52009PC0610

FI

Bryssel 29.10.2009

KOM(2009)610 lopullinen

2009/0169 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhteiseen Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmaan (BONUS-169)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

SEK(2009)1476

SEK(2009)1475

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

1.1. Tavoitteet

Tämän ehdotuksen tavoitteena on yhteisön osallistuminen EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla Itämeren yhteiseen tutkimusohjelmaan (BONUS-169), jonka Itämeren alueen EU-maat (Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro, jäljempänä ’osallistuvat valtiot’) ovat yhdessä käynnistäneet Itämeren alueen kestävän kehityksen tueksi. BONUS-169 tarjoaa tieteellistä tukea Itämeren alueen ekosysteemipohjaiselle hoidolle sekä tarkoituksenmukaisten ekosysteemipohjaisten strategioiden, sääntelyn ja hoitokäytäntöjen kehittämiselle ja täytäntöönpanolle. Päämääränä on varmistaa ekosysteemiin perustuvien resurssien ja palvelujen kestävä käyttö.

Aloite auttaa myös eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) luomista ja jäsentämistä Itämeren alueella. Aiemmin rahoitetut BONUS ERA-NET ja ERA-NET PLUS ovat jo osaltaan parantaneet merkittävästi Itämeren alueen merentutkimusta. BONUS-169 on keino saavuttaa riittävä kriittinen massa tai integraatioaste, jota hyvin kompleksisten kansallisten tutkimusjärjestelmien yhteistyö edellyttää. Aloitteella pyritään kaikkien kahdeksan Itämeren alueen EU-maan tutkimusstrategioiden ja -yhteisöjen väliseen kestävään koordinaatioon ja yhteistyöhön yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin vastaamisessa. Koska BONUS-169 poistaa esteitä kansallisesti rahoitettavien tutkimusohjelmien väliltä, sen odotetaan edistävän merkittävästi ERA:n jäsentämistä Itämeren alueella. Yhteiseen tutkimusohjelmaan voi osallistua myös Venäjä, mikäli tarvittavat juridiset vaatimukset täyttyvät. BONUS-169:n ennakoidaan edistävän myös Itämeri-strategian täytäntöönpanoa ja tukevan aktiivisesti yhteisön meristrategiaa ja meripolitiikkaa.

Osallistuvat valtiot ovat sopineet, että Helsingissä toimiva BONUS EEIG (Baltic Organisations Network for Funding Science) tulee toimimaan BONUS-169:n erityisenä täytäntöönpanorakenteena.

1.2. Ehdotuksen perustelut

Monilla luonnollisilla ja ihmisen aiheuttamilla ympäristöpaineilla on vakavia vaikutuksia Itämereen. Mereen ja sen rannikoihin kohdistuvat monista eri syistä johtuvat haitalliset ja alati kasvavat ympäristöpaineet, erityisesti pilaantuminen, rehevöityminen, ilmastonmuutos, happamoituminen, haitalliset tulokaslajit, elollisten luonnonvarojen liiallinen hyödyntäminen ja biologisen monimuotoisuuden menetys. Nämä uhat vähentävät Itämeren ekosysteemin valmiuksia tarjota kestävältä pohjalta ihmisen kannalta välttämättömiä resursseja ja palveluja. Tällä on vakavia seuraamuksia koko Itämeren alueelle ja laajemmin koko Euroopan yhteisölle. Globaalimuutosten (mm. ilmastonmuutoksen) ja muiden pitkäaikaisten ja laajalle ulottuvien vaikutusten ennakoidaan tulevina vuosikymmeninä lisääntyvän, mikä aiheuttaa lisäpaineita Itämerellä.

Jotta ympäristöongelmiin voitaisiin löytää kestäviä ratkaisuja sekä kehittää ja panna täytäntöön ekosysteemilähestymistapa Itämerta varten, tarvitaan uutta tieteellistä tietämystä Itämeren ekosysteemin monimutkaisesta käyttäytymisestä ja sen vuorovaikutuksesta useiden erityyppisten luonnollisten ja ihmisten toiminnasta aiheutuvien vaikutusten kanssa.

Itämeren alueella on meneillään useita tutkimustoimia, mutta ne ovat paljolti koordinoimattomia eikä käytössä ole yhteisesti sovittua alueellista toimintasuunnitelmaa. Tästä johtuu, että monimutkaisiin haasteisiin vastaamiseksi tarvittavat tutkimustoimet ovat hyvin hajanaisia.

Itämeren alueella tarvitaan kiireesti EU:n tason toimintaa, koska kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla on vain rajoitetusti mahdollisuuksia vastata koko Itämeren aluetta koskeviin monitahoisiin ympäristöhaasteisiin. Itämeren valtioiden välille on pikaisesti luotava integroitua ja koordinoitua toimintaa, jotta alueen hyvin merkittäviin ja kiireellisiin ympäristöhaasteisiin voidaan vastata tuloksellisesti.

BONUS-169 tarjoaa keinon luoda riittävä kriittinen massa tai integraatioaste, jota hyvin kompleksisten kansallisten tutkimusjärjestelmien yhteistyö edellyttää. Sen tavoitteena on lisätä Itämeren alueen hajanaisen ympäristötutkimuksen ja sen suunnittelun tehokkuutta ja tuloksekkuutta integroimalla Itämeren alueen tutkimustoimet kestäväksi, yhteistyöpohjaiseksi, monitieteiseksi ja hyvin kohdennetuksi monikansalliseksi ohjelmaksi, joka tukee alueen kestävää kehitystä.

Tämä on linjassa sen kanssa, että neuvosto ja parlamentti ovat 15 vuoden ajan antaneet pitkäjänteisen poliittisen tukensa tutkimustoimien koordinoinnin parantamiselle Euroopassa ja kehottaneet koordinoimaan kansallisia ja alueellisia tutkimusstrategioita ja -ohjelmia seitsemännen puiteohjelman tuella, jotta voitaisiin välttää tutkimustoiminnan hajanaisuus ja päällekkäisyys.

Edellä mainituista syistä komissio esittää tämän ehdotuksen yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden käynnistämään yhteiseen Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmaan (BONUS-169).

1.3. Voimassa olevat aiemmat säännökset

Vaikka Itämeren ympäristötutkimusyhteisöt voivat osallistua useisiin ohjelmiin EU:n TTK-puiteohjelmassa, tällä hetkellä ei ole olemassa yhteisesti toteutettavaa järjestelyä, joka olisi luotu nimenomaan Itämeren alueen ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi.

Ensimmäinen askel alueen tutkimustoimien koordinoimiseksi oli kuudennesta puiteohjelmasta rahoitettu BONUS ERA-Net (2004–2006). Siinä edistyttiin hyvin käynnistämällä yhteydenpito alueen tutkimusrahoitusorganisaatioiden välillä, analysoimalla tutkimuskenttää ja luomalla ennakkoedellytyksiä laajemmalla integraatiolle – laatimalla sarja analyyseja, tiedesuunnitelma sekä oikeusperusta erityiselle täytäntöönpanorakenteelle.

Seitsemättä puiteohjelmaa koskevasta komission ehdotuksesta vuonna 2006 antamassaan mietinnössä Euroopan parlamentti tunnusti tarpeen puuttua tutkimustoimien hajanaisuuteen korostaen, että on ”ensisijaisen tärkeää, että puiteohjelma tukee kansallisten ja alueellisten tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien koordinointia” ja että ”toimivaltuuksien hajanaisuuden ja päällekkäisyyden välttämiseksi kansallisten ja eurooppalaisten tutkimusohjelmien ja talouden toimijoiden on lisättävä yhteistyötään pitkän aikavälin tutkimuslinjauksessa”. BONUS-169 mainittiin seitsemännen puiteohjelman ”Yhteistyö” ja ”Valmiudet”-erityisohjelmia koskevissa päätöksissä [1] yhtenä mahdollisena aloitteena kaikkiaan neljästä, jotka voitaisiin toteuttaa 169 artiklan nojalla tällaisen koordinoinnin tukemiseksi. BONUS-169 ei kuitenkaan tuolloin ollut vielä tarpeeksi kypsä ja täytäntöönpanovalmis, jotta se olisi voitu sisällyttää 169 artiklan nojalla toteutettavien aloitteiden ensimmäiseen aaltoon. Lopullisen BONUS-169-aloitteen vahvistamista edeltäneessä siirtymävaiheessa seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettiin sen sijaan ERA-Net Plus -toimia (2007–2011) järjestämällä yhteinen ehdotuspyyntö määriteltyjen mekanismien kehittämiseksi pidemmälle ja testaamiseksi käytännössä.

1.4. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

BONUS-169 on sopusoinnussa merien ja merenkulkualan tutkimuksen eurooppalaisen strategian sekä Itämeren aluetta koskevan EU-strategian kanssa. Se myös myötävaikuttaa tarkistetun Lissabonin strategian tavoitteisiin, koska siinä investoidaan enemmän ja paremmin osaamiseen kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi, edistetään ERA:n toteutusta Baltian alueella ja autetaan Eurooppaa vastaamaan tehokkaammin alueen keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ympäristönsuojelussa ja kestävässä kehityksessä, matkailussa, vesiviljelyssä, elintarviketurvallisuudessa ja meriliikenteessä.

2. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

BONUS-169 integroi osallistuvien kahdeksan Itämeren valtion kansalliset tutkimusohjelmat ja -toimet yhteen yhteiseen tutkimusohjelmaan sekä tukee erityisesti Itämeri-strategian, yhteisön meristrategian ja -politiikan sekä vesipolitiikan puitedirektiivin tutkimus- ja ympäristötavoitteita. Lisäksi EU:n rahoituksen ja kansallisen rahoituksen yhdistämisellä saadaan aikaan kriittinen massa valmiuksia, asiantuntemusta ja resursseja, mikä stimuloi rakennemuutoksiin Itämeren ja sen valuma- ja rannikkoalueiden tutkimusjärjestelmissä ja kannustaa kehittämään ja panemaan täytäntöön kestävää, yhteistyöpohjaista, monitieteistä ja hyvin kohdennettua tutkimusohjelmaa, jonka kaikki osallistuvat valtiot panevat yhdessä täytäntöön.

Tavoitteiden saavuttamiseksi BONUS-169 pannaan täytäntöön kahdessa vaiheessa. Kaksi vuotta kestävän strategiavaiheen aikana luodaan asianmukaiset kuulemisfoorumit sidosryhmien aktiivista osallistumista varten, laaditaan strateginen tutkimuslinjaus ja kehitetään ja tarkennetaan täytäntöönpanosääntöjä. Vähintään viisi vuotta kestävän toteutusvaiheen aikana käynnistetään ainakin kolme yhteistä ehdotuspyyntöä, joiden perusteella on määrä rahoittaa strategisesti suunnattuja erityistavoitteisiin paneutuvia BONUS-169-hankkeita.

Kaksivaiheinen täytäntöönpano lisää mahdollisuuksia saada mukaan rahoitusorganisaatioita ja lisämäärärahoja. Tällä tavoin voidaan myös laatia johdonmukainen, politiikkalähtöinen ja pitkäjänteinen tutkimuslinjaus alueen kestävän kehityksen tueksi.

Koska BONUS-169:n tuleva menestys riippuu paljolti strategiavaiheessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, komissio aikoo arvioida aloitteen kypsyyttä ja toteutettavuutta strategiavaiheen jälkeen. Mikäli arvioinnin tulokset ovat myönteisiä, komission ja BONUS EEIG:n välillä tehdään täytäntöönpanosopimus.

Euroopan yhteisö osallistuu rahoitukseen yhtä suurella määrällä kuin osallistuvat valtiot, enintään kuitenkin 50 miljoonalla eurolla. Ohjelman kokonaisbudjetin voidaan ennakoida olevan 100 miljoonaa euroa. Osallistuvien valtioiden käteisrahoitusosuuksia ja yhteisön rahoitusosuutta hallinnoidaan yhteisbudjettina.

Strategiavaihe toteutetaan myöntämällä avustus noudattaen sääntöjä, jotka vahvistetaan tässä päätöksessä sekä 18. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1906/2006 säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) [2].

Toteutusvaihe toteutetaan välillisellä keskitetyllä hallinnoinnilla varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. Varainhoitoasetuksen 56 artiklan mukaan komission on ensin varmistuttava siitä, että hallinnoinnista vastaavalla taholla on muun muassa asianmukaisesti toimiva sisäinen valvontajärjestelmä ja riittävä kirjanpitojärjestelmä ja että se soveltaa asianmukaisia rahoituksen myöntämismenettelyjä ja että sille tehdään riippumattomia ulkoisia tarkastuksia.

