29.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/1

—

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on yksinomaista ja jaettua toimivaltaa tarjota julkisia palveluita ja edistää yhteisöjensä taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Näin ollen niiden täysipainoinen osallistuminen EU:n lainsäädännön valmisteluun ja täytäntöönpanoon ruohonjuuritasolla on välttämätön edellytys EU:n demokratian toiminnalle.

—

toteaa, että asiassa on edetty, ja pitää ilahduttavana Euroopan komission sitoutuneisuutta tähän tehtävään, josta on saatu konkreettisia tuloksia. Komitean mielestä parannuksia voidaan ja pitää kuitenkin tehdä vielä lisää.

—

katsoo, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä vaikutusarviointien käyttö ovat keskeisiä seikkoja edistettäessä monitasoisen hallintomallin luomista EU:ssa. Ne ovat omiaan edistämään huomattavasti alueiden taloudellista kehitystä ja koko Euroopan unionin alueellista yhteenkuuluvuutta. Komitea muistuttaa perustamissopimuksen edellyttävän, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia, mikä ei aina tarkoita keskushallinnon tasoa. Toissijaisuusperiaate olisikin siis miellettävä niin, että sen avulla luodaan pohja kansalaisten tarpeiden yhä laajemmalle huomioon ottamiselle kaikilla hallintotasoilla ja tehostetaan päätöksentekoa.

—

katsoo, että esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot voivat vaikuttaa alue- ja paikallisviranomaisiin voimakkaasti ja sellaisilla tavoilla, joita alkuperäisessä lainsäädännössä ei ehkä ole otettu huomioon.

—

on huolissaan myös siitä jatkuvasta suuntauksesta, että jäsenvaltiot tekevät sääntelystä liian monimutkaista ja seikkaperäistä siirtäessään EU-säädöksiä osaksi omaa lainsäädäntöään (”parantelu” eli goldplating).

Esittelijä

:

Graham Tope (UK, ALDE), Suttonin kaupunkipiirivaltuutettu

1.

aikoo tehdä vastaisuudessakin yhteistyötä Euroopan komission ja EU:n muiden toimielinten kanssa säädöskäytännön parantamiseksi kaikilla tasoilla EU:ssa aidossa monitasoisen hallinnon hengessä.

2.

toteaa, että asiassa on edetty, ja pitää ilahduttavana Euroopan komission sitoutuneisuutta tähän tehtävään, josta on saatu konkreettisia tuloksia. Komitean mielestä parannuksia voidaan ja pitää kuitenkin tehdä vielä lisää.

3.

muistuttaa AK:n edustajan Hanja Maij-Weggenin arvokkaasta panoksesta hallinnollisen rasituksen vähentämistä tarkastelevan korkean tason ryhmän tarkkailijajäsenenä. AK on todennut ryhmässä useaan otteeseen, että alue- ja paikallisviranomaiset ja AK ovat parhaita tahoja edistämään EU:n lainsäädäntöprosessin parantamista. Näin on erityisesti siksi, että huomattava osa EU:n lainsäädännöstä pannaan täytäntöön alue- ja paikallistasolla ja lainsäädäntö vaikuttaa kansalaisten arkielämään.

4.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio valmistelee uudet ehdotukset yhä avoimemmin, kuulee asianomaisia EU:n toimielinten ulkopuolisia tahoja ja etenkin paikallis- ja alueviranomaisia edustavia eurooppalaisia järjestöjä sekä organisoi innokkaasti alueiden komitean välityksellä järjestelmällisiä vuoropuheluja. On tärkeää, että kuulemisjärjestelmät ovat avoimia ja vaihtelevia, jotta varmistetaan, että EU:n poliittiset päättäjät ovat tietoisia laaja-alaisesta ja edustavasta eurooppalaisesta mielipiteestä. Näin voidaan tehdä tasapainoisempia päätöksiä ja toteuttaa ne tehokkaammin etenkin tapauksissa, joissa paikallis- ja alueviranomaiset ovat vastuussa EU:n säädösten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

5.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on yksinomaista ja jaettua toimivaltaa tarjota julkisia palveluita ja edistää yhteisöjensä taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Näin ollen niiden täysipainoinen osallistuminen EU:n lainsäädännön valmisteluun ja täytäntöönpanoon ruohonjuuritasolla on välttämätön edellytys EU:n demokratian toiminnalle.

