25.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 200/5

—

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on erittäin tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamisessa;

—

painottaa, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tulisi ryhtyä tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että alue- ja paikallisviranomaiset voivat osallistua eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvien aloitteiden hallinnointiin kattavasti ja tehokkaasti;

—

tiedostaa EU:n ja sen naapurimaiden keskinäisen tiede- ja teknologiayhteistyön tarpeen. Yhteistyön tulisi mahdollistaa naapurimaiden osallistuminen sekä EU:n tutkimuspuiteohjelmaan että myös muihin eurooppalaisen tutkimusalueen osa-alueisiin. Niistä mainittakoon esimerkiksi tutkimusohjelmien ja -infrastruktuurien koordinointi, tietämyksen jakamista koskevien periaatteiden soveltaminen ja tutkijoiden ongelmaton liikkuvuus;

—

tahtoo varmistaa, että seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa, rakennerahastoja, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa sekä maaseuturahastoa käytetään koordinoidusti, koska se on välttämätöntä, kun ajatellaan EU:n kilpailukykyä sekä koheesio-, tutkimus-, korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkojen yhteisvaikutusta valtakunnallisella ja alueellisella tasolla, kuten AK on aiemmissa lausunnoissaan todennut.

Esittelijä

:

Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunginjohtaja (FI, PPE)

1.

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on erittäin tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamisessa. Ne ovat keskeisiä toimijoita alueellisia tutkimus- ja innovointistrategioita kehitettäessä, vastaavat usein tutkimuslaitosten hallinnoinnista ja tukevat innovatiivisia ympäristöjä, koska niillä on tähän tarvittava kokemus. Lisäksi kunnilla tai alueilla on yleensä tunnustettua lainsäädäntävaltaa ja omat tutkimusmäärärahansa tai ne ovat muuten tärkeitä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäjiä ja osarahoittajia. Tutkimustoiminnan onnistuneen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta on keskeisen tärkeää, että alue- ja paikallistasolla on tehokkaasti toimiva institutionaalinen järjestelmä.

2.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten näin ollen kuuluvan keskeisiin sidosryhmiin, kun on kyse eurooppalaisen tutkimusalueen syventämiseen ja ennen kaikkea laajentamiseen tähtäävistä toimista ja aloitteista sekä erityisesti pyrkimyksestä toteuttaa visio innovatiivisiin ympäristöihin juurtuneista vahvoista tiede- ja tutkimuslaitoksista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja tutkimustoiminnan koordinoinnista.

3.

painottaa kuntien ja alueiden suurta merkitystä innovatiivisten ympäristöjen kehittämisessä. Niiden toiminnalla on huomattava vaikutus eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumiseen tieteenharjoittajien liikkuvuuden kannalta – vain monipuoliset, suvaitsevaiset ja innovatiiviset ympäristöt houkuttelevat tieteenharjoittajia – ja lisäksi ne ovat keskeisiä tutkimusinfrastruktuurin kehittäjiä. Tässä yhteydessä on syytä mainita alueelliset innovaatiopolitiikat, teknologiakeskukset, yrityshautomot, tiedepuistot ja riskipääomarahastot (1).

4.

katsoo, että ehdotettu aloite on tärkeä askel eurooppalaisen tutkimusalueen syventämiseksi ja laajentamiseksi. Komitea on lausunnossaan ”Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat” (1) korostanut tarvetta tehostaa toimia tutkimusalueen perustamiseksi, jotta Euroopasta saadaan vähitellen kehitettyä maailman dynaamisin talousalue (2).

5.

painottaa, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tulisi ryhtyä tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että alue- ja paikallisviranomaiset voivat osallistua eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvien aloitteiden hallinnointiin (2) kattavasti ja tehokkaasti. Tiedosta ja osaamisesta on tultava talouden liikkeellepaneva voima. Alue- ja paikallisviranomaisten aktiivinen osallistuminen eurooppalaiseen tutkimusalueeseen lisää tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä.

