16.6.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/13

1.

Komissio laati vuonna 2005 valtiontuen toimintasuunnitelman (Valtiontukien vähentäminen ja tarkempi kohdentaminen: suunnitelma valtiontuen uudistamiseksi vuosina 2005–2009) (1), jonka tavoitteena on tehokkaampi, avoimempi, uskottavampi ja ennustettavampi EY:n perustamissopimuksen mukainen valtiontukijärjestelmä. Valtiontuen toimintasuunnitelma perustuu valtiontukien vähentämisen ja tarkemman kohdentamisen periaatteeseen: keskeisenä tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita vähentämään tukien kokonaismäärää ja ohjaamaan samalla valtion varat yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin. Tämän tavoitteen tueksi valtiontuen toimintasuunnitelmassa vaaditaan tehokkaampia, yksinkertaisempia ja paremmin ennakoitavissa olevia valtiontukimenettelyjä.

2.

Komissio haluaa vahvistaa sitoutumisensa tämän tavoitteen toteuttamiseen antamalla nämä käytännesäännöt, joiden tarkoituksena on tehdä valtiontukimenettelyistä mahdollisimman tuloksekkaat ja tehokkaat kaikkien osapuolten kannalta. Käytännesäännöt perustuvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (2) soveltamisesta saatuihin kokemuksiin sekä komission sisäisiin tutkimuksiin, joita on tehty valtiontukimenettelyn eri vaiheiden kestosta, kantelujen käsittelystä ja tiedon keruun välineistä. Käytännesääntöjen ensisijaisena tavoitteena on antaa tietoa siitä, kuinka valtiontukimenettelyt yleensä etenevät, ja siten lisätä yhteistyöhenkeä ja keskinäistä ymmärrystä komission yksiköiden, jäsenvaltioiden viranomaisten sekä oikeusalan asiantuntijoiden ja liike-elämän välillä.

3.

Valtiontukimenettelyjen parantaminen edellyttää kurinalaisuutta ja keskinäistä sitoutumista sekä komissiolta että jäsenvaltiolta. Vaikka komissio ei ole vastuussa jäsenvaltioiden ja asianomaisten osapuolten puutteellisesta yhteistyöstä aiheutuvista seurauksista, se aikoo tehostaa tutkintaansa ja sisäistä päätöksentekoprosessiaan varmistaakseen valtiontukimenettelyjen suuremman avoimuuden, ennakoitavuuden ja tehokkuuden.

4.

Nämä käytännesäännöt vastaavat nykyaikaista valtiontukijärjestelmää ja ovat viimeinen osa yksinkertaistamista koskevaa pakettia, johon kuuluu yksinkertaistetusta menettelystä tietyntyyppisten valtiontukien käsittelemiseksi annettu komission tiedonanto (3) ja valtiontukisääntöjen soveltamisesta kansallisissa tuomioistuimissa annettu komission tiedonanto (4). Paketin tavoitteena on tehdä menettelyistä paremmin ennakoitavissa olevat ja avoimemmat.

5.

Yksittäisessä asiassa saattaa sen erityispiirteiden vuoksi kuitenkin olla välttämätöntä mukauttaa näitä käytännesääntöjä tai poiketa niistä (5).

6.

Kalastus- ja vesiviljelyalan sekä maataloustuotteiden alkutuotantoon, markkinoille saattamiseen tai jalostukseen liittyvien toimien erityispiirteiden vuoksi saattaa myös olla perusteltua poiketa näistä käytännesäännöistä.

7.

Näissä käytännesäännöissä ei ole tarkoitus selostaa kattavasti kaikkia niitä oikeudellisia, tulkinnallisia ja hallinnollisia toimenpiteitä, joita sovelletaan yhteisön valtiontukien tarkastukseen. Sen sijaan käytännesääntöjä olisi luettava yhdessä valtiontukimenettelyihin sovellettavien perussääntöjen kanssa, joita ne täydentävät.

8.

Näillä käytännesäännöillä ei siis luoda uusia oikeuksia tai velvollisuuksia eikä muuteta niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka vahvistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa, asetuksessa (EY) N:o 659/1999 ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 794/2004 (6), sellaisina kuin niitä tulkitaan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännössä.

9.

