1.7.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/26

---

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Luonnonhaitta-alueiden viljelijöiden tuet”

(2010/C 175/07)

I   POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

A   Periaatteet ja yleishuomiot

Uuslukutaidottomuuden määritelmää koskevien epäselvyyksien hälventäminen

1.   muistuttaa, että uuslukutaidottomuutta sekä luku- ja kirjoitustaidottomuutta esiintyy kaikissa maailman maissa; tästä vitsauksesta kärsii 960 miljoonaa ihmistä. Unescon vuonna 1958 julkistaman määritelmän mukaan kaikki sellaiset henkilöt ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, jotka eivät ole koskaan oppineet lukemaan eivätkä kirjoittamaan. Käsitettä uuslukutaidottomuus käytetään puolestaan sellaisten henkilöiden tilanteesta, jotka tietyn kestoisesta koulunkäynnistä huolimatta eivät koulua käydessään ole saavuttaneet kyseisessä koulujärjestelmässä perusluonteiseksi katsottua luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa ja joilla on vaikeuksia kirjoitetun kielen kanssa. Käytännön luku- ja kirjoitustaidottomuus merkitsee sitä, että henkilö ei ole koskaan saavuttanut asianmukaisesti arkielämässä välttämätöntä lukemisen, kirjoittamisen ja laskutaidon tasoa yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteiden mukaisesti.

2.   toteaa OECD:n toteuttamien PISA-tutkimusten pohjalta, että lukutaidoltaan heikkojen nuorten määrä kasvaa Euroopan unionissa. Heidän osuutensa on noussut 21,3 prosentista vuonna 2000 24,1 prosenttiin vuonna 2006. Tämä huolestuttava havainto edellyttää, että EU:n toimielimet ryhtyvät lisätoimenpiteisiin.

3.   muistuttaa, että Koulutus 2010 -suunnitelman tavoitteet eivät ole vielä läheskään toteutuneet; suunnitelman mukaan tarkoituksena on ollut supistaa luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivien nuorten osuutta 20 prosentilla. Komitea huomauttaa, että myös uusissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa (”ET 2020”) on asetettu vastaavanlainen eurooppalainen suoritustason viitekeskiarvo (”EU:n vertailuarvot”): vuoteen 2020 mennessä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia. Komitea kehottaa laatimaan uuslukutaidottomuudesta eurooppalaisen määritelmän.

4.   muistuttaa, että paikallistasolla on parhaimmat valmiudet arvioida uuslukutaidottomuuden ongelmaa ja etsiä siihen ratkaisua, sillä se on lukutaidottomille ihmisille usein ensimmäinen taho, johon he ovat yhteydessä.

5.   muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahasto, joka valtaosassa unionin jäsenvaltioita tukee uuslukutaidottomuuden torjuntaohjelmia, on soveltuva rahoitusväline mutta että sitä hyödynnetään huonosti tai liian vähän alan strategisten suuntaviivojen puutteen vuoksi.

6.   painottaa, että talous- ja työllisyyskriisin vallitessa avaintaitojen hallinta on entistäkin välttämättömämpää työmarkkinoille pääsemiseksi. Luku- ja kirjoitustaito ovat perustavia taitoja tulevaisuuden varalle. Tämä ilmenee Cedefopin teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan vuonna 2015 75 prosenttia työpaikoista edellyttää korkeaa tai keskitason ammattitaitoa.

7.   toteaa, että Lissabonin strategiassa, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan unionista maailman kehittynein osaamiseen perustuva talous, suuntauksena on ollut keskittyä koulutetuimpiin henkilöihin. Osaamis- ja innovointitalous ei voi kuitenkaan perustua vain erittäin korkeasti koulutettujen etujoukkoon, vaan on välttämätöntä, että kaikki työmarkkinoilla olevat ihmiset hallitsevat avaintaidot, jotka varmistavat heidän elinikäisen oppimisensa. Kyseisen strategian taloudellisia tavoitteita ei myöskään kyetä saavuttamaan, jos EU:ssa on jatkossakin lähes alikehittyneitä saarekkeita. Uuslukutaidottomuuden torjuminen on näin ollen Euroopan unionille myös taloudellisesti välttämätöntä.

Ennakkoluulojen karsiminen

8.   Alueiden komitea ja paikallis- ja aluetason toimijat, jotka ottavat huomioon, että on aiheellista sekä luoda henkilökuva niistä, jotka saattavat olla uuslukutaidottomia, että välttää tähän tilanteeseen liitettäviä mahdollisia stereotypioita, toteavat seuraavaa:

—	Uuslukutaidottomuus ei ole yksinomaan nuorten ongelma, sillä se koskee kaikkia ikäluokkia ja erityisesti yli 45-vuotiaita henkilöitä.

