52009DC0465

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 15.9.2009

KOM(2009) 465 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2008)[SEK(2009) 1159 lopullinen]

SISÄLLYSLUETTELO

KOHEESIO RAHASTON VUOSIKERTOMUS (2008) 1

1. Ohjelmakauden 2000–2006 rahoituksen toteutuminen vuonna 2008 ja hankkeiden päättäminen 3

2. Taloudellinen toimintaympäristö ja ehdollisuus 8

3. Tarkastukset ja rahoitusoikaisut 9

4. Jäsenvaltioiden ilmoittamat väärinkäytökset 12

5. Arviointimenettely 13

6. Tiedottaminen ja julkisuus 14

Koheesiorahaston perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1164/94 kumoamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1084/2006 ei edellytetä koheesiorahaston toimintaa koskevan vuosikertomuksen antamista.

Sen vuoksi tämä kertomus esitetään asetuksen (EY) N:o 1164/1994 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja se koskee ohjelmakaudella 2000–2006 hyväksyttyjen koheesiorahaston hankkeiden täytäntöönpanoa vuonna 2008 sekä aiempien ISPA-hankkeiden täytäntöönpanoa asianomaisissa jäsenvaltioissa, joihin myös Bulgaria ja Romania kuuluvat.

Tässä kertomuksessa käsitellään koheesiorahaston toimintaa kolmessatoista jäsenvaltiossa, jotka saivat tukea vuoden 2006 lopussa, eli Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa, Kyproksessa, Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Latviassa, Liettuassa, Maltassa, Puolassa, Slovakiassa ja Sloveniassa, sekä lisäksi Bulgariassa ja Romaniassa.

Ohjelmakaudella 2000–2006 hyväksyttyjen hankkeiden täytäntöönpanon yksityiskohdat jäsenvaltioittain vuonna 2008 esitetään tämän kertomuksen liitteessä.

1. Ohjelmakauden 2000–2006 rahoituksen toteutuminen vuonna 2008 ja hankkeiden päättäminen

Vuonna 2008 viisitoista jäsenvaltioita täyttivät koheesiorahaston tukikelpoisuusvaatimukset (vuosina 2004 ja 2007 liittyneet 12 jäsenvaltiota sekä Kreikka, Portugali ja Espanja). On muistettava, että talouskasvunsa ansiosta Irlanti ei ole täyttänyt rahaston tukikelpoisuusvaatimuksia 1. tammikuuta 2004 alkaen.

Koska kaikki ohjelmakauden 2000–2006 koheesiorahastohankkeita koskevat maksusitoumukset on tehty 31. joulukuuta 2006 mennessä, koheesiorahastolla oli vuonna 2008 käytettävissään pelkästään maksumäärärahoja.

Ohjelmakaudella 2000–2006 hyväksyttyjä hankkeita koskevat maksut vuonna 2008

Vuoden 2008 alkuperäinen talousarvio oli 1 937 miljoonaa euroa. Maksupyyntöjä esitettiin kuitenkin niin paljon, että maksumäärärahojen määrää oli pian lisättävä. Aluepolitiikan pääosasto pyysi maksumäärärahojen lisäämistä yhteensä 553 miljoonalla eurolla. Määrärahojen lisääminen johtui jäsenvaltioiden yleisestä hyvästä suoriutumisesta ja erityisesti siitä, että Slovenia, Slovakia, Liettua ja Viro ylittivät ennusteensa.

Aiempien ISPA-hankkeiden budjettikohtien osalta käytettävissä olevista määrärahoista käytettiin vuoden loppuun mennessä 100 prosenttia.

Kaikkien nykyisten tuensaajamaiden keskimääräinen käyttöaste (maksut suhteessa maksusitoumuksiin) sekä koheesiorahaston hankkeiden että aiempien ISPA-hankkeiden osalta oli vuoden 2008 lopussa 66,3 prosenttia. Käyttöaste oli alhaisin Bulgarialla (39,8 prosenttia) ja korkein Maltalla (79,8 prosenttia). Muiden jäsenvaltioiden käyttöasteet vaihtelivat 50,9 prosentista 76,1 prosenttiin.