Näissä käytännesäännöissä vahvistetaan päivittäisessä valtiontukitoiminnassa noudatettavat käytänteet, joiden tarkoituksena on varmistaa entistä nopeammat, avoimemmat ja paremmin ennakoitavat menettelyt ilmoitettua tai muuten käsittelyyn otettua asiaa tai kantelua koskevan tutkinnan kaikissa vaiheissa.

10.

Komission kokemukset osoittavat, että ilmoitusta edeltävästä yhteydenpidosta on hyötyä myös yksinkertaisilta näyttävissä asioissa. Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito antaa komission yksiköille ja ilmoittavalle jäsenvaltiolle mahdollisuuden keskustella ehdotettuun hankkeeseen liittyvistä oikeudellisista ja taloudellisista näkökohdista epävirallisesti ja luottamuksellisesti ennen ilmoitusta, mikä parantaa ilmoitusten laatua ja täydellisyyttä. Samalla jäsenvaltio ja komission yksiköt voivat yhdessä etsiä toimivia ratkaisuja siihen, miten suunnitellun toimenpiteen ongelmallisia piirteitä voitaisiin muuttaa. Tässä vaiheessa siis luodaan pohja sille, että komissio voi aikanaan käsitellä muodolliset ilmoitukset mahdollisimman nopeasti. Ilmoitusta edeltävän tuloksekkaan yhteydenpidon ansiosta komissiolla on hyvät mahdollisuudet tehdä asetuksen (EY) N:o 659/1999 4 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaiset päätökset kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen päivämäärästä (7).

11.

Ilmoitusta edeltävää yhteydenpitoa suositellaan ehdottomasti asioissa, joihin liittyy uusia tai erityisiä piirteitä ja jotka edellyttävät sen vuoksi epävirallista ja alustavaa keskustelua komission yksiköiden kanssa. Lisäksi komissio on aina valmis antamaan epävirallista neuvontaa, jos jäsenvaltio sitä pyytää.

12.

Ilmoitusta edeltävä vaihe tarjoaa mahdollisuuden keskustella jäsenvaltion kanssa ja antaa jäsenvaltiolle ohjeita siitä, millaisia tietoja ilmoituslomakkeeseen olisi sisällytettävä, jotta se olisi täydellinen ilmoituksen päivämäärästä. Tuloksekkaassa ilmoitusta edeltävässä vaiheessa on mahdollista keskustella avoimesti ja rakentavasti myös muista asiakysymyksistä, jotka liittyvät suunniteltuun toimenpiteeseen. Tämä on erityisen tärkeää sellaisten hankkeiden osalta, joita ei voitaisi hyväksyä sellaisenaan, vaan jotka olisi joko peruutettava tai joita olisi muutettava huomattavasti. Lisäksi tässä vaiheessa voidaan tarkastella muita mahdollisesti sovellettavia oikeusperustoja tai etsiä asiaa koskevia ennakkotapauksia. Menestyksekkäästi toteutettu ilmoitusta edeltävä vaihe antaa komission yksiköille ja jäsenvaltiolle mahdollisuuden ratkaista keskeiset kilpailuongelmat, tehdä taloudellinen analyysi ja tarvittaessa hyödyntää ulkopuolista asiantuntemusta, jotta voidaan osoittaa suunnitellun hankkeen soveltuvuus yhteismarkkinoille. Lisäksi ilmoittava jäsenvaltio voi ilmoitusta edeltävässä vaiheessa pyytää komission yksiköiltä, että nämä eivät vaadi tiettyjä ilmoituslomakkeessa mainittuja tietoja, jos kyseiset tiedot eivät ole asian erityispiirteet huomioon ottaen välttämättömiä asian tutkinnan kannalta. Ilmoitusta edeltävä vaihe on myös ratkaisevassa asemassa määritettäessä, voidaanko asia siirtää suoraan yksinkertaistettuun menettelyyn (8).

13.

Jotta ilmoitusta edeltävä vaihe olisi hyödyllinen ja tuloksekas, on kyseisen jäsenvaltion edun mukaista toimittaa komissiolle ne tiedot, joita tarvitaan suunnitellun valtiontukihankkeen arvioinnissa. Tiedot annetaan alustavassa ilmoituslomakkeessa. Jotta asia voitaisiin käsitellä nopeasti, yhteydenpidossa suositaan periaatteessa sähköpostiviestejä tai neuvottelupuheluja eikä niinkään kokouksia. Komission yksiköt järjestävät yleensä ensimmäisen ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon kahden viikon kuluessa alustavan ilmoituslomakkeen vastaanottamisesta.

