27.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/37

1.

on tyytyväinen komission aloitteeseen jatkaa todellisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomista kansalaisia varten ja on samaa mieltä siitä, että se on tärkeää maailmassa, jossa liikkuvuus lisääntyy.

2.

panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen laatia unionille uusi monivuotinen ohjelma, jossa määritellään seuraavaksi viideksi vuodeksi painopisteet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvillä aloilla. Komitea toteaa kuitenkin, että komission tiedonannossa ei mainita lainkaan Lissabonin sopimuksen näille aloille mukanaan tuomia mahdollisia muutoksia.

3.

on sitä mieltä, että uuden ohjelman tulee olla riittävän kunnianhimoinen, jotta sillä voidaan saavuttaa merkittävää edistystä kyseisillä aloilla. On kuitenkin kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota kymmenen edellisen vuoden aikana ehdotettujen aloitteiden arviointiin, jotta ohjelmaa voidaan tehostaa ja sen tavoitteet voidaan saavuttaa.

4.

on huolissaan siitä, että komissio jättää toistuvasti liian vähälle huomiolle paikallis- ja alueviranomaisten roolin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvillä aloilla.

5.

muistuttaa, että paikallis- ja aluehallinnolla on erityisiä intressejä tiedonannossa käsitellyillä aloilla, sillä ne vaikuttavat suoraan Euroopan unionin alueella oleskelevien kansalaisten jokapäiväiseen elämään sekä paikallis- ja alueviranomaisten toimintaan.

6.

toteaa jälleen, että alueiden komitea on paikallis- ja alueviranomaisia edustavana poliittisena edustajistona yksi asianmukaisista tahoista palvelemaan kansalaisten etuja ja varmistamaan unionin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumisen.

7.

katsoo, että alueiden komitea tulisi ottaa mukaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen ja näin ollen sen tulisi voida osallistua suoraan Tukholman ohjelman ja sen toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä arviointimekanismien ja -välineiden laatimiseen ja soveltamiseen niiltä osin kun kyse on AK:n tehtäväalasta.

8.

vahvistaa olevansa sitoutunut edistämään perusoikeuksien suojelun monitasoista järjestelmää ja on tyytyväinen siihen, että kansalaisuus asetetaan keskeiseen asemaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisprosessissa.

9.

toteaa jälleen kerran, että turvallisuutta sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua koskevia kysymyksiä tulisi lähentää toisiinsa entistä tasapainoisemmin kehittämällä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalle johdonmukaisia välineitä.

10.

pahoittelee, että edistyminen ei ole ollut toivotun kaltaista, ja muistuttaa jäsenvaltioille, että edistyksen jarruttaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisessa saattaa vaikuttaa unionin kansalaisten oikeuksiin ja vapauksiin.

11.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että lainsäädännön tehokkaan soveltamisen varmistaminen on keskeistä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisen kannalta. Näin ollen komitea on muiden tapaan huolissaan eroista direktiivien siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kehottaa komissiota kehittämään uusia ja uudenlaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että unionin tasolla hyväksyttyjen säädösten ja politiikkojen henki ja muoto siirtyvät kansallisiin lainsäädäntöihin.

12.

huomauttaa, että vapaa liikkuvuus on unionin kansalaisuuden perustava tekijä, ja kehottaa komissiota ryhtymään toimenpiteisiin siihen liittyvän lainsäädännön asianmukaiseksi täytäntöönpanemiseksi.

13.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat suoraan yhteydessä kansalaisiin, joten niillä voi olla merkittävä rooli arvioinnin välineissä ja mekanismeissa. Komitea pyytääkin unionin oikeusasioiden tulevaisuutta pohtineen korkean tason ryhmän suosituksen mukaisesti, että se saa mahdollisuuden osallistua menettelyjen laadintaan, jotta alue- ja paikallistason käytännön kokemukset voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon.

