29.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/5

—

katsoo, että korkeaan elämänlaatuun on päästävä äärellisen planeetan kestävyydelle asettamissa rajoissa (1) ja että tässä yhteydessä on pyrittävä saavuttamaan sosiaalisesti yhtenäinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa optimoidaan kaikkien yksilöiden ja ryhmien arvo ja panos ja jossa kannustimet ja tukitoimet kohdennetaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja kestäväpohjaisen talouden luomiseen.

—

painottaa kaikki Euroopan alueet kattavan ja riittävästi rahoitetun EU:n laajuisen koheesiopolitiikan merkitystä tuettaessa uuden strategian toteuttamista, ja hylkää kaikki pyrkimykset uudelleenkansallistaa rakennerahastoja tai sivuuttaa koheesiopolitiikan alueellinen ulottuvuus EU:n talousarvion tulevan tarkistuksen yhteydessä.

—

panee merkille, että EU:n koheesiopolitiikassa on vakiintunut monitasoinen hallintorakenne rakennerahasto-ohjelmien soveltamiseksi, ja toteaa, että uudessa strategiassa tulisi hyödyntää näitä olemassa olevia kumppanuusrakenteita hallintorakenteiden nykyisten heikkouksien poistamiseksi. Hallintorakenteiden nimenomainen mukauttaminen EU:n koheesiopolitiikan alueohjelmiin on huomattavasti tehokkaampi keino varmistaa politiikan koordinointi.

—

kehottaa EU:n johtohenkilöitä asettamaan keskeiseksi painopisteeksi Euroopan kilpailukyvyn kehittämisen ympäristöystävällisessä taloudessa, jotta EU voi ottaa johtavan roolin luotaessa globaalin talouden vakaa ja kestäväpohjainen perusta. Tämä tarkoittaa esimerkin näyttämistä investoimalla ensisijaisesti uuteen ympäristöystävälliseen tekniikkaan, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiantuotantoon, energiatehokkuuteen, kestäväpohjaisiin tuotanto- ja kulutusmalleihin, tieto- ja viestintätekniikkaan ja laajakaistainfrastruktuuriin syrjäisissä yhteisöissä sekä edistämällä ympäristönsuojelua ja luonnon säilyttämistä. Eurooppalaisilla korkeakouluilla, tutkimuskeskuksilla ja pk-yrityksillä on keskeinen rooli edistettäessä tätä asialistaa (2). Tämä edellyttää Euroopan talouden rakenteellisia muutoksia sekä makrotalouspolitiikan ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan koordinointia, jotta tuetaan siirtymistä ympäristöystävälliseen talouteen.

Esittelijä

:

Christine Chapman (UK, PSE), Walesin edustajiston jäsen

1.

kannattaa nykyistä Lissabonin strategiaa vuoden 2010 jälkeen seuraavan strategian kehittämistä mutta katsoo, että strategia on tasapainotettava uudelleen ja että unionin kestävän kehityksen strategia ja Lissabonin strategia on yhdistettävä. Komitea suhtautuu myönteisesti tulevasta strategiasta järjestettyä kuulemista koskevassa komission asiakirjassa 24. marraskuuta esitettyyn sitoumukseen mahdollistaa ihmisten aktiivinen osallistuminen integroiviin yhteiskuntiin sekä luoda kilpailukykyinen, verkottunut ja nykyistä ympäristöystävällisempi talous. Komitea pahoittelee kuitenkin sitä, ettei komissio esitä kunnianhimoisempaa ja laaja-alaista visiota strategian uudesta painotuksesta ja suunnasta kohti kestävää, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja yhteenkuuluvuuteen perustuvaa Eurooppaa.

2.

painottaa, että nykyisessä Lissabonin strategiassa ei ole onnistuttu tunnustamaan riittävästi EU:n paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia tiedotettaessa strategiasta ja pantaessa sitä täytäntöön paikallistasolla. Komitea toistaa monitahoisesta hallinnosta annetussa valkoisessa kirjassa esitetyn kehotuksen korjata asia uudessa strategiassa.

