2.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/1

1.

Tässä tiedonannossa esitetään puitteet yhteistyön palkitsemiseksi menettelyissä, jotka koskevat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan (1) soveltamista kartelliasioihin (2). Sovintomenettelyn ansiosta komissio voi käsitellä useampia kartelliasioita samoilla voimavaroilla ja edistää näin julkista etua panemalla rangaistukset täytäntöön tehokkaasti ja ajoissa, mikä lisää yleisestävää vaikutusta. Tässä tiedonannossa käsitelty yhteistyö eroaa vapaaehtoisesta todisteiden toimittamisesta komission tutkinnan aloittamiseksi tai edistämiseksi. Jälkimmäisestä yhteistyöstä on annettu komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa (3). Jos yrityksen tarjoama yhteistyö on komission molempien tiedonantojen mukaista, siitä voidaan palkita kumulatiivisesti (4).

2.

Kun menettelyn osapuolet ovat valmiit myöntämään osallisuutensa perustamissopimuksen 81 artiklan vastaiseen kartelliin ja vastuunsa siitä, ne voivat myös nopeuttaa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (5) 7 ja 23 artiklan mukaiseen päätökseen johtavaa menettelyä tässä tiedonannossa määritetyllä tavalla ja saada tiedonannon mukaista suojaa. Vaikka komissio tutkivana viranomaisena ja perustamissopimuksen valvojana, jolla on toimivalta tehdä täytäntöönpanopäätöksiä yhteisöjen tuomioistuinten valvonnassa, ei neuvottele siitä, onko yhteisön oikeutta rikottu, eikä sen johdosta määrättävästä asianmukaisesta seuraamuksesta, se voi palkita tässä tiedonannossa kuvatun yhteistyön.

3.

EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta 7 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 773/2004 (6) säädetään kilpailuasioissa noudatettavien menettelyjen kulkua koskevista käytännön perussäännöistä sovintomenettelyä koskevat säännöt mukaan lukien. Asetuksen (EY) N:o 773/2004 mukaan komissio voi tältä osin harkita, tunnustellako sovintomenettelyn mahdollisuutta kartelliasioissa vai ei. Asetuksen mukaan osapuolia ei kuitenkaan voi pakottaa valitsemaan sovintomenettelyä.

4.

Yhteisön kilpailuoikeuden tehokas täytäntöönpano on sovitettavissa yhteen osapuolten puolustautumisoikeuksien täysimääräisen noudattamisen kanssa. Puolustautumisoikeus on yhteisön oikeuden perusperiaate, jota on noudatettava kaikissa olosuhteissa ja erityisesti kilpailumenettelyissä, joissa voidaan määrätä seuraamuksia. Sen vuoksi perustamissopimuksen 81 artiklan täytäntöönpanemista koskevien komission menettelyjen kulusta annetuilla säännöillä olisi varmistettava, että yrityksillä ja yritysten yhteenliittymillä on hallinnollisen menettelyn edetessä mahdollisuus esittää näkemyksensä komission esiin tuomien tosiseikkojen, väitteiden ja olosuhteiden todenperäisyydestä ja merkityksellisyydestä (7).

5.

