19.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 41/14

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012”(KOM(2007)0062) sekä liitteenä olevat komission valmisteluasiakirjat (SEK(2007)0214, SEK(2007)0215 ja SEK(2007)0216),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 2, 136, 137, 138, 139, 140, 143 ja 152 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (1) ja erityisesti sen 27, 31 ja 32 artiklan,

—

ottaa huomioon työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset ja suositukset,

—

ottaa huomioon toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12. kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (2)(puitedirektiivi) sekä sen yksittäiset direktiivit,

—

ottaa huomioon työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä 18. syyskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/54/EY (3),

—

ottaa huomioon neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi 20. kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/30/EY, (4),

—

ottaa huomioon 8. ja 9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutumisesta: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006 (5),

—

ottaa huomioon 24. helmikuuta 2005 antamansa päätöslauselman työterveyden ja -turvallisuuden edistämisestä (6),

—

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman suosituksesta komissiolle eurooppalaisten terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaamiseksi veren kautta tarttuvilta infektioilta, jotka johtuvat neulojen aiheuttamista loukkaantumisista (7),

—

ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman ihmisarvoisesta työstä kaikille (8),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista (9),

—

ottaa huomioon kirjallisen kannanoton 29. maaliskuuta 2007 hepatiitti C -tartuntoihin (10),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0518/2007),

A.

ottaa huomioon, että työterveys- ja työturvallisuusnormien laadun ja taloudellisten saavutusten välillä on myönteinen yhteys tarkasteltaessa yleisiä tuloksia, poissaoloja, työntekijöiden vaihtuvuutta, työntekijöiden motivaatiota, parantunutta yrityskuvaa ja tuottavuutta,

B.

ottaa huomioon, että kilpailukykyisimmät taloudet ovat työterveys- ja työturvallisuustilastojen kärjessä ja että terveyden ja turvallisuuden korkeatasoinen suojelu vaikuttaa myönteisesti julkiseen talouteen sosiaaliturvamaksujen säästymisen ja paremman tuottavuuden vuoksi; ottaa huomioon, että työterveys ja -turvallisuus edistävät työntekijöiden tuottavuutta, suorituskykyä ja hyvinvointia ja että ne tuovat myös säästöjä koko yhteiskunnalle ja kansantaloudelle,

C.

katsoo, että työntekijöiden suojelun lisäämiseksi on tarpeen lisätä tutkimusta tiettyjen työtehtävien pitkäaikaisista vaikutuksista terveyteen, sillä jotkut sairaudet puhkeavat vasta useiden vuosien päästä siitä, kun työtehtävät on suoritettu,

D.

ottaa huolestuneena huomioon, että työtapaturmien ja työperäisten sairauksien lukumäärä ei ole laskenut tasaisesti kaikkien työssäkäyvien kesken, sillä tiettyjen työntekijäryhmien (esimerkiksi siirtotyöläiset, epävarmassa työsuhteessa olevat työntekijät, naiset, nuoret ja ikääntyneet työntekijät), tiettyjen yritysten (erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja mikroyritykset), tiettyjen alojen (varsinkin rakennus-, kalatalous-, maatalous- ja kuljetusala) ja tiettyjen jäsenvaltioiden osalta työtapaturmien ja työperäisten sairauksien lukumäärä on huomattavasti korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin,

E.

katsoo, että työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteiden tulee olla johdonmukainen osa yrityskulttuuria ja että tämän kulttuurin tulee kulkea käsi kädessä työntekijöiden ja johdon elinikäisen oppimisen kanssa,

F.

ottaa huomioon, että johdonmukaisesti yrityksissä toteutetulla työterveys- ja työturvallisuusajattelulla voidaan edistää työterveys- ja työturvallisuusmenetelmien täytäntöönpanoa ilman byrokratiaa, mikä tehostaisi työterveyssuojelua,

G.

katsoo, että lepojaksot ovat erittäin tärkeitä työterveyden ja työturvallisuuden korkeatasoisen suojelun kannalta,

H.

ottaa huomioon, että ILO:n arvioiden mukaan EU:ssa kuoli vuonna 2006 noin 167 000 ihmistä työhön liittyvien tapaturmien tai sairauksien takia ja että työn laadun ja tuottavuuden parantamista koskevassa komission tiedonannossa olevan arvion mukaan vuosittain 300 000 työntekijää saa eriasteisia pysyviä vammoja,

I.

