30.10.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 260/38

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2009/C 260/10

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”MIÓD KURPIOWSKI”

EY-NUMERO: PL-PGI-0005-0607-30.05.2007

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Miód kurpiowski”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Puola

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

Kategoria 1.4

Muut eläinperäiset tuotteet, hunaja

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Mikroskooppiset ominaisuudet:

Miód kurpiowski on kukkaishunajaa, jossa voi olla mukana myös mesikastetta. Se on monikukkahunajaa, jossa yhden kasvilajin siitepölyä saa olla enintään 30 prosenttia. Viljelykasvien siitepölyä saa olla enintään 10 prosenttia.

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Miód kurpiowski on juoksevaa tai kiteytynyttä kukkaishunajaa, jossa voi olla mukana myös mesikastetta. Koostumukseltaan se on sakeaa ja juoksevaa, mutta jähmeää. Kiteet ovat keskikokoisia tai pieniä. Väri vaihtelee vaaleankeltaisesta ja oljenkeltaisesta ruskeaan vihertävin heijastuksin. Vihertävät heijastukset osoittavat hunajan sisältävän mesikastetta. Maku on intensiivinen, selvästi mausteinen ja hienostunut, kevyen makea.

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet:

Hunajan fysikaalis-kemialliset ominaisuudet:

—	sokeripitoisuus (monosakkaridit: glukoosi ja fruktoosi) – vähintään 60 g/100 g,

—	sakkaroosipitoisuus – enintään 5 g/100 g,

—	diastaasiluku Schade-asteikolla – vähintään 8,

—	vapaiden happojen pitoisuus – enintään 50 milliekvivalenttia happoa /1 000 g,

—	sähkönjohtavuus – enintään 0,8 mS/cm,

—	veteen liukenemattomien aineiden pitoisuus – enintään 0,1 g/100 g,

—	vesipitoisuus – enintään 18,5 %,

—	HMF-pitoisuus (5-hydroksimetyylifurfuraali) – enintään 10 mg/kg.

Miód kurpiowski -hunajan tuotannossa saa käyttää ainoastaan seuraavia mehiläisrotuja: keskieurooppalainen mehiläinen (Apis mellifera mellifera), krainilainen mehiläinen (Apis mellifera carnica), kaukasialainen mehiläinen (Apis mellifera caucasica) ja näiden risteymät.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan silloin, kun on kyseessä jalostettu tuote):

—

3.4   Rehut (ainoastaan silloin, kun on kyseessä eläinperäinen tuote):

Lisäravinnon antaminen mehiläisille on kielletty hunajan keräämisaikana. Mehiläisille voidaan kuitenkin antaa hunajan linkoamisen jälkeen ennen talven tuloa sen verran lisäravintoa, minkä ne välttämättä tarvitsevat talvehtimista varten. Lisäravinnoksi voidaan antaa juurikassiirappia tai glukoosifruktoosisiirappia. Juurikas- ja glukoosifruktoosisiirappi voivat olla peräisin miód kurpiowski -hunajan maantieteellisen keräämisalueen ulkopuolelta. Tämä ei vaikuta hunajan laatuun. Mehiläisten talvivarastot eivät saa päätyä miód kurpiowski -hunajaan.

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Kaikkien miód kurpiowski -hunajan tuotantovaiheiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella, alkaen mehiläispesien sijoittamisesta hunajan pakkaamiseen. Hunaja lingotaan kylmänä keskipakoisvoiman käyttöön perustuvassa hunajalingossa. Linkoamisen jälkeen hunajan annetaan asettua isoissa selkeytysastioissa ennen kuin se pakataan erilaisiin yksittäispakkauksiin. Hunaja on pakattava yksittäispakkauksiin ennen ensimmäistä kiteytymistä.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Miód kurpiowski -hunaja on pakattava 4 kohdassa määritellyllä alueella. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa tuotteen asianmukainen laatu sekä sen alkuperän valvonta ja tarkastukset. Pakkaamista koskevan velvoitteen avulla pyritään myös minimoimaan riski, että miód kurpiowski -hunajaan sekoitettaisiin muita hunajia tai että muita hunajia myytäisiin tällä nimikkeellä.