Komissiolla on laaja harkintavalta määrittäessään, missä asioissa voidaan tunnustella, ovatko osapuolet halukkaita käymään sovintoon tähtääviä keskusteluja, sekä päättäessään keskustelujen aloittamisesta tai lopettamisesta taikka sovinnon lopullisesta saavuttamisesta. Tällöin voidaan ottaa huomioon todennäköisyys päästä kohtuullisessa ajassa osapuolten kanssa yhteisymmärrykseen mahdollisten väitteiden laajuudesta kiinnittäen huomiota esimerkiksi osapuolten lukumäärään ja siihen, onko vastuunjaosta ennakoitavissa eriäviä näkemyksiä sekä siihen, missä määrin tosiseikat ovat kiistanalaisia. Lisäksi otetaan huomioon mahdollisuus saavuttaa menettelyyn liittyviä tehokkuusetuja sen perusteella, miten sovintomenettely on kokonaisvaltaisesti edistynyt, mukaan lukien rasitus, joka aiheutuu asiakirja-aineistossa olevien ei-luottamuksellisten toisintojen saataville asettamisesta. Myös muita seikkoja, kuten mahdollisen ennakkotapauksen muodostaminen, voidaan ottaa huomioon. Komissio voi keskeyttää sovintoon tähtäävät keskustelut, jos menettelyyn osallistuvat osapuolet tekevät yhteistyötä vääristääkseen tai tuhotakseen rikkomisen tai sen osan toteamiseen tai sakkojen laskentaan liittyviä todisteita. Rikkomisen tai sen osan toteamiseen liittyvien todisteiden vääristäminen tai tuhoaminen saatetaan katsoa asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen (8), jäljempänä ’sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat’, 28 kohdassa tarkoitetuksi raskauttavaksi seikaksi sekä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon 12 ja 27 kohdassa tarkoitetun yhteistyön puutteeksi. Komissio voi aloittaa sovintoon tähtäävät keskustelut vain, jos osapuolet pyytävät sitä kirjallisesti.

6.

Menettelyn osapuolilla ei ole oikeutta sovinnon saavuttamiseen. Jos komissio katsoo, että asia saattaa periaatteessa soveltua sovintomenettelyyn, se tunnustelee kaikkien saman menettelyn osapuolten halukkuutta siihen.

7.

Menettelyn osapuolet eivät saa paljastaa kolmansille osapuolelle millään lainkäyttöalueella sovintoon tähtäävien keskustelujen tai niiden asiakirjojen sisältöä, joihin ne ovat voineet tutustua sovintomenettelyn yhteydessä, ilman komission etukäteen antamaa lupaa. Jos tätä määräystä rikotaan, komissio voi jättää huomiotta yrityksen pyynnön sovintomenettelyn noudattamisesta. Rikkominen saatetaan katsoa sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen 28 kohdassa tarkoitetuksi raskauttavaksi seikaksi sekä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon 12 ja 27 kohdassa tarkoitetun yhteistyön puutteeksi.

8.

Kun komissio harkitsee asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan ja/tai 23 artiklan mukaisen päätöksen tekemistä, sen on etukäteen määritettävä menettelyn osapuoliksi ne oikeushenkilöt, joille voidaan määrätä seuraamus perustamissopimuksen 81 artiklan rikkomisesta.

9.

Tämän vuoksi kyseiseen päätökseen tähtäävä, asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan mukainen menettely voidaan aloittaa milloin tahansa, mutta viimeistään sinä päivänä, jona komissio antaa väitetiedoksiannon asianomaisille osapuolille. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 773/2004 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos komissio katsoo asianmukaiseksi tunnustella osapuolten halukkuutta käydä sovintoon tähtääviä keskusteluja, se aloittaa menettelyn viimeistään päivänä, jona se antaa väitetiedoksiannon tai pyytää osapuolia ilmoittamaan kirjallisesti halukkuutensa ryhtyä sovintoon tähtääviin keskusteluihin, riippuen siitä, kumpi päivämäärä on aikaisempi.

10.

Aloitettuaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn komissiosta tulee ainoa kilpailuviranomainen, jolla on toimivalta soveltaa perustamissopimuksen 81 artiklaa kyseiseen asiaan.

11.

Jos komissio katsoo asianmukaiseksi tunnustella osapuolten halukkuutta sovintoon tähtääviin keskusteluihin, se asettaa asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti vähintään kahden viikon määräajan, jonka kuluessa saman menettelyn osapuolten on ilmoitettava kirjallisesti, haluavatko ne aloittaa sovintoon tähtäävät keskustelut tehdäkseen mahdollisesti sovintoehdotuksia myöhemmässä vaiheessa. Kirjallinen ilmoitus ei merkitse sitä, että osapuolet myöntäisivät osallistuneensa rikkomiseen tai olevansa siitä vastuussa.

12.

