineet. Tällainen rahoituksen ”siirto” voisi johtaa innovaatioresurssien nettomääräiseen vähentymiseen, minkä lisäksi se voisi asettaa kyseenalaiseksi innovaatiohankkeiden integroinnin alueellistettuihin kehitysstrategioihin.

20.

ehdottaa, että EU:n innovaatiopolitiikan ja koheesiopolitiikan mahdollisena rajanvetoperusteena voidaan pitää sitä, että koheesiopolitiikalla voidaan tukea tietyn alueen laajempaan ja kestävään taloudelliseen kehitykseen läheisesti liittyviä innovoinnin osa-alueita, kuten klustereita. Joitakin innovaatiopolitiikan osa-alueita ei puolestaan lähtökohtaisesti voida alueellistaa, ja ne tulisikin toteuttaa EU:n laajuisia hakumenettelyjä käyttävien aihekohtaisten rahastojen välityksellä sen sijaan, että hyödynnetään koheesiopolitiikkaa, jossa alueille myönnetään yleiskattavia avustuksia.

21.

toteaa, että tutkimus ja innovointi ovat eri puolilla Eurooppaa hyvin eritasoisia, ja kehottaa yhdistämään politiikkoja, jotka tukevat tehokkaasti huippuosaamista sekä Euroopan alueiden yhteenkuuluvuutta. Lisäksi komitea huomauttaa, että innovatiivisuutta voidaan hyödyntää niin suunniteltaessa uusia työskentelytapoja ja tapoja toimittaa palveluja kuin uusia tuotteitakin, ja kehottaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota jo olemassa oleviin käytäntöihin ja siihen, kuinka niitä voitaisiin tehostaa. Lisäksi komitea painottaa, että etenkin ruohonjuuritasolla ja syrjäseutualueilla on tärkeää lisätä mahdollisuuksia innovaatioihin ja helpottaa niiden tunnetuksi tekemisiä edistämällä tiedonsaantia ja viestintää parantamalla fyysisiä ja virtuaalirakenteita.

22.

muistuttaa, että seuraavilla tutkimus- ja innovointitoiminnan rahoitukseen tarkoitetuilla ohjelmilla voisi osana yhteistä strategiakehystä olla aiempaa enemmän yhteisvaikutusta sellaisten ohjelmien kanssa, joiden tarkoituksena on kehittää aluetason valmiuksia ja helpottaa alueiden osallistumista tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tähän voitaisiin päästä tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamisen periaatteen pohjalta esimerkiksi niin, että luodaan mahdollisuuksia tukea tutkimuskehityksessä jälkeen jääneiltä alueilta peräisin olevien pätevien kumppanien nykyistä yleisempää osallistumista tunnettujen huippuosaajien vetämiin hankkeisiin ja ohjelmiin joko mentorointijärjestelmillä tai muilla tavoin. Komitea huomauttaa, että paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla on kykyä kasvattaa ”osaamiskeskittymiä”, jotka ovat yhteydessä ”huippuosaamisen keskuksiin”. Tässä yhteydessä AK kannattaa hyviä käytäntöjä koskevien esimerkkien levittämistä ja vaihtoa.

23.

vahvistaa olevansa halukas varmistamaan, että seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa (ja sitä seuraavia puiteohjelmia), rakennerahastoja, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, maaseuturahastoa sekä Euroopan kalatalousrahastoa käytetään koordinoidusti, koska se on välttämätöntä, kun ajatellaan EU:n kilpailukykyä sekä koheesio-, teollisuus-, tutkimus-, korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkojen yhteisvaikutusta valtakunnallisella ja aluetasolla. (3)

24.

on tyytyväinen pyrkimyksiin menettelyjen yksinkertaistamiseksi samoin kuin EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia käsittelevään käytännön oppaaseen. (4) AK arvostaa erityisesti jatkuvia ponnisteluja sen hyväksi, että hankkeiden eri vaiheita voitaisiin rahoittaa eri ohjelmista jatkuvuuden näkökulmasta tarkasteltuina. Komitea toivoo, että käytännön opasta kehitettäisiin kattavaksi ja helppokäyttöiseksi sähköiseksi väyläksi tutkimus- ja innovointiohjelmia ja niiden resursseja koskevaan tietoon.