14.

Ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon ei yleensä pitäisi kestää kahta kuukautta kauempaa, ja yhteydenpidon jälkeen olisi tehtävä täydellinen ilmoitus. Jos ilmoitusta edeltävällä yhteydenpidolla ei saavuteta toivottuja tuloksia, komission yksiköt voivat todeta ilmoitusta edeltävän vaiheen päättyneeksi. Koska ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon aikataulu ja muoto kuitenkin riippuvat yksittäisen asian monimutkaisuudesta, ilmoitusta edeltävä yhteydenpito saattaa kestää useita kuukausia. Sen vuoksi komissio suosittaa, että erityisen monimutkaisissa asioissa (esimerkiksi pelastamistuki, merkittävä tutkimus- ja kehitystuki, suuri yksittäinen tuki tai erityisen suuret tai monimutkaiset tukiohjelmat) jäsenvaltiot käynnistävät ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon mahdollisimman varhain, jotta keskusteluista olisi eniten hyötyä.

15.

Komission kokemusten mukaan on erittäin hyödyllistä ottaa tuensaaja mukaan ilmoitusta edeltävään yhteydenpitoon erityisesti silloin kun toimella voi olla huomattavia teknisiä tai taloudellisia vaikutuksia tai kun vaikutukset ovat hankekohtaisia. Komissio suosittaa sen vuoksi, että yksittäisen tuen saajat otetaan mukaan ilmoitusta edeltävään yhteydenpitoon.

16.

Komission yksiköt pyrkivät antamaan kyseiselle jäsenvaltiolle epävirallisen, alustavan arvion hankkeesta ilmoitusta edeltävän vaiheen päätteeksi, lukuun ottamatta aivan uudenlaisia tai erittäin monimutkaisia asioita. Kyseinen arvio ei sido komissiota eikä se ole komission virallinen kanta vaan komission yksiköiden epävirallinen ja alustava arvio ilmoitusluonnoksen täydellisyydestä ja suunnitellun hankkeen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Erittäin monimutkaisissa asioissa komission yksiköt voivat lisäksi antaa jäsenvaltion pyynnöstä kirjallisia ohjeita niistä tiedoista, joita jäsenvaltion on vielä toimitettava.

17.

Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito on ehdottoman luottamuksellista. Keskustelut perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä ne vaikuta asian käsittelyyn ja tutkintaan sen jälkeen kun muodollinen ilmoitus on tehty.

18.

Parantaakseen ilmoitusten laatua komission yksiköt pyrkivät järjestämään koulutustilaisuuksia jäsenvaltioiden toivomusten mukaisesti. Komissio aikoo olla säännöllisesti yhteydessä jäsenvaltioihin keskustellakseen näiden kanssa valtiontukimenettelyn parantamisesta edelleen, erityisesti käytössä olevien ilmoituslomakkeiden laajuuden ja sisällön osalta.

19.

Kun on kyse asioista, jotka ovat aivan uudenlaisia, teknisesti monimutkaisia tai muuten arkaluonteisia tai jotka on tutkittava erittäin kiireellisesti, komission yksiköt tarjoavat tuesta ilmoittavalle jäsenvaltiolle keskinäisesti sovittua suunnittelua. Tarkoituksena on parantaa avoimuutta ja ennakoitavuutta valtiontukea koskevan tutkinnan todennäköisen keston osalta.

20.

Keskinäisesti sovitulla suunnittelulla tarkoitetaan jäsenvaltion ja komission yksiköiden välistä järjestelmällistä yhteistyötä, joka perustuu yhteiseen suunnitelmaan ja yhteisymmärrykseen tutkinnan todennäköisestä etenemisestä ja sen arvioidusta aikataulusta.

21.

Tässä yhteydessä komission yksiköt ja ilmoittava jäsenvaltio voivat sopia erityisesti

22.

