28.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 219/11

1.

Komissio teki 29 päivänä maaliskuuta 2006 päätöksen EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio julkaisee asianosaisten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä määrättävät seuraamukset asetuksen (EY) N:o 1/2003 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Päätöksen koko tekstin julkinen toisinto on saatavissa asiassa todistusvoimaisilla kielillä ja komission työkielillä kilpailun pääosaston Internet-sivulla:

http://europa.eu.int/comm/competition/index_en.html

2.

Päätös osoitettiin seuraaville yrityksille: Tomra Systems ASA, Tomra Europe AS, Tomra Systems BV, Tomra Systems GmbH, Tomra Butikksystemer AS, Tomra Systems AB ja Tomra Leergusysteme GmbH, jäljempänä ’Tomra-konserni’. Tomra-konserni toimii käytettyjen juomapakkausten kierrätyksen alalla. Sen päätoiminta ETA-alueella käsittää palautusautomaatit, joita käytetään tyhjien juomapakkausten keräämiseen. Tomran maailmanlaajuinen liikevaihto oli noin 273 miljoonaa EUR vuonna 1999, 342 miljoonaa EUR vuonna 2000, 368 miljoonaa EUR vuonna 2001 ja 336 miljoonaa EUR vuonna 2002.

3.

Ennen konkurssiaan kantelun tekijä Prokent AG, jäljempänä ’Prokent’, toimi Ilmenaussa Saksassa. Tomran tavoin se toimitti palautusautomaatteja ja tarjosi niihin liittyviä tuotteita ja palveluja. Sen liikevaihto oli vuonna 2000 noin 2,3 miljoonaa EUR ja vuonna 2001 noin 4,2 miljoonaa EUR. Prokent myi tuotteitaan ensi sijassa Saksassa, mutta pyrki myös muille kansallisille markkinoille. Prokentin tehtyä konkurssin Wincor Nixdorf Technologies GmbH, joka toimii Paderbornissa Saksassa, osti Prokentin liiketoiminnan syyskuussa 2003. Siitä lähtien Wincor Nixdorf on jatkanut Prokentin entistä toimintaa.

4.

Komissio vastaanotti 26 päivänä maaliskuuta 2001 Prokentin kantelun, jossa komissiota pyydettiin tutkimaan, oliko Tomra käyttänyt väärin määräävää asemaansa estämällä Prokentin pääsyn markkinoille. Komissio suoritti tarkastukset 26 ja 27 päivänä syyskuuta 2001. Useiden tietopyyntöjen jälkeen komissio hyväksyi 1 päivänä syyskuuta 2004 väitetiedoksiannon Tomra Systems ASA:ta, Tomra Europe AS:ää ja kuudessa ETA-sopimusvaltiossa sijaitsevia Tomra-konsernin tytäryhtiöitä vastaan. Tomra-konserni vastasi väitetiedoksiantoon 22 päivänä marraskuuta 2004. Suullinen kuuleminen järjestettiin 7 päivänä joulukuuta 2004.

5.

Tomra ja sen kilpailijat toimittavat palautusautomaatteja ja niihin liittyviä tuotteita, erityisesti taustahuoneissa käytettäviä laitteita (1). Ne tarjoavat myös myymiinsä tuotteisiin liittyviä palveluja, kuten huolto- ja korjauspalveluja. Palautusautomaatit tunnistavat pakkauksen tiettyjen piirteiden, esimerkiksi muodon ja/tai viivakoodin perusteella ja laskevat asiakkaalle suoritettavan palautuksen määrän.

6.

Tomra aloitti palautusautomaattien valmistamisen vuonna 1972 ja on ollut alusta lähtien markkinajohtaja. Tutkimusajankohtana muut palautusautomaattien toimittajat olivat hyvin pieniä yrityksiä, joilla oli vähän työntekijöitä. Ne toimivat vain yhdessä tai muutamassa ETA-sopimusvaltiossa. Palautusautomaatit asennetaan yleensä vähittäisliikkeisiin, kuten valintamyymälöihin. Sen vuoksi palautusautomaattiasiakkaat ovat yleensä vähittäiskaupparyhmittymiä, joiden lukumäärä on viime aikoina vähentynyt markkinoilla tapahtuneen keskittymisen johdosta.

