52009DC0250

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 29.5.2009

KOM(2009) 250 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

elintarvikkeiden kautta tarttuvan salmonellan valvonnan tilanteesta EU:ssa

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

elintarvikkeiden kautta tarttuvan salmonellan valvonnan tilanteesta EU:ssa

TARKOITUS

Tämän tiedonannon tarkoituksena on tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle niiden yhteisön säännösten täytäntöönpanon tilanteesta, joilla pyritään valvomaan salmonellaa, sekä tuloksista, joita on saavutettu salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta 17. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003[1] ja tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta 17. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/99/EY[2] hyväksymisen jälkeen. Tiedonannossa käsitellään myös muuta yhteisön lainsäädäntöä ja toimenpiteitä, jotka liittyvät salmonellan valvonnan varmistamiseen/parantamiseen elintarvikeketjussa.

JOHDANTO

Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) mukaan vuonna 2007 todettiin 151 995 ihmisissä esiintyvää salmonelloositapausta Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa, mikä tarkoittaa tartunnan esiintymistä 31,1 ihmisessä 100 000:ta ihmistä kohti.[3] On kuitenkin ilmeistä, että ihmisissä todettujen tapausten määrä on huomattavasti aliarvioitu eikä kaikista tapauksista ilmoiteta.[4]

Osa edellä mainituista ihmisissä todetuista tapauksista havaittiin 3 131 elintarvikeperäisen taudinpurkauksen[5] yhteydessä; määrä on 64,5 prosenttia kaikkien sellaisten elintarvikeperäisten taudinpurkausten kokonaismäärästä, joiden alkuperä oli tiedossa. Salmonellan taudinpurkaukset vaikuttivat 22 705 ihmiseen, joista 14 prosenttia joutui sairaalaan ja 23 kuoli. Sellaisista taudinpurkauksista, joissa serotyyppi oli tiedossa, 95 prosenttia oli Salmonella enteritidis- ja Salmonella typhimurium -bakteerien aiheuttamia.

Ihmiset voivat saada salmonellatartunnan saastuneiden elintarvikkeiden (suurin osa tapauksista) tai juomaveden kautta. Eläinperäiset tuotteet, etenkin kananmunat ja liha (lihavalmisteet) ilmoitetaan pääasiallisiksi elintarvikelähteiksi, mutta myös leipomatuotteet, hedelmät, kasvikset ja suklaa ovat aiheuttaneet salmonellan taudinpurkauksia.

Lisää kansanterveydellistä huolta aiheutuu ihmisissä esiintyvään salmonelloosiin liittyvän mikrobilääkeresistenssin kehittymisestä, joka johtuu mikrobilääkkeiden käytöstä kotieläintuotannossa.[6]

SALMONELLAN SEURANTA

Seuranta ihmisissä

Yhteisön verkoston piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY mukaisesti asteittain otettavista tartuntataudeista 22. joulukuuta 1999 tehdyssä komission päätöksessä 2000/96/EY[7] säädetään ihmisillä esiintyvän salmonelloosin pakollisesta seurannasta. Tiedot kerää ECDC jäsenvaltioissa sijaitsevien verkostojensa välityksellä.

Seuranta rehussa, elintarvikkeissa ja eläimissä

Direktiivin 2003/99/EY tarkoituksena on varmistaa, että zoonooseja, niiden aiheuttajia ja niihin liittyvää mikrobilääkeresistenssiä seurataan asianmukaisesti ja elintarvikeperäisistä taudinpurkauksista tehdään asianmukainen epidemiologinen tutkimus. Elintarvikkeiden, eläinten ja rehun seurannasta jäsenvaltioissa saadut tulokset toimitetaan sähköisesti EFSAlle.

Elintarvikeperäisten taudinpurkausten ja yksittäisten tapausten tutkiminen lähteiden paikantamiseksi mahdollistaa painopistealueiden eli niiden elintarvikkeiden ja eläinpopulaatioiden määrittelyn, jotka salmonellan valvontatoimissa olisi ensisijaisesti huomioitava kansanterveydelle aiheutuvan riskin vähentämiseksi mahdollisimman nopeasti ja yhtenäisen toimintatavan varmistamiseksi. Sekä ECDC että EFSA kohdentavat huomattavasti resursseja tällaisia tutkimuksia parantavien työkalujen kehittämiseen ja suositusten antamiseen.

