52009PC0293

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24.6.2009

KOM(2009) 293 lopullinen

2009/0089 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta

{KOM(2009) 292 lopullinen }{KOM(2009) 294 lopullinen }

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

1.1. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän asetusehdotuksen tavoitteena on perustaa virasto, joka vastaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista.

Viraston tehtäväksi annetaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän pitkän aikavälin operatiivinen hallinnointi. Asetusehdotuksella vahvistetaan myös puitteet, joiden nojalla virasto voi huolehtia muidenkin laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla ja mahdollisesti myös muista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvistä laaja-alaisista tietojärjestelmistä. Tällaisten muiden järjestelmien sisällyttäminen viraston toimivallan piiriin edellyttää kuitenkin lainsäätäjän erillistä valtuutusta, joka ei sisälly tähän ehdotukseen.

Tämä säädöspaketti käsittää kaksi ehdotusta: tämän asetusehdotuksen ja ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jolla asetuksella perustettavalle virastolle osoitetaan SIS II- ja VIS-järjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla. Ehdotettu asetus kattaa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmät ensimmäisen pilarin osalta. Ehdotettu päätös puolestaan kattaa SIS II- ja VIS-järjestelmät kolmannen pilarin osalta.

Komissio on tehnyt vaikutustenarvioinnin selvittääkseen, mikä olisi paras tapa järjestää SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien operatiivinen hallinnointi pitkällä aikavälillä[1]. SIS II- ja VIS-säädöksiin[2] liitetyissä yhteisissä julistuksissaan Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat komissiota antamaan tarvittavat lainsäädäntöehdotukset, joilla SIS II- ja VIS-järjestelmien pitkän aikavälin operatiivinen hallinnointi annetaan erityisen viraston tehtäväksi, sen jälkeen kun vaikutustenarvioinnissa on perusteellisesti tutkittu eri vaihtoehtoja rahoitukselliselta, toiminnalliselta ja organisatoriselta kannalta. Eri vaihtoehtojen analysoinnin perusteella katsottiin, että uuden sääntelyviraston perustaminen olisi toteuttamiskelpoisin ratkaisu näiden järjestelmien hallintaviranomaisen tehtävien hoitamiseksi pitkällä aikavälillä.

Viraston päätehtävänä on huolehtia SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista niin, että järjestelmät voivat toimia ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja turvata siten jatkuvan, keskeytymättömän tietojenvaihdon. Näiden operatiivisten tehtävien lisäksi virastolle kuuluisivat niihin liittyvistä turvatoimenpiteistä päättäminen, raportointi, julkaisutoiminta, seuranta, tiedottaminen, erityisen VIS- ja SIS II -koulutuksen järjestäminen, pilottihankkeiden toteuttaminen komission nimenomaisesta täsmällisestä pyynnöstä sekä tutkimustoiminnan seuranta. Yhdistämällä järjestelmät yhden viraston alaisuuteen voidaan hyödyntää synergiaetuja käyttämällä yhteisiä tiloja ja henkilöstöä. Viraston hallintorakenteessa näkyy ns. eriytetty yhdentyminen eli se, että tietojärjestelmien toimintaan osallistuvat maat ovat heterogeeninen ryhmä (EU:n jäsenvaltiot, jotka osallistuvat tietojärjestelmiin eri tasoilla, ja Schengenin säännöstöön assosioituneet valtiot).

Tämä ehdotus ei vaikuta vuosien 2007–2013 rahoituskehykseen. Asetusehdotuksen liitteenä oleva rahoitusselvitys perustuu lähinnä arvioihin ja vuonna 2007 laaditun vaikutustenarvioinnin numerotietoihin. Lisäksi rahoitusselvitys perustuu olettamukseen, että tämä ehdotus hyväksytään vuonna 2010, niin että virasto voidaan perustaa oikeudellisesti vuonna 2011. Näin se voisi aloittaa täysipainoisen toiminnan vuonna 2012, jolloin sille siirtyisivät kaikki SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien ja muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät. SIS II- ja VIS-säädöksiin liitetyssä yhteisessä julistuksessa Euroopan parlamentti ja neuvosto lupaavat käsitellä SIS II- ja VIS-järjestelmien pitkän aikavälin operatiiviseen hallinnointiin liittyvät ehdotukset mahdollisimman nopeasti ja hyväksyä ne hyvissä ajoin niin, että virasto voi aloittaa täysipainoisen toiminnan ennen kuin SIS II- ja VIS-säädösten voimaantulosta on kulunut viisi vuotta.

Neuvoston olisi otettava huomioon viraston sijaintipaikkaan liittyvät vaikutukset.

1.2. Yleinen tausta

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 61 artiklassa edellytetään, että on toteutettava toimenpiteitä henkilöiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi EY:n perustamissopimuksen 14 artiklan mukaisesti yhdessä suoraan niihin liittyvien, ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevien rinnakkaistoimenpiteiden sekä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi toteutettavien toimenpiteiden kanssa.

Schengenin yleissopimuksen[3] nojalla perustetun Schengenin tietojärjestelmän (SIS) tarkoituksena on pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta myös kansallisella tasolla. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) on perustettu toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006 ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS[4]. SIS II:n tavoitteena on korkean turvallisuustason varmistaminen Euroopan unionissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, mikä käsittää sekä yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämisen että turvallisuuden varmistamisen jäsenvaltioiden alueella. Lisäksi järjestelmän tavoitteena on henkilöiden liikkuvuutta koskevien perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten soveltaminen jäsenvaltioiden alueella kyseisellä järjestelmällä toimitettujen tietojen avulla.

Viisumitietojärjestelmä on perustettu viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus)[5]. Viisumitietojärjestelmän avulla konsulaatit ja muut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa keskenään viisumitietoja. Tarkoituksena on helpottaa viisumihakemusmenettelyjä, estää mahdollisimman edullisen viisumikohtelun etsimistä ( visa shopping ), tukea petostentorjuntaa, helpottaa ulkorajojen ylityspaikoilla ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia, avustaa kolmansien maiden kansalaisten tunnistamisessa, helpottaa Dublin-asetuksen soveltamista ja edistää jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjuntaa.

SIS II- ja VIS-järjestelmien perustamista ja toimintaa koskevien säädösten mukaisesti niiden pääkeskukset sijaitsevat Strasbourgissa Ranskassa (CS-SIS ja VIS-keskustietojärjestelmä) ja varakeskukset Sankt Johann im Pongaussa Itävallassa.

Eurodac-järjestelmä on yhteisön laajuinen tietojärjestelmä, joka on perustettu Dublinin yleissopimuksen[6] soveltamisen helpottamiseksi. Yleissopimuksella luodaan mekanismi, jonka mukaisesti määritetään johonkin EU:n jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio. Yleissopimus on korvattu neuvoston asetuksella (EY) N:o 343/2003, joka on annettu 18 päivänä helmikuuta 2003 niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (Dublin II -asetus)[7].

SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien oikeudelliselle kehykselle on ominaista ns. eriytetty yhdentyminen. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat mukana Eurodac-järjestelmässä, mutta SIS II:n toimintaan ne osallistuvat vain osittain. Ne eivät osallistu myöskään viisumitietojärjestelmän toimintaan, kun taas Tanska on mukana kaikissa kolmessa järjestelmässä eri oikeusperustan nojalla. Toisaalta eräät EU:n ulkopuoliset maat, nimittäin Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein, ovat jo liittyneet tai liittyvät lähiaikoina Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, minkä vuoksi ne osallistuvat myös SIS II:n ja viisumitietojärjestelmän toimintaan.

1.3. Voimassa olevat aiemmat säännökset

Koska SIS II perustuu molempiin pilareihin, sen oikeudellinen kehys muodostuu ensimmäiseen pilariin kuuluvista asetuksista ja päätöksistä sekä kolmanteen pilariin kuuluvista päätöksistä:

- neuvoston asetus (EY) N:o 2424/2001, annettu 6 päivänä joulukuuta 2001, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä[8]

- neuvoston päätös 2001/886/YOS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä[9]

- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä[10]

- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II)[11]

- neuvoston päätös 2007/533/YOS, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä[12]

- komission päätökset 2007/170/EY ja 2007/171/EY, tehty 16 päivänä maaliskuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) koskevista verkonhallinnan vaatimuksista[13]

- neuvoston asetus (EY) N:o 189/2008, annettu 18 päivänä helmikuuta 2008, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) testeistä[14]

- neuvoston päätös 2008/173/EY, tehty 18 päivänä helmikuuta 2008, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) testeistä[15]

- komission päätökset 2008/333/EY ja 2008/334/YOS, tehty 4 päivänä maaliskuuta 2008, Sirene-käsikirjan ja muiden toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymisestä[16]

- neuvoston asetus (EY) N:o 1104/2008, annettu 24 päivänä lokakuuta 2008, siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II)[17]

- neuvoston päätös 2008/839/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II)[18].