7.

Vaikka pakkausten automatisoitu käsittely ja manuaalinen käsittely saattavat toimintoina korvata toisensa, ne eivät Tomran tuotteiden ostajan tai potentiaalisen ostajan kannalta korvaa toisiaan, jos manuaalinen käsittely ei tyydytä ostajan tarpeita. Asiakkaiden mielestä automatisoidut palautusratkaisut ovat manuaalista käsittelyä parempia ensi sijassa työvoimakustannuksiin ja asiakaspalveluun liittyvistä syistä. Tämän vuoksi manuaalinen käsittely ei ole osa samoja tuotemarkkinoita, toisin kuin Tomra väittää.

8.

Koska ruokaloille tai kioskeille suunnitellut palautusautomaatit poikkeavat vähittäisliikkeille suunnitelluista palautusautomaateista ja koska merkitykselliset markkinatoimijat eli tuotteiden toimittajat ja asiakkaat eivät ole samoja, ruokaloille tai kioskeille suunnitellut palautusautomaatit eivät voi kuulua samoille tuotemarkkinoille kuin vähittäisliikkeille suunnitellut palautusautomaatit.

9.

Tuotteiden ominaisuuksia, laitteiden aiottua käyttötarkoitusta ja laitteiden hintoja tarkasteltaessa lienee syytä katsoa, että perustoimintoiset (2) erillislaitteet eivät korvaa muita elintarvikeliikkeiden tarvitsemia palautusautomaatteja. On syitä, joiden perusteella voidaan katsoa, että kehittyneempien palautusautomaattien ja -järjestelmien markkinat ovat erilliset, ja komissio pitää tätä markkinamäärittelyä parhaana. Kysymys siitä, muodostavatko kehittyneemmät palautusautomaatit erilliset markkinat vai muodostavatko ne osan palautusautomaattien kokonaismarkkinoista, joille myös perustoimintoiset laitteet kuuluvat, voidaan kuitenkin jättää avoimeksi. Kilpailuvaikutusten arviointi on sama riippumatta siitä, onko palautusautomaateilla yhdet yhteiset markkinat vai onko kehittyneemmillä laitteilla erilliset markkinat.

10.

Sen vuoksi päätöksessä esitetyn kilpailuvaikutusten arvioinnin perusteena ovat kehittyneempien palautusautomaattien tai -järjestelmien markkinat, joihin sisältyvät muun muassa kaikki palautusautomaatit, jotka voidaan asentaa seinän läpi ja liittää taustahuoneen laitteistoon, sekä kehittyneempien ja perustoimintoisten laitteiden yhteiset markkinat. Laajempaa markkinamääritelmää käytetään perustana, sillä se antaa Tomran kannalta suotuisammat luvut.

11.

Niiden juomapakkausten lajit ja määrät, joista kussakin ETA-sopimusvaltiossa suoritetaan panttimaksu (3), määräävät palautusratkaisut ja palautusautomaattien mallit, joita kyseisessä maassa on mahdollista myydä. Elintarvikealalla maiden rajojen yli tapahtuvasta keskittymisestä ja yhteistyöstä huolimatta asiakkaat toimivat ja niiden hankintaprosessi järjestetään valtaosin kansallisella tasolla. Vuosina 1997–2002 muut palautusautomaattien toimittajat kuin Tomra toimivatkin vain yhdessä tai muutamassa ETA-sopimusvaltiossa. Kaikki nämä tekijät osoittavat, että kilpailuedellytykset eivät tarkastelujaksolla olleet yhtäläiset ETA-alueella ja että merkitykselliset maantieteelliset markkinat olivat kansalliset.

12.

