23.2.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 45/9

---

Medialukutaito digitaalisessa maailmassa

P6_TA(2008)0598

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2008 medialukutaidosta digitaalisessa maailmassa (2008/2129(INI))

(2010/C 45 E/02)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä,

—

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/65/EY televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY (1) muuttamisesta ja erityisesti direktiivin 2007/65/EY johdanto-osan 37 kappaleen sekä direktiivin 89/552/ETY 26 artiklan,

—	ottaa huomioon 11. toukokuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 854/2005/EY Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta (2),

—	ottaa huomioon 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1718/2006/EY Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007) (3),

—	ottaa huomioon 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/952/EY alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen (4),

—	palauttaa mieleen 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY elinikäisen oppimisen avaintaidoista (5),

—	ottaa huomioon 20. joulukuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Medialukutaito digitaalisessa ympäristössä — Eurooppalainen toimintamalli” (KOM(2007)0833),

—	ottaa huomioon komission työasiakirjan tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa (SEC(2007)0032),

—	ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”i2010 — Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” (KOM(2005)0229),

—	ottaa huomioon 20. marraskuuta 2002 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden keskittymisestä (6),

—	ottaa huomioon 6. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman televisio ilman rajoja -direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 4 ja 5 artiklan soveltamisesta vuosina 2001–2002 (7),

—	ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman analogisista digitaalisiin radio- ja televisiolähetyksiin siirtymisestä: mahdollisuus Euroopan audiovisuaalipolitiikalle ja kulttuurien monimuotoisuudelle? (8),

—	ottaa huomioon 22. toukokuuta 2008 tehdyt neuvoston päätelmät monikulttuurisista taidoista (9) ja medialukutaitoon digitaalisessa ympäristössä sovellettavasta eurooppalaisesta lähestymistavasta (10),

—	ottaa huomioon Unescon vuonna 1982 antaman mediakasvatusta koskevan Grünwaldin julistuksen,

—	ottaa huomioon Unescon Pariisin toimintaohjelman eli vuonna 2007 annetut mediakasvatusta koskevat 12 suositusta,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean jäsenvaltioille antaman suosituksen REC(2006)12 lasten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä uudessa tieto- ja viestintäympäristössä,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0461/2008),

A.	katsoo, että tiedotusvälineet vaikuttavat yhteiskunnan arkeen ja politiikkaan; katsoo, että voimakas mediakeskittyminen saattaa vaarantaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden; pitää siksi medialukutaitoa keskeisenä poliittisen kulttuurin ja unionin kansalaisten aktiivisen osallistumisen kannalta,

B.

katsoo, että kaikenlaisten tiedotusvälineiden, audiovisuaalisten tai painettujen, perinteisten ja digitaalisten tiedotusvälineiden raja hämärtyy ja että eri tiedotusvälinemuodot lähentyvät toisiinsa teknisesti ja sisältönsä suhteen, ja katsoo, että uudet joukkotiedotusvälineet tunkeutuvat innovoivien tekniikoiden avulla yhä tuntuvammin kaikille elämänaloille ja että nämä uudet tiedotusvälineet edellyttävät tiedotusvälineiden käyttäjiltä yhä aktiivisempaa roolia ja että myös sosiaaliset yhteisöt, verkkopäiväkirjat ja videopelit ovat tiedotusvälineitä,

C.

pitää internetiä tiedotusvälineiden nuorten käyttäjien ensimmäisenä ja pääasiallisena tietolähteenä; katsoo, että heidän internet-taitonsa on räätälöity heidän erityisiin tarpeisiinsa ilman systemaattista jäsentelyä; toteaa, että aikuiset taas hankkivat tietonsa pääasiassa radiosta ja televisiosta sekä sanoma- ja aikakauslehdistä; katsoo, että medialukutaidon on siksi nykyisessä mediaympäristössä vastattava sekä uusien tiedotusvälineiden haasteisiin – etenkin siihen kytkeytyviin interaktiivisuuden ja luovan osallistumisen mahdollisuuksiin – että taitoihin, joita kansalaisten ensisijaisina tietolähteinään edelleen käyttämät perinteiset tiedotusvälineet edellyttävät,