EFSA kerää rehuun, eläimiin, elintarvikkeisiin ja ihmisiin liittyvät tiedot zoonooseja koskevaan vuotuiseen yhteisön yhteenvetoraporttiin. Lisäksi EFSAn biologisia vaaroja käsittelevä lautakunta analysoi raportin ja antaa suosituksia seurannan parantamiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Salmonellan seurantaa on vähitellen yhdenmukaistettu perustutkimuksissa ja seurantaohjelmissa (katso kohta 5) vahvistetuilla yhteisillä näytteenottoprotokollilla ja analyyttisillä menetelmillä elävien eläinten osalta sekä yhteisillä mikrobiologisilla vaatimuksilla elintarvikkeiden osalta (katso kohta 6.2). Näin esiintyvyyttä koskevat tiedot eri jäsenvaltioista on saatu vertailukelpoisiksi ja yhteisön tason riskinarviointi on mahdollista.

Salmonellaa varten on nimitetty yhteisön vertailulaboratorio, joka koordinoi kansallisten vertailulaboratorioiden verkostoa testausmenetelmien parantamiseksi ja laboratorioanalyysien korkean laadun varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

Toimenpide : Olisi edistettävä tutkimusta tai parannettava ihmisiin kohdistuvaa seurantaa, jotta ihmisillä esiintyvän salmonelloosin todellisesta esiintyvyydestä saadaan tarkempi arvio ja esiintyvyyttä voidaan paremmin vertailla jäsenvaltioiden välillä ja mahdollisesti suhteessa kolmansiin maihin.

REHUSSA ESIINTYVÄN SALMONELLAN VALVONTA

Jalostettujen eläinperäisten proteiinien on täytettävä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä 3. lokakuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1774/2002[8] vahvistetut salmonellaa koskevat vaatimukset.

Salmonellaa on löydetty myös monista kasviperäisistä rehuaineista, kuten soijarouheesta ja rypsirouheesta.3 Rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista 12. tammikuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 183/2005[9] säädetyt toimenpiteet, HACCP-järjestelmä mukaan luettuna, ovat sen vuoksi ensiarvoisen tärkeitä salmonellatartunnan ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi rehuaineiden kuljetuksen, varastoinnin ja jalostamisen aikana.

EFSAn biologisia vaaroja käsittelevä lautakunta antoi kesäkuussa 2008 lausunnon elintarviketuotantoon käytettävien eläinten rehua koskevasta mikrobiologisesta riskinarvioinnista. Lausunnossa suositellaan, että (kasviperäistä) rehua varten vahvistetaan salmonellaa koskevat vaatimukset eläinten saamien tartuntojen ehkäisemiseksi.

Toimenpide : Rehussa esiintyvää salmonellaa koskevien vaatimusten tarkastelu. Näkemystenvaihto jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa on aloitettu.

SALMONELLAN VALVONTA ELÄINPOPULAATIOISSA

Salmonellan esiintyvyyden pienentämiseksi siipikarja- ja sikapopulaatioissa vahvistetaan yhteisön tavoitteet asetuksen (EY) N:o 2160/2003 säännösten mukaisesti. Kunkin populaation osalta noudatetaan samanlaista toimintatapaa:

( Salmonellan esiintyvyyttä koskevia perustutkimuksia käynnistettiin direktiivin 2003/99/EY mukaisesti vain muutamia kuukausia sen jälkeen, kun kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyi EU:hun vuonna 2004. Tällä tavoin kerättiin munivia kanoja ja broilereita koskevaa vertailukelpoista tietoa 25 jäsenvaltiosta. Kalkkunoita ja teurassikoja koskevien perustutkimusten tulokset kaikista 27 jäsenvaltiosta tulivat saataville vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Siitossioissa esiintyvää salmonellaa koskeva perustutkimus tehtiin vuonna 2008.

( Siipikarjapopulaatiota koskevista perustutkimuksista saadaan viitearvo salmonellan esiintyvyyden vähentämistä koskevan tavoitteen asettamiseksi asetuksen (EY) N:o 2160/2003 mukaisesti. Niiden avulla voidaan myös analysoida riskitekijöitä, ja siten pyrkiä parantamaan valvontaohjelmia. Lisäksi ne ovat rohkaisseet niitä jäsenvaltioita, joissa esiintyvyys on suuri, tehostamaan toimenpiteitään ennen yhteisön vaatimusten vahvistamista.

( Sikapopulaatioita koskevista perustutkimuksista saadaan tietoja kustannus-hyötyanalyysiä varten, minkä jälkeen tietoja käytetään viitearvona esiintyvyyden vähentämistä koskevan tavoitteen asettamiseksi. Lisäksi kustannus-hyötyanalyysiä varten tarvitaan EFSAn tekemä määrällinen arviointi riskitekijöistä. Kyseisiä kustannus-hyötyanalyysejä ei vaadita siipikarjapopulaatioiden osalta.

( Jäsenvaltiot ja kolmannet valtiot toimittavat kansallisen valvontaohjelmansa komissiolle hyväksyttäväksi joka kerta, kun vähentämistä koskevasta tavoitteesta sovitaan.

