52009PC0631

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 18.11.2009

KOM(2009)631 lopullinen

2009/0175 (ACC)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta ja tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

PERUSTELUT

Neuvosto valtuutti toukokuussa 2008 komission neuvottelemaan Korean tasavallan, jäljempänä ’Korea’, kanssa uudesta puitesopimuksesta komission joulukuussa 2007 tekemän suosituksen perusteella. Korea on EU:n jäsenvaltioiden kanssa samanhenkinen maa, joka toimii yhä aktiivisemmin kansainvälisessä järjestelmässä ja on sitoutunut ihmisoikeuksiin, vapaisiin markkinoihin ja monenvälisyyteen. Menestyksekkäiden kauppa- ja investointisuhteiden lisäksi yhteistyö on laajenemassa muun muassa tieteen ja teknologian, koulutuksen, ilmastonmuutoksen ja kehitysavun pariin. Poliittinen vuoropuhelu on tiivistynyt viime vuosina etenkin Pohjois-Koreaa koskevissa kysymyksissä mutta myös muilla aloilla. Tällä uudella puitesopimuksella, josta neuvoteltiin samanaikaisesti laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen kanssa, luodaan täysin johdonmukaiset ja uudistetut puitteet kahdenvälisille suhteille. Neuvottelijat parafoivat puitesopimuksen onnistuneiden neuvottelujen jälkeen 14. lokakuuta 2009.

Moniin yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin perustuva puitesopimus muodostaa sopimusperustan Euroopan yhteisön ja Korean välisille suhteille. Sopimuksen tavoitteena on tarjota Korealle perusta laaja-alaiseen yhteistyöhön EU:n kanssa muun muassa keskeisissä poliittisissa ja maailmanlaajuisissa kysymyksissä. Siihen sisältyy uudistetut ja kattavat taloudellista yhteistyötä koskevat määräykset. Sopimus mahdollistaa yhteistyön oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aloilla (esim. järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta, huumausaineet ja rahanpesu, muuttoliike, henkilötietojen suojelu jne.) sekä hyvää hallintotapaa koskevan yhteistyön verotuksen alalla. Se tarjoaa perustan yhteistyölle muun muassa seuraavissa maailmanlaajuisissa kysymyksissä: ilmastonmuutos, energian toimitusvarmuus, työmarkkina-asiat, koulutus ja muut maailmantalouden rakennemuutokseen liittyvät kysymykset, joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi ja yhteisymmärrys siitä, että vakavimmista kansainvälistä yhteisöä koskettavista rikoksista on nostettava syytteitä. Sillä myös selvennetään puitesopimuksen ja (jo olemassa olevien ja tulevien) alakohtaisten erityissopimusten, myös vapaakauppasopimuksen, välisiä suhteita. Tällaisten sopimusten katsotaan olevan erottamaton osa kahdenvälisiä suhteita, joita säännellään puitesopimuksella, ja ne muodostavat osan yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.

Tämä sopimus on laatuaan ensimmäinen EU:n ja kehittyneen maan välillä tehtävä puitesopimus. Kun puitesopimus tulee voimaan, se muodostaa perustan strategiselle kumppanuudelle Korean kanssa, kuten Soulissa 23. toukokuuta 2009 järjestetyn EU:n ja Korean huippukokouksen päätelmissä todettiin.

2009/0175 (ACC)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta ja tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 ja 181a artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[1],

sekä katsoo seuraavaa:

1. Neuvosto valtuutti 7 päivänä toukokuuta 2008 komission neuvottelemaan Korean tasavallan kanssa puitesopimuksesta, jäljempänä ’sopimus’.

2. Sopimus olisi allekirjoitettava ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti sen mahdollista myöhempää tekemistä varten,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoittaminen yhteisön puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekemisestä tehdään neuvoston päätös.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Koska sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt ovat vielä kesken, sopimusta sovelletaan väliaikaisesti. Väliaikainen soveltaminen alkaa sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

3 artikla

Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus yhteisön nimissä.

Tehty Brysselissä […] päivänä […] kuuta […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja […]

LIITE

PUITESOPIMUS

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä

Korean tasavallan välillä

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ’yhteisö’,

sekä

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jotka ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ’jäsenvaltiot’,

sekä

KOREAN TASAVALTA,

jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON perinteiset ystävyyssiteensä ja niitä yhdistävät historialliset, poliittiset ja taloudelliset siteet,

PALAUTTAVAT MIELEEN Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen kauppaa ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka allekirjoitettiin Luxemburgissa 28 päivänä lokakuuta 1996 ja joka tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001,

OTTAVAT HUOMIOON nopeutuneen prosessin, jossa Euroopan unionista tulee itsenäinen toimija ulkopolitiikassa sekä turvallisuuden ja oikeuden aloilla,

OVAT TIETOISIA Korean tasavallan kasvavasta asemasta ja vastuusta kansainvälisessä yhteisössä,

KOROSTAVAT suhteidensa kattavuutta ja jatkuvien pyrkimysten merkitystä yleisen johdonmukaisuuden säilyttämisessä,

VAHVISTAVAT halukkuutensa ylläpitää ja kehittää niiden välistä säännöllistä poliittista vuoropuhelua, joka perustuu yhteisille arvoille ja pyrkimyksille,

ILMAISEVAT yhteisen tahtonsa kehittää suhteitaan kohti tiiviimpää kumppanuutta politiikan, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin aloilla,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET vahvistaa, syventää ja monipuolistaa suhteitaan molemmille hyödyllisillä aloilla kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla tasavertaisuuden, suvereniteetin kunnioittamisen, syrjimättömyyden ja yhteisen edun pohjalta,

VAHVISTAVAT pitävänsä tiukasti kiinni ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistetuista demokratian periaatteista ja ihmisoikeuksista sekä oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteista,

VAHVISTAVAT pyrkivänsä päättäväisesti torjumaan kansainvälistä yhteisöä koskettavia vakavia rikoksia ja olevansa vakuuttuneita siitä, että kansainvälistä yhteisöä koskettavissa vakavimmissa rikoksissa on varmistettava tehokkaat syytetoimet toteuttamalla kansallisen tason toimenpiteitä ja lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä,

KATSOVAT, että terrorismi on uhka kansainväliselle turvallisuudelle, ja haluavat tiivistää vuoropuheluaan ja yhteistyötään terrorismin torjunnassa kansainvälisten oikeudellisten välineiden, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373, mukaisesti sekä vahvistavat ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen olevan keskeisessä asemassa terrorismin torjunnassa,

OVAT SAMAA MIELTÄ siitä, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen muodostavat merkittävän uhan kansainväliselle turvallisuudelle, ja tunnustavat kansainvälisen yhteisön sitoumuksen torjua niiden leviämistä hyväksyttyjen kansainvälisten sopimusten ja Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, erityisesti päätöslauselman 154, mukaisesti, sekä haluavat tiivistää vuoropuheluaan ja yhteistyötään tällä alalla,

TUNNUSTAVAT, että oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että sopimuksen ne määräykset, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä sopimuspuolina eivätkä osana Euroopan yhteisöä, kunnes Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti (tapauksen mukaan) ilmoittaa Korean tasavallalle, että määräykset sitovat sitä osana Euroopan yhteisöä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti, ja että sama koskee Tanskaa kyseisiin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti,

TUNNUSTAVAT haluavansa edistää kestävää kehitystä talouden, yhteiskunnan ja ympäristön aloilla,

ILMAISEVAT sitoumuksensa varmistaa korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja tehdä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjunnassa,

MUISTUTTAVAT tukevansa oikeudenmukaista globalisaatiota, täyden ja tuottavan työllisyyden tavoitetta sekä ihmisarvoisen työn tarjoamista kaikille,

TUNNUSTAVAT, että niiden väliset kauppa- ja investointivirrat ovat kasvaneet Maailman kauppajärjestön kansainvälisiin sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän ansiosta,

HALUAVAT taata edellytykset edistää kaupan ja investointien kestävää kasvua ja kehittymistä niiden välillä yhteisen edun mukaisesti muun muassa perustamalla vapaakauppa-alueen,