D.	katsoo, että uudet viestintätekniikat saattavat hämmentää tottumattomampia käyttäjiä jäsentämättömän tiedon tulvalla, kun tietoja ei ole asetettu relevanttiuden mukaiseen järjestykseen, ja että tämä tietotulva voi muodostua yhtä suureksi ongelmaksi kuin tietojen puuttuminen,

E.	katsoo, että tietotekniikan ja tiedotusvälineiden käyttöä koskeva hyvä koulutus, jossa kunnioitetaan muiden vapauksia ja oikeuksia, parantaa selvästi kansalaisen ammatillista pätevyyttä ja edistää kansantalouden kannalta Lissabonin tavoitteiden saavuttamista,

F.

katsoo, että viestintätekniikoiden kattava saatavuus antaa jokaiselle mahdollisuuden välittää tietoja maailmanlaajuisesti, jolloin jokaisesta internetin käyttäjästä tulee potentiaalinen toimittaja, ja että riittävä medialukutaito on tarpeen sekä näiden tietojen ymmärtämisen että mediasisältöjen tuottamista ja levittämistä koskevan kyvyn kannalta, ja siksi tietokoneasioiden hallitseminen ei sinällään johda medialukutaidon paranemiseen,

G.	katsoo, että televiestintäverkkojen kehittämisessä ja tieto- ja viestintätekniikoiden edistymisessä on suuria eroja jäsenvaltioiden ja alueiden, etenkin syrjäisten alueiden ja maaseudun alueiden, välillä, mikä saattaa entisestään syventää digitaalista kuilua Euroopan unionissa,

H.

katsoo, että koulut ovat keskeisessä asemassa viestimään kykeneviä ja arviointikykyisiä ihmisiä koulutettaessa ja että jäsenvaltioiden ja alueiden mediakasvatuksessa ja tieto- ja viestintätekniikan omaksumisessa ja opetuskäytössä on suuria eroja ja että mediakasvatusta voivat antaa lähinnä opettajat, jotka ovat itse medialukutaitoisia ja joilla on vastaava koulutus alalta,

I.

pitää mediakasvatusta välttämättömänä, jotta saavutettaisiin laadukas medialukutaito, joka on tärkeä osa poliittista valistusta ja joka auttaa kansalaisia vahvistamaan toimintaansa aktiivisina kansalaisina ja valistaa heitä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan; katsoo lisäksi, että hyvin informoidut ja arviointi-kykyiset kansalaiset muodostavat moniarvoisen yhteiskunnan perustan ja että omia sisältöjä ja mediatuotteita luomalla saadaan valmiudet ymmärtää syvällisemmin ammattilaisten tuottamien sisältöjen periaatteita ja arvoja,

J.	katsoo, että ikäihmisten mediakasvatus ei ole yhtä vakiintunutta kuin nuorten ihmisten ja että ikäihmiset suhtautuvat usein pelokkaasti ja empien uusiin tiedotusvälineisiin,

K.	katsoo, että henkilötietojen turvallisuutta koskevat vaarat ovat yhä hienovaraisempia ja moninaisimpia, mikä merkitsee suurta riskiä tottumattomille käyttäjille,

L.	katsoo, että medialukutaito on välttämätön avaintaito tieto- ja viestintäyhteiskunnassa,

M.

katsoo, että tiedotusvälineet tarjoavat mahdollisuuden maailmanlaajuiseen viestintään ja maailman avoimuuteen, että ne ovat demokraattisten yhteiskuntien tukipilareita ja että ne välittävät tietämystä ja informaatiota, ja katsoo, että uudet digitaaliset tiedotusvälineet tuottavat myönteisiä osallistumis- ja luomismahdollisuuksia ja parantavat siten kansalaisten osallistumista poliittisiin prosesseihin,

N.	katsoo, että nykyinen tietotilanne ei riitä täsmällisen arvion antamiseen Euroopan unionin medialukutaidon nykytilasta,