( Valvontaohjelmia, joihin sisältyy yhdenmukainen populaation seuranta, sovelletaan sen jälkeen, kun ne on hyväksytty, ja joka tapauksessa 18 kuukauden kuluessa siitä, kun vähennystavoite asetetaan. Elävien eläinten ja munien markkinoille saattamista rajoitetaan, jos valvontaohjelmaa ei ole toimitettu tai hyväksytty tai jos tiettyjä salmonellan serotyyppejä havaitaan.

Lajin Gallus gallus siitoskanat

Salmonellan vähentämistä koskeva tavoite siitoskanaparvien osalta vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta 30. kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1003/2005[10]. Vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 1 prosentilla täysikasvuisista siitosparvista saa olla johonkin viiteen pääasialliseen serotyyppiin kuuluva tartunta.

Siitä lähtien, kun kansalliset valvontaohjelmat aloitettiin 1. tammikuuta 2007, jäsenvaltioiden on täytynyt ottaa näytteet kaikista parvista ja hautomoista yhdenmukaistetun menetelmän mukaisesti. Jos niistä löydetään Salmonella enteritidis- tai Salmonella typhimurium -bakteeri, siitosmunien tuottaminen kielletään ja kanat hävitetään tai teurastetaan turvallisesti. Viiden pääasiallisen serotyypin tartuttamia parvia oli useimmissa jäsenvaltioissa vuonna 2007 vielä enintään 1,2 prosenttia, eli tavoite oli joko saavutettu tai lähes saavutettu. Viidessä jäsenvaltiossa tartunnan saaneiden parvien osuus oli yhä 4,2–15,4 prosenttia.

Lajin Gallus gallus jalostusparvissa esiintyvän salmonellan valvontaohjelmien hyväksymisestä tietyissä kolmansissa maissa 11. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2007/843/EY[11] hyväksymisestä lähtien siitosmunien ja jalostukseen tarkoitetun elävän siipikarjan tuonti on ollut sallittua ainoastaan Yhdysvalloista, Kanadasta, Kroatiasta, Tunisiasta ja Israelista eli maista, jotka ovat toimittaneet EU:n säännöksiä vastaavan salmonellan valvontaohjelman.

Munivat kanat

Perustutkimuksessa tuli esille, että munivien kanojen parvien osalta esiintyvyydessä oli suuria eroja positiivisia salmonellatuloksia antavien parvien määrän vaihdellessa nollasta yli 50 prosenttiin. Koska vaihtelu oli suurta ja esiintyvyys useissa jäsenvaltioissa korkea, komissio päätti asettaa edellisen vuoden perusteella määräytyvät vähentämistavoitteet siihen asti, kun esiintyvyys laskee alle 2 prosentin (asetus (EY) N:o 1168/2006[12]).

Munivien kanojen parvia koskeva salmonellan valvontaohjelma käynnistettiin kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään 1. helmikuuta 2008, ja siihen sisältyy kaikkien parvien yhdenmukaistettu seuranta 15 viikon välein.

Lisäksi komissio hyväksyi toimenpiteet (komission asetus (EY) N:o 1237/2007[13]), joilla rajoitetaan syötäväksi tarkoitettujen kananmunien markkinoille saattamista

- marraskuun 1. päivästä 2007 tapauksissa, joissa parvi on ihmisissä todetun salmonellatartunnan lähde

- tammikuun 1. päivästä 2009 tapauksissa, joissa Salmonella enteritidis- tai Salmonella typhimurium -bakteerista vapaa asema ei ilmene seurannasta.

Syötäväksi tarkoitettuja kananmunia saavat viedä EU:hun ainoastaan Sveitsi ja Kroatia, koska ne ovat toimittaneet asiaankuuluvat valvontaohjelmat, jotka on hyväksytty. Munimiseen tarkoitetun elävän siipikarjan vienti on sallittua ainoastaan mainituista kahdesta maasta sekä Yhdysvalloista.

Broilerit

Broileriparvia koskeva perustutkimus tehtiin jäsenvaltioissa lokakuun 2005 ja syyskuun 2006 välisenä aikana. Koko yhteisössä 23,7 prosenttia parvista antoi positiivisen salmonellatuloksen.

Näin ollen 12. kesäkuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 646/2007[14] asetettiin Salmonella enteritidis- ja Salmonella typhimurium -bakteerien vähentämistä koskevaksi tavoitteeksi enintään 1 prosentti edelleen positiivisia tuloksia antavia parvia.

Broileriparvia koskevat salmonellan valvontaohjelmat käynnistettiin kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään 1. tammikuuta 2009, ja niihin sisältyy kaikkien parvien seuranta ennen broilerien lähettämistä teurastukseen.