14.

esittää näin ollen eurooppalaisen sisäpolitiikan ulkoisen ulottuvuuden johdonmukaista kehittämistä Tukholman toimintaohjelmassa, jossa voitaisiin kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin kohtiin: yhteiset intressit maahanmuuton sekä turvapaikkakäytännön alalla, yhteistyö rajavalvonnassa sekä terrorismin ja rikollisuuden vastaisissa toimissa, maantieteellisten painopisteiden asettaminen yksittäisissä kysymyksissä, tiedonvaihdon toimintaolosuhteet, perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaaminen, avoimuus ja tiedonsaantioikeus, tietosuoja ja siihen liittyvät oikeusturvatakuut EU:n ja kolmansien maiden kansalaisille.

15.

katsoo, että oikeus- ja sisäasioiden politiikat on aiheellista sovittaa keskenään yhteen ja liittää unionin muihin politiikkoihin. Komitea korostaa, että oikeuteen, turvallisuuteen ja sisäasioihin liittyvät seikat on sovitettava nykyistä paremmin yhteen Euroopan unionin talous-, sosiaali- ja ulkopolitiikan kanssa, jotta politiikkojen tehokkuutta ja johdonmukaisuutta voidaan vahvistaa.

16.

kannattaa uuden ohjelman poliittisia painopisteitä ja muistuttaa, että paikallis- ja aluehallinnon osallistumisella on kansalaisten Euroopan rakentamisessa keskeinen asema samalla, kun se vahvistaa prosessin demokraattista oikeutusta.

17.

jakaa huolen politiikan painospisteille myönnettävistä varoista. Komitea toteaa, että on varmistettava paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen niiden toimivaltaan kuuluville aloille tarkoitettujen budjettivälineiden laadintaan.

18.

toteaa, että se, onko toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudatettu, tarkistetaan vasta sen jälkeen, kun yksityiskohtaiset ehdotukset on annettu, ja kehottaa varmistamaan parhaalla mahdollisella tavalla kyseisten periaatteiden noudattamisen toimintaohjelmassa, joka on tarkoitus hyväksyä joulukuussa 2009.

19.

kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota toissijaisuusperiaatteen varmistamiseen, sillä jäsenvaltiot voivat käyttää sitä ottaakseen itselleen takaisin toimivaltuuksia kansallisissa yhteyksissä.

20.

on tyytyväinen siihen, että unioni aikoo liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ja muistuttaa, että perusoikeuksien suojelun tulee olla unionin ja sen jäsenvaltioiden kaikkien toimien taustalla.

21.

huomauttaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan oikeuksia sovelletaan kaikkiin riippumatta siitä, minkä maan kansalaisia he ovat tai millä statuksella he oleskelevat Euroopan unionissa. Komitea toteaa, että oleskelun periaate on tärkeä paikallis- ja alueviranomaisille yhteenkuuluvuuden ja yhteiskuntarauhan takaamiseksi.

22.

painottaa, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin soveltaminen on avainasemassa, jotta unionin kansalaisille ja heidän perheilleen voidaan varmistaa oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioissa. Komitea muistuttaa, ettei kyseistä direktiiviä ole missään jäsenvaltiossa siirretty kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. (1)

23.

panee huolestuneena merkille, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia olevat EU:n kansalaisten perheenjäsenet, joilla on pitkäaikainen oleskelulupa, joutuvat maahan tullessaan tai maassa oleskellessaan kärsimään kansallisuuteen tai etniseen alkuperään perustuvista syrjivistä rajoituksista, ja kehottaa huolehtimaan erityisesti siitä, ettei kyseisenlaista syrjintää tapahdu.

24.

kannattaa kaikkia aloitteita, joilla on tarkoitus torjua syrjintää, rasismia, antisemitismiä, muukalaisvihaa ja homofobiaa. Komitea kehottaa hyväksymään ripeästi ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (KOM(2008) 426 lopullinen). Komitea huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla voisi olla entistä keskeisempi rooli muukalaisvihan ja rasismin ehkäisyssä ja niihin viittaavan käyttäytymisen tunnistamisessa. Niillä on myös oma osuutensa demokratian periaatteiden opettamisessa. Komitea katsoo lisäksi, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen teemavuosi 2010 tarjoaa tilaisuuden antaa uutta vauhtia heikossa asemassa oleviin yhteiskuntaryhmiin kohdistuvan syrjinnän torjuntaan tähtäävien politiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

25.

on samaa mieltä siitä, että tietojen suojelemiseksi tarvitaan kattava järjestelmä, jonka pohjana on perusoikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan ja joka sisältää tavoitteisiin soveltuvia välineitä ja pitää yllä suojelun korkeaa tasoa.

