52008DC0566

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 18.9.2008

KOM(2008) 566 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus

{SEC(2008) 2443}{SEC(2008) 2444}{SEC(2008) 2445}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. Laajemman ja monimuotoisemman EU:n haasteet 4

3. Tavoitteet 5

4. Monikielisyys kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä 6

4.1. Kaikkien kielten arvostaminen 6

4.2. Kielellisten esteiden voittaminen paikallisympäristössä 6

5. Vaurautta monikielisyyden avulla 8

5.1. Kielet ja kilpailukyky 8

5.2. Kielet ja työllistettävyys 8

6. Elinikäinen oppiminen 9

6.1. Lisää mahdollisuuksia oppia lisää kieliä 10

6.2. Tehokas kieltenopetus 10

7. Tiedotusvälineet, uusi teknologia ja kääntäminen 12

8. Monikielisyyden ulkoinen ulottuvuus 13

9. Täytäntöönpano 14

10. Päätelmät 15

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus

Kielellinen monimuotoisuus on Euroopalle haaste, mutta mielestämme palkitseva haaste (Amin Maalouf, kulttuurienvälisen vuoropuhelun asiantuntijaryhmä)

JOHDANTO

Monien kielten rauhanomainen rinnakkaiselo Euroopassa on voimakas symboli Euroopan unionin pyrkimyksestä olla moninaisuudessaan yhtenäinen, joka on yksi Euroopan yhdentymisen kulmakivistä. Kielet määrittävät henkilökohtaista identiteettiä, mutta ne ovat myös osa jaettua perintöä. Ne voivat toimia siltana muihin ihmisiin ja avata yhteyksiä muihin maihin ja kulttuureihin ja edistää keskinäistä ymmärrystä. Onnistunut monikielisyyspolitiikka voi vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia elämässä: se voi parantaa heidän työllistettävyyttään, helpottaa palvelujen saantia ja oikeuksien nauttimista ja edistää yhteisvastuullisuutta lisääntyneen kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kautta. Kun kielellistä monimuotoisuutta tarkastellaan tästä näkökulmasta, siitä voi tulla arvokas voimavara. Tämä pätee erityisesti nykypäivän globalisoituneessa maailmassa.

Komission 2. heinäkuuta 2008 hyväksymässä uudistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa esitettiin uusi lähestymistapa muutosten hallitsemiseen globalisoituvassa maailmassa; siinä korostetaan keskeisiä periaatteita, joita ovat mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu. Monikielisessä Euroopan unionissa tämä tarkoittaa sitä, että i) jokaisella tulisi olla mahdollisuus viestiä asianmukaisesti voidakseen toteuttaa omia kykyjään ja hyötyä parhaalla tavalla modernin ja innovatiivisen EU:n tarjoamista mahdollisuuksista; ii) jokaisella tulisi olla mahdollisuus saada asianmukaista kieltenopetusta tai käyttää muita keinoja viestinnän helpottamiseen, jottei EU:ssa elämiselle, työskentelylle ja viestimiselle aiheutuisi kohtuuttomia kielellisiä esteitä; iii) yhteisvastuullisuuden hengessä olisi niidenkin, jotka eivät ehkä kykene oppimaan muita kieliä, saatava käyttöönsä asianmukaiset viestintäkeinot, joiden avulla heillä olisi pääsy monikieliseen ympäristöön.

Komission vuonna 2005 antamassa tiedonannossa Uusi monikielisyyden puitestrategia [1] vahvistettiin jälleen kielellisen monimuotoisuuden arvo ja tuotiin esiin tarve laajempaan politiikkaan monikielisyyden edistämiseksi[2], kuten riippumaton monikielisyyttä käsittelevä korkean tason työryhmä suositti[3]. Tämä analyysi sai vahvistuksen vuosina 2007–2008 järjestetyssä laajassa kuulemisessa[4], johon sisältyivät yli 2 400 vastausta kerännyt kuuleminen Internetissä sekä kaksi neuvoa-antavaa ryhmää, jotka raportoivat monikielisyyden annista kulttuurienväliselle vuorovaikutukselle ja kielten merkityksestä liiketoiminnassa[5].

Komissio on kuunnellut myös muita EU:n toimielimiä. Euroopan parlamentti on tuottanut useita erittäin mielenkiintoisia päätöslauselmia[6], ja sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta että alueiden komitealta on pyydetty lausuntoja[7]. Neuvoston ensimmäinen monikielisyyttä käsittelevä ministerikokous pidettiin 15. helmikuuta 2008, ja tarkoituksena oli valmistella pohjaa laajemmalle politiikalle.

Jäsenvaltiot ovat keskeisiä päätöksentekijöitä kielipolitiikan alalla, mukaan luettuna alue- ja vähemmistökielet, joille Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja muodostaa kattavat puitteet. Myös monet muut organisaatiot tekevät kentällä päätöksiä kielikysymyksistä: niitä ovat koulutuksen tarjoajat, alue- ja paikallisviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja palveluala. Komissio työskentelee yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sen varmistamiseksi, että tavoitteet jaetaan, ja auttaa niitä niiden pyrkimyksissä erityisesti helpottamalla hyvien käytänteiden vaihtoa.

Komissio on vuodesta 2002 alkaen tehnyt yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Barcelonan tavoitteen saavuttamiseksi; tavoitteena on, että kansalaiset kykenisivät viestimään kahdella kielellä oman äidinkielensä lisäksi. Tähän pyritään erityisesti laatimalla kielitaitoindikaattori[8], esittämällä strategisia toimia ja suosituksia sekä lisäämällä vieraiden kielten taito elinikäisen oppimisen avaintaitoihin[9].

