19.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 279/40

—

ottaa huomioon neuvoston 20. toukokuuta 1999 antaman päätöslauselman naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen (1),

—

ottaa huomioon neuvoston 26. kesäkuuta 2001 antaman päätöslauselman tieteen ja yhteiskunnan välisistä suhteista sekä naisista tieteen alalla (2),

—

ottaa huomioon neuvoston 27. marraskuuta 2003 antaman päätöslauselman naisten ja miesten yhtäläisestä pääsystä ja osallistumisesta osaamisyhteiskuntaan kasvun ja innovaatioiden edistämiseksi (3),

—

ottaa huomioon neuvoston 18. huhtikuuta 2005 tekemät päätelmät eurooppalaisen tutkimusalueen tieteen ja teknologian tutkijavoimavarojen vahvistamisesta,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY (4) (tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma),

—

ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta 23. syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/73/EY (5),

—

ottaa huomioon komission 4. joulukuuta 2001 esittämän tiedonannon ”Toimintasuunnitelma — Tiede ja yhteiskunta” (KOM(2001)0714),

—

ottaa huomioon komission työasiakirjan aiheesta naisten osallistuminen tieteelliseen tutkimukseen: huippuosaaminen ja innovointi – sukupuolten tasa-arvo tieteessä (SEC(2005)0370),

—

ottaa huomioon komission vihreän kirjan ”Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat” (KOM(2007)0161) ja siihen liittyvän komission työasiakirjan (SEC(2007)0412),

—

ottaa huomioon 3. helmikuuta 2000 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta ”Naiset ja tiede: Naiset mukaan rikastuttamaan Euroopan tutkimustoimintaa” (6),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2004 antamansa päätöslauselman työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta (7),

—

ottaa huomioon komission 1. maaliskuuta 2006 antaman tiedonannon naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmasta 2006–2010 (KOM(2006)0092) ja 13. maaliskuuta 2007 aiheesta antamansa päätöslauselman (8),

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman sääntelykehyksestä nuorten naisten perhe-elämän ja opiskeluajan yhteensovittamistoimenpiteiksi Euroopan unionissa (9),

—

ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa (10),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A6-0165/2008),

A.

ottaa huomioon, että tutkimustoiminta on keskeisessä asemassa Euroopan unionin taloudellisen kehityksen kannalta ja että Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisesti Euroopan unionin olisi otettava palvelukseen 700 000 uutta tutkijaa,

B.

ottaa huomioon, että naistutkijoita on Euroopan unionissa hyvin vähän ja että julkisen ja korkeakoulusektorin tutkijoista keskimäärin vain 35 prosenttia ja yksityisen sektorin tutkijoista keskimäärin vain noin 18 prosenttia on naisia,

C.

ottaa huomioon, että yleisesti hyväksytään, että monimuotoisuus lisää luovuutta liike-elämässä ja että saman voisi kuvitella pätevän tutkimuksessakin,

D.

ottaa huomioon, että naisten osuus yliopistojen korkeimmissa viroissa on harvoin yli 20 prosenttia ja että miehet saavat professuurin tai muun vastaavantasoisen viran kolme kertaa naisia todennäköisemmin,

E.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioissa on edelleen tarjolla vain vähän sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja tutkijoiden tutkinnosta, tieteenalasta ja iästä,

F.

ottaa huomioon, että miestutkijoihin verrattuna naistutkijoilla on useammin vaikeuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa,

G.

ottaa huomioon, että tieteellisissä johtoasemissa naisia on edelleenkin merkittävän vähän,

H.

katsoo, etteivät naiset ole tasapainoisen sukupuolipolitiikan toteuttamisen kannalta riittävän hyvin edustettuina yliopistojen päätöksentekoelimissä,

I.

ottaa huomioon, ettei useimmissa maissa ole saatu aikaan naisten tasa-arvoista edustusta tieteellisissä neuvottelukunnissa,

J.

ottaa huomioon, että edellä mainittuun tasa-arvon etenemissuunnitelmaan 2006–2010 liittyvässä toiminnassa painopistealueena on naisten ja miesten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon ja tavoitteena se, että vuoteen 2010 mennessä julkisen sektorin tutkijoista 25 prosenttia on naisia,

