Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C-3/37.792 — Microsoft

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2008/C 138/05)

Esitän päätösluonnoksesta seuraavat huomautukset:

Maaliskuun 24 päivänä 2004 tehdyn lopullisen päätöksen 24 artiklan 1 kohtaan perustuva menettely

Komissio teki 24. maaliskuuta 2004 EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan mukaisen menettelyn osana Microsoft Corporationille (jäljempänä ’Microsoft’) osoitetun päätöksen asiassa COMP/C-3/37.792. Komissio totesi kyseisessä päätöksessä (jäljempänä ’lopullinen päätös’) muun muassa, että Microsoft oli rikkonut EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa (jäljempänä ’82 artikla’) ja ETA-sopimuksen 54 artiklaa kieltäytymällä lokakuusta 1998 päätöksen tekopäivään luovuttamasta tiettyjä yhteentoimivuuden edellyttämiä tietoja työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmätuotteiden valmistajille, jotta näillä olisi mahdollisuus yhteentoimivien tuotteiden kehittämiseen ja jakeluun (1).

Komissio teki 10. marraskuuta 2005 päätöksen asetuksen (EY) N:o 1/2003 24 artiklan 1 kohdan nojalla (jäljempänä ’24 artiklan 1 kohdan mukainen päätös’). Kyseisen asetuksen 1 artiklan mukaan Microsoft Corporationin oli varmistettava, että se noudattaa 15. joulukuuta 2005 mennessä täysimääräisesti lopullisen päätöksen 5 artiklan a ja c kohdassa vahvistettuja velvoitteita. Jos Microsoft ei noudata velvoitteita, sille asetetaan kyseisestä päivästä alkaen laskettava uhkasakko, jonka määrä on 2 miljoonaa EUR päivässä.

24 artiklan 1 kohdan mukaisessa päätöksessä yksilöitiin kaksi kohtaa, joissa Microsoft on jättänyt noudattamatta lopullisen päätöksen 5 artiklan a ja c kohdan mukaisia velvoitteitaan. Tässä menettelyssä käsitellään ainoastaan väitettä, jonka mukaan Microsoft ei ole toimittanut täydellisiä ja tarkkoja yhteentoimivuuden edellyttämät tiedot sisältäviä teknisiä asiakirjoja, kuten lopullisessa päätöksessä määrättiin.

Microsoftin toteuttamat toimenpiteet täydellisten ja tarkkojen teknisten asiakirjojen toimittamiseksi ja komission reaktiot

Microsoft lähetti 14. joulukuuta 2004 komissiolle tekniset asiakirjat (määritykset), jotka se oli valmistellut asianomaista protokollaa (jäljempänä ’tekniset asiakirjat’) varten. Komission ulkoinen tekninen asiantuntija OTR kävi nämä tekniset asiakirjat läpi ja laati raportin (jäljempänä ’OTR:n ensimmäinen raportti’), jossa se totesi, etteivät asiakirjat täytä täydellisyyden, tarkkuuden ja käyttötarkoitukseen sopivuuden vaatimuksia. Komission yksiköt lähettivät 15. kesäkuuta 2005 OTR:n ensimmäisen raportin Microsoftille kommentoitavaksi, ja Microsoft toimitti 8. heinäkuuta 2005 vastauksensa siihen.

Komissio aloitti 28. heinäkuuta 2005 tehdyllä päätöksellä valvontajärjestelyn säätämällä valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen nimittämisestä, tehtävistä ja velvoitteista. Toimitsijamiehen tehtävänä on avustaa komissiota lopullisen päätöksen noudattamisen valvonnassa (2). Komissio valitsi 5. lokakuuta 2005 valvonnasta vastaavaksi toimitsijamieheksi yhden henkilön Microsoftin laatimasta neljän asiantuntijan luettelosta.

Microsoft toimitti komission yksiköille 8. elokuuta 2005 ajantasaistetun version teknisistä asiakirjoista vastauksena OTR:n ensimmäisessä raportissa esiin tuotuihin ongelmiin.

OTR tarkasteli myös kyseistä versiota teknisistä asiakirjoista. Se laati teknisten asiakirjojen täydellisyydestä ja tarkkuudesta ajantasaistetun raportin, joka oli edelleen kielteinen.

