25.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 76/3

A.

katsoo, että lasten oikeuksien toteutuminen on ratkaisevan tärkeää heidän yksilöllisille mahdollisuuksilleen elämässä sekä edistymiselle köyhyyden poistamisessa,

B.

katsoo, että yhteiskunnan lapsilleen asettamilla sukupuolirooleilla on ratkaiseva merkitys heidän tulevaisuudelleen: heidän mahdollisuuksiinsa saada ravintoa ja koulutusta, heidän työelämään osallistumiseensa, heidän asemaansa ihmissuhteissaan ja heidän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä,

C.

panee merkille, että lapsen oikeuksien yleissopimuksessa asetetut tavoitteet ovat edelleen suurelta osin saavuttamatta,

D.

ottaa huomioon, että maailman 2,2 miljardista lapsesta 1,9 miljardia (86 prosenttia) elää kehitysmaissa ja että yli 98 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä elävistä lapsista elää kehitysmaissa,

E.

panee merkille, että joka päivä yli 26 000 alle 5-vuotiasta lasta kuolee eri puolilla maailmaa syistä, joista suurin osa olisi voitu ehkäistä, ja jos kehitys jatkuu ennallaan, lasten kuolemien vähentämistä kahdella kolmasosalla koskevaa vuosituhannen kehitystavoitetta ei saavuteta vuoteen 2045 mennessä,

F.

ottaa huomioon Pekingissä 4.–15. syyskuuta 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin hyväksymän toimintaohjelman 9 kohdan, joka on myös viime vuosikymmenen kaikissa kansainvälisissä lasten oikeuksia käsitelleissä kokouksissa esitetty perusperiaate,

G.

ottaa huomioon, että jos kaikki jäsenvaltiot ratifioivat Lissabonin sopimuksen, lasten oikeuksien suojelusta tulee unionin ulkopolitiikan erityinen tavoite,

H.

panee merkille, että komissio on antanut neuvostolle tehtäväksi selvittää kannusteiden vaikutusta ilman lapsityövoimaa valmistettujen tuotteiden myyntiin sekä tutkia mahdollisuutta ryhtyä lisätoimiin sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka on valmistettu lapsityövoiman pahimpia muotoja käyttäen, sekä raportoida tästä,

I.

katsoo, että lasten oikeus koulutukseen on asia, josta ei voida tinkiä, ja että yleissivistävällä ja ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli lapsityön vaiheittaisen poistamisen strategiassa,

J.

katsoo, että lasten kaupallinen hyväksikäyttö merkitsee heidän ihmisarvonsa törkeää loukkaamista ja on vastoin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteita,

K.

katsoo, että kehitysmaista tavaroita ostavat tahot ovat avainasemassa selvitettäessä sitä, mitkä tavarat on valmistettu kokonaan tai osittain lapsityövoimaa käyttäen, ja voivat kieltäytyä ostamasta tällaisia tavaroita ja harjoittaa näin suoraa ja tehokasta taloudellista painostusta,

1.

panee tyytyväisenä merkille edellä mainitun komission tiedonannon ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” ja sitä täydentävät komission yksiköiden työasiakirjat samoin kuin siihen liittyvät neuvoston päätelmät, sillä nämä ovat tärkeitä askeleita kohti lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa;

2.

myöntää, että EU:n toimielimet ovat kiinnittäneet aikaisempaa enemmän huomiota lasten oikeuksiin, mutta korostaa, että tehtävää on vielä paljon poliittisten sitoumusten toteuttamiseksi käytännössä, ja tähdentää, että yhtäkään suunnitelmaa ei pystytä toteuttamaan, ellei siihen myönnetä riittävää rahoitusta;

3.

korostaa, että on tärkeää saavuttaa lasten oikeuksien turvaamista koskevat vuosituhannen kehitystavoitteet, ja kehottaa jäsenvaltioita täyttämään lupauksensa riittävän ja ennustettavissa olevan rahoituksen myöntämiseksi ja varaamaan talousarvioissaan aikataulutetut määrärahat vuoden 2010 tavoitteiden saavuttamiseksi;

4.

kehottaa Euroopan unionia toimimaan päättäväisesti tyttöjen (jo ennen syntymää alkavan) syrjinnän lopettamiseksi ja myöntämään riittävästi varoja syrjinnästä johtuvan epätasa-arvoisuuden poistamiseksi;

5.

pitää myönteisinä lasten erikoisasemaa ulkoisissa suhteissa koskevan komission toimintasuunnitelman neljää perusperiaatetta, joihin sisältyy kokonaisvaltainen ja johdonmukainen lasten oikeuksiin perustuva lähestymistapa;