26.

on huolissaan tieto- ja viestintätekniikan kehityksen mukanaan tuomasta kansalaisia koskevan digitaalisen tiedon huimasta kasvusta. Komitea muistuttaa, että kansalaiset pitävät tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa tärkeinä (2), ja katsoo, että Tukholman ohjelmassa ja sitä seuraavassa komission toimintasuunnitelmassa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota sellaisen strategisen lähestymistavan kehittämiseen, joka perustuu yksityisyyden suojan tiedostamiseen teknologioita suunniteltaessa (privacy by design ja privacy aware) (3).

27.

on huolissaan unionin kansalaisten heikosta äänestysaktiivisuudesta Euroopan parlamentin vaaleissa ja myöntää, ettei AK ole EU-elimenä itse toiminut riittävän aktiivisesti asiaintilan parantamiseksi. Komitea pahoittelee, ettei komissio esitä mitään todella innovatiivisia ideoita osallistumisen lisäämiseksi unionin demokraattiseen elämään. (4)

28.

kehottaa komissiota etsimään lisäkeinoja edistää uusiin teknologioihin perustuvia uusia osallistumisen muotoja sekä korostamaan sähköisen hallinnon ja sähköisen osallistumisen kaltaisten aloitteiden arvoa, jotta kansalaisten yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista voitaisiin lisätä. (5)

29.

pitää välttämättömänä vahvistaa tiedotusmekanismeja, joiden avulla unionin kansalaiset oppivat tuntemaan entistä paremmin oikeutensa. Tämä koskee erityisesti diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamaa suojelua kolmansissa maissa, joissa ei ole jäsenvaltion edustusta.

30.

toteaa, että yhteistä koulutusjärjestelmää on parannettava pelastuspalvelun alalla. Komitea kannattaa ”tulevaisuusryhmän” loppuraportissaan esittämää ehdotusta, jonka mukaan tulisi edistää verkostoitumista koulutuksen saamiseksi ja laatia yhteisiä määritelmiä standardeille. (6)

31.

pahoittelee, ettei paikallis- ja alueviranomaisten roolia tuoda paremmin esille pelastuspalvelun vahvistamisen yhteydessä, sillä niillä on avainasema ennaltaehkäisyssä sekä tarvittaessa resurssien ja henkilöstön mobilisoinnissa.

32.

korostaa jälleen Euroopan oikeudenkäyttöalueen merkitystä ja toteaa, että unionin kansalaisten oikeuksien täysimääräisen toteuttamisen ja sisämarkkinavälineiden toimivuuden tiellä vielä olevat esteet on poistettava.

33.

myöntää, että 27 erilaisen oikeusjärjestelmän puitteissa toimiminen on vaikeaa, ja kehottaa jäsenvaltioita johdonmukaiseen ja tehokkaaseen rajatylittävään yhteistyöhön oikeusasioissa vastavuoroisen tunnustamisen, keskinäisen luottamuksen ja toissijaisuusperiaatteen noudattamisen pohjalta. Komitea korostaa, että tähän tulisi liittyä rikosoikeudenkäyntimenettelyiden vähimmäistason yhdenmukaistaminen ja vähimmäisstandardien laatiminen siviilioikeudenkäynneille.

34.

toteaa, että oikeussuojan saatavuus on avainasemassa, jotta voidaan taata oikeutta edistävä Eurooppa. Komitea on tyytyväinen komission yleisiin ehdotuksiin, erityisesti niihin, jotka liittyvät sähköiseen oikeudenkäyttöön. Ne tulisi toteuttaa siten, että samalla varmistetaan tietosuoja.

35.

katsoo, että uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia oikeudellisen yhteistyön alalla on tutkittava mahdollisimman tarkkaan.