25.

kannattaa Euroopan parlamentin ehdotusta perustaa keskitetty yhteys- eli palvelupiste, johon muun muassa pk-yritykset, tutkijat, korkeakoulut, tutkimuskeskukset, alueet ja yritykset voivat ottaa yhteyttä hakeakseen unionin, valtio-, alue- tai paikallistason rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin. Lisäksi komitea korostaa, että EU-tason ehdotus olisi toistettava alue- ja paikallistasoilla.

26.

kannattaa lähestymistapaa, jossa käsitellään koko ketjua tutkimuksesta vähittäismyyntiin.

27.

korostaa, että yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmilla olisi edistettävä tehostettua lähestymistapaa luomatta jälleen uutta välinettä lukuisten jo olemassa olevien välineiden jatkoksi. Samalla komitea muistuttaa äskettäin antamassaan lausunnossa esiin tuomista näkemyksistä tutkimuksen yksinkertaistamisesta. (5) Tämä koskee erityisesti tarvetta yhdenmukaistaa tutkimusrahoitusvälineitä sekä lisätä tutkimuskehityksessä jälkeen jääneiltä alueilta osallistumista, tutkimusvalmiuksien ja panostuksen hyödyntämiskyvyn kehittämistä EU:n kaikilla alueilla sekä sen varmistamista, että uusien välineiden yhteydessä hyväksytään tieteen, teknologian kehittämisen ja markkinoille viemisen yhteiset ja erottavat piirteet.

28.

suhtautuu myönteisesti aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevään pilottikumppanuuteen, odottaa kiinnostuneena tulevia kumppanuuksia ja toivoo voivansa osallistua alue- ja paikallisviranomaisia koskeviin kysymyksiin. Samalla komitea toteaa, että aloitteen hallinnointia on pohdittava nykyistä tarkemmin sen onnistumisen takaamiseksi, koska hyvin monien organisaatioiden toiminta-alue liittyy terveenä ikääntymiseen.

29.

kiirehtii älykkäät kaupungit / älykkäät alueet -innovaatiokumppanuuden käynnistämistä, sillä tämän aiheen pikaiset ja merkittävät kehitystoimet ovat välttämättömiä talouskriisin ja ilmastonmuutoksen edellyttämien uusien ja ennakkoluulottomien ratkaisujen aikaansaamisessa ja soveltamisessa kaupunkien käytäntöihin. Erityisen tärkeää on voimistaa niiden alueiden yhteistyötä, joilla toimii pioneeriyrityksiä ja -instituutioita, sekä resursoida näitä levittämään tulokset tehokkaasti myös muiden alueiden käyttöön.

30.

kehottaa alue- ja paikallistason toimijoita osallistumaan yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja hallintoon. Komitea varoittaa kuitenkin, että tämän ei tulisi lisätä nykyistä ja usein hämmentävää tiedon ja palveluntarjoajien määrää entisestään (esimerkiksi Business Gateways, Interfaces, Knowledge Exchanges jne.). Lisäksi komitea huomauttaa, että selkeyden puute voi vaikeuttaa yhä enemmän korkeakoulujen, yritysten ja vapaaehtoisjärjestöjen toimintatapoja koskevia päätöksiä. Komitea on myös huolestunut siitä, että uusien rakenteiden perustaminen voi johtaa yhä ankarampaan kilpailuun rajallisista ja vähenevistä resursseista.

31.

kiinnittää huomiota rajatylittävän yhteistyön mahdollisuuksiin – niin EU:hun suuntautuviin kuin EU:sta muualle tehtäviin investointeihin – ja sitä tukevien toimintapuitteiden merkitykseen sekä siihen, että innovointitoiminnan globaalin luonteen tunnustaminen vahvistaisi innovoinnin rajatylittävää ulottuvuutta.