6.

katsoo, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä vaikutusarviointien käyttö ovat keskeisiä seikkoja edistettäessä monitasoisen hallintomallin luomista EU:ssa. Ne ovat omiaan edistämään huomattavasti alueiden taloudellista kehitystä ja koko Euroopan unionin alueellista yhteenkuuluvuutta. Komitea muistuttaa perustamissopimuksen edellyttävän, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia, mikä ei aina tarkoita keskushallinnon tasoa. Toissijaisuusperiaate olisikin siis miellettävä niin, että sen avulla luodaan pohja kansalaisten tarpeiden yhä laajemmalle huomioon ottamiselle kaikilla hallintotasoilla ja tehostetaan päätöksentekoa.

7.

toistaa sitoutumisensa tiedon levittämiseen toissijaisuusperiaatteesta. Toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkosto on tässä mielessä hyödyllinen väline paitsi sen ansiosta, että kumppanit osallistuvat toissijaisuusperiaatteen seurantaan, myös siksi, että verkosto voi toimia toissijaisuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon soveltamisen parhaiden käytäntöjen vaihtofoorumina.

8.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin ottaa suhteellisuusperiaate huomioon lainsäädäntä- ja sääntelyvaltaa käyttäessään ja edistää lukuisten säädösten kumoamista esittämällä runsaasti muotoa koskevia konsolidointiehdotuksia. Komitea kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädäntävallan käyttäjät ovat hyväksyneet lopullisesti 48 yksinkertaistamisehdotusta. Tässä yhteydessä on tärkeää panna merkille, ettei oleellista ole pelkästään yksinkertaistamisehdotusten määrä, vaan myös hallintotaakan todellinen vähentäminen käytännössä.

9.

uskoo vaikutusarviointien parantavan ja yksinkertaistavan sääntely-ympäristöä, sillä niiden yhteydessä tutkitaan, onko toimi syytä toteuttaa EU-tasolla, ja tarkastellaan erilaisten mahdollisten toimintalinjojen potentiaalisia vaikutuksia. Uusien EU-säädösten tehokas ja luotettava ennakkoarviointi on tärkeää säädösten kokonaismäärän karsimiseksi, mutta se on olennaista myös hallinnollisen rasituksen pitämiseksi pienenä. AK on kuitenkin huolissaan siitä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston säädösehdotuksiin tekemillä tarkistuksilla ja muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia alue- ja paikallisviranomaisiin. Päättäjät eivät ehkä kykene niitä täysin ennakoimaan.

10.

katsoo, että esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot voivat vaikuttaa alue- ja paikallisviranomaisiin voimakkaasti ja sellaisilla tavoilla, joita alkuperäisessä lainsäädännössä ei ehkä ole otettu huomioon.

11.

katsoo, että voidakseen lisätä avoimuuttaan ja vastata kansalaisten huoliin entistä tehokkaammin EU:n on ensiarvoisen tärkeää muotoilla yhteisön lainsäädäntö ymmärrettäväksi niille, joille se on tarkoitettu. Näin ollen komitea kannustaa Euroopan komissiota tekemään kaikista teksteistä entistä selkeämpiä, johdonmukaisempia ja yksiselitteisempiä lainsäädännön tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen takaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Selkeyttäminen on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon, että lopulliset hyväksytyt tekstit ovat usein kompromissien tuloksia, ja niitä ei ole aina helppo siirtää osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

12.

toteaa, että näin ollen alue- ja paikallisviranomaiset ja kansalaiset eivät useimmiten joudu tekemisiin suoraan EU-lainsäädännön kanssa vaan oman maansa lainsäädäntöön siirrettyjen EU-säädösten kanssa. Kaikkien hallintotasojen tulee siis yksinkertaistaa, johdonmukaistaa ja selostaa uusia säädöksiä ja toimintalinjoja.

13.

on huolissaan myös siitä jatkuvasta suuntauksesta, että jäsenvaltiot tekevät sääntelystä liian monimutkaista ja seikkaperäistä siirtäessään EU-säädöksiä osaksi omaa lainsäädäntöään (”parantelu” eli goldplating).