Taulukko 1: Koheesiorahaston hankkeita ja aiempia ISPA-hankkeita koskevien maksujen toteutuminen vuonna 2008 (euroa)

Aiemmat ISPA-hankkeet | 650 000 000 | -100 000 000 -10 000 000 | 540 000 000 | 531 454 029 |

Portugali | 121 124 899 | 62,3% | 73 149 733 | 37,6% | 181 537 | 194 456 170 | 6,4% |

Espanja | 401 570 546 | 62,3% | 242 969 772 | 37,7% | 644 540 318 | 21,3% |

Tšekki | 86 699 762 | 50,3% | 84 954 613 | 49,3% | 633 784 | 172 288 158 | 5,7% |

Viro | 38 398 994 | 54,6% | 29 140 155 | 41,4% | 2 765 566 | 70 304 714 | 2,3% |

Unkari | 40 777 254 | 51,3% | 36 533 591 | 46,0% | 2 110 617 | 79 421 462 | 2,6% |

Latvia | 64 544 604 | 64,5% | 32 774 486 | 32,8% | 2 746 852 | 100 065 942 | 3,3% |

Liettua | 114 458 156 | 62,2% | 61 109 392 | 33,2% | 8 370 251 | 183 937 800 | 6,1% |

Malta | 5 212 565 | 99,4% | 0,0% | 29 765 | 5 242 331 | 0,2% |

Puola | 528 130 703 | 67,3% | 247 053 953 | 31,5% | 9 419 180 | 784 603 837 | 26,0% |

Slovakia | 82 362 076 | 53,1% | 71 696 734 | 46,3% | 927 381 | 154 986 191 | 5,1% |

Slovenia | 22 326 262 | 45,3% | 26 911 481 | 54,7% | 49 237 743 | 1,6% |

Romania | 180 683 377 | 56,5% | 122 030 336 | 38,2% | 16 947 321 | 319 661 035 | 10,6% |

Kreikka | 2 503 744 174 | 2 450 738 235 | 1 152 286 728 |

Espanja | 11 788 531 423 | 9 838 026 775 | 3 094 434 304 |

Irlanti | 573 575 321 | 570 010 223 | 55 745 185 |

Portugali | 3 156 539 424 | 2 427 127 170 | 1 077 862 318 |

EU 4 | 18 022 390 343 | 15 285 902 403 | 5 380 328 535 |

Kypros | 54 014 695 | 31 793 262 | 22 221 433 |

Tšekki | 1 228 077 241 | 796 786 963 | 431 290 278 |

Viro | 427 034 848 | 289 151 602 | 137 883 246 |

Unkari | 1 482 597 185 | 780 102 018 | 702 495 167 |

Latvia | 713 862 336 | 499 522 087 | 214 340 249 |

Liettua | 846 449 583 | 559 974 524 | 265 380 251 |

Malta | 21 966 289 | 17 529 702 | 4 436 587 |

Puola | 5 634 539 614 | 2 871 741 538 | 2 762 798 076 |

Slovakia | 766 250 297 | 539 212 844 | 227 037 453 |

Slovenia | 254 198 103 | 162 579 583 | 91 618 520 |

EU 10 | 11 428 990 190 | 6 548 394 123 | 4 859 501 260 |

Bulgaria | 879 941 333 | 350 021 546 | 529 813 137 |

Romania | 2 043 037 858 | 1 040 128 078 | 1 002 599 040 |

EU 2 | 2 922 979 191 | 1 390 149 624 | 1 532 412 177 |

YHTEENSÄ | 32 374 359 723 | 23 224 446 150 | 11 772 241 972 |

Kauden 2000–2006 ohjelmien päättäminen

Vuonna 2008 päätettiin 49 koheesionrahastohanketta ja aiempaa ISPA-hanketta, joiden maksumäärärahat olivat yhteensä 750 miljoona euroa. Vuoden 2008 loppuun mennessä päätettyjen koheesiorahastohankkeiden (aiemmat ISPA-hankkeet mukaan luettuina) määrä kaudelta 2000–2006 oli yhteensä 216 ja avoinna olevien hankkeiden määrä laski 976 hankkeeseen 1 192 hankkeesta. Taulukossa 4 esitetään vuoden 2008 loppuun mennessä päätettyjä hankkeita koskevat tiedot kutakin jäsenmaata kohden.

