26.9.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/22

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2009/C 232/12

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”CASTAÑA DE GALICIA”

EY-N:o: ES-PGI-0005-0609-21.06.2007

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Castaña de Galicia”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Espanja

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji (liite II):

Luokka 1.6 –

Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Suojattu maantieteellinen merkintä ”Castaña de Galicia” on varattu eurooppalaisen kastanjapuun (Castanea sativa, Mill.) galicialaisista alkuperäislajikkeista saaduille ihmisravinnoksi tarkoitetuille hedelmille, jotka pidetään kaupan tuoreina tai jäädytettyinä.

Kyseiset lajikkeet käsittävät kaikki paikalliset ekotyypit, jotka viljelijät ovat jalostaneet vuosisatojen kuluessa tuotanto-ominaisuuksien ja laadun parantamiseksi. Niiden morfologia ja geneettiset erityispiirteet on kuvailtu ja määritelty tyhjentävästi suhteessa muihin tuotantoalueisiin Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa. Näitä lajikkeita pidetään kasvigeenivarojen perinnön kannalta korvaamattoman tärkeänä tekijänä biologisen ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, ja oikeudellisesti ne on määritelty ”suojeltaviksi lajikkeiksi”.

Näin perinteisten kastanjanviljelymenetelmien säilyminen Galiciassa on mahdollistanut homogeenisten alkuperäislajikkeiden jalostuksen, johon galicialaisten kastanjoiden nykyinen maine perustuu.

Castaña de Galician tärkeimmät erityisominaisuudet ovat:

—	ohut, kastanjanruskea kiiltävä kuori,

—	ohut siemenkuori, joka työntyy kevyesti siemenen uurteisiin ja irtoaa helposti kuorittaessa,

—	maultaan makea ja rakenteeltaan kiinteä, ei jauhomainen,

—	juuri poimitun kastanjan kosteuspitoisuus 50–60 %,

—	yhdessä hedelmäkehdossa enintään 3 hedelmää,

—	keskimääräinen hiilihydraattipitoisuus 59,5 % (kuiva-aineesta), mikä on kaikkia muita Espanjan tuotantoalueita korkeampi,

—	halkeamia ja kuivumista esiintyy erittäin vähän (4,5 ja 2,1 %), joten tältä osin galicialaisten kastanjoiden arvot ovat muita Espanjan tuotantoalueita alhaisemmat.

Näiden galicialaisen kastanjan keskiarvojen jälkeen esitetään seuraavaksi ne ominaisuudet, jotka vaaditaan SMM-tuotteelta ”Castaña de Galicia” sadonkorjuun jälkeen:

—	vähimmäis- ja enimmäiskosteuspitoisuus 50 ja 60 %,

—	kuivien hedelmien osuus enintään 12 %,

—	hiilihydraattipitoisuus vähintään 55 %,

—	hedelmiä kilogrammassa enintään 120 kappaletta (tuoreet) ja 200 kappaletta (jäädytetyt).

Kussakin SMM-tuotteen ”Castaña de Galicia” pakkauksessa sallitaan enintään 5 % hedelmiä, jotka eivät vastaa vaadittuja vaatimuksia.

Jäädyttämisen tarkoituksena on yksinomaan tuotteen säilytysajan pidentäminen, eikä kyseessä ole varsinainen jalostustoimi, koska tuoreilla ja jäädytetyillä hedelmillä on edellä mainitut yhtäläiset fyysiset, kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

—

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Varsinaista viljelyä lukuun ottamatta tuotantoprosessiin ei kuulu muita erityisiä vaiheita, joiden olisi tapahduttava yksilöidyllä alueella.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

SMM-suojattu ”Castaña de Galicia” pidetään kaupan tuoreena verkoissa taikka raffiakuidusta tai säkkikankaasta valmistetuissa pusseissa/säkeissä ja jäädytettynä voimassa olevan lainsäädännön mukaisista elintarvikekäyttöön tarkoitetuista materiaaleista valmistetuissa pakkauksissa. Molemmissa tapauksissa pakkauksen paino saa olla 500 g, 1 kg, 2,5 kg, 5 kg, 10 kg, 15 kg, 20 kg tai 25 kg. Myös muut pakkausmuodot ovat mahdollisia, kunhan tuotteen laatu ei kärsi.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Castaña de Galicia” kaupan pidettävien kastanjoiden pakkaukset on varustettava kutakin tuottajaa/pakkaajaa vastaavalla kauppaetiketillä sekä valvontaelimen hyväksymällä juoksevalla alfanumeerisella koodilla varustetulla SMM-tuotteen omalla etiketillä, jossa on suojatun maantieteellisen merkinnän virallinen tunnus.