Tämä tiedonanto pohjautuu aiempina vuosina saavutettuun edistymiseen, ja siinä pyritään saavuttamaan laadullinen siirtymä esittämällä politiikkaa, joka on laajalti jaettu ja kattava ja joka ulottuu koulutussektoria pidemmälle, jotta kieliä voitaisiin käsitellä laajemmassa yhteydessä. Tämän laajemman yhteyden muodostaa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja vaurauteen pyrkivä EU:n ohjelma ja nämä kaksi tavoitetta ovat keskeisiä tavoitteita Lissabonin strategiassa.

LAAJEMMAN JA MONIMUOTOISEMMAN EU:N HAASTEET

Nykypäivän eurooppalaisissa yhteiskunnissa muutos on nopeaa globalisaation, teknisen kehityksen ja väestön ikääntymisen vuoksi. Eurooppalaisten suurempi liikkuvuus – nykyisin kymmenen miljoonaa eurooppalaista työskentelee muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan – on tärkeä merkki tästä muutoksesta. Ihmiset ovat enenevässä määrin vuorovaikutuksessa muiden maiden ihmisten kanssa, ja yhä useampi elää ja työskentelee kotimaansa ulkopuolella. Tätä prosessia vahvistavat lisäksi EU:n viimeaikaiset laajentumiset. EU:lla on nyt 500 miljoonaa kansalaista, 27 jäsenvaltiota, kolme kirjaimistoa ja 23 virallista kieltä, joista muutamia puhutaan ympäri maailmaa. Noin 60 muuta kieltä kuuluu myös osana EU:n perintöön, ja niitä puhutaan erityisalueilla tai erityisryhmissä. Lisäksi maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan laajan joukon kieliä: arvioiden mukaan EU:n rajojen sisällä on nyt edustettuina ainakin 175 kansalaisuutta[10]. Näiden ja muiden tekijöiden vuoksi eurooppalaisten elämästä on tullut kansainvälisempää ja monikielisempää.

Tämä lisääntynyt kielellinen monimuotoisuus on etu ja rikkauden lähde, mutta ilman asianmukaista politiikkaa se tuo mukanaan haasteita. Se voi laajentaa viestintäkuilua eri kulttuureista tulevien ihmisten välillä ja lisätä sosiaalisia jakolinjoja, jolloin monikielisillä on paremmat elämisen ja työskentelyn mahdollisuudet, joista yksikieliset jäävät paitsi. Se voi estää EU:n kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämästä täysimääräisesti yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ja mahdollisesti heikentää heidän kilpailuasemaansa ulkomailla. Se voi myös olla este tehokkaalle rajatylittävälle hallinnolliselle yhteistyölle EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä paikallisten palvelujen, kuten sairaaloiden, tuomioistuinten, työvoimatoimistojen jne. tehokkaalle toiminnalle.

Nykyisenä haasteena on minimoida esteet, joita EU:n kansalaiset ja yritykset kohtaavat, ja antaa heille välineet monikielisyyden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Haasteena on myös osoittaa, että kielet voivat toimia voimavarana, josta eurooppalainen yhteiskunta hyötyy kokonaisuudessaan.

TAVOITTEET

Tässä tiedonannossa keskitytään ihmisiin: heidän kykyynsä käyttää useita kieliä ja heidän osallistumismahdollisuuksiinsa kulttuurin alalla ja aktiivisina kansalaisina, jotta he voivat hyötyä paremmasta viestinnästä, osallisuudesta ja laajemmista työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksista. Päätavoitteena on sen vuoksi lisätä tietoisuutta EU:n kielellisen monimuotoisuuden tuomasta arvosta ja mahdollisuuksista ja kannustaa esteiden poistamista kulttuurienvälisen vuoropuhelun tieltä .

Keskeinen väline tässä suhteessa on Barcelonan tavoite – viestintä äidinkielen lisäksi kahdella muulla kielellä . Tarvitaan lisätoimia, jotta tämä tavoite saavutetaan kaikkien kansalaisten kohdalla.

Konkreettiset toimenpiteet ovat myös tarpeen suuressa osassa eurooppalaista yhteiskuntaa, joka ei vielä hyödy monikielisyyden eduista, eli kyseessä ovat ne, jotka ovat yksikielisiä tai jotka kamppailevat vielä ensimmäisen vieraan kielensä kanssa, koulupudokkaat, ikäihmiset ja muut aikuiset, jotka eivät enää ole koulutuksessa. Tarvitaan uusia oppimisratkaisuja, jotta nämä erityisryhmät voidaan saavuttaa opetusviihteen, tiedotusvälineiden ja tekniikan avulla, mutta lisäksi tarvitaan myös soveltuvia käännös- ja tulkkauspalveluja. Tarvitaan lisätoimia ammatillisessa koulutuksessa olevien aikuisten ja nuorten kieltenoppimisen edistämiseksi, ja kieltenopetus olisi mukautettava vastaamaan heidän henkilökohtaisia tarpeitaan ja oppimistyylejään.

Tarvitaan yhteisiä toimia, jotta voidaan varmistaa, että olemassa olevien voimavarojen rajoissa monikielisyys valtavirtaistetaan EU-politiikan useisiin eri osa-alueisiin, mukaan luettuina elinikäinen oppiminen, työllisyys, sosiaalinen osallisuus, kilpailukyky, kulttuuri, nuoriso ja kansalaisyhteiskunta, tutkimus ja tiedotusvälineet. Seuraavissa luvuissa esitellään keskeisiä näkökohtia tässä osallistavassa lähestymistavassa , jonka pyrkimyksenä on laajentaa monikielisyyden vaikutusalaa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja vaurauteen, eli vaalia menestyviä yrityksiä, myös pk-yrityksiä, kilpailukykyistä yritystoimintaa ja kauppaa, työllistettävyyttä ja kotouttamista sekä hyvinvointia ihmisten päivittäisessä elämässä ja ympäristössä.

