29.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/45

—

toteaa tyytyväisenä, että EU on tehnyt joukon toimenpiteitä ja aloitteita, joilla velvoitetaan jäsenvaltiot yhdenmukaistamaan maakohtaisen metsäpolitiikkansa sisältöä EU:n tavoitteiden kanssa.

—

kiinnittää huomiota siihen, että metsäsektorilla on suuri potentiaali EU:n vuoteen 2020 asettamien tavoitteiden toteuttamisessa. Komitea katsoo, että olisi tutkittava lisää mahdollisuuksia käyttää päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja siihen tähtäävien aloitteiden tukemiseksi.

—

pitää tärkeänä edistää monikäyttöisyysajatteluun perustuvaa metsätaloutta.

—

arvostaa suuresti EU:n pyrkimyksiä rajoittaa metsäkatoa ja metsien kunnon heikkenemistä. Komitea toteaa, että osa EU:ssa hyödynnettävästä biomassasta on pensastoa sekä puiden havuja ja lehvistöä, mikä muodostaa lähes 90 % kasvien yhteyttämisprosessissa ja puumassan kasvun yhteydessä ottamista hivenaineista. Seurauksena voi olla kasvuympäristöjen hedelmättömyys.

—

hyväksyy varauksetta kestävyysperiaatteiden mukaisesti hoidetuista metsistä peräisin olevan puun ja muiden tuotteiden käytön kannusteet. Tämä koskee erityisesti energiaa ja raaka-aineita. Komitea kehottaa eri päätöksentekotasoja harkitsemaan mahdollista ajankohtaa pakollisen sertifioinnin käyttöönottamiseksi EU:n alueella.

—

suosittaa, että kestävän kehityksen mukaista metsäpolitiikkaa harjoittamaan ryhtyviä alueita tuetaan, koska kyseinen politiikka on omiaan vaimentamaan ilmastonmuutosta. Siihen kuuluu taloustoimijoiden kannustaminen verohelpotuksin, osallistuminen innovointikustannusten kattamiseen, metsätuotteiden ensisijaistaminen hankintasopimuksissa, teknologiatuki sekä ympäristönsuojelukustannuksiin osallistuminen.

Esittelijä

:

Adam Banaszak (PL, UEN-EA), Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluevaltuuston jäsen

1.

toteaa, että metsät, joiden biomassaan on varastoitunut yli puolet maailman hiilidioksidivarannosta, vaikuttavat ilmastonmuutosta vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että metsien kunnon heikkeneminen ja metsäalueiden hävitys on uhka ympäristölle ja ilmastolle. Komitea katsoo, että on täysin välttämätöntä harjoittaa kestävyysperiaatteiden mukaista metsäpolitiikkaa.

2.

katsoo, että luonnon ekosysteemien tasapaino on herkästi haavoittuva ja että kasviston ja eläimistön monimuotoisuus on erittäin tärkeää ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Kotoperäiset luonnonmetsät ovat merkittäviä elinympäristöjä, ja niitä on hoidettava metsiä koskevan ja alueellisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden ja alueiden tulisi tämän vuoksi voida päättää siitä, ettei geeniteknisesti muunneltuja puu- ja kasvilajikkeita istuteta.

3.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio edistää ajatusta metsien biomassan hyödyntämisestä energiantuotantoon ja että pysyvä metsäkomitea pyrkii tukemaan kyseistä toimintaa. Tämä on lisännyt kyseisen polttoaineen osuutta uusiutuvana energialähteenä, vaikkakin vielä liian vähän. Komitea kiinnittää samalla huomiota siihen, että osa EU:ssa hyödynnettävästä biomassasta on pensastoa sekä puiden havuja ja lehvistöä, mikä muodostaa lähes 90 % kasvien yhteyttämisprosessissa ja puumassan kasvun yhteydessä ottamista hivenaineista. Liian suuri osuus saattaa johtaa kyseisen kasvuympäristön köyhtymiseen. Tämä on otettava huomioon myös puunkorjuumenetelmiä valittaessa. Kriittisillä, eli jo ennestään niukkaravinteisilla metsäaloilla oksat ja latvukset olisi jätettävä hakkuupaikalle tai metsään.