—

Uuslukutaidottomuus jakautuu alueellisesti monimutkaisella tavalla, minkä vuoksi yleistysten teko on vaikeaa. Tilastot osoittavat kuitenkin uuslukutaidottomuutta esiintyvän paljon kaupunkialueilla, joilla syrjäytyminen on yleistä, sekä sellaisilla maaseutualueilla, joilla palvelujen saatavuus on vähäistä.

—	Uuslukutaidottomuudesta eivät kärsi ainoastaan työelämästä syrjäytyneet, sillä on osoitettu, että puolella uuslukutaidottomista on työpaikka.

—

Uuslukutaidottomuutta ja maahanmuuttoa ei pidä sekoittaa toisiinsa, sillä kolme neljäsosaa uuslukutaidottomista puhuu viiden vuoden kuluttua maahan saapumisestaan yksinomaan maan virallista kieltä. Uuslukutaidottomuuden torjuntaa ei näin ollen pidä sekoittaa maahanmuuttajia tukevaan kielipolitiikkaan. Uuslukutaidottomuuden torjunta on elinikäisen oppimisen olennainen osatekijä.

—	Uuslukutaidottomuus vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisiin eri ikäryhmissä. Tietyissä tapauksissa on tarpeen ottaa sukupuolinäkökohdat huomioon, jotta voidaan löytää tehokas tapa puuttua ongelmaan.

9.   muistuttaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan, josta Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä tuli oikeudellisesti sitova, 14 artiklassa taataan oikeus koulutukseen sekä oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta. Koska luku- ja kirjoitustaito on kaikenlaisen koulutuksen välttämätön edellytys, Euroopan unionin on täydennettävä ja koordinoitava jäsenvaltioiden toimia lukutaidottomuuden torjumisen tehostamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että oikeutta koulutukseen kunnioitetaan.

10.   muistuttaa, että koulutustarpeiden arviointi on asetettava etusijalle elinikäisen oppimisen ohjelmissa erityisesti hallintoelimissä ja yrityksissä, jotta käytännön luku- ja kirjoitustaidottomuudesta kärsivät tunnistettaisiin ja jotta heille kyettäisiin antamaan mahdollisuus avaintaitojen hallintaan. Itse asiassa lukuisat työssäkäyvät uuslukutaidottomat turvautuvat välttelystrategioihin salatakseen lukutaidottomuutensa.

11.   toteaa, että uuslukutaidottomuus aiheuttaa syrjäytymistä ja köyhyyttä, joka vaikeuttaa kansalaisten työntekoa, ja se rajoittaa heidän demokraattista ja yhteiskunnallista osallistumistaan sekä vaikuttaa vakavasti henkilökohtaiseen kehitykseen ja oikeuksien puolustamiseen.

B   Suunnitellut toimenpiteet

Ennaltaehkäisevä toiminta, nuorten integroiminen ja urakehitys

Alueiden komitea suosittaa

12.   tukemaan hyvien käytäntöjen vaihtoa EU:n tasolla erityisesti edistämällä keskinäistä vaihtoa niiden paikallisviranomaisten välillä, jotka ovat merkittävällä tavalla osallistuneet uuslukutaidottomuuden torjuntaan tähtäävien strategioiden kehittämiseen. Tätä tarkoitusta varten voitaisiin luoda hyvien käytänteiden luettelo perustamalla pysyvä foorumi hyviä käytänteitä varten. Nuorille suunnattavia kehitysstrategioita luotaessa olisi tarpeen ottaa huomioon erityyppiset lukemisvaikeudet, jotta todellisiin tarpeisiin voidaan vastata asianmukaisella tavalla.

13.   sisällyttämään uuslukutaidottomuuden torjunnan yhdeksi vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian tarkistetun version laaja-alaisista tavoitteista.

14.   tukemaan Euroopan sosiaalirahastosta sellaisia yrityksiä ja hallintoelimiä, jotka toteuttavat ohjelmia uuslukutaidottomuudesta kärsivien työntekijöidensä kouluttamiseksi. Niihin tulee sisällyttää vastaavat tunnistamismenettelyt, joissa annetaan mahdollisimman hyvät takuut työntekijän yksityisyyden kunnioittamiselle ja identiteetin suojelulle.

15.   tukemaan aikuiskoulutusaloitteita, joilla vastataan sellaisten uuslukutaidottomuudesta kärsivien kansalaisten tarpeisiin, jotka eivät käy ansiotyössä.

16.   sisällyttämään uuslukutaidottomuuden torjunnan Euroopan sosiaalirahastoa koskeviin EU:n strategisiin suuntaviivoihin.

17.   laatimaan uuslukutaidottomuuden eurooppalaisen määritelmän, johon sisältyy käytännön luku- ja kirjoitustaidottomuus.