Asetuksen (EY) N:o 2160/2003 mukaan 25 grammassa tuoretta siipikarjanlihaa ei saisi esiintyä salmonellaa vuoden 2010 lopusta lähtien, mutta komission on vielä annettava asiaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Teurassiipikarjan vientiä koskevat vastaavat takeet on antanut ainoastaan Sveitsi. Broileriuntuvikkoja saa viedä EU:hun ainoastaan Sveitsistä ja Yhdysvalloista.

Toimenpide : Komissio antaa vuoden loppuun mennessä salmonellaan liittyvistä elintarvikkeiden turvallisuusvaatimuksista tuoreen siipikarjanlihan osalta yksityiskohtaiset säännöt, joihin sisältyvät näytteenoton vähimmäistiheys, yhdenmukaistetut näytteenottosuunnitelmat ja analyysimenetelmät. Kun tuoreen siipikarjanlihan kauppaa EU:ssa koskevista yksityiskohdista on päätetty, arvioidaan vastaavat takeet niiden kolmansien maiden osalta, joista tuoreen siipikarjanlihan tuonti on nykyisin sallittua.

Kalkkunat

Kalkkunoita koskeva perustutkimus tehtiin lokakuun 2006 ja syyskuun 2007 välisenä aikana kaikissa jäsenvaltioissa, myös Bulgariassa ja Romaniassa. Positiivisia salmonellatuloksia antavien parvien määräksi yhteisössä todettiin 13,6 prosenttia siitoskalkkunoiden ja 30,7 prosenttia lihakalkkunoiden osalta.

Perustutkimuksen tulosten perusteella 20. kesäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 584/2008[15] asetettiin Salmonella enteritidis- ja Salmonella typhimurium -bakteerien vähentämistä koskevaksi tavoitteeksi enintään 1 prosentti edelleen positiivisia tuloksia antavia parvia.

Komissio arvioi parhaillaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimittamia kansallisia valvontaohjelmia. Valvontaohjelmia sovelletaan vuoden 2010 alusta.

Tuoretta siipikarjanlihaa koskevia elintarvikkeiden turvallisuusvaatimuksia sovelletaan broilerinlihan lisäksi myös kalkkunanlihaan vuoden 2010 lopusta lähtien.

Toimenpide : Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden valvontaohjelmien arviointi ja mahdollinen hyväksyntä vuoden 2009 loppuun mennessä.

Teurassiat

Teurassikoja koskeva perustutkimus tehtiin lokakuun 2006 ja syyskuun 2007 välisenä aikana kaikissa jäsenvaltioissa, myös Bulgariassa ja Romaniassa. Koko yhteisössä 10,3 prosenttia teurassioista antoi positiivisen salmonellatuloksen.

Komissiossa on tekeillä kustannus-hyötyanalyysi, joka asetuksen (EY) N:o 2160/2003 mukaan on tehtävä ennen yhteisön tavoitteen asettamista. Kyseiseen analyysiin sisältyy määrällinen arviointi riskitekijöistä ja vaihtoehdoista niiden vähentämiseksi sekä arvio hyödyistä ihmisten terveydelle. Analyysi tehdään tiiviissä yhteistyössä EFSAn kanssa, ja sen on määrä valmistua vuoden 2010 puoliväliin mennessä.

Toimenpide : Vähentämistä koskeva tavoite vahvistetaan heti kustannus-hyötyanalyysin valmistuttua. Huolimatta siitä, että vähentämistä koskevan tavoitteen asettaminen viivästyy, koska on tarpeen kerätä vertailukelpoiset esiintyvyystiedot 27 jäsenvaltiosta ja koska kustannus-hyötyanalyysiä edellytetään, nyt voimassa oleva oikeudellinen kehys, erityisesti hygieniaa koskevat asetukset (ks. kohta 6.1) ja asetus elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (ks. kohta 6.2), takaa jo nyt elintarvikkeiden turvallisuuden korkean tason.

Siitossiat

Siitossikoja koskeva perustutkimus tehtiin tammikuun 2008 ja joulukuun 2008 välisenä aikana kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Ennen yhteisön tavoitteen asettamista komissio tekee samanlaisen kustannus-hyötyanalyysin kuin teurassikojen osalta. Analyysiin sisältyy määrällinen arviointi riskitekijöistä ja vaihtoehdoista niiden vähentämiseksi sekä arvio hyödyistä, joita saadaan vähentämällä salmonellan esiintymistä lihasioissa. Analyysi tehdään tiiviissä yhteistyössä EFSAn kanssa, ja sen on määrä valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä.

Toimenpide : Siitossioissa esiintyvän salmonellan vähentämistä koskeva tavoite asetetaan heti, kun kustannus-hyötyanalyysi valmistuu, eli asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 asetettua määräaikaa myöhemmin.