36.

katsoo, että oikeudellisen yhteistyön välineiden soveltamismekanismeja tulisi vahvistaa perheoikeuden alalla erityisesti silloin, kun kyseessä ovat alaikäisten oikeudet.

37.

kehottaa lisäämään ponnisteluja, jotta voitaisiin varmistaa yhteisön oikeusalan säädösten asianmukainen saattaminen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja välttää näin oikeusvälineiden tehon heikentyminen.

38.

on samaa mieltä siitä, että oikeudenmenetyksiä koskevat päätökset on tunnustettava vastavuoroisesti. Tämä koskee erityisesti eräisiin ammatteihin liittyviä kieltoja, kun mukana on alaikäisiä. Komitea kehottaa kuitenkin komissiota varmistamaan tietojen vaihdossa tietosuojan sekä huolehtimaan siitä, ettei tapahdu väärinkäytöksiä.

39.

on samaa mieltä siitä, että koulutus ja tietämyksen lisääminen ovat keskeisessä asemassa rakennettaessa oikeuteen perustuvaa Eurooppaa, jossa kunnioitetaan moninaisuutta ja edistetään yhteistyötä. Komitea kehottaa komissiota kehittämään eri maiden ammattilaisten välisiä vaihto-ohjelmia.

40.

myöntää, että kansallisia siviilioikeuden lainsäädäntöjä on lähennettävä erityisen vakavien ja rajatylittävien rikosten alalla, jotta helpotetaan rajatylittävän toiminnan harjoittamista ja turvataan kansalaisten oikeudet entistä paremmin, mikä on yksi Euroopan oikeusalueen luomisen tavoitteista.

41.

on tyytyväinen komission pyrkimykseen ottaa turvallisuutta ja oikeutta koskevissa politiikoissa erityisesti huomioon kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen, mutta muistuttaa, että sisäisen turvallisuuden strategiaa laadittaessa on varmistettava johdonmukaisuus ja tasapaino turvallisuutta sekä oikeuksien ja vapauksien suojelua koskevien näkökohtien välillä.

42.

katsoo, että turvallisuusalan toimijoille on luotava yhteinen kulttuuri, ja on tyytyväinen aloitteeseen kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtomekanismien edistämisestä. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää korostaa, että ehkäisevät politiikat ovat välttämätön osa rikostentorjuntaprosessin valmisteluvaihetta.

43.

pahoittelee, että asiakirjassa mainitaan vain kansalliset toimijat, vaikka turvallisuusalan yhteisen kulttuurin luomisessa tulisi huomioida myös paikallis- ja aluehallinnon toimijat.

44.

pitää aiheellisena tarkastella, missä määrin eurooppalaisen poliisioikeuden kodifiointi voisi helpottaa useamman jäsenvaltion poliisiyksiköiden yhteisiä operaatioita EU:n sisällä.

45.

kyseenalaistamatta kunkin jäsenvaltion sisäistä toimivaltajakoa huomauttaa, että olisi varmistettava sellaisten menettelyjen luominen, jotka antavat turvallisuus- ja poliisiasioita koskevien säädösten varsinaiseen soveltamiseen osallistuville paikallisille ja alueellisille elimille mahdollisuuden turvautua suhteellisen helposti ja säännellysti unionin yhteistyö- ja tiedotusmekanismeihin. (7)

46.

pitää tarpeellisena tehostaa teknisiä välineitä ja niiden käyttöä, jotta voidaan varmistaa oikeuttaan liikkuvuuteen harjoittavien henkilöiden turvallisuus ja vapaus. Komitea on kuitenkin huolissaan kyseisten järjestelmien nopeasta kehittämisestä ilman riittävää arviointia.

47.

on samaa mieltä siitä, että on pohdittava tietojärjestelmien arkkitehtuuria niiden tehokkuuden parantamiseksi, kustannusten minimoimiseksi ja etujen maksimoimiseksi.

48.

muistuttaa, että paikallis- ja aluehallinnon ammattilaisten tulee olla mukana silloin, kun käsitellään turvallisuusalan tutkimusta ja kehittämistä ja kun mahdollisesti perustetaan sisäisen turvallisuuden rahasto.