3.

panee merkille alue- ja paikallisviranomaisten keskuudessa laajalle levinneen epävarmuuden nykyisen Lissabonin strategian yleisestä tarkoituksesta. Asiaan voidaan puuttua laatimalla uudessa strategiassa selkeät tavoitteet ja tiedottamalla niistä tehokkaasti ihmisille paikallistasolla.

4.

pahoittelee, että Lissabonin strategia, jonka tarkoituksena oli edistää talous- ja rahaliiton saavuttamista, ei ole onnistunut toivotulla tavalla parantamaan EU-tason yhteistä taloushallintoa tai jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointia. Komitea pitää valitettavana, että monet jäsenvaltiot ovat nykyisen talouskriisin vuoksi omaksuneet talouspolitiikkoja, jotka perustuvat pelkästään kansalliseen näkökulmaan, eivätkä pyri koordinoituihin toimiin Euroopan yhtenäismarkkinoilla.

5.

kehottaa laatimaan uutta strategiaa varten nimenomaisen ensisijaisen tavoitteen, jolla tähdätään korkeaan elämänlaatuun ja kaikkien EU:n kansalaisten hyvinvointiin. Työllisyys on tässä yhteydessä keskeinen seikka materiaalisen vaurauden ohella. Myös muita seikkoja on kuitenkin otettava huomioon, jotta saadaan kokonaiskuva elämänlaadusta ja hyvinvoinnista, mukaan luettuina laajemmat yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat kansalaisten toimintakentät (3).

6.

katsoo, että korkeaan elämänlaatuun on päästävä äärellisen planeetan kestävyydelle asettamissa rajoissa  (4) ja että tässä yhteydessä on pyrittävä saavuttamaan sosiaalisesti yhtenäinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa optimoidaan kaikkien yksilöiden ja ryhmien arvo ja panos ja jossa kannustimet ja tukitoimet kohdennetaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja kestäväpohjaisen talouden luomiseen.

7.

painottaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen keskeistä merkitystä parannettaessa tietoisuutta kestävään kehitykseen liittyvistä asioista ja kehitettäessä Euroopan kansalaisten luovia ja yrittäjyyteen liittyviä kykyjä. Komitea katsoo, että on luotava elinikäisen oppimisen kulttuuri.

8.

ehdottaa, että uusi strategia nimetään uudelleen, jotta vältetään sekaannus ”Lissabonin sopimuksen” kanssa ja korostetaan strategian uutta lähestymistapaa. Strategian nimenä voisi olla esimerkiksi ”Elämänlaatua kaikille: Kestäväpohjaisen tulevaisuuden rakentaminen Euroopalle maailmassa” tai lyhyempänä versiona ”Kestäväpohjainen eurooppalainen strategia”.

9.

kehottaa laatimaan entistä tehokkaamman viestintästrategian, jonka piiriin paikallis- ja alueviranomaiset kuuluvat, jotta parannetaan tietoisuutta uudesta strategiasta ja edistetään sen keskeisiä viestejä.

10.

katsoo, että nykyinen rahoitus-, talous-, sosiaalinen ja ekologinen kriisi on muuttanut radikaalisti taustatekijöitä, joiden pohjalta keskustelua Lissabonin strategian tulevaisuudesta käydään. Tämä tarkoittaa, ettei tähänastinen lähestymistapa ole oikea vaihtoehto. Kriisiin liittyy lukuisia välittömiä haasteita, etenkin työttömyyden jatkuvan kasvun torjunta Euroopassa erityisesti nuorten keskuudessa sekä protektionismin uhan käsittely. Kriisi on tuonut esiin globaalin talousmallin rakenteellisia heikkouksia ja korostanut uuden, niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin myös taloudellisesti kestäväpohjaisen lähestymistavan sekä pankki- ja rahoitusalan entistä tiukemman sääntelyn tarvetta.

