52009PC0102

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 4.3.2009

KOM(2009)102 lopullinen

2009/0033 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Asetusehdotuksella pyritään ensisijaisesti luomaan oikeudellinen kehys niiden Schengenin säännöstön määräysten asianmukaisen soveltamisen arviointia varten, jotka kuuluvat yhteisön oikeuden alaan. Asetusehdotuksen lisäksi esitetään ehdotus päätökseksi arviointimekanismin perustamisesta niiden Schengenin säännöstön osien soveltamisen valvontaa varten, jotka kuuluvat Euroopan unionin oikeuden alaan. Kaksinkertaisella arviointimekanismilla on tarkoitus varmistaa jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa kykyyn panna tehokkaasti ja tuloksekkaasti täytäntöön liitännäistoimet, jotka mahdollistavat sisärajattoman alueen luomisen.

Uuden mekanismin tavoitteeksi olisi asetettava Schengenin säännöstön avoin, tehokas ja johdonmukainen täytäntöönpano. Tämä vastaisi niitä muutoksia, joita oikeustilassa on tapahtunut sen jälkeen, kun Schengenin säännöstö sisällytettiin osaksi Euroopan unionia.

- Yleinen tausta

Schengenin säännöstöön perustuva sisärajaton alue, Schengen-alue, kehitettiin hallitustenvälisellä yhteistyöllä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, jolloin eräät jäsenvaltiot halusivat poistaa tarkastukset sisärajoilta ja ottaa käyttöön siihen tähtääviä liitännäistoimia, kuten ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia koskevat yhteiset säännöt, yhteinen viisumipolitiikka, poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustaminen. Sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia ei ollut mahdollista poistaa yhteisön toimin, sillä jäsenvaltiot eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että tarkastusten poistaminen olisi ollut välttämätöntä henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi (EY:n perustamissopimuksen 14 artikla). Vuosien mittaan kaikki silloiset jäsenvaltiot Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia lukuun ottamatta ovat kuitenkin liittyneet Schengen-alueeseen.

Schengenin säännöstö sisällytettiin osaksi Euroopan unionia Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä vuonna 1999.[1]

Schengen-alueen perustana on jäsenvaltioiden täysi luottamus toistensa kykyyn panna asianmukaisesti täytäntöön liitännäistoimet, jotka mahdollistavat tarkastusten poistamisen sisärajoilta. Esimerkiksi ulkorajoilla tehtävät tarkastukset suojaavat kyseisen jäsenvaltion lisäksi kaikkia muitakin jäsenvaltioita, joihin henkilöt voivat matkustaa vapaasti Schengen-alueen ulkorajan ylitettyään.

Turvatakseen keskinäisen luottamuksen Schengen-maat perustivat vuonna 1998 pysyvän komitean. Sen toimeksianto määritellään Schengenin toimeenpanevan komitean päätöksessä (SCH/Com-ex (98) 26 def.) ja se käsittää kaksi erillistä tehtävää:

1. varmistaa, täyttävätkö Schengen-alueen jäsenyyttä hakeneet jäsenvaltiot kaikki Schengenin säännöstön soveltamisen (eli rajatarkastusten poistamisen) edellytykset (”soveltamisen aloittaminen/soveltaminen”);

2. varmistaa, että Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon osallistuvat jäsenvaltiot soveltavat säännöstöä asianmukaisesti (”täytäntöönpano”).

Schengenin säännöstössä erotetaan siis toisistaan ”soveltamisen aloittaminen” ja ”täytäntöönpano”. Ennen kuin säännöstöä voidaan alkaa soveltaa, on tarkistettava, täyttyvätkö keskinäisen luottamuksen edellytykset. Sen jälkeen keskinäinen luottamus on säilytettävä varmistamalla, että säännöstö pannaan täytäntöön asianmukaisesti. Schengen-yhteistyön hallitustenvälisessä vaiheessa oli tarpeen antaa erityisiä määräyksiä, jotka koskivat asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamista.

Schengenin säännöstö sisällytettiin osaksi Euroopan unionia ilman, että sitä olisi neuvoteltu uudelleen. Pysyvä komitea ja sen toimeksianto vuodelta 1998 otettiin siis osaksi Euroopan unionia ilman muutoksia, tosin pysyvästä komiteasta tuli neuvoston alainen Schengen-arviointityöryhmä (SCH-EVAL). Työryhmän asettamisen oikeusperustana ovat EY:n perustamissopimuksen 66 artikla ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 ja 31 artikla, sillä Schengenin säännöstö kattaa sekä ensimmäisen että kolmannen pilarin alaan kuuluvia toimia.

Hallitustenvälisestä taustasta johtuen Schengenin säännöstöön liittyvä arviointi on ollut ja on edelleen täysin jäsenvaltioiden vastuulla, ja komissio osallistuu toimintaan tarkkailijana. Tämä on loogista toimeksiannon ensimmäistä osaa ajatellen, sillä Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioita koskevassa säännöstössä ei ole lainkaan vastaavaa jakoa ”soveltamisen aloittamisen” ja ”täytäntöönpanon” välillä. Lisäksi on huomattava, että sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamista ja Schengenin säännöstön täysimääräistä soveltamista koskeva päätöksentekomenettely sisältyi vuosina 2004 ja 2007 tapahtuneiden laajentumisten osalta liittymissopimuksiin eli primaarilainsäädäntöön. Liittymisasiakirjoissa määrättiin, että neuvoston on tehtävä asiasta päätös Euroopan parlamenttia kuultuaan. Komissiolle ei ole annettu aloiteoikeutta.

Lähestymistapa on kuitenkin vähemmän looginen toimeksiannon toisen osan kohdalla, varsinkin ensimmäiseen pilariin kuuluvien asioiden osalta. Jo siinä vaiheessa, kun Schengenin säännöstö sisällytettiin osaksi Euroopan unionia, komissio antoi lausunnon, jossa se katsoo, että ”Schengenin säännöstön arviointia ja soveltamista käsittelevän pysyvän komitean perustamisesta tehdyn Schengenin toimeenpanevan komitean päätöksen (SCH/Com-ex (98) 26 def., 16.9.1998) sisällyttäminen unionin puitteisiin ei millään tavalla vaikuta sille perustamissopimusten nojalla annettuihin toimivaltuuksiin eikä erityisesti sen tehtäviin perustamissopimusten valvojana”.

Jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että arviointi suoritetaan ennen soveltamisen aloittamista. Tämän vuoksi on mielekästä säilyttää arviointi edelleen jäsenvaltioiden vastuulla. Jos jäsenvaltio ei noudata annettuja suosituksia, ei päätöstä sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamisesta voida tehdä. Tämä on tehokas keino edistää Schengenin säännöstön täysimääräistä ja asianmukaista soveltamista. Komissio aikoo jatkossakin osallistua arviointiin tarkkailijana.

- Schengenin säännöstön asianmukaisen soveltamisen arviointia on parannettava

Vuonna 2004 laaditussa Haagin ohjelmassa komissiota pyydettiin, heti kun tarkastusten poistaminen sisärajoilta on saatu päätökseen, tekemään ehdotus ” nykyisen Schengenin arviointimekanismin täydentämisestä valvontamekanismilla, jossa varmistettaisiin jäsenvaltioiden asiantuntijoiden täysimääräinen osallistuminen ja johon sisältyisi myös yllätystarkastuksia ”.

