25.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 200/1

—

pitää valitettavana, ettei komissio ole julkaissut odotettua kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmaa, sillä sen puuttuminen saattaa supistaa kaupunkiliikennepolitiikan voimavaroja;

—

suhtautuu myönteisesti EU-tasolla tehtyihin lukuisiin kaupunkiliikennealoitteisiin ja EU-rahoitukseen, jolla on jo tuettu useita kaupunkialoitteita. Komitea katsookin, että asiassa on edettävä vihreää kirjaa pidemmälle ja että kaupunkiliikennetoimien poliittista ulottuvuutta tulee edelleen laajentaa;

—

korostaa sen merkitystä, että tarjolla on asianmukaisia rahoitusmekanismeja ja tehokkaan yhteistyön mahdollistavia mekanismeja. AK kannattaakin sellaista mallia, että kaupunkiliikennesuunnitelmat pannaan toimeen julkisten tahojen tai julkisten ja yksityisten toimijoiden pitkäaikaisten ja kestävän kehityksen mukaisten sopimusten (mobiliteettisopimusten) avulla;

—

kehottaa komissiota luomaan rahoitusvälineen kaupunkialueiden ja kaupunkien lähialueiden kannustamiseksi laatimaan liikennesuunnitelmia. Alueiden ja kaupunkialueiden olisi voitava käyttää tällaista rahoitusvälinettä suoraan, ilman vaatimusta jäsenvaltiolta saatavasta hyväksynnästä. Kaupunkiliikennesuunnitelmien olisi kuuluttava kaupunkien itsensä vastuulle;

—

kehottaa lisäksi Euroopan komissiota panostamaan prosessiin yhä enemmän rahoituskannustimien, palkitsemisjärjestelmien ja parhaiden toimintatapojen vaihdon avulla. AK ehdottaa vihreää kirjaa käsittelevässä lausunnossaan unionin laajuista ”sinilippujärjestelmää” vastaavaa tunnustusta, joka myönnettäisiin erityisten indikaattorien perusteella mahdollisimman saasteettomille ja ruuhkattomille kaupunkialueille.

Yleisesittelijä

:

Albert Bore, Birminghamin kaupunginvaltuuston jäsen (UK, PSE)

1.

pitää valitettavana, ettei komissio ole julkaissut odotettua kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmaa, sillä sen puuttuminen saattaa supistaa kaupunkiliikennepolitiikan voimavaroja.

2.

on tyytyväinen Euroopan parlamentin aloitteeseen laatia valiokunta-aloitteinen mietintö ja sen päätökseen kuulla alueiden komiteaa.

3.

suhtautuu myönteisesti EU-tasolla tehtyihin lukuisiin kaupunkiliikennealoitteisiin ja EU-rahoitukseen, jolla on jo tuettu useita kaupunkialoitteita. Komitea katsookin, että asiassa on edettävä vihreää kirjaa pidemmälle ja että kaupunkiliikennetoimien poliittista ulottuvuutta tulee edelleen laajentaa. Kun otetaan huomioon, että tehokkaan ja kestävän kaupunkiliikenteen ja kaupunkien lähiliikenteen avulla voidaan parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua kaupunkialueilla, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä edistää taloudellista kilpailukykyä, EU:n olisi syytä tehostaa toimiaan tällä politiikanalalla. Toteutettavien toimien tulee olla johdonmukaisia, ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU:n olisi omaksuttava paikallis- ja aluetason toimia tukeva rooli ja edistettävä parhaita toimintatapoja, kokemustenvaihtoa sekä tutkimusta ja teknologian kehittämistä.

4.

toteaa, että EU tukee jo merkittävästi kaupunkiliikenteeseen, julkisen liikenteen sääntelyyn ja ympäristökysymyksiin liittyvää tutkimusta. Kannanotossaan kaupunkiliikennettä käsittelevään komission vihreään kirjaan AK korostaa pitkän aikavälin lisäarvoa, jota voitaisiin saada, jos ranskalaisten ja saksalaisten kaupunkien jo laatimien kaupunkiliikennesuunnitelmien kaltaisia suunnitelmia otettaisiin laajemmin käyttöön kaupungeissa eri puolilla Euroopan unionia kaupunkiruuhkien ja ympäristön saastumisen hillitsemiseksi. Komitea kannattaa kuitenkin kaupunkien nykyistä aktiivisempaa osallistumista EU:n tukemiin kaupunkiliikenteeseen, julkisen liikenteen sääntelyyn ja ympäristökysymyksiin liittyviin tutkimushankkeisiin. Tämä voi onnistua tutkimusohjelmien sisällön asianmukaisen määrittelyn avulla.

