29.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/16

—

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaiset vastaavat usein mediakasvatuksen sisällyttämisestä viralliseen koulutukseen kaikilla koulutustasoilla. Tulisikin pyrkiä löytämään tarkoituksenmukainen menettely, jonka avulla alue- ja paikallisviranomaisia tuetaan edistettäessä medialukutaitohankkeita.

—

painottaa, että strategisten puitteiden myötä käynnistetyssä EU:n koulutusyhteistyön uudessa vaiheessa tulisi ottaa huomioon myös medialukutaito.

—

korostaa tarvetta erotella selvästi ja perusteellisesti medialukutaidon keskeiset osatekijät, sillä kunkin osatekijän kehittämiseksi tarvitaan strategia, toimijoita ja asianmukaiset resurssit.

—

kiinnittää huomiota siihen, että myös kuluttajille tulee jakaa tietoa viestintäkanavien käytöstä. Kuluttajien oikeuksien kunnioittamista on perustavan tärkeää parantaa myös media-alalla.

Esittelijä

:

András Szalay (HU, ALDE), Veszprémin kunnanvaltuutettu

1.

Alueiden komitea on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on esitellyt koulutuspolitiikan merkittävyyden syyt sekä koulutuspolitiikan perusperiaatteet ja medialukutaidon määritelmästä juontuvat tavoitteet. (1) Lisäksi komissio on ottanut huomioon AK:n täysistunnossaan 8.–9. lokakuuta 2008 hyväksymän lausunnon (2).

2.

Alueiden komitea toivoo Euroopan komission jatkavan toimiaan vuonna 2007 käynnistetyn medialukutaitopolitiikan johdonmukaiseksi kehittämiseksi. Komitea kehottaa ottamaan tässä yhteydessä huomioon alueiden komitean lausunnon sekä kunnioittamaan toissijaisuusperiaatetta sekä alueellisten ja paikallisten toimivaltuuksien erityispiirteitä. AK kehottaa komissiota myös ottamaan tavoitteeksi medialukutaitoa koskevan toimintasuunnitelman laatimisen yhteistyössä EU:n muiden elinten, Unescon sekä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

3.

Tällä perusteella alueiden komitea edellyttää, että medialukutaidosta tehdään elinikäisen oppimisen eurooppalaisessa viitekehyksessä suosituksen 2006/962/EY mukainen yhdeksäs avaintaito. Tällainen muutos avaintaitoihin ei edellyttäisi yhteisöltä suuria määrärahoja, mutta se parantaisi huomattavasti virallisesta koulutuksesta jäsenvaltioissa ja alueilla vastaavien tahojen mahdollisuuksia tehdä päätökset, joita tarvitaan medialukutaidon sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin.

4.

Euroopan komission tulisi erottaa selvästi internetavusteinen oppiminen – verkko-oppiminen (eLearning) – ja medialukutaidon eli verkkoympäristössä tapahtuvan internetin kriittisen media-analyysin kehittäminen. On paikallaan tähdentää, että verkko-oppiminen ei ole mediakasvatusta ja että tieto- ja viestintätekniset ja digitaaliset taidot ja medialukutaito ovat kaksi eri asiaa. Medialukutaitoa tarvitaan, jotta kansalaiset voivat toimia aktiivisesti ja että kulttuurinen monimuotoisuus sekä alueellinen ja paikallinen identiteetti säilyvät. (Voidaan esim. luoda uusia mahdollisuuksia näkemysten esittämiseen ja tarjota syrjässä asuville ja vähemmistöihin kuuluville mahdollisuus ilmaista itseään paikallisella julkisella foorumilla.)

5.

AK kiinnittää huomiota siihen, että medialukutaidon edistäminen sekä mediakasvatusmenetelmien mukauttaminen kouluissa ja muualla on Euroopan tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeää. Tällaisen mukautuksen yhteydessä tulee myös tehostaa yhteiskunnallisen ja ammatillisen integroitumisen varmistamiseksi oleellisen tärkeiden uusien viestintätekniikoiden opetusta.

6.