18.   ottamaan paikallis- ja aluetaso huomioon soveltuvimpana tasona strategisiin tavoitteisiin ja toimintaohjelmiin liittyvien keinojen yhteensovittamiseksi. Tällöin tulee luoda alueiden väliset ja alueiden rajat ylittävät koordinointimekanismit, joilla varmistetaan keinojen samansuuntaisuus. Jäsenvaltio- ja unionitason on tuettava aluetasoa, jotta luodaan ohjelmia, joiden avulla kaikilla ihmisillä on mahdollisuus hankkia luku- ja kirjoitustaito sekä perustaidot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että asianomaiset kansalliset viranomaiset toimivat koordinoidusti päättäessään strategisista tavoitteistaan ja ohjelmistaan. Yleisesti ottaen valtioiden, alue- ja paikallisyhteisöjen sekä talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden panos on tuotava näkyvästi esille.

19.   ehdottamaan, että alue- ja paikallisyhteisöjen hallintoelimet näyttäisivät esimerkkiä toteuttamalla hankkeita uuslukutaidottoman henkilöstönsä kouluttamiseksi ja sisällyttäisivät niihin tunnistamismenettelyt sekä järjestäisivät koulutusta työntekijöille, joilla on vaikeuksia työssään. Euroopan unioni voisi myöntää rahoitustukea kyseisiin ohjelmiin.

20.   toimimaan uuslukutaidottomuuden ennaltaehkäisyn ja torjunnan edistämiseksi työelämässä

—	yritystasolla: valistamalla yrittäjiä työehtosopimuspolitiikasta sekä sellaisia korvausrahastoja koskevista toimialakohtaisista ja ammattialojen välisistä sopimuksista, jotka mahdollistavat koulutusohjelmien toteuttamisen, urakehityksen varmistamisen ja hankitun ammattipätevyyden tunnustamisen.

—	työntekijätasolla: tiedottamalla työntekijöille heidän henkilökohtaisesta oikeudestaan koulutukseen sekä mahdollistamalla heidän pääsynsä koulutusneuvontaan, jossa he saavat ohjausta.

21.   sisällyttämään uuslukutaidottomuuden torjunnan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden ohjelmaan; uuslukutaidottomuus on sosiaalista syrjäytymistä pahentava tekijä.

22.   edistämään painettujen tai sähköisten sanoma- ja aikakauslehtien lukemista sekä mediakasvatusta erityisesti nuorten keskuudessa. Näin he voivat kehittää kriittistä ajatteluaan ja tutustua kirjalliseen kulttuuriin sopeutuakseen nykymaailmaan entistä paremmin.

23.   käynnistämään tätä vitsausta käsittelevän Euroopan unionin tiedotuskampanjan: tällainen aloite voisi edesauttaa uuslukutaidottomuuteen liittyvien tabujen poistamista ja rohkaista uuslukutaidottomia hakemaan apua ongelmaansa.

24.   parantamaan niiden uuslukutaidottomuudesta kärsivien kansalaisten koulutusta, joita ei yleensä tunnisteta uuslukutaidottomiksi, koska he eivät käy työssä, ja jotka ovat vaarassa jäädä koulutusohjelmien ulkopuolelle. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, kotityötä tekevät jne.

25.   parantamaan itsenäisten ammatinharjoittajien ryhmän, kuten pienviljelijöiden ja pienyrittäjien, elinikäistä oppimista heidän avaintaitojensa kohentamiseksi ja uuslukutaidottomuuden poistamiseksi, sillä se jarruttaa tiettyjen tuotantosektorien talouskehitystä.

26.   kiinnittämään erityishuomiota naispuoliseen väestöön ja varsinkin ikääntyneisiin naistyöntekijöihin, koska heidän keskuudessaan saattaa esiintyä muita ryhmiä enemmän uuslukutaidottomuutta syrjäytymisen jonkin ilmenemismuodon vuoksi.

27.   edistämään lukutaidottomuuden eurooppalaista arviointijärjestelmää, johon sisältyy Euroopan unionin jäsenmaille yhteisiä osoittimia ja arviointimenettelyjä.

28.   edistämään elinikäisen oppimisen, virallisen oppimisen ja aikuiskoulutustoimien yhdentämistä ja koordinointia, jotta voidaan luoda yhteinen strategia uuslukutaidottomuuden vähentämiseksi.

C   Alue- ja paikallistason toimijoiden kanssa käydystä keskustelusta tehdyt päätelmät

29.   Uuslukutaidottomuuden torjunta on elinikäistä oppimista tukevan koulutuspolitiikan olennainen osatekijä (perus- sekä jatko- ja täydennyskoulutus). Sitä ei pidä sekoittaa maahanmuuttajia tukevaan kielipolitiikkaan. Tarkoitus on edistää sitä, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus oppia kirjoittamaan ja laskemaan ja hankkia perustaidot.