OVAT SAMAA MIELTÄ siitä, että maailmanlaajuisten ongelmien, joita ovat muun muassa terrorismi, kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavat rikokset, joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen, ilmastonmuutos, energiaan ja luonnonvaroihin liittyvä epävarmuus, köyhyys ja finanssikriisi, ratkaiseminen edellyttää yhteisiä toimia,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET lujittaa yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat erityisesti demokratian periaatteiden tukeminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan torjunta, toimenpiteet kansainvälistä yhteisöä koskettavissa vakavimmissa rikoksissa, terrorismin torjunta, yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, kauppa ja investoinnit, talouspoliittinen vuoropuhelu, liiketoimintayhteistyö, verotus, tulliasiat, kilpailupolitiikka, tietoyhteiskunta, tiede ja teknologia, energia, liikenne, meriliikennepolitiikka, kuluttajapolitiikka, terveydenhuolto, työllisyys ja sosiaaliasiat, ympäristö ja luonnonvarat, ilmastonmuutos, maatalous, maaseudun kehittäminen ja metsätalous, meret ja kalastus, kehitysapu, kulttuuri, tiedotus, viestintä, audiovisuaalinen ala ja tiedotusvälineet, koulutus, oikeusvaltioperiaate, oikeudellinen yhteistyö, henkilötietojen suoja, muuttoliike, huumausaineiden torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjunta, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta, tietoverkkorikollisuuden torjunta, lainvalvonta, matkailu, kansalaisyhteiskunta, julkishallinto ja tilastot,

OVAT TIETOISIA siitä, että on tärkeä saada ne henkilöt ja yksiköt osallistumaan yhteistyöhön, joita asia välittömästi koskee, erityisesti taloudelliset toimijat ja niiden edustavat toimielimet,

TUNNUSTAVAT haluavansa kohottaa kummankin sopimuspuolen asemaa ja profiilia toisen sopimuspuolen alueella ja edistää ihmistenvälisiä yhteyksiä sopimuspuolten välillä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSASTO

PERUSTA JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Yhteistyön perusta

1. Sopimuspuolet vahvistavat pitävänsä kiinni demokratian periaatteista, ihmisoikeuksista, perusvapauksista ja oikeusvaltioperiaatteesta.Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määriteltyjen, oikeusvaltioperiaatetta heijastavien demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen on kummankin sopimuspuolen sisä- ja ulkopolitiikan lähtökohta ja olennainen osa tätä sopimusta.

2. Sopimuspuolet vahvistavat noudattavansa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa ja tukevansa siinä esitettyjä yhteisiä arvoja.

3. Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa tukea kokonaisvaltaista kestävää kehitystä ja talouskasvua, edistää kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamista ja tehdä yhteistyötä maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, puuttumiseksi.

4. Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa noudattaa hyvän hallintotavan periaatteita ja torjua korruptiota ja ottavat erityisesti kansainväliset velvoitteensa huomioon.

5. Sopimuspuolet korostavat yhteistä sitoumustaan kattaviin kahdenvälisiin suhteisiin ja niiden yleisen johdonmukaisuuden säilyttämiseen.

6. Sopimuspuolet sopivat kehittävänsä suhteitaan kohti tiiviimpää kumppanuutta sekä kahdenvälistä, alueellista ja maailmanlaajuista yhteistyötä.

7. Tämän sopimuksen täytäntöönpano sopimuspuolten välillä, joilla on yhteiset arvot ja jotka kunnioittavat toisiaan, perustuu näin ollen vuoropuhelulle, keskinäiselle kunnioitukselle, tasavertaiselle kumppanuudelle, monenvälisyydelle, yhteisymmärrykselle ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiselle.

2 artikla

Yhteistyön tavoitteet

1. Lisätäkseen yhteistyötään sopimuspuolet sitoutuvat tiivistämään poliittista vuoropuheluaan ja edistämään taloussuhteitaan. Tavoitteina on erityisesti:

a) sopia tulevaisuutta koskevasta näkemyksestä kumppanuuden lujittamiseksi ja suunnitella yhteishankkeita tämän näkemyksen toteuttamiseksi,

b) käydä säännöllisiä poliittisia vuoropuheluja,

c) tukea yhteisiä toimia maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi kaikilla asianmukaisilla alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla ja järjestöissä,

d) tukea taloudellista yhteistyötä molemmille hyödyllisillä aloilla sekä tiede- ja teknologiayhteistyötä tavoitteena monipuolistaa kauppaa yhteiseksi eduksi,

e) edistää yritysten välistä yhteistyötä helpottamalla molemminpuolista sijoitustoimintaa ja edistämällä yhteisymmärryksen parantamista,

f) lisätä osallistumista toistensa yhteistyöohjelmiin, joihin toinen sopimuspuoli voi osallistua,

g) kohottaa kummankin sopimuspuolen asemaa ja profiilia toistensa alueilla erilaisin keinoin, esimerkiksi kulttuurivaihdon, tietotekniikan ja koulutuksen avulla,

h) edistää ihmisten välisiä yhteyksiä ja ymmärtämystä.

2) Sopimuspuolet, jotka ottavat huomioon vakiintuneen kumppanuuden ja yhteiset arvot, sopivat kehittävänsä yhteistyötään ja vuoropuheluaan kaikissa yhteisen edun mukaisissa asioissa. Tavoitteina on erityisesti:

a) tiivistää poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä erityisesti aloilla, jotka koskevat ihmisoikeuksia, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä, pienaseita ja kevyitä aseita, kansainvälistä yhteisöä koskettavia vakavimpia rikoksia ja terrorismin torjuntaa,

b) vahvistaa yhteistyötä kaikilla molemmille hyödyllisillä kauppaan ja investointeihin liittyvillä aloilla ja taata edellytykset kaupan ja investointien kestävälle kasvulle sopimuspuolten välillä yhteisen edun mukaisesti,

c) vahvistaa taloudellista yhteistyötä ja erityisesti talouspoliittista vuoropuhelua, liiketoimintayhteistyötä sekä yhteistyötä verotuksen, tulliasioiden, kilpailupolitiikan, tietoyhteiskunnan, tieteen ja teknologian, energian, liikenteen, meriliikennepolitiikan ja kuluttajapolitiikan aloilla,

d) vahvistaa yhteistyötä kestävän kehityksen alalla ja erityisesti terveydenhuollon, työllisyyden ja sosiaaliasioiden, ympäristön ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja metsätalouden, merten ja kalastuksen sekä kehitysavun aloilla,

e) vahvistaa yhteistyötä kulttuurin, tietoyhteiskunnan, tiedotuksen, audiovisuaalisen alan ja tiedotusvälineiden sekä koulutuksen aloilla,

f) vahvistaa yhteistyötä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla ja erityisesti aloilla, jotka koskevat oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, oikeudellista yhteistyötä, henkilötietojen suojaa, maahanmuuttoa, huumausaineiden torjuntaa, järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa, tietoverkkorikollisuuden torjuntaa ja lainvalvontaa,

g) vahvistaa yhteistyötä muilla molemmille hyödyllisillä aloilla, erityisesti matkailun, kansalaisyhteiskunnan, julkishallinnon ja tilastojen aloilla.

II OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU JA YHTEISTYÖ

3 artikla

Poliittinen vuoropuhelu

1. Aloitetaan yhteisiin arvoihin ja pyrkimyksiin perustuva säännöllinen poliittinen vuoropuhelu Korean tasavallan ja Euroopan unionin välillä. Vuoropuhelua käydään Korean tasavallan ja Euroopan unionin sopimien menettelyjen mukaisesti.

2. Poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on:

a) korostaa sopimuspuolten sitoutumista demokratiaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen,

b) edistää kansainvälisten tai alueellisten konfliktien rauhanomaista ratkaisua ja vahvistaa Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen asemaa,

c) lisätä poliittista neuvonpitoa kansainvälisistä turvallisuuskysymyksistä, joita ovat muun muassa asevalvonta ja aseistariisunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen ja tavanomaisten aseiden kansainväliset siirrot,

d) tarkastella keskeisiä molempia kiinnostavia kansainvälisiä kysymyksiä ja lisätä asianmukaista tietojenvaihtoa sekä sopimuspuolten välillä että kansainvälisillä foorumeilla,

e) lisätä neuvotteluja kysymyksistä, jotka koskevat erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueen sekä Euroopan maita tavoitteena edistää rauhaa, vakautta ja vaurautta molemmilla alueilla.

3. Sopimuspuolten välistä vuoropuhelua käydään sopimuspuolten välisin yhteydenotoin, neuvotteluin ja kokemuksia vaihtamalla, ja siihen kuuluvat erityisesti seuraavat keinot:

a) johtajatason huippukokoukset, joita järjestetään aina kun sopimuspuolet katsovat tämän tarpeelliseksi,

b) ministeritason vuotuiset neuvottelut, joita järjestetään aina kun sopimuspuolet sopivat asiasta,

c) tietojenvaihto ylempien virkamiesten tasolla keskeisistä kansainvälisistä ja kansallisista kehityssuuntauksista,

d) alakohtaiset vuoropuhelut molempia kiinnostavista kysymyksistä,

e) valtuuskuntien vaihto Euroopan parlamentin ja Korean tasavallan parlamentin välillä.