Markkinoille tulostaan alkaen Tomra on ollut markkinajohtaja, ja sen markkinaosuudet ovat olleet erittäin korkeita. Vuosikertomusten ja sisäisten asiakirjojen mukaan Tomran markkinaosuudet olivat Euroopassa jatkuvasti yli 70 prosenttia ennen vuotta 1997 (ainakin vuosikertomusten lukujen ilmoitetaan liittyvän kehittyneempiin palautusautomaatteihin). Vuodesta 1997 lähtien sen markkinaosuudet Euroopassa ovat olleet yli 95 prosenttia. Kaikilla merkityksellisillä markkinoilla Tomran markkinaosuus oli kilpailijoihin verrattuna moninkertainen. Tomran kilpailijat, myös ne, joiden oli mahdollista tulla vahvoiksi kilpailijoiksi, olivat kaikki pieniä tai erittäin pieniä yrityksiä, joilla oli hyvin alhainen liikevaihto ja vähän työntekijöitä. Tomran kyky ja päättäväisyys ostaa pahimmat kilpailijansa ja/tai kilpailijat, joista olisi tulevaisuudessa saattanut tulla vakavasti otettavia kilpailijoita, vähensivät uskottavan kilpailun kehittymisen mahdollisuutta. Ei ollut myöskään merkittävää tasapainottavaa neuvotteluvoimaa, joka olisi pystynyt haastamaan Tomran määräävän aseman kyseisillä markkinoilla. Tällä perusteella Tomra on määräävässä asemassa yhteismarkkinoilla ja ETA-alueella sekä yhteismarkkinoiden ja ETA-alueen merkittävällä osalla. Tämän vuoksi sillä on EY:n perustamissopimuksen 82 artiklassa ja ETA-sopimuksen 54 artiklassa tarkoitettu määräävä asema.

13.

Tomran strategia perustui toimintapolitiikkaan, jonka tarkoituksena oli säilyttää yrityksen määräävä asema ja markkinaosuus esimerkiksi i) estämällä markkinoille tulo; ii) pitämällä kilpailijat pieninä rajoittamalla niiden kasvumahdollisuuksia ja iii) heikentämällä ja eliminoimalla yritysostojen kautta tai muuten kilpailijoita, erityisesti sellaisia kilpailijoita, joilla katsottiin olevan mahdollisuuksia tulla vakavammiksi haastajiksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Tomra toteutti erilaisia kilpailunvastaisia menettelytapoja, kuten yksinoikeussopimuksia ja ensisijaisen toimittajan sopimuksia sekä sopimuksia, joihin sisältyi asiakaskohtaisia määräsitoumuksia tai asiakaskohtaisia takautuvia alennusjärjestelmiä. Viimeksi mainitut sopimus- tai ehtotyypit liittyvät yleensä määriin, jotka vastaavat asiakkaan koko tarvetta tai suurta osaa siitä tietyllä viitejaksolla. Näitä kutsutaan usein suuriksi blokkitilauksiksi. Tomra turvautui tällaisiin toimintatapoihin erityisesti ennakoidessaan kilpailijan tuloa markkinoille panttijärjestelmää koskevan uuden lainsäädännön käyttöönottosuunnitelmien seurauksena tai muusta syystä tai reagoidessaan tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanoon tietoisena siitä, että kilpailijoiden oli saavutettava tietty myyntivolyymi, jotta niiden toiminta olisi kannattavaa. Tomran kokonaisstrategia ei näy pelkästään konsernissa toteutetuissa menettelytavoissa vaan niistä myös keskusteltiin laajasti konsernissa eri yhteyksissä, esimerkiksi kokouksissa ja tapaamisissa sekä kirjeenvaihdossa, kuten sähköpostiviesteissä.

14.

Tomra keskittyi estämään kilpailijoiden tulon markkinoille tarjoamalla yhteistyötä usein markkinoille juuri tulleille paljon pienemmille kilpailijoille ja/tai ajamalla ne markkinoilta sekä antamalla etusijan pitkäaikaisille ensisijaisen toimittajan sopimuksille ja suurille blokkitilauksille. Viime mainittu käytäntö ei ole tavanomaiseen kilpailuun ja siitä johtuviin valintoihin rajoittuva strategia. Sen tarkoituksena on pikemminkin häiritä kilpailua ja estää yrityksen määräävän aseman heikkeneminen.

15.

Tomra toteutti toimintalinjaansa kilpailijoiden markkinoille tulon estämiseksi erityisesti:

16.

Tomra toteutti edellä kuvaillut menettelytavat tytäryhtiöidensä kautta viisillä kansallisilla markkinoilla (Alankomaat, Itävalta, Norja, Ruotsi ja Saksa).

17.