MONIKIELISYYS KULTTUURIENVÄLISEN VUOROPUHELUN JA SOSIAALISEN YHTEENKUULUVUUDEN EDISTÄJÄNÄ

Jokainen monista Euroopassa puhutuista kansallisista, alueellisista, vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kielistä lisää yhden puolen yhteiseen kulttuuritaustaamme, joka olisi jaettava vuoropuhelun ja keskinäisen kunnioituksen vaalimiseksi. EU:ssa on alueita, joilla kansalaiset puhuvat menestyksekkäästi sekä alue- tai vähemmistökieltä että kansallista kieltä ja sen lisäksi hyvin myös vieraita kieliä. Monikieliset ihmiset ovat arvokas voimavara, koska he toimivat eri kulttuureja yhdistävänä tekijänä.

Kaikkien kielten arvostaminen

Nykyisenä lisääntyneen liikkuvuuden ja maahanmuuton aikana kansallisen kielen (kielten) osaaminen on olennaista, jotta kotoutuminen onnistuu ja aktiivinen toiminta yhteiskunnassa on mahdollista. Muiden kuin kieltä äidinkielenään puhuvien olisi sen vuoksi sisällytettävä vastaanottavan maan kieli ”yksi plus kaksi” -yhdistelmäänsä.

Lisäksi yhteiskunnassamme on hyödyntämättömiä kielellisiä resursseja: kotona ja paikallis- ja naapuriympäristössä puhutuille eri äidinkielille ja muille kielille olisi annettava enemmän arvoa. Esimerkiksi lapset, joilla on eri äidinkieli – tulivatpa he EU:sta tai kolmannesta maasta – ovat kouluille haaste, koska heille on opetettava opetuskieltä toisena kielenä[11], mutta he voivat toisaalta motivoida luokkatovereitaan oppimaan eri kieliä ja suhtautumaan avoimesti muihin kulttuureihin.

Jotta eri yhteisöjen välisiä yhteyksiä voitaisiin lähentää, monikielisyyttä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua käsittelevä komission neuvoa-antava ryhmä[12] kehitteli ”omaksutun kielen” käsitteen, jota olisi hyödyllistä pohtia tarkemmin.[13]

Kielellisten esteiden voittaminen paikallisympäristössä

Yksi kansalaisuuteen kuuluva perusasia on se, että paikallisyhteisössä elävät ihmiset voivat hyötyä tarjolla olevista palveluista ja vaikuttaa omalta osaltaan naapurustonsa elämään. Paikallisyhteisöihin tullessaan matkailijat, ulkomaiset työntekijät, opiskelijat ja maahanmuuttajat osaavat usein vain rajallisesti kansallista kieltä. Palvelujen saannin helpottamiseksi ja sujuvan kotoutumisen varmistamiseksi jotkin yhteisöt tarjoavat tarpeelliset perustiedot eri kielillä ja hyödyntävät monikielisiä ihmisiä kulttuurin välittäjinä ja tulkkeina. Erityisesti Euroopan suurkaupunkialueet ja matkailukohteet ovat keränneet huomattavan kokemuksen paikallista kieltä osaamattomien ulkomaalaisten tarpeisiin vastaamisesta. Komissio pitää tätä erittäin tärkeänä ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä tällä alueella[14].

Palvelujen rajatylittävän tarjonnan ja vastaanottamisen helpottamiseksi keskitettyjä asiointipisteitä, jotka perustetaan palveludirektiivin[15] nojalla kansallisella tasolla vuoden 2009 loppuun mennessä, kannustetaan tarjoamaan tarpeelliset tiedot eri kielillä muiden jäsenvaltioiden palveluntarjoajille sekä palvelujen vastaanottajille.

Erityistä huomiota tarvitseva osa-alue on oikeudellinen kääntäminen ja tulkkaus.[16] Kun otetaan huomioon ammatillisiin ja henkilökohtaisiin syihin perustuva EU-kansalaisten lisääntyvä liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä, tällaisen tuen tarve tulee todennäköisesti kasvamaan, koska tuomioistuimen kieltä puutteellisesti taitavia henkilöitä koskevien oikeusjuttujen määrä kasvaa.

Komissio hyödyntää strategisesti asiaankuuluvia EU:n ohjelmia ja aloitteita[17], jotta monikielisyys voidaan tuoda lähemmäksi kansalaisia: järjestetään tiedotuskampanjoita kielellisen monimuotoisuuden ja kieltenoppimisen hyödyistä kulttuurienväliselle vuoropuhelulle seurataan kansalaisten kielitaitoa kielitaitoindikaattoreiden ja Eurobarometri-tutkimusten avulla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vaihdetaan hyviä käytänteitä, koulutetaan ja verkostoidaan oikeudellisia tulkkeja ja kääntäjiä ja kehitetään erityisiä käännösvälineitä asiakirjojen saatavuutta silmällä pitäen, jotta oikeussuojan saatavuutta voidaan parantaa. Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan toimia, jotta palveludirektiivin nojalla perustettavat keskitetyt asiointipisteet toimisivat useilla kielillä palvelujen rajatylittävän tarjonnan helpottamiseksi edistämään muiden kuin kieltä äidinkielenään puhuvien pääsyä vastaanottavan maan kielen (kielten) kohdennetuille kursseille. |

VAURAUTTA MONIKIELISYYDEN AVULLA

- Kielet voivat olla kilpailuetu EU:n yrityksille. Monikieliset yritykset osoittavat, miten kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoon ja kulttuurien tuntemukseen panostamista voidaan hyödyntää todellisena menestymisen voimavarana ja etuna kaikille. Joitain eurooppalaisia kieliä puhutaan laajalti ympäri maailmaa, ja ne voivat olla arvokas viestintäväline yrityksille.