4 artikla

Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen

1. Sopimuspuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä.

2. Tämän vuoksi sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen noudattamalla kaikilta osin aseidenriisuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan ja muita tähän liittyviä sopimuksia, joita molemmat sopimuspuolet ovat tehneet. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on olennainen osa sopimusta.

3. Sopimuspuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen:

a) toteuttamalla toimia kaikkien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi tapauksesta riippuen ja niiden panemiseksi kaikilta osin täytäntöön,

b) perustamalla tehokkaan kansallisen vientivalvonnan joukkotuhoaseiden ja niihin liittyvien tavaroiden ja teknologioiden leviämisen estämiseksi. Tässä yhteydessä on tarkoitus valvoa niiden käyttöä ja määrätä tarkoituksenmukaiset siviili- ja rikosoikeudelliset rangaistukset vientivalvonnan rikkomisesta.

4. Sopimuspuolet sopivat, että niiden välinen poliittinen vuoropuhelu täydentää ja vahvistaa edellä kuvattuja sopimuksen osia.

5 artikla

Pienaseet ja kevyet aseet

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton tuotanto, siirto ja liikkuminen sekä niiden liiallinen keskittyminen, huono hallinnointi, riittämättömästi turvatut varastot ja valvomaton leviäminen ovat edelleenkin vakava uhka rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle.

2. Sopimuspuolet sopivat noudattavansa pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjuntaa koskevia sitoumuksiaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joita ovat pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaohjelma ja kansainvälinen väline, jonka avulla valtiot voivat tunnistaa ja jäljittää nopeasti ja luotettavasti laittomat pienaseet ja kevyet aseet, sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisia velvoitteitaan.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja varmistamaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjuntaa koskevien toimiensa koordinoinnin, täydentävyyden ja synergian maailmanlaajuisella, alueellisella, osa-alueellisella ja kansallisella tasolla.

6 artikla

Kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavimmat rikokset

1. Sopimuspuolet vahvistavat, etteivät vakavimmat kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset saa jäädä rankaisematta ja että niiden osalta on varmistettava tehokkaat syytetoimet kansallisen tason toimenpitein ja lisäämällä tarvittaessa kansainvälistä yhteistyötä, myös kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Sopimuspuolet sitoutuvat tukemaan täysimääräisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja muiden asiaa koskevien sopimusten yleismaailmallista soveltamista ja loukkaamattomuutta.

2. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden olisi hyödyllistä käydä näistä asioista vuoropuhelua.

7 artikla

Yhteistyö terrorismin torjunnassa

1. Sopimuspuolet, jotka vahvistavat terrorismin torjunnan tärkeyden, sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen estämiseksi ja tukahduttamiseksi sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten, humanitaarinen oikeus, ihmisoikeuksia koskeva oikeus ja pakolaisoikeus mukaan luettuina, omien lakiensa ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti ja ottaen huomioon 8 päivänä syyskuuta 2006 annettuun YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 60/288 sisältyvän YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian.

2. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä erityisesti:

a) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja muista kansainvälisistä yleissopimuksista ja välineistä johtuvien velvoitteidensa noudattamisessa,

b) vaihtamalla tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista kansainvälisen oikeuden ja kansallisten säännösten mukaisesti,

c) vaihtamalla näkemyksiä terrorismin vastaisista keinoista ja menetelmistä, tekniset seikat ja koulutus mukaan luettuina, ja vaihtamalla terrorismin torjumiseen liittyviä kokemuksia,

d) syventääkseen terrorismin torjuntaa koskevaa kansainvälistä yhteisymmärrystä, johon liittyy tarvittaessa terroriteon oikeudellinen määrittely, ja pyrkiäkseen yhteisymmärrykseen etenkin laajasta kansainvälistä terrorismia koskevasta yleissopimuksesta,

e) vaihtamalla tietoja parhaista käytänteistä, jotka koskevat ihmisoikeuksien suojelua terrorismin torjunnassa.

III OSASTO

YHTEISTYÖ ALUEELLISISSA JA KANSAINVÄLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ

8 artikla

Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä

Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan näkemyksiä alueellisen ja kansainvälisen tason foorumeilla ja organisaatioissa, joista mainittakoon Yhdistyneet Kansakunnat, Kansainvälinen työjärjestö (ILO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), Maailman kauppajärjestö (WTO), Aasian ja Euroopan yhteistyöprosessi (ASEM) ja ASEANin alueellinen foorumi (ARF).

IV OSASTO

YHTEISTYÖ TALOUDELLISEN KEHITYKSEN ALALLA

9 artikla

Kauppa ja investoinnit

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä taatakseen edellytykset edistää kaupan ja investointien kestävää kasvua ja kehittymistä niiden välillä yhteisen edun mukaisesti. Sopimuspuolet käyvät vuoropuhelua ja vahvistavat yhteistyötä kaikilla kauppaan ja investointeihin liittyvillä yhteisen edun mukaisilla aloilla edistääkseen kestäviä kauppa- ja investointivirtoja, ennaltaehkäistäkseen ja poistaakseen kaupan ja investointien esteitä sekä tukeakseen monenvälistä kauppajärjestelmää.

2. Tätä varten sopimuspuolet tekevät yhteistyötä kaupan ja investointien alalla vapaakauppa-alueen perustamisesta tehdyn sopimuksen puitteissa. Edellä mainittu sopimus muodostaa erityissopimuksen, jolla pannaan täytäntöön tämän sopimuksen kauppaa koskevat määräykset 43 artiklassa asetettujen ehtojen mukaisesti.

3. Sopimuspuolet antavat toisilleen tietoja ja vaihtavat näkemyksiä kahdenvälisen ja kansainvälisen kaupan ja investointien kehityksestä sekä tähän liittyvistä politiikoista ja kysymyksistä.

10 artikla

Talouspoliittinen vuoropuhelu

1. Sopimuspuolet sopivat tiivistävänsä viranomaistensa välistä vuoropuhelua ja edistävänsä makrotaloudellisia politiikkoja ja kehityssuuntauksia koskevien tietojen ja kokemusten vaihtoa.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat tiivistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä parantaakseen kirjanpito-, tilintarkastus-, valvonta- ja säätelyjärjestelmiä pankki- ja vakuutusalalla sekä muilla finanssisektorin osa-alueilla.

11 artikla

Liiketoimintayhteistyö

1. Sopimuspuolet, jotka ottavat vastavuoroisesti huomioon toistensa talouspolitiikan ja sen tavoitteet, sopivat edistävänsä yhteistyötä kaikilla soveltuvilla teollisuuspolitiikan aloilla tavoitteena erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritysten’, kilpailukyvyn parantaminen muun muassa seuraavasti:

a) vaihtamalla tietoja ja kokemuksia pk-yritysten kilpailukykyä parantavien toimintaedellytysten luomisesta ja pk-yritysten perustamiseen liittyvistä menettelyistä,

b) edistämällä talouden toimijoiden välisiä yhteyksiä ja yhteisiä investointeja sekä perustamalla yhteisyrityksiä ja yhteisiä tietoverkkoja etenkin käynnissä olevien ohjelmien puitteissa,

c) helpottamalla rahoituksen saamista ja markkinointia, antamalla tietoja ja kannustamalla yrityksiä innovointiin,

d) helpottamalla kummankin sopimuspuolen pk-yritysten toimintaa,

e) edistämällä yritysten sosiaalista vastuuta ja vastuullista yritystoimintaa, myös kestävää kulutusta ja tuotantoa.

2. Sopimuspuolet helpottavat kummankin sopimuspuolen yksityisten toimijoiden tällä alalla toteuttamaa yhteistyötä.

12 artikla

Verotus

Sopimuspuolet, joiden tavoitteena on vahvistaa ja edistää taloudellista toimintaa ja jotka ottavat huomioon tarpeen luoda tarkoituksenmukainen sääntelykehys, tunnustavat avoimuuden, tietojenvaihdon ja oikeudenmukaisen verokilpailun periaatteet verotuksen alalla ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Tätä varten sopimuspuolet pyrkivät toimivaltuuksiensa mukaisesti parantamaan kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla, helpottamaan lainmukaisten verotulojen keräämistä ja laatimaan toimenpiteitä edellä mainittujen periaatteiden tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi.

13 artikla

Tulliasiat

Sopimuspuolet tekevät tulliasioissa kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Tätä varten ne vaihtavat kokemuksia ja selvittävät mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä, lisätä avoimuutta ja kehittää yhteistyötä. Ne pyrkivät myös näkökantojen lähentämiseen ja yhteiseen toimintaan tulliasioita koskevilla kansainvälisillä foorumeilla.