32.

korostaa tässä yhteydessä eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) ja alueellisten sopimusten mahdollista roolia.

33.

korostaa, että monin paikoin on jo olemassa alue- ja paikallistason innovointi- ja tietämyksensiirtokumppanuuksia, joihin osallistuvat usein alue- tai paikallisviranomaiset sekä paikalliset tiede- ja yritysmaailman toimijat. Komitea painottaa myös alueellisten ja paikallisten korkeakoulujen yhteistyötä esimerkiksi tutkimusresurssien yhdistämisen ja osallistumisaloitteiden välityksellä.

34.

katsoo, että tällaisilla yhteistyön ja älykkään erikoistumisen periaatteita noudattavilla kumppanuuksilla voitaisiin luoda ja tarvittaessa hallita rakennerahastojen tukemia alueellisia innovointiohjelmia – hallintoviranomaisille on säädösmuutosten avulla annettava mahdollisuus edelleenvaltuutuksen käyttöön. Komitea korostaa, että tällaisilla uusilla ratkaisuilla on mahdollista nopeuttaa merkittävästi tutkimustulosten siirtymistä paikallis- ja aluetason käytäntöihin. Tärkeää on ottaa asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan tällaisten ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen, hallinnointiin ja arviointiin, jotta niiden erikoistarpeet voidaan ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan.

35.

toistaa tukevansa kilpailukykyä ja innovaatiota koskevien tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2020 mennessä ja tunnustaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava investoimista koulutukseen erityisesti taloudellisesti epävakaina aikoina. (6)

36.

korostaa, että Euroopalle on strategisesti tärkeää sisällyttää innovaation käsite koulutusjärjestelmään.

37.

muistuttaa, että tuhannet työntekijät EU:n jäsenvaltioissa ovat jo menettäneet työpaikkansa vallitsevan talouskriisin aikana. Uusien markkinoiden syntyminen ja yritysten siirtyminen halvan tuotannon maihin vahvistavat tätä suuntausta entisestään. Kaikkien työpaikoilla tarvittavien taitojen kohentaminen ja mukauttaminen vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita on aivan välttämätöntä (7), jotta innovointi ei johda työpaikkojen menetyksiin.

38.

korostaa tässä yhteydessä, että liike-elämän ja työllisyyden perusrakenteiden on pysyttävä tuotteita, palveluja tai niiden toimittamista koskevan innovoinnin tahdissa, jotta paikallinen yhteisö voi hyötyä paikallisesta innovaatiosta.

39.

korostaa korkeakoulukumppanuuksilta vaadittua roolia, kun tavoitteena on tuoda tutkimustulokset markkinoille lähentämällä korkeakoulutusta, tutkimusta ja liikemaailmaa toisiinsa. Komitea pitää tässä yhteydessä tärkeänä kannustavaa alue- ja paikallisyhteisöä, jonka kanssa korkeakoulut työskentelevät yhteistyössä, ja korostaa, että tutkimus tulisi käsittää laajimmassa merkityksessään eikä vain tuotekehittelynä. Lisäksi komitea painottaa, että on tärkeää kannustaa tutkijoita tuomaan työnsä lähelle suurta yleisöä ja ottamaan sen mukaan hankkeiden suunnitteluun ja erityisesti tulosten levittämiseen.

40.

muistuttaa, että määriteltäessä älykästä erikoistumista tietyllä alueella on otettava huomioon alueen omien vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi myös muiden alueiden ja mantereiden uhkat ja mahdollisuudet, mikä puolestaan edellyttää maailmanlaajuisen kehityksen kattavaa arviointia mahdollisilla toiminta-aloilla. Komitea kiinnittää huomiota myös siihen, ettei tietyn alueen mahdollisia spontaaneja, markkinalähtöisiä kehityssuuntauksia pitäisi tukahduttaa vain siksi, etteivät ne kuulu kyseistä aluetta varten määriteltyihin painopisteisiin.