Monikielisyyteen liittyviä asioita käsittelevä yritysfoorumi[18] antoi suosituksia kilpailukyvyn vauhdittamiseksi ja työllistettävyyden parantamiseksi kielellisen monimuotoisuuden paremman hallinnan avulla. Foorumi korosti, että kehittyvät taloudet kuten Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina ovat yhä tärkeämpiä EU:n yrityksille, ja riittävä kielitaito on tarpeen näillä markkinoilla kilpailemiseksi. Sen vuoksi haasteena on juurruttaa monikielisyys kaikkiin strategioihin, joilla pyritään kehittämään inhimillistä pääomaa[19].

Kielet ja kilpailukyky

Komission tutkimuksessa niistä vaikutuksista, joita yritysten puutteellinen vieraiden kielten hallinta aiheuttaa EU:n taloudelle[20], arvioitiin, että 11 prosenttia vientiä harjoittavista EU:n pk-yrityksistä voi menettää liiketoimintamahdollisuuksia kielellisten esteiden vuoksi. Vaikka englannilla onkin johtava asema kansainvälisen liike-elämän kielenä, muut kielet tarjoavat EU:n yrityksille kilpailuetua ja mahdollisuuden valloittaa uusia markkinoita. Parempi kielitaito on voimavara kaikessa toiminnassa, ei ainoastaan myynnissä ja markkinoinnissa. Kaikki yritykset ovat vuorovaikutuksessa erilaisten palveluntarjoajien ja tavarantoimittajien kanssa. Monissa tapauksissa yrityksiltä – erityisesti pk-yrityksiltä – puuttuu kuitenkin taitotieto ja voimavarat, joilla kielet voidaan sisällyttää niiden liiketoimintasuunnitelmiin.

Monikulttuurinen työvoima tarvitsee asianmukaista koulutusta yrityksensä kielellä, mutta yritysten on mentävä pidemmälle ja löydettävä luovia tapoja käyttää monikulttuurisessa työvoimassaan olevia mutta usein piiloon jääviä kieliresursseja.

Kuten yritysfoorumi totesi, yritykset ja liike-elämän järjestöt voisivat kehittää strategioita kielitaidon parantamiseksi erilaisia tarkoituksia varten. Tällaisilla kielenhallintastrategioilla olisi myös myönteinen vaikutus ”kieliteollisuuteen”, joka tarjoaa käännös- ja tulkkauspalveluja ja monikielistä teknologiaa. Niille olisi myös etua investoinneista kielikoulutukseen sekä yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisviranomaisten kanssa tehtävistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksista, joiden tarkoituksena on antaa apua yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille, rahoittaa kielikursseja ja kehittää muita menetelmiä kielistrategioiden parantamiseksi.

Kielet ja työllistettävyys

Kielitaito ja kulttuurien tuntemus lisäävät mahdollisuuksia saada parempi työpaikka. Erityisesti useiden vieraiden kielten taito antaa kilpailuetua: yritykset hakevat entistä enemmän useiden eri kielten taitoa, jotta liiketoimia voidaan hoitaa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Ne, jotka osaavat useampia kieliä, voivat valita laajemmasta joukosta työtarjouksia, joista osa voi olla ulkomailla: kielitaidon puute ilmoitetaan ensisijaiseksi esteeksi ulkomailla työskentelylle[21]. On myös kokemusperäistä näyttöä siitä, että useiden kielten taitaminen edistää luovuutta ja innovointia: monikieliset ihmiset ovat tietoisia siitä, että ongelmia voidaan ratkaista eri tavoilla erilaisten kieli- ja kulttuuritaustojen mukaisesti, ja he voivat käyttää tätä kykyä uusien ratkaisujen löytämiseen.

Liikkuvuusjärjestelyjä, kuten elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja nuorisotoimintaohjelmasta tuettuja järjestelyjä, olisi tarjottava laajemmin EU-kansalaisille[22]. Opiskelu tai työskentely ulkomailla on yksi tehokkaimpia tapoja oppia muita kieliä ja saada yhteys muihin kulttuureihin. Erasmus-opiskelijat pitävät kielitaidon paranemista ulkomailla oleskelunsa suurimpana hyötynä. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon vaihto-ohjelmia, kumppanuusjärjestelyjä ja verkkopohjaista ystävyyskoulutoimintaa (e-twinning) muiden maiden koulujen kanssa.

Komissio aikoo edistää opiskelijoiden, oppisopimusoppilaiden, työntekijöiden ja nuorten yrittäjien liikkuvuutta levittää tuloksia meneillään olevasta tutkimuksesta, joka koskee kielitaidon, luovuuden ja innovoinnin välistä yhteyttä luoda pysyvän foorumin parhaiden käytänteiden vaihtoon yrityksiä varten; foorumi kokoaa asiaankuuluvaa tietoa yrityksiltä, työmarkkinaosapuolilta, kauppajärjestöiltä, kauppakamareilta, kaupanedistämisorganisaatioilta, kouluilta ja koulutusviranomaisilta. Jäsenvaltioita kehotetaan arvostamaan ja kehittämään edelleen virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua kielitaitoa kannustamaan kaupanedistämisorganisaatioita kehittämään erityisesti pk-yrityksiä varten erityisohjelmia, joihin sisältyy kielikoulutusta täydentämään EU:n liikkuvuusjärjestelyjä kansallisen ja paikallisen tason erityistuella. |

ELINIKÄINEN OPPIMINEN

- Tähän mennessä pääasiassa yleissivistävän koulutuksen oppilaat ovat hyötyneet kehityksestä kohti ”äidinkieli ja kaksi muuta kieltä” -tavoitetta, ja ammatillisessa koulutuksessa on tarjottu vain vähän kieltenopetusta jos lainkaan. Kun otetaan huomioon koulutukseen tulevien nuorten pienempi määrä ja tavoite saavuttaa kaikki kansalaiset, on nyt tarpeen keskittyä entistä enemmän aikuisten taitojen päivittämiseen koko heidän elämänsä aikana. Samanaikaisesti olisi tarjottava laajempaa kielivalikoimaa, jotta kukin voisi oppia niitä kieliä, joista on eniten kiinnostunut.