ELINTARVIKKEISSA ESIINTYVÄN SALMONELLAN VALVONTA

Hygienia-asetukset

Elintarvikehygieniasta 29. huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004[16] säädetään elintarvikealan toimijoita koskevista, elintarvikehygieniaan liittyvistä yleisistä säännöistä. Sillä taataan elintarkkeiden turvallisuus koko elintarvikeketjussa panemalla täytäntöön HACCP-järjestelmään ja hyvään hygieniakäytäntöön perustuvia menettelyitä.

Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29. huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004[17] täydentää asetuksessa (EY) N:o 852/2004 vahvistettuja sääntöjä jalostamattomien ja jalostettujen eläinperäisten tuotteiden osalta. Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29. huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 854/2004[18] varmistetaan, että kyseinen asetus pannaan asianmukaisesti täytäntöön.

Näillä asetuksilla vahvistetaan hygieniasääntöjä koskevat yleiset puitteet elintarvikkeissa esiintyvän salmonellan vähentämiseksi. Parhaillaan valmistellaan kertomusta, jossa arvioidaan asetusten täytäntöönpanoa.

Asetus (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista

Marraskuun 15. päivänä 2005 annetussa asetuksessa (EY) N:o 2073/2005[19] säädetään tiettyjä mikro-organismeja koskevista mikrobiologisista vaatimuksista ja täytäntöönpanosäännöistä, joita elintarvikealan toimijoiden on noudatettava.

Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi siinä säädetään salmonellaa koskevista vaatimuksista 18 elintarvikeryhmässä, mukaan luettuina jauheliha ja lihavalmisteet, mekaanisesti erotettu liha, munatuotteet, jäätelö ja jauhemaiset äidinmaidonkorvikkeet. Näillä vaatimuksilla määritellään markkinoille saatettujen elintarvikkeiden hyväksyttävyys.

Lisäksi asetuksessa säädetään prosessin hygieniavaatimuksista broilerin, kalkkunan, sian, naudan, lampaan, vuohen ja hevosen ruhoissa esiintyvän salmonellan osalta. Vaatimuksilla vahvistetaan ohjeellinen arvo, jonka ylittyessä on toteutettava korjaavia toimia hygieniatason säilyttämiseksi prosessin aikana.

SALMONELLAAN VAIKUTTAVIEN ANTIBIOOTTIEN RESISTENSSIN VALVONTA

EU:n alueella

EFSAn raportin mukaan ihmisessä esiintyvien antibiooteille resistenttien salmonellan isolaattien määrä on lisääntynyt viime vuosina.[20]

Sioissa ja naudoissa, ja tietyssä määrin broilereissa, sekä niiden lihassa todettujen resistenttien salmonellan isolaattien määrä vastasi suurelta osin ihmisissä todettuja määriä. Tämä osoittaa selvästi, että kotieläimissä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa esiintyy useita antibiooteille resistenttejä salmonellan isolaatteja.

Antibioottien, kokkidiostaatteja ja histomonostaatteja lukuun ottamatta, käyttö rehun lisäaineena on ollut kiellettyä EU:ssa 1. tammikuuta 2006 lähtien. Antibiootteja ei myöskään saa käyttää siipikarjassa esiintyvän salmonellan valvonnan erityisenä menetelmänä, ellei ole kyse 1. elokuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1177/2006[21] tarkoin määritellyistä poikkeuksellisista olosuhteista. Tämän kiellon vuoksi kotieläinpopulaatioissa esiintyvän salmonellan vähentämistä koskevat valvontaohjelmat saattavat olla tehokkain keino antibiooteille resistentin salmonellan vähentämiseksi.

Jotta kaikista jäsenvaltioista saadaan vertailukelpoisia tietoja, komissio on antanut salmonellan isolaattien resistenssin seurantaa koskevat yhdenmukaistetut säännöt.[22]

Mikrobilääkeresistenssiä varten on myös perustettu yhteisön vertailulaboratorio ja kansallisten vertailulaboratorioiden verkosto[23] testausmenetelmien parantamiseksi ja laboratorioanalyysien korkean laadun varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

Komissio on antanut asianomaisille tieteellisille elimille, joita ovat SCENIHR[24], EFSA, EMEA[25] ja ECDC, toimeksiannon arvioida zoonoosien aiheuttajien, esimerkiksi Salmonellan, mikrobilääkeresistenssistä johtuva riski.

Toimenpide : Komissio arvioi riskinarvioinnin, jonka SCENIHR, EFSA, EMEA ja ECDC tekevät, harkitakseen tarvittaessa sopivia toimenpidevaihtoehtoja.