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

3.1 Oikeusperusta

Ehdotus BONUS-169:n perustamisesta perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 169 artiklaan, joka mahdollistaa yhteisön osallistumisen jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin sekä näiden toimintaohjelmien täytäntöönpanoa koskeviin järjestelmiin.

Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” 19. joulukuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä N:o 2006/971/EY BONUS-169 mainitaan yhtenä mahdollisena ohjelmana kohdassa ”Muihin kuin yhteisön tutkimusohjelmiin liittyvä koordinointi”.

3.2. Toissijaisuusperiaate

Vaikka Itämeren tutkimuksen hajanaisuutta ja päällekkäisyyttä onkin pyritty vähentämään, kansallisesti rahoitettavia tutkimusponnisteluja on edelleen tarpeen integroida, jotta niiden avulla voitaisiin täysimääräisesti vastata Itämeren alueen ympäristöhaasteisiin, jotka ovat suureksi osaksi luonteeltaan ylikansallisia. Jos jäsenvaltiot toimivat toisistaan erillään oman perustuslaillisen järjestyksensä puitteissa, BONUS-169:n strategisia tavoitteita ei voida saavuttaa – toisin sanoen Itämeren alueen kansallisia ympäristötutkimusohjelmia ei voida integroida kiireellisiin ympäristöongelmiin puuttumiseksi ja hajanaisuuteen johtavien puutteiden korjaamiseksi. Puhtaasti hallitusten väliset toimet julkisen ympäristörahoituksen koordinoimiseksi Itämeren alueella eivät nimittäin ole viime vuosina laajentuneet eikä niiden turvin ole toistaiseksi onnistuttu riittävästi vastaamaan alueen ympäristöhaasteisiin.

Perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla annettavalla lisärahoituksella 1) tuetaan todellisten ja relevanttien mutta perinteisten rahoitusjärjestelmien ulkopuolelle jäävien tutkimustarpeiden rahoitusta tieteidenvälisesti (esim. hankkeet, joissa luonnontieteiden tutkimus yhdistyy yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tutkimukseen, jne.), 2) pyritään tasapainottamaan t&k-rahoitusta idän ja lännen välillä ja 3) kannustetaan kansallisia tutkimusrahoitusorganisaatioita luopumaan osin itsenäisyydestään toimimalla osana vaikutuksellisempaa yhteistä hallintojärjestelyä, joka perustetaan Itämeren tutkimuksen johtamista varten. Tämä on saanut Itämeren valtioiden hallitusten, asiaa käsitelleiden Eurooppa-neuvostojen sekä Euroopan parlamentin vahvan poliittisen tuen ja hyväksynnän.

Ennakoidun alueellisen lisäarvon ohella aloitteesta on myös apua vastaavien tutkimuksen hallintomallien kehittämisessä Euroopan muita merialueita varten.

3.3. Suhteellisuusperiaate

Perustamissopimuksen 169 artiklan mukaan yhteisö voi ”yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joita asia koskee, määrätä osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehittämistyötä koskeviin toimintaohjelmiin sekä näiden toimintaohjelmien täytäntöönpanoa koskeviin järjestelmiin”. Tämän mukaan jäsenvaltiot johtavat toimintaa, jonka puitteissa niillä on laajat mahdollisuudet kansallisiin päätöksiin.

Ohjelmalla odotetaan olevan hyvin voimakas liikkeellepaneva vaikutus Itämeren tutkimukseen, koska sitä varten mobilisoidaan jopa 100 miljoonan euron rahoitus. Tällaista rahoitusta, jota pidetään täysin välttämättömänä edessä olevien haasteiden luonteen ja kiireellisyyden vuoksi, ei olisi saatu kokoon ilman 169 artiklaa. Rahoituksen turvin BONUS-169:n avulla voidaan siirtyä vallitsevasta tilanteesta, jossa Itämeren alueen ympäristötutkimukseen tehtävät TTK-investoinnit ovat paljolti hajanaisia, kohti jäsennellympää ja tasapainoisempaa investointia, jonka avulla voidaan puuttua koko Itämeren alueen monitahoisiin ja ylikansallisiin ongelmiin ja edesauttaa järkevien ja kestävien strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa alueella.

3.4. Sääntelytavan valinta

Ohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tarkasteltu seuraavia kolmea toimintavaihtoehtoa:

· Vaihtoehto 1 – Nykyisten toimien jatkaminen seitsemännessä puiteohjelmassa (”business as usual”).

· Vaihtoehto 2 – Alueellisesti suunnattujen monialaisten ehdotuspyyntöjen käyttöönotto puiteohjelmassa.

· Vaihtoehto 3 – 169 artiklan soveltaminen kolmella keskenään vaihtoehtoisella tavalla (A, B ja C), jotka vaihtelevat strategian laajuuden ja syvyyden mukaan sekä riippuen siitä, missä määrin sidosryhmät ovat mukana ehdotuspyyntöjen linjauksessa ja toteutuksessa.

– Vaihtoehto 3, toteutustapa A – 169 artiklan soveltaminen rajoittuu merentutkimukseen, ja tieteellisesti suuntautuneet ehdotuspyynnöt käynnistetään välittömästi.

– Vaihtoehto 3, toteutustapa B – 169 artiklaa sovelletaan myös Itämeren valuma-alueeseen, ja ennen ohjelman käynnistämistä ja komission ehdotusta laaditaan strateginen visio ja etenemissuunnitelma.

– Vaihtoehto 3, toteutustapa C – 169 artiklaa sovelletaan myös Itämeren valuma-alueeseen, ja ohjelman ensimmäisen vaiheen aikana laaditaan strateginen visio ja etenemissuunnitelma.

Parhaana pidetään vaihtoehtoa 3 toteutustavalla C, koska näin voidaan tehokkaasti puuttua edellä yksilöityihin puutteisiin ja saada aikaan pitkäjänteinen ja kestävä integraatio jäsenvaltioiden, organisaatioiden ja tutkimusyhteisöjen välille.

Yhteisön rahoitusosuus takaisi sen, että aloitteen työohjelmassa – joka pohjautuu mutta ei rajoitu kansallisiin toimiin –, otetaan aidosti huomioon eurooppalainen etu.

4. Talousarviovaikutukset

Tämän horisontaalisen ehdotuksen talousarviovaikutukset on jo mainittu seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyssä päätöksessä [3] sekä seitsemännen puiteohjelman ”Yhteistyö” -erityisohjelmassa [4]. Komission ja toteutuksesta vastaavan erityisen täytäntöönpanorakenteen välillä tehtävässä sopimuksessa varmistetaan, että yhteisön taloudelliset edut turvataan.

5. Lisätiedot

5.1. Yksinkertaistaminen

Ehdotuksella yksinkertaistetaan (EU:n ja kansallisten) viranomaisten sekä yksityisten osapuolten hallintomenettelyjä.

EU on yhteydessä suoraan BONUS-169:n täytäntöönpanorakenteeseen (Helsingissä toimiva BONUS EEIG), joka vastaa yhteisön rahoitusosuuden ja jäsenvaltioiden käteisrahoitusosuuksien jakamisesta ja hallinnoinnista sekä sen käytön valvonnasta ja raportoinnista. Yhteisön rahoitusosuutta ja osallistuvien valtioiden käteisrahoitusosuuksia hallinnoidaan yhteisbudjettina.

5.2. Uudelleentarkastelu

Ennen toteutusvaiheen käynnistämistä komissio arvioi aloitteen kypsyyttä ja toteutettavuutta. Toteutusvaiheen puolivälissä tehdään väliarviointi ja yhteisen tutkimusohjelman päätyttyä loppuarviointi.

5.3. Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

6. Intressitahojen kuuleminen

6.1. Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Vaikutusarvioinnin yhteydessä pyydettiin neuvoa BONUS Impact Assessment Expert Groupin (IAEG) viideltä riippumattomalta asiantuntijalta. Ryhmän jäsenet edustavat korkean tason asiantuntemusta laajalta alalta. Ryhmä kokoontui säännöllisesti Brysselissä [5] vuoden 2008 aikana ja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Sen antamien suositusten pohjalta BONUS-konsortio tarkisti BONUS-169-ohjelmaa apunaan kaksi riippumatonta asiantuntijaa komission toimeksiantamina.

Kumpikin asiantuntijaryhmä analysoi laajalti Itämeren ympäristön ja ympäristötutkimuksen yleiseen tilanteeseen liittyvää taustamateriaalia sekä BONUS-169-konsortion käyttöön antamia asiakirjoja ja neuvoivat BONUS-konsortiota asiakirjan ”Outline of BONUS-169 Joint Baltic Sea System Research Programme” laatimisessa.

6.2. Komission järjestämä sidosryhmien kuuleminen

Sidosryhmien kuuleminen EU:n seitsemännen TTK-puiteohjelman laatimisen, hyväksyminen ja täytäntöönpanon yhteydessä

BONUS-169 kuuluu ”Yhteistyö”-erityisohjelmaan, minkä vuoksi siitä järjestettiin hyvin laaja kuulemis- ja lausuntokierros seitsemännen puiteohjelman yhteydessä. Koska se kuuluu aihealueeseen ”Ympäristö (myös ilmastonmuutos)”, siitä on säännöllisesti kuultu myös vastaavaa ohjelmakomiteaa ja neuvoa-antavaa asiantuntijaryhmää.

Sidosryhmien kuuleminen merien ja merenkulkualan tutkimusta koskevan eurooppalaisen strategian yhteydessä

BONUS-169 kuuluu osana merien ja merenkulkualan tutkimusta koskevaan eurooppalaiseen strategiaan, minkä vuoksi siitä on järjestetty kuulemis- ja lausuntokierros strategian yhteydessä.

Itämeren EU-maiden ministerien kuuleminen poliittisesta sitoutumisesta BONUS-169:ään

BONUSiin osallistuvien valtioiden tutkimusasioista vastaavat ministerit vastasivat tutkimuskomissaari Janez Potočnikin marraskuussa 2008 päivättyyn kirjeeseen vahvistamalla uudelleen poliittisen ja taloudellisen sitoutumisensa ohjelmaan ja hyväksymällä tarpeen tarkistaa BONUS-169:n alkuperäistä versiota IAEG:n antamien suositusten mukaisesti.

Sidosryhmien kuuleminen Itämeren aluetta koskevan EU-strategian [6] yhteydessä

Hyvin laaja-alaisessa Itämeren aluetta koskevassa EU-strategiassa viitataan nimenomaisesti BONUS-169-aloitteeseen – sekä politiikkalähtöisessä toiminnassa että yksityiskohtaisessa toimintasuunnitelmassa. Siitä on kuultu yleisöä ja sidosryhmiä strategiaa koskeneessa kuulemis- ja lausuntokierroksessa vuosina 2008–2009 [7].

Vaikutustenarviointilautakunnan lausunto

Vaikutusarviointiraportin luonnos esitettiin 9. syyskuuta 2009 vaikutusarviointilautakunnalle, joka koostuu komission korkean tason virkamiehistä ja jonka tehtävänä on tarkistaa komission tärkeimpiin aloitteisiin liittyvien vaikutusarviointiraporttien laatu. Vaikutusarviointiraporttia tarkistettiin lautakunnan 11. syyskuuta 2009 antaman lausunnon pohjalta ottamalla siinä mahdollisimman pitkälti huomioon lautakunnan suositukset. Suositukset ja niiden pohjalta tehdyt parannukset liittyivät enimmäkseen EU:n toiminnan lisäarvon selittämiseen ja BONUS-ohjelman tavoitteiden selventämiseen. Tarkistettu vaikutusarviointiraportti esitettiin lautakunnalle 21. syyskuuta 2009. Se antoi tarkistetusta versiosta myönteisen lausunnon, mutta teki edelleen joitain suosituksia. Vaikutusarviointiraportin lopullisessa versiossa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon osa näistä lautakunnan lopuistakin suosituksista. Siinä perustellaan, miksi kaikkia niistä ei voitu ottaa huomioon (syynä oli useimmiten tarvittavien tietojen puuttuminen).

6.3. BONUS-konsortion järjestämä sidosryhmien kuuleminen

Alkuperäistä tiedesuunnitelmaa ja toteutusstrategiaa laatiessaan BONUS-konsortio kuuli useita sidosryhmiä kesäkuun 2005 ja marraskuun 2006 välisenä aikana. Tätä varten järjestettiin kuulemisia ja kerättiin palautetta eri tavoin kaikissa yhdeksässä Itämeren maassa (kahdeksassa EU-maassa ja Venäjällä). BONUS-konsortio kuuli laajalti korkeakoulujen ja valtion laitosten tutkijoita merentutkimuksen aloilla samoin kuin BONUS-konsortion rahoituselimiä, ministeriöitä ja niiden erityiselimiä, hallitustenvälisiä ja kansainvälisiä organisaatioita sekä hallinto- ja sääntelyviranomaisia.