49.

katsoo, että kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavien rikkomusten, kuten terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja erityisesti ihmiskaupan, huumekaupan tai alaikäisten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnassa ennaltaehkäisyllä on yhtä suuri merkitys kuin syytetutkinnalla. Komitea muistuttaa komissiolle, että paikallis- ja aluetason toimijoilla on ratkaiseva rooli rikosten ennaltaehkäisyä koskevien strategioiden laatimisessa.

50.

on tyytyväinen Euroopan poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön tehostamiseen. Komitea katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla tulisi olla entistä keskeisempi rooli rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, kun otetaan huomioon paikallisten rikosten ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden yhä tiiviimpi yhteys.

51.

tähdentää, että rikollisuuden torjunnassa tapahtuvan edistyksen tulee kulkea käsi kädessä puolustusoikeuksien suojelun kanssa. Syytetyille on annettava yhteiset oikeudelliset minimitakeet muun muassa syyttömyysolettaman ja tutkintavankeuden osalta.

52.

toteaa, että EU:n ulkorajojen turvaamisella on tärkeä merkitys turvallisuuden ja vapauden takaamiseksi liikuttaessa unionin sisällä. Komitea on tyytyväinen siihen, että tekstissä viitataan ihmisoikeuksien ja kansainvälisen suojeluaseman tinkimättömään kunnioittamiseen kehitettäessä yhdennetyn rajaturvallisuuden eurooppalaista strategiaa. Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, että tiedonannossa on tähän liittyen hyvin vähän mitään konkreettista, ja kehottaa etenemään asiassa pitäen aina mielessä, että unioni on vapauksiin ja oikeuksiin perustuva alue.

53.

kehottaa komissiota luomaan mekanismeja, joilla voidaan arvioida riippumattomasti jäsenvaltioiden operatiivista yhteistyötä (Frontex) sekä vastaavaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa EU:n ja kolmansien maiden kansalaisten perusoikeuksien rajoittamisen kannalta ennen uusien välineiden käyttöönottoa.

54.

muistuttaa jäsenvaltioita, että merialueiden valvonnan ja merellä tehtävien tarkastusten ei tule johtaa meripelastuksen perusvelvoitteista tinkimiseen.

55.

katsoo, että nykyisiä tietojärjestelmiä (SIS II, VIS) tulee kehittää täysipainoisesti ja niitä tulee arvioida ennen kuin tehdään muutoksia tai luodaan uusia välineitä. Komitea on huolissaan siitä, ettei tiedonannossa viitata tarkistus- ja valvontamekanismeihin käytettäessä biometrisia tietoja järjestelmissä.

56.

on huolissaan sähköisen maahantulo- ja maastapoistumisrekisterin luomisesta jäsenvaltioihin sekä mahdollisuudesta, että käyttöön otetaan eurooppalainen matkustuslupajärjestelmä. Nämä järjestelyt voivat heikentää perusoikeuksia, erityisesti henkilötietojen suojaa.

57.

huomauttaa, että yhteistyöstrategioita on vahvistettava, jotta voidaan edistää poliisivoimien ja tulliviranomaisten välistä tietojen vaihtoa ja yhteistyötä.

58.

toteaa, että kaikki mahdollisesti käyttöönotettavat uudet välineet, kuten yhteinen Schengen-viisumi, on suunniteltava tehokkaasti ja otettava huomioon tietosuoja sekä yksityisyysoikeuteen liittyvät takeet.

59.

kannattaa toimia, joilla pyritään parantamaan Europolin ja Eurojustin yhteistyötä, jotta voitaisiin edetä rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa.

60.

on komission tavoin huolissaan uhkista ja toteaa, että paikallis- ja aluehallinto voisi osallistua tämänkaltaisen rikollisen toiminnan kartoittamiseen.

61.

kehottaa komissiota laatimaan erityisiä toimintasuunnitelmia ihmiskaupan torjumiseksi ja sisällyttättämään nämä torjuntatoimet mukaan kolmansien maiden kanssa ylläpidettäviin suhteisiin.