Kansainvälinen taso

FAO/WHO:n Codex Alimentarius -komission perustamassa tilapäisessä hallitustenvälisessä mikrobilääkeresistenssiä käsittelevässä työryhmässä Euroopan yhteisö on vuodesta 2007 lähtien toiminut edelläkävijänä hallintavaihtoehtojen kehittämisessä. Kansainvälisen eläintautiviraston (OIE) tekemää alustavaa työtä seurataan erittäin tarkasti.

Toimenpide: Komissio tukee edelleen mikrobilääkeresistenssiä koskevien Codexin suuntaviivojen antamista vuoteen 2011 mennessä.

ERITYISTAKUUT

Suomen ja Ruotsin liittymisen yhteydessä niille myönnettiin erityistakuut salmonellan osalta. Muiden jäsenvaltioiden, jotka haluavat viedä lihaa tai munia Suomeen tai Ruotsiin, on tiukalla näytteenottomenettelyllä osoitettava, että kyseisissä tuotteissa ei esiinny salmonellaa. Erityistakuut myönnettiin, koska epidemiologinen tilanne Suomessa ja Ruotsissa oli erittäin hyvä ja kyseisten maiden valvontaohjelmissa sovelletaan tiukkoja toimenpiteitä.

Mille tahansa jäsenvaltiolle tai jäsenvaltion alueelle, jossa on käytössä Suomen ja Ruotsin valvontaohjelmia vastaavaksi tunnustettu valvontaohjelma, voidaan myöntää samat erityistakuut.

Tanska esitti vuonna 2007 pyynnön saada Suomelle ja Ruotsille myönnettyjä takuita vastaavat erityistakuut broilerinlihassa ja munissa esiintyvän salmonellan osalta. Salmonellan esiintyvyyttä Tanskassa ei kuitenkaan vielä pidetty riittävän alhaisena, jotta jäsenvaltioiden enemmistö olisi tukenut pyyntöä.

Toimenpide : Komissio harkitsee uudelleen Tanskan erityistakuita, kun esiintyvyys on laskenut lisää, ja jatkaa erityistakuiden saantia koskevien jäsenvaltioiden hakemusten arviointia.

ZOONOOSIEN VALVONTAA KOSKEVA KOULUTUS

”Koulutuksen parantaminen elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman puitteissa järjestettiin sekä vuonna 2007 että 2008 viisi neljän päivän koulutustilaisuutta, jotka käsittelivät zoonoosien seurantaa ja valvontaa. Salmonellan valvonta on kyseisen koulutuksen keskeinen kysymys. Tilaisuuksien tavoitteena oli

- antaa 200 osanottajalle, jotka olivat toimivaltaisten viranomaisten edustajia, riittävät tiedot zoonooseja koskevien kansallisten ohjelmien tai suunnitelmien laatimiseksi tai mukauttamiseksi EU:n lainsäädäntöä vastaaviksi

- varmistaa, että päätökset, joita zoonoosien seurannan ja valvonnan sekä elintarvikkeiden mikrobiologisten vaatimusten soveltamisen osalta tehdään, vastaavat EU:n odotuksia.

Koulutus järjestetään jälleen vuosina 2009 ja 2010 uusille osanottajille.

Vuosina 2006, 2007 ja 2008 järjestettiin HACCP-järjestelmän soveltamiseen liittyvää yleisempää koulutusta, johon osallistui yli 1100 osanottajaa jäsenvaltioista ja 15:sta EU:n ulkopuolisesta maasta.

SALMONELLAN VALVONTAA KOSKEVA TYÖRYHMÄN KOKOUS

Komissio perusti eläintautien valvontaa ja hävittämistä käsittelevän työryhmän parantamaan jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden tehokkuutta ja yhteisön yhteisrahoittamien valvontaohjelmien, kuten salmonellan valvontaohjelmien, kustannus-hyötysuhdetta.

Syyskuun 2007 ja maaliskuun 2009 välillä järjestettiin neljä alueellista kokousta, joissa käsiteltiin nimenomaan salmonellan valvontaa. Komissio ja paikalla olleet jäsenvaltiot tarkastelivat siipikarjan kansallisia valvontaohjelmia, jakoivat kokemuksiaan ohjelmien täytäntöönpanosta ja määrittivät aloja, joilla tarvitaan lisätoimia.

Toimenpide : Komissio järjestää edelleen erityiskokouksia niille jäsenvaltioille, joissa toteutetaan hyväksyttyjä yhteisrahoitettuja salmonellan valvontaohjelmia.

YHTEISÖN YHTEISRAHOITUS SALMONELLAN VALVONTAOHJELMILLE

Tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26. kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY[26] mukaisesti yhteisö voi myöntää yhteisrahoitusta zoonoottisen salmonellan valvontaohjelmille.