14.

toteaa lisäksi, että vaikutusten ennakkoarvioinnin ymmärrettävästä painottamisesta huolimatta ei tulisi väheksyä jälkiarviointia. Sen yhteydessä verrataan odotettuja tuloksia siihen, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Se on osa sääntelyn parantamiseen tähtäävää laajempaa toimintaa. Valtaosa uusista ehdotuksista koskee yhteisön voimassa olevan lainsäädännön muutoksia tai täydennyksiä. Tarpeellisessa ja jatkuvassa lainsäädännön ajantasaistamisprosessissa on tärkeää hyödyntää uusien ehdotusten laatimisessa paikallis- ja alueviranomaisten arvokkaita kokemuksia EU-lainsäädännön soveltamisesta.

15.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tarjoamaan alue- ja paikallisviranomaisille yhä paremmat mahdollisuudet osallistua yhteisön lainsäädännön valmisteluun ja viimeistelyyn niille annetun toimivallan puitteissa, sillä se vahvistaisi päätöksentekoprosessin demokraattista legitiimiyttä. Komitea korostaa, että osallistuminen olisi erityisen tärkeää lainsäädäntävaltaa käyttäville alueille, sillä ne ovat vastuussa yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanosta omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. AK on alue- ja paikallisviranomaisten paras puolestapuhuja niiden pyrkiessä mukaan lainsäädäntöprosessiin. Alueiden komitean jäsenillä on käytännön kokemusta ja perinpohjaista tietoa paikallisolosuhteista, ja he voivat näin parhaiten arvioida lainsäädännön vaikutuksia ja tuloksellisuutta.

16.

toteaa, että päätöksenteon kaikilla tasoilla sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa tarvitaan neuvotteluja. Myös alueiden ja kuntien kanssa käytävistä neuvotteluista tulee muodostaa hyviä rutiineja.

17.

katsoo, että valmisteluvaiheen merkitys EU:n lainsäädäntäprosessissa kasvaa jatkuvasti. Parantamalla analysointia ja neuvotteluja tässä aikaisessa vaiheessa EU vahvistaa mahdollisuuksiaan tehokkaaseen lainsäädäntöön, jota on helpompi toteuttaa jäsenvaltioiden erilaisissa olosuhteissa.

18.

toistaa sitoutuneensa osallistumaan sellaisten uusien säädösehdotusten vaikutusten arviointiin, joilla on huomattavaa alueellista ja paikallista vaikutusta. Voimassa olevia säädöksiä muuttavien uusien ehdotusten vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon sen kohteena olevan säädöksen jälkiarviointi, jolloin luodaan välitön yhteys etukäteen tehtävän vaikutusten arvioinnin ja jälkikäteen suoritettavan jälkiarvioinnin välille.

19.

tiedostaa, että vaikutustenarviointi vie paljon aikaa ja voimavaroja, ja toteaa, että arvioinnit olisikin suunniteltava mahdollisimman pitkällä aikavälillä niin, että molemmat tahot voivat määritellä tärkeimmät asiakokonaisuudet vuotuisen toimintastrategian sekä komission lainsäädäntö- ja työohjelman perusteella mahdollisesti vuosittain järjestettävissä suunnittelukeskusteluissa. Lisäksi Euroopan komission pääosastoja olisi kannustettava ottamaan yhteyttä suoraan AK:hon, kun ne katsovat, että vaikutustenarvioinnin valmistelemiseksi tarvitaan lisätietoja suunniteltujen aloitteiden alueellisista ja paikallisista vaikutuksista.

20.

toivoo, että lainsäädäntävaltaa käyttävät alueet huomioitaisiin vaikutusten arvioinneissa ja että pyrittäisiin välttämään sellaisia yhteisön järjestelyjä, joiden seurauksena alueiden toimivaltuuksia siirretään keskushallintoon.

21.

kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa noudattamaan tarkemmin vuonna 2003 tehtyä toimielinten välistä sopimusta säädöskäytännön parantamisesta, kun ne tekevät komission säädösehdotuksiin muutoksia, joista aiheutuu uusia hallinnollisia ja taloudellisia rasitteita alue- ja paikallisviranomaisille. AK:n ja ETSK:n tulee voida osallistua toimielinten välisen sopimuksen mahdolliseen tarkistamiseen.

22.

esittää tyytyväisyytensä siitä, että se oli mukana hallinnollisen rasituksen vähentämistä tarkastelevassa korkean tason ryhmässä Hanja Maij Weggenin (PPE, NL) edustamana. AK ehdottaa, että Euroopan komissio kuulee sitä virallisesti kyseisen ryhmän yhteenvedosta ennen ryhmän toimeksiannon päättymistä (elokuussa 2010), jotta AK voi tiedottaa kaikille EU:n alue- ja paikallisviranomaisille niitä koskevissa kysymyksissä saavutetuista tuloksista.