Toisin kuin SIS II, viisumitietojärjestelmä kuuluu ensimmäiseen pilariin. Tästä huolimatta on annettu viisumitietojärjestelmää koskeva kolmannen pilarin säädös, jonka nojalla nimetyt lainvalvontaviranomaiset voivat päästä järjestelmään tekemään tiettyihin rikoksiin liittyviä hakuja. Viisumitietojärjestelmää koskevat seuraavat säädökset:

- neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta[19], muodostaa oikeusperustan, jonka nojalla Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voidaan ottaa viisumitietojärjestelmän kehittämiseen tarvittavat määrärahat

- komission päätös 2006/752/EY, tehty 3 päivänä marraskuuta 2006, viisumitietojärjestelmän (VIS) sijaintipaikoista kehittämisvaiheessa[20]

- komission päätös 2006/648/EY, tehty 22 päivänä syyskuuta 2006, viisumitietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä biometrisiä tunnisteita koskevien standardien teknisistä eritelmistä[21]

- komission päätös 2008/602/EY, tehty 17 päivänä kesäkuuta 2008, kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysisestä arkkitehtuurista ja vaatimuksista kehittämisvaiheessa[22]

- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus)[23]

- neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi[24].

Eurodac-järjestelmä kuuluu ensimmäiseen pilariin:

- neuvoston asetus (EY) N:o 2725/2000, annettu 11 päivänä joulukuuta 2000, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi[25]

- neuvoston asetus (EY) N:o 407/2002, annettu 28 päivänä helmikuuta 2002, tietyistä säännöistä Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailemista varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2725/2000 täytäntöönpanemiseksi[26].

1.4. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotus on johdonmukainen Euroopan unionin voimassa olevien politiikkojen ja tavoitteiden ja erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen liittyvän tavoitteen kanssa.

2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

2.1. Asiantuntijatiedon käyttö ja intressitahojen kuuleminen

Vaikutustenarviointi perustuu ulkopuolisen toimeksisaajan laatimaan esiselvitykseen[27]. Selvityksen yhteydessä tehtiin 27 haastattelua, joihin osallistui EU:n jäsenvaltioiden, Norjan, Euroopan parlamentin ja komission, Euroopan tietosuojavaltuutetun, Schengenin yhteisen valvontaviranomaisen, Euroopan ympäristöviraston, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex), Europolin, SIS 1+-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Strasbourgin C.SIS-yksikön ja teollisuuden asiantuntijoiden edustajia. Lisäksi vaikutustenarvioinnin tueksi perustettiin asianomaisten pääosastojen yhteinen komission yksiköiden ohjausryhmä.

2.2. Vaikutusten arviointi

Ennakkoarvioinnin perusteella valittiin tarkempia selvityksiä varten viisi vaihtoehtoa, joiden mukaisesti tavoite eli SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien pitkän aikavälin operatiivinen hallinnointi olisi mahdollista toteuttaa:

- Vaihtoehto 1 – Lähtötilanne: SIS II- ja VIS-järjestelmien operatiivista hallinnointia koskeva siirtymäkauden järjestely (komissio jakaa hallinnointitehtävät jäsenvaltioiden viranomaisille) säilytettäisiin pysyvästi. Eurodacin hallinnoinnista vastaa tällä hetkellä komissio, ja myös tämä järjestely pidettäisiin edelleen voimassa.

- Vaihtoehto 2 – Lähtötilanne+: Komissio jakaa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät jäsenvaltioiden viranomaisille.

- Vaihtoehto 3 – Uusi sääntelyvirasto ottaa vastuun SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien pitkän aikavälin operatiivisesta hallinnoinnista.

- Vaihtoehto 4 – Frontex hallinnoi kaikkia kolmea järjestelmää. Tämä edellyttäisi sekä Frontexin perussäädöksen että sen hallintorakenteen muuttamista.

- Vaihtoehto 5 – Europol hallinnoi SIS II –järjestelmää ja komissio VIS- ja Eurodac-järjestelmiä. Tätä vaihtoehtoa harkittiin siinä vaiheessa kun neuvottelut nykyisen Europol-yleissopimuksen muuttamisesta yhteisön säädökseksi olivat vielä vireillä.

Vertailussa parhaaksi vaihtoehdoksi katsottiin uuden sääntelyviraston perustaminen, jonka avulla SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmiä varten voidaan ottaa käyttöön yhteinen operatiivinen hallintorakenne.

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

3.1. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksen tavoitteena on perustaa virasto, joka vastaa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien ja muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista EY:n perustamissopimuksen IV osaston mukaisesti sekä mahdollisesti myös muista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvistä tietojärjestelmistä asiaa koskevan säädöksen mukaisesti.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin osoittaminen virastolle ei vaikuta kyseisten järjestelmien tarkoitusta, käyttöoikeuksia, turvatoimia eikä muita tietosuojavaatimuksia koskeviin erityissääntöihin.

Sääntelyvirasto on yhteisön elin, joka on oikeushenkilö. Virastolle osoitettaisiin ensiksi operatiivisia tehtäviä, mikä tarkoittaa, että se vastaisi tietojärjestelmien yleishallinnosta ja niiden toiminnasta. Virasto olisi siis osaamiskeskus, jonka palveluksessa on oltava alaan perehtynyttä operatiivista henkilöstöä. Alaan erikoistuneen ja sille omistautuneen organisaation avulla voitaisiin varmistaa, että virasto kykenee toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja reagoimaan erilaisiin tilanteisiin mahdollisimman nopeasti. Tämä koskee myös mahdollisten vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien uusien järjestelmien kehittämistä ja operatiivista hallinnointia.

Viraston tehtävänä olisi huolehtia viestintäinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä, jotka määritellään SIS II –asetuksen ja –päätöksen 15 artiklan 2 kohdassa sekä VIS-asetuksen 26 artiklan 2 kohdassa ja Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten asetuksen (EY) N:o […/…] tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o XX/2009[28] [4 artiklan 2 kohdassa]. Lisäksi virasto vastaisi tehtävistä, jotka liittyvät asiantuntijoille annettavaan, mm. lisätietojen vaihtoa koskevaan VIS- ja SIS II –koulutukseen sekä tutkimustoiminnan seurantaan ja pilottihankkeiden täytäntöönpanoon komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä.

Viraston tehtäviin voisi kuulua myös muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja hallinnointi. Tästä on kuitenkin säädettävä tällaisten järjestelmien perustamissäädöksissä, joissa virasto valtuutetaan hoitamaan näitä tehtäviä.

Viraston tärkein hallintoelin on hallintoneuvosto, jossa ovat edustettuina sekä jäsenvaltiot että komissio. Jäsenvaltioiden edustuksen tulisi perustua perustamissopimuksessa määriteltyihin jäsenvaltioiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Viraston toimintaan osallistuvat myös ne Euroopan unioni:n ulkopuoliset valtiot, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja Eurodacin toimintaan.

3.2. Oikeusperusta

Tällä asetusehdotuksella on sama oikeusperusta kuin SIS II –asetuksella (asetus (EY) N:o 1986/2006), VIS-asetuksella (asetus (EY) N:o 767/2008) ja Eurodac-asetuksella (asetus (EY) N:o 2725/2000) eli EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohta ja b alakohdan ii luetelmakohta, 63 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 3 kohdan b alakohta sekä 66 artikla.

Perustamissopimuksen 66 artiklassa määrätään toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen sekä näiden viranomaisten ja komission välinen yhteistyö viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita ja muita henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevien politiikkojen aloilla. Tämä on asianmukainen oikeusperusta, koska virasto helpottaa viestintää ja yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä edellä mainituilla aloilla.

Viraston operatiiviset hallinnointitehtävät tukevat SIS II- ja VIS-asetusten taustalla olevia tavoitteita. Perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 63 artiklan 3 kohdan b alakohta muodostavat asianmukaisen oikeusperustan SIS II –asetukselle. Näiden määräysten mukaisesti viraston tehtävät käsittäisivät ulkorajoilla tehtäviin henkilötarkastuksiin sekä laittomaan maahanmuuttoon ja oleskeluun liittyviä teknisiä toimia. VIS-asetuksen osalta viraston tehtävät käsittäisivät jäsenvaltioiden viisuminmyöntämismenettelyihin liittyviä teknisiä toimia, minkä vuoksi sen oikeusperustaan sisältyy perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan alakohdan ii luetelmakohta.

Eurodac-asetuksen osalta virastolle osoitettavat operatiiviset hallinnointitehtävät tukisivat teknisesti sen määrittämistä, mikä jäsenvaltio on vastuussa kolmannen maan kansalaisen jossakin jäsenvaltiossa tekemän turvapaikkahakemuksen käsittelystä (EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan a alakohta).

EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn soveltamisesta tietyillä kyseisen perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastoon kuuluvilla aloilla tehdyn neuvoston päätöksen 2004/927/EY[29] 1 artiklan mukaisesti on EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja b alakohdan ii luetelmakohdassa sekä 63 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet hyväksyttävä perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun yhteispäätösmenettelyn mukaisesti. Koska EY:n perustamissopimuksen 66 artikla kuuluu määräenemmistöpäätösten soveltamisalaan[30], oikeusperustat ovat yhteensopivat ja ne voidaan yhdistää. Tämän vuoksi koko asetuksen hyväksymiseen sovelletaan yhteispäätösmenettelyä.