14 artikla

Kilpailupolitiikka

1. Sopimuspuolet edistävät taloudellisessa toiminnassa rehellistä kilpailua panemalla kilpailua koskevat lakinsa ja säännöksensä kaikilta osin täytäntöön.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi ja Korean tasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisön välillä kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen mukaisesti sopimuspuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä:

a) tunnustamalla kilpailulainsäädännön ja kilpailuviranomaisten merkityksen ja pyrkimällä noudattamaan lainsäädäntöä aktiivisesti oikeudenmukaisen kilpailuympäristön luomiseksi,

b) vaihtamalla tietoja ja lisäämällä yhteistyötä kilpailuviranomaisten välillä.

15 artikla

Tietoyhteiskunta

1. Sopimuspuolet, jotka tunnustavat tieto- ja viestintätekniikoiden olevan keskeisessä asemassa nyky-yhteiskunnassa ja ehdottoman tärkeitä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, sitoutuvat vaihtamaan näkemyksiä tämän alan politiikoistaan.

2. Tämän alan yhteistyössä keskitytään muun muassa:

a) vaihtamaan näkemyksiä tietoyhteiskunnan eri osatekijöistä, joita ovat etenkin sähköisen viestinnän toimintaperiaatteet ja sääntely, yleispalvelu mukaan luettuna, lupien myöntäminen ja yleisvaltuutus, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä sääntelyviranomaisen riippumattomuus ja tehokkuus,

b) tutkimusverkostojen ja -palvelujen yhteenliitettävyyteen ja yhteentoimivuuteen, myös aluetasolla,

c) uusien tieto- ja viestintätekniikoiden standardointiin ja levittämiseen,

d) tutkimusyhteistyön edistämiseen sopimuspuolten välillä tieto- ja viestintätekniikan alalla,

e) tieto- ja viestintätekniikoihin liittyviin turvallisuusnäkökohtiin, joihin kuuluvat verkon turvallisen käytön edistäminen, tietoverkkorikollisuuden torjunta sekä tietotekniikan ja muiden sähköisten viestintävälineiden väärinkäytön ehkäiseminen.

3. Sopimuspuolet tukevat yritysten välistä yhteistyötä.

16 artikla

Tiede ja teknologia

Sopimuspuolet edistävät, kehittävät ja helpottavat yhteistyötoimia tieteen ja teknologian aloilla rauhanomaisissa tarkoituksissa Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen välillä tehdyn tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisesti.

17 artikla

Energia

1. Sopimuspuolet tunnustavat energia-alan tärkeyden taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä ja haluavat asianomaisten toimivaltojensa rajoissa lisätä yhteistyötä tällä alalla tarkoituksenaan:

a) monipuolistaa energian tarjontaa energiavarmuuden parantamiseksi ja kehittää uusia, kestäviä, innovatiivisia ja uusiutuvia energiamuotoja, joita ovat muun muassa biopolttoaineet, biomassa, tuuli- ja aurinkoenergia sekä vesivoima,

b) tukea politiikkoja, joiden tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian kilpailukykyä,

c) saavuttaa energiankäytössä järkevä taso sekä tarjonnan että kysynnän suhteen edistämällä energiatehokkuutta energian tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja käytössä,

d) edistää energian kestävään tuotantoon tarkoitetun teknologian siirtoa ja energiatehokkuutta,

e) tehostaa valmiuksien kehittämistä ja helpottaa investointeja energia-alalla ottaen huomioon avoimuutta, syrjimättömyyttä ja yhteensopivuutta markkinoiden kanssa koskevat periaatteet,

f) edistää kilpailua energiamarkkinoilla,

g) vaihtaa näkemyksiä maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden kehityksestä ja sen vaikutuksista kehitysmaihin.

2. Tätä varten sopimuspuolet pyrkivät tarkoituksenmukaisella tavalla edistämään seuraavia yhteistyötoimia erityisesti olemassa olevien alueellisten ja kansainvälisten kehysten puitteissa:

a) yhteistyö energiapolitiikan laadinnassa ja energiapolitiikkojen kannalta merkityksellisten tietojen vaihto,

b) energiamarkkinoiden, -teollisuuden ja -teknologian tilannetta ja kehityssuuntauksia koskevien tietojen vaihto

c) yhteisten selvitysten ja tutkimusten toteuttaminen,

d) kaupan ja investointien lisääminen energia-alalla.

18 artikla

Liikenne

1. Sopimuspuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä kaikilla liikennepolitiikan merkityksellisillä osa-alueilla, myös yhdennetyssä liikennepolitiikassa, parantaakseen tavaroiden ja matkustajien liikkuvuutta sekä edistääkseen meri- ja lentoturvallisuutta, ympäristönsuojelua ja liikennejärjestelmiensä tehokkuutta.

2. Sopimuspuolten välisellä yhteistyöllä edistetään tällä alalla:

a) tietojenvaihtoa sopimuspuolten liikennepolitiikoista ja alan käytännöistä erityisesti kaupunki-, maaseutu- sisävesi-, lento- ja meriliikenteen osalta logistiikka mukaan luettuna, multimodaalikuljetusten yhteenliitettävyyden ja yhteentoimivuuden sekä tie-, rautatie-, satama- ja lentokenttähallinnon osalta,

b) vuoropuhelua ja yhteistoimintaa yhteisen edun mukaisilla aloilla lentoliikenteessä, mukaan luettuina ymmärrys tietyistä lentoliikennepalveluihin liittyvistä näkökohdista ja suhteiden kehittämismahdollisuuksien selvittäminen, sekä tekninen ja sääntelyyn liittyvä yhteistyö eri aloilla, joita ovat muun muassa lentoturvallisuus, turvatoimet, lentoliikenteenhallinta ja kilpailuoikeuden soveltaminen. Tavoitteena on edistää lentoliikenneteollisuuden taloudellisen sääntelyn lähentämistä ja liiketoiminnan esteiden poistamista. Sopimuspuolet selvittävät tältä pohjalta mahdollisuuksia kattavampaan yhteistyöhön siviili-ilmailun alalla,

c) yhteistyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi liikenteen alalla,

d) yhteistyötä kansainvälisillä liikennefoorumeilla,

e) turvallisuutta ja pilaantumisen estämistä koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa erityisesti meri- ja lentoliikenteen aloilla molempia sopimuspuolia sitovien, asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti sekä asianomaisilla kansainvälisillä foorumeilla tehtävää kansainvälisten sääntöjen täytäntöönpanon tehostamiseen tähtäävää yhteistyötä.

3. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä maailmanlaajuisen siviilisatelliittinavigoinnin alalla Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä tehdyn maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan yhteistyösopimuksen mukaisesti.

19 artikla

Meriliikennepolitiikka

1. Sopimuspuolet sitoutuvat pyrkimään tavoitteeseen rajoittamattomasta pääsystä kansainvälisille meriliikennemarkkinoille ja meriliikenteeseen, jotka perustuvat kaupallisin perustein tapahtuvaan reiluun kilpailuun tämän artiklan määräysten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi sopimuspuolet:

a) eivät sisällytä tuleviin, kolmansien maiden kanssa meriliikennepalveluista tehtäviin kahdenvälisiin sopimuksiin lastinjakojärjestelyitä, kuivan ja nestemäisen irtolastin kuljetukset ja linjaliikenne mukaan luettuina, eivätkä ota käyttöön tällaisia lastinjakojärjestelyjä, jos niitä on aiemmissa kahdenvälisissä sopimuksissa,

b) pidättäytyvät tämän sopimuksen tultua voimaan toteuttamasta hallinnollisia, teknisiä ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotka saattaisivat kohdella eri tavalla niiden omia kansalaisia tai yrityksiä ja toisen sopimuspuolen kansalaisia ja yrityksiä kansainvälisiin merikuljetuksiin liittyvässä palvelujen tarjonnassa,

c) sitoutuvat olemaan soveltamatta huonompaa kohtelua toisen sopimuspuolen kansalaisten tai yritysten liikennöimiin aluksiin kuin mitä sopimuspuoli soveltaa omiin aluksiinsa, kun on kyse oikeudesta käyttää kansainväliselle kaupalle avoinna olevia satamia, satamien infrastruktuuria ja apupalveluita sekä kun on kyse näihin toimintoihin liittyvistä maksuista, tullipalveluista sekä ankkuripaikan ja lastaus- ja purkauspalveluiden tarjoamisesta,

d) sallivat toisen sopimuspuolen varustamojen pitää kaupallista toimipaikkaa alueellaan toteuttaakseen varustamotoimintaa sijoittautumis- ja toimintaedellytyksin, jotka eivät ole huonompia kuin sopimuspuolen omille yrityksille taikka jonkun kolmannen maan yritysten tytäryhtiöille tai sivutoimipaikoille myönnetyt edellytykset, näistä parempien edellytysten mukaisesti.