EY:n perustamissopimuksen 82 artiklassa ja ETA-sopimuksen 54 artiklassa kielletään määräävän aseman väärinkäyttö merkityksellisillä markkinoilla. Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että yritys, jolla on määräävä asema ja joka sitoo ostajat (vaikka niiden omasta pyynnöstä) velvoitteella tai niiden antamalla lupauksella hankkia kaikki tietyt tuotteet tai suurimman osan niistä yksinomaan kyseiseltä yritykseltä, käyttää väärin määräävää asemaansa perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Sillä ei ole merkitystä, onko velvoite määrätty ilman muita ehtoja vai onko siihen suostuttu alennuksen myöntämisen vuoksi. Tämä pätee tapauksissa, joissa määräävässä asemassa olevalle yritykselle on myönnetty täydellinen yksinoikeus, ja myös silloin, kun asiakas sitoutuu ostamaan tietyn prosenttimäärän tarvitsemistaan tuotteista määräävässä asemassa olevalta yritykseltä (4). Sama pätee tapauksissa, joissa tietyn ajanjakson ostotavoitteet on ilmaistu absoluuttisina lukuina ja kyseiset määrät vastaavat asiakkaan koko tarvetta tai kapasiteettia tai suurta osaa siitä kyseisellä sopimuskaudella (5).

18.

Oikeuskäytännön mukaan sama pätee myös silloin, kun yritys soveltaa — sitomatta ostajia muodollisella velvoitteella — joko kyseisten ostajien kanssa tehtyjen sopimusten määräysten perusteella tai yksipuolisesti asiakasuskollisuuteen perustuvaa alennusjärjestelmää eli antaa alennuksia tai hyvityksiä, joiden ehtona on, että asiakas hankkii kaikki tai lähes kaikki tarvitsemansa kyseiset tuotteet (riippumatta siitä, onko ostojen määrä suuri tai pieni) määräävässä asemassa olevalta yritykseltä (6).

19.

Vaikka tässä asiassa havaittuihin sopimuksiin, järjestelyihin ja ehtoihin sisältyy erilaisia piirteitä, kuten nimenomaisia tai tosiasiallisia yksinoikeuslausekkeita, sitoumuksia tai lupauksia ostaa määriä, jotka vastaavat huomattavaa osaa asiakkaiden tarpeista, tai asiakkaiden tarpeisiin liittyviä takautuvia alennusjärjestelmiä taikka näiden yhdistelmiä, niitä kaikkia on tarkasteltava Tomran yleisen toimintapolitiikan osana. Kyseisen toimintapolitiikan tavoitteena oli estää olemassa olevien ja mahdollisten kilpailijoiden tulo ja pääsy markkinoille sekä niiden kasvumahdollisuudet ja ajaa ne markkinoilta monopolia vastaavan tilanteen luomiseksi.

20.

Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitettu väärinkäyttö on ”objektiivinen käsite”, joka tarkoittaa määräävässä asemassa olevan yrityksen käyttäytymistä niin, että yritys käyttää muita kuin niitä keinoja, joita tavanomaisessa kilpailussa käytetään. Se ”estää markkinoilla vielä olemassa olevan kilpailuasteen säilymisen ja tämän kilpailun kehittymisen” (7). Asiassa Michelin II antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että ”estävät vaikutukset, joihin edellisessä kohdassa siteeratussa oikeuskäytännössä viitataan, eivät välttämättä koske väärinkäyttöä merkitsevän menettelytavan todellisia vaikutuksia. EY 82 artiklan rikkomisen toteennäyttämiseksi riittää, että osoitetaan, että yrityksen määräävän aseman väärinkäytöllä pyritään rajoittamaan kilpailua, tai toisin sanoen, että menettelytapa on omiaan vaikuttamaan sillä tavoin” (8). Tässä päätöksessä on moneen otteeseen osoitettu, että Tomran menettelytavoilla pyrittiin rajoittamaan kilpailua, toisin sanoen niillä oli selvästi mahdollista saada aikaan kyseinen vaikutus. Komissio on kuitenkin tutkinut myös menettelytapojen todennäköisiä rajoittavia vaikutuksia.

21.