3.3. Eriytetty yhdentyminen

Koska tämän asetusehdotuksen oikeusperusta löytyy EY:n perustamissopimuksen IV osastosta, sen yhteydessä on otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan asemasta tehtyihin pöytäkirjoihin perustuva ns. eriytetty yhdentyminen. Asetusehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstöä ja Eurodac-järjestelmään liittyvien toimenpiteiden säännöksiä. Sen vuoksi on otettava huomioon seuraavat mainituista pöytäkirjoista ja osallistumista koskevista sopimuksista johtuvat näkökohdat.

Tanska:

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan nojalla Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla, lukuun ottamatta toimenpiteitä, joilla määritetään ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, tai yhtenäistä viisumin kaavaa koskevia toimenpiteitä. Tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, ja pöytäkirjan 5 artiklaa sovelletaan. Tanska on edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti päättänyt saattaa asetukset (EY) N:o 1987/2006 ja (EY) N:o 767/2008 osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Tanskan asemaa koskevan, edellä mainittuihin perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen Eurodac-järjestelmän osalta, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Tanska kuitenkin soveltaa voimassa olevaa Eurodac-asetusta Euroopan yhteisön kanssa vuonna 2006 tekemänsä kansainvälisen sopimuksen[31] perusteella.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti:

Tällä ehdotuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY ja Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY nojalla. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta niihin.

Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia sitoo Eurodac-asetus (EY) N:o 2725/2000, koska ne ovat Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan mukaisesti ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen. Näiden jäsenvaltioiden asema Eurodac-asetukseen nähden ei vaikuta niiden mahdolliseen osallistumiseen tämän ehdotuksen antamiseen.

Islanti ja Norja:

Islannin ja Norjan osalta tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[32] tarkoitetulla tavalla.

Samalla tavoin kuin monet Euroopan unioni:n ulkopuoliset valtiot osallistuvat Schengenin säännöstöön, yhteisö on tehnyt tai on tekemässä sopimuksia, joiden perusteella kyseiset valtiot osallistuvat myös Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin. Sopimus Islannin ja Norjan osallistumisesta tehtiin vuonna 2001.[33]

Sveitsi:

Sveitsin osalta tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä viimeksi mainitun osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen[34] mukaisesti.

Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistumista koskeva sopimus Sveitsin kanssa tehtiin 28. helmikuuta 2008, ja sen soveltaminen alkoi 12. joulukuuta 2008.[35]

Liechtenstein:

Liechtensteinin osalta tällä ehdotuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen koskevassa pöytäkirjassa ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/261/EY[36] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistumista koskeva sopimus Liechtensteinin kanssa allekirjoitettiin 28. helmikuuta 2008 sillä varauksella, että se tehdään lopullisesti myöhemmin.[37]

Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvia valtioita koskevat yhteiset säännökset:

Edellä mainittujen kolmen sopimuksen mukaisesti Eurodaciin osallistuvat valtiot hyväksyvät Eurodacia koskevat toimenpiteet ja järjestelmän kehittämisen poikkeuksitta. Ne eivät osallistu sellaisten säädösten antamiseen, joilla muutetaan Eurodacia koskevia toimenpiteitä tai jotka perustuvat niihin (tämä ehdotus mukaan lukien), mutta niiden on ilmoitettava komissiolle tietyn määräajan kuluessa siitä kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat antaneet tällaisen säädöksen, hyväksyvätkö ne sen sisällön. Jos Islanti, Norja, Sveitsi tai Liechtenstein ei hyväksy säädöstä, jolla muutetaan Eurodacia koskevia toimenpiteitä tai joka perustuu niihin, kyseisen maan kanssa tehdyn sopimuksen voimassaolo päättyy, paitsi jos sopimuksella perustettu sekakomitea yksimielisesti toisin päättää.

Jotta voitaisiin luoda oikeuksia ja velvollisuuksia Tanskan (joka, kuten edellä todetaan, osallistuu Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin kansainvälisen sopimuksen perusteella) ja edellä mainittujen assosioituneiden maiden välille, yhteisön ja assosioituneiden maiden välillä on tehty kaksi muuta pöytäkirjaa[38].

3.4. Toissijaisuusperiaate

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska ehdotetun toiminnan tavoitetta eli SIS II:n keskusjärjestelmän, keskusviisumitietojärjestelmän ja sen kansallisten rajapintojen ja Eurodacin keskusjärjestelmän sekä niiden viestintäinfrastruktuurin eräiden osien operatiiviseen hallinnointiin liittyvien tehtävien osoittamista virastolle ei voida toteuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimin.

3.5. Suhteellisuusperiaate

EU:n yleisestä talousarviosta rahoitettavalle virastolle annettava toimivalta käsittäisi ainoastaan SIS II:n keskusjärjestelmän, keskusviisumitietojärjestelmän ja sen kansallisten rajapintojen, Eurodacin keskusjärjestelmän sekä niiden viestintäinfrastruktuurin eräiden osien hallinnoinnin, eikä virasto siten olisi vastuussa järjestelmiin syötetyistä tiedoista. Kansallisia järjestelmiä koskeva toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Tämän vuoksi virastolle myönnetään vain sellaiset toimivaltuudet, jotka ovat tarpeen tehokkaan, turvallisen ja jatkuvan tietojenvaihdon turvaamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Erillisen rakenteen perustamista tätä varten pidetään oikeasuhteisena käyttäjien oikeutettujen etujen vuoksi ja siksi, että järjestelmät edellyttävät korkeaa turvallisuus- ja luotettavuustasoa ja ovat tehtävien hoitamisen kannalta olennaisen tärkeitä.

3.6. Sääntelytavan valinta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, jonka oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohta ja b alakohdan ii luetelmakohta, 63 artiklan 3 kohdan b alakohta ja 66 artikla, on soveltuvin väline EY:n perustamissopimuksen IV osastoon kuuluvan elimen perustamista varten.

4. Talousarviovaikutukset

Virasto saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Viraston toimintaan tarvittavat varat saadaan määrärahoista, jotka on vuosien 2011–2013 rahoitussuunnitelmassa otettu budjettikohtiin 18 02 04 ”Schengenin tietojärjestelmä”, 18 02 05 ”Viisumitietojärjestelmä (VIS)” ja 18 03 11 ”Eurodac”. Tämän ehdotuksen liitteenä esitettävä rahoitusselvitys koskee myös ehdotusta neuvoston päätökseksi, jolla asetuksella XX perustettavalle virastolle osoitetaan SIS II- ja VIS-järjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla.

5. Lisätiedot

5.1. Yksinkertaistaminen

Ehdotuksella yksinkertaistetaan lainsäädäntöä perustamalla yksi yhteinen operatiivinen hallintorakenne useita vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyviä tietojärjestelmiä varten.

5.2. Arviointi

Asetusehdotuksen 27 artikla sisältää arviointia koskevan lausekkeen.

2009/0089 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja b alakohdan ii luetelmakohdan, 63 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan b alakohdan ja 66 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[39],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[40],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) on perustettu toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006[41] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS[42]. Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS mukaisesti komissio vastaa SIS II:n keskusjärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden jälkeen vastuu SIS II:n keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin osien operatiivisesta hallinnoinnista siirtyy tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle.

(2) Viisumitietojärjestelmä (VIS) on perustettu viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/512/EY[43]. Viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008[44] mukaisesti komissio vastaa viisumitietojärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden jälkeen keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten rajapintojen sekä eräiden viestintäinfrastruktuurin osien operatiivisesta hallinnoinnista vastaa tietokantaa hallinnoiva viranomainen.

(3) Eurodac-järjestelmä on perustettu Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi 11 päivänä joulukuuta 2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2725/2000[45]. Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten asetuksen (EY) N:o […/…] tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o XX/2009 mukaisesti komissio vastaa siirtymäkauden aikana Eurodacin operatiivisesta hallinnoinnista. Siirtymäkauden jälkeen keskusjärjestelmän ja eräiden viestintäinfrastruktuurin osien operatiivisesta hallinnoinnista vastaa tietokantaa hallinnoiva viranomainen.

(4) On tarpeen perustaa tietokantaa hallinnoiva viranomainen, jotta voidaan varmistaa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien ja mahdollisesti myös muiden vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueeseen liittyvien tietojärjestelmien operatiivinen hallinnointi siirtymäkauden jälkeen.

(5) Synergiaetujen saavuttamiseksi on tarpeen säätää näiden järjestelmien operatiivisen hallinnoinnin keskittämisestä yhteen yksikköön, jotta voidaan hyötyä mittakaavaeduista, saavuttaa kriittinen massa ja varmistaa pääoman ja henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokas käyttö.