BONUS-169:n tiedesuunnitelman ja toteutusstrategian valmistelussa oli keskeinen rooli myös BONUSin neuvottelukunnalla, jossa on edustettuna useita sidosryhmiä (mm. HELCOM, ICES, DG MARE, WWF ja Suomen maataloustuottajajärjestö).

Komission tutkimuksen pääosastolle kesäkuussa 2009 esitetty tarkistettu BONUS-169 tutkimuslinjaus perustuu suureksi osaksi alkuperäisen BONUS-169-aloitteen yhteydessä tehtyyn työhön ja siitä saatuun palautteeseen.

Ohjelman strategiavaiheen aikana järjestetään laaja strategialähtöinen kuulemis- ja lausuntokierros, jossa kuullaan muiden sektorien (maatalous, kalatalous, vesiviljely, liikenne ja vesitalous) sidosryhmiä.

2009/0169 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhteiseen Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmaan (BONUS-169)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 169 artiklan ja 172 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [8],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [9],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY [10], jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, mahdollistetaan yhteisön osallistuminen perustamissopimuksen 169 artiklassa tarkoitettuihin useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehittämistyötä koskeviin toimintaohjelmiin sekä näiden toimintaohjelmien täytäntöönpanoa koskeviin järjestelmiin.

(2) Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä N:o 2006/971/EY [11] kannustetaan omaksumaan tieteidenvälinen lähestymistapa tutkimusaiheisiin, jotka ovat relevantteja useamman kuin yhden seitsemännen puiteohjelman aihealueen kannalta, ja siinä määritettiin tässä yhteydessä 169 artiklan nojalla toteutettava Itämeren yhteistä tutkimusta koskeva toimi yhdeksi alaksi, jolla yhteisö voi osallistua yhteisesti toteutettaviin kansallisiin tutkimusohjelmiin.

(3) Itämeren ekosysteemiin, joka on puolisuljettu eurooppalainen sisämeri ja yksi maailman suurimmista murtovesialueista, vaikuttavat nykyään vakavasti monet luonnolliset ja ihmisen toiminnasta johtuvat ympäristöpaineet, kuten raskasmetallien aiheuttama pilaantuminen, pysyvät orgaaniset yhdisteet, radioaktiiviset aineet, öljyvuodot ja muut haitalliset ja vaaralliset aineet, rehevöitymiseen johtava ravinteiden ja orgaanisen materiaalin liiallinen käyttö, haitallisten vieraiden organismien tulo ekosysteemiin, kalavarojen kestämätön käyttö, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset, biologisen monimuotoisuuden häviäminen sekä ihmisen toiminnan jatkuva leviäminen rannikko- ja merialueilla, mukaan lukien ekologisesti kestämätön matkailu. Nämä uhat ovat vakavasti vähentäneet Itämeren ekosysteemin valmiuksia tarjota kestävältä pohjalta resursseja ja palveluja, joista ihminen on suoraan riippuvainen ja myös välillisesti riippuvainen yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja taloudellisista syistä.

(4) Joulukuun 14 päivänä 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto toi korostetusti esiin huolen Itämeren ympäristön tilasta, mikä näkyi komission tiedonannossa Euroopan unionin strategia Itämeren aluetta varten [12]. Lisäksi neuvosto on kehottanut komissiota esittämään ehdotuksen Itämeren aluetta koskevaksi 169 artiklan nojalla toteutettavaksi toimeksi.

(5) Tiede voi auttaa vastaamaan näihin haasteisiin ja löytämään ratkaisuja Itämeren alueen ympäristöongelmiin. Tilanteen vakavuus edellyttää kuitenkin, että tämänhetkistä tutkimusta Itämeren alueella vahvistetaan laadullisesti ja määrällisesti kehittämällä ja panemalla täytäntöön täysin integroitu lähestymistapa, jossa kaikkien Itämeren valtioiden asianomaiset tutkimusohjelmat voidaan johdonmukaistaa ja keskittää, jotta monimutkaisiin ja kiireellisiin ongelmiin voidaan puuttua koordinoidusti, tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

(6) Jäsenvaltioiden toteuttamat yksittäiset kansalliset tutkimus- ja kehittämisohjelmat tai -toimet tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseksi Itämeren alueella eivät ole tällä hetkellä riittävän hyvin yhteensovitettuja Euroopan tasolla, eikä niiden avulla voida koota välttämätöntä kriittistä massaa strategisen tutkimuksen ja kehittämisen aloilla.

(7) Lisäksi nykyiset alakohtaiset tutkimusrakenteet, jotka ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa kansallisen politiikan tuloksena, ovat kansallisiin hallintojärjestelmiin syvään juurtuneita ja toimivat esteenä sille, että Itämeren haasteisiin vastaamiseksi tarvittavaa monitieteistä, tieteidenvälistä ja tieteenalarajat ylittävää ympäristötutkimusta voitaisiin kehittää ja rahoittaa.

(8) Itämeren maat ovat pitkään harjoittaneet Itämereen liittyvää tutkimusyhteistyötä sekä keskenään että muiden maiden kanssa, mutta yhteistyötoimille ei ole toistaiseksi ole ollut riittäviä rahoitusvaroja, jotta tutkimusvalmiudet olisi voitu hyödyntää optimaalisesti. Syynä tähän ovat olleet kyseisten maiden epätasapainoinen talous- ja kehitystilanne sekä hyvin erilaiset kansalliset tutkimuslinjaukset, tutkimuskohteet ja painopisteet. Tämä on rajoittanut mahdollisuuksia saada aikaan tutkimustuloksia, joista olisi merkittävää hyötyä poliittiselle päätöksenteolle.

(9) ”Yhteistyö”-erityisohjelman toteuttamiseksi 11 päivänä kesäkuuta 2007 hyväksymässään työohjelmassa 2007–2008 [13] komissio myönsi rahoitustukea Itämeren ympäristötutkimuksen BONUS ERA-NET and ERA-NET PLUS -toimille voimistaakseen ympäristötutkimuksen rahoitusorganisaatioiden välistä yhteistyötä Itämeren alueella ja helpottaakseen siirtymistä perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla toteutettavaan yhteiseen Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmaan.

(10) Seitsemännen puiteohjelman lähestymistavan mukaisesti Itämeren alueella tarvitaan politiikkalähtöisiä tutkimusohjelmia, kuten BONUS ERA-NET -toimien aikana järjestetyt sidosryhmäkuulemiset ovat osoittaneet.

(11) Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro, jäljempänä ’osallistuvat valtiot’, ovat sopineet käynnistävänsä yhdessä Itämeren yhteisen tutkimus- ja kehitysohjelman BONUS-169:n, jäljempänä ’BONUS-169’. BONUS-169:n tavoitteena on tukea tieteellistä kehitystä ja innovointia tarjoamalla tarvittavat juridis-organisatoriset puitteet Itämeren valtioiden väliselle ympäristötutkimusyhteistyölle Itämeren alueella.

(12) Vaikka BONUS-169 keskittyy suurelta osin ympäristötutkimukseen, se kytkeytyy myös useisiin muihin yhteisön tutkimusohjelmiin, joiden aiheina ovat ekosysteemiin kasautuvasti vaikuttavat ihmiset toiminnot, kuten kalatalous, vesiviljely, maatalous, infrastruktuuri ja liikenne, sekä tutkijoiden koulutus ja liikkuvuus ja sosioekonomiset kysymykset. Toimella on suuri merkitys useiden yhteisön politiikanalojen ja direktiivien kannalta, joita ovat yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY (meristrategiadirektiivi) [14], Euroopan unionin strategia Itämeren aluetta varten, yhteinen kalastuspolitiikka, yhteinen maatalouspolitiikka, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY [15] sekä EU:n kansainväliset sitoumukset, kuten HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelma. BONUS-169:sta hyötyvät näin ollen myös useat muut yhteisön politiikanalat.

(13) Tehostaakseen BONUS-169:n vaikutusta osallistuvat valtiot ovat antaneet suostumuksensa yhteisön osallistumiselle BONUS-169:ään.

(14) BONUS-169:ssä olisi oltava toteutusvaihetta edeltävä strategiavaihe, joka antaa mahdollisuuden kuulla laajalti sidosryhmiä strategialähtöisestä tutkimuslinjauksesta, jossa otetaan huomioon myös esiin nousevat tutkimustarpeet. Toimen strategiavaiheen aikana olisi pyrittävä saamaan mukaan lisää alakohtaisesti suuntautuneita rahoitusorganisaatioita, jotta voidaan edelleen lisätä loppukäyttäjien monialaisiin tarpeisiin vastaavan tutkimuksen integraatiota sekä huolehtia tulosten tehokkaasta käytöstä ja hyödyntämisestä poliittisessa päätöksenteossa ja resurssien hallinnassa useilla eri talouden aloilla.

(15) Komission olisi strategiavaiheen jälkeen arvioitava riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, onko toimi tarpeeksi kypsä ja toteutuskelpoinen, jotta voidaan siirtyä sen toteutusvaiheeseen.

(16) Osallistuvat valtiot ovat sopineet antavansa 50 miljoonan euron rahoitusosuuden BONUS-169:ään. Muut kuin rahalliset panostukset infrastruktuurien käyttöoikeuksien ja käytön muodossa olisi hyväksyttävä, kunhan ne eivät muodosta merkittävää osaa koko osuudesta. Niiden arvo ja hyödyllisyys BONUS-169-hankkeiden toteutuksen kannalta olisi arvioitava.

(17) Yhteisön rahoitusosuuden BONUS-169:ssä olisi oltava enintään 50 miljoonaa euroa BONUS-169:n koko keston ajaksi ja näissä enimmäisrajoissa yhtä suuri kuin osallistuvien valtioiden rahoitusosuus, jotta voidaan lisätä niiden intressiä ohjelman yhteistoteutukseen. Suurin osa yhteisön rahoitusosuudesta olisi osoitettava toteutusvaiheeseen. Kumpaakin vaihetta varten olisi määriteltävä enimmäisrajat. Jos strategiavaiheen rahoitusta jää käyttämättä, toteutusvaiheen enimmäisrahoitusta olisi lisättävä tällä käyttämättä jääneellä määrällä.

(18) BONUS-169:n yhteinen täytäntöönpano edellyttää päätöksessä N:o 971/2006/EY tarkoitettua erityistä täytäntöönpanorakennetta. Osallistuvat valtiot ovat sopineet, että BONUS-169:n erityisenä täytäntöönpanorakenteena toimii BONUS EEIG (Baltic Organisations Network for Funding Science). BONUS EEIG:n olisi vastaanotettava yhteisön rahoitusosuus ja osallistuvien valtioiden rahoitusosuudet. BONUS EEIG:n olisi hallinnoitava näitä rahoitusosuuksia ohjelman yhteisten rahoitussääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. BONUS EEIG:n olisi myös varmistettava, että BONUS-169 pannaan täytäntöön moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

(19) Yhteisön rahoitusosuuden edellytyksenä pitäisi olla, että osallistuvat valtiot tekevät tarvittavat resurssisitoumukset ja maksavat rahoitusosuutensa.

(20) Strategiavaihetta varten maksettavasta yhteisön rahoitusosuudesta olisi tehtävä avustussopimus yhteisöä edustavan komission ja BONUS EEIG:n välillä. Avustussopimuksen hallinnoinnin helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi siihen olisi sovellettava 18 päivänä joulukuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1906/2006 säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) [16].

(21) Toteutusvaihetta varten maksettavan yhteisön rahoitusosuuden edellytyksenä olisi oltava, että yhteisöä edustavan komission ja BONUS EEIG:n välillä tehdään täytäntöönpanosopimus, johon sisältyvät yksityiskohtaiset säännöt yhteisön rahoitusosuuden käytöstä. Tätä osaa yhteisön rahoitusosuudesta olisi hallinnoitava välillisellä keskitetyllä hallinnoinnilla noudattaen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [17], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 54 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 56 artiklaa, sekä varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 [18] 35 artiklaa, 38 artiklan 2 kohtaa ja 41 artiklaa.

(22) BONUS EEIG:lle maksetuista rahoitusosuuksista syntyvät korot olisi katsottava sen tuloiksi ja osoitettava BONUS-169:n täytäntöönpanoon.