Taulukko 4: Vuoden 2008 loppuun mennessä päätettyjen koheesiorahastohankkeiden määrä (sisältää aiemmat ISPA-hankkeet)

Jäsenvaltio | Koheesiorahaston hankkeiden kokonaismäärä | Vuoden 2008 loppuun mennessä päätetyt hankkeet | Avoimina olevien hankkeiden määrä vuoden 2008 lopussa |

Hankkeiden määrä | Maksettu yhteensä (euroina) |

Kreikka | 124 | 34 | 886 825 780 | 90 |

Espanja | 407 | 80 | 2 363 473 998 | 327 |

Irlanti | 10 | 3 | 250 368 797 | 7 |

Portugali | 109 | 24 | 580 082 620 | 85 |

EU 4 | 650 | 141 | 4 080 751 195 | 509 |

Tšekki | 58 | 14 | 192 671 263 | 44 |

Viro | 37 | 14 | 75 086 815 | 23 |

Kypros | 2 | 0 | 0 | 2 |

Latvia | 46 | 10 | 44 331 604 | 36 |

Liettua | 51 | 9 | 82 084 499 | 42 |

Unkari | 47 | 10 | 11 153 890 | 37 |

Malta | 3 | 0 | 0 | 3 |

Puola | 130 | 5 | 27 825 974 | 125 |

Slovenia | 28 | 6 | 55 213 444 | 22 |

Slovakia | 39 | 4 | 6 880 841 | 35 |

EU 10 | 441 | 72 | 495 248 330 | 369 |

Bulgaria | 38 | 1 | 950 121 | 37 |

Romania | 63 | 2 | 1 794 822 | 61 |

EU 2 | 101 | 3 | 2 744 943 | 98 |

YHTEENSÄ | 1 192 | 216 | 4 578 744 468 | 976 |

2. TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA EHDOLLISUUS

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1164/94[1], jonka mukaisesti ennen vuoden 2006 loppua hyväksyttyjä koheesionrahastohankkeita hallinnoidaan, rahaston maksuille asetetaan finanssipolitiikkaan liittyviä ehtoja. Siinä säädetään, että ”rahastosta ei rahoiteta uusia hankkeita tai, jos kyseessä on merkittävä hanke, mitään hankkeen uusia vaiheita jäsenvaltiossa, jos neuvosto määräenemmistöllä komission suosituksesta katsoo, että tätä asetusta soveltava jäsenvaltio ei ole pannut täytäntöön [vakaus- tai lähentymisohjelmaansa] siten, että julkistalouden liiallinen alijäämä vältetään”. Vuoden 2008 lopussa yksi koheesiorahastosta tukea saava jäsenvaltio (Unkari) oli liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä, mikä edellä mainitun asetuksen mukaan saattaa tietyissä olosuhteissa johtaa rahaston tuen keskeyttämiseen. Sellaiseen toimeen ei ollut kuitenkaan tarpeen ryhtyä, koska neuvosto teki saatavilla olevien tietojen perusteella päätöksen, jonka mukaan Unkarin hallitus oli toiminut sen antaman suosituksen mukaisesti. Kuten edellisessä vuosikertomuksessa todetaan, neuvosto teki päätöksen lakkauttaa liiallista alijäämää koskeva menettely Slovakian, Portugalin, Puolan ja Tšekin osalta heinäkuussa 2008.