K.

ottaa huomioon, että sukupuolten välistä tasapainoa ei ole saavutettu Euroopan tutkimusneuvostossa (ERC), jonka tieteellisessä neuvostossa on 5 naista ja 22 miestä,

L.

ottaa huomioon, että vaikka EU:n opiskelijoista yli puolet on naisia ja he suorittavat 43 prosenttia EU:n tohtorintutkinnoista, vain 15 prosenttia ylimmistä korkeakoulu- ja yliopistoviroista on naisten hallussa, ja siten heillä on tutkimustoimintaa koskevissa päätöksentekoelimissä merkittävästi vähemmän vaikutusvaltaa,

M.

katsoo, että komission kertomus vuodelta 2008 ”Mapping the Maze: Getting More Women to the Top in Research” osoittaa, että vaikka avoimet ja oikeudenmukaiset arviointi- ja ylennysmenettelyt ovatkin tarpeellisia välineitä, ne eivät sinällään riitä: kulttuurin muutos on tarpeen paremman sukupuolijakauman saavuttamiseksi tutkimusta koskevassa päätöksenteossa,

N.

ottaa huomioon, että tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa ei edellytetä pakollista sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevaa toimintasuunnitelmaa hanke-ehdotuksia varten,

O.

ottaa huomioon, että tutkimukset osoittavat, että nykyiset arviointi- ja työhönottojärjestelmät eivät ole sukupuolineutraaleja;

1.

kiinnittää jäsenvaltioiden huomion siihen, että Euroopan unionin koulutusjärjestelmät ylläpitävät edelleen sukupuolistereotypioita etenkin tutkimustoiminnan aloilla muun muassa luonnontieteissä;

2.

pitää äärimmäisen tärkeänä edistää tiedettä mielenkiintoisena alana kummallekin sukupuolelle jo varhaisesta iästä lähtien; kehottaa ottamaan tämän huomioon suunniteltaessa opetusmateriaalia ja opettajankoulutusta; kannustaa yliopistoja ja tiedekuntia analysoimaan valintajärjestelmiään mahdollisen implisiittisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän havaitsemiseksi ja korjaamaan valintajärjestelmiään vastaavasti;

3.

panee merkille, että erittäin suuri osa naistutkijoista luopuu vuosien kuluessa tiedeurastaan; katsoo, että tätä ilmiötä, jota kuvataan usein ”vuotava putki”-mallina (leaking pipeline), olisi analysoitava erilaisten mallien perusteella, veto–työntö-malli (push and pull factors model) mukaan luettuna; kehottaa asianomaisia viranomaisia ottamaan huomioon muun muassa työympäristön, roolimallit, kilpailun, liikkuvuusedellytykset ja perhevelvoitteet, kun ne pohtivat mahdollisia ratkaisuja;

4.

ottaa huomioon, että tavanomaiset lähestymistavat arvioida ”huippuosaamista” ja ”suorituskykyä” muun muassa julkaisujen määrän perusteella eivät välttämättä ole sukupuolineutraaleja vaan rajallisia, eikä niissä oteta huomioon käytettävissä olevia voimavaroja, kuten määrärahoja, tiloja, laitteita ja henkilökuntaa, tai jokaiselle tutkijalle tärkeitä ominaisuuksia, kuten kykyä koota tutkimusryhmä ja pitää sitä koossa ja kyky kouluttaa ryhmän uusia jäseniä;

5.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käsitteen ”hyvä tutkija” määritelmässä asianmukaisesti huomioon erot mies- ja naistutkijoiden tyypillisissä urakehityksissä; korostaa, että naistutkijat tuovat tutkimustoimintaan erilaisia näkökulmia ja tutkimusaihevalintoja;

6.