6.

tunnustaa, että lasten oikeuksiin perustuva lähestymistapa lähtee lapsen oikeuksien yleissopimuksessa vahvistetuista normeista ja periaatteista ja on suunnattu näiden toteuttamiseen;

7.

kehottaa Euroopan yhteisöä liittymään Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja muihin yleissopimuksiin, jotka koskevat lapsen oikeuksia, adoptiota, seksuaalista hyväksikäyttöä, lapsityötä, lasten suojelua aseellisissa konflikteissa ja huonoa kohtelua;

8.

kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita edistämään lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja siihen liitettyjen pöytäkirjojen täytäntöönpanoa sekä tehostamaan tukeaan kolmansien maiden oikeusjärjestelmien uudistuksille, joiden tavoitteena on lastensuojelu;

9.

korostaa, että kaikissa lasten oikeuksien edistämiseksi tehtävissä toimissa olisi kunnioitettava lapsen vanhempien ja lähimmän perheen sekä pääasiallisten huoltajien ja holhoojien ensisijaista asemaa ja kiinnitettävä huomiota erityisesti äitien aseman parantamiseen;

10.

muistuttaa kuitenkin, että jos lapsella on vaikeuksia perheessään, voi olla hänen etunsa mukaista olla tilapäisesti erossa perheestä suojelutarkoituksessa etenkin, jos vanhemmilla on psykososiaalisia tai psykiatrisia ongelmia tai jos tapaukseen liittyy perheväkivaltaa, kaltoin kohtelua ja seksuaalista hyväksikäyttöä;

11.

korostaa, että on erittäin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ja sosiaalisesti syrjäytyneisiin tyttöihin ja poikiin, joista voidaan mainita esimerkkeinä vammaiset lapset, maahanmuuttajalapset, vähemmistöihin kuuluvat lapset, vanhemmista eroon joutuneet tai yksin jääneet lapset sekä vailla vanhempien huolenpitoa olevat lapset;

12.

korostaa, että lasten oikeuksiin perustuvan lähestymistavan toteuttamiseksi EU:n on tehtävä perinpohjainen selvitys lasten oikeuksista, mieluiten siinä yhteydessä, kun hyväksytään tai tarkistetaan maa-, alue- ja aihekohtaisia strategia-asiakirjoja, joiden perusteella voidaan valita lapsiasioita koskevia toimia ja ohjelmia; kehottaa tässä yhteydessä komissiota toimittamaan parlamentille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai kehitysyhteistyöohjelmien väliarvioinnin yhteydessä yleiskatsauksen lapsia koskevista toimista ja niille osoitetuista varoista;

13.

korostaa, että lasten oikeudet on sisällytettävä järjestelmällisesti poliittiseen vuoropuheluun ja poliittisiin keskusteluihin, joita EU käy kumppanimaiden kanssa;

14.

vaatii komissiota esittämään tarkastelukertomuksen siitä, sisältyykö Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin nykyisiin kansainvälisiin sopimuksiin jo oikeudellisesti sitova lapsen oikeuksien suojelua koskeva lauseke tai voidaanko sellainen lisätä niihin jälkikäteen;

15.

on sitä mieltä, että lasten osallisuus kumppanimaissa ja yhteisön tasolla on vakiinnutettava ja sen määrärahoja on lisättävä;

16.

korostaa nuorten ja lasten olemassa olevien verkostojen kehittämistä, sillä ne ovat kestäviä perustoja lasten mukaan ottamiselle ja kuulemiselle, ja kehottaa komissiota järjestelmällisesti pyytämään näitä verkostoja antamaan oman panoksensa maakohtaisista strategia-asiakirjoista käytäviin keskusteluihin ja kannustamaan niiden osallistumista kansallisten suunnitteluvälineiden kehittämiseen;

17.

kehottaa komissiota auttamaan kumppanimaita laatimaan lasten kannalta edullisia talousarvioita, erityisesti silloin, kun Euroopan unioni antaa talousarvioapua, ja kehittämään lapsia koskevia yhdennettyjä, laaja-alaisia kansallisia toimintasuunnitelmia, joihin liitetään lasten oikeuksia koskevat selkeät viitearvot, mitattavissa olevat tavoitteet sekä aikataulut ja raportointijärjestelmät;

18.