4.

kiinnittää huomiota siihen, että metsä- ja puusektorilla on suuri mutta yhä vajavaisesti hyödynnetty potentiaali EU:n vuoteen 2020 asettamien tavoitteiden toteuttamisessa. Varsinkin metsien biomassan osuutta raaka-aineena sekä energian tuotannossa on mahdollista lisätä vielä paljon enemmän, muun muassa nopeakasvuisia lajeja kasvavien puuviljelmien avulla. Komitea toteaa, että puun käyttö raaka-aineena ja energialähteenä auttaa torjumaan ilmastonmuutosta, sillä puu varastoi hiilidioksidia (hiilinielu), säästää tuotantoon käytettävää energiaa muihin rakennusaineisiin nähden, säästää lämmitysenergiaa talvella ja jäähdytysenergiaa kesällä (puuhun perustuvat eristemateriaalit) sekä on hyödyllinen fossiilisten energialähteiden korvaaja lämmön- ja sähköntuotannossa (puuhun perustuvat polttoaineet, kierrätyspuun energiasisällön hyödyntäminen). Niiden ja muiden aloitteiden tukemiseksi olisi tutkittava mahdollisuutta käyttää päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja.

5.

pitää tarpeellisena metsätalouden harkittua elvyttämistä, jotta voidaan tehostaa teollisuuspuun tuotantoa, mikä johtaisi samalla energiapuun määrän kasvuun.

6.

toteaa, että yhteisen metsäpolitiikan puuttuessa voidaan antaa myönteinen arvio metsänhoitoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (vuodet 2007–2011) hyväksymisestä. Se on askel oikeaan suuntaan Euroopan komission toiminnassa. Komitea suosittaa kuitenkin samalla, että ryhdytään viipymättä työhön Euroopan komission monialaisten metsäsektoria koskevien toimintojen nivomiseksi oikeudellisiin ja rakenteellisiin puitteisiin. Siten pystytään koordinoimaan alan toimenpiteitä vuoden 2011 jälkeen. Niihin kuuluu toimintasuunnitelman laatiminen seuraaviksi vuosiksi, minkä lisäksi voitaisiin perustaa EU-elin metsäpolitiikkaa koordinoimaan.

7.

kannattaa metsänomistajien valistamista mahdollisuuksista harjoittaa metsätaloutta noudattaen kestävän kehityksen periaatteita, jolloin otetaan huomioon sekä biologisen monimuotoisuuden suojeleminen että korkealaatuisten puiden tuottaminen energiatarkoituksiin hyödynnettävien nopeakasvuisten puulajikkeiden viljelmämuotoisen kasvatuksen avulla. Komitea kehottaa lisäksi antamaan metsänomistajille laajamittaista tukea näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, neuvonta ja taloudellinen tuli mukaan luettuina.

8.

kannattaa tutkimusta ja tieteellisiä aloitteita sellaisen modernin teknologian kartoittamiseksi, jonka avulla puunkorjuu ja -tuotanto vaikuttavat vähemmän luontoympäristöön (myös energiapuuta kasvavilla metsäviljelmillä) kuin perinteiset menetelmät ja jolla alennetaan metsänhoitokustannuksia, koska sen ansiosta kehitys on kestävää.

9.

suhtautuu myönteisesti nykyisten vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien tuloksiin ja arvostaa niitä sekä kannattaa niiden jatkamista tietyn määräajan mutta suosittaa sen tueksi laajaa valikoimaa muita, mm. taloudellisia, välineitä ja sertifioinnin hyödyntämistä myöhemmin pakolliseksi laitonta alkuperää olevan puun ja puutuotteiden virran patoamisvälineenä. Komitea katsoo, että tämän tulisi olla osa maailmanlaajuista sertifiointia tukevaa suuntausta. Komitea suosittaa, että metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan FLEGT-toimintasuunnitelman (Forest Law Enforcement, Governance and Trade) kaltaisilla aloitteilla tehdään EU:n ulkopuolella laittomasti tuotetun puun tuonti tai omistaminen laittomaksi. Komitea huomauttaa samalla, että sertifioinnin ja Natura 2000 -järjestelmän oikeudelliset ja taloudelliset vaatimukset vaihtelevat oleellisesti maittain ja alueittain. Komitea muistuttaa myös siitä, ettei puutuotteiden sertifiointi aina tue parhaalla mahdollisella tavalla suojelualueiden ensisijaisia hallinnointitavoitteita. Komitea suosittaakin näiden eroavuuksien ja vaatimusten sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ottamista huomioon.