11.

toistaa, että ennen kuin talouskriisi iski Eurooppaan ja kun taloustilanne oli suhteellisen hyvä, köyhyysaste oli Euroopassa korkea ja tuloerot kasvoivat. Euroopan komission lokakuussa 2008 julkaisemien lukujen Euroopan väestöstä 16 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, yksi kymmenestä asuu taloudessa, josta kukaan ei käy työssä, ja 19 prosenttia lapsista elää köyhyyden uhkaamina (5). Köyhyyden ja tuloerojen kasvun torjumisen Euroopassa on oltava tulevan strategian keskeisiä tavoitteita.

12.

panee merkille Eurooppaa odottavat monet pitkän aikavälin haasteet, joihin on tartuttava uudessa strategiassa, kuten väestökehityksen muutos, ilmastonmuutos, energiavarmuus, globalisaatio (6) sekä alueellisen koheesion saavuttaminen EU:ssa. Komitea pahoittelee, ettei EU:n vuoden 2020 strategiaa käsittelevästä kuulemisesta annetussa komission asiakirjassa painoteta vahvemmin alueellista yhteenkuuluvuutta perusperiaatteena, ja kehottaa komissiota sitoutumaan alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien, Lissabonin sopimukseen sisältyvien määräysten mukaisesti esittämään arvion alueellisista vaikutuksista jokaisen paikallis- ja/tai alueviranomaisten toimivaltaan vaikuttavan uuden säädösehdotuksen yhteydessä.

13.

toteaa, että sosiaali-, rahoitus- ja talouskriisin vuoksi julkistaloudet ovat tulevina vuosina huomattavan paineen alaisina, joten on tärkeää, että resurssit ja rahoitus kohdennetaan tehokkaasti paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitasolla, jotta varmistetaan oikeanlaiset investoinnit, joiden avulla saavutetaan uuden strategian laaja-alaiset tavoitteet. Jotta kunnat ja alueet voivat osallistua tehokkaasti Lissabonin strategian täytäntöönpanoon, on tärkeää varmistaa, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot noudattavat täysin paikallisviranomaisten taloudellisia resursseja koskevia Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteita (9 artikla).

14.

katsoo, että sekä todellisen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttaminen että pitkän aikavälin haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikissa politiikoissa alueellista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon Euroopan alue- ja paikallistason erityispiirteet. Niin ikään on tarpeen, että yhteisön talousarviossa varataan riittävät määrärahat alueellisesti tasapainoisen kehityksen tukemiseksi unionissa.

15.

ehdottaa, että uudessa strategiassa asetetaan etusijalle investoinnit ympäristöystävälliseen talouteen, sosiaalinen koheesio ja monitasoisen hallinnon varmistaminen ja että siinä tarkastellaan uudella tavalla uuden strategian vaikutuksen mittaamista.

16.

kehottaa sisällyttämään EU:n ilmastonmuutostavoitteet ja sitoumukset uuteen strategiaan, jotta koko Euroopassa luodaan vähäpäästöinen talous.

17.

kehottaa EU:n johtohenkilöitä asettamaan keskeiseksi painopisteeksi Euroopan kilpailukyvyn kehittämisen ympäristöystävällisessä taloudessa, jotta EU voi ottaa johtavan roolin luotaessa globaalin talouden vakaa ja kestäväpohjainen perusta. Tämä tarkoittaa esimerkin näyttämistä investoimalla ensisijaisesti uuteen ympäristöystävälliseen tekniikkaan, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiantuotantoon, energiatehokkuuteen, kestäväpohjaisiin tuotanto- ja kulutusmalleihin, tieto- ja viestintätekniikkaan ja laajakaistainfrastruktuuriin syrjäisissä yhteisöissä sekä edistämällä ympäristönsuojelua ja luonnon säilyttämistä. Eurooppalaisilla korkeakouluilla, tutkimuskeskuksilla ja pk-yrityksillä on keskeinen rooli edistettäessä tätä asialistaa (7). Tämä edellyttää Euroopan talouden rakenteellisia muutoksia sekä makrotalouspolitiikan ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan koordinointia, jotta tuetaan siirtymistä ympäristöystävälliseen talouteen.