Lisää mahdollisuuksia oppia lisää kieliä

Kahdessa aiemmassa komission tiedonannossa[23] asetettiin strategiset tavoitteet ja prioriteetit, joiden mukaan tarkoituksena on opettaa laajaa kielivalikoimaa tehokkaasti ja jo varhaisesta iästä alkaen. Ne ovat edelleen voimassa ja niihin olisi pyrittävä. Vaikka useimmat jäsenvaltiot lisäsivät kieltenopetuksen tarjontaa perus- ja keskiasteen koulutuksessa vuosina 1999–2005, kyseessä oli pääasiassa englannin kieli[24]. Lähes puolessa jäsenvaltioista oppilailla ei edelleenkään ole mahdollisuutta oppia kahta kieltä oppivelvollisuuskoulun aikana[25], ja tilanne on huonompi ammatillisessa koulutuksessa olevilla oppilailla[26]. Kieliä pidetään usein vaikeana oppiaineena ja koulussa epäonnistumisen merkittävänä syynä. Tarvitaan toimia oppilaiden motivoimiseksi ja opetusmenetelmien mukauttamiseksi heidän tarpeisiinsa. Passiivisen kielitaidon arvoa olisi tarkasteltava tarkemmin, ja soveltuvia kieltenoppimismenetelmiä olisi vahvistettava, jotta keskinäinen ymmärrys ja perusviestintä eri kielten välillä olisi mahdollista.

Ammatillisessa koulutuksessa olevilla oppilailla olisi oltava mahdollisuus käytännönläheiseen kieltenopetukseen, joka olisi räätälöity vastaamaan heidän ammattiaan ja jolla olisi merkitystä heidän tulevan työllistymisensä kannalta. Opiskelijoiden olisi voitava hankkia yliopistossa vahva kielitaito erikoistumisalasta riippumatta.

Aikuiset ovat todennäköisemmin yksikielisiä, erityisesti jos heillä on verrattain heikko ammattitaito ja ammattiasema. He ilmoittavat usein ajan ja motivaation puutteen tärkeimmiksi syiksi olla opiskelematta kieliä, ja seuraavana syynä on joustavamman opetustarjonnan tarve. Erityishaasteena on sen vuoksi vahvistaa aikuisille suunnatun kieltenopetuksen tarjontaa.[27] Virallisen koulutuksen ulkopuolella tapahtuvassa kieltenoppimisessa olisi käytettävä entistä enemmän hyväksi tiedotusvälineitä, uutta teknologiaa ja kulttuuri- ja vapaa-ajan aktiviteetteja.

Toimet ovat edelleen tarpeen opetettavien kielten määrän lisäämiseksi erityisesti kun on kyse toisen vieraan kielen valinnasta, kun otetaan huomioon paikalliset olosuhteet (raja-alueet, eri kieliä puhuvien yhteisöjen rinnakkaiselo jne.). Kielivalikoiman laajentamiseen liittyvät organisaatiohaasteet olisi voitettava käyttämällä uutta teknologiaa (etäopetus internetissä, videokokoukset luokkahuoneissa ja virtuaalinen yhteydenpito) ja lisäämällä verkostoitumista koulujen ja koulutuksen tarjoajien välillä, yhteistyösopimuksia paikallisten sidosryhmien kanssa ja ystävyystoimintaa ulkomaisten laitosten kanssa.

Tehokas kieltenopetus

Komissio on äskettäin antanut tiedonannon koulualan eurooppalaisesta yhteistyöstä[28] ja pitää myönteisenä sitä, että opettajien keskeinen tehtävä kielitaidon sekä kulttuurienvälisessä kanssakäymisessä tarvittavien taitojen vahvistajina tunnustetaan neuvoston päätelmissä monikulttuurisista taidoista[29] ja monikielisyydestä[30]. Erityisesti se, että opettajille annetaan mahdollisuus viettää aikaa ulkomailla, on todettu välttämättömäksi, jotta he voivat parantaa opettamiensa kielten sujuvaa taitoa ja hioa kulttuurienvälisessä kanssakäymisessä tarvittavia taitojaan[31]. Opettajien liikkuvuus on nykyisin hyvin vähäistä seuraavista syistä: opettajan ammattiin pääseminen ulkomailla on vaikeaa, urakannustimet puuttuvat tai ura voi jopa kärsiä, ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä syynä ovat jäykät menettelyt kahdenvälisissä ja monenvälisissä vaihtojärjestelyissä; nämä syyt yhdessä saavat useimmat opettajat luopumaan hakumenettelystä[32].

Viimeisten viiden vuoden aikana suuntauksena on ollut kieltenopetuksen aloituksen aikaistaminen perusopetuksessa, kun taas oppisisällön ja kielen opetuksen integrointi on saanut lisää jalansijaa erityisesti keskiasteen opetuksessa. Monissa tapauksissa kieliä opettavat muut kuin kielen asiantuntijat, jotka eivät aina osaa sujuvasti opettamaansa kieltä; heidän olisi saatava soveltuvaa koulutusta kieltenopetuksen menetelmissä.

Äskettäin on kiinnitetty huomiota kahteen muuhun kieltenopetuksen näkökohtaan. Kansallisen kielen opettajat joutuvat yhä useammin kohtaamaan luokassa oppilaita, joilla on eri äidinkieli, joten he hyötyisivät sellaisen opetustekniikan koulutuksesta, jossa on kyse heidän oman kielensä opettamisesta toisena tai vieraana kielenä. Mitä tulee vähemmän käytettyihin kieliin, joiden opettajista on pulaa, koulut joutuvat usein turvautumaan kouluttamattomaan henkilökuntaan. Tarvitaan toimia heidän tukemisekseen ja heidän opetustaitojensa kehittämiseksi.