O.	ottaa huomioon, että Unesco on korostanut medialukutaidon merkitystä esimerkiksi mediakasvatuksesta annetussa Grünwaldin julistuksessa (1982) ja Pariisin ohjelmassa (2007), jossa annettiin kaksitoista suositusta mediakasvatuksesta,

Peruslähtökohdat

1.   pitää edellä mainittua medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä annettua komission tiedonantoa myönteisenä, mutta katsoo, että medialukutaidon edistämistä koskevaa eurooppalaista lähestymistapaa on parannettava etenkin perinteisten tiedotusvälineiden mukaan ottamisen ja mediakasvatuksen merkityksen tunnustamisen yhteydessä;

2.   pitää neuvoston 22. toukokuuta 2008 monikulttuurisista taidoista tekemiä päätelmiä myönteisinä; odottaa, että jäsenvaltiot paneutuvat medialukutaidon edistämiseen, ja ehdottaa, että direktiivissä 89/552/ETY tarkoitettua yhteyskomiteaa vahvistetaan kasvatusalan asiantuntijoilla;

3.   kehottaa komissiota antamaan medialukutaitoa koskevan suosituksen ja kehittämään aihetta varten toimintasuunnitelman; kehottaa komissiota järjestämään vuonna 2009 audiovisuaalisia mediapalveluja käsittelevän yhteysryhmän kanssa kokouksen, jolla pyritään edistämään säännöllistä tietojenvaihtoa ja tehokasta yhteistyötä;

4.   pyytää audiovisuaalisten ja sähköisten viestintävälineiden sääntelystä vastaavia viranomaisia tekemään eri tasoilla yhteistyötä medialukutaidon kohentamiseksi; tunnustaa erityisen tarpeen kehittää kansallisella tasolla käytännesäännöt ja yhteisiä sääntelyaloitteita; korostaa, että kaikkien sidosryhmien on osallistuttava medialukutaidon eri puolia ja näkökohtia koskevaan järjestelmälliseen selvittämiseen ja säännölliseen analysointiin;

5.   suosittelee, että komissio hyödyntää lisäksi medialukutaitoa käsittelevää asiantuntijaryhmää mediakasvatusasioita koskevassa keskustelussa ja että ryhmä kokoontuisi säännöllisemmin ja kuulisi säännöllisesti kaikkien jäsenvaltioiden edustajia;

6.   on vakuuttunut, että politiikan ja media-alan toimijoiden, radio- ja televisioasemien ja media-alan yritysten ohella myös pienet paikalla toimivat instanssit, kuten kirjastot, kansalaisopistot, kansalais-, kulttuuri- ja tiedotusvälinekeskukset, täydennys- ja jatkokoulutusta tarjoavat laitokset, ja kansalaismediat (esim. yhteisön tiedotusvälineet), voivat edistää aktiivisesti medialukutaitoa;

7.   kehottaa komissiota direktiivin 89/552/ETY 26 artiklan mukaisesti kehittämään medialukutaitoa koskevia ilmaisimia, jotta medialukutaitoa kyetään edistämään pitkällä aikavälillä;

8.   toteaa, että medialukutaitoon kuuluvat valmiudet käyttää eri tiedotusvälineitä itsenäisesti, kyky ymmärtää tiedotusvälineiden eri näkökohtia ja sisältöjä ja arvioida niitä kriittisesti sekä taito viestiä itse mitä moninaisimmissa yhteyksissä ja tuottaa itse tiedotusvälineiden sisältöä ja välittää sitä edelleen; toteaa lisäksi, että kun käytettävissä on lukuisia lähteitä, kyse on ennen kaikkea valmiuksista suodattaa kohdennetusti informaatiota uusien tiedotusvälineiden tieto- ja kuvatulvasta ja jäsentää kyseinen informaatio;

9.   korostaa, että mediakasvatus on kuluttajille tiedottamisen päätekijä, joka mahdollistaa teollis- ja tekijänoikeuksia, kansalaisten aktiivista demokraattista osallistumista ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämistä koskevien kysymysten valistuneen ja perehtyneen käsittelyn;