Kun komissio aloittaa menettelyn kahta tai useampaa samaan yritykseen kuuluvaa osapuolta vastaan, komissio ilmoittaa kullekin osapuolelle toisista samaan yritykseen kuuluvista oikeushenkilöistä, jotka myös kuuluvat menettelyn piiriin. Jos tällaisessa tapauksessa kyseiset osapuolet haluavat aloittaa sovintoon tähtäävät keskustelut, niiden on nimitettävä yhteiset edustajat, jotka on asianmukaisesti valtuutettu toimimaan osapuolten puolesta, viimeistään 11 kohdassa tarkoitetun määräajan loppuun mennessä. Yhteisten edustajien nimittämisen tavoitteena on ainoastaan helpottaa sovintoon tähtääviä keskusteluja, eikä sillä ole vaikutusta vastuun langettamiseen rikkomisesta eri osapuolten välillä.

13.

Komissio voi jättää huomiotta hakemuksen sakoista vapauttamiseksi tai niiden lieventämiseksi sillä perusteella, että hakemus on tehty 11 kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen.

14.

Jos jotkin menettelyn osapuolet pyytävät sovintoon tähtäävien keskustelujen aloittamista ja ne noudattavat 11 ja 12 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, komissio voi päättää sovintomenettelyn käymisestä kahdenvälisesti komission kilpailun pääosaston ja menettelyä pyytäneiden osapuolten kesken.

15.

Komissiolla on harkintavalta päättää siitä, onko kahdenvälisiä sovintoon tähtääviä keskusteluja asianmukaista käydä, ja siitä, missä tahdissa ne käydään kunkin osapuolen kanssa. Asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti tähän harkintavaltaan kuuluvat sovintomenettelyn edistymisestä riippuen päättäminen siitä, missä järjestyksessä kahdenväliset sovintoon tähtäävät keskustelut käydään ja siitä, milloin osapuolille paljastetaan asiaa koskevia tietoja. Tällaisia tietoja ovat komission asiakirja-aineistossa olevat todisteet, joihin komission väitteet perustuvat ja joita on käytetty määritettäessä mahdollista sakkoa (9). Näitä tietoja paljastetaan viipymättä sovintoon tähtäävien keskustelujen edistyessä.

16.

Kun asiaa koskevia tietoja paljastetaan sovintoon tähtäävien keskustelujen varhaisessa vaiheessa asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 1 a kohdan mukaisesti, osapuolilla on mahdollisuus saada tietoonsa jo huomioon otetut olennaiset seikat, kuten väitetyt tosiseikat, tosiseikkojen luokittelu, väitetyn kartellin vakavuus ja kesto, vastuunjako, todennäköisten sakkojen määrän arvioitu vaihteluväli sekä mahdollisten väitteiden perusteena käytetyt todisteet. Näin osapuolet voivat esittää näkemyksensä niitä vastaan mahdollisesti esitettävistä väitteistä ja päättää näiden tietojen perusteella, haluavatko ne saavuttaa sovinnon. Osapuolen pyynnöstä komission yksiköt antavat sille mahdollisuuden tutustua tuolloin yksilöityihin, asiakirja-aineistossa lueteltujen ja saatavilla olevien asiakirjojen ja todisteiden ei-luottamuksellisiin toisintoihin, jos tämä on perusteltua, jotta osapuolella on mahdollisuus varmistaa ajanjaksoa tai muuta kartelliin liittyvää tiettyä seikkaa koskeva kantansa (10).

17.

Kun sovintoon tähtäävät keskustelut ovat siinä määrin edistyneet, että niissä on saavutettu yhteisymmärrys sakkojen määrän arvioidusta vaihteluvälistä sekä siitä, mitä komission mahdolliset väitteet kattavat, ja komission alustavan kannan mukaan sen perusteella, miten sovintomenettely on kokonaisvaltaisesti edistynyt, on todennäköistä, että saavutetaan menettelyyn liittyviä tehokkuusetuja, komissio voi asettaa lopullisen määräajan, joka on vähintään 15 työpäivää, jotta yritys voi esittää lopullisen sovintoehdotuksen asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tätä määräaikaa voidaan pidentää perustellusta pyynnöstä. Ennen määräajan asettamista osapuolilla on oikeus saada pyynnöstä 16 kohdassa tarkoitetut tiedot.