Täyttääkseen lopullisen päätöksen 5 artiklan c kohdan mukaiset velvoitteensa Microsoft on antanut kiinnostuneille yrityksille mahdollisuuden tehdä arviointia koskeva sopimus (Evaluation Agreement). Tähän mennessä neljä yritystä (Novell, IBM, Oracle ja Sun) ovat tehneet Microsoftin kanssa tällaisen kolmen päivän mittaisen sopimuksen. Komission yksiköt ovat pyytäneet näitä yrityksiä toimittamaan yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, miten arviointi paikalla tapahtui, ja esittämään näkemyksensä siitä, onko arvioinnin yhteydessä tarkastelluissa teknisissä asiakirjoissa täydelliset ja tarkat määritykset protokollasta, jota päätös koskee, ja näkemyksensä teknisissä asiakirjoissa esitetyn tekniikan arvosta.

Vastauksena kahteen komission (syys/lokakuussa 2005 ja maaliskuussa 2006) esittämään pyyntöön Novell, IBM, Oracle ja Sun antoivat kriittisiä kommentteja esitettyjen teknisten asiakirjojen soveltuvuudesta ja riittävyydestä.

Microsoft toimitti 11. ja 23. marraskuuta 2005 tarkistetut tekniset asiakirjat (jäljempänä ’marraskuun 2005 tekniset asiakirjat’). Toimitsijamies laati niistä 30. marraskuuta 2005 alustavan raportin, joka lähetettiin Microsoftille, sekä 15. joulukuuta 2005 lopullisen raportin.

Microsoft antoi 15. joulukuuta 2005 vastauksen toimitsijamiehen alustavaan raporttiin ja ilmoitti, että uudelleen tarkistetut tekniset asiakirjat (jäljempänä ’15. joulukuuta 2005 toimitetut tekniset asiakirjat’) olivat saatavilla Redmondissa. Tätä kolmatta versiota teknisistä asiakirjoista — jonka komissio sai vasta 26. joulukuuta 2005 — kommentoitiin toimitsijamiehen 3. maaliskuuta 2006 laatimassa raportissa.

Väitetiedoksianto

Komissio esitti 21. joulukuuta 2005 väitetiedoksiannon, jossa se esitti alustavana näkemyksenään, etteivät 11. ja 23. marraskuuta 2005 toimitetut tarkistetut tekniset asiakirjat vieläkään riittäneet osoitukseksi siitä, että Microsoft on noudattanut lopullisen päätöksen 5 artiklan a ja c kohdan mukaisia velvoitteitaan. Väitetiedoksiannossa viitattiin myös teknisten asiakirjojen kolmanteen versioon ja todettiin, että muutokset 15. joulukuuta 2005 toimitetuissa teknisissä asiakirjoissa liittyivät lähinnä esitystapaan. Komissio katsoi, ettei 15. joulukuuta 2005 toimitetuilla teknisillä asiakirjoilla korjattu edellisessä versiossa havaittuja puutteita. Toimitsijamiehen raportit liitettiin väitetiedoksiantoon.

Microsoftia pyydettiin toimittamaan vastauksensa 31. tammikuuta 2006 mennessä. Jatkoin tätä määräaikaa Microsoftin pyynnöstä 15. helmikuuta 2006 asti, erityisesti sitä varten, että Microsoftin ulkoisilla asiantuntijoilla olisi aikaa muotoilla perustellut näkemykset komission esittämästä kritiikistä. Jatkettua määräaikaa noudatettiin.

Microsoft esitti suullisessa kuulemisessa ja kirjallisissa vastauksissaan, että väitetiedoksiannossa oli perustavanlaatuisia puutteita, sillä siinä ei otettu Microsoftin 15. joulukuuta 2005 toimittamia teknisiä asiakirjoja tarpeeksi huomioon. Koska Microsoft oli ilmoittanut komissiolle, että tekniset asiakirjat olisivat valmiita tarkasteltaviksi 15. joulukuuta alkaen, komission olisi pitänyt odottaa sitä, että jäljennös teknisistä asiakirjoista olisi saapunut Brysseliin, eikä antaa väitetiedoksiantoa ennen sitä.