Unkari joutui välittömästi liittymisen yhteydessä vuonna 2004 liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, jonka perusteena oli julkistalouden 5,9 prosentin velkaantuminen vuonna 2003. Tämän jälkeen on todettu kaksi kertaa, ensin tammikuussa 2005 ja uudelleen marraskuussa 2005, että Unkari ei ole toteuttanut neuvoston suositusten mukaisia tehokkaita toimia. Koska Unkari ei kuulu euroalueeseen, sitä koskee erityinen poikkeus liiallista alijäämä koskevaan menettelyyn liittyvien lisätoimien osalta. Neuvosto antoi heinäkuussa 2007 perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti uusia suosituksia. Kummallakaan kerralla komissio ei suositellut neuvostolle koheesiorahastosta myönnetyn rahoituksen keskeyttämistä. Heinäkuussa 2009 neuvosto teki talouskriisin vuoksi päätöksen, jossa se asetti uuden määräajan (2011) liiallisen alijäämän lopettamiseksi 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1084/2006, jonka mukaisesti koheesionrahastoa hallinnoidaan ohjelmakaudella 2007–2013[2], on selvitetty monia aiempia epäselvyyksiä, jotka liittyivät koheesiorahaston ehdollisuuden soveltamiseen. Siinä säädetään, että perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen perusteella komissio voi ehdottaa koheesiorahaston tuen keskeyttämistä. Neuvosto voi vuorostaan päättää keskeyttää maksusitoumukset joko kokonaan tai osittain päätöstä seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä alkaen. Jos neuvosto toteaa myöhemmin liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä, että asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat korjaavat toimenpiteet, tämä tarkoittaa automaattisesti päätöstä kyseisten maksusitoumusten keskeyttämisen peruuttamisesta. Asetuksessa säädetään myös säännöistä keskeytettyjen maksusitoumusten budjetoimiseksi uudelleen.

3. TARKASTUKSET JA RAHOITUSOIKAISUT

Vuosi 2008 oli siirtymävuosi: ohjelmakauden 2000–2006 toteuttamisen viimeisen vaiheen hallinnoinnista ja sen päättämisen valmistelusta siirryttiin ohjelmakauden 2007–2013 avaamiseen. Vuoden 2008 hallinto- ja valvontaympäristössä olikin otettava huomioon edellisten ohjelmien ja hankkeiden päättämisen valmisteluun liittyvät riskit ja uusien ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien perustamiseen liittyvät riskit.

Ohjelmakauden 1994–1999 tarkastustyö – EU 4 (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja).

Ohjelmakautta 1994–1999 koskeva päättämistarkastus käsitti 10 prosenttia koheesiorahaston hankkeista, ja ne edustivat 20 prosenttia kyseisen kauden rahoituksesta. Kenttätyö saatiin päätökseen vuonna 2003. Havaituista puutteista merkittävimpiä olivat riittämättömät hallinnolliset varmistukset, jotka johtivat tukeen oikeuttamattomien menojen esittämiseen, ja julkisia hankintasopimuksia koskevien sääntöjen rikkomukset. Päättämistarkastuksen vuoksi käynnistetyt rahoitusoikaisuja koskevat menettelyt päätettiin vuoden 2008 aikana kolmea hanketta lukuun ottamatta (kaksi Espanjassa, yksi Portugalissa) ja ne saatetaan päätökseen vuonna 2009.

Ohjelmakauden 2000 – 2006 tarkastustyö – EU 14 (EU 10 + EU 4).

EU-14 jäsenvaltioihin tehtiin vuonna 2008 neljä tarkastuskäyntiä, jotka keskittyivät aikaisempien tarkastussuositusten seurantaan. Lisäksi suoritettiin viisi toimien päättämisestä vastaavien elinten tarkastuskäyntiä sen tarkastamiseksi, miten jäsenvaltiot valmistautuvat päättämään hankkeita ja siihen liittyvien riskien tunnistamiseksi ja lieventämiseksi.