10.

korostaa, että on tärkeää edistää monipuolista metsätaloutta, joka puuntuotantoon liittyvän perustehtävänsä ohella ylläpitää myös muita, tuotannon ulkopuolisia toimintoja, joiden metsätaloudellinen ja yleinen taloudellinen merkitys on suuri. Niihin kuuluvat matkailu; hyvinvointiin, ympäristönsuojeluun ja virkistykseen liittyvät toiminnot; metsästys, metsämaiden aluskasvillisuuden erilaisten luonnonvaraisten tuotteiden hyödyntäminen sekä erityistarkoituksiin tarvittavien tuotteiden hankkiminen (esim. pihka, parkitusaineena käytettävä puun kuori sekä korkki). Näiden puuntuotannon ulkopuolisten toimintojen taloudellista merkitystä on mahdollista kasvattaa ja samanaikaisesti lisätä elinympäristöjen biologista monimuotoisuutta sekä viedä maaseutualueiden kehitystä eteenpäin.

11.

kiinnittää huomiota siihen, että alue- ja paikallisviranomaisten on välttämättä voitava osallistua EU:n metsäpolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon.

12.

suosittaa, että unionitasolla lisätään merkittävästi tukea nopeakasvuisista lajikkeista koostuvien, ekologisesti kestävien menetelmien mukaisesti hoidettujen energiakäyttöön tarkoitettujen puuviljelmien perustamiseen. Siten elävöitetään maaseutualueita luomalla uudet työmarkkinat, minkä lisäksi kyseessä on mikroalueiden talouskehitystekijä.

13.

viittaa 20–20–20-tavoitteeseen ja painottaa, että kaikkien jäsenvaltioiden tulee osallistua laajamittaisesti biomassan energiakäyttöön, jotta uusiutuvien energialähteiden osuutta koko energiatuotannosta koskeva tavoite saavutetaan. Komitea korostaa kuitenkin, että energiapuun hyödyntämistä tulisi kehittää aluelähtöisesti sekä polttoaineen tarjonnan (alueen erityispiirteiden mukaan räätälöity metsänhoito) että sen kysynnän osalta (alueen julkiset ja yksityiset toimijat paikallisten puupolttoainemarkkinoiden edistäjinä).

14.

kehottaa tekemään metsäperäisen biomassan käyttöä energiantuotantoon enenevästi tunnetuksi sekä tukemaan kyseistä toimintaa pysyvän metsäkomitean avulla. Komitea kuitenkin ehdottaa, että ryhdytään toimenpiteisiin, joilla rajoitetaan pensaston sekä puiden havujen ja lehvistön osuutta biomassasta.

15.

toteaa, että kiinnostus puuperäisen bioenergian tuotantoon ja hyödyntämiseen tulee riippumaan paitsi jäsenvaltioissa mm. verotoimin luotavista taloudellisista edellytyksistä myös siitä, miten paljon määrärahoja osoitetaan puupolttoaineen käytön edistämiseen ja miten tämä tuki suunnataan. Kyseinen tuki on omiaan nopeuttamaan maaseutualueiden kehittymistä ja saa aikaan luonnonympäristön kestävää kehitystä näillä alueilla. AK kehottaakin jäsenvaltioita varmistamaan, ettei niiden veropolitiikka aseta biopolttoaineita epäedulliseen asemaan fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

16.

arvostaa suuresti EU:n pyrkimyksiä rajoittaa metsäkatoa ja metsien kunnon heikkenemistä. Niillä keinoin torjutaan ilmastonmuutosta ja hiilidioksidia sitovien alueiden supistumista.

17.

panee tyytyväisenä merkille metsänsuojelutarkoituksiin kehitetyn valvontajärjestelmän tuottamat tulokset, sillä metsien kunto ja terveys auttavat osaltaan takaamaan korkean kasvihuonekaasujen sitoutumisasteen ja ilmastotilanteen tasapainottumisen.