En ole Microsoftin kanssa samaa mieltä siitä, että väitetiedoksianto olisi puutteellinen. Oikeuskäytäntö osoittaa, että väitetiedoksiannossa esitetään alustavia havaintoja. Komissio voi muuttaa tai täydentää siinä ilmaistua kantaansa siihen asti, kunnes päätös on tehty, edellyttäen, että asianomaisille yrityksille annetaan mahdollisuus tuoda esille omat näkemyksensä asiassa (3). Microsoftille tiedotettiin 10. maaliskuuta 2006 päivätyssä asiaseikkoja koskevassa kirjeessä asianmukaisesti teknisten asiakirjojen kolmatta versiota koskevasta arviosta ja sille annettiin riittävästi aikaa oman näkemyksensä esittämiseen. Näin ollen Microsoft ei mielestäni voi esittää, että sen oikeuksia olisi rikottu väitetiedoksiannon antamisen yhteydessä.

Microsoftin vastineet ja asiaseikkoja koskeva kirje

Microsoft tarjoutui 25. tammikuuta 2006 antamaan teknisten asiakirjojen luvanhaltijoille mahdollisuuden käyttää Windowsin lähdekoodia tarkastelulisenssillä (source code reference licence).

Microsoft toimitti 30. tammikuuta 2006 asianomaisille komission yksiköille neljännen version teknisistä asiakirjoista.

Komissio toimitti Microsoftille 10. maaliskuuta 2006 asiakirjan (”asiaseikkoja koskeva kirje”), jossa selostettiin, että 15. joulukuuta 2005 toimitettujen teknisten asiakirjojen katsottiin olevan riittämättömät osoitukseksi lopullisen päätöksen noudattamisesta. Lisäksi Microsoftille ilmoitettiin, ettei lähdekoodin käyttöön antamista katsottu oleelliseksi lopullisen päätöksen 5 artiklan a ja c mukaisten Microsoftin velvoitteiden kannalta. Kirjeeseen liitettiin toimitsijamiehen laatima raportti, jossa käsiteltiin teknisten asiakirjojen kolmatta versiota, ja teknisten asiakirjojen neljännestä versiosta laadittu TAEUS:n raportti, jossa kylläkin käsiteltiin ainoastaan yhden protokollan määrityksiä.

Microsoftille annettiin mahdollisuus kommentoida asiaseikkoja koskevaa kirjettä kahden viikon kuluessa.

Microsoft ilmaisi 14. maaliskuuta 2006 päivätyssä kirjeessä näkemyksensä, että asiaseikkoja koskevassa kirjeessä esitettiin uusia väitteitä. Näin se muodosti uuden väitetiedoksiannon, joka puolestaan olisi edellyttänyt neljän viikon vastaamisaikaa. Microsoftin mukaan uuden väitteen muodosti erityisesti asiaseikkoja koskevan kirjeen toteamus, ettei teknisten asiakirjojen kolmannella versiolla noudatettu 24. maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 5 artiklan a ja c kohtaa.

Totesin vastauksessani 17. maaliskuuta 2006, etten ollut Microsoftin kanssa samaa mieltä siitä, että komission asiaseikkoja koskevassa kirjeessä esitettiin väitteitä, joita ei ollut komission väitetiedoksiannossa. Mielestäni 15. joulukuuta 2005 toimitettujen teknisten asiakirjojen yksityiskohtaisemmalla käsittelyllä ei tuotu esiin uusia väitteitä Microsoftia vastaan, vaan ainoastaan esitettiin uusia seikkoja jo esitettyjen väitteiden tueksi. Tämän vuoksi en myöntynyt Microsoftin pyyntöihin. En kuitenkaan edellyttänyt, että Microsoft toimittaisi kirjallista vastinetta asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen ennen muutamaa päivää myöhemmin pidettyä suullista kuulemista erityisesti, jotta Microsoft voisi keskittyä siihen valmistautumiseen niin väitetiedoksiannon kuin asiaseikkoja koskevan kirjeenkin osalta. Annoin Microsoftille suullisen kuulemisen jälkeen kaksi viikkoa aikaa eli 14. huhtikuuta 2006 asti toimittaa kirjalliset kommentit asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen. Tätä määräaikaa noudatettiin.