(23) Jos BONUS-169:n täytäntöönpano on riittämätöntä, osittaista tai myöhässä tai jos osallistuvat valtiot eivät maksa osuuttaan BONUS-169:n rahoitukseen tai maksavat sen osittain tai myöhässä, yhteisöllä olisi taloudellisten etujensa suojelemiseksi oltava oikeus rahoitusosuutensa alentamiseen, keskeyttämiseen tai lopettamiseen ehdoilla, jotka vahvistetaan yhteisön ja BONUS EEIG:n välillä tehtävissä sopimuksissa.

(24) Jotta BONUS-169:n toteutus olisi tehokasta, toteutusvaiheen aikana rahoitustukea olisi annettava BONUS-169:n hankkeisiin, jotka valitaan keskustasolla BONUS EEIG:n vastuulla ehdotuspyyntöjen pohjalta.

(25) Yhteinen tutkimuskeskus on komission yksikkö, jonka laitoksilla on kuitenkin tutkimusvalmiuksia, jotka ovat BONUS-169:n kannalta merkittäviä ja joita voitaisiin hyödyntää sen täytäntöönpanossa. Siksi on asianmukaista määrittää Yhteisen tutkimuskeskuksen asema sen rahoituskelpoisuuden kannalta.

(26) Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi arvioinnissa olisi noudatettava samoja periaatteita kuin seitsemänteen puiteohjelmaan jätettyjen ehdotusten arvioinnissa. Siksi riippumattomien asiantuntijoiden olisi arvioitava ehdotukset keskitetysti BONUS EEIG:n johdolla. BONUS EEIG:n olisi hyväksyttävä ehdotusten paremmuus- ja prioriteettijärjestys noudattaen riippumattoman arvioinnin tulosta, jonka pitäisi olla sitova.

(27) Minkä tahansa jäsenvaltion ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneen maan olisi voitava liittyä BONUS-169:ään.

(28) Seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti myös minkä tahansa muun maan olisi voitava osallistua BONUS-169:ään, jos osallistumisesta määrätään asiaan sovellettavassa kansainvälisessä sopimuksessa ja jos sekä komissio että osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät osallistumisen. Seitsemännen puiteohjelman mukaisesti yhteisöllä olisi oltava oikeus sopia sen BONUS-169:ää koskevan rahoitusosuuden ehdoista suhteessa muiden maiden osallistumiseen tässä päätöksessä vahvistetuin säännöin ja edellytyksin.

(29) Olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 [19], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 [20] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 [21] mukaisesti.

(30) On olennaisen tärkeää, että BONUS-169:ssä toteutetut tutkimustoimet ovat eettisten perusperiaatteiden mukaisia, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tarkoitetut periaatteet mukaan luettuina, ja että niissä noudatetaan naisten ja miesten tasa-arvon ja sen valtavirtaistamisen periaatteita.

(31) Komission olisi tehtävä väliarviointeja, joissa arvioidaan BONUS-169:n täytäntöönpanon laatua ja tehokkuutta sekä edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa, sekä loppuarviointi.

(32) BONUS EEIG:n olisi kannustettava BONUS-169:ään valittujen hankkeiden osallistujia tiedottamaan tuloksista ja levittämään niitä laajalti ja saattamaan tämä tieto julkisesti saataville,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

1. Yhteisön rahoitusosuus Latvian, Liettuan, Puolan, Ruotsin, Saksan, Suomen, Tanskan ja Viron, jäljempänä ’osallistuvat valtiot’, yhdessä käynnistämään yhteiseen Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelmaan BONUS-169:ään, jäljempänä ’BONUS-169’, suoritetaan tässä päätöksessä vahvistetuin edellytyksin.

2. Yhteisö suorittaa enintään 50 miljoonan euron suuruisen rahoitusosuuden BONUS-169:ään sen koko keston ajaksi asetuksen (EY) N:o 1906/2006 mukaisesti strategiavaiheessa ja varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti toteutusvaiheessa. Yhteisön rahoitusosuus on näissä enimmäisrajoissa yhtä suuri kuin osallistuvien valtioiden rahoitusosuus.

3. Yhteisön rahoitusosuus suoritetaan yhteisesti niistä talousarviomäärärahoista, jotka on osoitettu kaikille asianomaisille aihealueille ”Yhteistyö”-erityisohjelmassa.

2 artikla

BONUS-169:n täytäntöönpano

1. BONUS-169:n panee täytäntöön BONUS EEIG (Baltic Organisations’ Network for Funding Science), jäljempänä ’BONUS EEIG’.

2. BONUS-169 pannaan täytäntöön liitteen I mukaisesti strategiavaiheessa ja sitä seuraavassa toteutusvaiheessa.

3. Ohjelman strategiavaihe kestää enintään kaksi vuotta. Siinä valmistellaan toteutusvaihetta. Strategiavaiheen aikana BONUS EEIG toteuttaa seuraavat tehtävät:

(a) strategisen tutkimuslinjauksen valmistelu eli ohjelman tieteellisen sisällön määrittely seitsemännessä puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja keskittyen ehdotuspyyntöihin;

(b) sidosryhmien kuulemisfoorumien luominen, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa ja institutionalisoida sidosryhmien osallistumista kaikilla asianomaisilla aloilla;

(c) täytäntöönpanosääntöjen valmistelu, mukaan lukien oikeudelliset ja taloudelliset säännöt ja menettelyt, BONUS-169:n toimista johtuviin immateriaalioikeuksiin sovellettavat säännöt sekä henkilöstöä ja viestintänäkökohtia koskevat säännöt.

4. Toteutusvaihe kestää vähintään viisi vuotta. Toteutusvaiheen aikana julkaistaan ainakin viisi ehdotuspyyntöä BONUS-169:n tavoitteisiin tähtäävien hankkeiden rahoittamiseksi. Ehdotuspyynnöissä on haettava useiden kumppaneiden monikansallisia hankkeita, joihin sisältyy tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, koulutukseen ja levittämiseen liittyviä toimia. Hankkeet valitaan noudattaen tasa-arvoisen kohtelun, avoimuuden, riippumattoman arvioinnin, yhteisrahoituksen, voittoa tavoittelemattoman rahoituksen ja taannehtivuuskiellon periaatteita sekä periaatetta, jonka mukaan rahoitus ei ole yhdistettävissä muista yhteisön lähteistä saatavan rahoituksen kanssa.

3 artikla

Yhteisön rahoitusosuuden edellytykset

1. Yhteisön rahoitusosuus strategiavaihetta varten on enintään 1,25 miljoonaa euroa ja näissä enimmäisrajoissa yhtä suuri kuin osallistuvien valtioiden rahoitusosuus. Yhteisö sitoutuu suorittamaan rahoitusosuuden strategiavaiheeseen sillä ehdolla, että osallistuvat valtiot antavat yhtä suuren sitoumuksen.

2. Yhteisön rahoitusosuus toteutusvaihetta varten on enintään 48,75 miljoonaa euroa ja näissä enimmäisrajoissa yhtä suuri kuin osallistuvien valtioiden rahoitusosuus. Tätä enimmäisrahoitusta voidaan lisätä mahdollisella strategiavaiheen rahoituksesta käyttämättä jääneellä määrällä. Toteutusvaiheen aikana enintään 25 prosenttia osallistuvien valtioiden rahoitusosuudesta voi muodostua tutkimusinfrastruktuurien käyttöoikeuksien antamisesta, jäljempänä ’infrastruktuureihin liittyvät luontoissuoritukset’.

3. Yhteisön rahoitusosuus toteutusvaihetta varten suoritetaan seuraavin edellytyksin:

(a) strategiavaihetta koskeva arviointi, jonka komissio tekee riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, on myönteinen; arviointi koskee edistymistä kohti 2 artiklan 3 kohdassa ja liitteessä I esitettyjen tavoitteiden ja suoritteiden saavuttamista;

(b) BONUS EEIG osoittaa valmiutensa BONUS-169:n täytäntöönpanoon, mukaan lukien yhteisön rahoitusosuuden vastaanottaminen, jakaminen ja valvonta välillisellä keskitetyllä hallinnoinnilla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 56 artiklan ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 35 artiklan, 38 artiklan 2 kohdan ja 41 artiklan mukaisesti sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen.

(c) BONUS-169:n varten pidetään yllä ja sovelletaan tarkoituksenmukaista ja tehokasta hallintomallia liitteen I mukaisesti;

(d) BONUS EEIG toteuttaa tehokkaasti BONUS-169:n toteutusvaiheeseen liittyvät liitteessä I esitetyt toimet, muun muassa ehdotuspyyntöjen käynnistämisen avustusten myöntämiseksi;

(e) kukin osallistuva valtio sitoutuu osallistumaan BONUS-169:n rahoittamiseen ja suorittamaan käteissuoritukset ja pyydettäessä tosiasialliset infrastruktuureihin liittyvät luontoissuoritukset; nämä sitoumukset on sisällytettävä rahoitussuunnitelmaan, josta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset sopivat BONUS-169:n yhteiseen täytäntöönpanoon osallistumista varten;

(f) yhteisön valtiontukisääntöjä, erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle vahvistettuja yhteisön puitteita [22] noudatetaan;

(g) korkea tieteellinen taso ja eettisten periaatteiden noudattaminen varmistetaan päätöksen N:o 1982/2006/EY, jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, yleisperiaatteiden mukaisesti ja naisten ja miesten tasa-arvon ja sen valtavirtaistamisen periaatteita sekä kestävän kehityksen periaatetta noudatetaan.

4 artikla

Yhteisen tutkimuskeskuksen osallistuminen

1. Yhteinen tutkimuskeskus on oikeutettu rahoitukseen BONUS-169:n puitteissa samoin ehdoin kuin osallistuvien valtioiden tukikelpoiset oikeussubjektit.

2. Yhteisen tutkimuskeskuksen omia varoja, jotka eivät sisälly BONUS-169:n rahoitukseen, ei katsota osaksi yhteisön rahoitusosuutta 1 artiklaa sovellettaessa.

5 artikla

Yhteisön ja BONUS EEIG:n väliset sopimukset

1. Varojen hallintaa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen strategiavaiheen aikana vahvistetaan yhteisön puolesta toimivan komission ja BONUS EEIG:n välisellä avustussopimuksella, joka tehdään tässä päätöksessä ja asetuksessa (EY) N:o 1906/2006 vahvistetuin säännöin.

2. Varojen hallintaa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen toteutusvaiheen aikana vahvistetaan yhteisön puolesta toimivan komission ja BONUS EEIG:n välisellä täytäntöönpanosopimuksella ja vuotuisilla rahoitussopimuksilla.

Täytäntöönpanosopimuksen on sisällettävä etenkin seuraavat ehdot:

(a) annettujen tehtävien määrittely;

(b) määräykset yhteisön varojen suojaamiseksi;

(c) tehtävien toteuttamista koskevat ehdot ja yksityiskohtaiset järjestelyt, muun muassa BONUS-169-hankkeisiin sovellettavat rahoitussäännöt ja rahoituksen enimmäisrajat sekä riittävät määräykset vastuualueiden rajaamisesta ja tarkastusten järjestämisestä;

(d) säännöt siitä, miten tehtävien hoidosta raportoidaan komissiolle;

(e) tehtävien lopettamisedellytykset;

(f) komission suorittamaa valvontaa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt;

(g) erillisen pankkitilin ja kerääntyneiden korkojen käyttöä koskevat ehdot;

(h) määräykset, joilla varmistetaan yhteisön toiminnan näkyvyys suhteessa BONUS EEIG:n muihin toimintoihin;

(i) sitoumus varainhoitoasetuksen 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eturistiriitojen välttämisestä;

(j) edellä 2 artiklassa tarkoitetusta BONUS-169:n täytäntöönpanosta johtuvia immateriaalioikeuksia koskevat säännöt;

(k) kriteerit, joita käytetään väli- ja loppuarvioinneissa, mukaan lukien 13 artiklassa tarkoitetut arvioinnit.

3. Komissio tekee BONUS EEIG:stä etukäteisarvioinnin varmistuakseen, että käytössä on varainhoitoasetuksen 56 artiklassa tarkoitetut asianmukaisesti toimivat menettelyt ja järjestelmät.

6 artikla

Rahoitusosuuksista kertyvät korot

BONUS-169:lle osoitetuista rahoitusosuuksista kertyvät korot katsotaan BONUS EEIG:n tuloiksi ja sidotaan BONUS-169:n rahoittamiseen.