Komissio hyödyntää EU:n ohjelmia useampien kielten opetuksen tukemiseksi elinikäisen oppimisen, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuuden, kieltenopettajien koulutuksen, koulujen kumppanuussuhteiden sekä eri kohderyhmille mukautettujen innovatiivisten menetelmien tutkimuksen ja kehittämisen avulla laatii luettelon kieltenoppimisen ja kieltenopetuksen parhaista käytänteistä monikielisyyden alalla ja tarjoaa sen jäsenvaltioiden saataville. Jäsenvaltioita kehotetaan tarjoamaan kaikille todelliset mahdollisuudet oppia kansallinen kieli (kielet) ja kaksi muuta kieltä tarjoamaan kieltenoppijoille laajempi kielivalikoima, jotta yksilölliset valinnat ovat mahdollisia, ja kohdentamaan opetettavien kielten valikoima paikallisiin tarpeisiin vahvistamaan kaikkien kieltenopetuksessa mukana olevien opettajien ja muiden henkilöiden koulutusta edistämään kieltenopettajien liikkuvuutta heidän kielitaitonsa ja monikulttuuristen taitojensa vahvistamiseksi. |

TIEDOTUSVÄLINEET, UUSI TEKNOLOGIA JA KÄÄNTÄMINEN

- Kielten ja muiden viestintävälineiden käyttäminen on tärkeä osa nykypäivän globalisoituvassa Euroopassa tarvittavaa taitovalikoimaa. Jokaisella on oltava mahdollisuus viestiä tehokkaasti laajentuneessa EU:ssa. Tämä ei koske vain niitä, jotka jo ovat monikielisiä, vaan myös niitä, jotka ovat yksikielisiä tai joiden kielitaito on vähäinen.

Tiedotusvälineet, uusi teknologia ja ihmisen tuottamat ja automaattiset käännöspalvelut voivat tuoda EU:n kasvavan kieli- ja kulttuurivalikoiman lähemmäs kansalaisia ja tarjota keinon kielimuurien ylittämiseen. Ne voivat myös olla tärkeässä asemassa, kun näitä muureja poistetaan ja kun kansalaisille, yrityksille ja kansallisille viranomaisille annetaan mahdollisuus hyödyntää yhtenäismarkkinoiden ja globalisoituvan talouden tarjoamia mahdollisuuksia. Muun muassa tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmasta ja Media-ohjelmasta tuetaan näitä pyrkimyksiä. Tiedotusvälineillä on valtavat mahdollisuudet edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua esittämällä monimuotoisemman kuvan yhteiskunnastamme siten, että monet erilaiset äänet pääsevät kuuluviin. Tiedotusvälineet voivat siten olla merkittävä kielten arkioppimisen lähde opetusviihteen ja tekstitettyjen elokuvien ansiosta[33].

Kun sähköinen verkkotalous globalisoituu ja tietoa on yhä enemmän saatavilla kaikilla mahdollisilla kielillä, on tärkeää, että kansalaiset voivat saada ja käyttää tietoa ja palveluja kansallisista ja kielellisistä esteistä riippumatta internetin ja mobiililaitteiden avulla. Tieto- ja viestintätekniikassa on kiinnitettävä huomiota kielikysymyksiin ja edistettävä sisältötuotantoa useilla kielillä. Tätä yleistä tavoitetta tukee myös i2010-strategia – poliittinen kehys tietoyhteiskuntaa varten – jonka yhtenä tavoitteena on luoda ”yhtenäinen eurooppalainen tietoalue” varmistamalla saumaton pääsy tieto- ja viestintätekniikkaan perustuviin palveluihin ja parantamalla edellytyksiä monipuolisen ja monikielisen sisällön kehittämiseen.

Vuoropuhelu kansalaisten kanssa on interaktiivinen prosessi. Tällä alueella EU:n toimielimet ovat kehittäneet tekniikan hyödyntämistä siten, että tulkkaus on mahdollista useilla kielillä ja samanaikaisesti voidaan viestiä kaukaisiin paikkoihin ja laajalle yleisölle. Markkinoilla tarjolla olevia välineitä ovat pääasiassa videokokoukset, internetkeskustelut ja konferenssien ja tapahtumien suoratoistolähetykset verkossa. Investointeja tämänkaltaisen tekniikan jatkokehittämiseen ja käyttöön olisi kannustettava.

Ihmisen suorittama ja automaattinen kääntäminen on tärkeä osa monikielisyyspolitiikkaa. Molemmat voivat helpottaa tietojenvaihtoa kansallisten viranomaisten välillä ja parantaa rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä. Esimerkiksi sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää[34] (IMI) kehitetään parhaillaan antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus vaihtaa tietoja kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja siten tukemaan useisiin eri EU-säädöksiin[35] perustuvien, hallinnollista yhteistyötä koskevien velvoitteiden täyttämistä. Automaattista kääntämistä käytetään myös lisäämään julkisiin hankintoihin liittyvien mahdollisuuksien ja Euroopan patenttiviraston menettelyjen avoimuutta.

Ihmisen suorittama käännöstyö on tietysti myös tärkeä keino saada yhteys muihin kulttuureihin. Umberto Econ sanoin ”kääntäminen on Euroopan kieli”. Euroopan kulttuuriperintöön kuuluu mestariteoksia, jotka on alun perin kirjoitettu eri kielillä mutta jotka ovat meille kaikille yhteisiä. Siitä voimme kiittää pitkää kaunokirjallisuuden kääntämisen perinnettä, jota olisi vahvistettava, jotta muilla kielillä ja erityisesti vähemmän käytetyillä kielillä kirjoitettuja teoksia voitaisiin tarjota laajemmalle yleisölle. Komissio tutkii tapoja, joilla voidaan saada parhaiten aikaan synergiaa kääntämistä tukevien aloitteiden ja ohjelmien[36] välillä. Tavoitteena on helpottaa yhteisen kulttuuriperinnön saamista käyttöön ja tukea eurooppalaisen julkisen foorumin kehittämistä.