Medialukutaidon kehittäminen on perustekijä alaikäisten ja nuorten suojelussa sekä puolustettaessa ihmisarvoa mediassa. Se edistää medioiden tietopohjaista käyttöä sekä sisältöteollisuuden kehittymistä kohti itse- ja yhteissääntelyä. (6) Medialukutaidon vahvistaminen voi kuitenkin vain täydentää valtiollista ja ylikansallista valvontaa sekä lakisääteistä lasten (media)suojelua. Medialukutaidon ansiosta kansalaiset voivat osallistua keskusteluun yhteiskunnan kaikkien toimijoiden vastuusta, mikä edistää aktiivista ja mediatietoista kansalaisuutta. Se on siis oleellisen tärkeää Euroopan kulttuuripolitiikan ja EU:n kansalaisten aktiivisen osallistumisen kannalta. Siksi EU:n mediakasvatuspolitiikasta tulee tehdä näkyvää kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla hallinnon ja politiikan tasoilla.

7.

Mediakylläisessä ympäristössä eläville nuorille suunnatun koulutuksen tulee olla laadullisesti innovatiivista, ja siinä tulee ottaa huomioon medioiden ja koulun erilainen sosiokulttuurinen rooli tiedon ja arvojen välittäjinä. Käsitykseen opettajan roolista tulee sisällyttää sen seikan tunnustaminen, että opiskelijat sosiaalistuvat tiedostamattaan sellaiseen maailmaan, jossa vastaukset ovat käden ulottuvilla. Median yksinkertaistavassa diskurssissa nimittäin tarjotaan selityksiä kaikkiin ongelmiin. Perustaitojen kehittämisen tuleekin tarjota myös avaimet mediasisältöjen tulkintaan, sillä kriittistä suhtautumistapaa tulee kehittää erityisesti median välittämiin ja lapsuudesta asti iskostuneisiin kaavoihin, jotka ohjaavat maailmankuvaamme meidän sitä tiedostamatta.

8.

Kun koulutukselle pyritään määrittelemään uusia mittareita ja viitearvoja avoimen koordinointimenetelmän avulla, tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

9.

Pääsyitä mediakasvatuksen nykyiseen hitaaseen edistymiseen on se, että medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon suhdetta ei määritellä selvästi käytännön koulutuksessa Euroopassa. Käytännön opetustyössä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä on tullut ennen muuta keino varmistaa pääsy digitaaliseen maailmaan ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia. Nykypäivän nuorilla ei ole enää minkäänlaisia vaikeuksia hankkia perustietotekniikan ja -ohjelmien käyttöön tarvittavia taitoja tai hallita yksinkertaisia sovelluksia. Opettajilla ei kuitenkaan ole riittäviä taitoja eikä riittävästi aikaa opettaa (myös) digitaalisessa muodossa saatavilla olevien mediasisältöjen kriittistä tulkitsemista ja luovaa tuottamista, jotka ovat medialukutaidon kulmakiviä.

10.

Digitaalisen lukutaidon ja medialukutaidon suhde tulee viipymättä määritellä uudestaan, jotta näiden taitojen määritelmien epäselvyys ei haittaa koulutusta. Nuoria on autettava kehittämään teknisten valmiuksien lisäksi kykyä ja taitoa suhtautua mediasisältöön entistä kriittisemmin, jotta he oppivat tiedostamaan ja ottamaan huomioon turvallisuuteen, yksityisyyden suojaan ja tietojenkäsittelyyn liittyvät näkökohdat.

11.

Kun medialukutaidon edistämiseen tähtäävästä koulutuspolitiikasta järjestetään kuulemisia, on tärkeää

12.

Strategisten puitteiden myötä käynnistetyssä EU:n koulutusyhteistyön uudessa vaiheessa tulisi ottaa huomioon myös medialukutaito.

13.

Alueiden komitea yhtyy Euroopan parlamentin päätöslauselmaan, jossa korostetaan, että medialukutaito on kaikille tieto- ja viestintäyhteiskunnan jäsenille ehdottoman välttämätön taito (7). Komitean mielestä tavoitteena tulee olla medialukutaidon sisäistäminen yhteiskunnassa ja keinona mediakasvatus. Komitea muistuttaa sen vuoksi, että on ehdottoman välttämätöntä taata tasavertainen pääsy verkkoon kaikille Euroopan kansalaisille ja etenkin alueellisesta epäyhtenäisyydestä tai alueen kaukaisesta sijainnista kärsiville kansalaisille.

14.

Medialukutaidon keskeiset osatekijät tulee erotella selvästi ja perusteellisesti, sillä kunkin osatekijän kehittämiseksi tarvitaan strategia, toimijoita ja asianmukaiset resurssit. Siksi on olennaisen tärkeää pitää mielessä seuraavat seikat:

15.