Yksinoikeusvelvoitteilla on luonnostaan markkinoilta sulkeva vaikutus, koska niillä vaaditaan asiakkaita ostamaan kaiken kysyntänsä tai merkittävän osan siitä määräävässä asemassa olevalta toimittajalta. Kun otetaan huomioon Tomran määräävä asema markkinoilla ja se, että yksinoikeusvelvoitteita sovellettiin merkittävään osaan markkinoiden kokonaiskysyntää, Tomra pystyi saamaan aikaan ja itse asiassa saikin aikaan markkinoita vääristävän sulkemisvaikutuksen. Tässä asiassa ei ole olosuhteita, joilla poikkeuksellisesti voitaisiin perustella yksinoikeus- tai vastaavia järjestelyjä. Tomra ei ole myöskään pystynyt perustelemaan menettelytapojaan kustannussäästöillä.

22.

Koko kysyntää tai lähes koko kysyntää vastaavista asiakaskohtaisista määristä myönnetyillä alennuksilla on sama vaikutus kuin nimenomaisilla yksinoikeuslausekkeilla. Ne nimittäin saavat asiakkaan ostamaan kaiken tai lähes kaiken tiettyjä tuotteita koskevasta tarpeestaan määräävässä asemassa olevalta toimittajalta. Sama pätee asiakasuskollisuuteen perustuviin alennuksiin, joita myönnetään, jos asiakkaat ostavat kaikki tai lähes kaikki tarpeitaan vastaavat tuotteet määräävässä asemassa olevalta toimittajalta. Sopimusten tai ehtojen yksinoikeudellisen luonteen kannalta ei ole ratkaisevaa se, onko ostomäärää koskeva sitoumus esitetty absoluuttisina lukuina tai tiettynä prosenttiosuutena. Tässä päätöksessä tarkoitettujen Tomran sopimusten osalta voidaan todeta, että asetetut määrätavoitteet olivat asiakaskohtaisia, asiakkaan koosta tai ostovolyymistä riippumattomia sitoumuksia. Lisäksi ne vastasivat asiakkaan koko tarvetta tai suurta osaa siitä tai jopa ylittivät sen. Tomran tapa sitoa asiakkaat, erityisesti tärkeät asiakkaat, sopimuksiin, joiden tavoitteena oli sulkea kilpailijat markkinoilta ja estää niiden kasvu, selviää Tomran strategiaan liittyvistä asiakirjoista, neuvotteluista ja asiakkaille tehdyistä tarjouksista. Kun otetaan huomioon palautusautomaattiratkaisujen markkinoiden luonne ja tuotteen erityispiirteet, erityisesti avoimuus ja laitteiden melko ennustettavissa oleva kysyntä kunkin asiakkaan osalta kunakin vuonna, Tomralla oli tarvittavat markkinatiedot voidakseen arvioida realistisesti kunkin asiakkaan taholta tulevan likimääräisen kysynnän.

23.

Alennusjärjestelmät olivat asiakaskohtaisia ja alennusrajat liittyivät asiakkaan kokonaistarpeeseen tai suureen osaan siitä. Ne laadittiin asiakkaiden arvioitujen tarpeiden ja/tai aikaisemman ostovolyymin perusteella, kuten asiaan liittyvistä seikoista ilmenee. Kannustin ostaa yksinomaan tai lähes yksinomaan Tomralta on erityisen vahva silloin, kun tässä jaksossa kuvailtuihin alennusrajoihin yhdistetään järjestelmä, jossa bonuksen tai edullisemman bonusrajan saavuttaminen otetaan huomioon ostajan kaikissa ostoissa viitekaudella eikä pelkästään rajan ylittävissä ostoissa. Takautuvassa järjestelmässä asiakkaalla, joka on aloittanut ostot Tomralta, mikä on erittäin todennäköistä Tomran vahvan markkina-aseman vuoksi, on vahva kannustin saavuttaa alennusraja saadakseen kaikki ostonsa Tomralta alhaisempaan hintaan. Tämä kannustin vahvistuu sitä mukaa kuin asiakkaan alennusraja lähenee. Takautuvan alennusjärjestelmän yhdistäminen koko tarvetta tai sen suurta osaa vastaavaan alennusrajaan tai vastaaviin alennusrajoihin muodosti merkittävän kannustimen ostaa kaikki tai lähes kaikki tarvittavat laitteet Tomralta. Tämä nosti keinotekoisesti toimittajan vaihdosta aiheutuvia kustannuksia, vaikka kyse olisikin ollut vain muutamasta laitteesta. Yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kuvaillut alennusjärjestelmät on luokiteltava asiakasuskollisuutta rakentaviksi ja siten kanta-asiakasalennuksiksi.