Jäsenvaltiot ja komissio ovat vuodesta 1999 lähtien keskustelleet useaan otteeseen Schengenin arviointimekanismin tehostamisesta. Erityisesti tämä koskee toimeksiannon toista osaa eli Schengenin säännöstön asianmukaisen soveltamisen varmistamista sen jälkeen, kun tarkastukset on poistettu sisärajoilta. Arviointimekanismissa on havaittu seuraavat keskeiset puutteet:

1. Arviointimekanismin perustana olevat nykyiset menetelmät ovat riittämättömät. Säännöt, jotka koskevat arvioinnin johdonmukaisuutta ja arviointitiheyttä, eivät ole selkeät. Yllätyskäyntejä paikalle ei tehdä järjestelmällisesti.

2. Tarvitaan menetelmä ensisijaisten tavoitteiden määrittämiseksi riskianalyysin pohjalta.

3. Olisi varmistettava pätevien asiantuntijoiden käyttö koko arviointiprosessin ajan. Arviointiin osallistuvilla asiantuntijoilla olisi oltava riittävästi lainsäädännön tuntemusta ja käytännön kokemusta. Jos kukin jäsenvaltio lähettää asiantuntijan kaikille paikalle tehtäville käynneille, tarkastustoiminnan tehokkuus saattaa kärsiä. Olisi tehtävä päätös tarkastuskäynteihin osallistuvien asiantuntijoiden sopivasta määrästä.

4. Olisi tehostettava jälkiarviointimekanismia, jonka avulla arvioidaan paikalle tehtyjen käyntien jälkeen annettujen suositusten jatkotoimia, sillä puutteiden korjaamiseksi toteutettavat toimet ja niiden täytäntöönpanolle asetettu aikataulu vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen.

5. Komission institutionaalinen vastuu perustamissopimuksen valvojana ensimmäisen pilarin alaan kuuluvissa asioissa ei näy mitenkään tämänhetkisessä arviointijärjestelmässä.

Puutteet on tarkoitus korjata seuraavin keinoin:

Arviointimenetelmä

Tässä ehdotuksessa esitetään selkeä ohjelmasuunnitelma, joka käsittää sekä monivuotisia että vuosiohjelmia ja niihin kuuluvia ennalta ilmoitettavia ja yllätyskäyntejä paikalle. Jäsenvaltioita on jatkossakin tarkoitus arvioida säännöllisesti, jotta varmistetaan Schengenin säännöstön asianmukainen soveltaminen kaikilta osin. Arviointi voidaan kohdistaa kaikkiin niihin Schengenin säännöstön määräyksiin, joille on vahvistettu oikeusperusta Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa.

Arviointi voidaan toteuttaa kyselylomakkeiden tai paikalle tehtävien käyntien kautta tai näiden yhdistelmällä. Jälkimmäisessä tapauksessa käynnit paikalle voidaan toteuttaa pian sen jälkeen, kun kyselylomakkeisiin on saatu vastaukset.

Viime vuosina jäsenvaltiot eivät ole nähneet tarpeelliseksi suorittaa paikalla tehtäviä arviointeja rikosoikeudellisen yhteistyön, aseiden tai huumausaineiden osalta. Myöskään tietosuojan osalta ei ole tehty säännöllisesti arviointeja paikalla.

Paikalle tehtävät käynnit eivät kuitenkaan koske pelkästään ulkorajoja ja viisumikysymyksiä, vaan ne voivat kattaa kaikki Schengenin säännöstön osat, myös määräykset tarkastusten poistamisesta sisärajoilta. Aseiden osalta olisi huomattava, että kun Schengenin säännöstö sisällytettiin osaksi Euroopan unionia, kyseiset Schengenin säännöstön määräykset korvattiin aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta 18 päivänä kesäkuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/477/ETY[2]. EY:n perustamissopimuksen mukaisesti komissiolle annettiin tehtäväksi varmistaa, että jäsenvaltiot saattavat direktiivin asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Koska jäsenvaltiot eivät ole nähneet tarpeelliseksi suorittaa paikalla tehtäviä arviointeja, ei direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon valvontaa tarvitse sisällyttää tähän ehdotukseen.

Komissio päättää, tarvitaanko käyntejä paikalle, kuultuaan jäsenvaltioita ja ottaen huomioon muutokset kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä, menettelyissä tai järjestelyissä sekä Frontexin laatiman riskianalyysin ulkorajoista ja viisumikysymyksistä.

Vuosiohjelmaan voidaan tarvittaessa sisällyttää myös alakohtaisia tai alueellisia arviointeja.

Säännöllisten arviointien lisäksi voidaan tehdä yllätyskäyntejä paikalle. Ne pohjautuvat Frontexin tekemään riskianalyysiin tai jostakin toisesta lähteestä saatuun tietoon siitä, että yllätyskäynti olisi tarpeen.

Sekä monivuotisia että vuosiohjelmia voidaan tarvittaessa mukauttaa.

Jäsenvaltioiden asiantuntemus

Jäsenvaltioiden asiantuntijat osallistuvat asianmukaisen soveltamisen varmistamiseen muilla yhteisön oikeuden piiriin kuuluvilla aloilla esimerkiksi ilmailun ja merenkulun turvatoimien osalta. Koska jäsenvaltioiden sisäisen turvallisuuden kannalta on olennaista, että liitännäistoimet, jotka mahdollistavat tarkastusten poistamisen sisärajoilta, pannaan asianmukaisesti täytäntöön, on jäsenvaltioiden asiantuntijoilla jatkossakin keskeinen rooli arviointimenettelyssä. Asiantuntijat osallistuvat sekä ennalta ilmoitettaviin että yllätyskäynteihin ja antavat komissiolle neuvoja arviointiin sovellettavien monivuotisten ja vuosiohjelmien laadinnassa.

Asiantuntemuksen korkean tason varmistamiseksi jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että asiantuntijoilla on asianmukainen pätevyys, myös vankka teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemusta arvioitavilta aloilta sekä hyvät tiedot paikalle tehtävien käyntien periaatteista, menettelyistä ja tekniikoista.

Keskeisten laitosten (kuten Frontexin) olisi järjestettävä asianmukaista koulutusta. Lisäksi jäsenvaltioille on osoitettava varat aloitteisiin, jotka koskevat erityiskoulutusta Schengenin säännöstön arvioinnin alalla (esim. koulutus, joka koskee ulkorajarahaston sääntöjen mukaisesti hyväksyttyjen yhteisön toimien ensisijaisia tavoitteita).[3]

Paikalle tehtäviin käynteihin osallistuvien asiantuntijoiden määrää on vähennettävä, jotta arviointi olisi mahdollisimman tehokasta. Siksi ennalta ilmoitettaviin arviointikäynteihin osallistuvien asiantuntijoiden lukumäärä olisi rajoitettava kahdeksaan. Koska lyhyellä varoitusajalla tehtäviin yllätyskäynteihin saattaa olla vaikeampi löytää asiantuntijoita, olisi kyseisiin käynteihin osallistuvien asiantuntijoiden määrä rajoitettava kuuteen.

Se, onko jäsenvaltio pannut asianmukaisesti täytäntöön toimet, joilla turvataan EY:n perustamissopimuksen 14 artiklan mukainen henkilöiden vapaa liikkuvuus, ei vaikuta muiden jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen. Sen vuoksi sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamista koskeva arviointi voidaan antaa kokonaisuudessaan komission tehtäväksi. Mainittakoon, että sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamista koskeva valvonta ei kuulu hallitustenvälisen toimeksiannon piiriin.

Arvioinnin seuranta

Jotta arvioinnin aikana todetut heikkoudet ja puutteet voidaan korjata, olisi kaikki havainnot ryhmiteltävä kertomuksessa johonkin kolmesta luokasta. Arvioinnin kohteena olevan jäsenvaltion on toimitettava kertomusta koskevat huomautuksensa kahden viikon kuluessa sekä esitettävä kuuden viikon kuluessa toimintasuunnitelma siitä, miten puutteet on tarkoitus korjata. Jäsenvaltiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskeva selvitys. Riippuen havaituista puutteista komissio voi suunnitella ja toteuttaa ennalta ilmoitettavia tai yllätyskäyntejä paikalle varmistaakseen, että toimintasuunnitelma pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Jos on kyse vakavista puutteista, komission on ilmoitettava asiasta viipymättä neuvostolle.