Vastineeksi siitä, että jäsenvaltio toimittaa kaikki tarvittavat tiedot ajallaan niin kuin keskinäisen suunnittelun puitteissa on sovittu, komission yksiköt pyrkivät noudattamaan keskinäisesti sovittua asian tutkinta-aikataulua, elleivät jäsenvaltion tai asianomaisten osapuolten toimittamat tiedot tuo esiin yllättäviä kysymyksiä.

23.

Keskinäisesti sovittu suunnittelu on periaatteessa tarkoitettu asioille, jotka ovat niin uudenlaisia, teknisesti monimutkaisia tai muuten arkaluonteisia, että komission yksiköiden on mahdotonta tehdä selkeää alustavaa arviointia asiasta ilmoitusta edeltävän vaiheen päätteeksi. Sellaisissa tapauksissa keskinäisesti sovittu suunnittelu käynnistetään ilmoitusta edeltävän vaiheen lopussa, juuri ennen muodollisen ilmoituksen tekemistä.

24.

Komission yksiköt ja kyseinen jäsenvaltio voivat kuitenkin sopia jälkimmäisen pyynnöstä, että ne jatkavat keskinäisesti sovittua suunnittelua vielä muodollisen tutkintamenettelyn alussa helpottaakseen asian käsittelyä.

25.

Tehostaakseen tutkinnan kulkua komission yksiköt pyrkivät keskittämään tietojensaantipyynnöt alustavan tutkinnan vaiheeseen. Sen vuoksi komissio esittää periaatteessa vain yhden kattavan tietojensaantipyynnön, joka lähetetään yleensä 4-6 viikon kuluessa ilmoituksen päivämäärästä. Jollei keskinäisesti sovitun suunnittelun aikana ole toisin sovittu, ilmoitusta edeltävän vaiheen ansiosta jäsenvaltiot toimittavat komissiolle täydellisen ilmoituksen eikä lisätietoja tarvitse juurikaan pyytää. Komissio voi kuitenkin esittää lisäkysymyksiä erityisesti niistä seikoista, jotka ovat tulleet esille jäsenvaltioiden vastauksissa. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että komissiolla on vaikeuksia arvioida asia.

26.

Jos jäsenvaltio ei toimita pyydettyjä tietoja asetetussa määräajassa, sille lähetetään yksi muistutus, minkä jälkeen yleensä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 659/1999 5 artiklan 3 kohtaa ja jäsenvaltiolle ilmoitetaan, että ilmoitus katsotaan peruutetuksi. Yleensä asiassa aloitetaan muodollinen tutkintamenettely, jos kaikki tarvittavat edellytykset täyttyvät, yleensä viimeistään kahden tietojensaantipyynnön jälkeen.

27.

Tietyissä olosuhteissa alustava tutkinta voidaan keskeyttää jäsenvaltion pyynnöstä, jotta se voi muuttaa hanketta vastaamaan valtiontukisääntöjä, tai yhteisestä sopimuksesta. Tutkinta voidaan keskeyttää ainoastaan ennalta sovituksi ajaksi. Jos jäsenvaltio ei keskeytyksen päätyttyä esitä täydellistä ja ensi näkemältä yhteismarkkinoille soveltuvaa hanketta, komissio jatkaa menettelyä siitä vaiheesta, jossa se keskeytettiin. Kyseiselle jäsenvaltiolle ilmoitetaan yleensä, että ilmoitus katsotaan peruutetuksi tai että muodollinen tutkintamenettely aloitetaan viipymättä, jos komissiolla on vakavia epäilyjä hankkeen suhteen.

28.

Ilmoittava jäsenvaltio voi pyynnöstä saada tietoa käynnissä olevan alustavan tutkinnan etenemisestä. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan yksittäisen tuen saaja mukaan yhteydenpitoon.

29.

Koska asiat, joissa on aloitettu muodollinen tutkintamenettely, ovat yleensä monimutkaisia, komissio on ottanut ensisijaiseksi tavoitteekseen lisätä toimintansa avoimuutta, ennakoitavuutta ja tehokkuutta tässä vaiheessa, jotta sen päätöksenteko vastaisi paremmin nykyaikaisen liike-elämän tarpeita. Komissio aikoo sen vuoksi tehostaa muodollisen tutkinnan kulkua hyödyntämällä kaikkia käytössään olevia, asetuksen (EY) N:o 659/1999 mukaisia menettelytapoja.