5.

korostaa sen merkitystä, että tarjolla on asianmukaisia rahoitusmekanismeja ja tehokkaan yhteistyön mahdollistavia mekanismeja. AK kannattaakin sellaista mallia, että kaupunkiliikennesuunnitelmat pannaan toimeen julkisten tahojen tai julkisten ja yksityisten toimijoiden pitkäaikaisten ja kestävän kehityksen mukaisten sopimusten (mobiliteettisopimusten) avulla. Mobiliteettisopimukset luultavasti helpottaisivat varojen saantia yksityissektorilta sekä paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista ohjelmista.

6.

katsoo, että EU voisi olla tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa mukana kehittämässä innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla kyetään rahoittamaan kestävyysperiaatteita kunnioittavan liikkumisen edellyttämät infrastruktuurit sekä investoinnit vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin ajoneuvoihin. Näiden alojen aloitteet toivotetaan jo nyt tervetulleiksi, mutta muutoksia tarvitaan, jotta toiminta laajenisi yksittäisistä mallihankkeista laajamittaiseksi ja koko unionin kattavaksi. Mobiliteettisopimukset helpottaisivat sellaisten vahvojen sidosryhmäallianssien luomista, jotka pystyvät vastaamaan riskeistä, joita liittyy laajamittaisten kestävän liikenteen infrastruktuurien edistämiseen tarvittavan huomattavan lainapääoman hankkimiseen vapailta markkinoilta.

7.

kannattaa Euroopan parlamentin mietintöluonnoksessa esitettyjä ehdotuksia siitä, että olisi tutkittava mahdollisuutta luoda vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen yhteydessä yhteisön rahoitusväline, jonka avulla voidaan osarahoittaa

8.

kehottaa komissiota luomaan rahoitusvälineen kaupunkialueiden ja kaupunkien lähialueiden kannustamiseksi laatimaan liikennesuunnitelmia. Alueiden ja kaupunkialueiden olisi voitava käyttää tällaista rahoitusvälinettä suoraan, ilman vaatimusta jäsenvaltiolta saatavasta hyväksynnästä. Kaupunkiliikennesuunnitelmien olisi kuuluttava kaupunkien itsensä vastuulle. Paikallis- ja aluetason hankkeet ovat usein riippuvaisia julkisten ja yksityisten investointien tarkoituksenmukaisen yhdistelmän löytämisestä. Tätä EU voi helpottaa.

9.

kehottaa lisäksi Euroopan komissiota panostamaan prosessiin yhä enemmän rahoituskannustimien, palkitsemisjärjestelmien ja parhaiden toimintatapojen vaihdon avulla. AK ehdottaa vihreää kirjaa käsittelevässä lausunnossaan unionin laajuista ”sinilippujärjestelmää” vastaavaa tunnustusta, joka myönnettäisiin erityisten indikaattorien perusteella mahdollisimman saasteettomille ja ruuhkattomille kaupunkialueille.

10.

toteaa, että tehokkaat, toimivat ja kestävällä pohjalla olevat kaupunkiliikennejärjestelmät ovat hyvin tärkeitä kaupunkien, alueiden ja koko Euroopan unionin taloudelliselle kilpailukyvylle. Vaikka tällaisten järjestelmien kehittäminen kuuluu toissijaisuusperiaatteen perusteella paikallis- ja alueviranomaisten vastuulle, Euroopan unionilla on oma roolinsa parhaiden toimintatapojen ja yhteisen oppimisen edistämisessä, teknologiansiirron vauhdittamisessa ja sen varmistamisessa, että käytetyt tekniikat ovat riittävän yhteensopivia, jotta ajoneuvojen vapaa liikkuminen jäsenvaltioiden välillä sujuvoituu.