Tämä ei vaikuta komission oikeuteen käynnistää rikkomusmenettely missä tahansa arvioinnin vaiheessa. Jäsenvaltio on saattanut rikkoa Schengenin säännöstön määräyksiä esimerkiksi silloin, jos se on kieltänyt maahanpääsyn henkilöiltä, joilla on jonkin toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva Schengen-viisumi. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltion sisäinen turvallisuus ei ole uhattuna, mutta jäsenvaltio rikkoo kuitenkin yhteisön lainsäädäntöä.

Schengenin säännöstön sisällyttäminen osaksi Euroopan unionia

EY:n perustamissopimuksessa määrätyt komission velvollisuudet huomion ottaen on välttämätöntä, että komissio ottaa vetovastuun Schengenin arviointiprosessista, jotta se voi arvioida Schengenin säännöstön asianmukaista soveltamista siinä vaiheessa, kun tarkastukset on poistettu sisärajoilta. Myös jäsenvaltioiden asiantuntemusta tarvitaan, jotta voidaan varmistaa täytäntöönpano paikalla ja edistää jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta.

Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden osallistumisesta aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin talousarviosta.

Lisäksi olisi muistettava, että komission valtuudet toimia perustamissopimusten valvojana koskevat myös niitä määräyksiä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava liittymishetkestä alkaen. Uusi arviointimekanismi ei kata kyseisten määräysten asianmukaista soveltamista, sillä neuvoston on ensin arvioitava soveltamista, jotta se voi päättää, voidaanko tarkastukset poistaa sisärajoilta.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Toimeenpanevan komitean päätös Schengenin säännöstön arviointia ja soveltamista käsittelevän pysyvän komitean perustamisesta (SCH/Com-ex (98) 26 def., 16.9.1998)

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotus on Euroopan unionin nykyisten toimintalinjojen ja tavoitteiden mukainen erityisesti siltä osin, että sillä pyritään luomaan ja pitämään yllä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta.

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN

Neuvoston Schengen-arviointityöryhmässä on käyty vuodesta 1999 useaan otteeseen keskusteluja Schengenin arviointimekanismin tehostamisesta. Työryhmässä on sovittu esimerkiksi arviointeihin osallistuvien asiantuntijoiden määrän rajoittamisesta. Tämä sopimus ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova, ja jokaisella jäsenvaltiolla on edelleen oikeus lähettää oma asiantuntijansa arviointikäynneille. Sen vuoksi arviointikäynnit on toisinaan vaikea saada sujumaan joustavasti. Työryhmässä on keskusteltu myös arviointitiheydestä ja -menetelmistä.

Komissio järjesti huhtikuussa 2008 asiantuntijakokouksen. Jäsenvaltiot olivat yhtä mieltä komission havaitsemista puutteista. Vaikka jäsenvaltiot katsoivat, että nykyistä mekanismia on muutettava, eräät jäsenvaltiot ilmaisivat epäilyksensä komission institutionaalisesta roolista uudessa Schengenin arviointimekanismissa.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotetussa asetuksessa säädetään uudesta Schengenin arviointimekanismista, jolla pyritään varmistamaan Schengenin säännöstön avoin, tehokas ja johdonmukainen täytäntöönpano. Lisäksi säädös kuvastaa niitä muutoksia, joita oikeustilassa on tapahtunut sen jälkeen, kun Schengenin säännöstö sisällytettiin osaksi Euroopan unionia.

- Oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 66 artikla. Hallitustenvälisen toimeksiannon oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 66 artikla (kolmannen pilarin osalta myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 ja 31 artikla). Arvioinnin alat ovat edelleen samat.

- Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti säädösehdotuksen tavoite, tällä hetkellä neuvoston vastuulle kuuluvan nykyisen Schengen-arviointimekanismin tehostaminen, voidaan saavuttaa ainoastaan yhteisön tasolla.

Tämä ehdotus on nykyisen sääntelyjärjestelmän mukainen, vaikka siinä rajoitetaan arviointiin osallistuvien asiantuntijoiden lukumäärää ja tehostetaan arviointia. Tämä ehdotus rajoittuu siihen, mikä on tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi.

- Sääntelytavan valinta

Koska yhteisön lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen valvontaan tarkoitettu arviointimekanismi ei voi edellyttää jäsenvaltioilta minkäänlaisia toimia, joilla se saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä, on oikeudelliseksi välineeksi valittu asetus.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komissio on laatinut yhteisen rahoitusselvityksen, joka koskee myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla ehdotettua päätöstä. Rahoitusselvitys on tämän asetuksen liitteenä. Komissiolle on osoitettava riittävät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit, sillä se on vastuussa uudesta Schengenin arviointimekanismista. Myös jäsenvaltioiden asiantuntijoille aiheutuvat kustannukset on tarkoitus korvata.

5. LISÄTIEDOT

Perustamissopimuksiin liitetyistä pöytäkirjoista ja kolmansien maiden kanssa tehdyistä assosiaatiosopimuksista aiheutuvat seuraukset

Ehdotuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen IV osasto, joten siihen sovelletaan vaihtelevan geometrian järjestelmää, joka perustuu Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan asemasta tehtyihin pöytäkirjoihin sekä Schengen-pöytäkirjaan.

Tämä ehdotus koskee Schengenin säännöstön kehittämistä. Pöytäkirjojen osalta on sen vuoksi otettava huomioon seuraavat vaikutukset:

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti : Tässä ehdotuksessa esitetään arviointimekanismi, joka kattaa sellaiset Schengenin säännöstön määräykset, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY ja Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY nojalla. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän asetuksen antamiseen, asetus sitoo niitä ja asetusta sovelletaan niihin vain siltä osin kuin arviointimekanismi kattaa ne Schengenin säännöstön määräykset, joiden soveltamiseen Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat, kuten liikenteenharjoittajan vastuuta ja huumausaineita koskevat määräykset.

Tanska : Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja EY:n perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla, lukuun ottamatta toimenpiteitä, joilla määritetään ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, tai yhtenäistä viisumin kaavaa koskevia toimenpiteitä.

Koska tämä ehdotus koskee Schengenin säännöstön kehittämistä, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska päättää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on tehnyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston määräysten nojalla päätöksen Schengenin säännöstöön perustuvasta ehdotuksesta tai aloitteesta, saattaako Tanska kyseisen päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Schengenin säännöstöä kehittävien säädösten kaksivaiheisesta täytäntöönpanomenettelystä uusille jäsenvaltioille aiheutuvat seuraukset (Bulgaria, Kypros ja Romania):

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan[4] 3 artiklan 1 kohdan ja vuoden 2005 liittymisasiakirjan[5] 4 artiklan 1 kohdan mukaan Schengenin säännöstön määräykset ja Schengenin säännöstöön perustuvat tai muutoin siihen liittyvät säädökset, jotka on lueteltu vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä I ja vuoden 2005 liittymisasiakirjan liitteessä II, sitovat uusia jäsenvaltioita ja niitä sovelletaan niissä liittymispäivästä alkaen. Myös sellaiset määräykset ja säädökset, joita ei mainita liitteissä, sitovat uusia jäsenvaltioita liittymisestä alkaen, mutta niitä sovelletaan uusissa jäsenvaltioissa vasta neuvoston asiaa koskevan päätöksen perusteella mainittujen artiklojen mukaisesti.