Komissio aikoo tukea eurooppalaisen mediatuotannon tekstitystä ja levitystä tukea hankkeita, joissa kehitetään ja levitetään kieli- ja viestintätekniikkaa järjestää konferenssin, jossa käsitellään kääntämisen merkitystä avoimuuden, ymmärryksen ja vuoropuhelun edistämisessä kulttuurien välillä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laajentaa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) soveltamisalaa useampiin säänneltyihin ammatteihin ja tukea palveludirektiivin hallinnollista yhteistyötä koskevia vaatimuksia. Jäsenvaltioita kehotetaan työskentelemään yhdessä sidosryhmien kanssa monikielisyyden edistämiseksi tiedotusvälineiden kautta – erityisesti tukemalla elokuvien tekstitystä – ja kulttuuriteosten levittämiseksi Euroopassa kannustamaan ja rohkaisemaan monikielisyyttä tukevien uusien tekniikoiden jatkokehittämistä ja käyttöä. |

MONIKIELISYYDEN ULKOINEN ULOTTUVUUS

- Monikielisyyden merkitys kulttuurienväliselle vuoropuhelulle tunnustetaan entistä enemmän EU:n ulkosuhteissa[37]. Kielellinen monimuotoisuus ei ole ainutlaatuista EU:lle, ja kokemuksiamme monimuotoisuuden kunnioittamisesta ja kielitaidon edistämisestä voitaisiin hyödyntää suhteissamme muihin maihin. Tässä suhteessa Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota siihen, että joitain EU-kieliä, joita kutsutaan eurooppalaisiksi maailmankieliksi[38], puhutaan myös hyvin monissa EU:n ulkopuolisissa maissa eri mantereilla; kyseiset kielet muodostavat sen vuoksi tärkeän yhteyden maailman eri alueiden kansojen ja kansakuntien välillä.

Tämän ulkoisen ulottuvuuden keskeisenä tavoitteena on hyödyntää täysimääräisesti kolmansissa maissa puhuttujen EU-kielien tarjoamat mahdollisuudet, edistää EU-kielten opetusta ja oppimista ulkomailla ja muiden kuin EU-kielten opetusta ja oppimista EU:ssa käyttämällä apuna asiantuntemuksen vaihtoa, hyviä käytänteitä ja yhteisiä sidosryhmien ryhmittymiä. Konkreettisia askelia tähän suuntaan on jo otettu EU:n ulkopuolisten maiden kanssa yhteisten julkilausumien puitteissa.

Komissio aikoo kehittää kumppanuussuhteita ja vahvistaa yhteistyötä monikielisyysasioissa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ottaen huomioon maailmanlaajuisesti puhuttujen eurooppalaisten kielten tarjoamat mahdollisuudet edistää kaikkien EU-kielten opettamista ja oppimista ulkomailla. Jäsenvaltioita kehotetaan vahvistamaan edelleen verkostoitumista ja yhteistyötä asiaankuuluvien laitosten kanssa, jotta EU-kielten asemaa edistettäisiin paremmin ulkomailla. |

TÄYTÄNTÖÖNPANO

- Monikielisyyspolitiikkaan liittyy laaja joukko sidosryhmiä niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin EU:n tasolla. Komissio käy rakenteellista vuoropuhelua, johon kuuluu viisi osiota:

1. Se työskentelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa avoimen koordinointimenetelmän kautta Koulutus 2010 -prosessin puitteissa ja pyrkii vahvistamaan monikielisyyden asemaa uusissa yhteistyön strategisissa puitteissa vuoden 2010 jälkeen. Tätä varten se laajentaa kielityöryhmän tehtäväkenttää kattamaan kaikki monikielisyyden näkökohdat.

2. Se luo tiedotusvälineiden, kulttuuriorganisaatioiden ja muiden kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien sidosryhmien kanssa foorumin, jossa on tarkoitus keskustella ja vaihtaa käytänteitä monikielisyyden edistämiseksi kulttuurienvälistä vuoropuhelua silmällä pitäen.

3. Se perustaa yritysfoorumin pohjalta pysyvät yhteistyöpuitteet asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

4. Se kokoaa ja levittää hyviä käytänteitä ja edistää järjestelmällisesti synergiaa viimeksi mainittujen kolmen foorumin välillä. Se tarkastelee säännöllisesti edistymistä esimerkiksi järjestämällä EU:n kielikonferenssin joka toinen vuosi.

5. Se valtavirtaistaa monikielisyyden asiaankuuluviin EU-politiikan osa-alueisiin ja toteuttaa edellä luetellut toimet.

PÄÄTELMÄT

Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja muita EU:n toimielimiä vahvistamaan tässä tiedonannossa esitetyn monikielisyyttä koskevan kattavan toimintakehyksen ja panemaan sen täytäntöön parhaiten soveltuvalla tasolla.

Komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kattavan uudelleentarkastelun vuonna 2012.

[1] KOM(2005) 596.

[2] Ks. tähän tiedonantoon liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Luettelo yhteisön toimista monikielisyyden alalla.

[3] http://ec.europa.eu/education/languages/archive/languages_en.html.

[4] http://ec.europa.eu/education/policies/lang/news/index_en.html.

[5] http://ec.europa.eu/education/languages/archive/languages_en.html.

[6] Euroopan parlamentin päätöslauselma suosituksista komissiolle alueellisista ja vähemmän käytetyistä eurooppalaisista kielistä – vähemmistökielet Euroopan unionissa laajentumiseen ja kulttuurin monimuotoisuuteen liittyen (A5-0271/2003); Euroopan parlamentin päätöslauselma maahanmuuttajien sopeutumisesta Eurooppaan monikielisten koulujen ja opetuksen avulla (2004/2267(INI)); Euroopan parlamentin päätöslauselma uudesta monikielisyyden puitestrategiasta (2006/2083(INI)).