30.

Jollei kyseinen jäsenvaltio pyydä luottamuksellisten tietojen poistamista, komissio pyrkii julkaisemaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksensä sekä tiivistelmät kahden kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen tekopäivästä.

31.

Jos luottamuksellisuuden piiriin kuuluvista seikoista syntyy erimielisyyttä, komissio soveltaa salassapitovelvollisuudesta valtiontukipäätöksissä 1 päivänä joulukuuta 2003 antamansa tiedonannon (11) periaatteita sekä pyrkii parhaansa mukaan julkaisemaan päätöksensä mahdollisimman nopeasti sen tekopäivän jälkeen. Samaa käytäntöä sovelletaan kaikkien lopullisten päätösten julkaisemiseen.

32.

Komissio pyrkii lisäämään menettelyn avoimuutta ilmoittamalla jäsenvaltiolle, tuensaajalle ja muille sidosryhmille (erityisesti mahdollisille kantelijoille) kaikista viiveistä, joita aiheutuu luottamuksellisuutta koskevien erimielisyyksien takia.

33.

Asetuksen (EY) N:o 659/1999 6 artiklan mukaan asianomaisten osapuolten on esitettävä huomautuksensa asetetussa määräajassa, joka yleensä on enintään yksi kuukausi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkaisemisesta. Tätä määräaikaa ei yleensä pidennetä eivätkä komission yksiköt tavallisesti hyväksy tietoja, joita asianomaiset osapuolet, tuensaaja mukaan lukien, toimittavat myöhässä (12). Määräaikaa voidaan pidentää vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, esimerkiksi kun on kyse erityisen laajojen asiatietojen toimittamisesta tai kun komission yksiköt ja asianomainen osapuoli ovat olleet asian johdosta keskenään yhteydessä.

34.

Parantaakseen erityisen monimutkaisten asioiden tutkinnan asiaperustaa komission yksiköt voivat lähettää jäljennöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä tietyille asianomaisille osapuolille, kuten ammattijärjestöille tai liike-elämän järjestöille, sekä kehottaa näitä esittämään huomautuksia eräistä asiaan liittyvistä näkökohdista (13). Asianomaisten osapuolten yhteistyö on tässä vaiheessa täysin vapaaehtoista. Jos asianomainen osapuoli päättää esittää huomautuksia, on sen edun mukaista toimittaa ne ajallaan, jotta komissio voi ottaa ne huomioon. Komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona jäljennös päätöksestä lähetettiin heille. Komissio ei anna lisäaikaa huomautusten toimittamiseen. Varmistaakseen asianomaisten osapuolten yhtäläisen kohtelun komissio lähettää saman kehotuksen huomautusten esittämiseen myös tuensaajalle. Lisäksi, kunnioittaakseen jäsenvaltion puolustautumisoikeutta komissio lähettää jäsenvaltiolle kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat huomautukset, joista on poistettu luottamukselliset tiedot, ja kehottaa jäsenvaltiota esittämään vastauksensa kuukauden kuluessa.

35.

Jotta kyseinen jäsenvaltio saisi kaikki asianomaisten osapuolten huomautukset tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, jäsenvaltioita kehotetaan mahdollisuuksien mukaan suostumaan siihen, että kyseiset huomautukset toimitetaan niille alkuperäisellä kielellä. Komission yksiköt voivat jäsenvaltion pyynnöstä toimittaa käännöksen, mutta tämä saattaa hidastaa menettelyä.

36.

Lisäksi jäsenvaltioille ilmoitetaan, jos asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet huomautuksia.

37.

Jotta muodollinen tutkintamenettely saadaan päätökseen ajallaan, komissio seuraa tarkasti kaikkien niiden määräaikojen noudattamista, joita tähän vaiheeseen sovelletaan asetuksen (EY) N:o 659/1999 nojalla. Jos jäsenvaltio ei esitä huomautuksia tutkintamenettelyn aloittamista koskevan komission päätöksen ja asianomaisten osapuolten huomautusten johdosta asetuksen (EY) N:o 659/1999 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetussa yhden kuukauden määräajassa, komission yksiköt lähettävät jäsenvaltiolle välittömästi muistutuksen, jossa myönnetään kuukauden lisäaika huomautusten esittämiseen ja todetaan, ettei kyseistä lisäaikaa voi enää pidentää lukuun ottamatta poikkeuksellisia olosuhteita. Jollei asianomainen jäsenvaltio toimita vastausta, komissio tekee päätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella asetuksen (EY) N:o 659/1999 7 artiklan 7 kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

38.

Jos on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta eikä jäsenvaltio ole esittänyt huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä, komissio tekee tietojen antamista koskevan välipäätöksen asetuksen (EY) N:o 659/1999 10 artiklan mukaisesti. Jos jäsenvaltio ei toimita tietoja välipäätöksessä vahvistetussa määräajassa, komissio tekee päätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella.

39.

On mahdollista, että erityisen monimutkaisissa asioissa tiedot, jotka jäsenvaltio on toimittanut vastauksena muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan päätökseen, eivät ole riittävät, vaan komissio joutuu pyytämään lisätietoja. Jäsenvaltiolla on kuukauden määräaika vastata lisätietojen saantia koskevaan pyyntöön.

40.

Jos jäsenvaltio ei vastaa määräajassa, komission yksiköt lähettävät kyseiselle jäsenvaltiolle välittömästi muistutuksen, jossa vahvistetaan 15 työpäivän pituinen lopullinen määräaika sekä ilmoitetaan, että komissio tekee määräajan päätyttyä päätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella tai tekee tietojen antamista koskevan välipäätöksen, jos on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta.

41.

Muodollinen tutkinta voidaan keskeyttää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja komission yksiköiden ja kyseisen jäsenvaltion yhteisestä sopimuksesta. Menettely voidaan keskeyttää esimerkiksi silloin, kun jäsenvaltio pyytää sitä muodollisesti saattaakseen hankkeensa vastaamaan valtiontukisääntöjä tai kun yhteisöjen tuomioistuimissa on parhaillaan käsiteltävänä riita-asia, joka koskee samantyyppisiä kysymyksiä ja jonka lopputulos todennäköisesti vaikuttaa asian arviointiin.

42.

Tutkintamenettely voidaan yleensä keskeyttää vain kerran, ja komission yksiköt ja kyseinen jäsenvaltio sopivat etukäteen keskeyttämisen kestosta.

43.

Asetuksen (EY) N:o 659/1999 7 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan tekemään päätöksen 18 kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta. Määräaikaa voidaan pidentää komission ja kyseisen jäsenvaltion yhteisestä sopimuksesta. Tutkinnan keston pidentäminen voi olla tarpeen erityisesti asioissa, jotka koskevat uudenlaisia hankkeita tai joihin liittyy uusia oikeudellisia kysymyksiä.

44.

Varmistaakseen asetuksen (EY) N:o 659/1999 7 artiklan 6 kohdan tehokkaan täytäntöönpanon komissio pyrkii tekemään lopullisen päätöksen viimeistään 4 kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio toimitti viimeisen kerran tietoja tai, jos tietoja ei ole vastaanotettu siitä, kun viimeinen asetettu määräaika päättyi.

45.

Kaikkien valtiontukimenettelyihin osallistuvien sidosryhmien kannalta on erittäin tärkeää, että komission yksiköt käsittelevät niille tehdyt kantelut tehokkaasti ja avoimesti. Edistääkseen tämän yhteisen tavoitteen saavuttamista komissio ehdottaa seuraavia käytänteitä.

46.

Komission yksiköt kehottavat kantelijoita käyttämään kilpailun pääosaston verkkosivuilta löytyvää uutta kantelulomaketta (http://ec.europa.eu/comm/competition/forms/sa_complaint_fi.html) sekä toimittamaan samalla kantelusta sellaisen version, josta on poistettu luottamukselliset tiedot. Toimittamalla asianmukaisesti täytetyn lomakkeen kantelija voi yleensä parantaa kantelunsa laatua.

47.

Komissio pyrkii parhaansa mukaan noudattamaan kantelun tutkinnassa ohjeellista aikataulua eli tutkimaan kantelun 12 kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Kyseinen määräaika ei ole sitova. Kunkin asian erityispiirteistä riippuen kantelun tutkinta voi pidentyä silloin kun komission täytyy pyytää lisätietoja kantelijalta, jäsenvaltiolta tai asianomaisiltaosapuolilta.