ottaa huomioon, että todellisen työterveys- ja työturvallisuusstrategian tulisi rakentua seuraavien välineiden sopivasta käytöstä: kunnollinen tiedottaminen, keskitetty koulutus, riittävät ennalta ehkäisevät palvelut ja kampanjat, sosiaalinen vuoropuhelu työntekijöiden kesken ja työntekijöiden osallistuminen, riittävä lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano, erityisten ryhmien, alojen ja yritysten tarpeisiin mukautuminen, tehokkaat tarkastukset ja tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset,

J.

katsoo, että ikääntyvien työntekijöiden tulisi säilyttää terveytensä, työkykynsä ja työllistyvyytensä niin pitkään kuin mahdollista ja että on ryhdyttävä asiaa koskeviin toimenpiteisiin,

K.

katsoo, että tarkastukset ovat tärkeässä asemassa nykyisen lainsäädännön toimeenpanossa ja näin ollen hyväksikäytön estämisessä työpaikoilla ja siten ihmisarvoisen työn edistämisessä; katsoo, että tarkastajia on tuettava jäsenvaltioiden tarkastajien entistä tiiviimmällä yhteistyöllä ja tietojen vaihdolla,

L.

katsoo, että riskinarviointia yrityksissä ei voida pitää kertaluontoisena toimintona, vaan se tulee tehdä säännöllisesti ja mukauttaa uusiin olosuhteisiin ja/tai riskeihin; katsoo, että riskinarvioinnin puutuminen tai puutteellinen toteuttaminen on lainvastaista ja yksi suurimmista syistä työtapaturmiin ja työperäisiin sairauksiin,

M.

ottaa huomioon, että tilastoja tulipalojen vaikutuksista työterveyteen ja -turvallisuuteen ei ole saatavilla,

N.

ottaa huomioon, että terveydenhoitoalan työntekijöillä on riski saada yli 20 hengenvaarallista virusta, muun muassa hepatiitti B, hepatiitti C ja HIV/aids,

O.

ottaa huomioon, että yksi Lissabonin strategian tavoitteista on nostaa yleinen työllisyysaste 70 prosenttiin, naisten työllisyysaste 60 prosenttiin ja vanhempien työntekijöiden työllisyysaste 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä; ottaa huomioon, että kroonisista tai pitkäaikaisista sairauksista kärsineet työntekijät eivät usein palaa töihin, vaikka heidät on määritelty työkykyisiksi, ja että töihin palaavat henkilöt kohtaavat moninkertaista syrjintää esimerkiksi tulojen vähenemisen muodossa; ottaa huomioon, että näin tapahtuu etenkin syöpäpotilaille, sillä useiden äskettäisten tutkimusten mukaan viidennes kaikista entisistä rintasyöpäpotilaista ei enää palaa töihin, vaikka he olisivat siihen kykeneväisiä,

P.

ottaa huomioon, että naisten osuus ”pimeillä” vakuuttamattomilla työmarkkinoilla työskentelevistä on suurempi kuin miesten, millä on väistämättä merkittäviä vaikutuksia naisten työterveys- ja työturvallisuusolosuhteisiin,

Q.

ottaa huomioon, etteivät naiset ja miehet muodosta homogeenistä ryhmää, joten työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi laadittavat strategiat ja toimenpiteet on erityisesti sovitettava tiettyjen työpaikkojen mukaan ottaen huomioon, että jotkut tekijät saattavat vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavalla;

1.

on tyytyväinen komission kunnianhimoiseen tavoitteeseen, jonka mukaan työtapaturmia vähennetään keskimäärin 25 prosentilla koko EU:ssa; tunnustaa, että luku saattaa vaihdella maittain erilaisten lähtökohtien vuoksi, mutta pitää kuitenkin tärkeänä mitattavissa ja arvioitavissa olevia selkeitä ja hyvin kohdennettuja toimenpiteitä sekä aikataulua ja taloudellisia sitoumuksia; kehottaa näiden puuttuessa komissiota laatimaan Euroopan parlamentille kertomuksen ajanjaksoa 2007–2012 koskevan strategian edistymisestä sen toteuttamisen puolivälissä;

2.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon eriarvoisuuden paitsi jäsenvaltioiden välillä myös yksittäisissä jäsenvaltioissa ja sitoutumaan sen vähentämiseen;

3.

on tyytyväinen komission ehdotukseen käyttää ei-sitovia välineitä tilanteissa, joissa sitovat lait eivät ole toteuttamiskelpoisia tai asianmukaisia, mikä antaa jäsenvaltioille tarpeeksi liikkumavaraa löytää ratkaisuja, joilla terveys- ja turvallisuusasioita voidaan parantaa parhaiten jäsenvaltioiden omissa erityisolosuhteissa;