3. Tässä artiklassa pääsyllä kansainvälisille meriliikennemarkkinoille tarkoitetaan muun muassa kunkin sopimuspuolen kansainvälisten merikuljetusten tarjoajien oikeutta järjestää ovelta ovelle -kuljetuspalveluja, joihin liittyy merikuljetusosuus, ja oikeutta tätä varten tehdä sopimus suoraan muiden kuin merikuljetuksiin käytettävien kuljetusvälineiden paikallisten tarjoajien kanssa toisen sopimuspuolen alueella rajoittamatta kyseisillä kuljetusvälineillä tapahtuvien tavaroiden ja henkilöiden kuljetuksiin liittyvien kansalaisuutta koskevien rajoitusten soveltamista.

4. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan Euroopan yhteisön yrityksiin ja Korean yrityksiin. Tätä artiklaa sovelletaan myös varustamoihin, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan yhteisön tai Korean tasavallan alueen ulkopuolelle, mutta joissa määräysvaltaa käyttää jäsenvaltion tai Korean tasavallan kansalaiset, jos kyseisten varustamojen alukset on rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa tai Korean tasavallassa asianomaisen lainsäädännön mukaisesti.

5. Varustamotoiminnan aloittamisesta Euroopan yhteisössä ja Korean tasavallassa sovitaan tarvittaessa erityissopimuksilla.

6. Sopimuspuolet käyvät vuoropuhelua meriliikennepolitiikan alalla.

20 artikla

Kuluttajapolitiikka

Sopimuspuolet pyrkivät yhteistyöhön kuluttajapolitiikan alalla korkeatasoisen kuluttajansuojan turvaamiseksi. Sopimuspuolet sopivat, että tämän alan yhteistyössä voidaan mahdollisuuksien mukaan:

a) yhdenmukaistaa sopimuspuolten kuluttajalainsäädäntöjä kaupan esteiden välttämiseksi samalla kun varmistetaan korkeatasoisen kuluttajansuojan säilyminen,

b) edistää tietojenvaihtoa kuluttajajärjestelmistä ja erityisesti kuluttajalainsäädännöstä, kulutustavaroiden turvallisuudesta, kuluttajalainsäädännön noudattamisesta, kuluttajien valistamisesta ja vaikutusmahdollisuuksista sekä kuluttajien oikeussuojasta,

c) edistää riippumattomien kuluttajajärjestöjen perustamista ja kehittää kuluttajaryhmien edustajien välisiä yhteyksiä.

V OSASTO

YHTEISTYÖ KESTÄVÄN KEHITYKSEN ALALLA

21 artikla

Terveydenhuolto

1. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään keskinäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa terveydenhuollon alalla ja rajatylittävien terveysuhkien tehokasta hallintaa.

2. Sopimuspuolet pyrkivät edistämään tietojenvaihtoa ja keskinäistä yhteistyötä muun muassa seuraavasti:

a) tietojenvaihto tartuntatautien, kuten influenssapandemioiden, seurannasta, ennakkovaroituksista ja vastatoimenpiteistä,

b) tietojenvaihto terveydenhuoltostrategioista ja kansanterveydellisistä suunnitelmista,

c) tietojenvaihto terveydenedistämispolitiikoista, kuten tupakoinninvastaisista kampanjoista, lihavuuden ehkäisystä ja taudintorjunnasta,

d) tietojenvaihto mahdollisuuksien mukaan lääkkeiden turvallisuutta ja hyväksymistä koskevista asioista,

e) tietojenvaihto mahdollisuuksien mukaan ja yhteinen tutkimustyö elintarviketurvallisuuden alalla, johon kuuluvat muun muassa elintarvikkeita koskevat lait ja määräykset, varoitukset jne.,

f) yhteistyö tutkimus- ja kehitystyön alalla muun muassa kehittyneisiin hoitomuotoihin ja innovatiivisiin harvinaisten sairauksien lääkkeisiin liittyvissä asioissa,

g) sähköiseen terveydenhuoltoon liittyvä tietojenvaihto ja yhteistyö.

3. Sopimuspuolet pyrkivät edistämään kansainvälisten terveysalan sopimusten, kuten kansainvälisen terveyssäännöstön ja tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen, noudattamista.

22 artikla

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

1. Sopimuspuolet sitoutuvat lisäämään yhteistyötä työllisyys- ja sosiaaliasioissa, myös globalisaation ja demografisten muutosten yhteydessä. Ne pyrkivät edistämään yhteistyötä sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa työllisyys- ja työvoimakysymyksissä. Yhteistyöaloja voivat olla muun muassa alueellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, sosiaalinen integroituminen, sosiaaliturvajärjestelmät, osaamisen elinikäinen kehittäminen, työsuojelu, sukupuolten tasa-arvo ja ihmisarvoinen työ.

2. Sopimuspuolet vahvistavat, että on tarpeen tukea globalisaatioprosessia kaikkia hyödyttävällä tavalla ja edistää täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä ihmisarvoista työtä olennaisena osana kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä.

3. Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kunnioittaa, edistää ja noudattaa kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja yhteiskuntaelämän normeja, jotka on vahvistettu erityisesti työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa ILOn julistuksessa.

4. Yhteistyömuotoihin voivat sisältyä muun muassa erityisohjelmat ja hankkeet yhteisen sopimuksen mukaisesti sekä vuoropuhelu, kahden- tai monenvälinen yhteistyö ja aloitteet yhteisen edun mukaisilla aloilla.

23 artikla

Ympäristö ja luonnonvarat

1. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luonnonvaroja ja biologista monimuotoisuutta on suojeltava ja hallinnoitava kestävällä tavalla, sillä ne ovat nykyisen sukupolven ja tulevien sukupolvien kehityksen perusta.

2. Sopimuspuolet pyrkivät jatkamaan ja vahvistamaan ympäristönsuojeluyhteistyötään, myös alueellista yhteistyötä, erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

a) ilmastonmuutos ja energiatehokkuus,

b) ympäristötietoisuus,

c) osallistuminen monenvälisiin ympäristösopimuksiin, joita ovat muun muassa biologista monimuotoisuutta ja bioturvallisuutta koskevat sopimukset ja CITES, ja niiden täytäntöönpano,

d) ympäristöteknologioiden, -tuotteiden ja -palvelujen edistäminen mukaan luettuina ympäristöasioiden hallintajärjestelmät ja ympäristömerkinnät,

e) rajojen yli tapahtuvan vaarallisten aineiden sekä vaarallisten ja muussa muodossa olevien jätteiden laittoman kuljetuksen estäminen,

f) rannikko- ja meriympäristön suojelu, saastumisen ja pilaantumisen torjunta,

g) paikallistason osallistuminen ympäristönsuojeluun keskeisenä osana kestävää kehitystä,

h) maaperä ja maankäytön suunnittelu,

i) tietojen, asiantuntemuksen ja käytäntöjen vaihto.

3. Sopimuspuolet ottavat tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon maailman kestävän kehityksen huippukokouksen tulokset ja molempiin sopimuspuoliin sovellettavien monenvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanon.

24 artikla

Ilmastonmuutos

1. Sopimuspuolet tunnustavat ilmastonmuutoksesta kaikille aiheutuvan maailmanlaajuisen uhan ja tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin päästöjen leikkaamiseksi, jotta kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä voidaan vakiinnuttaa tasolle, jolla vältetään ihmisen toiminnasta aiheutuvat vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Sopimuspuolet lisäävät yhteistyötään tällä alalla toimivaltansa rajoissa ja rajoittamatta ilmastonmuutoksesta muissa yhteyksissä, kuten ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen yhteydessä, käytävää keskustelua. Tällaisella yhteistyöllä pyritään:

a) torjumaan ilmastonmuutosta tavoitteena siirtyä nopeasti vähähiilisiin yhteiskuntiin toteuttamalla kansallisella tasolla tarkoituksenmukaisia hillitsemis- ja sopeuttamistoimia,

b) edistämään luonnonvarojen tehokasta käyttöä muun muassa tukemalla parhaiden saatavilla olevien ja taloudellisesti kannattavien vähähiilisten tekniikoiden laajaa käyttöä ja hillitsemis- ja sopeuttamistoimiin liittyvien normien noudattamista,

c) vaihtamaan asiantuntemusta ja tietoja kauppajärjestelmien hyödyistä ja rakenteista,

d) lisäämään julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusvälineitä, mukaan luettuina markkinamekanismit ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joilla voitaisiin tehokkaasti tukea toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi,

e) tekemään yhteistyötä vähähiilisen teknologian tutkimuksen, kehittämisen, levittämisen, käyttöönoton ja siirtämisen alalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi talouskasvua vaarantamatta,

f) vaihtamaan tarvittaessa kokemuksia ja asiantuntemusta kasvihuonekaasujen vaikutusten seurannassa ja tutkimuksessa sekä hillitsemiseen ja sopeutumiseen tähtäävien ohjelmien laadinnassa,

g) tukemaan tarvittaessa kehitysmaiden hillitsemis- ja sopeuttamistoimia muun muassa Kioton pöytäkirjan joustomekanismein.