18.

kiinnittää huomiota siihen, että osassa jäsenvaltioista metsiä hoidetaan yhä paremmin, noudattaen kestävän kehityksen mukaista talousajattelua ja kunnioittaen samalla metsäalueiden monikäyttöisyyttä. Niissä pyritään välttämään mm. metsäpaloja korjaamalla kuollutta orgaanista ainesta bioenergiakäyttöön harkitulla tavalla sertifioinnin ja Natura 2000 -verkoston periaatteiden mukaisesti.

19.

toteaa tyytyväisenä, että EU on tehnyt joukon toimenpiteitä ja aloitteita, joilla tosiasiallisesti velvoitetaan jäsenvaltiot yhdenmukaistamaan maakohtaisen metsäpolitiikkansa sisältöä EU:n tavoitteiden kanssa.

20.

tähdentää, että metsäpeitteen kasvu lisää hiilidioksidin sitoutumista ja edistää siten ilmaston tilan tasapainottumista. Alueiden komitea suosittaa lisäksi, että maaseutupolitiikkaa kehitettäessä varoja osoitetaan tämänhetkistä enemmän nykyisten metsäalueiden hoitoon ja parannukseen sekä maa-alojen uudelleenmetsittämiseen ja siihen liittyvään metsänkasvatukseen. Komitea kehottaa tässä yhteydessä painokkaasti nivomaan tämän tuen ehtoon, ettei näin heikennetä biologista monimuotoisuutta.

21.

Koska tietyissä EU-maissa tai unionin tietyillä alueilla puustosta ja pensastosta koostuvan metsän ekosysteemin suojelua uhkaavat eniten maastopalot, joita epäsuotuisten sääolosuhteiden lisäksi aiheuttavat hyödyntämättä jääneiden polttoaineiden liiallinen kasaantuminen tai huonotuottoisen metsämaan hylkääminen. Tämä luo otolliset olosuhteet syttyneiden palojen voimistumiselle ja riistäytymiselle käsistä, mikä vaikeuttaa suuresti sammutustöitä. On edistettävä ja tuettava ennaltaehkäisevää metsänhoitoa, jolla lisätään metsäpeitteen kykyä estää tulen leviäminen, hyödyntämällä kasviperäisen palavan aineksen vähentämiseen ja muuntamiseen tähtääviä metsänkäsittelytoimenpiteitä sekä rakentamalla ja pitämällä yllä palomuureja. Ylijäämäbiomassa on käytettävä uusiutuvan energian tuotantoon, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä.

22.

viittaa tähänastisiin kokemuksiin, joita on kertynyt metsän terveyttä ja elinvoimaa heikentävien metsäpalovahinkojen, tuhohyönteiskantojen ja taudinaiheuttajasienten esiintymisen vaihtelun sekä epätasaisen tulvehtimisen seurannasta. Niiden perusteella komitea katsoo, että jäsenvaltioita on rohkaistava kehittämään seurantaverkostoa edelleen.

23.

suosittaa, että kestävän kehityksen mukaista metsäpolitiikkaa harjoittamaan ryhtyviä jäsenvaltioita ja alueita tuetaan, koska kyseinen politiikka on omiaan vaimentamaan ilmastonmuutosta. Tulee suosia sellaisia valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia aloitteita, joissa taloustoimijoita kannustetaan verohelpotuksin, osallistumalla innovointikustannusten kattamiseen, antamalla metsätuotteille etusija hankintasopimuksissa, teknologiatuin sekä ympäristönsuojelukustannuksiin osallistumalla.

24.

suosittaa, että erityisesti rakennusalalla tehdään laajalti tunnetuksi puuraaka-aineesta valmistettuja tuotteita, joihin on pitkäkestoisesti varastoitunut hiiltä, joka on sitoutunut metsäpuiden hiilidioksidin yhteyttämisessä.