Vuodeksi 2008 20 jäsenvaltiota toimitti lajin Gallus gallus munivien kanojen parvissa esiintyvän salmonellan valvontaohjelmat, joiden katsottiin täyttävän yhteisrahoituksen vaatimukset, ja 19 jäsenvaltiota sai yhteisön taloudellista tukea siipikarjan siitosparvissa esiintyvän salmonellan valvontaohjelmien täytäntöönpanoon. Yhteisö yhteisrahoittaa muun muassa bakteriologisesta testauksesta, rokotteiden hankinnasta ja parvien hävittämistä koskevista korvauksista jäsenvaltioiden viranomaisille aiheutuneita kustannuksia. Salmonellan valvontaan osoitettiin vuonna 2008 yhteensä 29 935 000 euroa yhteisön rahoitusta.

Vuodeksi 2009 20 jäsenvaltiota on toimittanut lajin Gallus gallus siitosparvissa esiintyvän salmonellan valvontaohjelmat, lajin Gallus gallus munivien kanojen valvontaohjelmia koskevia yhteisrahoitushakemuksia on vastaanotettu 22 ja 16 jäsenvaltiota on hakenut yhteisön rahoitusta broilereissa esiintyvän salmonellan valvontaohjelmien täytäntöönpanoon.

Desinfiointiaineiden käytön tehokkuuden varmistamiseen liittyvät analyysikustannukset ovat vuonna 2009 ensimmäistä kertaa tukikelpoisia.

SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN

Salmonellan valvontaa koskevalla yhteisön lainsäädännöllä on tarkoitus parantaa kuluttajien elintarviketurvallisuutta. Lainsäädäntö saattaa myös parantaa eurooppalaisten elintarvikevalmistajien asemaa kansainvälistä kauppaa ajatellen, sillä tietyt tuojamaat kiinnittävät runsaasti huomiota salmonellan esiintymiseen elintarvikkeissa, ja monien nykyisten viejämaiden voi olla vaikea täyttää tiukat EU-vaatimukset.

Valvontaohjelman alkuvaiheessa, jolloin esiintyvyys on vielä varsin suuri, ei kuitenkaan pitäisi aliarvioida toimenpiteiden sosiaalista ja taloudellista vaikutusta. Sen vuoksi sidosryhmien halu osallistua valvontaohjelmaan on sen asianmukaisen ja menestyksekkään täytäntöönpanon kannalta olennaisen tärkeää.

Komissio on siksi tyytyväinen siihen, että sidosryhmät kehittävät hyvää hygieniakäytäntöä koskevaa yhteisön ohjeistoa. Erityisesti voidaan mainita

- EU-maiden tuottajajärjestöjen keskusjärjestö ja EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestö (COPA/COGECA) sekä EUWEP (European Union of Wholesale with Eggs, Egg Products, Poultry and Game / kananmunien, munatuotteiden, siipikarjan ja riistan tukkukaupan eurooppalainen liitto), jotka ovat sitoutuneet kehittämään hyvää hygieniakäytäntöä koskevan yhteisön ohjeiston munivien kanojen parvien osalta, ja

- COPA/COGECA ja Euroopan siipikarjantuottajien ja -kauppiaiden järjestö AVEC, jotka ovat sitoutuneet kehittämään hyvää hygieniakäytäntöä koskevan yhteisön ohjeiston broileriparvien ja teurastamoiden osalta.

Molemmissa ohjeistoissa keskitytään salmonellan valvontaan.

Toimenpide: Komissio kannustaa edelleen asianomaisia sidosryhmiä kehittämään hyvää hygieniakäytäntöä koskevia ohjeistoja etenkin sianlihan tuotannon osalta.

TUTKIMUSTOIMET

Komissio on käynnistänyt kuudennessa ja seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa huomattavan määrän hankkeita, jotka koskevat salmonellaa ja mikrobilääkeresistenssiä. Esimerkiksi kuudennen puiteohjelman huippuosaamisen verkosto (MEDVETNET) keskittyy zoonoosien (lähinnä elintarvikkeiden kautta tarttuvien) ehkäisyyn ja valvontaan. Parhaita zoonoosien torjuntatapoja koskeva transatlanttinen tiedeyhteistyö voisi olla hyödyllistä.