62.

on huolissaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja internetin lapsipornografiaan (8) liittyvien rikosten lisääntymisestä. Komitea muistuttaa, että rankaisevien toimien lisäksi tarvitaan kyseisiä rikoksia koskevaa valistusta ja kansalaiskasvatusta.

63.

tähdentää roolia, joka paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä, jotta voidaan suojella erityisesti hädänalaisten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten ihmisarvoa ja oikeuksia. (9)

64.

myöntää, että on tarpeen edetä tietoverkko- ja talousrikollisuuden torjunnassa sekä parantaa alan koordinointi- ja yhteistyömekanismeja. Kyseiset rikokset eivät tapahdu aina samassa maassa kuin tutkinta.

65.

muistuttaa komissiolle, että paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla oma roolinsa korruption ja väärentämisen torjunnassa sekä Euroopan unionin huumausainestrategian kehittämisessä.

66.

pitää terroriuhkaa yhtenä Euroopan kansalaisten päähuolenaiheena ja pahoittelee, ettei komissio mainitse tiedonannossaan paikallis- ja alueviranomaisten roolia kyseisen uhkan lieventämisessä erityisesti väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnan yhteydessä.

67.

pelkää, että tiedonannossa mainitut ehkäisymekanismit leimaavat etnisiä tai uskonnollisia yhteisöjä rikollisiksi eikä niillä puututa terroritekojen perimmäisiin syihin.

68.

ehdottaa, että otetaan huomioon poliittiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät, joilla saattaa olla vaikutusta poliittisen väkivallan kasvuun eri ryhmien keskuudessa, sen sijaan, että keskitytään kansalliseen, etniseen tai uskonnolliseen alkuperään, jolloin saatetaan lisätä rasismia ja muukalaisvihaa.

69.

toteaa jälleen kerran, että Euroopan unionin tulee laatia todellinen eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka niin, että lähtökohdaksi otetaan jäsenvaltioiden solidaarisuuden, keskinäisen luottamuksen ja yhteisen vastuun periaatteet, kunnioitetaan täysimääräisesti ihmisoikeuksia, noudatetaan nykyistä toimivaltajakoa, käytetään täysimääräisesti hyväksi unionin toimivaltaa alalla ja noudatetaan toissijaisuusperiaatetta.

70.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat etulinjassa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkoja toteutettaessa ja että niiden on ensimmäisinä reagoitava alueelleen kohdistuvien muuttovirtojen aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

71.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita jakamaan vastuun pakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta ja luomaan jäsenvaltioiden välisen mekanismin näiden uudelleensijoittamiseksi.

72.

kehottaa komissiota parantamaan nykyisten välineiden koordinointia toimintalinjojen määrittelemiseksi maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita varten. Komitea muistuttaa, että toimintalinjojen tulee perustua perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamiseen.

73.

on tyytyväinen siihen, että maahanmuuttoa koskevalle kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle on annettu ensisijainen asema ja että siinä painotetaan todellisen ja tasapainoisen kumppanuuden edistämistä maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa maahanmuuttovirtojen hallitsemiseksi asianmukaisella tavalla.

74.

muistuttaa, että EU:n tulisi pyrkiä mukauttamaan taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa jäsenvaltioiden työmarkkinoiden tarpeisiin, ja kehottaa noudattamaan yhteistä joustavaa maahanmuuttojärjestelmää, jossa jäsenvaltiot voivat päättää vastaanotettavien kolmansien maiden kansalaisten määrästä.

75.

on huolissaan siitä, että solidaarisuuden lisääminen valjastetaan hyötyyn perustuvaan ja valikoivaan maahanmuuttajien vastaanottoon, jolla pyritään täyttämään Euroopan työmarkkinoiden tarvitsemien korkeasti koulutettujen työntekijöiden tarvetta.