25.

korostaa uudelleen, että tarvitaan koordinoitu monialainen kansainvälisen unioni-, valtio-, alue- ja paikallistason poliittinen toimintamalli, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon tilanteen kehittyminen maailmanlaajuisesti ja jonka tavoitteena on taata aidosti kestävyysajattelun mukainen metsävarojen hoitaminen yhdistämällä ilmastonmuutoksen vaimentamiseen tähtäävä strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarkoitettuihin toimiin. Näin ollen komitea kehottaa EU:ta ottamaan johtavan aseman kansainvälisessä yhteisössä ja kannustaa jäsenvaltioita niiltä edellytetyissä toimissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ne määritellään ilmastonmuutosta koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksessa (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) ja Kioton pöytäkirjassa. Komitea kannattaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista varten myönnettävää tukea (vuosia 2007–2011 koskevan toimintasuunnitelman kuudes avaintoimi). Komitea on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio ehdottaa pysyvärahoitteisen maailmanlaajuisen metsähiilimekanismin (Global Forest Carbon Mechanism, GFCM) luomista UNFCCC:n puitteissa ja aikoo kohdentaa huomattavan osan EU:n päästökauppajärjestelmän (EU Emissions Trading Scheme, EU ETS) mukaisen päästöhuutokaupan tuotosta metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjuntaan kehitysmaissa.

26.

huomauttaa, että on tarpeen jatkaa metsäpolitiikan tukemista, sillä se kytkeytyy tiiviisti tavoitteeseen kasvattaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä sekä hiilidioksidipäästöjen supistamiseen, johon myös suuret metsäalueet vaikuttavat (Euroopassa lähes 35 prosenttia maapinta-alasta). Jotta energiatehokkuudelle asetettu tavoite saavutetaan, on tuettava biomassan lämpökäyttöä suosimalla sitä sähköenergian tuotannon kustannuksella. Biomassan lämpökäytön kirjanpitoa onkin tehostettava ja sisällytettävä se globaaleihin energiataseisiin, sillä biomassa on lämpökäytössä tehokkaimmillaan.

27.

kiinnittää huomiota siihen, että on välttämättä jatkettava toimia metsille koituvien bioottisten ja abioottisten tekijöiden sekä ihmisen aiheuttamien vahinkojen kasvun rajoittamiseksi, kuten vuosiksi 2007–2011 vahvistetussa toimintasuunnitelmassa mainitaan.

28.

toteaa, että löytyy joukko EU:n aikaansaamia hyvin toimivia ratkaisuja, joita pitää kehittää edelleen. Keskusteluun ja uusien ideoiden etsintään tulee kutsua asiantuntijoita eri maista, varsinkin niistä, joiden metsätalous on esimerkillisintä. Mukaan tulee kutsua myös paikallis- ja aluehallinnon edustajia alueilta, joilla kyseisen taloussektorin merkitys on olennainen.

29.

tunnustaa Euroopan metsien suojelun ministerikokouksen (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe, MCPFE) merkittävän roolin määritettäessä koko Euroopan – EU mukaan luettuna – metsäalan ongelmia ja tiedotettaessa niistä. Komitea kehottaakin tiivistämään yhteistyötä kyseisen instituution kanssa.

30.

suosittaa ryhtymistä työhön oikeudellisten ja rakenteellisten puitteiden laatimiseksi Euroopan komission monialaisia toimia varten, jotta EU:n metsäpolitiikkaan kuuluvien toimenpiteiden koordinoiminen käy mahdolliseksi, mikä on sitäkin tärkeämpää vuosien 2007–2011 toimintaohjelman päätyttyä.

31.

viittaa metsäkysymysten monialaisuuteen ja suosittaa, että käynnistetään valmistelutyöt EU:n metsäpolitiikasta vastaavan laitoksen perustamiseksi ja sen varustamiseksi tarvittavilla rahoitusvälineillä.

32.

kannattaa luonnonsuojelualan koulutus- ja tiedotustoiminnan tukemista. Komitea panee kuitenkin merkille, ettei kansalaisten valveuttaminen kestävyysajattelun mukaisen metsätalouden hyödyllisyydestä ole vielä kantanut kylliksi hedelmää, minkä johdosta EU-yhteiskunnissa ei ole täysin ymmärretty maaseutualueiden kehittämistä palvelevia etuja, joita kestävä metsätalous tuottaa.

33.

suosittaa, että tukea koulutus- ja tiedotustoimiin lisätään. Tämä koskee varsinkin metsänomistajien ja metsänhoitotahojen valistamista kestäväpohjaisesta metsätaloudesta sekä metsien biomassan hyödyntämisen osuudesta pyrittäessä 20–20–20-tavoitteisiin.