10.   kannustaa komissiota kehittämään medialukutaidon edistämistä koskevaa politiikkaa yhteistyössä unionin kaikkien elinten sekä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa sekä tehostamaan yhteistyötä Unescon ja Euroopan neuvoston kanssa;

Kohderyhmät ja tavoitteet

11.   korostaa, että mediakasvatustoimet on kohdistettava kaikkiin kansalaisiin – lapsiin, nuoriin, aikuisiin, ikäihmisiin ja vammaisiin;

12.   korostaa, että medialukutaidon hankkiminen alkaa kotoa, jossa opitaan saatavilla olevien mediapalvelujen valintaa – korostaen tässä yhteydessä vanhempien mediakasvatuksen merkitystä, sillä he ovat ratkaisevassa asemassa lasten mediankäyttötottumusten kehittymisen kannalta – ja jatkuu koulussa ja elinikäisen oppimisen prosessissa, ja jota tukevat omilla toimillaan kansalliset viranomaiset sekä hallinto- ja sääntelyviranomaiset sekä media-alan ammattilaisten ja laitosten toiminta;

13.   toteaa, että mediakasvatuksen tavoitteina ovat tiedotusvälineiden ja niiden sisältöjen asiantunteva ja luova käsittely, mediatuotteiden kriittinen analysointi, tiedotusvälinealan toiminnan ymmärtäminen ja tiedotusvälineiden sisällön itsenäinen tuottaminen;

14.   suosittelee, että mediakasvatuksessa valistettaisiin tiedotusvälineiden käyttöä koskevista tekijänoikeuksista ja teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen merkityksestä etenkin internetin osalta, tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta sekä tietoja koskevista itsemääräämisoikeuksista; korostaa, että uusien tiedotusvälineiden käyttäjiä on valistettava tietoturvaa ja henkilötietojen suojaamista koskevista vaaroista ja väkivallan riskeistä internetiä käytettäessä;

15.   muistuttaa, että mainonta on hyvin yleistä tiedotusvälineiden tarjoamien palvelujen yhteydessä; korostaa, että medialukutaidon yhteydessä olisi tarjottava perusteet mainonnassa käytettyjen välineiden ja käytänteiden arviointiin;

Tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden takaaminen

16.   edellyttää, että eurooppalaisessa politiikassa kavennetaan jäsenvaltioiden keskinäistä sekä maaseudun ja kaupunkien välistä digitaalista jakoa kehittämällä tieto- ja viestintäinfrastruktuuria ja erityisesti järjestämällä laajakaistayhteydet harvaan asutuille alueille;

17.   toteaa, että internetin laajakaistayhteyksien järjestäminen kuuluu julkisiin palveluihin ja että laajan ja laadukkaan tarjonnan ja kohtuullisten hintojen on kuuluttava sen tyypillisiin piirteisiin, ja edellyttää, että jokaisen kansalaisen on voitava käyttää edullista laajakaistayhteyttä;

Mediakasvatus kouluissa ja opettajankoulutuksessa

18.   korostaa, että mediakasvatus olisi sisällytettävä kaikille lapsille annettavaan viralliseen opetukseen ja että siitä olisi tehtävä kiinteä osa kaikkien opetustasojen opetussuunnitelmaa;

19.   edellyttää, että medialukutaidosta tehdään elinikäisen oppimisen eurooppalaisessa viitekehyksessä suosituksen 2006/962/EY mukainen yhdeksäs avaintaito;

20.   suosittelee, että mediakasvatuksen olisi oltava mahdollisimman käytännönläheistä ja että se olisi kytkettävä taloutta, politiikkaa, kirjallisuutta, yhteiskuntaa, taiteita ja tietotekniikkaa koskeviin oppiaineisiin, ja ehdottaa mediakasvatus-erityisaiheen luomista sekä oppiaineiden rajat ylittävää lähestymistapaa yhdistettynä koulujen ulkopuolisiin hankkeisiin;