30.   Näin parannetaan yritysten taloudellista suorituskykyä ja edistetään työntekijöiden ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä. Entistä parempi työelämään sopeutuminen parantaa myös elämänlaatua.

31.   Peruskoulutuksessa on mahdollista ennakoida muutokset ja torjua ennakolta työuran katkokset. Koulutuksen avulla tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ja ehkäistään syrjäytymisen vaarat ennakolta.

32.   Uuslukutaidottomuuden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tähtäävien politiikkojen tulisi yhä useammin olla osa yleiseen oikeuteen perustuvia politiikkoja, jotta yksittäisillä julkisilla politiikoilla voitaisiin siihen vaikuttaa suoraan tai epäsuoraan sekä jatkuvasti.

33.   Lähes kymmenen vuotta Lissabonin strategian käynnistämisen jälkeen alue- ja paikallisyhteisöiden tehtävänä on tarjota koulutusta elinikäistä oppimista varten, mutta jäsenvaltioiden yhteiskunta- ja talouselämän toimijoina niillä on myös työnantajan ja palveluiden tarjoajan rooli. Uuslukutaidottomuuden vitsaus koskee niitä suoraan niiden tarjotessa kansalaisille palveluita. On tärkeää, että alue- ja paikallisyhteisöiden huomio kiinnitetään liitteessä esitettyihin hyvien käytänteiden esimerkkeihin ja että niitä kannustetaan näkemysten vaihtoon ja kehotetaan vuoropuheluun asianomaisten toimijoiden kanssa. Näin paikallis- ja aluetasot voisivat osallistua aloitteiden suunnitteluun ja toteutukseen EU:n tasolla.

II   LIITTEET

Kaavio 2: PISAn lukutaitotestissä heikosti menestyneet 15-vuotiaat EU:ssa ja eräissä kolmansissa maissa vuosina 2000 ja 2006 (OECD:n tiedot)

Esimerkkejä hyvistä käytänteistä:

—	puhelinpalvelu, jossa annetaan neuvoja ja tehdään aloitteita luku- ja kirjoitustaidon oppimiseksi

—	valituille erityisryhmille suunnatut aikuiskoulutusohjelmat

—	yhteistyössä korkeakoulujen kanssa myönnettävät todistukset peruskoulutuksen jälkeisestä koulutuksesta

—	perheille suunnattu koulutus-, kulttuuri- ja yhteiskunnallinen toiminta lasten koulunkäynnin seuraamisen helpottamiseksi ja opintojen keskeyttämisen torjumiseksi

—	perheohjelmien puitteissa toteuttava kulttuuritoiminta, joka on suunnattu erityisesti kiertolaisperheille

—	lukuharrastus keinona ehkäistä uuslukutaidottomuutta ennalta maaseutualueilla

—	pienille ja varttuneemmille lapsille suunnattava koulutus- ja ennaltaehkäisevä toiminta kirjastoissa

—	vanhemmille heidän lastensa koulunkäynnin seuraamisesta annettava koulutus

—	vangeille annettava mahdollisuus perustaitojen hankkimiseen

—	niiden kouluikäisten nuorten työelämään siirtymisen tukeminen, joilla on suuria vaikeuksia perustaitojen oppimisessa

—	perustaitojen oppimiseen ja integroitumiseen tähtäävät kurssit, joissa hyödynnetään digitaalisia laitteistoja

—	työntekijöille räätälöity perustaitojen oppimiseen tähtäävä koulutus

—	paikallis- ja alueyhteisöjen toimijoille järjestettävä peruskoulutus

—	perustaitojen oppimista koskevan mahdollisuuden tarjoaminen maataloustyöntekijöille, joilla on perusasteen koulutus

—	työntekijöiden työtehtäviin perustuvien peruskoulutustarpeiden yksilöiminen

—	perustaitoja koskevat koulutusohjelmat yrityksissä

—	päätöksentekijöiden tietoisuuden lisääminen

—	alueellisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien kehittäminen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa

—	koulutusta koskevan oikeuden edistäminen yrityksissä

—	oppisopimuskoulutettavien perustaitojen vahvistaminen ammattiin valmistumisen ohessa sekä hankitun kokemuksen tunnustaminen

—	perustaitoja koskeva koulutus yrityksissä urakehityksen varmistamiseksi

—	vuorottelukoulutuksen tarjoaminen koulusta työelämään siirtymisen helpottamiseksi

—	uusiin tieto- ja viestintätekniikkoihin ja internetiin perehdyttävät kurssit

—	opasteet ja tietopisteet julkisten liikennevälineiden käytön helpottamiseksi

—	lukutaidottomuuden tunnistamiseen tähtäävät ohjelmat paikallis- ja alueyhteisöissä

---