41.

varoittaa käyttämästä älykästä erikoistumista keinona priorisoida nykyisiä johtavia alueita ja paikallisyhteisöjä ja jättää muut alueet ilman tukea tai vähäisen tuen varaan. Tämä olisi vastoin EU:n alueellista yhteenkuuluvuutta koskevaa ensisijaista periaatetta. Euroopan alueet onkin sijoitettava kartalle innovaatiotasonsa mukaan, jotta luokittelun tuloksena muita heikommin kehittyneille alueille osoitetaan erityisiä tukivälineitä asettamalla niiden käyttöön erityismäärärahoja, joiden turvin alueet voivat lähentyä itseään innovatiivisempiin alueisiin. Yksi keino lisätä erilaisten alueiden yhteistyötä on luoda käytäntöjä, joilla vähemmän kehittyneet alueet hankkivat käyttöönsä tarvittavaa tutkimustietoa ja sovelluskäytäntöjä eri puolilta Eurooppaa esimerkiksi rakennerahastojen avulla.

42.

arvostaa tutkimusinfrastruktuurien keskeistä roolia tietopohjaisissa innovaatiojärjestelmissä. Näin ollen komitea suhtautuu myönteisesti uuteen alueellisten kumppanuustoimien käsitteeseen (8) ja tutkimusinfrastruktuurien väliseen kumppanuuteen ja tunnustaa niiden mahdollisuudet edistää eurooppalaisen tutkimusalueen tasapainoista kehitystä kannustamalla pieniä tai kokemattomia maita ja alueita kilpailukykyiseen tutkimukseen ja innovointiin.

43.

muistuttaa, että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien virtuaalisten infrastruktuurien kehityksen jatkuminen on ratkaisevan tärkeää koko Euroopan kannalta ja erityisesti maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevien alueiden sekä erityisen kaukaisten alueiden, kuten saarten ja syrjäisimpien alueiden, yhteyksien helpottamiseksi.

44.

kehottaa kutsumaan alue- ja paikallisviranomaiset mukaan älykkään erikoistumisen foorumiin.

45.

kehottaa ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset mukaan rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimintaohjelmien tarkistamiseen sekä ottamaan kansallisissa uudistusohjelmissa asianmukaisesti huomioon alue- ja paikallistason huolenaiheet.

46.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aikomukseen sovittaa toimintaohjelmat yhteen Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä vahvistettujen painopisteiden kanssa ja kehottaa rajaamaan tärkeimpien tavoitteiden määrää sekä keskittymään käytännön toteutukseen ottaen huomioon alueellinen tilanne.

47.

pyrkii pitkällä aikavälillä yhden ja kansainvälisesti yhteensopivan indikaattorin käyttöön ottamiseen edistyksen mittaamiseksi. Komitea tukee Euroopan parlamentin ehdottaman yhdennetyn indikaattorijärjestelmän kehittämistä. Parhaassa tapauksessa siihen sisältyisi julkishallintoa ja julkisia palveluita koskevan Innobarometrin käyttö. Komitea painottaa, että tällaisten indikaattorien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia samalla kun otetaan huomioon Euroopan alueiden suunnaton monimuotoisuus. Komitea haluaa saada tietoa valmistelutyöstä kehitettäessä uutta järjestelmää ja myös osallistua siihen.

48.

toteaa, että on tärkeää tasapainottaa teknologista, sosiaalista sekä julkisen sektorin innovointia. Erityisen tärkeää on edistää yhteiskunnallisia innovaatioita, joissa tavoiteltavia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia saadaan aikaan yhdistämällä innovaatiotoiminnan erityyppisiä osa-alueita, esimerkiksi teknologian, taiteen ja muotoilun, kulttuurin ja kulttuuriperinnön sekä palvelujen kehitys yhdistettynä käyttäjien omaan toimintaan.

49.

arvostaa kulttuuriteollisuuden ja luovan alan esiin tuomista tiedonannossa, koska niillä on mahdollisuudet yhdistää luovuus ja innovaatio. Samalla komitea korostaa, että innovoinnin vahvistamiseksi ja edistämiseksi on tärkeää pohtia luovalla tavalla, kuinka aiemmin erillisiä tieteenaloja voidaan tuoda yhteen ja synnyttää näin mahdollisesti uusia ideoita.