7 artikla

Yhteisön rahoitusosuuden pienentäminen, keskeyttäminen tai lopettaminen

Jos BONUS-169:ää ei panna täytäntöön tai jos sen täytäntöönpano on riittämätöntä, osittaista tai myöhässä, yhteisö voi alentaa rahoitusosuuttaan tai keskeyttää tai lopettaa sen ottaen huomioon BONUS-169:n täytäntöönpanon edistymisen.

Jos osallistuvat valtiot eivät maksa osuuttaan BONUS-169:n rahoituksesta tai maksavat sen osittain tai myöhässä, yhteisö voi vähentää rahoitusosuuttaan 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun avustussopimuksen ehtojen mukaisesti ottaen huomioon osallistuvien valtioiden myöntämän julkisen rahoituksen.

8 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen osallistuvissa valtioissa

Osallistuvien valtioiden on toteutettava BONUS-169:n täytäntöönpanossa kaikki lainsäädännölliset, säädännäiset, hallinnolliset tai muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi. Erityisesti osallistuvien valtioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yhteisölle kuuluvat rahamäärät peritään takaisin täysimääräisinä varainhoitoasetuksen ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 mukaisesti.

9 artikla

Komission ja tilintarkastustuomioistuimen harjoittama valvonta

Komissio ja tilintarkastustuomioistuin ovat oikeutettuja tekemään tarkistuksia, jotka ovat tarpeen yhteisön varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi ja yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten osallistuvien valtioiden ja BONUS EEIG:n on annettava kaikki asiaan liittyvät asiakirjat komission ja tilintarkastustuomioistuimen käyttöön.

10 artikla

Tietojen vastavuoroinen toimittaminen

Komissio toimittaa kaikki tarvittavat tiedot Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Osallistuvien valtioiden on toimitettava komissiolle BONUS EEIG:n välityksellä kaikki Euroopan parlamentin, neuvoston ja tilintarkastustuomioistuimen pyytämät BONUS EEIG:n varainhoitoa koskevat lisätiedot.

11 artikla

Muiden jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden osallistuminen

Mikä tahansa jäsenvaltio tai seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitunut valtio voi liittyä BONUS-169:ään 3 artiklan 1 kohdassa ja 3 kohdan e ja f alakohdissa esitettyjen perusteiden mukaisesti. BONUS-169:ään liittyneet jäsenvaltiot ja assosioituneet maat katsotaan osallistuviksi valtioiksi tätä päätöstä sovellettaessa.

12 artikla

Muiden maiden osallistuminen

Osallistuvat valtiot ja komissio voivat hyväksyä minkä tahansa muun maan osallistumisen 3 artiklan 1 kohdassa ja 3 kohdan e ja f alakohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti edellyttäen, että osallistumisesta määrätään asiaan sovellettavassa kansainvälisessä sopimuksessa.

Osallistuvien valtioiden ja komission on määritettävä, millä edellytyksin tällaiseen maahan sijoittautuneet tai tällaisessa maassa asuvat oikeussubjektit ovat oikeutettuja saamaan rahoitusta BONUS-169:stä.

13 artikla

Vuosikertomus ja arviointi

Komissio raportoi BONUS-169:n toimista Euroopan parlamentille ja neuvostolle perustamissopimuksen 173 artiklan nojalla esitettävässä seitsemännen puiteohjelman vuosikertomuksessa.

Komissio tekee BONUS-169:n väliarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Arviointi kattaa edistymisen 2 artiklassa ja liitteessä I esitettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, ja siinä annetaan BONUS-169:ää koskevat suositukset soveltuvimmista tavoista, joilla voidaan edistää edelleen integraatiota ja täytäntöönpanon laatua ja tehokkuutta, tieteellinen, hallinnollinen ja taloudellinen integraatio mukaan lukien, sekä arvio siitä, onko osallistuvien valtioiden rahoitusosuus asianmukainen, kun pidetään mielessä niiden kansallisten tutkimusyhteisöjen potentiaalinen kysyntä.

Komissio toimittaa väliarvioinnin johtopäätökset ja niihin liittyvät huomautuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Kun yhteisön osallistuminen BONUS-169:ään päättyy, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017, komissio tekee BONUS-169:ää koskevan loppuarvioinnin. Komissio toimittaa loppuarvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

BONUS-169:n tavoitteet ja täytäntöönpano

1. BONUS-169:n tavoitteet

BONUS-169 parantaa Itämeren alueen tutkimusvalmiuksia, jotta niiden avulla voidaan tukea tarkoituksenmukaisten strategioiden, sääntelyn ja hoitokäytäntöjen kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Tavoitteena on vastata tuloksekkaasti alueen merkittäviin tämänhetkisiin ja tuleviin ympäristö- ja yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä lisätä Itämeren alueen hajanaisen ympäristötutkimuksen ja sen suunnittelun tehokkuutta ja tuloksekkuutta yhdentämällä Itämeren alueen tutkimustoimet kestävään, yhteistyöpohjaiseen, monitieteiseen, hyvin integroituun ja kohdennettuun monikansalliseen ohjelmaan.

Tämä aloite auttaa myös eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) luomista ja jäsentämistä Itämeren alueella.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen lisätä Itämeren alueen ympäristötutkimuksen hajanaisen suunnittelun tehokkuutta ja tuloksekkuutta yhdentämällä tutkimustoimet kestäväksi, yhteistyöpohjaiseksi, monitieteiseksi, hyvin integroiduksi ja kohdennetuksi monikansalliseksi ohjelmaksi, joka tukee alueen kestävää kehitystä. Tätä varten BONUS-169-aloitteessa:

a) laaditaan politiikkalähtöiset strategiset tutkimuslinjaukset

b) parannetaan kestävältä pohjalta julkisten tutkimusohjelmien koordinointia ja integraatiota valtioiden ja alojen välisesti

c) nostetaan tutkimusvalmiuksien tasoa Itämeren uusissa EU-maissa

d) luodaan soveltuvat kuulemisfoorumit sidosryhmien kuulemiseksi kaikilla asianomaisilla aloilla

e) mobilisoidaan lisärahoitusvaroja tehostetun monialaisen Itämeren tutkimusyhteistyön pohjalta

f) laaditaan tarvittavat täytäntöönpanosäännöt, jotta voidaan luoda oikeushenkilö ja hallintorakenne yhteistä hallinnointia varten ja panna ohjelma tuloksekkaasti täytäntöön

g) käynnistetään vähintään kolme tieteidenvälistä ja strategisesti suunnattua yhteistä ehdotuspyyntöä, joissa haetaan useiden kumppanien muodostamia hankkeita.

2. Strategiavaihe

2.1 Tavoite

Strategiavaiheessa valmistellaan toteutusvaihetta. Siinä on määrä kehittää ohjelmaa strategisesti ja varmistaa, että Itämeren tutkimus voidaan integroida optimaalisesti. Siinä pyritään lisäämään sidosryhmien ja käyttäjäryhmien mukanaoloa sen varmistamiseksi, että tutkimus on relevanttia politiikan ja hallinnon kannalta ja että tutkimusaiheiden priorisointi määräytyy politiikan tarpeiden mukaan. Siinä pyritään aktiivisesti huolehtimaan tutkijoiden ja heidän tutkimuslaitostensa sekä laajempien sidosryhmäyhteisöjen täysimääräisestä osallistumisesta.

2.2 Suoritteet

BONUS EEIG:n on toimitettava komissiolle seuraavissa kohdissa mainitut suoritteet 18 kuukauden kuluessa strategiavaiheen alusta.

Komissio antaa BONUS EEIG:lle pyynnöstä neuvoja ja apua suoritteiden valmistelussa. BONUS EEIG:n on komission pyynnöstä raportoitava edistymisestä.

2.2.1 Strateginen tutkimuslinjaus

Strateginen tutkimuslinjaus laaditaan ja siitä sovitaan keskinäisellä neuvonpidolla, jossa ovat mukana osallistuvat valtiot, laaja kirjo sidosryhmiä ja komissio. Se muodostaa perustan politiikkalähtöiselle ohjelmalle. Sen tutkimuskohteet on rajattava niin, että ne käsittävät meriekosysteemin lisäksi myös Itämeren valuma-alueen, jotta voidaan ottaa huomioon Itämeren alueen ekosysteemien laatuun ja tuottavuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät.

Siinä selostetaan Itämeren tutkimuksen lähtökohdat ja nykytilanne sekä laaditaan selkeä strateginen visio ja etenemissuunnitelma siitä, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Siinä esitetään politiikkalähtöisten ehdotuspyyntöjen alustavat kohteet, budjetit, julkaisuaikataulu sekä hankkeiden ennakoitu kesto. Strategisen tutkimuslinjauksen on myös sisällettävä toimenpiteet esiin nouseviin tutkimustarpeisiin vastaamiseksi sekä tutkimustoiminnan integraation edistämiseksi koko Itämeren alueen laajuisesti. Siinä on myös oltava yhteinen etenemissuunnitelma, jonka mukaisesti käytetään ja mahdollisesti suunnitellaan yhdessä alueelliseen infrastruktuurikapasiteettiin tehtäviä tulevia investointeja.

2.2.2 Sidosryhmien kuulemisfoorumit

BONUS-169:n sidosryhmiä paikallisella, kansallisella, alueellisella ja Euroopan tasolla koskevan perusteellisen analyysin pohjalta on luotava foorumit ja mekanismit sidosryhmien kuulemista varten. Tavoitteena on vakiinnuttaa ja institutionalisoida sidosryhmien osallistumista kaikilla asianomaisilla aloilla, jotta voidaan yksilöidä kriittiset tarpeet, priorisoida tutkimuskohteita ja tehostaa tutkimustulosten käyttöönottoa. Tähän sisältyvät tutkijat, jotka edustavat merentutkimuksen lisäksi myös muita asiaankuuluvia luonnontieteitä sekä yhteiskunta- ja taloustieteitä, jotta voidaan varmistaa tarvittava monitieteisyys strategisen tutkimuslinjauksen ja sen strategisen vision laadinnassa ja tutkimusprioriteettien määrityksessä.

Ohjelmaa tukevaksi pysyväksi elimeksi on perustettava sektoritutkimuksen foorumi (ministeriöiden ja muiden Itämeren tutkimukseen ja hallintoon liittyvien toimijoiden edustajista muodostuva elin), joka päätöksenteon näkökulmasta keskustelee ohjelman suunnittelusta, tuotoksista ja esiin nousevista tutkimustarpeista. Foorumin on helpotettava ja edistettävä tutkimustoiminnan integraatiota koko Itämeren alueen laajuisesti, mukaan lukien infrastruktuurikapasiteetin yhteiskäyttö ja -suunnittelu. Foorumin tehtävänä on myös avustaa tutkimustarpeiden esiinnostamisessa, edistää tutkimustulosten hyödyntämistä ja helpottaa tutkimusrahoituksen integrointia.

2.2.3 Täytäntöönpanosäännöt

Täytäntöönpanosääntöjen on sisällettävä kaikki strategisen tutkimuslinjauksen onnistuneen täytäntöönpanon edellyttämät osatekijät. Niissä on tarkoituksenmukaisilta osin noudateltava seitsemännen puiteohjelman sääntöjä. Niiden mukaisesti muun muassa:

a) vahvistetaan toimenpiteet (asiakirjojen laatiminen, menettelyjen perustaminen, henkilöstön palvelukseenotto ja koulutus), joita varainhoitoasetuksessa edellytetään välillistä keskitettyä hallinnointia varten;

b) hankitaan osallistuvilta mailta vähintään 48,57 miljoonan euron viralliset sitoumukset, josta enintään 25 prosenttia infrastruktuureihin liittyvinä luontoissuorituksina;

c) tehdään realistinen ja näyttöön perustuva arvio infrastruktuureihin liittyvien luontoissuoritusten arvosta, kun osallistuvat valtiot tarjoavat infrastruktuuriaan luontoissuorituksina BONUS-169:n osallistujien käyttöön;

d) laaditaan tyhjentävä luettelo kaikista infrastruktuureista, mukaan lukien niiden omistajien tai niistä vastaavien viranomaisten yhteystiedot, sekä julkaistaan se ja päivitetään sitä tarpeen mukaan;

e) varmistetaan, että BONUS EEIG:n ja BONUS-169:n osallistujien välillä tehtäviä avustussopimuksia varten on käytössä yhteisesti sovitut täytäntöönpanosäännöt, muun muassa yhteiset osallistumissäännöt, vakioavustussopimus, ohjeet hakijoille, osallistujille ja riippumattomille arvioijille sekä osallistujien tilintarkastusta koskevat säännöt, mukaan lukien komission ja tilintarkastustuomioistuimen mahdollisuus tehdä tällaisia tilintarkastuksia;

f) kehitetään asianmukainen hallintorakenne ohjelman hallinnoimiseksi hankkeen elinkaaren kaikissa vaiheissa;

g) taataan riittävä rahoitus BONUS EEIG:n lujittamiseksi tarvittavalla henkilöstöllä ja monitieteisellä asiantuntemuksella, jotta se voi tukea ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon lisäksi myös sen strategisia näkökohtia;

h) kehitetään BONUS-169-hankkeiden rahoittamiseksi tukirakenne, joka perustuu osallistuvien valtioiden ja yhteisön käteisrahoitusosuuksien yhdistämiseen;

i) kehitetään viestintää ja levitystä koskeva strategia, jossa mahdollisuuksien mukaan varmistetaan, että tulosten ja tietojen osalta noudatetaan Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODNET) soveltamia standardeja.