2. Tätä varten sopimuspuolet sitoutuvat tiivistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä poliittisella ja teknisellä tasolla.

25 artikla

Maatalous, maaseudun kehittäminen ja metsätalous

Sopimuspuolet sopivat edistävänsä maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja metsätalouteen liittyvää yhteistyötä. Sopimuspuolet vaihtavat tietoja ja kehittävät yhteistyötä erityisesti seuraavilla aloilla:

a) maa- ja metsätalouspolitiikka ja maa- ja metsätalouden yleiset kansainväliset näkymät,

b) maantieteellisten merkintöjen rekisteröinti ja suoja,

c) luonnonmukainen tuotanto,

d) maa- ja metsätalouden alan tutkimus,

e) maaseudun kehittämispolitiikka ja erityisesti maatalouden alojen monipuolistaminen ja uudelleenjärjestely,

f) kestävä maa- ja metsätalous sekä ympäristövaatimusten sisällyttäminen maatalouspolitiikkaan,

g) maatalouden, metsätalouden ja ympäristön sekä maaseudun kehittämispolitiikan väliset yhteydet,

h) maataloustuotteiden edistämistoimet,

i) kestävä metsänhoito metsien häviämisen estämiseksi ja uusien metsäalojen luomiseksi, mukaan luettuna niiden kehitysmaiden etujen huomioon ottaminen, joista puumateriaali on peräisin.

26 artikla

Meret ja kalastus

Sopimuspuolet edistävät yhteistyötä meriä ja kalastusta koskevissa asioissa sekä kahdenvälisellä että monenvälisellä tasolla erityisesti merten ja kalastuksen kestävän kehityksen ja hallinnan tukemiseksi. Yhteistyöhön sopivia aloja ovat muun muassa:

a) tietojenvaihto,

b) tuki kestävälle ja vastuulliselle pitkän aikavälin merenkulku- ja kalastuspolitiikalle, mukaan luettuna rannikon ja meren luonnonvarojen suojelu ja hoito,

c) toimet laittomien, ilmoittamattomien ja sääntelemättömien kalastuskäytäntöjen estämiseksi.

27 artikla

Kehitysapu

1. Sopimuspuolet sopivat vaihtavansa tietoja kehitysapupolitiikoistaan aloittaakseen säännöllisen vuoropuhelun niiden tavoitteista ja sopimuspuolten kolmansissa maissa toteuttamista kehitysapuohjelmista. Sopimuspuolet tutkivat, missä laajuudessa laajempi yhteistyö on mahdollista kyseisten ohjelmien täytäntöönpanoon sovellettavien asianomaisten lainsäädäntöjensä ja edellytystensä mukaisesti.

2. Sopimuspuolet vahvistavat sitoutumisensa kehitysavun tuloksellisuudesta vuonna 2005 annettuun Pariisin julistukseen ja sopivat lujittavansa yhteistyötä kehityksen edistämiseksi.

VI OSASTO

YHTEISTYÖ KULTTUURIN JA KOULUTUKSEN ALOILLA

28 artikla

Kulttuuriin, tietoyhteiskuntaan, tiedotukseen, audiovisuaaliseen alaan ja tiedotusvälineisiin liittyvä yhteistyö

1. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään yhteistyötä keskinäisen ymmärryksen ja kulttuuriensa tuntemuksen lisäämiseksi.

2. Sopimuspuolet pyrkivät toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä kulttuurivaihdon edistämiseksi ja käynnistämään yhteisiä aloitteita tällä alalla.

3. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä tiivistä yhteistyötä kulttuurialan kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi Unescossa ja Aasian ja Euroopan yhteistyöprosessissa (ASEM), yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kulttuurin monimuotoisuuden edistämiseksi noudattaen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehtyä Unescon yleissopimusta.

4. Sopimuspuolet harkitsevat keinoja kulttuurivaihdon, yhteistyön ja vuoropuhelun edistämiseksi asianmukaisten instituutioiden välillä audiovisuaalisella ja tiedotusvälineiden alalla.

29 artikla

Koulutus

1. Sopimuspuolet tunnustavat opetuksen ja koulutuksen keskeisen merkityksen yleiseen tietopohjaiseen talouteen osallistumaan kykenevien henkilöresurssien kehittymiselle sekä sen, että yhteistyö koulutuksen alalla on niiden yhteinen etu.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat yhteisten etujensa ja koulutuspolitiikkojensa tavoitteiden mukaisesti tukemaan yhdessä tarkoituksenmukaisia yhteistyötoimia koulutuksen alalla ja nuorten keskuudessa sekä erityisesti korkeakoulutuksen alalla. Yhteistyömuotoja voivat olla erityisesti:

a) yhteistyöhankkeiden tukeminen Euroopan unionin ja Korean tasavallan koulutuslaitosten välillä tavoitteena edistää opetussuunnitelmien kehittämistä, yhteisiä opinto-ohjelmia ja opiskelijoiden liikkuvuutta,

b) vuoropuhelu, tutkimukset, tietojen ja asiantuntemuksen vaihto koulutuspolitiikan alalla,

c) opiskelijoiden, korkea-asteen oppilaitosten opetus- ja hallintohenkilöstön sekä nuorisotyöntekijöiden vaihdon edistäminen muun muassa Erasmus Mundus -ohjelman kautta,

e) yhteistyö yhteisen edun mukaisilla koulutuksen osa-alueilla.

VII OSASTO

YHTEISTYÖ OIKEUDEN, VAPAUDEN JA TURVALLISUUDEN ALALLA

30 artikla

Oikeusvaltioperiaate

Oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla tehtävässä yhteistyössä sopimuspuolet pyrkivät erityisesti edistämään oikeusvaltioperiaatetta, johon kuuluvat muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuus, oikeussuojan saatavuus ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

31 artikla

Oikeudellinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet sopivat kehittävänsä siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä erityisesti siviilioikeudellista yhteistyötä koskevien monenvälisten yleissopimusten ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa, mukaan luettuna yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin yleissopimukset kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön ja kansainvälisten oikeudenkäyntien alalla sekä lastensuojelun alalla.

2. Sopimuspuolet sopivat helpottavansa ja edistävänsä siviili- ja kauppaoikeuden alan riita-asioiden sovittelua voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti aina kun se on mahdollista.

3. Rikosasioita koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä sopimuspuolet pyrkivät kehittämään keskinäiseen oikeusapuun ja karkottamiseen liittyviä järjestelyjä. Tähän kuuluu tarvittaessa liittyminen Yhdistyneiden Kansakuntien asiaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin sekä sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuun kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön ja näiden sopimusten täytäntöönpano.

32 artikla

Henkilötietojen suoja

1. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä tällä alalla yhteistyötä parantaakseen henkilötietojen suojaa korkeimpien kansainvälisten normien mukaisesti sellaisina kuin ne esitetään esimerkiksi tietokoneistettujen henkilötiedostojen sääntelyä koskevissa Yhdistyneiden Kansakuntien suuntaviivoissa (YK:n yleiskokouksen 14 päivänä joulukuuta 1990 antama päätöslauselma 45/95).

2. Henkilötietojen suojelun alalla tehtävään yhteistyöhön voi sisältyä muun muassa tietojen ja asiantuntemuksen vaihto.

33 artikla

Maahanmuutto

1. Sopimuspuolet sopivat tiivistävänsä ja lisäävänsä yhteistyötä laittoman maahanmuuton, ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan aloilla sekä sisällyttävänsä maahanmuuttokysymykset maahanmuuttajien alkuperämaan sosiaalis-taloudellisiin kehitysstrategioihin.

2. Sopimuspuolet sopivat ottavansa laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön puitteissa takaisin maahan toisen sopimuspuolen alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa. Sopimuspuolet antavat kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyystodistukset tätä tarkoitusta varten. Kun henkilön kansalaisuudesta on epäselvyyttä, sopimuspuolet sopivat niiden kansalaisiksi väitettyjen henkilöiden tunnistamisesta.