4.

on tyytyväinen komission päätökseen painottaa sääntelyn yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä ja muistuttaa, että samalla kun yksinkertaistamisella tarjotaan parempia etuja kansalaisille, sekä työnantajat että työntekijät voivat sen ansiosta keskittyä byrokraattisten menettelyjen sijaan terveys- ja turvallisuusasioiden käytännön hallinnointiin parempien terveys- ja turvallisuusolojen varmistamiseksi; pitää erittäin tärkeänä, että tällainen yksinkertaistaminen ei millään tavoin heikennä työntekijöiden saaman suojan tasoa;

5.

kehottaa komissiota asettamaan strategiansa puitteissa etusijalle erityisen riskialttiit toimet ja/tai alat, kuten metalli-, rakennus-, sähkö- ja metsätyöalan;

6.

kehottaa komissiota ottamaan Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston kiinteämmin osaksi tätä menettelyä ja erityisesti pyytämään kyseiseltä virastolta arviointia siitä, millä aloilla työtapaturmien ja työperäisten sairauksien riski on suurin ja miten siihen voidaan vastata tehokkaasti;

7.

on erittäin tyytyväinen siihen, että komissio on keskittänyt huomionsa pk-yritysten auttamiseen niiden työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttämisessä, ja tukee täysimääräisesti tätä toimintatapaa;

8.

pahoittelee, että komission tiedonannossa ei aseteta tavoitteita ammattitautien vähentämiselle, mutta ymmärtää, että ammattitauteja on vaikea mitata; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan nykyisten tilastollisten menetelmien käyttöä ja toteutusta, jotta voitaisiin tunnistaa ammattitaudit ja erityisesti työhön liittyvät syöpätapaukset asianmukaisesti ja jotta voitaisiin asettaa niiden vähentämistä koskevia tavoitteita; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta korvata Eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta annettu komission suositus 2003/670/EY (11) direktiivillä;

9.

korostaa tarvetta ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvo käsiteltäessä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia kysymyksiä ja pitää myönteisenä komission aloitetta, jossa kehotetaan valmistelemaan erikoisia menetelmiä vaikutusten arvioimiseksi työterveyden ja työturvallisuuden alalla sukupuolispesifisyyden osalta; kritisoi kuitenkin sitä, että komissio ei ota riittävästi huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökohtia tiedonannossaan eikä ”yhteisön strategian tavoitteissa vuosina 2007–2012” tai ”vaikutusten arvioinnissa”;

10.

kehottaa komissiota arvioimaan sukupuolen mukaan eriteltyjen tilastotietojen saatavuutta yhteisön tasolla kuolemaan johtavista ja muista ammattitaudeista;

11.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan nykyiset työterveys- ja työturvallisuusdirektiivit täytäntöön niin, että otetaan entistä paremmin huomioon sukupuolinäkökohdat, ja suorittamaan näiden direktiivien sukupuolivaikutusten arvioinnin;

12.

korostaa, että työntekijöiden sairastamisen tai työtapaturman jälkeen on olennaisen tärkeää antaa heille kuntoutusta ja sopeuttaa heidät takaisin työelämään; on tyytyväinen erityiseen huomioon, jota on kiinnitetty kuntouttamiseen ja sopeuttamiseen takaisin työelämään, sillä ne on asetettu painopistealoiksi myös kansallisissa strategioissa; pitää tärkeänä sitä, että hallitukset takaavat terveys- ja turvallisuusstrategioissaan velvollisuuden niiden henkilöiden työpaikan säilyttämiseen (koulutuksen, tehtävien uudelleenjaon jne. avulla), jotka ovat kärsineet henkisestä tai fyysisestä sairaudesta työelämänsä aikana;

13.

kehottaa komissiota keräämään enemmän numerotietoa ja muuta tietoa kroonisista sairauksista kärsivistä työntekijöistä ja analysoimaan heidän työolonsa sekä laatimaan peruskirjan syöpäpotilaiden ja muiden kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi työpaikalla, jotta yritykset velvoitettaisiin mahdollistamaan potilaiden työssäkäynti hoidon aikana ja työmarkkinoille paluu hoidon päätyttyä;

14.