Infrastruktuureihin liittyviä luontoissuorituksia varten on strategiavaiheessa kehitettävä erityinen lähestymistapa ja säännöt, joiden mukaan osallistuvat valtiot sitoutuvat antamaan infrastruktuuriaan (erityisesti tutkimusaluksia) maksutta BONUS-169:n osallistujien käyttöön. Tällaisen infrastruktuurin käytön kustannukset eivät ole tukikelpoisia hankekustannuksia. BONUS EEIG:n on tehtävä osallistuvien valtioiden tai infrastruktuurien omistajien kanssa sopimukset, joissa:

a) määritellään menetelmät infrastruktuureihin liittyvien luontoissuoritusten arvottamiseksi;

b) varmistetaan, että BONUS EEIG, komissio ja tilintarkastustuomioistuin voivat varmistua tarkastuksin infrastruktuurin käyttöoikeuksista ja käytöstä sekä tästä aiheutuvista kustannuksista;

c) edellytetään, että sopimuspuolet raportoivat vuosittain kustannuksista, joita aiheutuu infrastruktuurin käyttöoikeuksien tai käytön tarjoamisesta BONUS-169:n osallistujille.

2.2.4 Yhteisön rahoitus strategiavaiheessa

Tukikelpoisista kustannuksista korvataan enintään 50 prosenttia. Tukikelpoiset kustannukset ovat BONUS EEIG:lle aiheutuneita ja sen kirjanpitoon kirjattuna tosiasiallisia kustannuksia, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kustannukset voivat ovat tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2010 lähtien, ja ne määritellään tarkemmin strategiavaihetta varten tehtävässä avustussopimuksessa.

3. Toteutusvaihe

Jos arvioinnin ja etukäteistarkastuksen tulokset ovat myönteisiä, komissio ja BONUS EEIG tekevät täytäntöönpanosopimuksen.

3.1. Tavoitteet

Toteutusvaiheessa julkaistaan ja järjestetään vähintään kolme yhteistä ehdotuspyyntöä. Tarkoituksena on rahoittaa strategisesti suunnattuja BONUS-169-hankkeita, joilla pyritään ohjelman tavoitteisiin. Aiheiden on perustuttava BONUS-169:n strategiseen tutkimuslinjaukseen, noudateltava laadittua etenemissuunnitelmaa aina kun se on mahdollista ja katettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen sekä koulutukseen ja/tai levitykseen liittyviä toimia.

3.2. BONUS-169-hankkeiden toteutus

BONUS-169-hankkeet toteutetaan useiden kumppaneiden monikansallisina hankkeina, joihin osallistuu vähintään kolme itsenäistä tukikelpoista oikeussubjektia kolmesta eri jäsenvaltiosta tai assosioituneesta maasta. Ainakin kahden osallistujan on oltava BONUS-169:ään osallistuvista valtioista.

BONUS-169-rahoitusta voidaan myöntää jäsenvaltioista ja assosioiduista maista tuleville oikeussubjekteille. BONUS-169-hanketta ehdottavassa konsortiossa voi olla osallistujia myös muusta kuin EU:n jäsenvaltiosta, jos konsortio voi realistisesti varmistaa, että sillä on tarvittavat resurssit kaikkien kyseisen osallistujan osallistumisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. BONUS-169-rahoituksen myöntäminen tällaiselle osallistujalle voi olla tapauskohtaisesti perusteltua, jos sen hankkeeseen tuoma panos on täysin välttämätön hankkeen onnistumisen kannalta.

Jokaisessa ehdotuspyynnössä on ilmoitettava selkeästi sen aiheet. Aiheet määrittää BONUS EEIG komissiota kuullen. Aiheiden määrittelyssä on otettava huomioon esiin nousevat tarpeet, aiemmin järjestettyjen ehdotuspyyntöjen tulokset ja tuotokset sekä strategiavaiheessa ja koko ohjelman aikana järjestettyjen sidosryhmäkuulemisten tulokset.

BONUS EEIG:n on julkaistava ehdotuspyyntö mahdollisimman laajasti käyttäen erityisiä tiedotuskanavia, etenkin seitsemännen puiteohjelman internetsivuja, ja suunnattava se kaikille asiaankuuluville sidosryhmille hyödyntämällä erityislehdistöä ja esitteitä. Ehdotuspyyntö on voimassa vähintään kolme kuukautta. Hakijat jättävät hanke-ehdotukset keskitetysti BONUS EEIG:lle ehdotuspyyntöjen perusteella, ja ne arvioidaan yksivaiheisessa arviointimenettelyssä.

Ehdotetut hankkeet arvioidaan ja valitaan keskitetysti riippumattoman arvioinnin perusteella soveltaen määriteltyjä kelpoisuus-, valinta- ja ratkaisuperusteita. Arviointiperusteina ovat korkea tieteellinen taso, toteutuksen laatu ja hankkeen odotetut vaikutukset. Ehdotuspyynnössä on ilmoitettava keskeiset arviointiperusteet. Lisäperusteita voidaan ottaa käyttöön edellyttäen, että ne julkaistaan ehdotuspyynnössä, ne ovat syrjimättömiä, eivätkä ne syrjäytä keskeisiä arviointiperusteita.

BONUS EEIG:n on varmistettava, että jokainen saatu ehdotus arvioidaan vähintään kolmen sen nimeämän riippumattoman asiantuntijan avustuksella asetuksessa (EY) N:o 1906/2006 vahvistettujen perusteiden pohjalta. Kukin ehdotus pisteitetään. Riippumattomat asiantuntijat arvioivat hankkeen arviointiperusteita vasten ja antavat sille kunkin perusteen osalta pisteet asteikolla 0–5 noudattaen ehdotuspyynnön sääntöjä ja sovellettavia seitsemännen puiteohjelman arviointi-, valinta- ja ratkaisuperusteita.

BONUS EEIG laatii rahoitettavien hankkeiden luettelon riippumattoman arvioinnin tuloksia tiukasti noudattaen. Riippumattomien asiantuntijoiden laatima paremmuusjärjestys katsotaan sitovaksi BONUS-169-varojen osoittamiseksi.

Valituille BONUS-169-hankkeille myönnettäviä avustuksia hallinnoidaan keskitetysti BONUS EEIG:n vastuulla.

3.3 Muut toimet

Edellä 3.1 ja 3.2 kohdassa esitetyn BONUS-169:n hallinnoinnin lisäksi BONUS EEIG: tehtävänä on myös:

a) päivittää säännöllisesti strategista tutkimuslinjausta ja tarkistaa tutkimusaiheiden priorisointia ottamalla huomioon esiin nousevat tarpeet, aiemmin järjestettyjen ehdotuspyyntöjen tulokset ja tuotokset sekä 2.2.2 kohdassa tarkoitettujen laajojen sidosryhmäkuulemisten tulokset;

b) helpottaa BONUS-169-rahoitettujen hankkeiden monikansallisten ja monitieteisten tutkimusryhmien mahdollisuuksia käyttää uniikkeja tutkimusinfrastruktuureja ja -laitteistoja;

c) edistää toimivaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta, jotta tutkimustulosten käyttöönotto olisi optimaalista;

d) varmistaa osallistuvilta valtioilta rahoitus, joka takaa aloitteen kestävyyden ilman yhteisön rahoitusta BONUS-169:n jälkeisessä vaiheessa;

e) lisätä yhteistyötä alueellisten ympäristötutkimusohjelmien ja Euroopan muilla merialueilla toimivien tiedeyhteisöjen kesken;

f) huolehtia viestinnästä ja levityksestä;

g) pyrkiä proaktiivisesti parhaiden toimintatapojen levittämiseen Euroopan muille merialueille sekä hyvään niveltämiseen yleiseurooppalaisella tasolla yhdenmukaistamisen ja yksinkertaistamisen takaamiseksi.

3.4. Rahoitusosuudet toteutusvaiheessa

BONUS-169:n toteutusvaiheen yhteisrahoittavat osallistuvat valtiot ja yhteisö vähintään viiden vuoden ajanjaksolla, kunnes kaikkien BONUS-169-rahoitettujen hankkeiden elinkaari on päättynyt, edellyttäen, että yhteisön sitoumukset täytetään vuoteen 2013 saakka ja komissio saa kaikki vaaditut raportit. Yhteisön rahoitusosuus on toteutusvaiheen aikana yhtä suuri kuin yhteenlasketut käteissuoritukset ja infrastruktuureihin liittyvät luontoissuoritukset, jotka osallistuvat valtiot antavat BONUS-169-hankkeisiin BONUS EEIG:n kautta, ja BONUS EEIG:lle aiheutuvat toteutusvaiheen juoksevat kustannukset. Nämä juoksevat kustannukset saavat olla enintään 5 miljoonaa euroa.

Yhteisön rahoitusosuus ja osallistuvien valtioiden BONUS-169:ään suorittamat käteisrahoitusosuudet yhdistetään, ja tätä rahoitusta hallinnoi keskitetysti BONUS EEIG.

Edellä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa rahoitussopimuksissa sovittuja ehtoja noudattaen yhteisön rahoitusosuus maksetaan, jos osallistuvien valtioiden voidaan osoittaa maksaneen käteisrahoitusosuutensa BONUS EEIG:lle ja antaneen infrastruktuureihin liittyvät luontoissuoritukset BONUS-169-hankkeiden käyttöön.

BONUS EEIG vastaa siitä, että osallistujat käyttävät BONUS-169-rahoitusta asianmukaisesti, sekä tekee tai teettää tätä varten riippumattoman tilintarkastuksen hankkeista.

3.5 BONUS-169-hankkeiden rahoitus

BONUS-169-hankkeiden rahoitus kattaa enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotka lasketaan noudattaen yhteisiä rahoitussääntöjä ja yhteisiä rahoitusprosentteja, jotka BONUS EEIG vahvistaa täytäntöönpanosäännöissä ja komissio hyväksyy täytäntöönpanosopimuksessa.

LIITE II

BONUS-169:n hallinto

1. BONUS EEIG hallinnoi BONUS-169:ää sihteeristönsä kautta. BONUS EEIG:n on perustettava seuraavat rakenteet BONUS-169:n tarkoituksia varten: johtoryhmä, sihteeristö, neuvottelukunta, sektoritutkimuksen foorumi ja hankekoordinaattorien foorumi.

2. Johtoryhmä vastaa BONUS EEIG:n ylimpänä elimenä sen päätöksenteosta ja sen sihteeristön johdosta. Johtoryhmä koostuu BONUS EEIG:n jäsenten nimeämistä tutkimusrahoitusorganisaatioiden ja tutkimuksen hallintoelinten johtotason edustajista. Sitä johtaa puheenjohtaja. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain BONUS EEIG:n jäsenten välillä. Edellinen, nykyinen ja tuleva puheenjohtaja muodostavat strategiaryhmän, joka tukee sihteeristöä strategisesti tärkeissä asioissa. Johtoryhmä päättää sihteeristön ehdotusten pohjalta BONUS-169:n strategisesta suuntautumisesta ja tekee muun muassa päätökset BONUS-169:n määrittelystä ja päivittämisestä, ehdotuspyyntöjen suunnittelusta, talousarvioprofiilista, kelpoisuus- ja valintakriteereistä, arviointipoolista, rahoitettavien BONUS-169-hankkeiden paremmuusjärjestyksen hyväksymisestä, rahoitettujen BONUS-169-hankkeiden edistymisen seurannasta sekä sihteeristön BONUS-169:ää koskevan työn riittävyyden ja säännönmukaisuuden valvonnasta.