(6) Koska tietokantaa hallinnoivan viranomaisen tulisi olla oikeudellisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti riippumaton, se olisi perustettava sääntelyvirastona, jolla on oikeushenkilöllisyys.

(7) Tämän vuoksi viraston olisi hoidettava asetuksella (EY) N:o 1987/2006, asetuksella (EY) N:o 767/2008 ja Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten asetuksen (EY) N:o […/…] tehokkaaksi soveltamiseksi annetulla asetuksella (EY) N:o XX/2009 säädetyt tietokantaa hallinnoivan viranomaisen tehtävät. Näihin tehtäviin sisältyy myös tekninen jatkokehittäminen.

(8) Lisäksi viraston olisi järjestettävä VIS- ja SIS II -järjestelmiin liittyvää erityiskoulutusta.

(9) Tätä asetusta olisi täydennettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti annettavalla erillisellä säädöksellä, jolla virastolle osoitetaan SIS II- ja VIS-järjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla.

(10) Lisäksi viraston olisi asiaa koskevan säädöksen nojalla vastattava uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelusta, kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista EY:n perustamissopimuksen IV osaston mukaisesti. Sen vastuualueeseen voitaisiin mahdollisesti lisätä myös muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi EY:n perustamissopimuksen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti. Viraston olisi komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä vastattava myös tutkimustoiminnan ja laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevien pilottihankkeiden seurannasta EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla.

(11) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin osoittaminen virastolle ei vaikuta kyseisiin järjestelmiin sovellettaviin erityissääntöihin. Kunkin sellaisen järjestelmän, jonka operatiivinen hallinnointi on osoitettu virastolle, tarkoitusta, käyttöoikeuksia, turvatoimia ja muita tietosuojavaatimuksia koskevia erityissääntöjä sovelletaan täysimääräisesti.

(12) Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa viraston toimintaa. Hallintoneuvostolle olisi annettava tarvittavat valtuudet, jotta se voi laatia erityisesti vuotuisen työohjelman, suorittaa viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä, vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt, nimittää pääjohtajan ja vahvistaa menettelyt, joiden mukaisesti pääjohtaja tekee viraston operatiivisia tehtäviä koskevat päätökset.

(13) Viraston täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot ovat peräisin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat yhteisön rahoitusosuus tai muut Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus.

(14) Viraston olisi tehtävä yhteistyötä muiden Euroopan unionin virastojen ja erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien virastojen kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti.

(15) Viraston olisi noudatettava tietojärjestelmien operatiivisessa hallinnoinnissa eurooppalaisia ja kansainvälisiä normeja tiukimpia ammatillisia vaatimuksia noudattaen.

(16) Viraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[46]. Asetuksessa säädetään muun muassa, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla on oikeus saada virastolta kaikki tutkimustensa kannalta tarpeelliset tiedot.

(17) Viraston toiminnan avoimuuden varmistamiseksi virastoon olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[47].

(18) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[48] olisi sovellettava virastoon, ja viraston olisi liityttävä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen[49].

(19) Avointen ja läpinäkyvien työehtojen ja henkilöstön yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi viraston henkilöstöön ja sen pääjohtajaan olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja erityisesti vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä.

(20) Virasto on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[50] 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi vahvistettava varainhoitosäännöksensä.

(21) Virastoon olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002[51] säännöksiä.

(22) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on Euroopan unionin tasolla toimivan viraston perustaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivista hallinnointia varten, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(23) Tässä asetuksessa kunnioitetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa tunnustettuja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitettyjä perusoikeuksia ja periaatteita.

(24) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan siltä osin kuin se koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanskan olisi edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti päätettävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tanska on edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti päättänyt saattaa asetukset (EY) N:o 1987/2006 ja (EY) N:o 767/2008 osaksi kansallista lainsäädäntöään. Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi, tehdyn sopimuksen[52] mukaisesti Tanska on saattanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 2725/2000 osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(25) Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[53] mukaisesti ei osallistu. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu asetuksen antamiseen, asetus ei sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen siltä osin kuin asetuksen säännöksillä kehitetään SIS II- ja VIS-järjestelmiin liittyviä Schengenin säännöstön määräyksiä. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti ja tämän vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen, Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido sitä eikä sitä sovelleta siihen siltä osin kuin asetuksen säännöksillä kehitetään SIS II- ja VIS-järjestelmiin liittyviä Schengenin säännöstön määräyksiä.

(26) Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[54] mukaisesti ei osallistu. Irlanti ei sen vuoksi osallistu asetuksen antamiseen, asetus ei sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen siltä osin kuin asetuksen säännöksillä kehitetään SIS II- ja VIS-järjestelmiin liittyviä Schengenin säännöstön määräyksiä. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti ja tämän vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen, Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido sitä eikä sitä sovelleta siihen siltä osin kuin asetuksen säännöksillä kehitetään SIS II- ja VIS-järjestelmiin liittyviä Schengenin säännöstön määräyksiä.

(27) Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Islannin ja Norjan osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[55] ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[56] 1 artiklan A, B ja G kohdassa tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio. Siinä tapauksessa että Islannin tasavalta ja Norjan kuningaskunta päättävät saattaa asetuksen osaksi omaa oikeusjärjestystään, niiden valtuuskuntien olisi osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan vaikkakin rajoitetuin äänioikeuksin. Jotta Islannin tasavalta ja Norjan kuningaskunta voisivat osallistua viraston toimintaan, olisi yhteisön ja kyseisten valtioiden sovittava lisäjärjestelyistä, joissa määritellään tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(28) Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Sveitsin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[57] ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön sekä Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio. Siinä tapauksessa että Sveitsin valaliitto päättää saattaa asetuksen osaksi omaa oikeusjärjestystään, sen valtuuskunnan olisi osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan vaikkakin rajoitetuin äänioikeuksin. Jotta Sveitsin valaliitto voisi osallistua viraston toimintaan, olisi yhteisön ja Sveitsin valaliiton sovittava lisäjärjestelyistä, joissa määritellään tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(29) Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Liechtensteinin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen koskevassa pöytäkirjassa ja jotka kuuluvat 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/261/EY[58] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehdyssä pöytäkirjassa, joka on liitetty Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio[59]. Siinä tapauksessa Liechtensteinin ruhtinaskunnan valtuuskunnan olisi osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan vaikkakin rajoitetuin äänioikeuksin. Jotta Liechtensteinin ruhtinaskunta voisi osallistua viraston toimintaan, olisi yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sovittava lisäjärjestelyistä, joissa määritellään tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

AIHE

1 artikla

Viraston perustaminen

Perustetaan eurooppalainen virasto, joka vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista sekä muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisestä ja hallinnoinnista EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla.

II LUKU

TEHTÄVÄT

2 artikla

SIS II -järjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii tehtävistä, jotka on asetuksella (EY) N:o 1987/2006 osoitettu tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle, järjestää yhteistä koulutusta Sirene-käsikirjassa tarkoitettuun lisätietojen vaihtoon osallistuvalle henkilöstölle sekä huolehtii SIS II -asiantuntijoiden koulutukseen liittyvistä tehtävistä arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen valvontaa varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o XXX[60] mukaisesti.

3 artikla

Viisumitietojärjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii tehtävistä, jotka on asetuksella (EY) N:o 767/2008 osoitettu tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle, ja vastaa viisumitietojärjestelmän käyttäjäkoulutukseen liittyvistä tehtävistä.

4 artikla

Eurodac-järjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii tehtävistä, jotka on Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten asetuksen (EY) N:o […/…] tehokkaaksi soveltamiseksi annetulla asetuksella (EY) N:o XX/2009 osoitettu tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle.

5 artikla

Tutkimustoiminnan seuranta

1. Virasto seuraa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmän sekä muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin kannalta merkityksellisen tutkimustoiminnan kehitystä EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla.

2. Virasto tiedottaa komissiolle säännöllisesti 1 kohdassa tarkoitetusta kehityksestä.

6 artikla

Pilottihankkeet

1. Virasto toteuttaa komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla pilottihankkeita, jotka liittyvät laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja/tai operatiiviseen hallinnointiin.

2. Viraston tehtäväksi voidaan komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä osoittaa myös muita vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyviä laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevien pilottihankkeiden toteuttaminen.

3. Talousarvioon otetaan määrärahoja komission pyytämiä pilottihankkeita varten enintään kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi.

III LUKU

RAKENNE JA ORGANISAATIO

7 artikla

Oikeudellinen asema

1. Virasto on yhteisön elin, joka on oikeushenkilö.

2. Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. Sillä on myös valtuudet tehdä toimipaikkaa koskeva sopimus vastaanottavan jäsenvaltion kanssa.

3. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

4. Viraston toimipaikka on [...].

8 artikla

Rakenne

Viraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat:

1. hallintoneuvosto;

2. pääjohtaja;

3. neuvoa-antavat ryhmät.