Muut Microsoftin vastineet ja komission toinen asiaseikkoja koskeva kirje

Microsoft toimitti 11. huhtikuuta 2006 uuden tarkistetun version teknisistä asiakirjoista.

Kun toimitsijamies ja Microsoftin sekä komission edustajat olivat kokoontuneet 7. ja 8. huhtikuuta 2006 ja kilpailuasioista vastaava komissaari oli lähettänyt Microsoftin toimitusjohtajalle 13. huhtikuuta 2006 kirjeen, Microsoft toimitti toimitsijamiehelle 22. huhtikuuta 2006 työsuunnitelman, joka koski täydellisten ja tarkkojen teknisten asiakirjojen toimittamista. Työsuunnitelman mukaan tarkistetut tekniset asiakirjat valtaosasta protokollia toimitettaisiin 30. kesäkuuta 2006 mennessä ja loput 18. heinäkuuta 2006 mennessä.

Toimitsijamies esitti 15. toukokuuta 2006 kaksi raporttia, joista toinen sisälsi kommentit Microsoftin teknisten asiantuntijoiden raporteista, jotka sisältyivät 14. huhtikuuta 2006 päivättyyn Microsoftin kirjeeseen, ja toisessa arvioitiin Microsoftin 11. huhtikuuta 2006 toimittamien teknisten asiakirjojen täydellisyys ja tarkkuus.

TAEUS antoi 15. toukokuuta 2006 asiakirjojen täydellisyyden ja tarkkuuden arvioinnista raportin, joka sisälsi myös kommentteja Microsoftin asiantuntijan raporteista. Raportti toimitettiin Microsoftille 19. toukokuuta 2006 yhdessä 15. toukokuuta 2006 annetun toimitsijamiehen raportin ja Microsoftin 11. huhtikuuta 2006 toimittamia teknisiä asiakirjoja koskevan toimitsijamiehen raportin kanssa. Komissio ilmoitti Microsoftille samalla arviostaan, jonka mukaan 21. joulukuuta 2005 esitettyjä väitteitä teknisten asiakirjojen täydellisyydestä ja tarkkuudesta ei ollut muutettu eli ne olivat yhä voimassa. Komissio kehotti Microsoftia toimittamaan kommenttinsa kahden viikon kuluessa kirjeen vastaanottamisesta.

Microsoft pyysi 23. toukokuuta 2006, että määräaikaa vastata 19. toukokuuta 2006 päivättyyn komission kirjeeseen jatkettaisiin kahdella viikolla.

Suostuin 30. toukokuuta 2006 jatkamaan määräaikaa, joka Microsoftilla oli 19. toukokuuta 2006 päivätyn komission kirjeeseen vastaamiseen, 9. kesäkuuta 2006 asti.

Microsoft vastasi 19. toukokuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen 9. kesäkuuta 2006. Vastaukseen sisältyi vielä kaksi raporttia Microsoftin teknisiltä asiantuntijoilta.

Tutustuminen asiakirjoihin

Microsoftille annettiin väitetiedoksiannon jälkeen 23. joulukuuta 2005 mahdollisuus tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin. Se pyysi uutta mahdollisuutta tähän 24. joulukuuta 2005 ja 2. tammikuuta 2006 päivätyillä kirjeillä sekä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimistossa 6. tammikuuta 2006 pidetyssä kokouksessa. Pyyntö kattoi myös komission ja OTR:n sekä komission ja valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen välisen kirjeenvaihdon.

Epäsin 13. tammikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Microsoftin pyynnön saada tarkastella OTR:n ja valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen kanssa käytyä kirjeenvaihtoa. Käytyäni aiheesta yksityiskohtaista kirjeenvaihtoa Microsoftin kanssa katsoin, että kyseinen kirjeenvaihto on sisäistä. Selvitin kuitenkin huolellisesti, olisiko tutustuminen osaan kirjeenvaihdosta ollut välttämätöntä käytetyn menetelmän ymmärtämisen kannalta, toimitsijamiehen raportin teknisen varmentamisen kannalta tai muutoin Microsoftin puolustautumisen kannalta. Koska tätä ei voitu sulkea pois valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen tekemässä ”riittävyystestissä”, päätin sallia tutustumisen kyseiseen asiakirjaan. Jotta Microsoft pystyi tarkastamaan, mitkä asiakirjat komission yksiköt olivat valinneet sen tarkasteltaviksi, varmistin lisäksi, että sille annettiin luettelo ja kuvaus kaikista asiakirjoista, joita ei ollut vielä julkistettu, mutta jotka saattoivat liittyä väitetiedoksiantoon.