24.

Tomran ja sen kilpailijoiden toimittamia tuotteita valmistetaan ja myydään eri ETA-sopimusvaltioissa. Määräävässä asemassa oleva Tomra pani täytäntöön markkinoilta sulkevia käytäntöjä useissa jäsenvaltioissa ja Norjassa. Lisäksi määräävän aseman väärinkäytön tarkoituksena oli sulkea pois tai poistaa markkinoilta kilpailijoita, jotka toimivat eri jäsenvaltioissa ja EFTA-valtioissa. Kyseiset menettelytavat ovat sen vuoksi saattaneet vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja ETA-alueella käytävään kauppaan ETA-sopimuksen 54 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

25.

Vaikka perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitetun väärinkäytön toteennäyttämiseksi riittää, että ”osoitetaan, että yrityksen määräävän aseman väärinkäytöllä pyritään rajoittamaan kilpailua, tai toisin sanoen, että menettelytapa on omiaan vaikuttamaan sillä tavoin” (9), kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut asioissa Michelin II ja British Airways, komissio on ottanut tässä asiassa tehdyssä analyysissa huomioon Tomran menettelytapojen todennäköiset vaikutukset palautusautomaattien markkinoihin.

26.

Määräävässä asemassa oleva toimittaja voi käyttää alennusjärjestelmiä ja määräalennuksia eri syistä ja nämä käytännöt voivat johtaa ominaisuuksistaan riippuen erilaisiin — sekä myönteisiin että kielteisiin — vaikutuksiin markkinoilla. Määräävässä asemassa olevan toimittajan soveltamien alennusten pääasiallinen mahdollinen kielteinen vaikutus on kilpailijoiden ja potentiaalisten kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta. Sama koskee määräsitoumuksia, joiden tarkoituksena on vastata asiakkaan kysyntään kokonaan tai lähes kokonaan. Yksinoikeudella on luonteensa vuoksi mahdollista sulkea kilpailijat markkinoilta, koska asiakkaan on tällöin ostettava kaikki tai lähes kaikki tarvitsemansa kyseiset tuotteet määräävässä asemassa olevalta toimittajalta. Määräävässä asemassa olevan toimittajan käyttämien alennusjärjestelmien ja määräsitoumusten kielteisten vaikutusten arvioinnin osalta olisi tarkasteltava, voivatko ne estää markkinoilla vielä olevaa kilpailua tai sen kehittymistä.

27.

Tärkein myönteinen vaikutus on kysynnän kasvaminen tai tehokkuusedut. Kun otetaan huomioon, että palautusautomaattien kysyntä ei ole joustavaa ja muita mahdollisia tehokkuusetuja ei ole, on vaikea hahmottaa tehokkuutta edistäviä väitteitä, joita voitaisiin esittää Tomran hyväksi.

28.

Päätöksen kattamalla ajanjaksolla eli vuosina 1998–2002 Tomran markkinaosuus niillä viisillä kansallisilla markkinoilla, joita tarkasteltiin, oli suhteellisen vakaa. Samaan aikaan sen kilpailijoiden asema oli melko heikko ja epävakaa. Yksi menestyvistä kilpailijoista eli kantelun tekijä poistui markkinoilta vuonna 2003 onnistuttuaan saamaan 18 prosentin markkinaosuuden Saksan markkinoilla vuonna 2001. Tomra eliminoi muut kilpailevat yritykset, joilla oli potentiaalia ja kykyä saada suurempi markkinaosuus, ostamalla ne. Tällaisia yrityksiä olivat Halton ja Eleiko. Tämän lisäksi Tomran markkinoilta sulkeva strategia, jota toteutettiin vuosina 1998–2002, vaikutti tavalla, josta ovat osoituksena muutokset sidottujen markkinoiden (10) osuudessa ja markkinatoimijoiden myynti. Eräät asiakkaat alkoivat ostaa enemmän kilpailevia tuotteita sen jälkeen, kun niiden yksinoikeussopimukset Tomran kanssa olivat päättyneet. Sen lisäksi, että Tomran menettelytapoja ei voinut perustella kustannustehokkuudella, ne eivät myöskään hyödyttäneet kuluttajia. Tomran tarjoamien palautusautomaattien hinnat eivät laskeneet myyntivolyymin kasvun myötä. Tomran laitteiden hinnat päinvastoin pysyivät ennallaan tai nousivat tarkastelujakson aikana.