Kyseenalaistamatta niiden alojen ratkaisevaa merkitystä, joita Euroopan komissio käsittelee tarkastellessaan hyviä käytäntöjä (kaupallinen viestintä, audiovisuaalinen tuotanto ja verkkosisältö), AK pitää kuitenkin toivottavana, että nämä teemapainotukset perustellaan myöhemmin annettavissa suosituksissa. Ilman tällaisia perusteluja mediakasvatus voi käytännössä rajoittua näiden kolmen alan käsittelyyn.

16.

Koska voidaan olettaa, että sellaisten valmiuksien kuin harkitun tiedonhaun, sisältöjen kriittisen tulkinnan ja luovan käytön kehittäminen auttaa varmistamaan alaikäisten ja nuorten suojelun sekä ihmisarvon kunnioittamisen mediassa, viranomaisten sääntelytoimien rinnalla tulee tehostaa medialukutaidon kehittämiseen tähtäävää toimintaa ensisijaisesti näillä aloilla.

17.

Lisäksi on toivottavaa jakaa kuluttajille tietoa viestintäkanavien käytöstä. Kuluttajien oikeuksien kunnioittamista on perustavan tärkeää parantaa myös media-alalla.

18.

Alueiden komitea korostaa, että mediakriittisyyden kehittäminen ei yksin riitä poistamaan sisällöntuotantoon liittyviä lukuisia haittoja (esim. perusteeton väkivalta mediassa, kuluttajien oikeuksien loukkaaminen mediapalvelujen yhteydessä, epäaitous ja epäkelpous, manipulointi). Mediakasvatus ei myöskään edistä kuin ehkä vähäisessä määrin sellaisia suuntauksia kuin medioiden lähentyminen, digitaalisten arkistojen luominen, avaaminen yleisölle ja verkottaminen, tekijänoikeuksien ja alan sääntelyn tarkistaminen tai sähköiset viranomaispalvelut. (9) Mediakasvatuksessa kiinnitetään huomiota tällaisiin suuntauksiin ja asetetaan ne kontekstiinsa sekä valmennetaan kansalaisuuteen, jossa medioiden käyttäjä tiedostaa, mitä julkinen mediaympäristö tuottaa. Näin ollen mediakasvatuksen lisäksi on tärkeää kehittää tarkoituksenmukaisella tasolla tapahtuvaa sääntelyä alue- ja paikallisviranomaisten toimivalta ja kokemus huomioon ottaen.

19.

Tulevissa suosituksissa ja toimintasuunnitelmissa tulisi esittää sellaisia mediakasvatuksen keskeisten osatekijöiden kehittämisohjelmia, jotka ovat jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien kannalta tarkoituksenmukaisia (myös mediakasvatuksen näkökulmasta). Niissä tulee ottaa huomioon jäsenvaltioiden erilaiset kasvatus- ja kulttuuriperinteet, mutta myös alueellisissa järjestelmissä sovellettavien koulutusmuotojen kirjavuudesta johtuvat huomattavat erot ja edellytykset mittakaavaetujen saavuttamiseen.

20.

Suosituksia ja toimintasuunnitelmia laadittaessa on perustavan tärkeää ottaa huomioon hyvät käytännöt. Tältä osin alueiden komitea viittaa lausuntoonsa (10), jossa se ilmaisee kannattavansa komission lisätoimenpiteitä alue- ja paikallistason mediakasvatusohjelmilla saatavan taitotiedon hyödyntämiseksi koko EU:ssa niin, että edistetään parhaiden käytänteiden vaihtamiseen tähtäävien keskustelufoorumien, tapahtumien ja verkostojen toimintaa.

21.

Alueiden komitea on kuitenkin huolissaan seuraavista seikoista:

Tulisikin luoda asianmukainen organisatorinen ja ammatillinen infrastruktuuri. Tässä tarkoituksessa voitaisiin esimerkiksi perustaa mediakasvatuksen yhteyspisteitä Media-ohjelman yhteyspisteiden (media desks) mallin mukaan (tai laajentaa viimeksi mainittujen toiminta-alaa) taikka vahvistaa ja kehittää Euroopan komission perustaman mediakasvatuksen asiantuntijaryhmän konsultatiivista tehtävää ammatillisissa asioissa.

22.