6.

toteaa, että kunnilla ja alueilla on erittäin tärkeä merkitys kansainvälisessä tiede- ja teknologiayhteistyössä. Tarjoamalla tutkimuspolitiikkansa puitteissa suotuisat perusedellytykset suunnittelulle, rakenteille ja lainsäädännölle ne edistävät oleellisesti eurooppalaisen lisäarvon luomista tutkimusalalla sekä vireän eurooppalaisen tutkimusalueen syntymistä (1).

7.

on tyytyväinen komission tiedonantoon ja erityisesti siinä asetettuun tavoitteeseen vahvistaa EU:n tiede- ja teknologiapohjaa, parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja tukea maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista globaalin vastuun mukaisesti.

8.

muistuttaa Euroopan komissiota siitä, että komitea seuraa tiiviisti, kattaako eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnointijärjestelmä sovitun periaatteen mukaisesti kunnat ja ”alueelliset viranomaiset [– –] sekä eri sidosryhmät, kuten yliopistot ja tutkimusorganisaatiot, kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän, joiden pitäisi olla aktiivisesti osallisina eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnointijärjestelmässä” (3), ja kiinnitetäänkö toissijaisuusperiaatteen ja vaihtuvan kokoonpanon periaatteen noudattamiseen huomiota.

9.

tiedostaa EU:n ja sen naapurimaiden keskinäisen tiede- ja teknologiayhteistyön tarpeen. Yhteistyön tulisi mahdollistaa naapurimaiden osallistuminen sekä EU:n tutkimuspuiteohjelmaan (4) että myös muihin eurooppalaisen tutkimusalueen osa-alueisiin. Niistä mainittakoon esimerkiksi tutkimusohjelmien ja -infrastruktuurien koordinointi, tietämyksen jakamista koskevien periaatteiden soveltaminen ja tutkijoiden ongelmaton liikkuvuus (5).

10.

korostaa naapurimaiden kanssa tehtävän tiede- ja teknologiayhteistyön merkitystä, sillä yhteistyö voi vaikuttaa tuntuvasti myös EU:n alueelliseen kehitykseen. Tämä pätee sekä Venäjään, jonka tiede- ja teknologiavalmiudet ovat huomattavat, että Itä-Euroopassa, Balkanilla ja Välimeren alueella sijaiseviin naapurimaihin.

11.

suhtautuu myönteisesti aloitteisiin antaa naapurimaille mahdollisuus osallistua seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan, sillä se toisi ohjelmiin uuden alueellisen ulottuvuuden.

12.

viittaa eurooppalaista tutkimusaluetta käsittelevän asiatuntijaryhmän päätelmiin (6), joiden mukaan valtakunnallisilla ja alueellisilla sidosryhmillä on yhä tärkeämpi merkitys sellaisten uusien ja keskeisten eurooppalaisten aloitteiden kehittämisessä kuin ERA-Net, Eurostars, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), yhteinen teknologia-aloite ja klusterialoite.

13.

tahtoo varmistaa, että seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa, rakennerahastoja, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa sekä maaseuturahastoa käytetään koordinoidusti, koska se on välttämätöntä, kun ajatellaan EU:n kilpailukykyä sekä koheesio-, tutkimus-, korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkojen yhteisvaikutusta valtakunnallisella ja alueellisella tasolla, kuten AK on aiemmissa lausunnoissaan todennut (7).

14.

korostaa voimakkaasti, että Euroopan tutkimus-, koulutus- ja innovointivalmiuksia on lisättävä tukemalla tutkimusinfrastruktuureita, pk-yrityksiä hyödyttävää tutkimusta, alueellisia tutkimuslähtöisiä klustereita, EU:n ”lähentymisalueiden” täyden tutkimuspotentiaalin vapauttamista, tieteen ja yhteiskunnan suhteita koskevien kysymysten tarkastelua sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä ”horisontaalisia” toimia (8).

15.

kannattaa innovoinnin käsitteen laaja-alaista tulkintaa, joka kattaa myös yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet sekä niiden hedelmällisen vuorovaikutuksen ympäröivän kaupunki- ja aluekulttuurin kanssa.