18.

kehottaa laatimaan ympäristönsuojeluun liittyviä valmiuksia ja ympäristöystävällisiä työpaikkoja koskevan eurooppalaisen strategian, jotta luodaan valmiuksien ja tietojen parantamiseen tähtäävä investointikehys kestäväpohjaisen talouden kehittämisen tukemiseksi. EU:n tulevat rahoitusohjelmat, mukaan luettuina elinikäisen oppimisen ohjelma ja Euroopan sosiaalirahasto, tulisi kohdentaa tukemaan investointeja ympäristöystävällisiin työpaikkoihin ja ympäristönsuojeluun liittyviin valmiuksiin. Tässä yhteydessä on etenkin otettava huomioon uudet, dynaamiset ja innovatiiviset pk-yritykset (8).

19.

kehottaa EU:ta hyväksymään yhtenäisen kannustinkehyksen ja tukijärjestelmät (sääntelyn ympäristömyönteinen parantaminen), jotta tuetaan kestäväpohjaisen talouden kehittämistä Euroopassa.

20.

kehottaa asettamaan etusijalle innovatiivisia lähestymistapoja koskevien parhaiden käytänteiden vaihdon. Tavoitteena on, että yksittäisissä jäsenvaltioissa luodaan kannustimia, jotta EU:n kansalaiset, yritykset ja viranomaiset omaksuvat ympäristöystävälliset toimintatavat ja jotta niistä palkitaan ja jotta kestäväpohjaisen kehityksen vastaisista toimintatavoista joutuu kärsimään.

21.

painottaa, että ympäristöystävällinen lähestymistapa saattaa luoda myönteisen kehityssuunnan, jonka avulla voidaan ratkaista taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Esimerkiksi rakennerahastoasetuksiin äskettäin tehtyjen muutosten ansiosta on voitu tukea pienituloisten kotitalouksien energiatehokkuustoimia.

22.

korostaa paikallisyhteisöjen alhaalta ylöspäin suuntautuvien aloitteiden merkitystä pyrittäessä muutoksiin paikallistasolla (9).

23.

korostaa yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevia suojelevan sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun järjestelmien arvoa ja merkitystä sekä tarvetta säilyttää vahva eurooppalainen sosiaalimalli (10).

24.

tunnustaa Lissabonin sopimukseen liitetyn yleishyödyllisiä palveluita koskevan pöytäkirjan mukaisesti yleishyödyllisten palvelujen, etenkin yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen, erittäin tärkeän merkityksen. Niiden järjestäminen ja rahoitus on turvattava nykyistä paremmin. Komitea tunnustaa niin ikään julkisten lähipalvelujen merkityksen kansalaisille.

25.

kehottaa toteuttamaan toimia lapsia ja kaikkia sukupolvia koskevan köyhyyden poistamiseksi perheistä sekä korostaa tarvetta säilyttää lastenhoitopalveluja koskevat Barcelonan tavoitteet (11).

26.

painottaa kaikki Euroopan alueet kattavan ja riittävästi rahoitetun EU:n laajuisen koheesiopolitiikan merkitystä avaintekijänä tuettaessa uuden strategian toteuttamista, ja hylkää kaikki pyrkimykset uudelleenkansallistaa rakennerahastoja tai sivuuttaa koheesiopolitiikan alueellinen ulottuvuus EU:n talousarvion tulevan tarkistuksen yhteydessä.

27.

kehottaa hyödyntämään olemassa olevaa tietoa ja parhaita käytänteitä EU:n rakennerahasto-ohjelmissa nykyistä tehokkaammin kaikkien EU:n alueiden eduksi.