23.

ilmaisee tyytyväisyytensä aikeeseen vähentää pk-yritysten tarpeetonta taakkaa ja lisätä tietotekniikan hyödyntämistä. Unionin sääntely-ympäristön yksinkertaistamisen tavoitteisiin tulisi kuulua lainsäädännön yksinkertaistaminen ja tehostaminen ja tällä tavoin sen ”käyttäjälähtöisyyden” lisääminen.

24.

toteaa, että säädöskäytännön parantaminen tarkoittaa lainsäädännön säännöllistä arviointia. Tämän vuoksi kaikkien EU-säädösten tulisi sisältää vakiomuotoinen lauseke jälkiarvioinnista, jotta kaikki sidosryhmät voivat tuoda esiin kokemuksensa säädöksen käytännön vaikutuksista, täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

25.

kehottaa lainsäädäntävaltaa käyttäviä alueita tiedostamaan, että niille voisi olla huomattavaa hyötyä nykyistä oma-aloitteisemmasta roolista neuvotteluissa ja EU:n lainsäädännön siirtämisessä osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Muuntyyppisilläkin alueilla ja paikallisyhteisöillä on merkittävä rooli. Komitea kehottaa jäsenvaltioita edistämään tällaista aktiivista osallistumista mahdollisimman laajasti.

26.

korostaa, että eurooppalaiset alueelliset sopimukset, kuten myös eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY), edistäisivät alueellista yhteenkuuluvuutta ja joustavoittaisivat paikallistasoon voimakkaasti vaikuttavia politiikkoja. Koska EAYY:llä on oikeushenkilöys ja kumppanit voivat luoda sen avulla vakaan oikeudellisen rakenteen alueelliselle yhteistyölle, se takaa monitasoisen hallinnon paremman toteutumisen ja edistää säädöskäytännön parantamista alue- ja paikallistasolla kaikkialla Euroopassa.

27.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, joiden avulla pyritään yksinkertaistamaan kansallista lainsäädäntöä ja varmistamaan yhteisön direktiivien asianmukainen ja ripeä omaksuminen. Prosessin yhteydessä niiden olisi konsultoitava paikallis- ja alueviranomaisia sekä otettava huomioon näiden esitykset ja ehdotukset.

28.

toistaa jäsenvaltioiden lainsäätäjille osoittamansa kehotuksen pidättyä ”parantelusta”, kun EU-säädöksiä siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio voisi EU:n direktiivien asianmukaisesta ja oikea-aikaisesta siirtämisestä jäsenvaltioiden lainsäädäntöön antamissaan yleiskatsauksissa ilmoittaa, mitkä jäsenvaltiot ovat valinneet tiukempia kansallisia velvoitteita.

29.

korostaa, että komission ja tuomioistuimen tulee huomioida tuomioistuimen päätösten vaikutukset alueisiin ja paikallisviranomaisiin.

30.

kehottaa Euroopan komissiota määrittelemään tarkoin konkreettiset tapaukset, joissa julkista tukea voidaan myöntää ja joissa ei, sekä korostamaan ongelmia ja tilanteita, joissa hallinnointi kuuluu paikallis- ja alueviranomaisille.

31.

kehottaa Euroopan komissiota esittelemään sääntelyn parantamista koskevia aloitteitaan aiempaa kansalaislähtöisemmin. Toiminnassa ja viestinnässä olisi asetettava etusijalle ne alat, joilla on kansalaisten kannalta suurin lisäarvo.

32.

kehottaa kirjoittamaan direktiivit nykyistä selvemmällä kielellä. Näin pienennettäisiin väärien tulkintojen ja niistä mahdollisesti seuraavien täytäntöönpanoviivästysten tai -virheiden vaaraa.

33.

toteaa, että jäsenvaltioiden lainsäätäjillä sekä alue- ja paikallisviranomaisilla ja niiden etujärjestöillä on oma tehtävänsä, kun pyritään tiedottamaan nykyistä paremmin EU:n lainsäädännöstä ja sen kansallisesta voimaan saattamisesta lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaaville tahoille ja tavallisille kansalaisille.