vaatii, että EU:n yleiseen talousarviotukeen olisi sisällytettävä varoja tärkeiden ministeriöiden toimintaedellytysten kehittämiseen (esimerkiksi sosiaali-, terveys-, opetus- ja oikeusministeriö) sen varmistamiseksi, että niillä on asianmukainen politiikka ja välineet, jotta ne voivat budjetoida ja panna täytäntöön lapsille suunnattuja palveluja;

19.

korostaa, että EU:n tulisi ulkoisissa toimissaan kehottaa kolmansien maiden hallituksia kunnioittamaan kansainvälisiä lasten oikeuksien normeja erityisesti lapsille tarjottavien sosiaalisten perushyvinvointipalvelujen osalta, mukaan luettuina maksuton ruokailu kouluissa ja päiväkodeissa ja terveydenhuollon saatavuus; korostaa lisäksi, että lasten yhtäläisten koulunkäyntimahdollisuuksien varmistaminen aseellisten konfliktien tilanteissa sekä konfliktien jälkitilanteissa ovat tärkeä investointi, joka osaltaan auttaa ehkäisemään konflikteja;

20.

panee merkille, että vaikka EU:n tasolla on viime aikoina tapahtunut myönteistä kehitystä, lapsille varatut toimielin- ja henkilöstöresurssit ovat edelleen riittämättömät;

21.

suosittaa EU:n erityisedustajan nimittämistä, jotta voitaisiin varmistaa EU:n näkyvyys ja johtava asema lasten oikeuksia koskevissa asioissa;

22.

katsoo, että vastuu lapsia koskevista asioista olisi annettava yhdelle tietylle henkilölle kussakin komission lähetystössä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki päätoimipaikoissa ja ulkomaanedustustoissa/lähetystöissä työskentelevät henkilöstön jäsenet ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen ja ohjeet siitä, miten lasten oikeudet on sisällytettävä ulkoiseen toimintaan, sekä hallinnoimaan lasten turvallista ja tehokasta osallistumista;

23.

vaatii, että lapsen oikeuksien suojelu lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti asetetaan keskeiselle sijalle Euroopan unionin perusoikeusviraston monivuotisessa kehyksessä; katsoo, että viraston on rakennettava kansainvälisten organisaatioiden, lapsiasiavaltuutettujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa verkko sen tietojen ja kokemusten hyödyntämiseksi;

24.

panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen puuttua lasten oikeuksien loukkauksiin, kuten lapsityövoiman käyttöön, lapsikauppaan, lapsisotilaiden käyttöön, aseellisista konflikteista kärsimään joutuvien lasten tilanteeseen sekä kaikenlaiseen lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä vahingollisiin perinteisiin käytänteisiin; vaatii kuitenkin, että olisi keskityttävä lasten oikeuksien loukkausten perimmäisiin syihin ja ehkäisemiseen;

25.

pyytää, että komissio sisällyttää rankaisemattomuuden torjunnan ulkoisiin toimiinsa ja suhteisiinsa kolmansiin valtioihin, koska se on tärkeä lasten oikeuksien rikkomista ehkäisevä toimi;

26.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle sellaisten kansallisten lastensuojelustrategioiden ja -järjestelmien laatimisen kumppanimaissa, jotka voivat tarjota lapsille ja perheille tukipalveluja, ennen kuin lapsille aiheutuu vahinkoa;

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kumppanivaltioiden institutionaalisia rakenteita lasten oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi, riippumattomat lapsiasiavaltuutetut mukaan lukien;

28.

katsoo, että olisi myös ponnisteltava lasten oikeuksia koskevan ymmärryksen ja kunnioituksen lisäämiseksi vanhempien ja hoitajien keskuudessa sekä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden kuten opettajien ja terveysalan työntekijöiden parissa;

29.

kehottaa neuvostoa ja komissiota sisällyttämään syntyvien lasten virallisen rekisteröinnin kehitysyhteistyöpolitiikkaan, sillä se on perusoikeus ja tärkeä keino lapsen oikeuksien suojelemiseksi;

30.

tunnustaa, että varhaislapsuudessa saatu hoiva ja kasvatus, mukaan luettuina rokotukset, vanhempien huolenpito, päiväkodit ja lastentarhat, kuuluvat lapsen oikeuksiin, ja tunnustaa, että varhaislapsuus on merkittävää kehittymisen aikaa ja että heikko ravitsemus ja puutteellinen hoito voivat aiheuttaa sekä fyysisiä että älyllisiä kehityshäiriöitä;

31.