18.

Osapuolet voivat saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan käsiteltäväksi milloin tahansa sovintomenettelyn aikana, jos asiassa ilmenee oikeusturvaan liittyviä ongelmia. Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan velvollisuutena on varmistaa puolustautumisoikeuksien tehokas toteutuminen.

19.

Jos osapuolet eivät tee sovintoehdotusta, lopulliseen päätökseen johtavassa menettelyssä noudatetaan niiden osalta yleisiä säännöksiä, erityisesti asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 artiklan 2 kohtaa, 12 artiklan 1 kohtaa ja 15 artiklan 1 kohtaa sovintomenettelyä koskevien säännösten sijaan.

20.

Sovintomenettelyn valitsevien osapuolten on esitettävä virallinen sovintopyyntö sovintoehdotuksella. Asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sovintoehdotuksen on sisällettävä:

21.

Osapuolten myöntämät seikat ja ne vahvistukset ja suostumukset, jotka osapuolet ovat antaneet sovinnon saavuttamiseksi, ovat osoitus osapuolten sitoutumisesta yhteistyöhön komission kanssa asian käsittelyn nopeuttamiseksi sovintomenettelyn mukaisesti. Nämä osapuolten myöntämät seikat ja antamat vahvistukset sekä suostumukset ovat kuitenkin ehdollisia ja edellyttävät, että komissio noudattaa osapuolten esittämää sovintopyyntöä ennakoidun sakon enimmäismäärä mukaan lukien.

22.

Sovintopyynnön esittäneet osapuolet eivät voi yksipuolisesti peruuttaa pyyntöään, ellei komissio jätä ottamatta huomioon sovintoehdotuksia ensin väitetiedoksiannossa ja viime kädessä lopullisessa päätöksessä (katso tältä osin 27 ja 29 kohta). Väitetiedoksiannon katsotaan noudattavan sovintoehdotuksia, jos se on niiden sisällön mukainen 20 kohdan a alakohdassa mainittujen seikkojen osalta. Jotta lopullisessa päätöksessä katsottaisiin otetun huomioon sovintoehdotukset, siinä määrättävä sakko ei saa ylittää ehdotuksissa mainittua enimmäismäärää.

23.

Asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 artiklan 1 kohdan mukaan kirjallisen väitetiedoksiannon antaminen kullekin osapuolelle, jota vastaan väitteitä esitetään, on pakollinen valmisteluvaihe ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Sen vuoksi komissio antaa väitetiedoksiannon myös sovintomenettelyssä (12).

24.

Jotta osapuolten puolustautumisoikeudet voivat toteutua tehokkaasti, komission olisi kuultava osapuolten näkemyksiä niitä vastaan esitetyistä väitteistä ja todisteista ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja tarvittaessa otettava nämä näkemykset huomioon muuttamalla alustavaa arviointia (13). Komission on voitava hyväksyä tai hylätä ne asiaa koskevat väitteet ja perustelut, joita osapuolet ovat esittäneet hallinnollisessa menettelyssä, ja tehdä oma arviointinsa osapuolten esittämistä seikoista joko hylätäkseen väitteet, jotka ovat osoittautuneet perusteettomiksi, tai täydentääkseen ja arvioidakseen perustelujaan uudelleen sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen osalta niiden väitteiden tueksi, joista se ei aio luopua.

25.

Kun asianomaiset osapuolet esittävät virallisen sovintopyynnön, mikä tehdään sovintoehdotuksella ennen väitetiedoksiannon tiedoksisaamista, komissio voi ottaa niiden näkemykset huomioon (14) jo laatiessaan väitetiedoksiantoa eikä vain ennen kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean, jäljempänä ’neuvoa-antava komitea’, kuulemista tai ennen lopullisen päätöksen tekemistä (15).

26.