16.

huomauttaa, että kun tutkimuslaitosten ja kansainvälisten verkostojen tasolla tavoitellaan kriittistä massaa, tavoitteen saavuttaminen riippuu tutkimuksen aihepiiristä, tutkimusalasta ja osallistujista. Kaikkiin kansainvälisiin kumppanuuksiin ei pitäisi soveltaa yhden yleispätevän toimintamallin periaatetta.

17.

kiinnittää huomiota vihreässä kirjassa (5) esiin tuotuun tavoitteeseen löytää sopiva tasapaino tutkimuslaitosten perusrahoituksen ja kilpailuun perustuvan rahoituksen välillä. Aiemmissa samaa aihealuetta käsittelevissä lausunnoissa esittämiensä näkemysten mukaisesti alueiden komitea kehottaa jatkamaan keskustelua perusrahoituksen ja kilpailurahoituksen sopivasta tasapainosta.

18.

on aiempien kannanottojensa (1) mukaisesti taipuvainen luottamaan enemmän tieteenharjoittajien ja heidän tutkimusryhmiensä kykyyn valita kiinnostavia ja hyödyllisiä tutkimusaiheita sekä vapaaehtoiseen (alhaalta ylöspäin suuntautuvaan) ja horisontaaliseen verkostoitumiseen kuin vahvasti ylhäältä ohjattuun toimintaan ja sen mukanaan tuomaan rituaalinomaiseen yhteistyöhön.

19.

kehottaa huolehtimaan politiikan yhtenäisyydestä erityisesti, kun on kyse monitasoisista ja lukuisia eri sidosryhmiä kokoavista ohjelmista, joihin osallistuu kumppaneita EU:n ulkopuolisista maista. Tämä edellyttää tehokasta monitasoista hallinnointijärjestelmää (7).

20.

on täysin samaa mieltä siitä, että tutkijoiden liikkuvuus on kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön keskeisiä piirteitä, ja korostaa seuraavia näkökohtia:

21.

toteaa, että on myös tarpeen houkutella unioniin huippupäteviä tieteenharjoittajia Euroopan ulkopuolelta. Komitea korostaakin sekä Marie Curie -ohjelman kaltaisten EU:n liikkuvuusohjelmien että muutamilla alueilla toteutettujen, takaisin palaaville tieteenharjoittajille suunnattujen tukitoimien merkitystä (1).

22.

kannattaa 30. toukokuuta 2008 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmiä, joissa komissiota ja jäsenvaltioita kehotetaan tukemaan Euroopan unionin alue- ja paikallisviranomaisten pyrkimyksiä hyödyntää, rakentaa ja ottaa käyttöön ajanmukaisia tutkimusinfrastruktuureja. Komitea on ehdottanut tältä osin muun muassa seuraavanlaisia toimia:

23.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten merkitystä yhteisten tutkimusohjelmien edistäjinä, myös silloin kun ohjelmiin osallistuu unionin ulkopuolisia maita, sillä niillä on muita tahoja tiiviimmät yhteydet tieteellisiin, teknologisiin ja taloudellisiin paikallisolosuhteisiin ja näin ollen ne tuntevat strategisten alojen yhteistyötarpeet (2). Muutamat unionin alueet osallistuvat jo menestyksekkäästi tutkimusohjelmissa sovellettavien välineiden koordinointia koskevaan yhteistyöhön. Esimerkkinä mainittakoon ERA-Net-hankkeet. Jäsenvaltioiden tavoin myös alue- ja paikallisviranomaisten olisi osallistuttava yhteistyösopimusten edistämiseen osana yhteistä ohjelmasuunnittelua (2).

24.

toteaa, ettei tiedonannossa oteta huomioon kaikkia alueellisia ja paikallisia näkökohtia eikä komissio esitä arviota tiedonannon vaikutuksista. Käsillä olevassa lausunnossa kiinnitetään huomiota alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltaan ja korostetaan, että kansainvälisellä tiede- ja teknologiayhteistyöllä on kunnille ja alueille erityinen merkitys.