76.

on samaa mieltä siitä, että maahanmuuttopolitiikka ja unionin ulkopolitiikka on nivottava entistä paremmin toisiinsa. Komitea katsoo, että yhteistyö ja vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa on tarpeen sekä laittoman maahanmuuton torjumiseksi että laillisen maahanmuuton edistämiseksi. Taloudellisista syistä tapahtuvaa muuttoa harkitsevien ihmisten auttamiseksi on tehokkaampaa investoida kolmansien maiden talouteen. Erityinen rooli tätä tehtävää toteutettaessa on paikallis- ja alueviranomaisilla, varsinkin niillä, jotka sijaitsevat lähinnä kolmansia maita tai joiden siteet niihin ovat kiinteimmät ja jotka siten voivat toimia EU:n kyseisten maiden kanssa tekemän yhteistyön foorumeina.

77.

katsoo, että paikallista diplomatiaa tulisi vahvistaa laadittaessa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toimintaohjelmaa, sillä paikallis- ja alueviranomaiset voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla alkuperä- ja kauttakulkukaupunkien ja -alueiden suhteiden ja elinolojen parantamiseen.

78.

on samaa mieltä siitä, että maahanmuuttopolitiikan välineitä on käytettävä johdonmukaisesti, ja kehottaa arvioimaan mobiliteettikumppanuuksien tapaisia aloitteita ja niiden ehtoja ja seurauksia alkuperämaissa ennen uusien sopimusten tekemistä.

79.

on samaa mieltä siitä, että taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnointia on parannettava kaikkialla Euroopan unionissa. Komitea kehottaa jatkamaan strategian kehittämistä eurooppalaisen vuoropuhelufoorumin linjan mukaisesti. Strategiaan tulee ottaa mukaan Euroopan unionin paikalliset, alueelliset ja kansalliset toimijat ja sen yhteydessä tulee kunnioittaa jäsenvaltioiden oikeutta määritellä, minkä verran kolmansien maiden kansalaisia ne päästävät maahan työperusteisesti, sekä varmistaa heille asianmukaiset työolot. (10)

80.

suhtautuu mielenkiinnolla aloitteeseen perustaa muuttoliikkeeseen liittyviä ilmiöitä analysoiva ja niiden ymmärtämistä edistävä seurantakeskus. Komitea huomauttaa, ettei tämä aloite saa haitata muita, jo olemassa olevia aloitteita. Tarve järjestellä ja optimoida alan nykyisiä välineitä käy yhä kiireellisemmäksi.

81.

katsoo, että vaikka maahanmuuttosäännöstöä koskeva ehdotus tarjoaa ilmeisiä hyötyjä, sitä on analysoitava tarkkaan varsinkin, kun neuvoston direktiiviä oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä ei ole vielä hyväksytty. Kyseisessä direktiivisissä säädetään jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevia kolmansista maista tulevia työntekijöitä koskevista yhtäläisistä oikeuksista. On myös varmistettava, että sen luominen ei aiheuta sekaannusta eikä heikennä Euroopan unionissa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten nykyisiä oikeuksia ja heille annettavia takeita.

82.

on tyytyväinen, ettei komissio ole unohtanut paikallis- ja alueviranomaisten roolia maahanmuuttajien kotouttamisessa (11), ja myöntää, että Euroopassa on tarpeen käynnistää entistä laajempi keskustelu kotouttamisesta. Komitea toteaa jälleen kerran, ettei kotouttamispolitiikasta saa tulla peiteltyä maahanmuuttajien valvontavälinettä, joka asettaisi ehtoja etenkin perheiden yhdistämiselle, vaan politiikan avulla maahanmuuttajat on kyettävä kotouttamaan yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja kansalaistoimintaan sen jälkeen, kun he ovat asettautuneet jonkin jäsenvaltion alueelle.

83.

pitää välttämättömänä, että paikallis- ja alueyhteisöt ja alueiden komitea osallistuvat Euroopan kotouttamisrahaston vuosittaisten ja monivuotisten painopisteiden määrittelyyn. Samalla on varmistettava, että jäsenvaltiot käyttävät ja jakavat rahaston varoja paikallis- ja aluehallinnolle asianmukaisesti.