Euroopan komissio voi toissijaisuusperiaatetta sekä jäsenvaltioiden riippumattomuutta kunnioittaen tarvittaessa tukea jäsenvaltioita niiden laatiessa omia kansallisia mediakasvatusstrategioitaan, joissa otetaan huomioon medialukutaidon keskeiset osatekijät. Tässä yhteydessä tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, että media-alan sääntelystä vastaavat viranomaiset, koulutuspolitiikan päättäjät sekä alue- ja paikallisyhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan, sisältöteollisuuden ja innovatiivisen mediakasvatuksen edustajat voivat osallistua kansallisen strategian laadintaan.

23.

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset tilanteet, suosituksissa ja toimintasuunnitelmissa esitettävän mediakasvatuksen kehittämisen on oltava siirrettävissä paikallisiin sosioekonomisiin konteksteihin. Tämä edellyttää kuitenkin kansallisen ja – tarkemman kuvan saamiseksi – alueellisen tilanteen perusteellisempaa selvittämistä. Erityisesti tulee tarkastella paikallisviranomaisten, laitosten rahoittajien ja mediakasvatukseen osallistuvien kasvattajien motivaatiota ja toimintatapoja.

24.

Koska mediaympäristö muuttuu nopeasti, mediakasvatusta tulisi tutkia ja arvioida jatkuvasti ja tämä työ tulisi tehdä yhdessä eri jäsenvaltioiden audiovisuaalisen ja sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten kanssa niin, että edistetään viranomaisten yhteistyötä medialukutaidon kehittämiseksi.

25.

Alueiden komitea kannustaa Euroopan komissiota edistämään alueellisten tutkimus- ja tieto-osastojen perustamista alue- ja paikallishallinnon hallintorakenteisiin tutkimaan medialukutaitoon liittyviä kysymyksiä.

26.

Alue- ja paikallisviranomaiset ovat medialukutaidon kehittämisessä avaintoimijoita, sillä ne toimivat lähinnä kansalaisia: ne mm. pitävät yllä suurta osaa oppilaitoksista, omistavat paikallisia tiedotusvälineitä ja muita kulttuurilaitoksia (kirjastoja, yhteisiä tiloja jne.) ja hallinnoivat EU:lta tai muualta peräisin olevia kehittämisvaroja. Näin ollen on perusteltua käynnistää alueille ja paikallisyhteisöille suunnattuja tiedotuskampanjoita, jotka pohjautuvat EU:n suosituksiin ja hyviin käytäntöihin, sekä lisätä euroregio-alueilla ja rajaseuduilla mahdollisuuksia mediakasvatusalan yhteistyöhön.

27.

Alue- ja paikallistason viranomaisia on kannustettava tukemaan mediakasvatushankkeita, -ohjelmia ja -julistuksia, joihin liittyy ensi kädessä seuraavia tavoitteita:

28.

Alueiden komitea kehottaa Euroopan komissiota uudistamaan koulutuspolitiikan rahoituskäytännön perustan mediakasvatusalan kokeiluhankkeiden ja tutkimuksen tukemiseksi, sillä mediakasvatusta voidaan tukea vahvistamalla sille varattuja nykyisiä tai myöhemmin luotavia rahoitusvälineitä (esim. Comenius-ohjelmaan liittyvä alueellinen yhteistyö). Koska esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää alusta lähtien kohdennettuja ja monialaisia resursseja, alueiden komitea yhtyy EP:n kantaan (11) ja pitää perusteltuna, että Euroopan unionin muihin tukiohjelmiin – erityisesti Comenius-ohjelmaan, elinikäistä oppimista, verkkopohjaista ystävyyskoulutoimintaa (eTwinning) ja internetin turvallisempaa käyttöä koskeviin ohjelmiin ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmaan – sisällytetään näkyvästi ja kohdennetusti medialukutaidon kehittämistä koskeva alaohjelma.

29.

Erityinen ilonaihe on, että Euroopan komissio on käynnistänyt mediakasvatuksen pitkän aikavälin edistämistä palvelevien mittarien laadinnan. Alueiden komitea toivoo kuitenkin, ettei medialukutaidon mittareissa rajoituttaisi medioiden käytön muotoa ja kestoa kuvaaviin lukuihin, sillä medialukutaitoa arvioitaessa tulee käyttää myös yksilön kykyjä mittaavia menetelmiä. (Tietty skeptisyys numeromuotoisten indikaattorien käyttöä kohtaan on kuitenkin ymmärrettävää: luovaa ja kriittistä osaamista ja sisältöjen luokittelua on vaikea esittää määrällisesti mitattavassa muodossa.)