Vuonna 2008 aluepolitiikan pääosasto tarkasteli 2000–2006 koheesiorahastohankkeiden päättämistä varten toimitettuja tuen päättymistä koskevia lausumia. Näistä hankkeista 60 (eli viisi prosenttia kaikista koheesiorahaston hankkeista) liittyi espanjalaisiin hankkeisiin.

Kauden 2000–2006 tarkastustyöhön sisältyi myös asetuksen (EY) N:o 1386/2002 12 artiklan mukaisten vuosittaisten valvontakertomusten tarkastelu. Vuoden 2008 loppuun mennessä suurin osa kertomuksista oli analysoitu ja vastaukset lähetetty jäsenvaltioihin huomautuksilla ja tarpeen vaatiessa lisätietopyynnöillä varustettuina, jotta voidaan saada mahdollisimman paljon vahvistusta kansallisen tarkastustyön tuloksista. Lisäksi vuonna 2008 vastaanotettiin useita kansallisia järjestelmätarkastuksia koskevia kertomuksia.

Aluepolitiikan pääosaston viimeinen vuoden 2007 vuosittainen kahdenvälinen koordinointia koskeva kokous järjestettiin helmikuussa 2008. Koska vuosi 2008 oli siirtymävuosi, päätettiin siirtää vuoden 2008 kahdenväliset koordinointia koskevat kokoukset vuoden 2009 ensimmäiselle puoliskolle. Kahdenväliset kokoukset järjestetään vuosittain kansallisen tarkastusviranomaisen kanssa, ja niiden tarkoituksena on vaihtaa tarkastustyön toteuttamista koskevia tietoja ja keskustella otantatarkastusten edistymisestä sekä tarkastusten tulosten seurannasta. Vuoden 2009 kokouksissa käsitellään asioita, jotka koskevat molempia ohjelmakausia 2000–2006 ja 2007–2013.

Tarkastusten vaikutus

Rahoituskorjaukset

Valvontatehtäväänsä suorittaessaan aluepolitiikan pääosasto on noudattanut politiikkaa, jonka mukaan se keskeyttää välimaksujen maksamisen ja soveltaa rahoituskorjauksia heti kun on vahvistettu vakavien puutteiden olemassaolo, joka vaarantaa rahaston jäsenvaltioille suorittamat maksut. Se on myös tarkastanut menettelyjä koskevaa käsikirjaa virtaviivaistaakseen sisäisiä järjestelyjä, joilla tehdään maksamisen keskeyttämistä ja korjauksia koskevat päätökset.

Jos komissio havaitsee asianmukaisten tarkastusten jälkeen, että välimaksuhakemuksessa vahvistettu meno liittyy vakavaan väärinkäytökseen, eikä jäsenvaltio ryhdy välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, käynnistetään virallinen menettely maksujen keskeyttämiseksi. Vuoden 2008 aikana aluepolitiikan pääosasto teki koheesiorahastoa varten yhden päätöksen maksujen keskeyttämisestä. Päätös koski Bulgariaa ja kahta hanketta tieliikenteen alalla.

Vuonna 2008 tehtiin yhteensä 92,7 miljoonan euron rahoitusoikaisut komission tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten taikka OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteinä. Tästä kokonaismäärästä 38,2 miljoonaa euroa liittyi ohjelmakauden 1994–1999 hankkeisiin ja 54,5 miljoonaa euroa ohjelmakauteen 2000–2006. Oikaisut toteutettiin joko virallisina komission päätöksinä (66,2 miljoonaa euroa) tai niin, että jäsenvaltio hyväksyi ne, eikä päätöstä tarvittu (26,5 miljoonaa euroa).

Neljä koheesiorahaston hankkeisiin liittyvää rahoitusoikaisua tehtiin ohjelmakauteen 1994–1999 liittyen ja niiden yhteismäärä oli 31,5 miljoonaa euroa. Ohjelmakauden 2000–2006 osalta tehtiin yhdeksän rahoitusoikaisua, joiden yhteismäärä oli 34,7 miljoonaa euroa.