tähdentää, että yleismaailmallista perusopetusta koskevan vuosituhannen kehitystavoitteen nro 2 ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan vuosituhannen kehitystavoitteen nro 3 saavuttaminen on keskeisen tärkeää lasten oikeuksien loukkausten ehkäisemiseksi;

32.

korostaa, että tarvitaan erityisesti tyttöjen hyväksi toteutettavia kohdistettuja toimia, jotta he saisivat poikien kanssa samat mahdollisuudet koulunkäyntiin, riittävään ravintoon, mielipiteidensä ilmaisuun ja terveydenhoitoon;

33.

kehottaa Euroopan unionia asettamaan etenkin tyttölasten koulutuksen painopisteeksi avustusohjelmissa ja kumppanimaiden kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa; korostaa, että on torjuttava syrjintää, jota esiintyy edelleen köyhissä perheissä, joilla ei ole varaa kaikkien lasten koulumaksuihin ja jotka lähettävät siksi vain pojat kouluun;

34.

korostaa, että koulutusmahdollisuuksien ja -ohjelmien on oltava tytöille sopivia ja tarjottava esimerkiksi virallisten laitosten ulkopuolisia vaihtoehtoisia koulutusmuotoja tai joustavia aikatauluja, jotta ne palvelisivat sellaisia tyttöjä, joiden on huolehdittava sisaruksistaan;

35.

korostaa, että tyttöjen koulutukseen investoiminen on investointi, jolla on mitä suurin vaikutus köyhyyden poistamiseen, väestönkasvun hillitsemiseen, imeväis- ja lapsikuolleisuuden alentamiseen, aliravitsemuksen vähentämiseen, koulunkäynnin lisäämiseen ja kansanterveyden parantamiseen;

36.

korostaa, että laadukkaan koulutuksen olisi oltava ensisijaista myös konfliktitilanteissa ja epävakaissa tilanteissa, ja panee tyytyväisenä merkille komission suunnitelman ottaa koulutus huomioon humanitaariseen apuun liittyvissä toimissa; korostaa sellaisten toimintaohjeiden tarvetta, joilla EU sitoutuu ottamaan koulutuksen huomioon kaikissa humanitaarisissa toimissaan hätätilanteissa tapahtuvaa koulutusta käsittelevän verkoston (Interagency Network for Education in Emergencies, INEE) laatimien vähimmäisvaatimusten mukaisesti, ja kehottaa varaamaan EU:n tasolla riittävän rahoituksen ja henkilöstön tämän uuden poliittisen sitoumuksen täytäntöönpanoa varten;

37.

vaatii, ettei yhdeltäkään lapselta saa riistää perustavaa oikeutta koulutukseen taloudellisten puutteiden vuoksi, ja toistaa kaikkien kehitysmaiden hallituksille osoittamansa vetoomuksen, että ne laatisivat selkeän aikataulun välittömien ja välillisten koulumaksujen poistamiseksi peruskoulutuksesta säilyttäen samalla opetuksen korkean tason;

38.

painottaa, että EU:n suhteissa kolmansiin maihin on erittäin tärkeää perustaa hankkeita lasten sosiaalisten valmiuksien, suvaitsevaisuuden, solidaarisuuden ja ympäristöä koskevan vastuullisuuden kehittämiseksi erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan yhteydessä;

39.

muistuttaa, että poliittinen sitoutuminen johdonmukaisten poliittisten valintojen tekemiseen köyhyyden vähentämisen, laadukkaan opetuksen ja ihmisoikeuksien aloilla on ratkaisevan tärkeää lapsityövoiman käytön kannustinten vähentämiseksi;

40.

kehottaa yhteisöä ja jäsenvaltioita tukemaan voimakkaammin reilua kauppaa ja merkintöjä koskevia aloitteita, jotka kannustavat yrityksiä pidättymään lapsityövoiman käytöstä; suosittelee, että työntekijöiden perusoikeuksia koskevien vapaaehtoisten menettelysääntöjen noudattamista olisi kontrolloitava paremmin ja niistä olisi tehtävä avoimempia eurooppalaisten kuluttajien silmissä; katsoo, että kansainvälisten lapsityönormien noudattaminen olisi asetettava julkisten hankintasopimusten antamisen ehdoksi;

41.

pitää myönteisenä neuvoston aloitetta käynnistää tutkimus kannustimien vaikutuksesta ilman lapsityövoimaa valmistettujen tuotteiden myyntiin sekä mahdollisista lisätoimista, kauppaan liittyvät toimet mukaan luettuina; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille tämän tutkimuksen suunnittelusta, täytäntöönpanosta ja tuloksista;