28.

kehottaa EU:n johtohenkilöitä hyödyntämään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuotta 2010 ja sitoutumaan sosiaalisen koheesion ja sosiaalisen osallistamisen ensisijaiseen asemaan tavoitteena torjua kasvavaa työttömyyttä, eroja alueiden talouden suorituskyvyssä, sosiaalista syrjäytymistä, työssäkäymättömyyttä ja taloudellista toimettomuutta. Alueiden komitea yhtyy Barcan raportissa ilmaistuun näkemykseen, että EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat keskeinen välinen sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

29.

kehottaa ryhtymään toimiin nuorisotyöttömyyden kasvavan uhan torjumiseksi siten, että asetetaan etusijalle investoinnit yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja taitojen kehittämiseen, mukaan luettuina ohjelmat nuorten liikkuvuuden edistämiseksi. Komitea on tyytyväinen neuvoston marraskuussa 2008 antamaan suositukseen nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden liikkuvuudesta sekä komission ehdotukseen, jonka mukaan vuosi 2011 olisi nimettävä vapaaehtoistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

30.

kehottaa antamaan nykyistä enemmän tunnustusta naisten keskeiselle panokselle työvoimassa sekä naispuolisille yrittäjille ja innovoijille. Euroopalla on vielä paljon tehtävää sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa. Euroopan komission äskettäin ilmestynyt raportti osoittaa, että pysyvänä ongelmana ovat etenkin sukupuolten väliset palkkaerot samoin kuin työ- ja yksityiselämän tasapainottaminen ja sukupuoleen perustuvat stereotyyppiset asenteet (12)  (13). Komitea toivookin, että laaditaan suosituksia ja kannustimia, jotta naiset pääsevät työelämään ja pysyvät työssä.

31.

kehottaa tunnustamaan nykyistä paremmin kaikkien yhteiskunnan jäsenten arvon ja panoksen. Uudessa strategiassa tulisi painottaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja etenkin usein unohdettua kolmannen sektorin, hoitohenkilöstön ja vapaaehtoisten panosta muiden hyvinvoinnille. Lisäksi uudessa strategiassa tulisi edistää aktiivisen ikääntymisen politiikkoja ja sukupolvien välisiä aloitteita.

32.

katsoo, että tulevaan EU:n koheesiopolitiikkaan tulisi sisältyä tuki sellaisille paikallisille kehitysaloitteille, jotka suunnataan tiettyihin erityisiä sosiaalis-taloudellisia haasteita kohdanneille kaupunki- ja maaseutuyhteisöille. Tätä lähestymistapaa on aiemmin sovellettu onnistuneesti eri aloitteissa, kuten Equal, Leader ja Urban sekä tavoitteiden 1 ja 2 piiriin kuuluvissa ohjelmissa.

33.

suhtautuu myönteisesti lähestymistapaan, jonka mukaan valtiontuilla voidaan tukea kestäväpohjaista taloudellista tuotantoa paikallistasolla (esimerkiksi asettamalla etusijalle ympäristömyötäiset hankinnat ja laajakaistainfrastruktuurin saatavuus syrjäisillä maaseutualueilla).

34.

korostaa tarvetta kutsua paikallis- ja aluetaso osallistumaan uuden strategian muotoiluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

35.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten merkitystä johdettaessa rahoitus- ja talouskriisiin reagointia paikallistasolla välittömiin ja lyhyen aikavälin haasteisiin vastaamiseksi (14).

36.

kehottaa parantamaan Euroopan eri hallintotasojen koordinointia ja yhteistyötä sekä vahvistamaan huomattavasti uuden strategian alueulottuvuutta.

37.

kehottaa EU:n johtohenkilöitä varmistamaan, että EU:n tulevat menot kohdennetaan uuden strategian päätavoitteiden saavuttamiseen siten, että rakennerahastovarat sidotaan käyttötarkoitukseen Lissabonin strategian mukaisesti kaikilla keskeisillä EU:n talousarvion aloilla.