Jäsenvaltioiden hyväksymistä 26,5 miljoonan euron suuruisista oikaisuista 6,7 miljoonaa euroa liittyi ohjelmakauteen 1994–1999 ja 19,8 miljoonaa euroa ohjelmakauteen 2000–2006. Ne toteutetaan vähentämällä maksupyynnöistä tai päättämisen yhteydessä maksettavasta loppuerästä.

Taulukossa 5 esitetään rahoitusoikaisujen määrä jäsenvaltioittain ja ohjelmakausittain.

Taulukko 5: Koheesiorahaston rahoitusoikaisujen määrä vuonna 2008 ohjelmakausittain ja jäsenvaltioittain (euroina)

Jäsenvaltio | Koheesiorahasto | YHTEENSÄ |

Ohjelmakausi 2000–2006 | Ohjelmakausi 1994–1999 |

Kreikka | 23 405 436 | 5 674 477 | 29 079 913 |

Espanja | 19 927 164 | 32 483 151 | 52 410 315 |

Irlanti | - | - | - |

Portugali | 11 062 188 | - | 11 062 188 |

EU 4 | 63 259 764 | 38 157 628 | 92 552 416 |

Kypros | - | - | - |

Tšekki | - | - | - |

Viro | 125 073 | - | 125 073 |

Unkari | - | - | - |

Latvia | - | - | - |

Liettua | 65 833 | - | 65 833 |

Malta | - | - | - |

Puola | 123 | - | 123 |

Slovenia | - | - | - |

Slovakia | - | - | - |

EU 10 | 191 029 | - | 191 029 |

Bulgaria | 6 156 | - | 6 156 |

Romania | - | - | - |

EU 2 | 6 156 | - | 6 156 |

YHTEENSÄ | 54 591 973 | 38 157 628 | 92 749 601 |

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

Aluepolitiikan pääosaston vuotta 2008 koskevassa toimintakertomuksessa seitsemän jäsenvaltion (Kypros, Viro, Unkari – liikenneala, Latvia, Malta, Portugali ja Slovenia) hallinto- ja valvontajärjestelmän (2000–2006) toimivuudelle annettiin huomautuksia sisältämätön lausunto, joka tarkoittaa, ettei järjestelmän keskeisissä osatekijöissä ole aineellisia puutteita. Määrä vastaa 15,45 prosentin osuutta koheesiorahaston vuonna 2008 maksamista kaikista maksuista.

Kymmenen jäsenvaltion, jotka edustavat 84,55 prosenttia koheesiorahaston vuonna 2008 tekemistä maksuista, lausuma sisälsi huomautuksia, joka tarkoittaa, että järjestelmän keskeisissä osatekijöissä on aineellisia puutteita. Lausuma annettiin Bulgarialle, Tšekille, Kreikalle, Unkarille (ympäristöala), Irlannille, Liettualle, Puolalle, Romanialle, Slovakialle ja Espanjalle. Kaikissa tapauksissa puutteiden vaikutusten arvioitiin olevan kohtalaisia Bulgarian tieliikennealaa lukuun ottamatta.

Bulgarian tieliikennealan osalta lausuma sisälsi huomautuksia, joiden mukaan järjestelmän keskeisiin osatekijöihin vaikuttavat aineelliset puutteet ovat merkittäviä. Aluepolitiikan pääosaston vuotta 2008 koskevassa toimintakertomuksessa tehtiin myös varauma Bulgarian tieliikennealan osalta. Komissio keskeytti tämän vuoksi maksut Bulgarian tieliikennealan hankkeille heinäkuun 2008 ja toukokuun 2009 väliseksi ajaksi.

Yksityiskohtaiset tiedot kunkin jäsenvaltion osalta tarkastuksista ja rahoitusoikaisuista esitetään tämän kertomuksen liitteessä.