Molemmissa etiketeissä on oltava maininta ”Indicación Geográfica Protegida Castaña de Galicia” (suojattu maantieteellinen merkintä Castaña de Galicia).

Jalostettujen tuotteiden (esim. soseutettu kastanja, kastanjasose, sokeriliemeen tai alkoholiin säilötyt kastanjat, sokerikuorrutetut kastanjat tai niistä valmistetut makeiset), etiketeissä voidaan mainita, että niiden valmistukseen käytetyt kastanjat on varustettu SMM-tunnuksella ”Castaña de Galicia”, edellyttäen että raaka-aine täyttää eritelmän vaatimukset.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Castaña de Galicia” maantieteellinen tuotantoalue käsittää sen osan Galician itsehallintoalueesta, jota rajoittaa lännessä Dorsal Gallega ja pohjoisessa Sierra del Xistral.

Hallinnollisesti viljelyalue käsittää seuraavat alueet:

—	A Coruñan maakunta: Terra de Meliden alue sekä Arzúan ja Boimorton alue (Arzúa),

—	Lugon maakunta, lukuun ottamatta seuraavia kuntia: O Vicedo, Viveiro, Xove ja Cervo (Mariña Occidental), Burela ja Foz (Mariña Central) sekä Barreiros ja Ribadeo (Mariña Oriental),

—	Ourensen maakunnan kaikki kunnat,

—	Pontevedran maakunta: Tabeirós-Terra de Montesin alue, Cotobaden, A Laman ja Campo Lameiron kunnat (Pontevedra) sekä Cuntisin kunta (Caldas).

Edellä mainitun tuotantoalueen sade- ja lämpötilaolosuhteet sekä lämpötilan ja kosteuden välinen suhde, korkeus merenpinnasta ja maaperä ovat ihanteelliset laadukkaan kastanjan viljelylle.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Määritellyn maantieteellisen alueen ilmasto-olosuhteet ovat suotuisat ja omiaan varmistamaan viljelmien hyvän kehittymisen ja galicialaisen kastanjan erinomaisen laadun. Lämpötila pysyy leutona hedelmien kehittymisen ja kypsymisen aikana, ja kosteuden ansiosta hedelmien kosteuspitoisuus on korkea, mikä takaa tuotteen erinomaisen laadun.

Jäljempänä kuvaillaan yksityiskohtaisemmin SMM-tuotteen maantieteellisen ympäristön erityispiirteitä ja niiden välitöntä yhteyttä kastanjan kannalta ihanteellisiin tekijöihin.

—

Sademäärä: Tuotantoalueella sataa runsaasti, yhteensä noin 1 000 mm vuodessa, mutta kesäisin esiintyy myös joitakin kuivia kausia, jotka lakkaavat syyskuusta lähtien. Nämä olosuhteet ovat edulliset kastanjoiden laadun kannalta. Alueeseen eivät kuulu rannikon välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Galician alueet, joilla viljelyn kannalta suositeltavat arvot ylittyvät.

—	Lämpötila: Alueen vuotuinen keskilämpötila on 6–14 °C, mikä sijoittuu kastanjalle suositellun vaihteluvälin (3–16 °C) sisäpuolelle; korkeat kesälämpötilat edistävät hedelmien kehittymistä ja kypsymistä.

—

Lämpötilan ja kosteuden välinen suhde: Galician itäisen keskiosan ombrotermiset olosuhteet ovat kastanjan kannalta edullisimmat, koska laji kasvaa parhaiten sopivan kosteilla alueilla. Liiallinen kosteus puolestaan edistäisi erilaisten tautien, kuten Phytophthora-sienen aiheuttaman tammen äkkikuoleman ja versosyövän kehittymistä.

—	Pinnanmuodostus: Alueen sijainti merenpinnasta (400–900 m, ei koskaan yli 1 200 m) soveltuu erittäin hyvin kastanjalle.

—

Maaperäolosuhteet: Maaperä muodostuu suurimmaksi osaksi graniitin ja metamorfisen kiven (liuskeet) päälle muodostuneesta maasta, joka on viljavaa, runsaasti orgaanisia aineksia sisältävää multaa, jonka pH on alhainen ja joka sisältää vain vähän aktiivista kalkkia. Sen katsotaan soveltuvan parhaiten kastanjanviljelyyn.

Kastanjanviljely on ympäristöllisesti arvokasta ja soveltuu erinomaisesti vallitseviin maaperä- ja ilmasto-olosuhteisiin Galician sisäosien vuoristo- ja ylänköalueilla, joiden maataloudelle se on kannattavin vaihtoehto. Myös maankäytön historiallinen kehitys (joka on suosinut nopeasti kasvavia puulajeja ja maissin tai perunan viljelyä) on sinällään edellä määritellyn alueen rajaamiseen vaikuttanut tekijä.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Edellä mainittujen hedelmien kehittymisen kannalta ihanteellisten tuotantoalueen maaperä- ja ilmasto-olosuhteiden lisäksi tuotteen erityisyyteen vaikuttavat Galician kastanjanviljelyn taustalla oleva viljelijöiden harjoittama vuosisatainen jalostustyö ja perinteinen viljelykäytäntö soutos (täysin tai lähes samanikäisistä puista muodostuvat viljelmät, joilla sovelletaan samoja viljelymenetelmiä). Näin inhimilliset tekijät ovat perinteisten ja tarkkojen viljelymenetelmien kautta vauhdittaneet (tuotanto-ominaisuuksiin ja laatuun liittyvää) lajikkeiden jatkuvaa jalostustyötä, jonka tuloksena on syntynyt useita kotoperäisiä ekotyyppejä ja laadukas galicialainen kastanja. Yhdessä nämä tekijät ovat luoneet tälle kastanjalle sen nykyisen maineen ja arvostuksen.

Edelleen käytössä oleva soutos-viljelykäytäntö osoittaa Galician kastanjanviljelyn yhteyden alueen kulttuuriin ja perinteisiin. Lisäksi sillä on suuri merkitys kasviaineiston säilyttäjänä uusien, nykyaikaisia viljelymenetelmiä soveltavien viljelmien käyttöön.

Niistä laadullisista erityisominaisuuksista, jotka erottavat galicialaisen kastanjan muilta tuotantoalueilta tulevista kastanjoista, voidaan mainita seuraavat:

—	ohut siemenkuori, joka helpottaa suuresti hedelmän kuorimista,

—	kuivuneiden hedelmien vähäinen osuus, mikä edellisen kohdan tavoin helpottaa huomattavasti kuorimista,

—	korkea kosteuspitoisuus, joka on hyvin arvostettu ominaisuus sekä tuoreena nautittavien että jalostettavien kastanjoiden kannalta,

—	vähän halkeamia, mikä vähentää merkittävästi hylkäämistä lajittelun yhteydessä,

—	erittäin korkea tärkkelyspitoisuus, joka tekee kastanjoista makeampia tärkkelyksen muuttuessa sokeriksi (kypsymisen myötä tapahtuvan luonnollisen hydrolyysin ja termisten prosessien aiheuttaman hydrolyysin kautta).

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Kastanjapuita esiintyi Galician metsissä jo pleistoseenikaudella, mutta laji otettiin viljelykäyttöön vasta roomalaisvallan aikana. Keskiajalla papisto ja aatelisto kehittivät edelleen kastanjanviljelyä, joka yleistyi nimenomaan viininviljelyn yhteydessä.

Siten korkealaatuisten, yleensä yhdistelmäkäyttöön (puuna ja hedelminä) soveltuvien kotoperäisten kastanjalajikkeiden jalostus ja monipuolistuminen ovat jo ikivanhaa perua. Toisaalta Galicialle historiallisesti luonteenomainen väestön alueellinen jakautuminen käytännöllisesti katsoen koko maakunnan alueelle (rannikot, keskiosan tasangot, laaksot ja vuoristoalueet) on edistänyt useiden sellaisten lajikkeiden jalostusta, jotka ovat eri tavoin soveltuneet ympäristöönsä ja sen maaperä- ja ilmasto-olosuhteisiin ja tuottavat sopivan kokoisia hedelmiä, joista vain harvat ovat kuivuneita tai halkeilleita.