Jos väitetiedoksiannossa otetaan huomioon osapuolten sovintoehdotukset, osapuolten olisi määräajassa, joka on asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 3 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti vähintään kaksi viikkoa, vastattava siihen vahvistaen (yksiselitteisesti), että väitetiedoksianto vastaa niiden sovintoehdotusten sisältöä ja että sen johdosta ne sitoutuvat edelleen noudattamaan sovintomenettelyä. Jos vastausta ei anneta, komissio ottaa huomioon, että osapuoli on rikkonut sitoumustaan, ja voi jättää huomiotta yrityksen pyynnön sovintomenettelyn noudattamisesta.

27.

Komissiolla on oikeus antaa väitetiedoksianto, jossa ei oteta huomioon osapuolten sovintoehdotusta. Tällöin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 1 kohdan yleisiä säännöksiä. Osapuolten sovintoehdotuksessa myöntämät seikat ja antamat vahvistukset sekä suostumukset katsotaan peruutetuiksi, eikä niitä voida enää käyttää todisteena menettelyn osapuolia vastaan. Sen vuoksi sovintoehdotukset eivät enää sido asianomaisia osapuolia, ja niille asetetaan määräaika, johon mennessä ne voivat pyynnöstä esittää puolustuksensa uudelleen, mukaan lukien mahdollisuus tutustua asiakirja-aineistoon, ja pyytää suullista kuulemista.

28.

Kun komissio on saanut osapuolten vastaukset väitetiedoksiantoon ja osapuolet ovat vahvistaneet niissä sitoumuksensa sovinnon saavuttamiseen, se voi asetuksen (EY) N:o 773/2004 mukaan tehdä ilman muuta menettelyvaihetta asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja/tai 23 artiklan mukaisen lopullisen päätöksen kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 14 artiklan mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että asetuksen (EY) N:o 773/2004 12 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 1 a kohdan mukaisesti kyseiset osapuolet eivät voi pyytää suullista kuulemista tai mahdollisuutta tutustua asiakirja-aineistoon sen jälkeen, kun niiden sovintoehdotukset on otettu huomioon väitetiedoksiannossa.

29.

Komissiolla on oikeus muodostaa lopullinen kanta, joka eroaa osapuolten sovintoehdotuksia noudattavassa väitetiedoksiannossa esitetystä alustavasta kannasta joko neuvoa-antavan komitean lausunnon tai muiden asiaankuuluvien seikkojen vuoksi, ottaen huomioon komission itsenäisen päätösvallan tältä osin. Jos komissio aikoo menetellä näin, se ilmoittaa kuitenkin asiasta osapuolille ja antaa niille uuden väitetiedoksiannon, jotta ne voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan sovellettavien yleisten menettelysääntöjen mukaisesti. Tämän johdosta osapuolilla on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, pyytää suullista kuulemista ja vastata väitetiedoksiantoon. Osapuolten sovintoehdotuksissa myöntämät seikat ja antamat vahvistukset sekä suostumukset katsotaan peruutetuiksi, eikä niitä voida käyttää todisteina menettelyssä osapuolia vastaan.

30.

Sakon lopullinen määrä vahvistetaan päätöksessä, jossa todetaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan mukainen kilpailusääntöjen rikkominen ja määrätään 23 artiklan mukainen sakko.

31.

Jos yritys on toiminut hallinnollisen menettelyn aikana yhteistyössä komission kanssa tämän tiedonannon mukaisesti, se mainitaan lopullisessa päätöksessä selityksenä sakon määrälle, mikä vastaa komission käytäntöä.

32.

Jos komissio päättää palkita osapuolen tämän tiedonannon mukaisen sovinnon saavuttamisen johdosta, se alentaa määrättävän sakon määrää 10 prosenttia sovellettuaan ensin asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annetuissa suuntaviivoissa (8) vahvistettua sakon enimmäismäärää (10 prosenttia). Sakkoa voidaan korottaa erityisestävän vaikutuksen aikaansaamiseksi (16) kertomalla se enintään kahdella.

33.

Kun asiassa päädytään sovintoon myös sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä pyytäneiden osapuolten kanssa, niille sovinnosta myönnetty sakon alennus lisätään sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon mukaiseen alennukseen.

34.