29.

Tomran menettelytapoihin sisältyivät yksinoikeusjärjestelmä, määräsitoumukset ja kanta-asiakasalennukset. Järjestelmän tarkoituksena oli poistaa kilpailijat markkinoilta tai ainakin estää kilpailijoiden tulo markkinoille ja/tai estää niiden toiminnan laajentuminen. Tomra toteutti määrätietoisesti kyseiset menettelytavat osana markkinoilta sulkevaa politiikkaansa. Lisäksi Tomran väärinkäytön vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon sen toiminnan maantieteellinen laajuus, joka kattaa viisi ETA-sopimusvaltiota: Alankomaat, Itävallan, Norjan, Ruotsin ja Saksan. On selvää, että Tomran menettelytavat pantiin täytäntöön markkinoille tulon estämiseksi ja harvojen kilpailijoiden toiminnan laajentumisen estämiseksi. Menettelytavoilla pystyttiin myös saavuttamaan nämä tavoitteet.

30.

Tässä päätöksessä käsiteltyjen menettelytapojen vakavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon se, että rikkominen ei aina koskenut koko ajanjaksoa kyseisillä kansallisilla markkinoilla ja että rikkomisen intensiteetti on saattanut vaihdella kansallisilla markkinoilla ajan mittaan.

31.

Rikkomisen vakavuuden osalta komissio päättelee, että kyseessä oli vakava rikkominen.

32.

Komissio käyttää sakon määrän laskemisen perustana viiden vuoden ajanjaksoa (1998–2002). Sen johdosta sakon perusmäärää on korotettava 10 prosenttia kultakin kokonaiselta vuodelta, jolloin sääntöjä rikottiin.

33.

Asiassa ei ole raskauttavia tai lieventäviä seikkoja.

34.

Edellä mainituista syistä Tomra Systems ASA:lle, Tomra Europe AS:lle, Tomra Systems BV:lle, Tomra Systems GmbH:lle, Tomra Butikksystemer AS:lle, Tomra Systems AB:lle ja Tomra Leergutsysteme GmbH:lle yhteisvastuullisesti määrättävän sakon määrä olisi asetettava 24 miljoonaksi EUR:ksi.

35.

Tomra Systems ASA, Tomra Europe AS, Tomra Systems BV, Tomra Systems GmbH, Tomra Butikksystemer AS, Tomra Systems AB ja Tomra Leergutsysteme GmbH ovat rikkoneet perustamissopimuksen 82 artiklaa ja ETA-sopimuksen 54 artiklaa vuosina 1998–2002 toteuttamalla markkinoilta sulkevaa strategiaa palautusautomaattien kansallisilla markkinoilla Alankomaissa, Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa yksinoikeussopimusten, asiakaskohtaisten määräsitoumusten ja asiakaskohtaisten takautuvien alennusjärjestelmien muodossa ja sulkenut kilpailun markkinoilta.

36.

Edellä mainitun rikkomisen johdosta Tomra Systems ASA:lle, Tomra Europe AS:lle, Tomra Systems BV:lle, Tomra Systems GmbH:lle, Tomra Butikksystemer AS:lle, Tomra Systems AB:lle ja Tomra Leergutsysteme GmbH:lle määrätään yhteisvastuullisesti 24 miljoonan EUR:n sakko.

37.

Tomra Systems ASA:n, Tomra Europe AS:n, Tomra Systems BV:n, Tomra Systems GmbH:n, Tomra Butikksystemer AS:n, Tomra Systems AB:n ja Tomra Leergutsysteme GmbH:n on välittömästi lopetettava 1 artiklassa mainittu rikkominen, elleivät ne ole sitä jo tehneet.

38.

Yritysten on pidätyttävä vastedes harjoittamasta 1 artiklassa kuvailtua toimintaa ja toteuttamasta toimenpiteitä, joilla on samanlaisia tai vastaavia tavoitteita tai vaikutuksia.