ilmaisee syvän huolensa tilapäisille, määräaikaisille ja epäpäteville työntekijöille tapahtuvien onnettomuuksien suuresta määrästä, joka on joissakin jäsenvaltioissa ainakin kaksinkertainen verrattuna muiden työntekijöiden onnettomuuksien määrään; tunnustaa samalla, että on olemassa yhteys näiden työntekijäryhmien ja heidän työllistymisensä rakennusalan kaltaisille korkeamman riskiryhmän toimialoille välillä; huomauttaa, että määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä 25. kesäkuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/383/ETY (12) vahvistetaan se yleinen sääntö, että tilapäisillä työntekijöillä on samat työterveyttä koskevat oikeudet kuin vakituisilla työntekijöillä, mutta katsoo, että direktiivillä ei säädetä tietyistä mekanismeista, joilla periaatetta voitaisiin soveltaa käytännössä; kehottaa komissiota puuttumaan näihin epäkohtiin mahdollisimman pikaisesti;

15.

panee myös merkille epätyypillisten työsopimusten kasvavan määrän ja korostaa, että niiden ehdot eivät saa aiheuttaa työntekijöiden ja sopimuspuolten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä;

16.

kehottaa toteuttamaan toimia, joilla huolehditaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien, esimerkiksi kodeissa sairaita henkilöitä hoitavien, naisten turvallisuutta ja terveyttä koskevista oikeuksista;

17.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon väestönmuutoksen seuraukset työterveyteen ja työturvallisuuteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita erityisesti vahvistamaan ennaltaehkäiseviä toimia ja ottamaan käyttöön menetelmiä, joilla pyritään puuttumaan terveysongelmiin erityisesti ergonomian ja työpaikan suunnittelun avulla sekä menetelmillä ja aloitteilla, joiden tarkoituksena on ylläpitää ikääntyvien työntekijöiden motivaatiota, työkykyä ja terveyttä;

18.

ottaa huomioon tieteellisesti todistetun yhteyden lisääntyvän työstressin ja siitä aiheutuvien sairauksien välillä erityisesti kroonisten sairauksien, sydän- ja verisuonisairauksien ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osalta;

19.

katsoo, että on erittäin tärkeää varmistaa nykyisten säädösten parempi soveltaminen työterveyden ja työturvallisuuden alalla, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikki mahdolliset keinot tämän saavuttamiseksi; katsoo, että olisi harkittava muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

20.

katsoo, että komissiolla ei ole riittäviä resursseja valvoa asianmukaisesti sitä, onko työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat direktiivit saatettu tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu tehokkaasti täytäntöön; katsoo, että komission tulisi hyödyntää kaikkia käytettävissään olevia keinoja, joihin kuuluu rikkomismenettelyn käyttö nykyistä useammin;

21.

huomauttaa, että työterveyden ja työturvallisuuden suojelun on koskettava kaikkia työntekijöitä Euroopan unionissa samalla tavalla, että tässä suojelussa on viime kädessä kyse ruumiillista koskemattomuutta koskevasta perusoikeudesta ja että terveyttä ja turvallisuutta koskevan lainsäädännön noudattamatta jättäminen vaarantaa työntekijöiden terveyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumisen ja saattaa johtaa alempaan suojelutasoon;

22.

kehottaa komissiota sitoutumaan työterveyteen ja työturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin samalla tavoin kuin ympäristön ollessa kyseessä;

23.

katsoo, että työsuojelutarkastukset ovat olennainen osa työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanoa,

24.

tunnustaa, että ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että strategialla

25.

korostaa jäsenvaltioiden vastuuta maksuttomien työterveyttä ja työturvallisuutta kansallisella tasolla käsittelevien teknisten asiakirjojen ja normien saatavuuden varmistamisessa;

26.

onnittelee komissiota tiedonantoon sisältyvistä koulutukseen liittyvistä ehdotuksista ja katsoo, että tämä on keskeinen tekijä ennaltaehkäisevän kulttuurin kehittämisessä ja että sen pitäisi olla työpaikan uuteen teknologiseen tilanteeseen mukautettu jatkuva prosessi, joka koskee myös niitä työntekijöitä, jotka palaavat työhön sairauden tai perhevelvollisuuksista johtuvan sapattivapaan jälkeen;

27.

katsoo, että työntekijöille ja työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaaville asiamiehille on tarjottava yksilöllistä ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusta työterveyden ja -turvallisuuden alalla ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä alihankintaan, tilapäistyöhön, osa-aikatyöhön, naisiin ja siirtotyöläisiin; katsoo, että kansallisia varoja ja EU:n varoja on edelleen käytettävä tähän tarkoitukseen;

28.