21.   suosittelee, että koulutuslaitokset antavat käytännön koulutusta medialukutaidosta perehdyttämällä mediatuotteisiin (painetut tiedotusvälineet, audiovisuaaliset tiedotusvälineet ja uudet tiedotusvälineet) ja ottavat tällöin mukaan koululaiset ja opettajat;

22.   kehottaa komissiota sen toteuttaessa aikomuksensa laatia medialukutaitoa koskevat ilmaisimet sisällyttämään siihen sekä kouluopetuksen laadun että itse opetushenkilökunnan kouluttamisen;

23.   toteaa, että pedagogisten ja koulutuspoliittisten seikkojen ohella myös tekninen välineistö ja uusien tekniikoiden saatavuus ovat ratkaisevassa asemassa, ja korostaa, että koulujen infrastruktuuria on kohennettava selvästi, jotta kaikilla koululaisilla olisi tietokoneita ja internet käytettävissään ja jotta he voisivat saada niitä koskevaa opetusta;

24.   korostaa, että erityisopetusta tarjoavissa kouluissa annettava mediakasvatus on erityisen tärkeää, sillä tiedotusvälineillä on monien vammojen yhteydessä merkittävä asema viestinnän esteitä poistettaessa;

25.   suosittelee, että kaikkien opiskelujaksojen opettajien koulutukseen sisällytetään mediakasvatusta koskevia opintokokonaisuuksia, jotta koulutus olisi intensiivistä; kehottaa siksi toimivaltaisia kansallisia viranomaisia välittämään kaikkien oppiaineiden ja kaikkien koulutyyppien opettajille tietoja audiovisuaalisten opetusvälineiden käytöstä ja mediakasvatuksen ongelmista;

26.   korostaa, että jäsenvaltioiden on vaihdettava säännöllisesti tietoja, parhaita käytänteitä sekä koulutuksen pedagogisia metodeja;

27.   kehottaa komissiota kohdentamaan Media 2007 -ohjelmaa seuraavissa ohjelmissa itsenäisen osuuden medialukutaidon edistämiseen, sillä nykymuotoinen ohjelma ei juuri edistä medialukutaitoa; kannattaa lisäksi komission ehdotusta uuden Media Mundus -ohjelman kehittämisestä audiovisuaalialan kansainvälistä yhteistyötä varten; edellyttää medialukutaidon ottamista näkyvämmin esille EU:n muissa tukiohjelmissa ja erityisesti elinikäistä oppimista, verkkopohjaista ystävyyskoulutoimintaa (eTwinning) ja internetin turvallisempaa käyttöä koskevissa ohjelmissa ja Euroopan sosiaalirahastossa;

Ikäihmisten mediakasvatus

28.   korostaa, että ikäihmisiä koskeva mediatyö on hoidettava paikoissa, joissa he oleskelevat, kuten erilaisissa seuroissa, vanhain- ja hoitokodeissa, tukiasunnoissa, vapaa-ajan- ja harrasteryhmissä, aloiteryhmissä tai vanhuspiireissä;

29.   toteaa, että digitaalinen verkko tarjoaa erityisesti ikäihmisille mahdollisuudet viestiä arjessa ja elää itsenäisesti mahdollisimman pitkään;

30.   muistuttaa, että iäkkäille kohdistetussa mediakasvatuksessa on otettava huomioon heidän ympäristönsä ja kokemuksensa sekä se, miten he käyttävät tiedotusvälineitä;

*

* *

31.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

---

(1)  EUVL L 332, 18.12.2007, s. 27.

(2)  EUVL L 149, 11.6.2005, s. 1.

(3)  EUVL L 327, 24.11.2006, s. 12.

(4)  EUVL L 378, 27.12.2006, s. 72.

(5)  EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(6)  EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 205.

(7)  EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 117.

(8)  EUVL C 296 E, 6.12.2006, s. 120.

(9)  EUVL C 141, 7.6.2008, s. 14.

(10)  EUVL C 140, 6.6.2008, s. 8.

---