Microsoft pyysi 17. tammikuuta 2006 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuutta saada tarkastella kaikkia asiakirjoja, jotka liittyivät yhteydenpitoon komission ja komission markkinatestiin vastanneiden neljän yrityksen (Novell, IBM, Oracle ja Sun) sekä mahdollisten muiden kolmansien komission aiheesta kuulemien osapuolten välillä. Vaikka näiden kolmansien osapuolten kommentit oli aluksi luokiteltu luottamuksellisiksi, kaikki tietoja antaneet luopuivat oikeudestaan pitää Microsoftille annetussa luettelossa mainitut asiakirjansa luottamuksellisina. Näin ollen asiakirjat julkistettiin. Eräät tahot luopuivat oikeudestaan luottamuksellisuuteen nimenomaisesti sillä ehdolla, ettei Microsoft levitä tietoja muualle kuin omille neuvonantajilleen tai asian kanssa suoraan tekemisissä olevalle henkilöstölleen, ja ilmoitin tästä Microsoftille. Jotkin tietoja antaneet tahot valittivat kuitenkin, että Microsoft oli käyttänyt tietoja väärin muihin kuin tähän asiaan liittyviin Microsoftin puolustautumistarkoituksiin, erityisesti esittämällä tiedot omilla verkkosivuillaan. Microsoftille annettiin mahdollisuus kommentoida valituksia. Annoin lopulta myös luvan käyttää yhtä osaa OTR:n ja valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen ja kolmansien osapuolten välisestä kirjeenvaihdosta.

Microsoft pyysi minulle osoittamallaan 2. maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä lupaa saada tutustua kaikkeen materiaaliin, joita tietoja antaneet tahot, erityisesti Sun, IBM ja Oracle, olivat toimittaneet suoraan toimitsijamiehelle ja OTR:lle. Vaikkeivät nämä asiakirjat olleet asiaa koskevissa komission asiakirjoissa Microsoftin esittäessä pyyntönsä, asianomaiset komission yksiköt lupasivat pyytää niitä toimitsijamieheltä (OTR oli jo ilmoittanut komissiolle, ettei sillä ollut kirjallista yhteydenpitoa kolmansien osapuolten kanssa). Microsoftille annettiin nämä tiedot muutamia sellaisia asiakirjoja lukuun ottamatta, jotka katsottiin luottamuksellisiksi ja asiaan liittymättömiksi.

Microsoft pyysi 22. maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä saada tutustua vastauksiin, joita komission yksiköt olivat saaneet kolmansilta yrityksiltä vastauksina 18 artiklan mukaisiin pyyntöihin. Pidin huolen siitä, että tämä oli mahdollista heti, kun kolmansien osapuolten luottamuksellisuuspyynnöistä oli huolehdittu. Microsoft pyysi samassa kirjeessä mahdollisuutta tutustua komission ja sen uuden asiantuntijan TAEUS:n väliseen kirjeenvaihtoon. Tähän pyyntöön en myöntynyt, sillä katsoin kirjeenvaihdon olevan sisäistä. Selvitin kuitenkin, ettei kirjeenvaihto ollut välttämätöntä TAEUS:n laatimien raporttien teknisen oikeellisuuden varmentamiseksi tai käytetyn menetelmän ymmärtämiseksi. Microsoft myös oletti, että komission yksiköiden ja kolmansien osapuolten välillä oli muitakin yhteyksiä. Ilmoitin, ettei näin ollut.

Komissio pyysi 23. toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä mahdollisuutta saada tutustua komission ja toimitsijamiehen sekä komission ja TAEUS:n väliseen kirjeenvaihtoon, ja pyysi saada käyttöönsä ajantasaistetun luettelon komission ja kolmansien osapuolten välisistä yhteyksistä ja jäljennöksiä tällaisten yhteydenottojen versioista, joista on poistettu luottamukselliset tiedot.