katsoo, että työnantajat olisi velvoitettava tarjoamaan lääkärikäynnit päivätyöläisille ja osa-aikaisille työntekijöille;

29.

pyytää komissiota käyttämään täysimääräisesti nykyiset yhteisön varat (erityisesti Euroopan sosiaalirahaston varat) työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviin asioihin (ennaltaehkäisevät toimet ja ennaltaehkäisyyn tähtäävän kulttuurin kehittäminen, tiedotus, ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen, työtapaturmasta tai työperäisestä sairaudesta kärsineiden työntekijöiden kuntoutus ja työhön sopeuttaminen) ja kohdistamaan ne erityisesti pk-yrityksiin; katsoo, että muita yhteisön varoja (esimerkiksi tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman varat) ja kansallisia varoja tulisi kohdistaa työperäisten sairauksien tutkimukseen;

30.

pitää kaivosteollisuudessa, metallintuotannossa, rauta- ja terästeollisuudessa sekä telakkateollisuudessa työskenteleviin henkilöihin kohdistuvien merkittävien vaarojen vuoksi tarpeellisena, että jäsenvaltiot ja komissio varaavat riittävät varat työterveyden ja työturvallisuuden takaamiseen tarvittavia investointeja varten;

31.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan järjestelmällisen, sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan lähestymistavan noudattamisen kehitettäessä kansallisia ja yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategioita sekä kerättäessä tilastotietoja, laadittaessa selvityksiä ja suoritettaessa työterveys- ja työturvallisuusasioita koskevaa tutkimusta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyödyntämään PROGRESS-ohjelman tässä asiassa, erityisesti sen miesten ja naisten tasa-arvoa koskevassa osassa, tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia;

32.

kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan taloudellisten kannusteiden antamista työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi, erityisesti verovähennyksiä tai turvallisten ja työterveys- ja työturvallisuussertifioitujen yritysten suosimista tarjouskilpailuissa, bonus-malus-järjestelmän käyttöönottoa vakuutuksissa ja sosiaaliturvamaksuissa sekä taloudellisten kannustimien tarjoamista vanhentuneiden tai vaarallisten laitteiden korvaamiseksi;

33.

ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltiot harkitsisivat mahdollisuutta liittää julkisiin hankintasopimuksiin tietyt terveys- ja turvallisuusnormit;

34.

ottaen huomioon meneillään olevat sosiaaliset ja taloudelliset muutokset, jotka vaikuttavat myös työmarkkinoihin ja muuttavat niitä, kehottaa komissiota kannustamaan hyvän työllisyyspolitiikan ja oikeuden-mukaisten työehtojen soveltamiseen ja kannustamaan työnantajia terveellisten elämäntapojen edistämiseen työpaikoilla työterveyden edistämisohjelmien, työpaikalla täytäntöönpantavien tupakointikieltojen ja tupakoivien työntekijöiden tupakoinnin lopettamista tukevien ohjelmien avulla ja varmistamaan toimintalinjojen johdonmukaisuuden suhteessa muihin alueisiin, erityisesti kansanterveyteen;

35.

kehottaa komissiota käynnistämään toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19. lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (13) tarkistamisen;

36.

katsoo, että asbestille altistumisesta johtuvat terveysongelmat tunnetaan hyvin ja että asbestia koskevaa yhteisön asetusta voidaan pitää hyväksyttävänä; painottaa, että asbestin Euroopassa aiheuttamien sairauksien esiintyvyyden ennustetaan olevan korkea vuosien ajan; kehottaa siksi komissiota järjestämään kuulemisen siitä, kuinka puuttua valtaviin työterveys- ja työturvallisuusongelmiin, jotka liittyvät asbestia sisältäviin rakennuksiin ja muihin rakennelmiin, kuten laivoihin, juniin ja koneisiin; kehottaa myös jäsenvaltioita luomaan kansallisia toimintasuunnitelmia asbestin vaiheittaiseksi poistamiseksi, mukaan lukien velvollisuudet kartoittaa asbestia sisältävät rakennukset ja poistaa asbestin turvallisesti käytöstä;

37.