pitää valitettavana, että naisten tutkijanurassaan perhesyiden vuoksi pitämät tauot vaikuttavat kielteisesti heidän uramahdollisuuksiinsa, sillä useimmat miespuoliset tutkijat eivät pidä taukoja ja voivat siten saavuttaa jo nuorempana paremman aseman ja saada etumatkaa tuleviin uranäkymiin nähden; vaatii siten, että tarkasteltaessa ikää huippuosaamisen kriteerinä huomioon otetaan tutkijan perhetilanne ja huollettavien perheenjäsenten määrä; toivoo lisäksi, että kaikissa EU:n tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa otettaisiin käyttöön tohtorinkoulutukseen tarkoitettuja apurahoja, joihin sovellettaisiin äitiyslomaa koskevia kansallisia säännöksiä;

7.

korostaa, että apurahoja myönnettäessä sovellettavat ikärajat vaikuttavat haitallisesti nuoriin, joilla on huollettavanaan perheenjäseniä, ja että useimmat tällaisista nuorista ovat naisia; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tällaisissa tilanteissa tämä epäkohta voidaan korjata lainsäädäntötoimin, esimerkiksi niin, että apurahan hakemiselle asetettua takarajaa pidennetään vuodella kutakin sellaista vuotta kohden, jonka hakija on hoitanut huollettavanaan olevaa perheenjäsentä;

8.

toteaa, että liikkuvuus on yksi keskeinen tapa kehittyä ja edetä tutkijanuralla mutta liikkuvuutta ja perhe-elämää voi olla vaikea sovittaa yhteen, minkä vuoksi tilannetta pitäisi helpottaa toteuttamalla asianmukaisia poliittisia toimenpiteitä;

9.

painottaa infrastruktuurin merkitystä kestävän työ- ja perhe-elämän tasapainottamisen helpottamisessa sekä tutkijanuran varmuuden parantamisen merkitystä;

10.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tilannetta integroimalla perhe-elämään liittyvät näkökohdat mahdollistamalla joustavat työajat, paremmat lastenhoitopalvelut ja sosiaaliturvan ulottumisen yli alueellisten rajojen; pyytää vanhempainlomaehtoja, jotka tarjoaisivat miehille ja naisille todellisen valinnanvapauden; korostaa, että perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen on sekä miesten että naisten velvollisuus;

11.

katsoo, että edellä mainitussa vuonna 2008 annetussa komission kertomuksessa ”Mapping the Maze: Getting More Women to the Top in Research” todetaan, että huipputason sitoutuminen on elintärkeää sukupuolten tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi tutkimuksen alalla ja että tällaista sitoutumista on osoitettava kansallisella ja institutionaalisella tasolla;

12.

kehottaa jäsenvaltiota tutkimaan sitä, mitkä seikat pienentävät naisten määrää yliopistojen sekä opetuksesta ja koulutuksesta vastaavien viranomaisten korkeimmissa viroissa heikentäen vakavasti heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa tutkimuksen alan päätöksentekoon Euroopan unionissa, sekä ehdottamaan sopivia ratkaisuja;

13.

rohkaisee yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yksityisyrityksiä hyväksymään ja toteuttamaan tasa-arvostrategioita työyhteisöissään sekä tekemään sukupuolivaikutusten arviointeja päätöksentekomenettelyissään;

14.

pyytää komissiolta tiedeyhteisön tietoisuutta lisääviä toimia ja poliittisilta päättäjiltä toimia yhtäläisten mahdollisuuksien puolesta tieteessä ja tutkimuksessa;

15.

pyytää komissiolta ja jäsenvaltioilta avoimempia työhönottomenettelyjä ja vetoaa komission ja jäsenvaltioiden velvollisuuteen varmistaa sukupuolten välinen tasapaino arviointilautakunnissa ja valintakomiteoissa ja kaikissa muissa komiteoissa sekä nimitetyissä lautakunnissa ja komiteoissa siten, että ei-sitovana tavoitteena pidetään sitä, että niiden kokoonpanosta vähintään 40 prosenttia on naisia ja vähintään 40 prosenttia miehiä;

16.

katsoo, että EU:n tavoite saada julkisen sektorin johtaviin tutkijantehtäviin naisia 25 prosenttia on kunnianhimoton ja riittämätön; muistuttaa komissiolle ja jäsenvaltioille, että sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa sitä, että naisia on vähintään 40 prosenttia;

17.