38.

kehottaa luomaan nykyistä vahvempia kannustimia jäsenvaltioiden hallituksille, jotta ne sitoutuvat saavuttamaan uuden strategian – mahdollisesti myös sitovat – tavoitteet strategian tehokkaaksi toteuttamiseksi paikallistasolla.

39.

suhtautuu myönteisesti siihen, että strategia nivotaan Euroopan komission ja Euroopan parlamentin toimikauteen. Euroopan parlamentin rooli tulisi määritellä uudessa strategiassa nykyistä selkeämmin unionin demokraattisesti valittuna elimenä, joka toimii yhteistyössä alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa.

40.

panee merkille, että EU:n koheesiopolitiikassa on vakiintunut monitasoinen hallintorakenne rakennerahasto-ohjelmien soveltamiseksi, ja toteaa, että uudessa strategiassa tulisi hyödyntää näitä olemassa olevia kumppanuusrakenteita hallintorakenteiden nykyisten heikkouksien poistamiseksi. Hallintorakenteiden nimenomainen mukauttaminen EU:n koheesiopolitiikan alueohjelmiin on huomattavasti tehokkaampi keino varmistaa politiikan koordinointi.

41.

ehdottaa, että nykyisille kumppanuuksille annetaan aktiivinen rooli valmisteltaessa kansallisia uudistusohjelmia ja että rakennerahasto-ohjelmat muodostavat alueellisen kokonaisuuden kansallisten uudistusohjelmien ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea panee huolestuneena merkille, ettei kuulemista käsittelevä asiakirja sisällä konkreettisia ehdotuksia siitä, millä tavoin paikallis- ja alueviranomaisten sekä alueparlamenttien ja alueellisten edustuselinten on määrä osallistua EU:n vuoden 2020 strategian ja kansallisten uudistusohjelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen.

42.

panee merkille lisääntyvän tyytymättömyyden BKT:n käyttöön ensisijaisen indikaattorina talouden suorituskykyä mitattaessa ja kehottaa laatimaan uusia indikaattoreita, joiden avulla voidaan mitata nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vaurautta, hyvinvointia ja elämänlaatua Euroopassa (15).

43.

kehottaa ottamaan kyseisten toimien yhteydessä huomioon laaja-alaisemmat yhteiskunnalliset ja ympäristönsuojelua koskevat haasteet, mukaan luettuina lasten köyhyyden indikaattorit, tulojen jakautuminen, hiilidioksidi- ja muut päästöt, vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen sekä muut tekijät, jotka sisältyvät hyvinvoinnin laaja-alaiseen määritelmään ja jotka kuvastavat eroja valtiotasoa alempana Euroopassa (16).

44.

kehottaa kytkemään paikallis- ja alueviranomaiset suoraan tavoitteiden ja indikaattorien määrittelyyn uutta strategiaa varten. Kaupunginjohtajien yleiskokouksessa tammikuussa 2009 allekirjoitettu sopimus osoittaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat edistää keskeisiä poliittisia aiheita ja olla sitoumuksissaan jäsenvaltio- ja unionitason hallintoa kunnianhimoisempia.

45.

korostaa, että käsillä oleva lausunto perustuu Prahassa maaliskuussa 2009 käynnistetyn, strategian tulevaisuutta käsittelevän alueiden komitean kuulemisen tuloksiin sekä Brysselissä, Walesissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettuun aktiiviseen tutkimustoimintaan. Lissabonin strategian seurantafoorumi osallistui oikea-aikaisesti kuulemisesta saatujen tulosten kattavaan analysointiin.

46.

pitää välttämättömänä, että alueiden komitea seuraa edelleen uuden strategian toteuttamista paikallistasolla verkostojensa ja etenkin Lissabonin strategian seurantafoorumin avulla.