pahoittelee, että Euroopan parlamentin toistuvista ja nimenomaisista pyynnöistä huolimatta komissio ei ole vielä tehnyt lainsäädännöllistä tarkistusta direktiiviin 2000/54/EY käsitelläkseen neuloista ja terävistä lääkinnällisistä tarvikkeista terveysalan työntekijöille aiheutuvia vakavia riskejä; kehottaa komissiota kiirehtimään vaikutusten arviointia tarjouspyynnön (2007/S 139-171103) avulla ja odottaa direktiivin asianmukaisen tarkistuksen hyväksymistä hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua vuoden 2009 puolivälissä Euroopan parlamentin päätöslauselman eurooppalaisten terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaamiseksi veren kautta tarttuvilta infektioilta, jotka johtuvat neulojen aiheuttamista loukkaantumisista, mukaisesti; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaiset ehkäisyyn ja seulontaan liittyvät toimet, jotta voitaisiin pienentää hepatiitti-C:n kaltaisten veren välityksellä leviävien tautien tartuntariskiä;

38.

pyytää komissiota näyttämään esimerkkiä terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden ehkäisyä koskevien EU:n menettelysääntöjen kehittämisessä ja niistä sopimisessa;

39.

pyytää komissiota parantamaan työterveyttä ja työturvallisuutta terveydenhoitoympäristössä, mukaan lukien hoitokodeissa, käynnistämällä terveydenhoitohenkilökunnan säännöllisiin tarkistuksiin kannustavia toimenpiteitä työpaikalla saatujen tai työpaikalla tarttuvien tautien, kuten MRSA-sairaalabakteerin, aikaisen havaitsemisen ja hoidon aloittamisen mahdollistamiseksi;

40.

on tyytyväinen jäsenvaltioille esitettyyn vaatimukseen kansallisten strategioiden laatimisesta; korostaa, että näitä strategioita olisi toteuttava samaan aikaan ja että niiden olisi käynnistyttävä samana vuonna, jotta kansallisia strategioita ja niiden tuloksia voitaisiin vertailla, ja katsoo, että niissä olisi myös asetettava selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja keskityttävä erityisesti pk-yrityksiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten siirtotyöläisiin, nuoriin ja ikääntyviin työntekijöihin, naisiin, tilapäisiin vuokratyöntekijöihin ja vammaisiin työntekijöihin;

41.

painottaa, että on tärkeää tehdä työpaikasta turvallinen ja esteetön vammaisille työntekijöille tarjoa-malla asianmukaiset asuinolot sekä erityisvarusteita, jotka on mukautettu käyttäjien henkilökohtaisia tarpeita vastaaviksi, ja vammaisten erityisesti vammansa takia tarvitsemia terveyspalveluja, mukaan lukien palveluja, jotka on suunniteltu vähentämään ja estämään uusien vammojen syntymistä;

42.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan puitedirektiiviä ja työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia nykyisiä määräyksiä täysimääräisesti kaikkiin työntekijöihin heidän oikeudellisesta asemastaan riippumatta ja muuttamaan lainsäädäntöä tiettyjen riskialttiiden ammattien suhteen, jos se on osoittautunut tehottomaksi, ja kehottaa ottamaan huomioon myös usein huomiotta jäävät ryhmät, kuten maataloustyöntekijät, terveydenhoitoalan työntekijät, ammattikuljettajat, kotiapulaiset ja kotona työtä tekevät sekä mahdollisesti sotilashenkilöstön; kehottaa myös varmistamaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (14) täysimääräisen soveltamisen ja täytäntöönpanon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös tarkastelemaan kaikkia vaihtoehtoja EU:n terveys- ja turvallisuusmääräysten soveltamisalan laajentamiseksi itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja vammaisille työntekijöille tarjottuihin tuettuihin työpaikkoihin;

43.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan vakavasti huomioon työterveyteen ja työturvallisuuteen kohdistuvat vaarat, jotka ovat nais- ja miestyöntekijöiden kohdalla erilaiset, ja turvaamaan erilaiset sosiaaliset ja materiaaliset perusrakenteet niiden torjumista varten;

44.

korostaa, että tarve analysoida riskejä, joita naisiin ja miehiin kohdistuu, ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, ei merkitse sellaisen menettelyn ottamista uudelleen käyttöön, joka perustuu suojelutarkoituksessa tapahtuvaan poissulkemiseen, eikä se tarkoita sitä, että naisille ja miehille kehitetään erilaiset työt;

45.

katsoo, että vaikka turvallisuutta koskevat työnantajan velvollisuudet rajoittuvat ainoastaan niihin henkilöihin, joihin työnantaja on oikeudellisesti sitoutunut työsopimuksella, työterveys- ja työturvallisuusmenettelyjen sisällyttämiseksi yritysten sosiaalista vastuuta koskevaan politiikkaan työnantajia tulisi mahdollisuuksien mukaan kannustaa tarkastelemaan alihankkijoidensa ja alihankintaketjunsa työterveys- ja työturvallisuusmenettelyjä;