3. Sihteeristöä johtaa johtaja, joka panee täytäntöön johtoryhmän päätökset ja toimii BONUS-169:n pääasiallisena edustajana sekä komissioon että eri kansallisiin rahoituselimiin päin. Sihteeristön tehtävänä on BONUS-169:n toimintojen yleinen koordinointi ja seuranta, ehdotuspyyntöjen julkaiseminen, arviointi ja järjestäminen, rahoitettujen hankkeiden seuranta niin sopimusehtojen kannalta kuin tieteellisestäkin näkökulmasta sekä edistymisestä raportoiminen johtoryhmälle. Sihteeristö vastaa myös kuulemisten suunnittelusta ja järjestämisestä sidosryhmien ja neuvottelukunnan kanssa ja kuulemisten tulosten sisällyttämisestä strategiseen tutkimuslinjaukseen sekä toimivan vuorovaikutuksen edistämisestä tieteen ja politiikan välillä.

4. Neuvottelukunta avustaa johtoryhmää ja sihteeristöä. Se koostuu kansainvälisen eturivin tiedemiehistä ja sidosryhmien edustajista, jotka tulevat esimerkiksi seuraavilta aloilta: matkailu, uusiutuvat energialähteet, kalatalous ja vesiviljely, merenkulku, bioteknologia ja teknologiatoimittajat. Neuvottelukunnassa on edustajia myös näihin aloihin liittyvästä elinkeinoelämästä ja kansalaisjärjestöistä sekä muiden integroitujen Itämeren alueen tutkimusohjelmien ja muiden Euroopan aluemerien edustajia. Se antaa riippumatonta neuvontaa, ohjausta ja suosituksia BONUS-169:n tieteellisissä ja politiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Tähän sisältyy neuvonta BONUS-169:n tavoitteista, painopisteistä ja suuntaamisesta, keinoista parantaa BONUS-169:n suorituskykyä ja sen tutkimustulosten toimitusta ja laatua, valmiuksien kehittämisestä, verkottumisesta sekä työn merkityksestä BONUS-169:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Neuvottelukunta myös avustaa BONUS-169:n tulosten hyödyntämisessä ja levityksessä.

5. Sektoritutkimuksen foorumi koostuu ministeriöiden ja muiden Itämeren tutkimukseen ja hallintoon liittyvien toimijoiden edustajista. Se kokoontuu kerran vuodessa neuvoa-antavana kokouksena keskustelemaan BONUS-169:n tuotoksista ja esiin nousevista tutkimustarpeista päätöksenteon näkökulmasta. Se toimii foorumina tutkimusintegraation edistämiselle koko Itämeren alueella, mukaan lukien asiaankuuluva alakohtaisesti rahoitettava tutkimus sekä yhteisten infrastruktuurien käyttö ja suunnittelu.

6. Hankekoordinaattoreiden foorumi koostuu BONUS-169-rahoitettujen hankkeiden koordinaattoreista. Se auttaa sihteeristöä BONUS-169:n tieteelliseen koordinointiin liittyvissä kysymyksissä sekä tutkimustulosten integroinnissa ja synteesissä.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhteiseen Itämeren tutkimusohjelmaan (BONUS-169).

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: Tutkimus ja teknologian kehittäminen: seitsemäs puiteohjelma, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 169 artikla.

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Tutkimuksen PO:n (DG RTD) rahoitusosuus strategiavaiheeseen vuonna 2010:

| Nimike | Kohta | 2010 (%) | 2010 (€) |

RTD | Yhteistyö – Ympäristö (myös ilmastonmuutos) | 08 06 01 | 100% | 1 250 000,00 € |

RTD | Yhteistyö – Elintarvikkeet, maatalous ja kalastus sekä bioteknologia | 08 03 01 | 0% | 0,00 € |

RTD | Yhteistyö – Energia | 08 05 01 | 0% | 0,00 € |

RTD | Yhteistyö – Liikenne (myös ilmailu) | 08 07 01 | 0% | 0,00 € |

RTD | Yhteistyö – Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet | 08 08 01 | 0% | 0,00 € |

YHT. | | | 100% | 1 250 000,00 € |

Tutkimuksen PO:n (DG RTD) pro rata -rahoitusosuus toteutusvaiheeseen vuodesta 2012 lähtien:

| Nimike | Kohta | 2012-2013% |

RTD | Yhteistyö – Ympäristö (myös ilmastonmuutos) | 08 06 01 | 35% |

RTD | Yhteistyö – Elintarvikkeet, maatalous ja kalastus sekä bioteknologia | 08 03 01 | 20% |

RTD | Yhteistyö – Energia | 08 05 01 | 15% |

RTD | Yhteistyö – Liikenne (myös ilmailu) | 08 07 01 | 15% |

RTD | Yhteistyö – Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet | 08 08 01 | 15% |

YHT. | | | 100% |

| Kohta | 2012-2013% | 2012(€) | 2013(€) | Yhteensä2012-2013(€) |

RTD | 08 06 01 | 35% | 5 862 500,00 | 11 200 000,00 | 17 062 500,00 |

RTD | 08 03 01 | 20% | 3 350 000,00 | 6 400 000,00 | 9 750 000,00 |

RTD | 08 05 01 | 15% | 2 512 500,00 | 4 800 000,00 | 7 312 500,00 |

RTD | 08 07 01 | 15% | 2 512 500,00 | 4 800 000,00 | 7 312 500,00 |

RTD | 08 08 01 | 15% | 2 512 500,00 | 4 800 000,00 | 7 312 500,00 |

TOTAL | | 100% | 16 750 000,00 | 32 000 000,00 | 48 750 000,00 |

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Yhteisön rahoitusosuus BONUS-169-yhteisohjelmaan on tarkoitus vahvistaa vuonna 2010 tehtävällä neuvoston ja parlamentin yhteispäätöksellä, joka kattaisi ohjelman alun 31. joulukuuta 2016 saakka.

3.3. Budjettitiedot:

Maksusitoumukset vuodesta 2010 alkaen eri budjettikohdista:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

08 06 01 | Ei-pakoll. | Jaksotetut | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro [1A] |

08 03 01 | Ei-pakoll. | Jaksotetut | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro [1A] |

08 05 01 | Ei-pakoll. | Jaksotetut | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro [1A] |

08 07 01 | Ei-pakoll. | Jaksotetut | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro [1A] |

08 08 01 | Ei-pakoll. | Jaksotetut | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro [1A] |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

Kaikki tässä selvityksessä esitetyt määrät ovat ohjeellisia ja nykyarvoina ilmaistuja.

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot | | | | | | | |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 1,250 | 0,000 | 16,750 | 32,000 | 0,000 | 50,000 |

Maksumäärärahat (MM) | | b | 1,000 | 0,250 | 5,584 | 12,874 | 30,292 | 50,000 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot | | | |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ | | | | | | |

Maksusitoumusmäärärahat | | a+c | 1,250 | 0,000 | 16,750 | 32,000 | 0,000 | 50,000 |

Maksumäärärahat | | b+c | 1,000 | 0,250 | 5,584 | 12,874 | 30,292 | 50,000 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään [23] | |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 0,122 | 0,183 | 0,183 | 0,183 | 0,000 | 0,671 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | 0,008 | 0,040 | 0,015 | 0,045 | 0,000 | 0,108 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | | a+c+d+e | 1,380 | 0,223 | 16,948 | 32,228 | 0,000 | 50,779 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | | b+c+d+e | 1,130 | 0,473 | 5,782 | 13,102 | 30,292 | 50,779 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

i) Ohjelmataso

Tämän päätöksen mukaan BONUS-169 toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäinen (strategiavaihe) kestää kaksi vuotta ja toinen (toteutusvaihe) vähintään viisi vuotta. Toteutusvaiheen käynnistämisestä tehdään komission päätös, jos etukäteistarkastuksen ja strategiavaihetta koskeva arvioinnin tulokset ovat myönteisiä ja ohjelman katsotaan strategiavaiheen jälkeen olevan tarpeeksi kypsä ja toteutuskelpoinen.

Euroopan yhteisö osallistuu rahoitukseen yhtä suurella määrällä kuin osallistuvat valtiot, enintään kuitenkin 50 miljoonalla eurolla, joten ohjelman kokonaisbudjetin voidaan ennakoida olevan 100 miljoonaa euroa. Osallistuvien valtioiden rahoitusta ja yhteisön rahoitusosuutta hallinnoidaan yhteisbudjettina.

Strategiavaihe toteutetaan myöntämällä avustus noudattaen tässä päätöksessä vahvistettuja sääntöjä. Yhteisön rahoitusosuus strategiavaihetta varten on yhtä suuri kuin osallistuvien valtioiden rahoitusosuus, kuitenkin enintään 1,25 miljoonaa euroa.

Toteutusvaihe toteutetaan noudattaen välillistä keskitettyä hallinnointia varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja tässä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Yhteisön rahoitusosuus toteutusvaihetta varten on yhtä suuri kuin osallistuvien valtioiden rahoitusosuus, kuitenkin enintään 48,75 miljoonaa euroa. Tätä enimmäisrahoitusta voidaan lisätä strategiavaiheen rahoituksesta käyttämättä jääneellä määrällä. Toteutusvaiheen aikana enintään 25 prosenttia osallistuvien valtioiden rahoitusosuudesta voi muodostua tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tarjoamisesta (infrastruktuureihin liittyvät luontoissuoritukset). EY:n rahoitusosuus sidotaan vuosiksi 2010–2013. Komissio ei tee uusia sitoumuksia vuoden 2013 jälkeen. BONUS EEIG:n juoksevat kustannukset, jotka aiheutuvat toteutusvaiheessa ja niin kauan kuin sen toimintaa tarvitaan kaikkien BONUS-169-rahoitettujen hankkeiden asianmukaista seurantaa ja toteutusta varten sekä kaikkien sopimuksissa vaadittujen raporttien toimittamiseksi komissiolle, ovat tukikelpoisia 5 miljoonaan euroon saakka.

ii) Hanketaso

BONUS-169:n käteisrahoitus yhdistetään yhteisbudjetiksi, johon osallistuvat valtiot sitoutuvat osoittamaan rahoituksensa BONUS-169-hankkeiden osallistujille.

BONUS-169:n osallistujille myönnettävä rahoitus kattaa enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jotka lasketaan noudattaen yhteisön valtiontukisääntöjä sekä yhteisiä rahoitussääntöjä ja yhteisiä rahoitusprosentteja. BONUS EEIG vahvistaa viimeksi mainitut osana täytäntöönpanosääntöjä, jotka laaditaan strategiavaiheessa ja arvioidaan etukäteistarkastuksen yhteydessä. Lisäksi sovelletaan sääntöjä, jotka vahvistetaan täytäntöönpanosopimuksessa seitsemännen puiteohjelman periaatteita noudattaen. Keskitetysti hallinnoitavasta yhteisbudjetista tulevan rahoituksen osoittamisessa valituille BONUS-169-hankkeille noudatetaan hankkeiden paremmuusjärjestystä.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. | Yht. |

Osallistuvat jäsenvaltiot [24] | f | 1,250 | 0,000 | 16,750 | 32,000 | 0,000 | 50,000 |

Yhteisön rahoitusosuus | a+c | 1,250 | 0,000 | 16,750 | 32,000 | 0,000 | 50,000 |

Hallintomenot | d+e | 0,130 | 0,223 | 0,198 | 0,228 | 0,000 | 0,779 |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | 2,630 | 0,223 | 33,698 | 64,228 | 0,000 | 100,779 |

Komission on määrä maksaa yhteensä 50 miljoonaa euroa käteissuorituksina. Osallistuvat valtiot sitovat yhteensä 50 miljoonaa euroa, josta enintään 25 prosenttia infrastruktuureihin liittyviä luontoissuorituksina.

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien asiaankuuluvan otsakkeen muuttamista.

Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista [25] (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

| | Ennen toteu-tusta [Vuo-si n] | | Toteutuksen jälkeen |

Budjettikohta | Tulot | | | [Vuo-si n] | [n+1] | [n+2] | [n+3] | [n+4] | [n+5] [26] |

| a) Absoluuttiset tulot | | | | | | | | |

| b) Tulojen muutokset | | | | | | | | |

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön)

Vuositarve | | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. |

Henkilöstön määrä yhteensä | | | | | | |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Yhteisön rahoitusosuus tarvitaan BONUS-169-ohjelman jatkokehittämiseen, käynnistämiseen ja toimintaan. Myös osallistuvat jäsenvaltiot osallistuvat ohjelman toiminnan rahoittamiseen.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Itämeren alueen tutkimusjärjestelmä on edelleen liian hajanainen, jotta sen avulla voitaisiin puuttua alueen monimutkaisiin ja kiireelliseen ympäristöhaasteisiin. Vallitseva tilanne edellyttää, että kehitetään ja pannaan täytäntöön täysin integroitu lähestymistapa, jossa kaikkien Itämeren valtioiden asianomaiset tutkimusohjelmat voidaan johdonmukaistaa ja keskittää, jotta monimutkaisiin ja kiireellisiin ongelmiin voidaan puuttua koordinoidusti, tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

BONUS-169 integroi osallistuvien kahdeksan valtion kansalliset ohjelmat yhteen yhteiseen Itämeren tutkimusohjelmaan sekä tukee erityisesti eurooppalaisen tutkimusalueen, Itämeri-strategian, vesipolitiikan puitedirektiivin sekä yhteisön meristrategian ja meripolitiikan tavoitteita.