3.7   Merkintöjä koskevat erityissäännöt:

Kaikkien mehiläishoitajien sekä muiden toimijoiden, jotka ostavat hunajaa jatkojalostusta varten alkuperänimitystä käyttäen, on käytettävä tietynlaista etikettiä. Etikettien jakelusta vastaa Ostrołękassa sijaitseva Kurpiowsko-Mazowiecki Związek Pszczelarzy (Kurpie-Mazowian mehiläishoitoyhdistys). Yhdistys toimittaa valvontaelimelle etikettien jakelussa noudatettavat säännöt. Yhdenmukaisten etikettien tarkoituksena on varmistaa tuotteen laatu ja helpottaa sen alkuperän jäljittämistä. Nämä säännöt eivät saa millään tavoin syrjiä tuottajia, jotka eivät kuulu mehiläishoitoyhdistykseen.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Miód kurpiowski -hunajaa kerätään alueelta, jonka historiallinen ja kansatieteellinen nimitys on Kurpie.

Se käsittää seuraavat Mazowian voivodikunnan alueet:

Seuraavat kunnat: Chorzele, Jednorożec ja Przasnysz (Przasnyszin piirikunnassa);

Seuraavat kunnat: Krasnosielc, Płoniawy-Bramura, Sypniewo, Młynarze, Różan, Rzewnie ja Maków (Makówin piirikunnassa);

Seuraavat kunnat: Obryte ja Zatory (Pułtuskin piirikunnassa);

Seuraavat kunnat: Długosiodło, Brańszczyk ja Rząśnik (Wyszkówin piirikunnassa);

Seuraavat kunnat: Brok, Ostrów, Wąsewo ja Małkinia (Ostrówin piirikunnassa);

Seuraavat kunnat: Goworowo, Czerwin, Rzekuń, Olszewo-Borki, Lelis, Troszyn, Baranowo, Kadzidło, Czarnia, Myszyniec ja Łyse (Ostrołękan piirikunnassa);

Lisäksi siihen kuuluvat seuraavat Podlaskien voivodikunnan alueet:

Seuraavat kunnat: Turośl (Kolnon piirikunnassa);

Seuraavat kunnat: Nowogród ja Zbójna (Łomżan piirikunnassa).

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Miód kurpiowski -hunaja on peräisin Kurpie-nimiseltä alueelta. Alue jakautuu kahteen osaan, jotka ovat Kurpie Zielone (Vihreä Kurpie) ja Kurpie Białe (Valkea Kurpie). Kurpie Zielone käsittää alueet, jotka sijaitsevat Narewjoen oikealla rannalla ja sen sivujokien (Pisa, Skwa, Omulew, Rozoga) varrella, Orzycjoen vasemmalle rannalle asti. Kurpie Białe taas käsittää alueen, joka jää Bugjoen alajuoksun ja sen sivujokien (Tuchełka ja Brok) oikean rannan ja Narewjoen alajuoksun vasemman rannan ja sen sivujokien (Wymakracz ja Orz) väliin. Kurpie Zielonen alueella on runsaasti jokia ja järviä, joiden ansiosta kasvillisuus on vehmasta; siitä nimi ”Vihreä Kurpie”. Kurpie Białen alue sen sijaan on kuivempaa, ja nimi ”Valkea Kurpie” juontuu alueelle tyypillisen podsolimaannoksen vaaleasta väristä.

Luontoon liittyvät tekijät:

Kurpie on hyvin harvaan asuttua seutua. Alueella ei ole suuria eikä edes keskikokoisia teollisuuslaitoksia eikä siellä harjoiteta laajamittaista maataloustuotantoa. Siellä ei ole myöskään yhtäkään yli 100 000 tuhannen asukkaan kaupunkia. Poikkeuksellisten luonnonvarojensa vuoksi alue luetaan kuuluvaksi ns. Euroopan vihreisiin keuhkoihin. Alueen poikkeuksellisuudesta kertoo myös se, että siellä sijaitsee useita Natura 2000 -verkkoon kuuluvia alueita: Dolina Dolnego Bugu (aluekoodi PLB 140001), Puszcza Biała (aluekoodi PLB 140007) ja Dolina Omulwi i Płodownicy (aluekoodi PLB 140005). Alueella sijaitsee myös Nadbużańskin luonnonpuisto sekä useita muita luonnonsuojelualueita, kuten suojelumetsä Czarnia sekä Surowe, Czarny Kąt, Kaniston, Łokieć, Tabory, Minos, Serafin, Karaska, Podgórze ja Olsy Płoszycie. Puszcza Białan alueella sijaitsevat seuraavat luonnonsuojelualueet: Dąbrowa, Nagoszewo, Brzostowo, Ochudno, Czuraj, Popławy, Bartnia, Wielgolas ja Stawinoga.

Edellä 4 kohdassa määritellyllä alueella taajamat, tiet ja teollisuusalueet muodostavat vain yhden prosentin pinta-alasta, kun taas metsää on jopa 29 prosenttia. Niittyjä ja pensastoa on 45 prosenttia pinta-alasta ja viljelymaata 35 prosenttia. Viljelymaat eivät ole suuria kokonaisuuksia, vaan muodostuvat mosaiikin tapaan erillisistä peltotilkuista, minkä vuoksi minkään yksittäisen kasvilajin siitepöly ei ole miód kurpiowski -hunajassa vallitsevana. Alueelle ovat tyypillisiä köyhät maannoslajit (V ja VI luokka). IV luokan maannoslajeja esiintyy ainoastaan jokilaaksoissa.

Alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on Puolan alhaisin (enintään 500 mm/vuodessa).

Inhimilliset tekijät:

Edellä 4 kohdassa kuvatun alueen tyypillisiä piirteitä ovat monimuotoisuus, laajamittainen viljelymaan käyttö sekä hyvin alhainen sademäärä. Tästä syystä myös mesikasvien mesipitoisuus on alhainen, minkä vuoksi hunajan kerääminen kestää kauan. Kurpien alueella periaatteena onkin, että mettä eivät etsi mehiläiset vaan mehiläishoitajat, jotka sijoittavat mehiläispesät lähelle hyviä mesilähteitä. Miód kurpiowski -hunajaa on kerätty 1500-luvulta asti perinteiseen tapaan sekä niityiltä että metsistä. Erilaisilta niityiltä ja laitumilta saadaan mettä keväthunajaan touko–kesäkuussa. Kesähunajaa varten taas saadaan mettä ja mesikastetta lähinnä havumetsistä (kuusi- ja mäntymetsistä) heinä–elokuussa. Keväthunaja kerätään perinteisesti ensimmäisen kerran kesäkuun alkupuolella. Toisen kerran hunaja kerätään kesällä, heinäkuun jälkipuolella, ja se päättää hunajankeruukauden.

Paikallisten mehiläishoitajien taito näkyy mehiläispesien paikan valinnassa ja erityisesti siinä, miten mehiläishoitoa harjoitetaan tällaisella alueella, missä mettä on saatavilla vähän tai hyvin vähän. Hunajan keräämisajat, hunajan linkoaminen (kylmänä) ja säilyttäminen sekä pakkaaminen perustuvat vuosisataisiin perinteisiin. Miód kurpiowski -hunajan ominaispiirteet erityisesti sen korkean laadun varmistamiseksi voidaan saavuttaa vain, jos hunajan keräämisessä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja jos mehiläishoitajat noudattavat tuotantoprosessiin liittyviä erityisiä rajoituksia. Hunajan lämpötila ei saa missään valmistusvaiheessa nousta yli 30 °C:seen. Hunajan suodattaminen (siitepölyn poistamiseksi), sekoittaminen ja pastörointi sekä keinotekoinen lämmittäminen on kielletty. Hunajaa kerättäessä ei saa käyttää mitään kemiallisia tai muitakaan tuotteita (kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita) mehiläisten karkottamiseksi. Miód kurpiowski -hunajan valmistaminen edellyttää mehiläishoitajalta suurta taitoa ja luonnonympäristöön liittyvien prosessien tuntemusta. Kurpien alueelle on tyypillistä se, että mehiläishoitajia on vähän, koska mehiläishoito on näissä luonnonoloissa vaikeaa. Alueella arvioidaankin olevan alle 400 mehiläishoitajaa, ja mehiläisyhdyskuntia on yhteensä alle 8 000.

5.2   Tuote-eritelmä:

Miód kurpiowski -hunaja muodostuu perätysten kukkivien kasvilajien medestä. Hunajan ominaislaatu perustuu ennen muuta kahdesta tekijästä:

1.	Siitepölyn koostumus: yksittäisen kasvilajin siitepölyä saa olla enintään 30 prosenttia, ja viljelykasvien siitepölyä saa olla enintään 10 prosenttia.

2.	HMF-pitoisuus (5-hydroksimetyylifurfuraali) – enintään 10 mg/kg,

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Miód kurpiowski -hunajan poikkeuksellisuus johtuu 5.2 kohdassa kuvatuista laatupiirteistä sekä tuotteen maineesta. Lopputuotteen laadun kannalta merkittäviä ovat hunajan tuotantoa koskevat tiukat rajoitukset, esimerkiksi kielto lämmittää hunajaa missään tuotantovaiheessa yli 30 °C:seen. Sen ansiosta lopputuotteessa ovat tallella kaikki luonnolliset entsyymit, eteeriset yhdisteet ja muut hunajalle ominaiset ainesosat. Edellä mainitut rajoitukset, jotka koskevat enimmäislämpötilaa ja velvoitetta pakata hunaja yksittäispakkauksiin ennen ensimmäistä kiteytymistä, johtuvat siitä, että HMF-arvon halutaan olevan alle 10 mg/kg. Sen sijaan siitepölykoostumuksen moninaisuus (ei yhtä valtalajia) johtuu Kurpien alueen kasvillisuuden monimuotoisuudesta. Kurpie Zielonen ja Kurpie Białen hunaja alkoi saavuttaa mainetta jo 1400-luvulla. Mehiläishoidon perinteet tällä alueella ulottuvatkin noihin aikoihin asti. Miód kurpiowski -hunaja on mainittu vuosien saatossa moneen kertaan eri asiakirjoissa alkaen mehiläishoitoa säätelevästä vuoden 1401 ediktistä (regale bartne) perinteisen mehiläishoitoa koskevan tapaoikeuden vahvistamiseen laiksi vuonna 1559 ja aina nykypäiviin asti. Mehiläishoitoon liittyvät perinteet näkyvät Kurpien alueella myös monenlaisissa mehiläisiin ja hunajaan liittyvissä tavoissa.

Kurpien alueella viritettiin 1900-luvulla uudelleen ajatus järjestää erityiset juhlat, joissa kunnioitettaisiin miód kurpiowski -hunajan erityisiä siteitä tähän alueeseen. Kurpiowskie Miodobranie (Kurpien hunajankeruujuhlat) pidettiinkin pitkän tauon jälkeen ensimmäisen kerran syyskuussa 1976. Kyseessä on alueen suurin tapahtuma: vuosina 2002–2006 osanottajia oli vuosittain 20–35 tuhatta. Hunajafestivaalien suosiosta kertoo myös se, että vuonna 2005 yli 60 mehiläishoitajaa esitteli siellä tuotteitaan yhden ainoan päivän aikana, ja hunajaa myytiin noin 12 tonnia. Sekä juhlien ajankohta että juhlapaikka liittyvät Kurpien alueella 1500-luvulta asti jatkuneisiin perinteisiin.

Kurpien alueen rikkaasta mehiläishoitoperinteestä ja paikallisen hunajan maineesta kerrotaan myös monissa mehiläishoitoa koskevissa julkaisuissa, joista mainittakoon Bernard Kielakin teos ”Zwyczaje Doroczne Kurpiowskiej Puszczy Zielonej” (2005) sekä ”Bartnictwo Kurpiowskiej Puszczy Zielonej” (Łomża, 2004).

Tuotteen maineesta ovat osoituksena myös lukuisat lehtiartikkelit ja dokumentit, joiden mukaan hunaja on olennainen osa paikallista kulttuuria ja alueen asukkaiden elämää. Hunajasta ja siihen liittyvistä tapahtumista kertovia artikkeleita julkaistaan sekä kansallisessa, alueellisessa että paikallisessa lehdistössä. Esimerkkinä voidaan mainita Gazeta Współczesnassa vuonna 2004 julkaistu artikkeli ”Miód folklor i konfitura” ja Zielony Szandar -viikkolehdessä vuonna 2008 julkaistu artikkeli ”Jak to na Kurpiach miód w puszczy podbierają”.

Kurpien alueen hunajasta on kerrottu myös elokuvissa ja televisioreportaaseissa: ”Puszcza Zielona” (TVP 1) vuodelta 1985, ”Bursztyn i Miód w tradycji kurpiowskiej” (TVP 1) vuodelta 1997 sekä ”Kurpiowskie Miodobranie” (TVP 3), esitetty vuonna 2002.

Miód kurpiowski -hunajan maineesta ja sen asemasta tällä alueella kertoo myös se, että vuonna 2004 Puolan matkailujärjestön myöntämän parhaan matkailutuotteen palkinto myönnettiin Kurpiowskie Miodobranie -festivaaleille. Miód kurpiowski -hunaja on saanut myös Puolan ruokaperinnekilpailussa Perła 2007 -palkinnon.

Kurpien alue on kuulu siellä tuotetun hunajan laadusta. Miód kurpiowski -hunaja ei olisi saavuttanut tällaista mainetta ilman paikallisia ilmasto-olosuhteita. Ne antavat hunajalle ainutlaatuiset ominaisuudet, joihin hunajan laatu ja maine perustuvat.

Eritelmän julkaisuviite:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

http://www.bip.minrol.gov.pl/strona/DesktopDefault.aspx?TabOrgId=1620&LangId=0

---