Kyseessä on kaksivaiheinen täytäntöönpanomenettely, jonka mukaisesti tietyt Schengenin säännöstön määräykset ovat sitovia ja niitä sovelletaan liittymispäivästä alkaen, kun taas muut määräykset, erityisesti sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamista koskevat määräykset, ovat sitovia liittymispäivästä alkaen, mutta niitä sovelletaan uusissa jäsenvaltioissa vasta neuvoston tehtyä asiaa koskevan päätöksen.

Ehdotetussa asetuksessa määritellään, miten Schengenin säännöstön asianmukainen täytäntöönpano on tarkoitus varmistaa sen jälkeen, kun tarkastukset on poistettu sisärajoilta.

On huomattava, että komissio toimii edelleen perustamissopimusten valvojana niiden määräysten osalta, joita on sovellettava liittymisestä alkaen. Ehdotetussa asetuksessa esitettyä arviointimekanismia sovelletaan kyseisiin määräyksiin kuitenkin vasta sitten, kun neuvosto on tehnyt Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa koskevan arvioinnin päättääkseen, voidaanko tarkastukset poistaa sisärajoilta.

Norja ja Islanti: Norjan ja Islannin osalta tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[6] tarkoitetulla tavalla.

Sveitsi: Sveitsin osalta tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[7] tarkoitetulla tavalla.

Liechtenstein: Liechtensteinin osalta tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä pöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla aloilla, joihin viitataan neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A–G alakohdassa tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/261/EY[8] 3 artiklan kanssa.

On korostettava, että jos Islanti, Norja, Sveitsi tai Liechtenstein eivät noudata Schengenin säännöstön soveltamista koskevia määräyksiä, on asia vietävä edellä mainittujen sopimusten nojalla perustettujen sekakomiteoiden käsiteltäväksi ja siihen sovelletaan riitojen ratkaisemista koskevia määräyksiä.

Sellaisista jäsenvaltioista tulevien asiantuntijoiden osallistuminen, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä kokonaisuudessaan tai jotka voivat soveltaa vain tiettyjä säännöstön määräyksiä:

Bulgarian, Kyproksen ja Romanian asiantuntijat voivat osallistua niiden Schengenin säännöstön määräysten arviointiin, joita kyseiset maat soveltavat liittymisasiakirjojen mukaisesti (esim. ulkorajoja koskevat määräykset SIS:iä lukuun ottamatta).

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asiantuntijat voivat osallistua ainoastaan niiden Schengenin säännöstön määräysten arviointiin, jotka on jo pantu täytäntöön.

2009/0033 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 66 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Haagin ohjelmassa[9] komissiota pyydettiin, heti kun tarkastusten poistaminen sisärajoilta on saatu päätökseen, tekemään ehdotus ” nykyisen Schengenin arviointimekanismin täydentämisestä valvontamekanismilla, jossa varmistettaisiin jäsenvaltioiden asiantuntijoiden täysimääräinen osallistuminen ja johon sisältyisi myös yllätystarkastuksia ”.

(2) Toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 tekemällä päätöksellä[10] perustettiin pysyvä Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitea. Pysyvälle komitealle annetun toimeksiannon mukaan sen tehtävänä on ensinnäkin tutkia, täyttääkö valtio, joka on ehdolla saattamaan Schengenin sopimuksen voimaan, kaikki sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamista koskevat edellytykset, ja toisaalta seurata Schengenin säännöstön asianmukaista soveltamista valtioissa, jotka jo soveltavat sitä täysimääräisesti.

(3) Jotta voidaan varmistaa Schengenin säännöstön soveltaminen, tarvitaan erityinen arviointimekanismi, sillä sisärajoilla tehtävistä tarkastuksista luopuneiden jäsenvaltioiden välillä on oltava luja keskinäinen luottamus ja toisaalta Schengenin säännöstön soveltaminen edellyttää yhdenmukaisia ja korkeatasoisia vaatimuksia. Mekanismin olisi perustuttava komission ja kyseisten jäsenvaltioiden tiiviiseen yhteistyöhön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 226 artiklaan perustuvia komission valtuuksia.

(4) Vuonna 1998 käyttöön otettua arviointimekanismia olisi tämän vuoksi tarkistettava pysyvän komitean toimeksiannon toisen osan suhteen. Pysyvän komitean toimeksiannon ensimmäisen osan soveltamista olisi jatkettava sellaisena kuin se on määritelty 16 päivänä syyskuuta 1998 tehdyn päätöksen I osassa.

(5) Schengenin säännöstö käsittää sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia määräyksiä. Aiemmista arvioinneista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tarvitaan johdonmukainen arviointimekanismi, joka kattaa molemmat pilarit.

(6) Tämä asetus on välttämätön oikeusperusta arviointimekanismin täytäntöönpanolle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen soveltamisalaan. Arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten … päivänä … tehty neuvoston päätös XXXX/XXX/YOS muodostaa välttämättömän oikeusperustan arviointimekanismin täytäntöönpanolle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan.

(7) Vaikka arviointimekanismin perustamiseen tarvittava oikeusperusta muodostuu erillisistä säädöksistä, olisi kaikki arvioinnit periaatteessa toteutettava yhden mekanismin puitteissa. Sen vuoksi näiden säädösten tiettyjen säännösten olisi oltava yhtäpitävät.

(8) Arviointimekanismiin olisi sisällytettävä avoimet, tehokkaat ja selkeät säännöt, jotka koskevat arvioinnissa käytettäviä menetelmiä, pätevien asiantuntijoiden käyttöä paikalle tehtävissä käynneissä sekä arvioinnin yhteydessä tehtyjen havaintojen seurantaa. Menetelmiin olisi erityisesti sisällytettävä paikalle tehtäviä yllätyskäyntejä, joilla täydennetään ennalta ilmoitettuja käyntejä etenkin rajavalvontaa ja viisumeja koskevissa asioissa.

(9) Arviointimekanismin puitteissa olisi myös varmistettava, että jäsenvaltiot noudattavat lainsäädäntöä, joka koskee tarkastusten poistamista sisärajoilta ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia. Koska nämä määräykset eivät erityisen luonteensa vuoksi vaikuta jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen, vastuu paikalle tehtävistä tarkastuksista olisi annettava yksinomaan komissiolle.

(10) Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston[11], jäljempänä ’Frontex’, olisi tuettava mekanismin täytäntöönpanoa ensisijaisesti laatimalla riskianalyysi, joka koskee ulkorajoja. Lisäksi mekanismin puitteissa olisi voitava hyödyntää viraston asiantuntemusta ulkorajoille tapauskohtaisesti tehtävissä käynneissä.

(11) Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että paikan päälle tehtäviin käynteihin osallistuvat asiantuntijat ovat riittävän kokeneita ja että heille on annettu tehtävään tarvittava erityiskoulutus. Keskeisten laitosten (kuten Frontexin) olisi järjestettävä asianmukaista koulutusta. Lisäksi jäsenvaltioille on osoitettava varat aloitteisiin, jotka koskevat erityiskoulutusta Schengenin säännöstön arvioinnin alalla, hyödyntämällä olemassa olevia rahoitusvälineitä ja niiden kehittämistä.

(12) Tämä asetus ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 tekemä päätös, siltä osin kuin sitä ei kumota tällä asetuksella, eivät rajoita Euroopan yhteisön perustamissopimukseen pohjautuvia komission valtuuksia, jotka koskevat Kyproksen tasavallan osalta vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Schengenin säännöstön määräysten soveltamista sekä Bulgarian tasavallan ja Romanian osalta vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Schengenin säännöstön määräysten soveltamista.