42.

kehottaa komissiota ehdottamaan yhtenäistä menettelyä EU:hun tuotavien tuotteiden varustamiseksi merkinnöillä, joilla varmennetaan, että ne on valmistettu käyttämättä lapsityövoimaa missään tuotantoketjun vaiheessa, esimerkiksi varustamalla kyseisten tuotteiden pakkaukset merkinnällä ”valmistettu ilman lapsityövoimaa”, ja varmistamaan samalla, että järjestelmä on WTO:n kansainvälisten kauppasääntöjen mukainen;

43.

korostaa lapsikuolleisuuden vähentämistä koskevaa vuosituhannen kehitystavoitetta nro 4 sekä HI-viruksen/aidsin, malarian ja muiden tautien torjuntaa koskevaa vuosituhannen kehitystavoitetta nro 6 ja kehottaa yhteisöä ja muita avunantajia tehostamaan julkisia terveydenhuoltojärjestelmiä, jotka tarjoavat odottavien äitien, vastasyntyneiden ja lasten terveyspalveluja koko väestölle, sekä sisällyttämään näihin terveyspalveluihin tautikohtaisia erityistoimia, kuten vuoteisiin tarkoitettujen hyttysverkkojen ja antiretroviraalisten lääkkeiden tarjoaminen;

44.

pitää valitettavana paineita, jotka horjuttavat seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskeviin oikeuksiin liittyvää politiikkaa, minkä vuoksi nuorten naisten ei-toivottujen raskauksien ja vaarallisten aborttien määrä kasvaa, ja kehottaa EU:ta pitämään kaikkien seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen rahoituksen entisellä tasollaan vuosituhannen kehitystavoitteen nro 5 (äitiysterveydenhuollon parantaminen) saavuttamiseksi;

45.

panee merkille elintarvikkeiden hintakriisin erityisen kielteiset vaikutukset lapsiin ja korostaa laajojen strategioiden tarvetta elintarvikehuollon tehostamiseksi, mikä tarkoittaa paitsi riittävää elintarvikkeiden saatavuutta myös asianmukaisten mikroravinteiden, puhtaan veden, hygienian ja viemäröinnin, terveydenhoidon, riittävien lastenhoitopalvelujen ja terveellisen ympäristön saatavuutta;

46.

antaa tunnustusta EU:n vaikuttavalle politiikalle aseellisten konfliktien vaikutuksista kärsimään joutuvien lasten auttamisessa ja kehottaa lisäämään seurantaa, tiedotusta ja koulutustoimia sen varmistamiseksi, että politiikka pannaan asianmukaisesti täytäntöön käytännössä;

47.

katsoo, että lastensuojelualan neuvonantajan olisi osallistuttava kaikkiin ETPP-operaatioihin ja korostaa, että ETPP-operaatioiden henkilöstön koulutuksen olisi katettava lastensuojelukysymykset;

48.

korostaa, että ETPP:n operaatioiden tukemissa aseistariisuntaa, sotilaiden kotiuttamista ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevissa ohjelmissa olisi otettava huomioon lasten erityistarpeet;

49.

kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota teini- ja lapsiäitien tarpeisiin konfliktitilanteissa ja konfliktien jälkitilanteissa ja pakolaisiin ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneisiin tyttöihin sekä tyttöihin, jotka ovat joutuneet raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi;

50.

kehottaa komissiota investoimaan ohjelmiin, jotka on tarkoitettu ehkäisemään tyttöihin ja poikiin kohdistuvaa seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja reagoimaan tällaiseen väkivaltaan; katsoo, että näihin ohjelmiin olisi sisällytettävä altistumisen jälkeisen estolääkityksen sisältävien pakkausten toimittaminen HIV-tartunnan torjumiseksi, toipumista ja sosiaalista kuntoutumista koskevien palveluiden tukeminen sekä luottamuksellisia raportointijärjestelmiä;

51.

korostaa, että EU:n olisi myös tuettava toimia, joilla vältetään leimatuksi tuleminen ja syrjinnän kohteeksi joutuminen, koska usein haavoittuvassa asemassa olevat tytöt tai nuoret naiset – esimerkiksi HIV-positiiviset, raiskauksen tai seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneet, raiskauksen seurauksena lapsen saaneet tai abortin tehneet – joutuvat oman yhteisönsä hylkäämiksi;

52.