9 artikla

Hallintoneuvoston perustaminen ja toimivalta

1. Sen varmistamiseksi, että virasto huolehtii tehtävistään, hallintoneuvosto muun muassa:

4. nimittää ja tarvittaessa myös erottaa pääjohtajan 15 artiklan mukaisesti;

5. käyttää pääjohtajaan nähden kurinpitovaltaa;

6. vahvistaa viraston organisaatiorakenteen komissiota kuultuaan;

7. laatii viraston työjärjestyksen komissiota kuultuaan;

8. vahvistaa virastossa käytettäviä kieliä koskevat säännöt tämän asetuksen 22 artiklan mukaisesti;

9. vahvistaa pääjohtajan ehdotuksen pohjalta toimipaikkaa koskevan sopimuksen, jonka pääjohtaja allekirjoittaa vastaanottavan jäsenvaltion kanssa;

10. vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt;

11. hyväksyy monivuotisen henkilöstösuunnitelman ja toimittaa sen komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä;

12. hyväksyy komission lausunnon saatuaan ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä yhteisön vuotuisen talousarviomenettelyn ja EY:n perustamissopimuksen IV osastoon kuuluvia aloja koskevan yhteisön lainsäädäntöohjelman mukaisesti; sekä varmistaa, että hyväksytty työohjelma toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja että se julkaistaan;

13. hyväksyy ennen kunkin vuoden maaliskuun 31 päivää viraston edellisen vuoden toimintakertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kesäkuun 15 päivänä; vuotuinen toimintakertomus on julkaistava;

14. hoitaa tämän asetuksen 28 artiklan, 29 artiklan 6 kohdan ja 30 artiklan mukaisesti viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä;

15. hyväksyy viraston varainhoitoa koskevat säännökset tämän asetuksen 30 artiklan mukaisesti;

16. nimittää viraston henkilöstön keskuudesta tilinpitäjän, joka on tehtäviään hoitaessaan riippumaton;

17. hyväksyy tarvittavat turvatoimenpiteet, muun muassa turvallisuussuunnitelman;

18. nimittää viraston henkilöstön keskuudesta tietosuojasta vastaavan henkilön asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti;

19. hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamisesta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt;

20. hyväksyy tietojärjestelmien teknistä toimintaa koskevat kertomukset SIS II:n osalta asetuksen (EY) N:o 1987/2006 50 artiklan 4 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 66 artiklan 4 kohdan mukaisesti, viisumitietojärjestelmän osalta asetuksen (EY) N:o 767/2008 50 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2008/633/YOS 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja Eurodac-järjestelmän osalta Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten asetuksen (EY) N:o […/…] tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o XX/2009 [28] artiklan mukaisesti;

21. esittää huomautuksia Euroopan tietosuojavaltuutetun kertomuksesta, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1987/2006 45 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 42 artiklan 2 kohdan nojalla suoritettua tarkastusta, ja päättää tarkastuksen seurantatoimista;

22. julkaisee SIS II -järjestelmää koskevat tilastotiedot asetuksen (EY) N:o 1987/2006 50 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 66 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

23. huolehtii siitä, että vuosittain julkaistaan luettelo toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuudet tehdä suoria hakuja SIS II -järjestelmään sisältyvistä tiedoista asetuksen (EY) N:o 1987/2006 31 artiklan 8 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 46 artiklan 8 kohdan mukaisesti; samalla julkaistaan luettelo N.SIS II- ja Sirene-toimistoista asetuksen (EY) N:o 1987/2006 7 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

24. suorittaa kaikki muut sille tämän asetuksen mukaisesti osoitetut tehtävät.

2. Hallintoneuvosto voi antaa pääjohtajalle neuvoja kaikissa tietojärjestelmien kehittämiseen tai operatiiviseen hallinnointiin liittyvissä asioissa.

1 0 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1. Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja kahdesta komission edustajasta.

2. Kukin jäsenvaltio nimeää hallintoneuvostoon jäsenen ja tälle varajäsenen. Komissio nimeää kaksi jäsentä sekä näille varajäsenet. Varajäsenet edustavat jäseniä näiden poissaollessa. He ovat äänivaltaisia jäseniä.

3. Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään tehtäviinsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaan liittyviä laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevan korkeatasoisen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella.

4. Jäsenten toimikausi kestää neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai hän eroaa tai hänet erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

5. Viraston toimintaan osallistuvat myös ne EU:n ulkopuoliset valtiot, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin. Kukin niistä nimeää hallintoneuvostoon yhden edustajan ja tälle varajäsenen. Näillä ei ole äänioikeutta.

1 1 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta.

2. Puheenjohtajan toimikausi kestää neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Puheenjohtajan toimikausi päättyy aikaisemmin, jos hänen jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.

3. Puheenjohtajaksi voidaan valita ainoastaan sellaisen jäsenvaltion nimeämä edustaja, joka osallistuu täysimääräisesti kaikkia viraston hallinnoimia järjestelmiä sääntelevien säädösten hyväksymiseen.

1 2 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai kun vähintään kolmasosa jäsenistä tai komissio sitä pyytää. Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa.

2. Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

3. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan asiantuntijoita, jotka ovat neuvoa-antavien ryhmien jäseniä.

4. Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi myös muita henkilöitä, joiden näkemyksillä voi olla merkitystä.

5. Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

1 3 artikla

Äänestäminen

1. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan ja 9 artiklan 1 kohdan i alakohdan soveltamista.

2. Ellei tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu, kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni.

3. Kukin sellaisen jäsenvaltion nimeämä jäsen, joka osallistuu jotakin viraston hallinnoimaa tietojärjestelmää sääntelevän säädöksen hyväksymiseen, voi äänestää kyseistä tietojärjestelmää koskevista kysymyksistä.

4. Jos jäsenet ovat eri mieltä siitä, koskeeko jokin äänestys tiettyä tietojärjestelmää, tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö päättämään, että asia ei koske kyseistä tietojärjestelmää.

5. Viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta.

6. Viraston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

1 4 artikla

Pääjohtajan tehtävät ja toimivalta

1. Virastoa johtaa ja edustaa sen pääjohtaja.

2. Pääjohtaja hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti. Pääjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa kuitenkaan rajoittamatta.

3. Pääjohtaja kantaa täyden vastuun virastolle uskottujen tehtävien hoitamisesta, ja hänen on saatava vuosittain Euroopan parlamentilta vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, 9 artiklan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

4. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää viraston pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

5. Pääjohtajan tehtävänä on erityisesti

25. varmistaa viraston juoksevien asioiden hoito;

26. toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että virasto toimii tämän asetuksen mukaisesti;

27. valmistella ja panna täytäntöön hallintoneuvoston vahvistamat menettelyt, päätökset, strategiat, ohjelmat ja toimet tässä asetuksessa, sen täytäntöönpanosäännöissä tai muussa sovellettavassa lainsäädännössä asetetuissa rajoissa;

28. laatia ja toteuttaa tehokas järjestelmä, jonka avulla tietojärjestelmiä, niitä koskevia tilastoja ja viraston toimintaa voidaan säännöllisesti seurata ja arvioida;

29. osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta;

30. käyttää viraston henkilöstön suhteen 17 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa ja hoitaa henkilöstöasioita;

31. laatia luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset asetuksen (EY) N:o 1987/2006 17 artiklan, päätöksen 2007/533/YOS 17 artiklan, asetuksen (EY) N:o 767/2008 26 artiklan 9 kohdan ja Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten asetuksen (EY) N:o […/…] tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o XX/2009 [4 artiklan 6 kohdan] mukaisesti, henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta;

32. neuvotella ja hallintoneuvoston hyväksynnän jälkeen allekirjoittaa toimipaikkaa koskeva sopimus vastaanottavan jäsenvaltion hallituksen kanssa.

6. Pääjohtaja esittää hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi seuraavien asiakirjojen luonnokset:

33. viraston vuotuinen työohjelma ja vuotuinen toimintakertomus sen jälkeen kun neuvoa-antavia ryhmiä on kuultu;

34. virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt;

35. seuraavan vuoden talousarvio;

36. monivuotinen henkilöstösuunnitelma;

37. toimeksianto 27 artiklassa tarkoitetun arvioinnin suorittamista varten;

38. asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseen liittyvät käytännön järjestelyt;

39. tarvittavat turvatoimenpiteet, muun muassa turvallisuussuunnitelma;

40. seurannan ja arvioinnin tuloksiin perustuvat kertomukset kunkin tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan q alakohdassa tarkoitetun tietojärjestelmän teknisestä toiminnasta;

41. vuosittain julkaistava luettelo toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuutus tehdä suoria hakuja SIS II -järjestelmään sisältyvistä tiedoista, sekä tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan t alakohdassa tarkoitettu luettelo N.SIS II- ja Sirene-toimistoista.

7. Pääjohtaja suorittaa kaikki muut hänelle tämän asetuksen mukaisesti osoitetut tehtävät.

1 5 artikla

Pääjohtajan nimittäminen

1. Pääjohtajan nimittää hallintoneuvosto komission ehdottamien ehdokkaiden luettelosta enintään viiden vuoden toimikaudeksi.

2. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausuntonsa asiasta vastaavalle (yhdelle tai useammalle) Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen tai niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3. Viisivuotisen toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana komissio suorittaa arvioinnin, jossa se tarkastelee erityisesti

42. ensimmäisen toimikauden aikana saatuja tuloksia ja tapaa, jolla ne saavutettiin;

43. viraston tehtäviä ja velvoitteita lähivuosina.

4. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ottaen huomioon arviointikertomuksen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua.

5. Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan toimikauden päättymistä edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausuntonsa asiasta vastaavalle (yhdelle tai useammalle) Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen tai niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6. Pääjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

7. Hallintoeneuvosto voi erottaa pääjohtajan tehtävästään.

1 6 artikla

Neuvoa-antavat ryhmät

1. Seuraavat neuvoa-antavat ryhmät antavat hallintoneuvostolle asiantuntija-apua asianomaista tietojärjestelmää ja erityisesti tulevan työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen valmistelua koskevissa kysymyksissä:

44. SIS II:n neuvoa-antava ryhmä;

45. viisumitietojärjestelmän neuvoa-antava ryhmä;

46. Eurodac-järjestelmän neuvoa-antava ryhmä;

47. mahdolliset muut neuvoa-antavat ryhmät, jotka käsittelevät viraston kehittämiä tai hallinnoimia laaja-alaisia tietojärjestelmiä.

2. Kukin jäsenvaltio, Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuva valtio ja komissio nimeää kuhunkin neuvoa-antavaan ryhmään yhden jäsenen kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

3. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa kuulua neuvoa-antaviin ryhmiin. Viraston pääjohtajalla tai hänen edustajallaan on oikeus osallistua tarkkailijoina kaikkiin neuvoa-antavien ryhmien kokouksiin.

4. Neuvoa-antavien ryhmien toimintaa ja yhteistyötä koskevat menettelyt vahvistetaan viraston työjärjestyksessä.

5. Kunkin neuvoa-antavan ryhmän on lausuntoa valmistellessaan pyrittävä kaikin tavoin pääsemään yksimielisyyteen. Jos tällaista yksimielisyyttä ei voida saavuttaa, lausunnossa esitetään jäsenten enemmistön kanta perusteluineen. Myös vähemmistön kanta tai kannat perusteluineen merkitään muistiin. Edellä olevan 13 artiklan 3 kohtaa sovelletaan vastaavasti. Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvia valtioita edustavat jäsenet voivat esittää lausuntoja, joita ei oteta huomioon vaaditun enemmistön laskennassa.

6. Kunkin jäsenvaltion ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvan valtion on helpotettava neuvoa-antavien ryhmien toimintaa.

7. Puheenjohtajan tehtävään sovelletaan 11 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

IV LUKU

TOIMINTA

1 7 artikla

Henkilöstö

1. Viraston henkilöstöön ja pääjohtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti vahvistamia henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä.

2. Virasto käyttää henkilöstönsä suhteen valtuuksia, jotka henkilöstösäännöissä on annettu nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä sopimuksia.

3. Viraston on sovellettava asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä, henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista rajoittamatta.

4. Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt.

1 8 artikla

Yleinen etu

Hallintoneuvoston jäsenet, pääjohtaja ja neuvoa-antavien ryhmien jäsenet sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. Heidän on annettava tästä vuosittain kirjallinen sitoumus.

19 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus

Vastaanottavan jäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi viraston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

2 0 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

2 1 artikla

Vastuu

1. Viraston sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3. Jos kyseessä on muu kuin sopimusperusteinen vastuu, viraston on korvattava jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahinko, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista 3 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat.

5. Henkilöstöön kuuluvien henkilökohtainen vastuu suhteessa virastoon määräytyy henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti.

2 2 artikla

Käytettävät kielet

1. Virastoon sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1[61] säännöksiä.

2. Vuotuinen työohjelma ja toimintakertomus, joista säädetään 10 artiklan 1 kohdan i ja j alakohdassa, laaditaan kaikilla yhteisön virallisilla kielillä, EY:n perustamissopimuksen 290 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

3. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

4. Hallintoneuvosto vahvistaa virastossa käytettäviä kieliä koskevat käytännön järjestelyt.

2 3 artikla

Tiedonsaantioikeus

1. Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[62].

2. Hallintoneuvosto hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamisesta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

3. Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

2 4 artikla

Tiedotus ja viestintä

1. Virasto voi tiedottaa toimivaltaansa kuuluvista asioista omasta aloitteestaan. Se varmistaa erityisesti, että 9 artiklan 1 kohdan i, j, s ja t alakohdassa, 27 artiklan 3 kohdassa ja 29 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun julkaisemisen lisäksi yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen työstä.

2. Hallintoneuvosto päättää 1 kohdan soveltamista koskevista käytännön järjestelyistä.

2 5 artikla

Tietosuoja

1. Viraston tämän asetuksen nojalla suorittamaan tietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[63].

2. Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti virasto soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001, viraston tietosuojasta vastaavaa henkilöä koskevat toimenpiteet mukaan lukien.

2 6 artikla

Turvaluokiteltujen ja muiden arkaluonteisten tietojen suojaamista koskevat

turvallisuussäännöt

1. Virasto soveltaa komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä komission päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom[64] vahvistettuja turvallisuusperiaatteita. Tämä koskee muun muassa turvaluokiteltujen tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista.

2. Virasto soveltaa myös muiden kuin turvaluokiteltujen arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevia turvallisuusperiaatteita, jotka komissio on vahvistanut ja pannut täytäntöön.

2 7 artikla

Arviointi

1. Hallintoneuvosto teettää kolmen vuoden kuluessa viraston toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen viiden vuoden välein tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan riippumattoman ulkoisen arvioinnin, jota koskevan tehtävänmäärityksen se hyväksyy komissiota kuultuaan.

2. Arvioinnissa tarkastellaan viraston ja sen toimintatapojen käyttökelpoisuutta, merkitystä ja vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

3. Arvioinnin tulokset toimitetaan hallintoneuvostolle, joka antaa tämän asetuksen, viraston ja sen toimintatapojen muuttamista koskevia suosituksia komissiolle, joka toimittaa ne oman lausuntonsa sekä asiaa koskevien ehdotusten kanssa neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tarvittaessa niihin sisällytetään toimintasuunnitelma ja sen aikataulu. Arviointi ja suositukset on julkistettava.

V LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

28 artikla

Budjetti

1. Viraston tulot koostuvat seuraavista eristä, muita tulonlähteitä rajoittamatta:

48. Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (komissiota koskevaan pääluokkaan) otettu yhteisön avustus;

49. Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien valtioiden maksuosuudet;

50. jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen maksuosuus.

2. Viraston menoihin kuuluvat erityisesti henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurikustannukset, toimintamenot sekä kustannukset, jotka liittyvät viraston tekemiin sopimuksiin. Pääjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioluonnoksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukkoluonnoksen kanssa.

3. Viraston tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4. Hallintoneuvosto laatii viraston pääjohtajan laatiman esityksen perusteella viraston seuraavan varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioluonnoksen.

5. Hallintoneuvosto toimittaa tulo- ja menoarvioluonnoksen yleisine perusteluineen komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville valtioille vuosittain viimeistään 10 päivänä helmikuuta ja lopullisen tulo- ja menoarvion viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

6. Hallintoneuvosto esittää komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta

51. työohjelmaluonnoksensa;

52. päivitetyn monivuotisen henkilöstösuunnitelmansa, joka on laadittu komission vahvistamien suuntaviivojen mukaisesti;

53. tiedot henkilöstösäännöissä tarkoitettujen virkamiesten sekä väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön lukumääristä vuonna n–1 ja n ja arvion vuodelle n+1;

54. tiedot vastaanottavan jäsenvaltion virastolle myöntämistä luontoissuorituksista;

55. vuoden n–1 talousarvion toteutumalaskelman ennakkoarvion.

7. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ’budjettivallan käyttäjä’.

8. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

9. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy määrärahat viraston avustukseen. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

10. Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Talousarviosta tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

11. Muutokset talousarvioon tai henkilöstötaulukkoon tehdään samaa menettelyä noudattaen.

12. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, erityisesti kiinteistöihin liittyviä (esimerkiksi kiinteistöjen vuokraus tai hankinta), joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoitukseen. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville valtioille. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, se ilmoittaa hallintoneuvostolle tästä aikomuksestaan kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankkeesta. Jos se ei tee tällaista ilmoitusta, virasto voi käynnistää suunnitellun hankkeen.

29 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1. Viraston talousarvion toteuttaa sen pääjohtaja.

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot.

3. Viraston tilinpitäjä toimittaa viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivänä alustavan tilinpäätöksen sekä selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[65] 128 artiklan mukaisesti.

4. Viraston tilinpitäjä toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

5. Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan mukaisesti, pääjohtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

6. Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

7. Pääjohtaja toimittaa viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon komission tilinpitäjälle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville valtioille.

8. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

9. Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

10. Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille sen pyynnöstä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

11. Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n+2 toukokuun 15 päivää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta viraston pääjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta.