(13) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus tämän vuoksi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen. Koska tämän asetuksen tarkoituksena on Schengenin säännöstön kehittäminen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(14) Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu siltä osin kuin arvioinnin kohteena olevat Schengenin säännöstön määräykset sisältyvät Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehtyyn neuvoston päätökseen 2000/365/EY[12] ja Schengenin säännöstön osien voimaansaattamisesta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa 22 päivänä joulukuuta 2004 tehtyyn neuvoston päätökseen 2004/926/EY[13]. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tämän asetuksen antamiseen, asetus sitoo sitä ja asetusta sovelletaan siihen vain mainituilta osin.

(15) Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti osallistuu siltä osin kuin arvioinnin kohteena olevat Schengenin säännöstön määräykset sisältyvät Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehtyyn neuvoston päätökseen 2002/192/EY[14]. Sen vuoksi Irlanti osallistuu tämän asetuksen antamiseen, asetus sitoo sitä ja asetusta sovelletaan siihen vain mainituilta osin.

(16) Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[15] tarkoitetulla tavalla aloilla, joihin viitataan kyseisen sopimuksen tietyistä yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[16] 1 artiklan A–G alakohdassa, lukuun ottamatta 13 artiklan 7 kohtaa ja 16 artiklan kolmatta luetelmakohtaa.

(17) Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[17] tarkoitetulla tavalla aloilla, joihin viitataan neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A–G alakohdassa tarkasteltuna yhdessä 27 päivänä helmikuuta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY[18] 3 artiklan kanssa, lukuun ottamatta 13 artiklan 7 kohtaa ja 16 artiklan kolmatta luetelmakohtaa.

(18) Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä pöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla aloilla, joihin viitataan neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A–G alakohdassa tarkasteltuna yhdessä 26 päivänä maaliskuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/261/EY[19] 3 artiklan kanssa, lukuun ottamatta 13 artiklan 7 kohtaa ja 16 artiklan kolmatta luetelmakohtaa.

(19) Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muutoin siihen liittyvä säädös.

(20) Bulgarian ja Romanian osalta tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muutoin siihen liittyvä säädös,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

Tällä asetuksella perustetaan arviointimekanismi, jotta voidaan varmistaa Schengenin säännöstön soveltaminen niissä jäsenvaltioissa, joihin sovelletaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ja niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat saaneet neuvostolta luvan osallistua vain joidenkin Schengenin säännöstön määräysten soveltamiseen.

Jäsenvaltiot, jotka ovat saaneet luvan osallistua vain joidenkin Schengenin säännöstön määräysten soveltamiseen, osallistuvat ainoastaan niiden määräysten arviointiin, joiden soveltamiseen ne ovat saaneet luvan ja joita ne jo soveltavat.

Jäsenvaltiot, jotka eivät vielä sovella täysimääräisesti Schengenin säännöstöä, osallistuvat ainoastaan niiden määräysten arviointiin, joita ne jo soveltavat.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’Schengenin säännöstöllä’ niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka on sisällytetty osaksi Euroopan unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyllä pöytäkirjalla, sekä säädöksiä, jotka perustuvat Schengenin säännöstöön tai muutoin liittyvät siihen, siltä osin kuin kyseisille määräyksille ja säädöksille on vahvistettu oikeusperusta Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa.

3 artikla

Velvollisuudet

1. Komissio vastaa arviointimekanismin täytäntöönpanosta. Mekanismia koordinoi ryhmä, jäljempänä ’koordinointiryhmä’, joka koostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista. Ryhmän puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komissio voi pyytää Frontexia osallistumaan koordinointiryhmään.

2. Jäsenvaltioiden on tehtävä koordinointiryhmässä yhteistyötä komission kanssa, jotta komissio kykenee suorittamaan sille tässä asetuksessa annetut tehtävät. Jäsenvaltioiden on lisäksi tehtävä yhteistyötä komission kanssa arviointien valmisteluvaiheessa, paikalle tehtävien käyntien yhteydessä sekä selvitysten antamisvaiheessa ja seurantavaiheessa.

4 artikla

Arvioinnit

1. Arvioinnit voivat käsittää kyselylomakkeita ja käyntejä paikalle. Kumpiakin voidaan täydentää lausunnoilla, joita arvioinnin kohteena oleva jäsenvaltio laatii arvioitavasta alasta. Paikalle tehtäviä käyntejä ja kyselylomakkeita voidaan käyttää erikseen tai yhdessä tiettyjen jäsenvaltioiden tai tiettyjen alojen osalta. Paikalle tehtävistä käynneistä voidaan ilmoittaa etukäteen, tai ne voivat olla yllätyskäyntejä.

2. Arvioinnin kohteena olevat alat on lueteltu tämän asetuksen liitteessä siltä osin kuin ne liittyvät säädöksiin tai määräyksiin, joille on vahvistettu oikeusperusta Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa. Liitteessä oleva luettelo kyseisistä aloista ei ole tyhjentävä.

5 artikla

Monivuotinen ohjelma

1. Komissio laatii viisi vuotta kattavan monivuotisen arviointiohjelman tiiviissä yhteistyössä koordinointiryhmän kanssa viimeistään kolme kuukautta ennen seuraavan viisivuotiskauden alkua.

2. Monivuotisessa ohjelmassa luetellaan kunakin vuonna arvioitavat jäsenvaltiot. Jokainen jäsenvaltio arvioidaan ainakin kerran kunkin viisivuotiskauden aikana. Jäsenvaltioiden arviointijärjestys riippuu riskianalyysista, jossa otetaan huomioon muuttopaineet, edellisestä arvioinnista kulunut aika ja tarve säilyttää tasapaino arvioitavana olevien Schengenin säännöstön määräysten välillä.

3. Monivuotiseen ohjelmaan liitetään vakiokyselylomake.

4. Monivuotista ohjelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa tiiviissä yhteistyössä koordinointiryhmän kanssa.

6 artikla

Riskianalyysi

1. Frontexin on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta kunakin vuonna riskianalyysi, jossa otetaan huomioon muuttopaineet sekä annetaan suosituksia tulevan vuoden arviointien painopisteistä. Suosituksissa on viitattava tiettyihin ulkorajojen osiin ja tiettyihin rajanylityspaikkoihin, jotka on arvioitava tulevana vuonna monivuotisen ohjelman puitteissa. Komissio välittää kyseisen riskianalyysin jäsenvaltioille.

2. Frontexin on toimitettava komissiolle samaan 1 kohdassa säädettyyn määräaikaan mennessä erillinen riskianalyysi sekä suositukset arviointien painopisteistä, jotka on pantava täytäntöön tekemällä tulevana vuonna yllätyskäyntejä paikalle. Suositukset voivat koskea mitä tahansa aluetta tai tiettyä alaa, ja niissä on lueteltava ainakin kymmenen ulkorajojen osaa ja kymmenen rajanylityspaikkaa.

7 artikla

Vuosiohjelma

1. Komissio laatii vuosittaisen arviointiohjelman viimeistään 30 päivänä marraskuuta edellisenä vuonna, ottaen huomioon Frontexin 6 artiklan mukaisesti tekemän riskianalyysin. Ohjelmaan voi sisältyä seuraavien seikkojen arviointi:

- Schengenin säännöstön soveltaminen yhdessä jäsenvaltiossa, joka määritetään monivuotisessa ohjelmassa,

ja lisäksi tarvittaessa:

- tiettyjen Schengenin säännöstön määräysten soveltaminen useissa jäsenvaltioissa (temaattiset arvioinnit),

- Schengenin säännöstön soveltaminen useissa jäsenvaltioissa (alueelliset arvioinnit).