3. Sopimuspuolet pyrkivät tekemään tarvittaessa sopimuksen, jolla säännellään niiden kansalaisten takaisinottoa koskevia erityisiä velvollisuuksia. Tässä yhteydessä käsitellään myös muiden maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevia ehtoja.

34 artikla

Huumausaineiden torjunta

1. Sopimuspuolet pyrkivät lakiensa ja säännöstensä mukaisesti vähentämään huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää sekä huumausaineiden vaikutuksia niiden käyttäjiin ja koko yhteiskuntaan ja estämään tehokkaammin huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutuminen huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen. Sopimuspuolet varmistavat, että niiden tähän tavoitteeseen tähtäävässä yhteistyössä sovelletaan kattavaa ja tasapainoista lähestymistapaa sekä laillista markkinoiden sääntelyä, tehokkaita toimia ja koordinointia toimivaltaisten viranomaisten välillä, mukaan luettuina terveys-, koulutus-, sosiaali-, lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset.

2. Sopimuspuolet sopivat näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista yhteistyötavoista. Toimien perustana ovat yhteisesti sovitut, alan kansainvälisten yleissopimusten ja Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen huumeita käsittelevän erityisistunnon kesäkuussa 1998 antamien poliittisen julistuksen ja huumausaineiden kysynnän vähentämisen suuntaa-antavia periaatteita koskevan julistuksen mukaiset periaatteet.

35 artikla

Järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjunta

Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja toimivansa järjestäytyneen rikollisuuden, talousrikollisuuden, korruption, väärentämisen ja laittoman liiketoiminnan torjumiseksi täyttämällä kaikilta osin voimassa olevat kansainväliset velvoitteensa tehdä keskinäistä yhteistyötä korruption avulla saadun omaisuuden tai varojen takaisinsaamiseksi. Sopimuspuolet edistävät järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen sekä korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa.

36 artikla

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

1. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan toimintaa ja yhteistyötä, jolla estetään niiden rahoitusjärjestelmien käyttö kaiken rikollisen toiminnan, kuten huumausaineiden kaupan ja korruption, tuottoon liittyvään rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen. Yhteistyö kattaa myös rikosten tuottoon perustuvan omaisuuden ja varojen takaisin saamisen.

2. Sopimuspuolet voivat vaihtaa asiaan liittyviä tietoja lainsäädäntönsä mukaisesti ja soveltaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan kansainvälisten elinten, kuten rahanpesunvastaisen toimintaryhmän, hyväksymiä normeja.

37 artikla

Tietoverkkorikollisuuden torjunta

1. Sopimuspuolet lujittavat yhteistyötään korkeateknologiaan liittyvien rikosten, tietoverkkorikosten ja sähköisten rikosten sekä terrorismiin liittyvien sisältöjen internetissä levittämisen ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi vaihtamalla tietoja ja käytännön kokemuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltuuksiensa rajoissa.

2. Sopimuspuolet vaihtavat tietoja tietoverkkorikoksiin erikoistuneiden tutkijoiden koulutuksesta, tietoverkkorikollisuuden tutkinnasta sekä digitaalisesta forensiikasta.

38 artikla

Lainvalvontayhteistyö

Sopimuspuolet sopivat lainvalvontaviranomaisten, -virastojen ja -yksiköiden välisestä yhteistyöstä sekä osallistumisesta molempia sopimuspuolia koskettavien kansainvälisten rikosuhkien torjuntaan. Lainvalvontaviranomaisten, -virastojen ja -yksiköiden yhteistyöhön voi sisältyä keskinäisen tutkinta-avun antaminen, tietojen jakaminen tutkintatekniikoista, yhteisen koulutuksen järjestäminen lainvalvontahenkilöstölle sekä muuntyyppinen yhteistoiminta ja apu, josta sopimuspuolet sopivat keskenään.

VIII OSASTO

YHTEISTYÖ MUILLA ALOILLA

39 artikla

Matkailu

Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään yhteistyötä matkailun alalla lisätäkseen keskinäistä ymmärrystä ja edistääkseen matkailun tasapainoista ja kestävää kehitystä.

Yhteistyömuotoja voivat olla erityisesti:

a) tietojenvaihto yhteisen edun mukaisista matkailuun liittyvistä asioista,

b) matkailutapahtumien järjestäminen,

c) matkailuvaihto,

d) kulttuuriperinnön suojeluun ja hallintaan liittyvä yhteistyö,

e) matkailun hallintaan liittyvä yhteistyö.

40 artikla

Kansalaisyhteiskunta

Sopimuspuolet tunnustavat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolin tämän sopimuksen mukaisessa vuoropuhelu- ja yhteistyöprosessissa ja sen mahdollisen osallistumisen tähän prosessiin. Ne sopivat edistävänsä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vilkasta vuoropuhelua ja sen tosiasiallista osallistumista vuoropuhelu- ja yhteistyöprosessiin.

41 artikla

Julkishallinto

Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä vaihtamalla asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä ja pyrkivät uudistamaan julkishallintoa aikaisempien toimien pohjalta muun muassa seuraavilla aloilla:

a) organisatorisen tehokkuuden parantaminen,

b) hallintoelinten palvelutarjonnan tehostaminen,

c) julkisten resurssien avoimen hallinnoinnin ja vastuuvelvollisuuden varmistaminen,

d) lainsäädäntökehyksen ja institutionaalisen rakenteen parantaminen,

e) politiikan suunnittelu ja täytäntöönpano.

42 artikla

Tilastot

1. Sopimuspuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään tilastoihin liittyvissä kysymyksissä ja edistävät näin pitkän aikavälin tavoitetta tuottaa oikea-aikaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja. Kestävien, tehokkaiden, ammattimaisten ja riippumattomien tilastointijärjestelmien odotetaan tuottavan sopimuspuolten kansalaisten, yritysten ja päättäjien tarvitsemia tietoja, jotta nämä pystyvät tekemään tosiasioihin perustuvia päätöksiä. Sopimuspuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta ja kehittävät yhteistyötä aiemmin saatujen kokemusten pohjalta.

Yhteistyöllä pyritään:

a) molempien sopimuspuolten tilastointijärjestelmien asteittaiseen yhtenäistämiseen,

b) sopimuspuolten välisen tietojenvaihdon tarkentamiseen kansainväliset menettelyt huomioon ottaen,

c) tilastotyöntekijöiden ammatillisten valmiuksien parantamiseen, jotta he voivat soveltaa asianmukaisia tilastonormeja,

d) kokemusten vaihtoon sopimuspuolten välillä tilastollisen osaamisen kehittämisestä.

2. Yhteistyömuotoihin voi sisältyä muun muassa erityisohjelmia ja hankkeita yhteisen sopimuksen mukaisesti, vuoropuhelu sekä kahden- tai monenvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät aloitteet yhteisen edun mukaisilla aloilla.

IX OSASTO

INSTITUTIONAALINEN RAKENNE

43 artikla

Muut sopimukset

1. Kumotaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välinen kauppaa ja yhteistyötä koskeva puitesopimus, joka allekirjoitettiin Luxemburgissa 28 päivänä lokakuuta 1996 ja joka tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001.

2. Tällä sopimuksella päivitetään ja korvataan edellä mainittu sopimus. Viittaukset edellä mainittuun sopimukseen kaikissa muissa sopimuspuolten välisissä sopimuksissa on katsottava viittauksiksi tähän sopimukseen.

3. Sopimuspuolet voivat täydentää tätä sopimusta tekemällä erityissopimuksia millä tahansa tämän sopimuksen kattamalla yhteistyön alalla. Tällaisten erityissopimusten katsotaan olevan erottamaton osa kaikkia kahdenvälisiä suhteita, joita säännellään tällä sopimuksella, ja ne muodostavat osan yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.

4. Samoin olemassa olevat sopimukset, jotka koskevat tähän sopimukseen kuuluvia tiettyjä yhteistyön aloja, katsotaan osaksi kahdenvälisiä suhteita, joita säännellään tässä sopimuksessa, ja osaksi yhteistä institutionaalista kehystä.

44 artikla

Sekakomitea

1. Sopimuspuolet perustavat tämän sopimuksen mukaisesti sekakomitean, joka muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenten edustajista ja Euroopan komission edustajista sekä Korean tasavallan edustajista.

2. Sekakomiteassa käydään neuvotteluja tämän sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi, sopimuksen yleisten tavoitteiden edistämiseksi, yleisen johdonmukaisuuden säilyttämiseksi suhteissa ja sopimuspuolten välisten muiden sopimusten moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

3. Sekakomitean tehtävänä on:

a) varmistaa sopimuksen moitteeton toiminta,

b) seurata sopimuspuolten kattavien suhteiden kehittymistä,

c) pyytää tarvittaessa tietoja muiden yhteiseen institutionaaliseen kehykseen kuuluvien sopimusten nojalla perustetuilta komiteoilta tai muilta elimiltä ja tarkastella niiden toimittamia kertomuksia,

d) vaihtaa näkemyksiä ja tehdä ehdotuksia yhteisen edun mukaisista asioista, tuleva toiminta ja toteuttamiseen käytettävissä olevat keinot mukaan luettuina,

e) vahvistaa tämän sopimuksen tavoitteita koskevat painopisteet,

f) etsiä asianmukaisia menetelmiä estääkseen ongelmien syntymisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla,

g) ratkaista tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta mahdollisesti aiheutuvat kiistat yksimielisyysperiaatteella 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

h) tutkia kaikki toisen sopimuspuolen esittämät tiedot velvoitteiden täyttämättä jättämisestä ja käydä toisen sopimuspuolen kanssa neuvotteluja molempien sopimuspuolten hyväksyttävissä olevan ratkaisun löytämiseksi 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4. Sekakomitea kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa vuorotellen Brysselissä ja Soulissa. Komitean erityiskokouksia järjestetään jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä. Sekakomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen kummankin sopimuspuolen edustaja. Komitea kokoontuu normaalisti ylempien virkamiesten tasolla.

45 artikla

Täytäntöönpanoa koskevat säännöt

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat yleiset ja erityiset toimenpiteet ja varmistavat, että ne toimivat tässä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

2. Täytäntöönpano perustuu yksimielisyyteen ja vuoropuheluun. Jos sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta on kuitenkin eriäviä näkemyksiä, jommankumman sopimuspuolen on toimitettava asia sekakomitean käsiteltäväksi.

3. Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta sopimuspuolen on tätä ennen esitettävä kaikki tarvittavat tiedot sekakomitealle, jotta se voi tutkia tilanteen perusteellisesti. Sopimuspuolten on neuvoteltava sekakomitean kanssa, ja jos molemmat sopimuspuolet pääsevät asiasta sopimukseen, näissä neuvotteluissa voi toimia avustajana sekakomitean nimeämä välittäjä.

4. Jos kyseessä on erityisen kiireellinen asia, toimenpiteestä on ilmoitettava välittömästi toiselle sopimuspuolelle. Neuvotteluja käydään enintään kahdenkymmenen (20) päivän ajan toisen sopimuspuolen pyynnöstä. Toimenpidettä sovelletaan tämän ajanjakson jälkeen. Tässä tapauksessa toinen sopimuspuoli voi pyytää välimiesmenettelyä alla olevan 46 artiklan mukaisesti toimenpiteeseen liittyvän näkökohdan tai toimenpiteen perusteen selvittämiseksi.

46 artikla

Välimiesmenettely

1. Välityslautakuntaan kuuluu kolme (3) välimiestä. Kumpikin sopimuspuoli nimittää tarvittaessa yhden välimiehen ja sekakomitea nimittää yhden välimiehen neljäntoista (14) päivän kuluessa jommankumman sopimuspuolen tekemästä pyynnöstä soveltaa välimiesmenettelyä. Sopimuspuolen on ilmoitettava välittömästi toiselle sopimuspuolelle välimiehen nimittämisestä diplomaattiteitse. Välimiehet tekevät päätöksensä äänten enemmistöllä. Välimiehet yrittävät päästä päätökseen mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa enintään kolmen kuukauden kuluttua välimiesten nimittämispäivästä. Sekakomitea sopii yksityiskohtaisista menettelyistä, jotta välimiesmenettely saadaan käytyä nopeasti.

2. Kummankin riidan osapuolen on toteutettava välimiesten päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Välimiesten on pyydettäessä annettava suosituksia päätöksensä täytäntöönpanosta siten, että tämän sopimuksen mukaisten oikeuksien ja velvoitteiden välinen tasapaino saadaan palautettua.

X OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

47 artikla

Määritelmä

Tässä sopimuksessa ’sopimuspuolilla’ tarkoitetaan Euroopan yhteisöä tai sen jäsenvaltioita taikka Euroopan yhteisöä ja sen jäsenvaltioita toimivallasta riippuen sekä Korean tasavaltaa.

48 artikla

Kansallinen turvallisuus ja tietojen luovuttaminen

Mikään tässä sopimuksessa ei oikeuta edellyttämään jommaltakummalta sopimuspuolelta tietoja, joiden luovuttamisen se katsoo olevan keskeisten turvallisuusetujensa vastaista.

49 artikla

Voimaantulo, kesto ja voimassaolon päättyminen

1. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä tarkoitusta varten tarvittavien oikeudellisten menettelyjen saattamisesta päätökseen.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen voimaantuloon asti. Väliaikainen soveltaminen alkaa sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

3. Tämä sopimus on voimassa määrittelemättömän ajan. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi ilmoittaa toiselle kirjallisesti aikomuksestaan irtisanoa tämä sopimus. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua tästä ilmoituksesta.

50 artikla

Ilmoitukset

Sopimuksen 49 artiklan mukaiset ilmoitukset esitetään Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja vastaavasti Korean tasavallan ulkoasiain- ja kauppaministeriölle.

51 artikla

Julistukset ja liitteet

Tämän sopimuksen julistukset ja liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

52 artikla

Alueet, joihin sopimusta sovelletaan

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta siinä määrätyin edellytyksin, sekä Korean tasavallan alueeseen.

53 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, korean, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Yhteinen tulkitseva julistus 45 ja 46 artiklasta

Sopimuspuolet ovat demokratioita. Ne haluavat tehdä yhteistyötä edistääkseen yhteisiä arvojaan maailmassa. Tämä sopimus on osoitus niiden yhteisestä sitoutumisesta tukea demokratiaa, ihmisoikeuksia, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä ja terrorismin vastaista toimintaa kaikkialla maailmassa. Tämän sopimuksen täytäntöönpano sopimuspuolten välillä, joilla on yhteiset arvot, perustuu näin ollen vuoropuhelulle, keskinäiselle kunnioitukselle, tasavertaiselle kumppanuudelle, monenvälisyydelle, yhteisymmärrykselle ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiselle.

Sopimuspuolet sopivat, että sopimuksen oikean tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi 45 artiklan 3 kohtaan sisältyvällä ilmauksella ’tarkoituksenmukaiset toimenpiteet’ tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka ovat oikeasuhteisia tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämiseen nähden. Toimenpiteisiin voidaan ryhtyä tämän sopimuksen tai yhteiseen institutionaaliseen kehykseen kuuluvan erityissopimuksen suhteen. Ensisijaisesti on valittava sopimusten toimintaa vähiten haittaavia toimenpiteitä ja harkittava kotimaisia oikeussuojakeinoja, jos niitä on saatavilla.

Sopimuspuolet sopivat, että sopimuksen oikean tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi 45 artiklaan sisällytetyllä ilmauksella ’erityisen kiireelliset tapaukset’ tarkoitetaan jommankumman sopimuspuolen tekemää vakavaa sopimusrikkomusta. Vakavaksi rikkomukseksi katsotaan joko tämän sopimuksen noudattamatta jättäminen kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen vastaisesti tai sopimuksen olennaisen osan erityisen vakava tai huomattava rikkominen. Sopimuspuolet arvioivat 4 artiklan 2 kohdan mahdollista vakavaa rikkomista ottaen huomioon asianmukaisten kansainvälisten elinten virallisen kannan, jos niillä tällainen on.

Jos 46 artiklan nojalla on ryhdytty toimenpiteisiin yhteiseen institutionaaliseen kehykseen kuuluvan erityissopimuksen suhteen, erityissopimukseen mahdollisesti sisältyviä riidanratkaisumenettelyjä sovelletaan välimiespaneelin päätöksen täytäntöönpanomenettelyyn asioissa, joissa välimiehet päättävät, ettei toimenpide ollut perusteltu tai oikeasuhteinen.

Sisällytettäväksi lopulliseen sopimukseen:

Jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan täysivaltaiset edustajat ottavat huomioon seuraavan Euroopan yhteisön yksipuolisen julistuksen:

Euroopan yhteisön yksipuolinen julistus 12 artiklasta

Yhteisö ilmoittaa, että 12 artikla sitoo jäsenvaltioita vain siltä osin kuin ne ovat hyväksyneet kyseiset hyvää hallintotapaa koskevat yhteisön tason periaatteet verotuksen alalla.

[1] EUVL C […], […], s. […].