3 0 artikla

Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa 19 päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002[66] ainoastaan, jos viraston toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

3 1 artikla

Petostentorjunta

1 Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1073/1999[67] säännöksiä.

2. Virasto noudattaa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyä toimielinten välistä sopimusta ja antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikalla suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen edunsaajia ja sen jakamisesta vastaavia tahoja.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Valmistelutoimet

1. Komissio vastaa viraston perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta siihen asti, kunnes sillä on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen.

2. Tätä varten ja siihen asti, kunnes hallintoneuvoston tämän asetuksen 16 artiklan mukaisesti nimittämä pääjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään, komissio voi nimittää tehtäviin väliaikaisesti rajoitetun määrän virkamiehiään, yhden myös pääjohtajan tehtäviä hoitamaan.

3. Väliaikaisesti tehtäviään hoitava pääjohtaja voi antaa luvan hallintoneuvoston hyväksymiin viraston talousarviomäärärahoista maksettaviin maksuihin ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstöä koskevia sopimuksia, sen jälkeen, kun viraston henkilöstötaulukko on hyväksytty.

3 3 artikla

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien valtioiden maksuosuudet

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien valtioiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti kehitetään järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitukseen osallistumisesta ja henkilöstöstä.

3 4 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

2. Virasto alkaa hoitaa 2–6 artiklassa tarkoitettuja tehtäviään 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan sitova ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[ …]

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta.

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue (osasto 18)

Toiminnot:

Solidaarisuus – Ulkorajat, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus (luku 18.02)

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Rahoituskehys 2007–2013: Otsake 3 A

Perustetaan lukuun 18.02 ”Solidaarisuus – Ulkorajat, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus” tarvittava rakenne vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa virastoa varten, eli

- perustetaan momentti 18 02 XX, jonka otsikkona on ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto”

- perustetaan alamomentti 18 02 XX XX, jonka otsikkona on ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto” – Osastoon 1 ja 2 kuuluva avustus

- perustetaan alamomentti 18 02 XX XX, jonka otsikkona on ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto” – Osastoon 3 kuuluva avustus

Luvun 18 02 momentti ja alamomentit määritetään vuoden 2011 talousarviomenettelyssä.

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Virasto on tarkoitus perustaa oikeudellisesti vuonna 2011. Näin se voisi aloittaa täysipainoisen toiminnan vuonna 2012, jolloin sille siirtyisivät kaikki SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien ja muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät. Tätä varten aloitetaan vuonna 2010 valmistelutyöt, joita rahoitetaan nykyisen oikeusperustan nojalla: SIS II:n osalta asetus (EY) N:o 1987/2006[68], VIS:n osalta asetus (EY) N:o 767/2008[69] ja Eurodacin osalta asetus (EY) N:o XX/2009 Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten asetuksen (EY) N:o […/…] tehokkaaksi soveltamiseksi.

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

Ks. kohta 3.1. | Ei-pakoll. | JM[70] | KYLLÄ | EI | EI | 3A |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | Vuosi 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | n+4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot[71] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 0,000 | 13,7 | 54,5 | 39,4 | 107,6 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 0,000 | 13,7 | 54,5 | 39,4 | 107,6 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[72] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 0,000 | 13,7 | 54,5 | 39,4 | 107,6 |

Maksumäärärahat | b+c | 0,000 | 13,7 | 54,5 | 39,4 | 107,6 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[73] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 1,2 | 1,5 | 0,9 | 0,6 | 4,2 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 1,2 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 1,5 | 15,5 | 55,7 | 40,3 | 113 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 1,5 | 15,5 | 55,7 | 40,3 | 113 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Yhteisön talousarviomäärärahojen lisäksi virasto saa tämän asetuksen 28 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti yhteisrahoitusta valtioilta, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin.

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen. Viraston toimintaan tarvittavat varat saadaan määrärahoista, jotka on vuosien 2011–2013 rahoitussuunnitelmassa otettu budjettikohtiin 18 02 04 ”Schengenin tietojärjestelmä”, 18 02 05 ”Viisumitietojärjestelmä (VIS)” ja 18 03 11 ”Eurodac”.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista[74] (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [Vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 10 | 12 | 7 | 5 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä on tarpeen toteuttaa useita valmistelu- ja aloitustoimia, jotta virasto voi aloittaa täysimittaisen toiminnan. Näihin toimiin sisältyvät toteutettavuustutkimusten toteuttaminen mahdollisilla sijoituspaikoilla, uusien sijoituspaikkojen hankkiminen järjestelmiä varten, rakennus- tai mukautustyöt, järjestelmien siirtäminen, henkilöstön rekrytointi ja kouluttaminen ja sen varmistaminen, että virastolla on kaikki tarvittavat laitteistot, resurssit ja menettelyt.

Pitkällä aikavälillä virasto tarjoaa tehokkaan hallinnointiratkaisun SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien ja muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivista hallinnointia varten.

On tarpeen perustaa virasto, joka täyttää seuraavat olennaiset vaatimukset:

- Järjestelmien tehokas ja turvallinen toiminta ja hallinnointi, niin että järjestelmien käyttäjille voidaan taata asianmukaisen laadukkaat, jatkuvat ja keskeytymättömät palvelut, tietoturva ja tietojen eheys sekä tietosuojasääntöjen noudattaminen;

- Asianmukainen hallintorakenne, joka täyttää EU:n toimielinten, osallistuvien jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien vaatimukset. Rakenteen tulisi ottaa huomioon asianomaisten tietojärjestelmien oikeusperustojen monipilarinen rakenne;

- Asianomaisten tietojärjestelmien moitteeton ja jatkuva, tehokas ja vastuullinen rahoitushallinto, jotta voidaan saada mahdollisimman paljon hyötyä synergia- ja mittakaavaeduista, luoda kriittinen massa ja varmistaa, että pääomaa ja henkilöstöresursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti;

- Tehokas organisaatio, jossa henkilöstöresurssien käyttö ja tuottavuus on optimaalisella tasolla.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Ehdotus tarjoaa pitkän aikavälin ratkaisun SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien ja muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivista hallinnointia varten, niin että voidaan saavuttaa mahdollisimman paljon synergia- ja mittakaavaetuja.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Ehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on perustaa virasto, joka vastaa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien pitkän aikavälin operatiivisesta hallinnoinnista.

Lisäksi virastolle olisi annettava myöhemmin vastuu myös muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista.

Indikaattoreina voidaan käyttää (järjestelmäkohtaisesti) tilastotietoja, jotka perustuvat eri kuulutusten perusteella saatuihin osumiin.

5.4. Toteutustapa (alustava)

X Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

X varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Pääjohtaja vastaa siitä, että viraston toiminnan seuranta ja arviointi toteutetaan tehokkaasti. Pääjohtaja laatii viraston toiminnasta vuosikertomuksen, jossa saavutettuja tuloksia verrataan erityisesti vuotuisessa työohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Hallintoneuvosto hyväksyy viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen neuvoa-antavia ryhmiä kuultuaan ja toimittaa sen viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 15 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä tilintarkastustuomioistuimelle. Ensimmäinen kertomus toimitetaan niille vuonna 2013 ja se julkaistaan.

Virasto julkaisee vuosittain tilastoja, joista ilmenee rekisteröintien lukumäärä kuulutusluokittain, osumien lukumäärä kuulutusluokittain ja se, montako kertaa SIS II-järjestelmää on käytetty yhteensä ja kunkin jäsenvaltion osalta erikseen.

Virasto antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen SIS II:n keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta ja toimintavarmuudesta sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kahden vuoden kuluttua viraston toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein.

Virasto antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen viisumitietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja toimintavarmuudesta kahden vuoden kuluttua viraston toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein.

Viraston olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kahden vuoden välein kertomus myös Eurodacin keskusjärjestelmän teknisestä toiminnasta ja toimintavarmuudesta sekä vuosittain kertomus keskusjärjestelmän toiminnasta.

Hallintoneuvosto teettää kolmen vuoden kuluessa viraston toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen viiden vuoden välein riippumattoman ulkoisen arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, kuinka tehokkaasti virasto toteuttaa tehtävänsä. Siinä arvioidaan myös viraston toiminnan vaikutusta ja sen työmenetelmiä. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Arvioinnin tulokset toimitetaan hallintoneuvostolle, joka antaa komissiolle suosituksia tähän asetukseen, virastoon ja sen toimintatapoihin tehtävistä muutoksista. Komissio toimittaa suositukset ja oman lausuntonsa sekä tarvittavat ehdotukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tarvittaessa niihin sisällytetään toimintasuunnitelma ja sen aikataulu. Arviointi ja suositukset on julkistettava.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ennakkoarviointi on sisällytetty vaikutustenarviointiin.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Sääntelyviraston perustaminen SIS II:n, viisumitietojärjestelmän ja Eurodacin hallinnointia varten on uusi ja innovatiivinen tapa organisoida tietojenvaihto. Tällaisesta toimintatavasta ei ole olemassa aiempia kokemuksia, joista voitaisiin ottaa oppia.