84.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan seuraavaan kotouttamista käsittelevään ministerikokoukseen, joka järjestetään Espanjan puheenjohtajuuskaudella vuoden 2010 alkupuolella. On myös parannettava maahanmuuttoasioita koskevaa yhteistyötä eri foorumien, mm. tulevan ARLEMin kanssa.

85.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että pimeä työnteko, ihmiskauppa ja ihmisten salakuljetus ovat keskeisessä asemassa Eurooppaan suuntautuvassa laittomassa maahanmuutossa. Komitea kehottaa jäsenvaltioita kehittämään yhteisiä strategioita näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

86.

toteaa, että palauttamista koskevan direktiivin hyväksymisen herättämä huoli merkitsee sitä, että direktiivin soveltamiseen on kiinnitettävä aivan erityistä huomiota. Komitea kehottaa komissiota valvomaan tiiviisti, että joulukuussa 2010 voimaan tuleva palauttamisdirektiivi pannaan täytäntöön perusoikeuskirjan mukaisesti.

87.

huomauttaa, ettei voida puhua vapaaehtoisesta paluusta, ellei lähtömaiden kanssa käytävää vuoropuhelua varten luoda mekanismeja, joilla voidaan varmistaa paluun onnistuminen ja uusien maahanmuuttosuunnitelmien estäminen.

88.

kehottaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin, jotka tulisi sisällyttää Tukholman toimintasuunnitelmaan omaksi asiakokonaisuudekseen, ja tähdentää tarvetta edistää yhteisvastuuta, vastuunottoa sekä asiaan kuuluvan taloudellisen rasituksen jakamista alueellisten, valtakunnallisten ja unionin viranomaisten välillä, kun kyse on ilman huoltajaa olevista alaikäisistä. Lisäksi komitea kehottaa komissiota ehdottamaan tiukempia rangaistuksia niille ihmiskauppaa ja ihmisten salakuljetusta harjoittaville verkostoille, jotka käyttävät alaikäisiä.

89.

kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioiden turvapaikkamekanismeissa otetaan huomioon edistys kohti Geneven yleissopimukseen ja muihin kansainvälisiin välineisiin perustuvan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Komitea varoittaa tekemästä uusia takaisinottosopimuksia sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät ole allekirjoittaneet Geneven yleissopimusta.

90.

Koska turvapaikkahakemusten hyväksymisaste vaihtelee äärimmäisen paljon jäsenvaltiosta toiseen, komitea suosittaa, että yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tarkistetaan siten, että vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä on valtiolla, johon turvapaikan hakija jättää hakemuksensa, ja että jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus varmistetaan aina.

91.

pyytää komissiota varmistamaan turvapaikka-asioiden tukiviraston asianmukaisen toiminnan ja harkitsemaan paikallis- ja alueviranomaisten liittämistä sen toimintaan. Myös alueiden komitea tulisi ottaa mukaan silloin, kun aiheiden paikallinen ja alueellinen ulottuvuus edellyttää sitä.

92.

toteaa, että pakolaisten tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kotouttaminen on tärkeää paikallis- ja aluehallinnolle. Komitea toivoo, että paikallis- ja alueviranomaiset voisivat osallistua EU:n sisäisen uudelleensijoittamismekanismin laadintaan.

93.

kehottaa analysoimaan edelleen, onko turvapaikkahakemusten keskitetty käsittely mahdollista toteuttaa. Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan pakolaisrahastoa on tarkasteltava uudelleen. Paikallis- ja alueviranomaisten tulisi voida osallistua siihen entistä tiiviimmin.

94.

tähdentää, että jäsenvaltioiden tulee toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen turvautua paikallis- ja alueviranomaisiin laatiessaan politiikkoja, jotka liittyvät vapauden, turvallisuuden ja oikeuden eurooppalaisen alueen luomiseen.

95.

toivoo lisäksi, että Tukholman ohjelmaan kuuluvasta toimintasuunnitelmasta tulee uskottava; se tarvitsee tuekseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta varten osoitettavia lisävaroja. Siihen tarvitaan unionin sisäisten ja sen ulkosuhteita varten tarkoitettujen rahoitusvälineiden keskinäistä koordinointia.