PÄÄTELMÄT

Asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 keskitytään tällä hetkellä salmonellan valvontaan siipikarjan ja sikojen alkutuotannossa. Komissio on onnistunut pyrkimyksissään vahvistaa salmonellan vähentämistä koskevat tavoitteet lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Ainoastaan sikojen osalta tavoitteen vahvistaminen on viivästynyt huomattavasti, mikä johtuu tarpeesta kerätä vertailukelpoisia esiintyvyyttä koskevia tietoja kaikista 27 jäsenvaltiosta sekä kustannus-hyötyanalyysin toteuttamisvaatimuksesta. Perusteellinen kustannus-hyötyanalyysi katsotaan tarpeelliseksi ennen vähentämistä koskevan tavoitteen asettamista sikojen osalta, koska nykyisten tieteellisten lausuntojen ja tietyissä jäsenvaltioissa saadun kokemuksen perusteella kyseistä tavoitetta ei pystytä selkeästi määrittelemään.

Sen lisäksi, että komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosäännöksiä, se on myös toteuttanut toimintamallin onnistumisen mahdollisuuksia parantavia lisätoimia esimerkiksi

( järjestämällä koulutusta jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden toimivaltaisille viranomaisille,

( suostuttelemalla eurooppalaiset sidosryhmien organisaatiot aktiiviseen osallistumiseen,

( antamalla jäsenvaltioille taloudellista tukea.

Salmonellan valvonta on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään valvomaan patogeenejä koko elintarvikeketjussa komission ”maatilalta ruokapöytään” -lähestymistavan mukaisesti ja ottaen huomioon mahdolliset kielteiset sivuvaikutukset kuten mikrobilääkeresistenssin lisääntyminen.

Komissio on tehostanut salmonellan seurantaa tarkistaakseen omien ja jäsenvaltioiden toimenpiteiden tulokset keräämällä perustutkimuksissa viitearvoja, verkottamalla laboratorioita ja yhdenmukaistamalla näytteenottoprotokollia.

Sen jälkeen kun zoonoosien valvontaa koskeva asetus (EY) N:o 2160/2003 hyväksyttiin, toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien tietoisuus salmonella-ongelmasta ja motivaatio sen ratkaisemiseen on lisääntynyt merkittävästi, mikä on monissa tapauksissa johtanut toimenpiteiden toteuttamiseen ennen kuin yhteisön säännöksiä on ollut pakko soveltaa. Vaikutukset kansanterveyteen ovat jo nähtävissä ihmisillä esiintyvän salmonelloosin kehityssuuntauksessa vuodesta 2004 vuoteen 2007 (kuva 1). Lisää huomattavaa laskua voidaan odottaa vuodesta 2009 (syötäväksi tarkoitettuja kananmunia koskevat rajoitukset) ja vuodesta 2011 (siipikarjanlihaa koskevat elintarvikkeiden turvallisuusvaatimukset).

Kuva 1: Raportoitujen salmonelloositapausten määrä EU25-maissa vuosina 2004–2007

[pic]

[1] EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1.

[2] EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31.

[3] The Community Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses and Zoonotic Agents in the European Union in 2007, The EFSA Journal (2009) 223.

[4] Scientific Opinion of the Panel on Biological Hazards on a quantitative microbiological risk assessment on Salmonella in meat: Source attribution for human salmonellosis from meat, The EFSA Journal (2008) 625, s. 1–32 .

[5] Taudinpurkauksella tarkoitetaan kahta tai useampaa samaan lähteeseen liittyvää ihmisissä esiintyvää tapausta; ne saavat viestimissä enemmän huomiota kuin yksittäiset tapaukset.

[6] Katso: www.who.int/foodborne_disease/resistance.

[7] EYVL L 28, 3.2.2000, s. 50.

[8] EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1.

[9] EUVL L 35, 8.2.2005, s. 1.

[10] EUVL L 170, 1.7.2005, s. 12.

[11] EUVL L 332, 18.12.2007, s. 81.

[12] EUVL L 211, 1.8.2006, s. 4.

[13] EUVL L 280, 24.10.2007, s. 5.

[14] EUVL L 151, 13.6.2007, s. 21.

[15] EUVL L 162, 21.6.2008, s. 3.

[16] EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 3.

[17] EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22.

[18] EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83.

[19] EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1.

[20] The Community Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses, Zoonotic Agents, Antimicrobial Resistance and Foodborne Outbreaks in the EU in 2006, The EFSA Journal (2007), s. 130.

[21] EUVL L 212, 2.8.2006, s. 3.

[22] Päätös 2007/407/EY, tehty 12. kesäkuuta 2007, siipikarjassa ja sioissa esiintyvän Salmonellan mikrobilääkeresistenssin yhdenmukaistetusta seurannasta, EUVL L 153, 14.6.2007, s. 26.

[23] Asetus (EY) N:o 776/2006, annettu 23. toukokuuta 2006, asetuksen (EY) N:o 882/2004 liitteen VII muuttamisesta yhteisön vertailulaboratorioiden osalta, EUVL L 136, 24.5.2006, s. 3.

[24] Kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevä tiedekomitea.

[25] Euroopan lääkevirasto.

[26] EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.