2. Ohjelman ensimmäisessä osassa, jonka komissio laatii tiiviissä yhteistyössä koordinointiryhmän kanssa, luetellaan monivuotisen ohjelman mukaisesti tulevana vuonna arvioitavat jäsenvaltiot. Lisäksi kyseinen osa käsittää luettelon arvioitavista aloista sekä kyselylomakkeen, joka toimitetaan asianomaisille jäsenvaltioille. Jos arviointi on mahdollista tehdä tässä vaiheessa, ohjelmassa luetellaan paikalle tehtävät käynnit.

Komissio päättää, tarvitaanko käyntiä paikalle vai ei, arvioituaan kyselylomakkeeseen saadut vastaukset.

Käynti paikalle voidaan tehdä aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on toimittanut kyselylomakkeen jäsenvaltiolle.

3. Komissio laatii ohjelman toisen osuuden, jossa luetellaan tulevana vuonna paikalle tehtävät yllätyskäynnit. Ohjelman tätä osuutta on käsiteltävä luottamuksellisena, eikä sitä toimiteta jäsenvaltioille.

4. Vuosiohjelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa 2 ja 3 kohdassa esitettyjen säännösten mukaisesti.

8 artikla

Luettelo asiantuntijoista

1. Komissio laatii luettelon asiantuntijoista, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet paikalle tehtäviä käyntejä varten. Luettelo toimitetaan koordinointiryhmälle.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kunkin asiantuntijan erityisalat viitaten tämän asetuksen liitteessä lueteltuihin aloihin. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista muutoksista mahdollisimman pian.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ne asiantuntijat, jotka ovat käytettävissä yllätyskäyntejä varten 9 artiklan 5 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

4. Asiantuntijoilla on oltava asianmukainen pätevyys, myös vankka teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemusta arviointimekanismin kattamilta aloilta sekä hyvät tiedot arvioinnin periaatteista, menettelyistä ja tekniikoista, ja lisäksi asiantuntijoiden on kyettävä ilmaisemaan itseään tehokkaasti yhteisellä kielellä.

5. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden nimeämät asiantuntijat täyttävät edellisessä kohdassa määritetyt vaatimukset, ja ilmoitettava asiantuntijoille annettu koulutus. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiantuntijoille annetaan jatkuvasti koulutusta, jotta he täyttäisivät kyseiset vaatimukset jatkossakin.

9 artikla

Paikalle tehtävistä käynneistä vastaavat ryhmät

1. Paikalle tehtävistä käynneistä vastaavat komission nimeämät ryhmät. Ryhmät koostuvat asiantuntijoista, jotka on valittu 8 artiklassa tarkoitetusta asiantuntijoiden luettelosta, sekä yhdestä tai useammasta komission virkamiehestä. Komissio huolehtii siitä, että kunkin ryhmän asiantuntijat edustavat tasapuolista maantieteellistä jakaumaa ja riittävää asiantuntemusta. Jäsenvaltioiden asiantuntijat eivät saa osallistua siihen jäsenvaltioon tehtävään käyntiin, jossa ne ovat töissä.

2. Komissio voi pyytää Frontexia nimeämään edustajan, joka osallistuu tarkkailijana ulkorajoille tehtävään käyntiin.

3. Ennalta ilmoitettuun, paikalle tehtävään arviointikäyntiin voi osallistua enintään kahdeksan asiantuntijaa ja paikalle tehtävään yllätyskäyntiin enintään kuusi asiantuntijaa.

4. Komissio tiedottaa ennalta ilmoitettavista käynneistä niille jäsenvaltioille, joiden asiantuntijat on nimetty 1 kohdan mukaisesti, viimeistään neljä viikkoa ennen suunniteltua käyntiä. Jäsenvaltioiden on vahvistettava viikon kuluessa, ovatko asiantuntijat käytettävissä.

5. Yllätyskäynneistä komissio tiedottaa 1 kohdan mukaisesti valituille asiantuntijoille viimeistään viikkoa ennen suunniteltua käyntiä. Jäsenvaltioiden on vahvistettava 48 tunnin kuluessa, ovatko asiantuntijat käytettävissä.

6. Paikalle tehtäviä käyntejä koordinoiva asiantuntija on komission virkamies.

10 artikla

Paikalle tehtävien käyntien toteuttaminen

1. Ryhmät, jotka tekevät käyntejä paikalle, toteuttavat kaikki tarpeelliset valmistelutoimet, jotta käynnit olisivat tehokkaita, tarkkoja ja johdonmukaisia.

2. Ennen paikalle tehtäviä käyntejä jäsenvaltioille tiedotetaan asiasta

- vähintään kaksi kuukautta ennen ennalta ilmoitettavan käynnin suunniteltua ajankohtaa;

- vähintään 24 tuntia ennen yllätyskäyntiä.

3. Kaikilla käyntejä paikan päälle tekevän ryhmän jäsenillä on oltava mukanaan henkilötodistus, josta käy ilmi, että heillä on oikeus tehdä komission puolesta käynti paikalle.

4. Käynnin kohteena olevan jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että asiantuntijaryhmä voi olla suoraan yhteydessä asiaankuuluviin henkilöihin. Sen on varmistettava, että ryhmällä on pääsy kaikille arvioinnin kannalta tarpeellisille alueille ja kaikkiin tarpeellisiin tiloihin ja että ryhmällä on mahdollisuus tutustua kaikkiin arvioinnissa tarvittaviin asiakirjoihin. Sen on huolehdittava siitä, että ryhmä voi suorittaa toimeksiantonsa eli varmistaa arvioitavana olevaan alaan liittyvän toiminnan.

5. Käynnin kohteena olevan jäsenvaltion on kaikin toimivaltaansa kuuluvin keinoin autettava ryhmää sen tehtävän suorittamisessa.

6. Ennalta ilmoitettavien, paikalle tehtävien käyntien osalta komissio toimittaa ryhmän asiantuntijoiden nimet etukäteen niille jäsenvaltioille, joita asia koskee. Käynnin kohteena oleva jäsenvaltio nimeää yhteyshenkilön, joka huolehtii käyntiin liittyvistä käytännön järjestelyistä.

7. Jäsenvaltioiden on huolehdittava omien asiantuntijoidensa tarpeellisista matka- ja majoitusjärjestelyistä. Komissio korvaa käynteihin osallistuvien asiantuntijoiden matka- ja majoituskustannukset.

11 artikla

Kyselylomake

1. Kyselylomakkeet kattavat keskeisen lainsäädännön, Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa varten käytettävissä olevat tekniset ja organisatoriset resurssit sekä tilastotiedot kultakin arvioinnin kohteena olevalta alalta.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava vastauksensa kyselylomakkeeseen komissiolle kuuden viikon kuluessa kyselylomakkeen lähettämisestä.

12 artikla

Tarkastukset, jotka koskevat henkilöiden vapaata liikkuvuutta sisärajoilla

Ryhmät, jotka tekevät yllätyskäyntejä paikalle varmistaakseen, ettei sisärajoilla suoriteta tarkastuksia, koostuvat ainoastaan komission virkamiehistä 9 artiklassa säädetystä poiketen.

13 artikla

Arviointikertomukset

1. Jokaisesta arvioinnista laaditaan kertomus. Se perustuu paikalle tehdyn käynnin havaintoihin ja kyselylomakkeen tietoihin.

6. Jos arviointi perustuu pelkästään kyselylomakkeeseen tai yllätyskäyntiin, komissio laatii kertomuksen.

7. Ennalta ilmoitettuihin, paikalle tehtyihin käynteihin perustuvan kertomuksen laatii ryhmä käynnin aikana. Komission virkamiehellä on kokonaisvastuu kertomuksen laatimisesta sekä sen oikeellisuudesta ja laadusta.