Muiden yhteisön virastojen perustamisen yhteydessä todetut hyvät käytänteet on kuitenkin otettu huomioon asianmukaisella tavalla.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Hallintoneuvosto teettää kolmen vuoden kuluessa viraston toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen viiden vuoden välein riippumattoman ulkoisen arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

7. Petostentorjunta

Petosten, korruption ja muiden laittomien toimien torjumiseksi tähän virastoon sovelletaan rajoituksitta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on todettava nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia viraston varojen edunsaajien ja niiden jakamisesta vastaavien tahojen luona.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA[76]

8.1. EHDOTUKSEN TAVOITTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT RAHOITUSKUSTANNUKSET

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[82] (XX 01 01) | A*/AD | 6 | 7 | 4,5 | 3,5 |

B*, C*/AST | 4 | 5 | 2,5 | 1,5 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[83] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[84] |

YHTEENSÄ | 10 | 12 | 7 | 5 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Valmistelutoimet, jotka liittyvät SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien pitkän aikavälin operatiivisen hallinnoinnin osoittamiseen virastolle, ja sen jälkeen viraston toiminnan koordinointi ja seuranta komission toimesta.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

X Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

X Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan osuudesta, joka voidaan myöntää hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jaossa ottaen huomioon talousarviorajoitukset.

Viraston henkilöstömäärä (käynnistys ja operatiivinen vaihe)

Jäljempänä esitetyt tiedot ovat alustavia. Niitä täsmennetään myöhemmin, kun viraston lopulliset tehtävät ja henkilöstö- ja hallintoresurssien tarpeet ovat tiedossa.

Vuosi | Vaiheittain rekrytoitava henkilöstö |

2011 (ensimmäinen puolisko) | 15 |

2011 (toinen puolisko) | 60 |

2012 | 40 |

2013 | 5 |

YHTEENSÄ | 120 |

Ulkoisesta rekrytoinnista vastaa virasto itse.

Viraston henkilöstöön kuuluu sekä operatiivista että hallintohenkilöstöä, yhteensä 120 työntekijää. Tarvittavia henkilöstöresursseja koskeva arvio perustuu vaikutustenarvioinnin päivitettyihin lukuihin.

Arviolta 75 henkeä tarvitaan SIS II:n ja viisumitietojärjestelmän operatiiviseen hallinnointiin (johon sisältyy myös biometrinen kapasiteetti). Loput 45 henkeä sijoitettaisiin Eurodac-järjestelmän operatiiviseen hallinnointiin ja viraston hallintotehtäviin. Luvuissa on otettu huomioon myös virastolle osoitetut tutkimustyön seurantaan liittyvät tehtävät, pilottihankkeiden toteuttaminen komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä sekä neuvoa-antavien ryhmien avustaminen.

Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus (käynnistys ja operatiivinen vaihe)

SIS II:n, viisumitietojärjestelmän ja Eurodac-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista huolehtiminen, viisumitietojärjesteämään ja SIS II:een liittyvä, muun muassa lisätietojen vaihtoa koskeva koulutus, tutkimustoiminnan seuranta sekä pilottihankkeiden toteuttaminen komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä.

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot ( XX 01 04/05 – hallintomenot )

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. | YHT. |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | N/A | N/A | N/A | N/A |

- sisäinen | N/A | N/A | N/A | N/A |

- ulkopuolinen | N/A | N/A | N/A | N/A |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstön laji | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (18 01 01) | 1,2 | 1,5 | 0,9 | 0,6 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kansall. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.)[86] (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 1,2 | 1,5 | 0,9 | 0,6 |

Nämä kustannukset liittyvät henkilöstöön, joka valmistelee, arvioi, valvoo ja koordinoi viraston toimintaa komission sisällä.

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt – keskimääräiset vuotuiset kustannukset: 122 000 EUR/hlö

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella) |

Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n+5 | Vuosi n+6 ja myöh. | YHT. |

18 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 1,2 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[87] |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 1,2 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Virkamatkoihin luetaan myös käynnit jäsenvaltioissa, joissa järjestelmät sijaitsevat, ja viraston päätoimipaikassa sekä osallistuminen hallintoneuvoston ja neuvoa-antavien ryhmien kokouksiin.

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan osuudesta, joka voidaan myöntää hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jaossa ottaen huomioon talousarviorajoitukset.

[1] Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta ja ehdotukseen neuvoston päätökseksi SIS II- ja VIS-järjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvien tehtävien osoittamisesta asetuksella (EY) N:o XX/XX perustetulle virastolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla, KOM(2009) 293 lopullinen.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä, EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4;

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II), EUVL L 381, 28.12.2006, s. 1;

Neuvoston päätös 2007/533/YOS, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä, EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63;

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus), EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60;

Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi, EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129.

[3] Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä tehty yleissopimus (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19).

[4] EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4, ja EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63.

[5] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

[6] EYVL L 254, 19.8.1997, s. 1.

[7] EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1.

[8] EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4.

[9] EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1.

[10] EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.

[11] EUVL L 381, 28.12.2006, s. 1.

[12] EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63.

[13] EUVL L 79, 20.3.2007, s. 20.

[14] EUVL L 57, 1.3.2008, s. 1.

[15] EUVL L 57, 1.3.2008, s. 14.

[16] EUVL L 123, 8.5.2008, s. 1.

[17] EUVL L 299, 8.11.2008, s. 1.

[18] EUVL L 299, 8.11.2008, s. 43.

[19] EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5.

[20] EUVL L 305, 4.11.2006, s. 13.

[21] EUVL L 267, 27.9.2006, s. 41.

[22] EUVL L 194, 23.7.2008, s. 3.

[23] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

[24] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129.

[25] EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1. Euroopan parlamentille ja neuvostolle on toimitettu ehdotus tämän asetuksen uudelleenlaatimisesta (KOM(2008) 825 lopullinen).

[26] EYVL L 62, 5.3.2002, s. 1.

[27] Assessment of options for the long-term management of the second- generation Schengen Information System (SIS II), the Visa Information System (VIS) and EURODAC and other large-scale IT systems in the area of Justice, Freedom and Security , loppuraportti, 15.10.2007, RAND Europe.

[28] Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettu komission ehdotus asetuksen uudelleenlaatimisesta (KOM(2008) 825 lopullinen).

[29] EUVL L 396, 31.12.2004, s. 45.

[30] Nizzan sopimukseen liitetty 67 artiklaa koskeva pöytäkirja.

[31] Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi, EUVL L 66, 8.3.2006, s. 38.

[32] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[33] Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, EYVL L 93, 3.4.2001, s. 40–47.

[34] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[35] Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä niitä perusteita ja menettelyitä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta, EUVL L 53, 27.2.2008, s. 3.

[36] EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.

[37] Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen pöytäkirja Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, EUVL ....

[38] Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehty pöytäkirja Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa, Sveitsissä tai Liechtensteinissa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, EUVL…., ja Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehtyyn sopimukseen liitettävä pöytäkirja, EUVL L 57, 28.2.2006, s. 16.

[39] EUVL […].

[40] Euroopan parlamentin lausunto, annettu xxx, ja neuvoston päätös, tehty xxx, (ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ).

[41] EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.

[42] EUVL L 205, 28.12.2006, s. 63.

[43] EUVL L 213, 28.12.2006, s. 5.

[44] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

[45] EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1.

[46] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[47] EYVL 145, 31.5.2001, s. 43.

[48] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[49] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

[50] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[51] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

[52] EUVL L 66, 8.3.2006, s. 38.

[53] EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

[54] EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

[55] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[56] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

[57] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[58] EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.

[59] EUVL […].

[60] EUVL […].

[61] EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.

[62] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

[63] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[64] EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.

[65] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[66] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

[67] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[68] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä, EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.

[69] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus), EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

[70] Jaksotetut määrärahat (JM).

[71] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[72] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[73] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[74] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[75] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[76] Luvut perustuvat lähinnä vaikutustenarviointiin.

[77] Kustannuksiin sisältyvät juoksevat kulut, energia, turvatarkastukset, vakuutus.

[78] Nämä luvut ovat arvioita, joita on tarkistettava.

[79] Määräraha on tarkoitettu kattamaan toimintamenot, mm. matkakulut ja päivärahat sekä tulkkauksesta aiheutuvat menot (2 hallintoneuvoston kokousta ja 6 neuvoa-antavien ryhmien kokousta vuodessa).

[80] Päävastuu kääntämisestä kuuluu Luxemburgissa sijaitsevalle EU:n toimielinten käännöskeskukselle.

[81] Luku kattaa tämän asetuksen 5 ja 6 artiklan mukaisesti toteutettavat toteutettavuustutkimukset ja pilottihankkeet.

[82] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[83] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[84] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[85] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[86] Tässä vaiheessa näyttää siltä, että ulkopuolista henkilöstöä (ylim. toimihlöt, kansall. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) ei tarvita.

[87] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.