Toistin 2. kesäkuuta 2006 päivätyssä vastauksessa kantani, ettei Microsoftilla ollut oikeutta käyttää komission ja TAEUS:n tai komission ja toimitsijamiehen välistä sisäistä kirjeenvaihtoa. Tarkistin kuitenkin huolellisesti, ettei kirjeenvaihto sisältänyt seikkoja, jotka olisivat välttämättömiä Microsoftin puolustautumisen kannalta. Lisäksi varmistin, että Microsoftille lähetettiin ajantasaistettu luettelo komission ja kolmansien osapuolten yhteyksistä ja täydelliset tiedot yhteydenpidosta, joka ei ollut luottamuksellista, mutta liittyi Microsoftia vastaan tässä menettelyssä esitettyihin väitteisiin.

Suullinen kuuleminen

Microsoft pyysi 15. helmikuuta 2006 esittämässään vastineessa julkista suullista kuulemista. Totesin 23. helmikuuta 2006 päivätyssä kirjeessäni, että asetuksen (EY) N:o 773/2004 14 artiklan 6 kohdan selkeän sanamuodon mukaisesti suullinen kuuleminen ei voi olla julkinen. Tämä säännös ei ollut ainoastaan Microsoftin edun, vaan myös kuulemisen muiden osanottajien edun mukainen ja menettelyn itsensä kannalta tarpeen (muun muassa asian häiriöttömän käsittelyn varmistamiseksi), joten katsoin, etten voinut poiketa Microsoftin pyynnön vuoksi pitkäaikaisesta säännöstä, jonka ansiosta suullisia kuulusteluja on viimeiset 40 vuotta voitu pitää rakentavassa ja tuloksellisessa hengessä.

Koska hylkäsin Microsoftin lykkäyspyynnön, suullinen kuuleminen pidettiin 30. ja 31. maaliskuuta 2006.

Microsoftin lisäksi yhdeksän kolmatta osapuolta, joita asia koski, osallistui kuulemiseen ja käytti sen aikana puheenvuoroja.

Microsoftille ei asetettu rajoituksia suullisessa kuulemisessa käsiteltävien vastineiden laajuuden suhteen. Sen myös sallittiin käyttää miltei koko pyydetty puheaika. Koska kolmansia osapuolia oli paljon, eräitä niistä pyydettiin supistamaan alun perin pyydettyä puheaikaansa. Kokonaisuudessaan Microsoftin ja kolmansien osapuolten välillä onnistuttiin säilyttämään tasapaino. Microsoftin sallittiin vastata kolmansien osapuolten kommentteihin kuulemisen loppuvaiheessa.

Suullinen kuuleminen pidettiin pääosin niiden tietojen pohjalta, jotka Microsoft oli toimittanut 26. joulukuuta 2005 (teknisten asiakirjojen kolmas versio). En kuitenkaan puuttunut siihen, että myös Microsoftin 30. tammikuuta 2006 toimittamaa teknisten asiakirjojen neljättä versiota käsiteltiin, sillä siihen oli viitattu lyhyesti 10. maaliskuuta 2006 lähetettyyn komission asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen liitetyssä TAEUS:n raportissa.

Loppuraportin luonnos

Mielestäni lopullisen päätöksen luonnos ei sisällä sellaisia oikeudellisia seikkoja, jota ei ole esitetty väitetiedoksiannossa, eikä tosiseikkoja, joita ei ole esitetty väitetiedoksiannossa eikä asiaseikkoja koskevissa kirjeissä.

Edellä esitetyn perusteella katson, että Microsoftin ja kolmansien oikeutta tulla kuulluksi on kunnioitettu.

(1)  Lopullisen päätöksen 5 artiklassa todetaan seuraavaa:

Microsoftin on asetuksen 2 artiklan a kohdassa mainitun väärinkäytön osalta:

(2)  Ks. päätöksen 7 artikla ja toimitsijamiestä koskevan päätöksen 3 artikla.

(3)  Yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-191/98 ja T-212/98-T-214/98, Atlantic Container Line, 30. syyskuuta 2003 antama tuomio, 115 kohta.