46.

odottaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksia koskevan työmarkkinaosapuolten kuulemisen toisen vaiheen tuloksia ja kehottaa komissiota harkitsemaan direktiiviehdotusten tekemistä, kun otetaan huomioon, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia esiintyy yhä enemmän ja että nykyinen lainsäädäntö vaikuttaa riittämättömältä, koska sillä ei puututa kaikkiin työtilanteisiin eikä se koske kaikkia työperäisiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyviä riskejä; kehottaa ottamaan tieteelliset periaatteet täysimääräisesti huomioon;

47.

odottaa vuonna 2004 annettua karsinogeenidirektiiviä koskevan työmarkkinaosapuolten kuulemisen toisen vaiheen tuloksia ja katsoo, että suositeltavana toimena voisi olla direktiivin tarkistaminen siten, että sitä sovellettaisiin myös lisääntymisen kannalta haitallisiin aineisiin; katsoo, että olisi myös ehdotettava direktiivissä lueteltuja karsinogeeneja ja mutageenejä koskevien sitovien työperäisten altistusrajojen tarkistamista ja uusien sitovien työperäisten altistusrajojen luomista niiden karsinogeenien, mutageenien ja lisääntymisen kannalta haitallisten aineiden osalta, joihin ei vielä sovelleta direktiivin säännöksiä;

48.

muistuttaa, että työterveyteen ja työturvallisuuteen kohdistuvat uhat eivät rajoitu ruumiilliseen työhön; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota psyykkisten sairauksien kehittymisen perimmäisiin syihin ja mielenterveyteen, riippuvuuksiin ja psyykkisiin työterveysriskeihin kuten stressiin, häirintään ja työpaikkakiusaamiseen sekä väkivaltaan; kehottaa lisäksi korostamaan tehokkaammin työnantajan noudattamien käytäntöjen merkitystä hyvän fyysisen ja henkisen terveyden edistämisessä;

49.

katsoo, että on olennaista lisätä koordinointia uuden, Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kanssa ja selventää niitä muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (15) ja muiden työterveyttä koskevien direktiivien väliseen yhteyteen;

50.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon yhteisön strategian ja REACH-asetuksen samanaikaisen täytäntöönpanon ja katsoo, että strategialla olisi pyrittävä täydentämään kemiallisilta vaaroilta suojelua koskevaa REACH-asetusta ja että sillä pitäisi hyödyntää mahdollisuus tehostaa kemiallisilta vaaroilta suojelemista työpaikoilla koskevia ennalta ehkäiseviä toimia REACH-asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä;

51.

on tyytyväinen työmarkkinaosapuolten äskettäin tekemään puitesopimukseen häirinnästä ja väkivallasta työpaikalla; pahoittelee kuitenkin, että tässä sopimuksessa ei yksiselitteisesti käsitellä kolmannen osapuolen väkivaltaa; kehottaa siksi työmarkkinaosapuolia keskustelemaan tästä asiasta;

52.

korostaa monien Euroopan halki ajavien kuorma-autonkuljettajien vaikeita työoloja, jotka johtuvat kunnollisten levähdyspaikkojen riittämättömästä määrästä; muistuttaa, että asetuksen (EY) N:o 561/2006 (16) ajo- ja lepoaikoja koskevassa 12 artiklassa tunnustetaan erityisesti turvallisten ja valvottujen levähdyspaikkojen riittävän määrän tärkeys EU:n moottoriteillä ajaville ammattiautoilijoille; kehottaa siksi komissiota jatkamaan Euroopan parlamentin alullepanemaa valvottuja pysäköintialueita koskevaa pilottihanketta ja huomioimaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa (17) annetut turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevat suositukset;

53.

pyytää komissiota tutkimaan, mitä etuja työterveydelle ja -turvallisuudelle sekä koko yhteiskunnalle olisi vaatimuksesta, jonka perusteella kaikkiin työpaikoiksi suunniteltuihin rakennuksiin asennettaisiin automaattiset palosammuttimet silloin, kun se olisi turvallista;

54.

korostaa, että jatkuva vuoropuhelu kaikkien osapuolten välillä, mukaan luettuna julkiset viranomaiset, työnantajat, työntekijät ja heidän edustajansa sekä kansalaisyhteiskunta, on keskeinen väline terveyttä ja turvallisuutta koskevien korkeatasoisia vaatimuksia asettavien normien tehokkaassa kehittämisessä; katsoo, että tämän vuoropuhelun pitäisi lisätä tietoa työntekijöiden todellisista terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä tiettyjen työntekijäryhmien erityistarpeista ja vaatimuksista koko alan tasolla ja että sen pitäisi myös johtaa parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen;