4. Jäsenvaltioiden ilmoittamat väärinkäytökset

Jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle vuonna 2008 asetuksen (EY) N:o 1831/94 nojalla 140:sta yhteisrahoitettuihin hankkeisiin liittyvästä väärinkäytöstapauksesta, joissa on kyse 56 328 911 euron suuruisesta määrästä tukea. Tästä määrästä 19 768 042 euroa on peritty takaisin. Jäljelle jäävä osa on edelleen perimättä. Suurimmassa osassa tapauksia ilmoittajana toimi Espanja (64 tapausta), Portugali (22), Unkari (13) ja Kreikka (12). Espanja ilmoitti yli 46 prosenttia kaikista tapauksista, ja ilmoitukset kattoivat 44 prosenttia väärinkäytöksiin liittyvistä rahamääristä. On kuitenkin huomattava, että Irlanti on kolmella kauteen 1994–1999 liittyvällä ilmoituksellaan toisella sijalla, kun tarkastellaan niihin liittyviä rahamääriä. Liettua on kolmannella sijalla.

Edellisvuoteen verrattuna ilmoitusten määrä on kasvanut, mutta niihin liittyvät rahamäärät ovat voimakkaasti vähentyneet. Merkittävimmät väärinkäytöstapaukset, joista ilmoitettiin, ovat sellaisten kustannusten esittäminen, jotka eivät ole tukikelpoisia, sekä julkisia hankintasopimuksia koskevien sääntöjen rikkomukset. Kaikista ilmoitetuista tapauksista 75 prosentissa oli kyse näistä väärinkäytöksistä. Liettuan viranomaiset ilmoittivat kuitenkin kahdesta tapauksesta, joissa epäillään petosta. Kumpaankaan tapaukseen liittyvää rahamäärää ei ole vielä pystytty selvittämään.

Taulukossa 6 esitetään jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1831/94 mukaisesti ilmoittamien väärinkäytösten lukumäärä ja niihin liittyvät rahamäärät vuonna 2008.

Taulukko 6: Jäsenvaltioiden ilmoittamat väärinkäytökset vuonna 2008 (euroina)

Jäsenvaltio | Väärinkäytösten määrä | Rahamäärä | Takaisinperintää odottava määrä |

Kreikka | 12 | 4 937 771 | 326 398 |

Espanja | 64 | 24 827 955 | 14 442 900 |

Irlanti | 3 | 9 498 140 | 0 |

Portugali | 22 | 5 655 879 | 2 602 188 |

EU 4 | 101 | 44 919 745 | 17 371 486 |

Kypros | 0 | 0 | 0 |

Tšekki | 2 | 88 210 | 0 |

Viro | 2 | 129 614 | 0 |

Unkari | 13 | 1 400 938 | 1 033 292 |

Latvia | 5 | 86 279 | 86 279 |

Liettua | 8 | 8 280 568 | 47 056 |

Malta | 0 | 0 | 0 |

Puola | 7 | 214 754 | 65 550 |

Slovenia | 0 | 0 | 0 |

Slovakia | 2 | 1 208 803 | 1 164 379 |

EU 10 | 39 | 11 409 166 | 2 396 556 |

YHTEENSÄ | 140 | 56 328 911 | 19 768 042 |

5. ARVIOINTIMENETTELY

Komissio ja jäsenvaltiot suorittavat kaikkien yhteisrahoitettujen hankkeiden ennakkoarviointia ja jälkiarviointia. Komissio hyväksyy rahastosta rahoitettavat hankkeet yhteisymmärryksessä tukea saavan jäsenvaltion kanssa.

Jokaisen tukihakemuksen mukana on oltava hanketta koskeva kustannus-hyötyanalyysi. Kustannus-hyötyanalyysistä on käytävä ilmi, että keskipitkän aikavälin sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt ovat oikeassa suhteessa myönnettyyn tukeen. Komissio tutkii kyseisen arvion kustannus-hyötyanalyysin sen tekemistä koskevissa ohjeissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Ensimmäisen kerran vuonna 2003 julkaistut ohjeet päivitettiin vuonna 2008 yhteisön politiikkojen ja rahoitusvälineiden kehityksen sekä ohjelmakauden 2007–2013 hankkeiden rahoitusta koskevan uuden sääntelykehyksen huomioon ottamiseksi.