Tätä tiedonantoa sovelletaan kaikkiin asioihin, jotka ovat komission käsiteltävänä, kun tiedonanto julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jotka komissio käsittelee tiedonannon julkaisemisen jälkeen.

35.

Sovintoehdotuksiin tutustuminen sallitaan vain niille väitetiedoksiannon kohteena oleville osapuolille, jotka eivät ole pyytäneet sovintomenettelyä, ja sillä edellytyksellä, että ne ja niiden puolesta tutustumisoikeuden saavat oikeudelliset avustajat sitoutuvat olemaan ottamatta kopioita mekaanisin tai sähköisin laittein mistään tutustuttavaksi annettavaan sovintoehdotukseen sisältyvästä tiedosta ja varmistamaan, että sovintoehdotuksesta ilmeneviä tietoja käytetään ainoastaan jäljempänä mainittuihin tarkoituksiin. Muut osapuolet kuten kantelijat eivät saa mahdollisuutta tutustua sovintoehdotuksiin.

36.

Tällaisten tietojen käyttö menettelyn aikana muihin tarkoituksiin voidaan katsoa sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon 12 ja 27 kohdassa tarkoitetun yhteistyön puutteeksi. Jos tietoja lisäksi käytetään tällä tavoin sen jälkeen, kun komissio on jo tehnyt menettelyssä kieltävän päätöksen, komissio voi pyytää vastuussa olevan yrityksen sakkojen korottamista missä tahansa oikeudenkäyntimenettelyssä yhteisöjen tuomioistuimissa. Jos tietoja käytetään minä tahansa ajankohtana eri tarkoitukseen ja ulkopuolinen asianajaja on osallisena sellaiseen käyttöön, komissio voi ilmoittaa asiasta kyseisen asianajajan asianajajakuntaan kurinpitotoimien aloittamiseksi.

37.

Tämän tiedonannon mukaisesti esitettyjä sovintoehdotuksia voidaan toimittaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille asetuksen N:o 1/2003 12 artiklan nojalla ainoastaan, jos kilpailuviranomaisten verkostoa koskevan tiedonannon (17) edellytykset täyttyvät, ja edellyttäen, että vastaanottavan kilpailuviranomaisen myöntämä suoja tietojen luovuttamisen varalta vastaa komission antamaa suojaa.

38.

Komissio voi hakijan pyynnöstä suostua sovintoehdotusten esittämiseen suullisessa muodossa. Suulliset sovintoehdotukset tallennetaan ja niistä laaditaan sanatarkat kirjalliset selostukset komission tiloissa. Suullisia sovintoehdotuksia antaville yrityksille myönnetään asetuksen (EY) N:o 1/2003 19 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 773/2004 3 artiklan 3 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti mahdollisuus tarkistaa tallenteen tekninen tarkkuus komission tiloissa ja korjata viipymättä suullisten sovintoehdotustensa sisältöä ja kirjallisten selostusten tarkkuutta.

39.

Komissio ei toimita sovintoehdotuksia kansallisille tuomioistuimille ilman hakijoiden suostumusta EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen liittyvästä yhteistyöstä komission ja EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten välillä annetun komission tiedonannon (18) mukaisesti.

40.

Komissio katsoo, että tavallisesti tämän tiedonannon perusteella vastaanotettuihin asiakirjoihin ja kirjallisiin tai äänitettyihin lausuntoihin (sovintoehdotukset mukaan luettuina) sisältyvien tietojen ilmaiseminen heikentäisi tiettyjä julkisia tai yksityisiä etuja, esimerkiksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (19) 4 artiklassa tarkoitettua tarkastus- ja tutkintatoimien suojaa, myös päätöksen tekemisen jälkeen.

41.

Kaikki komission lopulliset päätökset, jotka tehdään asetuksen (EY) N:o 1/2003 nojalla, kuuluvat perustamissopimuksen 230 artiklassa tarkoitetun laillisuusvalvonnan piiriin. Yhteisöjen tuomioistuimella on lisäksi perustamissopimuksen 229 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1/2003 31 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tutkiessaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan nojalla määrättyjä sakkoja koskevia päätöksiä.