[7] http://coropinions.cor.europa.eu/CORopinionDocument.aspx?identifier=cdr\educ-iv\dossiers\educ-iv-022\cdr6-2008_fin_ac.doc&language=EN ja http://www.eesc.europa.eu/documents/opinions/avis_en.asp?type=en.

[8] KOM(2005) 356; KOM(2007) 184. 2006/962/EY.

[9] KOM(2003) 449, Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen – Toimintaohjelma 2004–2006 ; KOM(2005) 596, Uusi monikielisyyden puitestrategia . Ks. myös kertomus toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta, KOM(2007) 554.

[10] Eurostat, Europe in Figures : Eurostat Yearbook 2006–2007 , Luxemburg 2007.

[11] KOM(2008) 423 lopullinen (vihreä kirja). Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet.

[12] Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 juhlistamiseksi komissio perusti kulttuurienvälisen vuoropuhelun asiantuntijaryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Amin Maalouf ja jonka tehtävänä on määritellä monikielisyydestä saatavia hyötyjä; ks. ryhmän raportti osoitteessa http://ec.europa.eu/education/languages/archive/languages_en.html.

[13] ”Omaksuttua kieltä opiskeltaisiin intensiivisesti, puhuttaisiin ja kirjoitettaisiin sujuvasti (…) Opiskelun lisäksi kieleen tutustuttaisiin perehtymällä maahan tai maihin, joissa kyseistä kieltä puhutaan, sekä kyseiseen kieleen ja sen puhujiin liittyvään kirjallisuuteen, kulttuuriin, yhteiskuntaan ja historiaan.”

[14] Alueiden komitean lausunto: http://coropinions.cor.europa.eu/CORopinionDocument.aspx?identifier=cdr\educ-iv\dossiers\educ-iv-022\cdr6-2008_fin_ac.doc&language=EN.

[15] Direktiivi 2006/123/EY palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

[16] KOM(2008) 329 lopullinen, Tavoitteena sähköisen oikeudenkäytön strategia Euroopalle .

[17] Liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja Luettelo yhteisön toimista monikielisyyden alalla tarjoaa yleiskatsauksen monikielisyyttä tukeviin nykyisiin toimiin ja ohjelmiin.

[18] Companies work better with languages , heinäkuu 2008 http://ec.europa.eu/education/languages/news/news1669_en.htm.

[19] KOM(2008) 394 lopullinen, ”Pienet ensin” . Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) .

[20] CILT, Effects on the European Economy of Shortages of Foreign Language Skills in Enterprise, 2007, http://ec.europa.eu/education/policies/lang/key/studies_en.html.

[21] KOM(2007) 773 lopullinen, Liikkuvuuden avulla uusia ja parempia työpaikkoja: Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma (2007–2010) .

[22] Making learning mobility an opportunity for all , heinäkuu 2008 http://ec.europa.eu/education/doc/2008/mobilityreport_en.pdf.

[23] KOM(2003) 449, Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen – Toimintaohjelma 2004–2006 ; KOM(2005) 596, Uusi monikielisyyden puitestrategia . Ks. myös kertomus toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta, KOM(2007) 554.

[24] M. Strubell et al., The diversity of language teaching in the European Union , 2007 (Report to the European Commission, DG EAC) http://ec.europa.eu/education/policies/lang/key/studies_en.html.

[25] Eurydice, Key Data on Teaching Languages at School in Europe, 2005 Edition, http://www.eurydice.org/portal/page/portal/Eurydice/showPresentation?pubid=049EN.

[26] Cedefop Thematic Overviews,http://www.trainingvillage.gr/etv/Information_resources/NationalVet/Thematic/.

[27] Tämän alan innovatiivisia hankkeita rahoitetaan elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja Euroopan sosiaalirahastosta.

[28] KOM(2008) 425, Paremmat taidot uudelle vuosisadalle – koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma .

[29] http://www.eu2008.si/en/News_and_Documents/Council_Conclusions/May/0521_EYC1.pdf

[30] http://www.eu2008.si/en/News_and_Documents/Council_Conclusions/May/0521_EYC-MULTILIN.pdf.

[31] P. Franklin et al., Languages and Cultures in Europe (LACE) http://ec.europa.eu/education/policies/lang/key/studies_en.html.

[32] Williams, Strubell et al., Detecting and Removing Obstacles to the Mobility of Foreign Language Teachers, 2006, http://ec.europa.eu/education/policies/lang/key/studies_en.html.

[33] Study on the needs and practice of the European audiovisual industry in respect of dubbing and subtitling , http://ec.europa.eu/information_society/media/overview/evaluation/studies/index_en.htm.

[34] http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net/index_en.html.

[35] Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta, EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12. joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla, EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36–68.

[36] Kuten esimerkiksi Kulttuuri-ohjelma.

[37] Agreed Conclusions of the third Euro-Mediterranean Conference of Ministers of Culture Athens, 29 – 30 May 2008 ; puheenjohtajavaltion julkilausuma konferenssissa New Paradigms, New Models — Culture in the EU External Relations , Ljubljana, 13–14. toukokuuta,http://www.mzz.gov.si/si/zunanja_politika/kulturno_sodelovanje/nove_paradigme_novi_modeli_kultura_v_zunanjih_odnosih_eu/.

[38] Euroopan parlamentti tunnusti ”eurooppalaisten maailmankielten strategisen merkityksen viestintävälineenä samoin kuin solidaarisuuden, yhteistyön ja taloudellisten investointien välineenä” ja suositti sen vuoksi tätä käsitettä ”yhtenä Euroopan monikielisyyspolitiikan tärkeimmistä poliittisista suuntaviivoista” – Euroopan parlamentin päätöslauselma uudesta monikielisyyden puitestrategiasta (2006/2083(INI)).