50.

korostaa, että innovoinnin monimutkaisuus ja systeemisyys lisääntyy jatkuvasti. Innovoinnilla, joka perustuu tutkimuksen lisäksi yhä enenevässä määrin myös kysyntään ja mahdollisuuksiin, ratkaistaan todellisen maailman ongelmia ja vastataan tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Innovaatiounionia toteutettaessa tutkijoita ja poliittisia päättäjiä tulisi aktiivisesti kannustaa kehittämään uusia avoimen innovaation käsitteitä, jolloin syntyy tilanteita, jotka ovat kaikkien sidosryhmien kannalta aidosti hyödyllisiä, ja jolloin olemassa olevat resurssit saadaan käyttöön niiden alkuperästä riippumatta.

51.

toteaa, että julkisten hankintojen ostovoima on valtava, koska se kattaa 17 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion bruttokansantuotteesta, ja muistuttaa julkisten hankintojen ratkaisevasta roolista mahdollisena innovoinnin vauhdittajana sekä (mm. sosiaalisia ja ympäristöä koskevia) standardeja selvästi edistävänä tekijänä.

52.

kannattaa yritysmaailman ja hallinnon aktiivista osallistumista innovaation tukijärjestelmiin. Komitea varoittaa kuitenkin, että julkisen sektorin ryhtymisellä keskeneräisten tuotteiden ja palvelujen ainoaksi asiakkaaksi ja siihen liittyvien riskien kantajaksi voi olla vaikutuksia alue- ja paikallisviranomaisille.

53.

suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joiden tarkoituksena on levittää innovatiivisia hankintajärjestelyjä koskevia parhaita käytäntöjä.

54.

on kuitenkin huolestunut siitä, millaisia vaikutuksia alue- ja paikallisviranomaisille aiheutuu jäsenvaltioille ja alueille asetetuista vaatimuksista varata erityisiä budjettivaroja esikaupallisiin hankintoihin ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen julkisiin hankintoihin. Halukkaita alueita on kannustettava pilottitoimintaan mm. määrärahoin ja riittävän joustavin säädöksin.

55.

katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten tulee voida osallistua tiiviisti innovatiivisten julkisten palvelujen ja hankintojen tutkimusta, demonstrointia ja rahoitusta koskevien oikeudellisten puitteiden ja ohjelmien valmisteluun.

56.

katsoo, että innovaatiounionin alueellisen ulottuvuuden muotoilemiseksi olisi hyödyllistä erottaa toisistaan korkeatasoista innovointia ja huippuosaamista tukevat ohjelmat, joita on niiden luonteen vuoksi tuettava aihekohtaisilla innovaatio-ohjelmilla, sekä käytännöllisemmät, markkinoille valmiit innovoinnin osa-alueet, joita voitaisiin tukea yksityisen sektorin kanssa solmittavilla alueellisilla ja paikallisilla innovaatiokumppanuuksilla. Komitea suosittaa aloittamaan markkinoille valmiista innovaation osa-alueista, joilla on enemmän potentiaalia saavuttaa lyhyen aikavälin tavoitteita ja selkeitä paikallistason toimijoiden välisiä sopimuksia.

57.

muistuttaa, että julkisia hankintoja koskevissa EU:n direktiiveissä annetaan jo hankintaviranomaisille mahdollisuus käyttää innovatiivisten hyödykkeiden ja palveluiden hankintaa suosivia valintakriteereitä. Komissio on viime vuosina julkaissut aiheesta erityyppisiä ohjeita, kuten esikaupallista vaihetta koskevia neuvoja.

58.

panee merkille, että Euroopan komissio on huolestunut huomattavista esteistä, joita on ilmennyt innovatiivista hankintamenettelyä tukevien valintakriteerien käytölle, ja kannustaa sen sijaan levittämään innovaatiomyönteisiä menettelyjä julkisissa hankinnoissa.