55.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että naiset ovat asianmukaisesti edustettuina päätöksenteossa työterveys- ja työturvallisuusasioissa kaikilla tasoilla;

56.

korostaa yritysten sosiaalista vastuuta yhtenä tehokkaana keinona parantaa kilpailukykyä, työterveyttä ja työturvallisuutta sekä työympäristöä ja kannustaa tässä yhteydessä hyvien käytäntöjen vaihtoa paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasoilla jäsenvaltioiden välillä ja globaalisti monikansallisella tasolla sekä edelleen soveltamaan yritysten sosiaalista vastuuta vapaaehtoisesti mutta sisällytettynä yritysten kehitysstrategiaan;

57.

katsoo, että työntekijöiden edustus on työpaikan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien käytäntöjen kannalta erittäin tärkeää; katsoo, että työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaavien työntekijöiden edustajien läsnäolon ja paremman tuloksen välistä myönteistä yhteyttä ei voida korostaa liikaa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään osallistumista ja varmistamaan, että mahdollisimman monilla työntekijöillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaaviin työntekijöiden edustajiin;

58.

katsoo, että liialliset työtunnit ja riittämättömät lepoajat vaikuttavat suuresti työtapaturmien ja ammattisairauksien lisääntymiseen, ja kehottaa pyrkimään asianmukaiseen tasapainoon työn ja perhe-elämän välillä;

59.

kiittää Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirastoa ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiötä tähän mennessä tehdystä työstä ja katsoo, että näiden elinten ammattitaitoa ja toimivaltaa täytyy hyödyntää kokonaisvaltaisesti; katsoo, että kyseisiä elimiä olisi jatkossakin käytettävä välineinä, joilla voidaan tiedottaa asioista yleisölle, kerätä, analysoida ja vaihtaa tietoja, vaihtaa hyviä käytäntöjä ja tehdä tutkimusta, jolla pyritään ennakoimaan uusia ja kasvavia riskejä, jotka johtuvat sosiaalisesta muutoksesta tai liittyvät teknisiin innovaatioihin;

60.

katsoo, että on olennaista tunnistaa ja valvoa uusia ja tulevia riskejä, eli esimerkiksi psykososiaalisia riskejä; onnittelee siksi Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston riskinseurantakeskusta sen työstä ja kehottaa komissiota toimimaan havaintojen pohjalta ja esittämään tarpeellisia ehdotuksia sitä mukaan kuin uusia riskejä tunnistetaan;

61.

suosittelee jäsenvaltioille, että ne panevat täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, jotta raskaisiin tai vaarallisiin töihin liitetään niitä vastaavat sosiaaliturvaoikeudet, joita kyseiset työntekijät voivat hyödyntää sekä työelämässä että eläkkeelle jäätyään;

62.

kehottaa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirastoa tekemään erityistä tutkimusta tilapäisten työntekijöiden, vuokratyöntekijöiden ja alihankintayrityksissä työskentelevien työntekijöiden ongelmista ja riskeistä, jotta komissiota ja jäsenvaltioita autettaisiin torjumaan esiintyviä riskejä ja jotta näitä ryhmiä koskevaa nykyistä lainsäädäntöä pantaisiin täytäntöön asianmukaisesti; tunnustaa samalla, että rakennustyöntekijöiden kaltaisten työntekijäryhmien tekemä työ on sen tyyppistä, että se on tietyissä jäsenvaltioissa luonteenomaisesti onnettomuusalttiimpaa;

63.

katsoo, että globalisoituneessa ympäristössä on tarpeen tehdä yhteistyötä WTO:n, WHO:n ja ILO:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja varmistaa, että kaikki osapuolet hyväksyvät ja panevat täytäntöön työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja sopimuksia; katsoo, että tämä on tärkeää EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja sen välttämiseksi, että EU:n yritykset siirrettäisiin EU:n ulkopuolelle työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan suvaitsevamman ympäristön takia; katsoo lisäksi, että kyseessä on ihmisoikeuksien suojeleminen ja että asiaan olisi näin ollen puututtava kolmansien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa;

64.

kehottaa siksi jäsenvaltioita kunnioittamaan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia kansainvälisiä määräyksiä ja erityisesti ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen C-187 ja panemaan täytäntöön suosituksen R-197;

65.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.