Kastanjapuun erinomainen sopeutuminen määritellyn maantieteellisen alueen ympäristöoloihin (maantieteellisen alueen erityisyys) vaikuttaa jo sinänsä tuotteen korkeaan laatuun, joka johtuu lajin suotuisien kasvuolosuhteiden ja laadukkaiden hedelmien kehittymisen välisestä loogisesta yhteydestä. Myös leudot lämpötilat kypsymisaikana ja tuotantoalueen korkea ilmankosteus takaavat kastanjoiden korkean kosteuspitoisuuden, joka on hyvin arvostettu ominaisuus sekä tuoreina kulutettavien että jalostettujen tuotteiden raaka-aineena käytettyjen hedelmien osalta.

Lisäksi Galician kastanjantuotanto on aina perustunut perinteiseen soutos-viljelymenetelmään. Tässä tuotantoympäristössä viljelijät ovat ryhtyneet viljelemään kastanjapuuta ja jalostaneet vähitellen lajia tuottavuuden ja laadun perusteella, minkä tuloksena ovat syntyneet ne paikalliset ekotyypit, joista ovat kehittyneet nykyisin viljellyt kotoperäiset lajikkeet, joihin galicialaisen kastanjan laatu, tunnettuus ja maine perustuvat.

Galicialaisen kastanjan arvostuksesta kertoo sen vahva asema Espanjan markkinoilla, ja jopa muuta alkuperää olevia kastanjoita markkinoidaan galicialaisina, mikä sekin on osoitus tuotteen maineesta. Jäljempänä esitetään eräitä kirjallisia viittauksia galicialaisen kastanjan historialliseen maineeseen.

—

Galician luostareissa on säilynyt paljon aineistoa kastanjan merkityksestä keskiajan Galiciassa. Aineistoon viitataan eri teoksissa, kuten M. Lucas Álvarezin ja P. Lucas Domínguezin teoksissa ”El priorato benedictino de San Vicenzo de Pombeiro y su colección diplomática en la Edad Media” ja ”El monasterio de S. Clodio do Ribeiro en la Edad Media: Estudio y Documentos” tai M. Romaní Martínezin teoksessa ”Colección Diplomática do mosteiro cisterciense de Sta. María de Oseira”.

—	Alexandre Dumas viittaa matkakertomuksessaan ”De Paris à Cádix” vuodelta 1847 Galician kastanjoiden laatuun.

—	Abel Bouhier kertoo teoksessaan ”La Galice. Essai geographique d'analyse et d'interpretation d'un vieux complexe agraire”, että kastanjaviljelmät ovat merkittävä osa Galician maaseutumaisemaa.

—	Usein mainitaan myös magosto, kastanjan kunniaksi useilla paikkakunnilla Galiciassa vietettävä kansanjuhla. Esimerkkinä tästä on Manuel Murguían teos ”Historia de Galicia” (1865).

—	Galicialaisen kastanjan merkitys on tärkeä myös keittiössä, mikä käy ilmi esimerkiksi Manuel Puga y Pargan (1874–1917) teoksessa ”La Cocina Práctica” (1905) ja Álvaro Cunqueiron teoksessa ”La Cocina Gallega” (1973) olevista lukuisista ruokaohjeista.

Lisätodisteena galicialaisen kastanjan laajemmasta tunnettuudesta ja maineesta voidaan vertailla galicialaisiin ja muuta alkuperää oleviin kastanjoihin liittyvien internet-osumien lukumääriä. Esimerkiksi 20 päivänä marraskuuta 2008 tehty Google-haku antoi yhteensä 5 600 osumaa espanjan- ja galiciankielisellä sanahaulla ”castaña/s gallega/s ja castaña/s galega/s”. Kun haussa käytettiin espanjalaisiin kastanjoihin viittaavaa termiä ”castaña/s española/s”, tulos oli alle 200 osumaa ja viitattaessa muuta alkuperää (Asturia, Andalusia, Extremadura) oleviin kastanjoihin ainoastaan parikymmentä osumaa.

Eritelmän Julkaisutiedot:

Suojattua maantieteellistä merkintää ”Castaña de Galicia” koskeva rekisteröintihakemus hyväksyttiin 3 päivänä marraskuuta 2006 tehdyllä päätöksellä, joka julkaistiin 14 päivänä marraskuuta 2006 Galician virallisen lehden numerossa 219.

http://dxosi.xunta.es:90/Doc/Dog2006.nsf/FichaContenido/234BE?OpenDocument

---