34.

katsoo, että tieteellä ja metsätaloudella on ratkaiseva merkitys sopeuduttaessa ilmastonmuutokseen muokkaamalla suorasti metsänhoitoon liittyviä käytänteitä. Niitä noudattaen esimerkiksi valitaan tietylle kasvupaikalle sopivia lajeja ja palautetaan metsätyyppejä, joiden kyky mukautua ilmaston muutoksiin on muita parempi. Näin voidaan vaikuttaa huomattavasti etenkin vuoristometsien luonnonvaaroilta suojaavaan tehtävään.

35.

kannattaa tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan eri puulajien energiakäyttöpotentiaalia ja niiden kasvattamista viljelmämuotoisesti, kykyä sopeutua erilaisiin ilmasto- ja maantieteellisiin oloihin sekä geneettisten ominaisuuksien parantamista, jolloin syntyvä suuri metsäperäisen biomassan lisäys on hyödynnettävissä sekä teollisuus- että energiapuun tuotannossa, mikä mahdollistaa puumassan määrän lisäämisen molempiin käyttötarkoituksiin. Samalla on kuitenkin tutkittava ja arvioitava järjestelmällisesti myös ekologisia vaikutuksia.

36.

hyväksyy varauksetta kestävyysperiaatteiden mukaisesti hoidetuista metsistä peräisin olevan puun ja muiden tuotteiden käytön kannusteet. Tämä koskee erityisesti energiaa ja raaka-aineita. Komitea kannattaa myös sertifiointia, jonka avulla taataan, että metsäalueita hallitaan asianmukaisesti eikä markkinoille toimiteta puuta, jonka alkuperä ei ole tiedossa. Komitea korostaa kuitenkin myös paikallis- ja alueviranomaisten osuutta metsien hoidossa.

37.

kannattaa puutavaran ja puutuotteiden maailmanlaajuista sertifiointia, kuten metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevaa aloitetta (FLEGT), jolla torjutaan laittomia hakkuita – niiltä osin, kuin se tukeutuu voimassa oleviin sertifiointijärjestelmiin (yleiseurooppalainen metsäsertifiointihanke, Pan-European Forest Certification Project, PEFC tai Hyvän metsänhoidon neuvosto, Forest Stewardship Council, FSC) –, ja muita sellaisia sopimusaloitteita tämäntyyppisten ilmiöiden vastustamiseksi, joissa suositaan sertifioiduilta toimijoilta peräisin olevia tuotteita, jolloin kyetään tehokkaasti patoamaan laitonta alkuperää olevan puun ja puutuotteiden tulvaa.

38.

kehottaa eri päätöksentekotasoja harkitsemaan mahdollista ajankohtaa pakollisen sertifioinnin käyttöönottamiseksi EU:n alueella.

39.

tiedostaa, että biologisen monimuotoisuuden lisääntyminen parantaa metsien kestokykyä ja että sen ansiosta kyseisen kasvuympäristön potentiaalia on mahdollista hyödyntää paljon suuremmassa määrin. Näin ollen komitea tähdentää, että on aiheellista suosia asiaa edistäviä (siis biologista monimuotoisuutta lisääviä) toimia unohtamatta silti hetkeksikään metsien monikäyttöisyyttä ja niiden kestävää kehitystä. Komitea ehdottaakin, että uusia viljelmiä hoidettaisiin maaperän, kasvien ja eläimien suojelemiseksi ekologisen kestävyyden periaatteita noudattaen.

40.

korostaa, että metsät vaikuttavat ilmastonmuutosta vastaan, muun muassa monipuolisen metsätalouden ansiosta. Niiden biomassaan on varastoitunut 77 prosenttia maailman hiilidioksidivarannosta, joten metsillä on keskeinen rooli hiilen globaalissa kiertokulussa. Ne säätelevät samalla luonnon kiertokulkua sekä suojaavat maaperää ja vesistöjä. Niinpä ainuttakaan ekologista tavoitetta ei kyetä saavuttamaan, mikäli metsiin ei kohdenneta erityistä huomiota.

41.

kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan unionia kokonaisuudessaan hyödyntämään kansainvälistä metsävuotta 2011 metsä- ja puualan edistämiseksi merkittävällä tavalla.