Vuonna 2008 komissio auttoi edelleen jäsenvaltioita valmiuksien kehittämistä koskevissa hankkeissa, joiden tavoitteena oli parantaa hankkeiden rahoituksellisten ja taloudellisten ennakkoanalyysien johdonmukaisuutta. Sen tuloksena kyseiset ohjeet päätyivät pian laajempaan levitykseen jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden virkamiehille sekä suurien hankkeiden valmisteluun ja arviointiin osallistuvien rahoituslaitosten ja konsulttien henkilökunnalle. Sen vuoksi ohjeista julkaistiin painettu versio, jossa jäsenvaltioiden tai ehdokasmaiden hankkeiden vetäjille tarjotaan menetelmiä koskevaa neuvontaa ja joka toimii viitteenä komission virkamiehille, jotka arvioivat suuria hankkeita.

Lisäksi komissio arvioi jälkikäteen tietyn otoksen koheesiorahastosta yhteisrahoitetuista hankkeista. Edellinen arviointi julkaistiin vuonna 2005. Siinä tarkasteltiin kaudella 1993–2002 toteutetun 200 hankkeen otosta. Seuraava jälkiarviointi on suunniteltu käynnistettäväksi vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Siinä tarkastellaan otosta kaudella 2000–2006 toteutetuista koheesiorahaston ja ISPA:n hankkeista.

6. Tiedottaminen ja julkisuus

Kuten vuotta 2007 koskevassa vuosikertomuksessa todettiin, 1. tammikuuta 2007 alkaen koheesiorahastoa koskevat asiat käsitellään asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti rahastojen yhteensovittamisesta vastaavassa komiteassa.

Sekä EAKR:a että koheesiorahastoa koskevien kysymysten lisäksi seuraavissa rahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean kokouksissa esiteltiin tai käsiteltiin joitakin erityisesti koheesiorahastoa koskevia kysymyksiä: helmikuussa uudistettuja suuntaviivoja koheesiorahaston kauden 2000–2006 hankkeiden muuttamiseksi ja huhtikuussa suuntaviivoja kauden 2000–2006 koheesiorahaston hankkeiden ja aiempien ISPA-hankkeiden päättämiseksi. Jälkimmäisen asiakirjan komissio antoi 4. huhtikuuta (N:o SEC(2008)415).

Tiedotusta ja julkistamista koskevissa komission toimissa keskityttiin vuonna 2008 ohjelmakauden 2007–2013 julkistamista koskevien vaatimusten toteuttamiseen. Yksi suurimmista haasteista oli tarkastella viestintäsuunnitelmien sääntöjenmukaisuutta komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 edellyttämällä tavalla. EAKR:n ja koheesiorahaston tiedotus- ja julkisuussääntöjen täytäntöönpanosta vastaavien tiedottajien verkosto kokoontui kesäkuussa ja marraskuussa. Aluepolitiikan pääosasto julkaisi katsauksen EU:n koheesiopolitiikan viestintäsuunnitelmista kaudella 2007–2013, jossa käsitellään kansallisten ja alueellisten hallintoviranomaisten toimia viestinnän alalla ( Review of EU Cohesion Policy Communication Plans 2007–2013 - Activities of national and regional managing authorities in the field of communication ). Kyseinen asiakirja, edellä mainitun verkoston tapaamisten asiakirjat sekä muut koheesiorahaston ja EAKR:n valmistelemat tiedotus- ja julkistamisvälineet ovat saatavilla omalla verkkosivustollaan[3].

[1] Perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 6 artiklaan.

[2] Neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006, 11.7.2006.

[3] http://ec.europa.eu/regional_policy/country/commu/index_en.cfm?nmenu=1