pyytää komissiota varmistamaan, että naisten osallistumiseen tieteellisiin tutkimusohjelmiin kiinnitetään huomiota tarjoamalla kohdistettua sukupuolitietoisuuskoulutusta päätöksentekoelimiin, arviointi-lautakuntiin ja valintakomiteoihin osallistuville sekä tarjouspyyntöjä ja tarjouksia laativille ja sopimusneuvotteluja käyville tahoille;

18.

kehottaa komissiota varmistamaan, että tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä tehtyjä tarjouksia arvioitaessa miesten ja naisten tasapainoisella edustuksella on myönteinen merkitys; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan samat järjestelyt kansallisissa ja alueellisissa ohjelmissaan;

19.

katsoo, että tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman ehdotus- ja arviointivaiheeseen kuuluvat sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevat toimintasuunnitelmat ovat keskeinen osa Euroopan unionin yleistä sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisstrategiaa ja sukupuolten tasa-arvopolitiikkaa; katsoo siten, että niiden olisi jäätävä erottamattomaksi osaksi EU:n tutkimusrahoitusta;

20.

uskoo vakaasti, että on otettava käyttöön erityisiä rekrytointia, koulutusta ja suhdetoimintaa koskevia toimenpiteitä, jotta edistettäisiin ja rohkaistaisiin naisia osallistumaan esimerkiksi teknologian, fysiikan, tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloille;

21.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan naistutkijoita kannustavia myönteisiä toimia ja kehittämään edelleen tuki- ja mentorijärjestelmiä sekä ylennyspolitiikkoja, joiden tavoitteet ovat selkeät; uskoo, että uraohjauksen tukirakenteiden kehittäminen ja etenkin naistutkijoille osoitettu neuvonta tuottaisi erityisen myönteisiä tuloksia;

22.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaita politiikkoja, joilla poistetaan sukupuolien välinen palkkakuilu; toteaa, että tieteen alalla samapalkkaisuuden periaatetta olisi sovellettava myös apurahoihin ja stipendeihin;

23.

pyytää komissiolta ja jäsenvaltioilta naistutkijoille suunnattuja tutkimusrahastoja naistutkijoiden rahoitusvajeeseen vastaamiseksi;

24.

korostaa, että on tärkeää kannustaa nuoria naisia valitsemaan tutkijanura, ja ehdottaa, että komissio ja jäsenvaltiot tekevät tämän tekemällä naistutkijoita tunnetuksi roolimalleina ja hyväksymällä ja ottamalla käyttöön muita tätä tavoitetta tukevia toimia;

25.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tiedotuskampanjoita, joilla tytöille tarjotaan tietoa tieteellisistä ja teknisistä opinnoista ja heitä kannustetaan suorittamaan tieteellisiä ja teknisiä tutkintoja; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tiedon jakamista koskevia menettelyjään, sillä eri jäsenvaltioissa on tarjolla hyvin erilaisia kouluttautumisvaihtoehtoja;

26.

kiinnittää huomiota siihen, että yliopistoissa tarvitaan erityisiä ohjelmia, joilla lisätään nuorten tyttöjen ja naisten kiinnostusta tieteellistä uraa kohtaan;

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään ohjelmia, joilla nuoria naistutkijoita valmennetaan ja kannustetaan osallistumaan tutkimusohjelmiin ja hakemaan apurahoja, jotta heitä autetaan pysymään yliopistomaailmassa ja tutkimuksen parissa;

28.

pitää myönteisenä eurooppalaisten ja kansallisten kansalaisjärjestöjen ja virastojen toimintaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa naisten osallistumista tieteelliseen tutkimukseen ja lisätä naistutkijoiden määrää päätöksentekoelimissä;

29.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan edelleen naistutkijoiden verkottumista kansallisella, alueellisella ja EU:n tasolla, sillä verkottumisen on todettu olevan keskeinen keino lisätä naisten vaikutusvaltaa, jotta houkutellaan uusia naistutkijoita tieteelliselle uralle ja kannustetaan nykyisiä naistutkijoita osallistumaan poliittiseen keskusteluun ja siten edistämään urakehitystään;

30.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.