48.

Komissiolla on oikeus asettaa sille tehdyt kantelut tärkeysjärjestykseen (14) riippuen esimerkiksi väitetyn rikkomisen laajuudesta, tuensaajan koosta, kyseisestä talouden alasta ja muista vastaavista kanteluista. Ottaen huomioon komission työtaakan ja oikeuden asettaa tutkinnat tärkeysjärjestykseen (15) komissio voi lykätä sellaisen toimenpiteen käsittelyä, joka ei ole ensisijainen. Sen vuoksi komissio pyrkii periaatteessa 12 kuukauden määräajan kuluessa

49.

Avoimuusperiaatteen mukaisesti komission yksiköt pyrkivät parhaansa mukaan tiedottamaan kantelijalle tämän kantelun asemasta kantelujen tärkeysjärjestyksessä kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Kun on kyse perusteettomasta kantelusta, komission yksiköt ilmoittavat kantelijalle kahden kuukauden kuluessa kantelun vastaanottamisesta, että komissiolla ei ole riittäviä perusteita ottaa kantaa asiaan ja että kantelu katsotaan peruutetuksi, ellei kantelija toimita lisäperusteluja kuukauden kuluessa. Kun on kyse jo hyväksyttyä tukea koskevista kanteluista, komission yksiköt pyrkivät vastaamaan kantelijalle kahden kuukauden kuluessa kantelun vastaanottamisesta.

50.

Kun on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta, kantelijoita muistutetaan mahdollisuudesta oikeudenkäyntiin kansallisessa tuomioistuimessa, joka voi määrätä tällaisen tuen keskeyttämisestä tai takaisinperinnästä (16).

51.

Tarvittaessa kantelu, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, toimitetaan kyseiselle jäsenvaltiolle huomautusten esittämistä varten. Jäsenvaltioille ja kantelijoille ilmoitetaan säännöllisesti kantelun käsittelyn lopettamisesta tai käsittelyn muista vaiheista. Jäsenvaltioita puolestaan kehotetaan noudattamaan määräaikoja, jotka koskevat huomautusten esittämistä ja tietojen antamista niille toimitetuista kanteluista. Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan mahdollisuuksien mukaan suostumaan siihen, että kantelut toimitetaan niille alkuperäisellä kielellä. Komission yksiköt voivat jäsenvaltion pyynnöstä toimittaa käännöksen, mutta tämä saattaa hidastaa menettelyä.

52.

Komissio on päättänyt tehostaa ja parantaa sisäistä päätöksentekoprosessiaan edistääkseen valtiontukimenettelyjen nopeuttamista.

53.

Sisäisiä päätöksentekomenettelyjä olisi sitä varten sovellettava mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi komissio aikoo tarkastella uudelleen sisäistä säädöskehystään ja näin optimoida päätöksentekomenettelynsä.

54.

Komission yksiköt tarkastelevat jatkuvasti sisäistä päätöksentekokäytäntöään ja muuttavat sitä tarvittaessa.

55.

Menettelytapoihin liittyvät käytänteet tuottavat tulosta vain, jos komissio ja jäsenvaltiot sitoutuvat yhdessä suorittamaan tehokkaasti valtiontukien tutkintaa, noudattamaan määräaikoja ja siten huolehtimaan menettelyjen avoimuudesta ja ennakoitavuudesta. Nämä käytännesäännöt ovat ensimmäinen askel kohti komission ja jäsenvaltioiden yhteistyötä.

56.

Komissio soveltaa näitä käytännesääntöjä toimenpiteisiin, jotka on ilmoitettu komissiolle tai joista se on muuten saanut tiedon, 1 päivästä syyskuuta 2009 alkaen.

57.

Näitä käytännesääntöjä voidaan tarkistaa, jotta otetaan huomioon oikeudellisten, tulkinnallisten ja hallinnollisten toimenpiteiden muutokset tai valtiontukimenettelyjä koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytäntö tai käytännesääntöjen soveltamisesta saadut kokemukset. Komissio aikoo myös keskustella säännöllisesti jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa niistä kokemuksista, joita on saatu asetuksen (EY) N:o 659/1999 ja erityisesti näiden käytännesääntöjen soveltamisesta.