11.

toteaa, että maailmanlaajuisen taantuman syvetessä ja eurooppalaisten yritysten kamppaillessa säilyttääkseen markkinaosuutensa maailmanmarkkinoilla, joilla kilpailu on yhä kovempaa, EU:n on näytettävä esimerkkiä ja kannettava kortensa kekoon sen varmistamiseksi, että kaupunkien matkustaja- ja tavaraliikenteen infrastruktuurien laatu antaa eurooppalaisille yrityksille etulyöntiaseman niiden kansainvälisiin kilpailijoihin nähden eikä heikennä niiden kilpailukykyä. On siis välttämätöntä pitää yllä syyskuussa 2007 julkaistun vihreän kirjan kaupunkiliikennealoitteelle antamaa nostetta ja tehdä EU:n konkreettisia toimintasitoumuksia asioiden edistämiseksi.

12.

kannattaa kaupunkeja koskevien tilastojen ja tietokantojen välitöntä tarkastamista, arviointia ja yhtenäistämistä niiden ajantasaistamistarpeen määrittämiseksi.

13.

kannattaa eurooppalaisen kaupunkiliikenneportaalin ja internetfoorumin välitöntä avaamista tiedon, hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten ideoiden vaihdon ja levittämisen helpottamiseksi etenkin kestävyysajattelun mukaisten liikennemuotojen edistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

14.

kannattaa ehdotusta eurooppalaisesta tunnustuksesta, jolla palkittaisiin vuosittain huomattavia ja siirrettävissä olevia liikennealoitteita ja -hankkeita. Komitea ehdottaa kuitenkin, että palkinto nivottaisiin unionin laajuista ”sinilippujärjestelmää” vastaavaan tunnustukseen, joka myönnettäisiin erityisten indikaattoreiden perusteella mahdollisimman saasteettomille ja ruuhkattomille kaupunkialueille.

15.

kannattaa uuden Civitas-aloitteen kehittämistä mutta kehottaa uudistamaan ja parantamaan mahdollisimman kattavasti mekanismeja, joiden avulla edistetään Civitas-hankkeiden yhteydessä syntyneen osaamisen ja innovaatioiden laajaa omaksumista.

16.

kannattaa periaatteessa älykkäitä liikennejärjestelmiä (intelligent transport systems, ITS) koskevan tutkimus- ja kehitysohjelman vahvistamista. Komitea toteaa kuitenkin, että järjestelmien yhteensovittaminen ja yhteentoimivuus ovat erittäin vaativia tavoitteita.

17.

puoltaa voimakkaasti yhdennettyjen ja kestävää kehitystä toteutettavien kaupunkiliikennesuunnitelmien edistämistä. Ottaen huomioon mahdolliset toissijaisuusperiaatteesta juontuvat ongelmat komitea toteaa kuitenkin, että kaupunkiliikennesuunnitelmien laatiminen laajemmille työssäkäyntialueille on asianomaisten kaupunkien ja alueiden päätösvallassa, vaikka EU:lla on oma roolinsa edistettäessä kannustimin tällaisten suunnitelmien valmistelua ja hyviä käytäntöjä.

18.

tukee voimakkaasti ehdotusta siitä, että kaupunkiliikennehankkeisiin myönnettävien yhteisön tukien ja osarahoituksen ehdoksi asetettaisiin yhdennetyn liikennesuunnitelman olemassaolo. Näin EU kannustaisi entistä vahvemmin laatimaan tällaisia suunnitelmia.

19.

kannattaa painokkaasti sitä, että laaditaan niiden olemassa olevien aluepoliittisten välineiden puitteissa, jotka koskevat koordinoituja kansallisia ja alueellisia investointeja ja hankkeita, EU:n taloudellisia kannustimia koskevat suuntaviivat lähiliikenteelle ja kauemmas suuntautuvalle työmatkaliikenteelle, silloin kun nämä investoinnit ovat EU:n ekologisten ja sosioekonomisten tavoitteiden mukaisia eli niillä esimerkiksi varmistetaan kaikkien liikennemuotojen yhteentoimivuus. Komitea kannattaa myös sitä, että vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen yhteydessä otettaisiin käyttöön yhteisön rahoitusväline, jonka avulla voidaan osarahoittaa kaupunkiliikennesuunnitelmia. Rahoituksen ei pidä olla hanke- vaan tuloskeskeistä, ja tulosten tulee vastata EU:n ympäristötavoitteita ja sosioekonomisia tavoitteita. Komitea kehottaa tutkimaan mahdollisuutta myöntää ennakkorahoitusta pienimuotoisille kokeilualoitteille. Lisäksi komitea suosittaa, että kaupunkiliikennesuunnitelmien laadinnan laajamittaisemmaksi rahoittamiseksi luodaan kunnianhimoisempia välineitä. Tämä edellyttää julkisten tahojen tai julkisten ja yksityisten toimijoiden mobiliteettisopimuksia, joiden avulla kootaan rahoitusta yksityissektorilta sekä paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista ohjelmista.

20.

suhtautuu myönteisesti selvityksen laatimiseen lipunhintojen yhdentämisestä (mm. älykortit) saaduista kokemuksista ja kannustaa selvittämään yhä tarkemmin EU:n taajamien eri liikennemuotojen väliseen tiedonkulkuun liittyviä kysymyksiä. Komitea pyytää niin ikään tutkimaan älykorttien yhteentoimivuutta, jotta niihin voitaisiin tulevaisuudessa ladata useilla Euroopan unionin suurkaupunkialueilla kelpaavia matkalippuja.

21.

yhtyy komissiolle osoitettuun kehotukseen laatia kertomus kaupunkimaksuista ja mahdollisuuksista laatia yleisohjeet tällaisista maksuista sekä suuriin kaupunkeihin ja keskusta-alueille pääsystä perittävistä tietulleista. Tällaiset toimet ovat huomattavan mutkikkaita, mutta niiden avulla voidaan edistää oleellisesti mm. kaupunkiliikennesuunnitelmien yhtenäisyyttä ja keskitettyjen intermodaalisten maksujärjestelmien kehittämistä.

22.

puoltaa voimakkaasti kaluston standardointia ja sertifiointia koskevan eurooppalaisen aloitteen käynnistämistä. Sen yhteydessä kiinnitetään huomiota turvallisuuteen, mukavuuteen (mm. melu, tärinä), verkkojen yhteentoimivuuteen, esteettömyyteen liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta, liikenteen kestävyyteen ja moottoritekniikan ”puhtauteen” hiilitaseen arvioinnin perusteella.

23.

pitää erittäin kannatettavana, että huomattava osa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman johdosta vapautettavista määrärahoista kohdennetaan sellaisten meneillään olevien kaupunkiliikenteen investointien ja hankkeiden rahoittamiseen, joille voidaan ohjata rahoitusta välittömästi. Edellytyksenä on, että investoinneilla tuetaan EU:n ympäristötavoitteiden ja sosioekonomisten tavoitteiden saavuttamista.

24.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään kyseisten toimien sekä EU:n muiden politiikkojen, kuten ympäristöpolitiikan, kestävää kaupunkikehitystä tukevan politiikan, kaupunkien ulkopuolista matkustaja- ja tavaraliikennettä koskevan politiikan, ilmastopolitiikan ja aluepolitiikan, yhteensovittamista paikallistasolla.

25.

toistaa kehotuksensa siitä, että unionitasolle tulee luoda järjestelmä, jonka avulla kaupunkiliikennesuunnitelmien edistymisestä saadaan palautetta ja esimerkkejä muiden kaupunkien käyttöön. Prosessi olisi käynnistettävä unionin rahoittamalla vertailututkimuksella, jossa tarkastellaan eri puolilla unionia sijaitsevia kaupunkeja ja niiden tapoja vähentää ruuhkia, ottaa ympäristö entistä paremmin huomioon ja tarjota aiempaa kestävämmällä pohjalla olevia liikkumismuotoja, motorisoimattomat liikkumismuodot mukaan luettuina.