2. Kertomuksessa analysoidaan tarpeen mukaan laatuun, määrään, toimintaan, hallintoon ja organisaatioon liittyviä seikkoja sekä luetellaan arvioinnin aikana mahdollisesti havaitut puutteet tai heikkoudet. Kertomuksessa annetaan suosituksia korjaaviksi toimiksi ja asetetaan määräaika niiden täytäntöönpanolle.

3. Kaikki kertomuksessa esitetyt tulokset ryhmitellään johonkin seuraavista luokista:

8. vaatimusten mukainen,

9. vaatimusten mukainen mutta parannukset tarpeen,

10. ei vastaa vaatimuksia, puutteet vakavia.

4. Komissio toimittaa kertomuksen käynnin kohteena olleelle jäsenvaltiolle neljän viikon kuluessa paikalle tehdystä käynnistä tai kyselylomakkeeseen annettujen vastausten vastaanottamisesta. Jäsenvaltion on esitettävä kertomusta koskevat huomautuksensa kahden viikon kuluessa.

Käynnin kohteena olleen jäsenvaltion on esitettävä kuuden viikon kuluessa kertomuksen vastaanottamisesta toimintasuunnitelma, jossa esitetään, miten se aikoo korjata komission havaitsemat heikkoudet.

5. Komission asiantuntija esittää kertomuksen sekä käynnin kohteena olleen jäsenvaltion antaman vastauksen koordinointiryhmälle. Komissio esittää arvion siitä, onko toimintasuunnitelma riittävä. Jäsenvaltioita pyydetään esittämään huomautuksensa kertomuksesta ja toimintasuunnitelmasta.

6. Jäsenvaltion on annettava komissiolle selvitys toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottamisesta ja jatkettava selvitysten antamista kolmen kuukauden välein niin kauan kuin toimintasuunnitelmaa ei ole pantu täytäntöön kokonaisuudessaan. Havaittujen heikkouksien vakavuudesta ja niiden korjaamiseksi toteutetuista toimista riippuen komissio voi päättää tehdä paikalle joko ennalta ilmoitettavia tai yllätyskäyntejä varmistaakseen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon.

7. Edellä 1–6 kohdassa sanottu ei kuitenkaan rajoita Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 226 artiklaan perustuvia komission valtuuksia.

8. Jos paikalle tehtävän käynnin aikana paljastuu vakava puute, jolla on huomattava vaikutus yhden tai useamman Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion yleiseen turvallisuustasoon, komissio ilmoittaa tästä neuvostolle mahdollisimman pian.

14 artikla

Arkaluonteiset tiedot

Ryhmien on käsiteltävä kaikkia tehtäviensä suorittamisen yhteydessä saamiaan tietoja luottamuksellisina. Paikalle tehtyjen käyntien pohjalta laaditut kertomukset on luokiteltava turvaluokkaan ”rajoitettu jakelu”. Komissio päättää kyseistä jäsenvaltiota kuultuaan, mikä osa kertomuksesta voidaan julkistaa.

15 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Ensimmäinen 5 artiklan mukainen monivuotinen ohjelma ja ensimmäinen 7 artiklan mukainen vuosiohjelma laaditaan kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Kummankin ohjelman aloituspäivä on vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

2. Frontex toimittaa komissiolle ensimmäisen 6 artiklan mukaisen riskianalyysin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

3. Jäsenvaltioiden on nimettävä asiantuntijat 8 artiklan mukaisesti viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

16 artikla

Parlamentille ja neuvostolle annettavat kertomukset

Komissio esittää vuosittain kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille tämän asetuksen nojalla suoritetuista arvioinneista. Kertomus julkaistaan, ja se käsittää tietoja seuraavista seikoista:

- edellisen vuoden aikana toteutetut arvioinnit,

- kunkin arvioinnin pohjalta tehdyt päätelmät ja korjaavien toimien täytäntöönpanoaste, sekä

- mahdolliset rikkomusmenettelyt, jotka komissio on käynnistänyt arviointien johdosta.

17 artikla

Kumoaminen

Pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta 16 päivänä syyskuuta 1998 tehdyn toimeenpanevan komitean päätöksen (SCH/Com-ex (98) 26 def.) osa II ”Soveltamiskomitea niiden valtioiden osalta, jotka jo soveltavat yleissopimusta” kumotaan vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta siltä osin kuin se liittyy 2 kohdassa määriteltyyn Schengenin säännöstöön.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

- Sisärajat:

- Tarkastusten poistaminen sisärajoilta

- Esteiden poistaminen sisärajoilta

- Ulkorajat:

- Rajavartiolaitosten strategia sekä organisatorinen ja toiminnallinen rakenne

- Riskianalyysi, tiedonhankinta ja tietovirtojen hallinta

- Takaisinotto, maasta poistaminen ja laiton maahantulo, myös liikenteenharjoittajan vastuu

- Määräykset, jotka koskevat tarkastuksia rajanylityspaikoissa

- Rajanylityspaikkojen infrastruktuuri

- Ulkorajoilla käytettävissä olevat rajavalvonnan tekniset keinot

- Rajavartijoiden lukumäärä ja koulutus

- Rajoilla olevat valvontajärjestelmät

- Nykyiset yhteistyön muodot naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa

- Viisumit:

- Viisumien myöntämistä koskevat määräykset

- Haut Schengenin tietojärjestelmään ja viisumitietojärjestelmään

- Turvallisuus konsulaattien tiloissa

- Schengen-viisumitarrojen hankintaa ja säilytystä koskevat määräykset ja käytännön järjestelyt

- Konsulaattien henkilöstön lukumäärä ja koulutus

- Väärien ja väärennettyjen asiakirjojen havaitsemiseen tarkoitetut atk-laitteet

- Konsuliyhteistyö

- Tietosuoja:

- Henkilötietojen suojaan liittyvät oikeudelliset, organisatoriset ja tekniset näkökohdat

- Toimet, joilla estetään pääsy tietojärjestelmiin ja tallennettuihin tietoihin

- Rekisteröityjen oikeudet ja valitusten käsittely

- Valvontatehtävä (paikalle tehtävät käynnit)

- Tietosuoja viisumien myöntämisen yhteydessä

- Yhteistyö muiden tietosuojaviranomaisten kanssa

- Schengenin tietojärjestelmä (SIS) / Sirene:

- Tietoturva

- Tietojen käsittelyyn käytettyjen tietojärjestelmien ja -verkkojen turvallisuus

- Tilojen turvallisuus

- SIS:iä koskevat säädökset ja hallinnolliset määräykset

- Tietojen käsittely, syöttäminen, muuttaminen, kuulutusten poistaminen, tietojen laatuun liittyvät toimet

- Sirene-toimistojen tekninen käytettävyys ja toimintavalmiudet

- Loppukäyttäjien pääsy tarvitsemiinsa SIS-tietoihin

- Koulutus

- Huumausaineet:

- Schengen-todistuksen täytäntöönpano ja siinä esiintyneet ongelmat

YKSINOMAAN TALOUSARVION TULOPUOLEEN VAIKUTTAVAAN SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus neuvoston asetukseksi arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten sekä ehdotus neuvoston päätökseksi arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen valvontaa varten

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue (osasto 18)

Toiminnot: Solidaarisuus – Ulkorajat, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus (luku 18 02)

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Uuden momentin 18 02 XX ”Schengen-arviointi” luominen lukuun 18 02 (Solidaarisuus – Ulkorajat, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus)*

*Budjettikohta perustetaan vuoden 2010 ATE:ssa.

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Toiminnan on tarkoitus alkaa vuonna 2010 tai 2011. Toiminta on luonteeltaan pysyvää.