59.

varoittaa kuitenkin, että EU:n hankintoja koskevat säännöt ovat usein epäjohdonmukaisia ja lisäävät kansallisten ohjelmien byrokraattisuutta. Ne koettelevat usein perustamissopimuksessa annetun toimivallan ja toissijaisuusperiaatteen rajoja asettamalla hankintakriteerejä jäsenvaltioiden sisäisille politiikoille ja sitovat määräyksiä asiaankuulumattomalta vaikuttavaan tai komission eri osastojen ehdottamaan lainsäädäntöön.

60.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten kehotusta, jonka mukaan kaikkia EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen laadinnassa ja kaikissa komission yksiköissä on pyrittävä oikeusvarmuuteen, ennakoitavuuteen, johdonmukaisuuteen ja keskitettyyn määrittelyyn edellytyksenä innovaatiounionia koskeville uusille hankintaehdotuksille.

61.

painottaa, että on yksinkertaistettava pk-yritysten pääsyä rahoitusohjelmiin, mikä voisi edistää niiden osallistumista talouteen. Nykyisten ohjelmien monimutkaisuus ja erilaiset säännöt estävät usein pk-yritysten osallistumisen, koska niillä ei ole kiinnostusta eikä aikaa yrittää ymmärtää rahoitusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi komitea tukee voimakkaasti pk-yritysten merkittävää roolia innovoinnin edistämisessä.

62.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen luoda yhteinen strategiakehys kaikille EU:n rahastoille, joiden toiminnalla on alueellinen ulottuvuus (koheesiorahasto, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR, maaseuturahasto, kalatalousrahasto). Lisäksi komitea kehottaa huolehtimaan siitä, että kehys on johdonmukainen innovointia varten ehdotetun uuden yhteisen strategiakehyksen kanssa.

63.

tukee voimakkaasti myös aihekohtaisten EU-rahastojen yhteisvaikutusten sisällyttämistä yhteiseen strategiakehykseen, kunhan niihin liittyy alueellinen tekijä. Esimerkkejä näistä ovat maaseudun kestävän kehityksen edistäminen laajakaistayhteyksien avulla, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja tukeva rahasto, tutkimusaloitteet tai älykkäitä kaupunkeja koskevan aloitteen kaltaiset uudet aihekohtaiset paikalliset hankkeet.

64.

muistuttaa, että valtiontukea koskevat säännöt ovat usein erittäin monimutkaisia, ja kehottaa vuonna 2011 tehtävän tarkistuksen yhteydessä selventämään, mitä innovaatiomuotoja voidaan tukea asianmukaisesti. Komitea toteaa, että muotojen selkiyttäminen voi avata mahdollisuuksia tukea innovatiivisia yrityksiä tietyillä alueilla.

65.

tukee toimijoiden vaatimuksia vähentää EU:n innovaatio-ohjelman hallintomenettelyjä lisäämällä avoimien tarjouskilpailujen määrää ja asettamalla tarjouskilpailujen julkistamiselle kiinteät päivämäärät, sillä toimijat katsovat, että tällaiset toimet lisäisivät rahoituksenhakijoiden toiminnan ennakoitavuutta ja vähentäisivät hallintokustannuksia. Komitea painottaa tässä yhteydessä hallinnollisen ennakoitavuuden merkitystä.

66.

kehottaa parantamaan riskien ja valvontakustannusten tasapainoa EU:n ohjelmissa, koska epätasapaino johtaa usein liialliseen valvontaan. Komitea pitää tärkeänä oikeasuhtaisen auditointi- ja raportointimekanismin luomista esimerkiksi sellaisille elimille, joiden hallinto- ja raportointikäytännöt on tarkastuksissa todettu vankoiksi. Komitea kehottaa myös noudattamaan tieteeseen ja teknologiaan tai tieteeseen ja innovointiin tukeutuvaa lähestymistapaa, joka perustuu luotettaviin tieteellisiin tai teknisiin laatuvaatimuksiin (9) ja jossa ei keskitytä niinkään menojen säännönmukaisuuteen, kuten edelleen tapahtuu useimmissa EU:n ohjelmissa.