5.4. Toteutustapa (alustava)

Keskitetty hallinnointi

komissio hallinnoi suoraan

hallinnointivastuu siirretään

toimeenpanovirastoille

varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

kansallisille tai kansainvälisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai jäsenvaltioiden, Islannin, Israelin, Norjan, Sveitsin ja Turkin toimeksiannosta julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yksityisoikeudellisille yhteisöille.

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Kun BONUS-169-ohjelma on perustettu, sitä seurataan BONUS EEIG:n laatimien säännöllisten kertomusten avulla.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Komission yksiköt tekevät etukäteistarkastuksen, jossa arvioidaan ohjelman toteutuskelpoisuutta varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen välillistä keskitettyä hallinnointia koskevien säännösten mukaisesti. BONUS EEIG laatii tämän jälkeen toimintasuunnitelman, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon etukäteistarkastuksessa tehdyt suositukset.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ehdotettu hallintomalli perustuu kokemuksiin, joita on saatu 169 artiklaan perustuvista aloitteista kuudennessa puiteohjelmassa (EDCTP) ja seitsemännessä puiteohjelmassa (AAL, Eurostars ja EMRP).

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Tämän päätöksen mukaan komissio tekee strategiavaiheesta riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella näyttöön perustuvan arvioinnin.

Komissio tekee toteutusvaiheesta väliarvioinnin toisen ehdotuspyynnön järjestämisen jälkeen ja ennen kolmannen ehdotuspyynnön julkaisemista sekä jälkiarvioinnin.

7. Petostentorjunta

BONUS-169-ohjelmaa koskevan päätöksen 8 artiklassa todetaan, että osallistuvien valtioiden on toteutettava BONUS-169:n täytäntöönpanossa kaikki lainsäädännölliset, säädännäiset, hallinnolliset tai muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi. Erityisesti osallistuvien jäsenvaltioiden on annettava riittävät takeet siitä, että BONUS EEIG:ltä peritään yhteisölle kuuluvat summat takaisin täysimääräisinä.

BONUS-169-ohjelmaa koskevan päätöksen 9 artiklassa todetaan, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin voivat virkamiestensä tai toimihenkilöidensä välityksellä tehdä tarkastuksia, jotka ovat tarpeen yhteisön varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi ja yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta tai väärinkäytöksiltä. Tätä varten osallistuvien jäsenvaltioiden ja/tai BONUS EEIG:n on annettava viipymättä kaikki asiaan liittyvät asiakirjat komission ja tilintarkastustuomioistuimen käyttöön.

Muita petostentorjuntatoimenpiteitä toteutetaan komission ja BONUS EEIG:n välisen yksityiskohtaisen sopimuksen osana.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskim. kustannukset | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. | YHT. |

| | | Tuotosten määrä | Kokonaiskust. | Tuotosten määrä | Kokonaiskust. | Tuotosten määrä | Kokonaiskust. | Tuotosten määrä | Kokonaiskust. | Tuotosten määrä | Kokonaiskust. | Tuotosten määrä | Kokonaiskust. |

TOIMINNALLINEN TAVOITE Nro 1 [27] BONUS-169-yhteisohjelman perustaminen ja toiminta | | | | | | | | | | | | | | |

Toimenpide 1: | | | | | | | | | | | | | | |

| – Strateginen tutkimuslinjaus – Sidosryhmä-foorumi– Täytäntöön-panosäännöt | | 3 | 1,250 | 0 | 0,000 | | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1,250 |

| T&k-hankkeiden ehdotuspyyntö | | 0 | 0 | 1 | 0,000 | 1 | 16,750 | 2 | 32,000 | 0 | 0 | | |

Välisumma Tavoite 1 | | | 0 | 1,250 | | 0,000 | | 16,750 | | 32,000 | 0 | 0 | | 50,000 |

YHTEENSÄ | | | 0 | 1,250 | | 0,000 | | 16,750 | | 32,000 | 0 | 0 | | 50,000 |

· 8.2. Hallintomenot

8.2.1. Henkilöstön määrä ja jakautuminen [28]

Laji | | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) |

| | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt [29] (XX 01 01) | A*/AD | | | | | | |

| B*, C*/AST | | | | | | |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö [30] | | | | | | |

Muu momentilta XX 01 04/05 rahoitettava henkilöstö [31] | | | | | | |

YHT. | | | | | | |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly toimintastrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

| Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi 2014 ja myöh. | YHT. |

1 Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökustannukset mukaan luettuina) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Toimeenpanovirastot [32] | | | | | | |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | | | | | | |

– sisäinen | | | | | | |

– ulkoinen | | | | | | |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Laskelma – Erityisen täytäntöönpanorakenteen arvioidut kustannukset |

Arvio perustuu BONUS EEIG:n toimittamiin arvioihin, jotka on laadittu BONUS ERA-NET and BONUS Plus -toimista saatujen kokemusten pohjalta. Kauden 2010–2016 kokonaiskustannuksiin sisältyvät:– BONUS-169:n hallinto: ohjelmajohtaja ja sihteeristö/toimistotuki – Tiedonvälitys- ja viestintäkustannukset: tapahtumat, materiaali, lehdistö ja painotuotteet, verkkosivusto– IT-tuki, ylläpito ja lisenssit – Matkat – Hankkeiden arviointi riippumattomien asiantuntijoiden kanssa: asiantuntijoiden kulut ja matkat |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Viitemäärään sisältymättömät henkilöstö- ja hallintomenot katetaan seitsemännen puiteohjelman hallintomäärärahojen sisäisillä siirroilla.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji [33] | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | Yht. |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt Budjettikohta 08 01 05 | 0,122 | 0,183 | 0,183 | 0,183 | 0,671 |

Momentilta XXXXX rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.)(budjettikohta ilmoitettava) | | | | | |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,122 | 0,183 | 0,183 | 0,183 | 0,671 |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

Keskikustannus 122 000 euroa / kokoaikavastaava virka. Vuonna 2010 yksi kokoaikaiseksi muutettu virka ja vuonna 2011 1,5 kokoaikaiseksi muutettua virkaa otetaan huomioon sopimusneuvotteluvaihetta varten. Vuosina 2012–2013 otetaan huomioon 1,5 kokoaikaiseksi muutettua virkaa. |

Laskelma – Momentilta 08 01 02 rahoitettava henkilöstö |

|

Komission yksiköille ennakoidaan 1,5:tä kokoaikavastaavaa virkaa vuodessa aloitteen seurantaa varten vuodesta 2012 lähtien. Tärkeimmät tehtävät ovat:

– osallistuminen BONUS-169-komitean ja BONUS-169:n neuvottelukunnan kokouksiin jäsenenä, +/- 3–4 kaksipäiväistä kokousta vuodessa (johtaja-/yksikönpäällikkötaso)

– osallistuminen tarkkailijana BONUS-169-hankkeiden arviointeihin 2–3 päivää vuodessa (hankejohtajataso)

– osallistuminen työpajoihin ja tulosten levittämistapahtumiin 2–3 kertaa vuodessa (hankejohtajataso)

– sopimuksesta neuvotteleminen ja sen valmistelu erityisen täytäntöönpanorakenteen kanssa (hankejohtajataso + avustajataso)

– vuosikertomuksiin perustuva täytäntöönpanon seuranta sekä väli- ja loppuarviointien koordinointi (hankejohtajataso)

– BONUS-169-ohjelman täytäntöönpanon auditointi rahoituksen ja oikeudellisten seikkojen osalta (tilintarkastus/hallintotaso)

| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | YHT. | |

08 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,008 | 0,015 | 0,015 | 0,015 | 0,053 | |

08 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | | | | | | |

08 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset [34] | | | | | | |

08 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | | | | | | |

08 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | | | | | | |

2 Muut hallintomenot yhteensä (08 01 02 11) | 0,008 | 0,015 | 0,015 | 0,015 | 0,053 | |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot Riippumattomat asiantuntijat strategiavaiheen jälkeen tehtävää arviointia sekä väli- ja loppuarviointia varten. | | 0,025 | | 0,030 | 0,055 | |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) [35] | 0,008 | 0,040 | 0,015 | 0,045 | 0,108 | |

Viitemäärään sisältymättömät henkilöstö- ja hallintomenot katetaan seitsemännen puiteohjelman hallintomäärärahojen sisäisillä siirroilla.

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

Virkamatkat: Koska Brysselissä pidettävien kokousten lisäksi useimmat kokoukset, joihin osallistuu EY:n henkilöstöä, on määrä pitää Suomessa, kustannusarvio perustuu 700 euron keskimääräisiin matkakuluihin/virkamatka + 104 euron päivärahaan + enintään 140 euron majoituskustannuksiin (EY:n virkamatkaohjesäännön mukaisesti); virkamatkan kesto on keskimäärin 1,5 päivää. Virkamatkojen määrä ja luonne: 4 virkamatkaa/vuosi kahdelle virkamiehelle BONUS-169:n kokouksiin; 3 virkamatkaa/vuosi yhdelle virkamiehelle työpajoihin ja muihin tapahtumiin; 4 virkamatkaa/vuosi yhdelle virkamiehelle BONUS-169-komitean kokouksiin (jos niitä ei pidetä Brysselissä). Vuonna 2010 vuotuisten kustannusten oletetaan jäävän 50 prosenttiin.Ulkoinen apu: Strategiavaiheen jälkeen tehtävän arvioinnin sekä väliarvioinnin ulkoisen tuen kustannusarvio (kolme ulkopuolista asiantuntijaa). Strategiavaiheen jälkeen tehtävän arvioinnin kustannukset ovat arviolta 25 000 euroa ja väliarvioinnin 30 000 euroa (kustannuksiin sisältyvät asiantuntijoiden kulut, päivärahat ja matkat). |

[1] Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö”.

- Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet”.

[2] EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1.

[3] Päätös N:o 1982/2006/EY, EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

[4] Päätös N:o 971/2006/EY, EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86.

[5] 17. heinäkuuta, 8.–10. syyskuuta, 6.–7. ja 20.–21. marraskuuta 2008 sekä 26.–27. helmikuuta, 15. huhtikuuta, 3.–4. kesäkuuta ja 11.–12. kesäkuuta 2009.

[6] KOM(2009) 248/3.

[7] http://ec.europa.eu/regional_policy/consultation/baltic/consultation_en.htm.

[8] EUVL C […], […], s. […].

[9] EUVL C […], […], s. […].

[10] EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

[11] EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86.

[12] KOM(2009) 248 lopullinen, 10.6.2009.

[13] K(2007) 2460, 11.6.2007.

[14] EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.

[15] EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

[16] EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1.

[17] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[18] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[19] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[20] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[21] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[22] EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1.

[23] Viitemäärä on yhteisön rahoitusosuus BONUS-169-ohjelmaan.

[24] Ennakoitu osallistuvien valtioiden ohjeellinen vuotuinen rahoitusosuus, jonka BONUS EEIG vahvistaa myöhemmin.

[25] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[26] Sarakkeita lisätään tarvittaessa, jos esimerkiksi toteutus kestää yli 6 vuotta.

[27] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[28] BONUS-169-ohjelman erityisessä täytäntöönpanorakenteessa (BONUS EEIG) ei työskentele komission virkamiehiä.

[29] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[30] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[31] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[32] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[33] Henkilöstökustannuksia aiheutuu arviolta 0,528 miljoonaa euroa lisää aloitteen seurannassa vuosina 2014–2016, mutta niitä ei kateta seitsemännestä puiteohjelmasta.

[34] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

[35] Vuoden 2013 jälkeisiksi lisäkustannuksiksi ennakoidaan arviolta 0,045 miljoonaa euroa virkamatkoihin ja 0,050 miljoonaa euroa loppuarvioinnin tekemisessä käytettävään ulkoiseen apuun (yhteensä siis 0,095 miljoonaa euroa), mutta näitä kustannuksia ei kateta seitsemännestä puiteohjelmasta.

--------------------------------------------------