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | Schengenin säännöstöön osallistuvat maat osallistuvat | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitus-näkymien otsake |

Ks. kohta 3.1 | Ei- pakoll. | JM[20] | KYLLÄ/ | KYLLÄ | EI | nro [3A] |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | Vuosi 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot[21] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | p.m. | 0,56 | 0,73 | 0,73 |

Maksumäärärahat (MM) | b |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[22] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | p.m. | 0,56 | 0,73 | 0,73 |

Maksumäärärahat | b+c | p.m. | 0,56 | 0,73 | 0,73 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[23] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 0,12 | 0,61 | 0,85 | 0,85 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | p.m. | 0,06 | 0,1 | 0,1 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 0,12 | 1,23 | 1,68 | 1,68 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 0,12 | 1,23 | 1,68 | 1,68 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | Yht. |

…………………… | f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.[24] Vuoden 2010 määrärahat otetaan tarvittaessa käyttöön luvun 18 02 sisäisellä määrärahasiirrolla.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[25] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstöä sellaisena kuin se on määritelty neuvoston päätöksessä 1999/437/EY. Schengenin säännöstöön osallistuvat kolmannet maat, Islanti ja Norja[26], Sveitsi[27] ja Liechtenstein[28], osallistuvat kustannuksiin.

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [Vuosi n – 1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 1 | 5 | 7 | 7 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Koska Schengenin säännöstö on luotu hallitustenvälisin toimin, on nykyisen Schengenin arviointimekanismin täytäntöönpano uskottu neuvostolle. Arvioinneista aiheutuvat kustannukset katetaan niiden jäsenvaltioiden kansallisista talousarvioista, joiden asiantuntijat osallistuvat Schengenin säännöstöön. Koska Schengenin säännöstö on sisällytetty osaksi Euroopan unionia, on arvioinneille vahvistettava oikeudellinen kehys. Sen vuoksi arviointimekanismista aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät erityisesti jäsenvaltioiden asiantuntijoiden osallistumiseen (paikalle tehtävistä käynneistä aiheutuvien matka- ja majoituskustannusten korvaaminen), katetaan Euroopan unionin talousarviosta. Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden päivärahat katetaan jatkossakin asianomaisten jäsenvaltioiden talousarvioista.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Jotta voidaan ylläpitää henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen perustuvaa Schengen-aluetta, tarvitaan tehokas ja tuloksekas arviointimekanismi niitä liitännäistoimia varten, jotka mahdollistavat tarkastusten poistamisen sisärajoilta. Hallitustenvälisellä menettelyllä sovitun Schengenin arviointimekanismin sääntelyjärjestelmä on mukautettava Euroopan unionin järjestelmään sopivaksi, joten perustamissopimusten valvojana komissio ottaa vastuun mekanismista ja huolehtii siitä, että jäsenvaltioiden asiantuntijat voivat osallistua toimintaan ja että jäsenvaltioiden välillä säilyy keskinäinen luottamus. Johdonmukaisuuden turvaamiseksi komissio koordinoi myös kolmanteen pilariin perustuvia arviointeja, joihin osallistuu jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

Neuvosto pyysi Haagin ohjelmassa komissiota tekemään ehdotuksen nykyisen Schengenin arviointimekanismin täydentämisestä valvontamekanismilla, jossa varmistettaisiin jäsenvaltioiden asiantuntijoiden osallistuminen.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Ehdotuksen keskeinen tavoite on Schengenin säännöstön asianmukainen soveltaminen kaikilla niiden liitännäistoimien aloilla, jotka mahdollistavat tarkastusten poistamisen sisärajoilta.

Toimi 1: Arviointi, joka toteutetaan joko tekemällä käyntejä paikalle tai lähettämällä jäsenvaltioille kyselylomakkeita, jotka kattavat seuraavat alat: ulkorajat, viisumit, sisärajoilla tehtävä poliisiyhteistyö, Schengenin tietojärjestelmä, tietosuoja, huumausaineet, oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa.

Indikaattori: Schengenin säännöstön asianmukaisen soveltamisen arviointi kertomuksissa (täysin vaatimusten mukainen, vaatimusten mukainen mutta parannukset tarpeen, ei vastaa vaatimuksia).

Toimi 2: Arviointi, joka toteutetaan tekemällä paikalle yllätyskäyntejä ensimmäisen pilarin soveltamisalaan kuuluvilla Schengenin säännöstön aloilla.

Indikaattori: Schengenin säännöstön asianmukaisen soveltamisen arviointi, jotta voidaan korjata havaitut puutteet. Jokaisen käynnin jälkeen laaditaan kertomus, jossa todetaan, onko yhteisön lainsäädäntöä noudatettu.

5.4. Toteutustapa (alustava)

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Ehdotetut säädökset koskevat arviointimekanismin perustamista Schengenin säännöstön asianmukaista soveltamista varten. Schengenin säännöstön asianmukaista soveltamista arvioidaan kertomuksissa, joissa todetaan, missä määrin säännöstöä on noudatettu. Komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen näiden säädösten täytäntöönpanosta.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

7. Petostentorjunta

Petosten, korruption ja muiden laittomien toimien torjumiseksi tähän toimintaan sovelletaan rajoituksitta asetuksen (EY) N:o 1037/1999 säännöksiä.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[33] |

YHTEENSÄ | 1 | 5 | 7 | 7 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet (1)

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta 2009 koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet (2 virkaa/tointa vuodelle 2011 ja 1 virka/toimi vuodelle 2012).

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely) (3)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 1 | 5 | 7 | 7 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,37 | 0,73 | 0,85 | 0,85 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | p.m. | 0,06 | 0,1 | 0,1 |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[35] |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | p.m. | 0,06 | 0,1 | 0,1 |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | p.m. | 0,06 | 0,1 | 0,1 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

[1] Sitä varten oli määriteltävä Schengenin säännöstö (neuvoston päätös 1999/435/EY, EYVL L 176, 10.7.1999, s. 1) sekä vahvistettava perustamissopimusten mukainen oikeusperusta kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle ja päätökselle (neuvoston päätös 1999/436/EY, EYVL L 176, 10.7.1999, s. 17). Kullekin määräykselle vahvistettiin oikeusperusta joko ensimmäisen tai kolmannen pilarin puitteissa. Ne Schengenin säännöstön määräykset, joille ei voitu määritellä yhtä ainoaa oikeusperustaa (eli SIS:iä koskevat määräykset), katsottiin osaksi kolmatta pilaria. Kaikilla Schengenin säännöstöön tehtävillä muutoksilla on oltava perustamissopimuksiin pohjautuva asianmukainen oikeusperusta.

[2] EYVL L 256, 13.9.1991, s. 51.

[3] EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22.

[4] EUVL L 236, 23.10.2003, s. 33.

[5] EUVL L 157, 21.6.2005, s. 29.

[6] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[7] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[8] EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.

[9] EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1 (1.7.1 kohta).

[10] EYVL L 239, 22.9.2000, s. 138.

[11] Neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004, annettu 26 päivänä lokakuuta 2004 (EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1).

[12] EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

[13] EUVL L 395, 31.12.2004, s. 70.

[14] EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

[15] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[16] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

[17] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[18] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

[19] EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.

[20] Jaksotetut määrärahat (JM).

[21] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[22] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[23] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[24] Arviointimekanismin täytäntöönpanoa jatketaan varainhoitovuoden 2013 jälkeen.

[25] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[26] Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan viimeinen kappale (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36).

[27] Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen 11 artiklan 3 kohdan toinen alakohta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 50).

[28] Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn pöytäkirjan 3 artikla (EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3).

[29] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[30] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[31] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[32] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[33] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[34] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[35] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.