tuo esiin HIV-tartunnan saaneiden ja aidsia sairastavien lasten sekä aids-orpojen erityisen vaikean tilanteen; tuomitsee erityisesti naisten ja tyttöjen raiskaukset, jotka perustuvat sellaiseen uskomukseen, että aidsista voi parantua olemalla sukupuoliyhteydessä neitsyen kanssa, sekä kehottaa kitkemään tämän harhaluulon paikallisilla valistuskampanjoilla ja parantamaan näin erityisesti tyttöjen suojelua;

53.

korostaa, että on tarpeen noudattaa siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta, jotta voidaan turvata siirtolaisperheiden lasten oikeudet;

54.

kehottaa EU:ta käyttämään kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen sisältyvää turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevaa aihepiirikohtaista ohjelmaa, jotta voidaan tukea erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten maahanmuuttajien lapsia ja köyhyydessä eläviä lapsia;

55.

kehottaa Euroopan unionia kiinnittämään ulkoisissa toimissaan erityistä huomiota syrjinnän kohteena oleviin lapsiin, kuten lain kanssa selkkauksiin joutuneisiin lapsiin ja vapautensa menettäneisiin ja suljettuihin laitoksiin sijoitettuihin lapsiin; korostaa, että lapsille olisi taattava helpotettu oikeussuojan saatavuus ja annettava erityistä oikeusapua ja että lasten ikä on otettava huomioon oikeusprosessin kaikissa vaiheissa erityisten suojelutoimien avulla;

56.

kehottaa neuvostoa ja komissiota siinä yhteydessä, kun ne suunnittelevat avustusohjelmia ja neuvottelevat kolmansien maiden kanssa oikeus- ja sisäasioita koskevista toimintasuunnitelmista, kiinnittämään huomiota nuorisotuomioistuinten lainkäyttöön sen osalta, mikä koskee asianmukaisten kansainvälisten ja alueellisten oikeusnormien ratifiointia ja myös mainittujen oikeusnormien tehokasta täytäntöönpanoa;

57.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään lapsia koskevan politiikan johdonmukaisuutta ja sisällyttämään lasten oikeuksia koskevat seikat samaan joukkoon muiden tärkeiden politiikan alojen kanssa, joista voidaan mainita esimerkkeinä turvallisuus, ilmastonmuutos, maahanmuutto ja avun tehokkuus;

58.

vaatii, että kaikki EU:n politiikka, joka todennäköisesti vaikuttaa lapsiin kolmansissa maissa, saatetaan ennen sen hyväksymistä johdonmukaisen arvioinnin kohteeksi lasten oikeuksiin kohdistuvan vaikutuksen osalta ja alistetaan myös myöhemmille arvioinneille; korostaa, että lapsia olisi pidettävä erillisenä ja erottuvana ryhmänä, koska vaikutukset eivät ole heidän kohdallaan samoja kuin aikuisten;

59.

pitää myönteisenä edellä mainittuihin neuvoston päätelmiin sisältyvää aloitetta, jonka mukaan olisi koordinoitava paremmin ja tehostettava lasten oikeuksien alan työnjakoa kartoittamalla nykyiset komission ja jäsenvaltioiden politiikat ja kokeilumaissa toteutetut toimet;

60.

on huolestunut siitä, että kokeilumaita ei vieläkään ole yksilöity, ja kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään tiiviisti komission kanssa sen varmistamiseksi, että tämä toimenpide suoritetaan nopeasti;

61.

kehottaa komissiota kehittämään menetelmiä, arviointiperusteita ja osoittimia sen varmistamiseksi, että kaikilla politiikan aloilla huomioon otettavat lasten oikeudet eivät katoa asialistalta, ja yhtyy komission käsitykseen, että sen lisäksi, että lasten oikeudet on otettava huomioon kaikilla politiikan aloilla, tarvitaan myös erityisiä toimia, jotka toteutetaan maantieteellisten rahastojen sekä Euroopan kehitysrahaston kautta, mahdollisesti muilla kuin keskeisillä aloilla;

62.

katsoo, että parlamentti voisi osallistua entistä koordinoidummin ja järjestelmällisemmin EU:n lapsia koskevien sitoumusten valvontaan, esimerkiksi vuosittaisen ihmisoikeusraportin yhteydessä;

63.

ehdottaa, että parlamenttien väliset edustajakokoukset (AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, Eurolat, Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous) kutsuvat isäntämaan lastenjärjestöjä kokouksiinsa, ja puoltaa sellaisten alueiden välisten nuorisofoorumeiden perustamista, kuten EU:n ja Afrikan välinen nuorisofoorumi;

64.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille sekä AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille.