This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52008DC0400
Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions Public procurement for a better environment {SEC(2008) 2124} {SEC(2008) 2125} {SEC(2008) 2126}
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat
/* KOM(2008) 400 lopullinen */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat /* KOM(2008) 400 lopullinen */
FI || EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.7.2008 KOM(2008) 400 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN
PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN
KOMITEALLE Ympäristöä
säästävät julkiset hankinnat {SEK(2008)
2124}
{SEK(2008) 2125}
{SEK(2008) 2126} SISÄLLYSLUETTELO 1........... Johdanto....................................................................................................................... 3 1.1........ Ympäristöä säästävistä julkisista
hankinnoista saatavat mahdolliset hyödyt............... 3 1.2........ Poliittinen tausta........................................................................................................... 3 1.3........ Toiminta Euroopan tasolla............................................................................................ 4 1.4........ Ympäristöä säästävien julkisten
hankintojen käyttöönoton esteet............................... 5 2........... Tavoitteet...................................................................................................................... 6 3........... Ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskeva yhteinen lähestymistapa................. 6 3.1........ Hankintamenettely........................................................................................................ 6 3.2........ Ympäristönsuojelullinen taso........................................................................................ 6 4........... Ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskevat yhteiset kriteerit............................ 7 4.1........ Ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskevien yhteisten kriteerien vahvistamisprosessi 7 4.2........ Ensisijaiset alat.............................................................................................................. 9 5........... Ympäristöä säästävien julkisten
hankintojen tavoitteet.............................................. 10 5.1........ Ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskevat tavoitteet uudistetussa kestävän kehityksen strategiassa.................................................................................................................................... 10 5.2........ Ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskevat erityistavoitteet EU:n rahoitusmekanismien toteutuksessa.................................................................................................................................... 11 5.2.1..... Jäsenvaltioiden viranomaisten EU:n
rahoituksella toteuttamat hankinnat................. 11 5.2.2..... Euroopan komission hankinnat................................................................................... 11 6........... Mahdolliset pakolliset toimenpiteet............................................................................ 11 7........... Ohjeet......................................................................................................................... 11 8........... Ympäristöä säästävät julkiset
hankinnat ja innovointi................................................ 12 9........... Yksityiset hankinnat
ympäristöystävällisemmiksi...................................................... 13 10......... Ympäristöä säästävien julkisten
hankintojen indikaattorit – Seuranta ja vertailuarvioinnit - Aikataulu 13 11......... Päätelmät ja jatkotoimet............................................................................................. 14 1. Johdanto 1.1. Ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista
saatavat mahdolliset hyödyt Euroopan viranomaiset käyttävät vuosittain 16:ta prosenttia EU:n
bruttokansantuotteesta vastaavan summan tavaroiden, kuten toimistolaitteiden,
rakennuskomponenttien ja ajoneuvojen, ostoon sekä palveluihin, kuten
rakennusten ylläpitoon, kuljetuspalveluihin, siivous- ja cateringpalveluihin
sekä rakennustöihin[1]. Julkisilla hankinnoilla voidaan muokata kulutus- ja tuotantotapoja. Jos
ympäristöystävällisempien tavaroiden kysyntä on julkisella sektorilla
merkittävää, muodostuu samalla myös ympäristöystävällisten tuotteiden ja
palvelujen markkinoita tai ne laajenevat. Tällainen kysyntä kannustaa myös
yrityksiä kehittämään ympäristöteknologiaa[2].
Luonnonvarojen
ja raaka-aineiden kestävämpi käyttö hyödyttäisi ympäristöä ja koko taloutta ja
loisi uusia mahdollisuuksia kasvaville vihreille talouksille[3]. Tällainen
muutos voisi myös vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä
ympäristöteknologiainnovaatioiden lisääntymisen myötä. Eurooppa on edelläkävijä
ympäristöteknologian alalla, ja alan kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Tutkimustulokset
vahvistavat, että kustannustehokkaita ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja
voidaan lisätä merkittävästi, erityisesti aloilla, joilla ympäristöä säästävät
tuotteet eivät ole kalliimpia kuin muut vastaavat tuotteet (tuotteen
elinkaarikustannusten perusteella laskettuna)[4].
Koska tuotteen ympäristöystävällisyys määritellään tuotteen koko elinkaaren
perusteella, ympäristöä säästävät julkiset hankinnat vaikuttavat koko
toimitusketjuun ja edistävät ympäristövaatimusten periaatteiden soveltamista
myös yksityisissä hankinnoissa. 1.2. Poliittinen tausta Ympäristöä säästävien
julkisten hankintojen vaikutusmahdollisuudet poliittisena välineenä
tunnustetaan yhä suuremmassa määrin. Viime vuosina
ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin on sitouduttu poliittisesti yhä
laajemmin sekä kansallisella, EU:n että kansainvälisellä tasolla. OECD antoi
vuonna 2002 suosituksen ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista. Syyskuussa
2002 pidetyn Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen jatkotoimena
perustettiin kestävän kehityksen mukaisia hankintoja käsittelevä Marrakeshin
työryhmä, jonka tavoitteena oli levittää tietoa kestäviin (ympäristöä
säästäviin) julkisiin hankintoihin liittyvistä käytännöistä. Kestäviä
hankintoja edistäviä menettelytapoja on otettu käyttöön useissa OECD-maissa
(Yhdysvallat, Japani, Kanada, Australia ja Etelä-Korea) sekä nopeasti
kehittyvissä maissa (kuten Kiina, Thaimaa ja Filippiinit). Ympäristöä säästävien
julkisten hankintojen hyödyt tuotiin Euroopan unionissa esille ensimmäistä
kertaa vuonna 2003 annetussa yhdennettyä tuotepolitiikkaa koskevassa komission
tiedonannossa, jossa suositeltiin, että jäsenvaltiot hyväksyisivät vuoden 2006
loppuun mennessä ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia kansallisia
toimintasuunnitelmia. Julkisia hankintoja koskeva uusi
EU:n oikeudellinen kehys on[5]
selkeyttänyt sitä, kuinka viranomaiset voivat ottaa ympäristönäkökohdat
huomioon hankintamenettelyissään. Uudistetussa EU:n kestävän kehityksen
strategiassa (kesäkuu 2006) vahvistettiin uusin toimintapoliittinen tavoite
tällä alalla. Jäsenvaltioiden olisi vuoteen 2010 mennessä tehtävä ympäristöä
säästäviä julkisia hankintoja keskimäärin yhtä paljon kuin parhaiten
suoriutuvat jäsenvaltiot tekivät niitä vuonna 2006.
Tämä tiedonanto on osa kestävää kulutusta ja
tuotantoa sekä kestävää teollisuuspolitiikkaa koskevaa toimintasuunnitelmaa,
jossa vahvistetaan kehys tuotteiden energiatehokkuuteen ja
ympäristönsuojelulliseen tasoon liittyvän keinovalikoiman yhtenäiselle
täytäntöönpanolle. 1.3 Toiminta Euroopan tasolla Ympäristöä
säästävät julkiset hankinnat perustuvat tuotteita ja palveluja koskeviin
selkeisiin ja kunnianhimoisiin ympäristökriteereihin. Kansallisella
tasolla on kehitetty useita erilaisia kriteerejä ja lähestymistapoja. Ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen yleistyessä jäsenvaltioiden käyttämien
kriteerien olisi kuitenkin oltava yhteensopivia, jotta voidaan välttää
yhtenäismarkkinoiden vääristyminen ja EU:n laajuisen kilpailun väheneminen. Yhdet
yhteiset kriteerit vähentäisivät merkittävästi ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja toteuttavien taloudellisten toimijoitten ja viranomaisten
hallinnollista taakkaa. Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat
yhteiset kriteerit hyödyttäisivät erityisesti yrityksiä, jotka toimivat useissa
jäsenvaltioissa, samoin kuin pk-yrityksiä (joiden resurssit hallita erilaisia
hankintamenettelysääntöjä ovat rajoitetut). Euroopan
tasolla on jo vahvistettu ympäristökriteerejä, esimerkiksi EU:n
ympäristömerkkisäädöksissä[6],
Energy Star -asetuksessa[7]
ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevassa
direktiivissä[8]. Joillakin äskettäisillä ehdotuksilla pyritään myös vahvistamaan
ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja hyödyttäviä kriteerejä. Tällaisia
ehdotuksia ovat muun muassa energiaa käyttävien tuotteiden ekologista
suunnittelua koskevan direktiivin tarkistus, jossa vahvistetaan sekä
vähimmäisvaatimukset että korkeata ympäristönsuojelullista tasoa koskevat
vertailuarvot, ehdotus direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden
maantieajoneuvojen edistämisestä[9],
jossa vahvistetaan epäpuhtauspäästöjen ja polttoaineen kulutuksen
elinkaarikustannusten laskemisessa käytettävä yhdenmukainen menetelmä ja
ehdotus uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä
koskevaksi direktiiviksi[10],
johon sisältyy biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit ja johdon
voi tulevaisuudessa sisältyä biomassaa (myös metsien biomassaa) koskevat
kestävyyskriteerit. Kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä kestävää
teollisuuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman keskeisiä elementtejä ovat
ympäristökriteerien aikaisempaa perusteellisempi valmistelu, kriteerien
vahvistaminen, niiden välinen vuorovaikutus sekä niiden mahdollinen
hyödyntäminen ympäristöä säästävissä julkisissa hankinnoissa. Toimintasuunnitelman tavoitteena on erityisesti vahvistaa dynaamiset
puitteet tuotteiden energiatehokkuuden ja ympäristönsuojelullisen tason
parantamiseksi ja edistää näiden tuotteiden ostohalukkuutta. Tavoitteena on
vahvistaa kaikkialla markkinoilla kunnianhimoisia normeja, joilla varmistetaan,
että tuotteita parannetaan systemaattisesti kannustimien ja innovaation avulla
ja että kysyntä tukee tätä toimintapolitiikkaa. Jäljempänä käsitellään
yksityiskohtaisemmin julkisiin hankintoihin liittyviä erityiskysymyksiä. 1.4 Ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen käyttöönoton esteet Tähän
mennessä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen mahdollisuuksia on
hyödynnetty ainoastaan osittain. Vuoden 2008 alussa
ainoastaan 14 jäsenvaltiota oli hyväksynyt kansallisen toimintasuunnitelman (12
muuta jäsenvaltiota aikoo hyväksyä suunnitelman tai strategian)[11]. Tärkeimmät
käyttöönoton esteet ovat: · Tuotteita ja palveluja koskevia ympäristökriteerejä on vahvistettu vain
vähän. Vahvistettujen kriteerien levittämiseen tarkoitetut
mekanismit, kuten tietokannat, ovat riittämättömät. · Riittämättömät tiedot ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen
elinkaarikustannusten ja muiden tuotteiden vastaavien kustannusten
vertailemiseksi. · Vähäinen tietämys ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden
hyödyistä. · Epävarmuus oikeudellisista mahdollisuuksista sisällyttää
ympäristökriteerit hankintamenettelyasiakirjoihin. · Poliittisen tuen puute, ja siitä johtuva resurssien rajallisuus
ympäristöä säästävien julkisten hankintojen toteuttamiseksi ja edistämiseksi
(koulutuksen parantaminen on erityisen tärkeää). · Alueviranomaiset ja paikallisviranomaiset eivät vaihda koordinoidusti
tietoja ja esimerkkejä parhaista käytänteistä. 2. Tavoitteet Tämän tiedonannon yleisenä tavoitteena on
antaa ohjeita siitä, miten julkisen sektorin kulutuksen ympäristövaikutuksia
voidaan vähentää ja käyttää ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja edistämään
ympäristöteknologiaa, -tuotteita ja -palveluja koskevaa innovointia. Edellä olevassa 1.4 kohdassa mainittujen ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen toteuttamisen esteiden poistamiseksi tämän
tiedonannon erityistavoitteet ovat seuraavat: · ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien yhteisten kriteerien
vahvistamisprosessi; · tuotteiden elinkaaren aikaisia kustannuksia koskevat tiedot; · oikeudelliset ja toimintaohjeet; · poliittinen tuki poliittisen tavoitteen kautta, liitettynä
indikaattoreihin ja tulevaan seurantaan. 3. Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeva yhteinen lähestymistapa 3.1 Hankintamenettely Hankintamenettely on luonteeltaan prosessi ja
tässä tiedonannossa ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevalla
menettelyllä tarkoitetaan prosessia, jonka avulla viranomaiset pyrkivät hankkimaan
sellaisia tavaroita, palveluja ja työsuorituksia, joiden ympäristövaikutukset
ovat koko niiden elinkaaren ajan pienemmät kuin niiden, joita ne muutoin
hankkisivat samaa ensisijaista tarkoitusta varten. Tiedonannossa pyritään käsittelemään kaikkia
julkisia hankintoja koskevia hankintamenettelyjä, eli sekä EU:n julkisia
hankintoja koskevissa direktiiveissä määriteltyjen kynnysarvojen ala- ja
yläpuolella olevia hankintamenettelyjä. Ympäristöperusteiset
laatuvaatimukset, valinta- ja myöntämiskriteerit ja sopimuslausekkeet olisi
kaikissa tapauksissa muotoiltava täysin julkisia hankintoja koskevan EU:n
lainsäädännön ja muun asiaan kuuluvan EU:n tai kansallisen lainsäädännön
mukaisesti. 3.2 Ympäristönsuojelullinen
taso Ympäristöä säästävien julkisten hankintojen
määrittely prosessiksi ei vielä mahdollista objektiivista vertailevaa analyysiä
ja tavoitteiden asettelua. Jotta tämä olisi mahdollista,
määritelmään on sisällytettävä selkeiden ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskevien kriteerien noudattaminen. Tietyille tuote- ja
palveluryhmille on jo kehitetty alustavia yhteisiä kriteerejä. Tämän
tiedonannon liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa on
esimerkkejä tällaisista tuote- ja palveluryhmistä. Kuten kohdassa 4.1
selitetään, komissio ehdottaa nyt tämän prosessin virallistamista siten, että
nykyiset ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat yhteiset kriteerit
vahvistetaan ja lisäksi laaditaan ja vahvistetaan uusia yhteisiä kriteerejä
uusille tuoteryhmille tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianosaisten
sidosryhmien kanssa. Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevilla
yhteisillä kriteereillä voidaan välttää markkinoiden vääristyminen ja kilpailun
väheneminen, mitä tapahtuisi, jos kansalliset kriteerit olisivat erilaisia. Jotta hankintamenettelyn voitaisiin katsoa
olevan ympäristöä säästävä, yhteiset kriteerit on periaatteessa muotoiltava
teknisinä vähimmäisvaatimuksina, jotka kaikkien tarjousten on täytettävä. Jotkut näistä kriteereistä voivat myös olla ympäristönsuojelullisen
tason parantamista edistäviä ympäristökriteereitä, jotka eivät kuitenkaan olisi
pakollisia eivätkä näin ollen sulkisi markkinoita sellaisilta tuotteilta, jotka
eivät täytä ehdotettua ympäristönsuojelullista tasoa. Jos ympäristökriteereitä
painotetaan riittävästi, ne voivat kuitenkin antaa merkittävän signaalin
markkinoille. Tuotteesta ja muiden kuin ympäristökriteerien määrästä ja
merkityksestä riippuen ”merkittävänä” voidaan pitää 15 prosentin tai sitä
ylittävää painotusta. 4. Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat yhteiset kriteerit 4.1 Ympäristöä
säästäviä julkisia hankintoja koskevien yhteisten kriteerien
vahvistamisprosessi Ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin
liittyvän Training Toolkit -koulutusaineiston valmistelun yhteydessä on
laadittu alustavia yhteisiä kriteerejä ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja
varten[12]. Kriteerejä on kehitetty tuote- ja palveluryhmille 10 sektorilla, jotka
on havaittu sopivimmiksi ympäristöä säästävien julkisten hankintojen
toteuttamisen kannalta. Kriteerit pohjautuvat soveltuvin osin voimassa oleviin
eurooppalaisiin ja kansallisiin ympäristömerkkikriteereihin sekä teollisuudelta
ja kansalaisilta kerättyihin tietoihin. Kriteerien kehittämistyössä komission
yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä tällä alalla aktiivisista jäsenvaltioiden
edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Komissio ehdottaa, että tämä kuulemismenettely
virallistetaan, jotta voitaisiin toteuttaa aikaisempaa enemmän ja aikaisempaa
parempia ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, jotka perustuvat yhteisiin
kriteereihin ja yhteiseen arviointimenetelmään.
Menetelmässä noudatettaisiin avoimen koordinointimenetelmän periaatteita. Tästä
syystä jäsenvaltioita kehotetaan vahvistamaan jo kehitetyt ympäristöä säästäviä
julkisia hankintoja koskevat kriteerit virallisesti, kun komission yksiköt ovat
hyväksyneet ne ja kun konsultointiprosesseihin sovellettavien
vähimmäisvaatimusten[13] mukaisesti toteutettava jäsenvaltioiden ja teollisuutta ja
kansalaisyhteiskuntaa edustavien sidosryhmien viimeisen kuulemisen on päättynyt.
Yhteisten kriteerien virallinen vahvistaminen jäsenvaltioissa tarkoittaisi,
että nämä kriteerit sisällytettäisiin ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja
koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin ja ohjeisiin, joita jäsenvaltiot
ovat laatineet tai ovat laatimassa vuonna 2003 annetun yhdennettyä
tuotepolitiikkaa koskevan tiedonannon mukaisesti. Tämä prosessi toteutetaan uudelleen
tulevaisuudessa ja komissio ohjaa jatkossakin kansallisten ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen asiantuntijoiden työryhmän työtä ja laatii ja
toimittaa käsiteltäväksi uusia ehdotuksia ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskeviksi kriteereiksi uusien tuote- ja palveluryhmien osalta. Kriteeriluonnoksista keskustellaan myös teollisuutta ja
kansalaisyhteiskuntaa edustavien sidosryhmien kanssa. Kriteerit hyväksytään
tiukkojen konsultointisääntöjen mukaisesti. Työ keskittyy aloille, joilla on
havaittu olevan eniten mahdollisuuksia toteuttaa ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja (kohta 4.2) Tässä työssä otetaan täysimääräisesti huomioon
kestävän kulutuksen ja tuotannon puitteissa vahvistetut ja valmisteilla olevan
ympäristökriteerit. Kriteerit perustuvat
elinkaarilähestymistapaan. Tulevien kriteerien pohjana voidaan käyttää
mahdollisesti esimerkiksi EU:n ympäristömerkkikriteerejä, toimistolaitteiden
energiatehokkuusvaatimuksia (Energy Star), tarkistetun ekosuunnittelua koskevan
direktiivin mukaisten täytäntöönpanotoimien yhteydessä kehitettäviä
ympäristönsuojelullisen tason vertailuarvoja, puhtaiden ja energiatehokkaiden
maantieajoneuvojen edistämistä koskevassa direktiiviehdotuksessa ehdotettavaa
ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin koskevaa menettelyä sekä
uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevassa
direktiiviehdotuksessa ehdotettuja biopolttoaineiden ja bionesteiden
ympäristökestävyyskriteereitä. Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja
koskevia yhteisiä kriteerejä vahvistetaan ainoastaan sellaisille tuotteille ja
palveluille, joille ei ole (vielä) vahvistettu ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskevia pakollisia kriteerejä[14].
Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja
koskevat kriteerit jaetaan peruskriteereihin ja lisäkriteereihin. Peruskriteereillä pyritään helpottamaan ympäristöä säästävien
julkisten hankintojen toteuttamista, koska niissä keskitytään tuotteen
ympäristönsuojelullisen tason keskeisiin osatekijöihin ja niillä pyritään
pitämään yritysten hallinnolliset kustannukset mahdollisimman alhaisina. Lisäkriteereissä
otetaan huomioon muita ympäristönsuojelullisen tason osatekijöitä tai asetetaan
ympäristönsuojelullinen taso korkeammalle. Näitä kriteereitä voivat soveltaa
sellaiset viranomaiset, jotka haluavat mennä pidemmälle ympäristö- ja
innovaatiotavoitteiden tukemisessa. Peruskriteerit ovat lisäkriteerien perusta,
joten ne kuvastavat eroja tavoitteiden kunnianhimoisuudessa ja
ympäristöystävällisten tuotteiden saatavuudessa. Ne myöskin ajavat markkinoita
kehittymään samaan suuntaan. Jos samaa tuotetta koskevissa eurooppalaisissa
kriteereissä tehdään ero eri ympäristönsuojelullisten tasojen välillä,
laaditaan ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat perus- ja
lisäkriteerit vastaavasti. Jos tuotteelle on annettu
esimerkiksi sekä energiatehokkuusvaatimuksia koskeva Energy Star -merkintä ja
vapaaehtoinen EU:n ympäristömerkki, ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja
koskevat peruskriteerit asetettaisiin Energy Star -asetuksen
energiatehokkuusvaatimusten tasolle, mutta lisäkriteerit vahvistettaisiin
ympäristömerkkikriteerien pohjalta. Kriteerien jakaminen kahteen ryhmään
mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot ja julkisista hankinnoista vastaavat
viranomaiset voivat parantaa asteittain julkisten hankintojensa
ympäristönsuojelullista tasoa ja antaa markkinoille selkeitä signaaleita siitä,
että tuotteiden ja palvelujen ympäristönsuojelullista tasoa on parannettava
jatkuvasti. Sellaisten tuoteryhmien osalta, jotka kuuluvat ainoastaan EU:n
ympäristömerkkijärjestelmään eivätkä muiden edellä mainittujen asetusten tai
järjestelmien soveltamisalaan, ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja
koskevia yhteisiä kriteerejä laadittaessa pyrittäisiin myöskin yksilöimään
perus- ja lisäkriteerit. Peruskriteerit perustuisivat
ympäristömerkkikriteereihin, jotka koskevat tärkeimpiä ympäristövaikutuksia ja
joita on helpointa noudattaa. Lisäkriteerit sen sijaan koskisivat muita
ympäristömerkkikriteereitä, joiden voidaan katsoa olevan merkityksellisiä
tietyn tuotteen osalta. Jos eurooppalaisia kriteerejä ei ole,
ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit perustuisivat
kansallisiin tai muihin ympäristökriteerejä koskeviin tietokantoihin ja niistä
keskusteltaisiin myös teollisuutta ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien
sidosryhmien kanssa. Kriteerit on muotoiltu ja muotoillaan siten,
että (julkisten) ostajien ja tarjousten tekijöiden on mahdollisimman helppo
ymmärtää niitä ja ne on helppo sisällyttää hankintamenettelyasiakirjoihin
julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jos
yksittäinen materiaali (kuten puu) kuuluu useisiin ensisijaisiin aloihin (puun
osalta esimerkiksi rakentaminen, paperi ja painopalvelut, energia, kalusteet),
laaditaan yhdet kattavat kriteerit. Jos samaa tarkoitusta varten voidaan
käyttää eri materiaaleja, kriteerien määrityksessä otetaan huomioon
mahdollisuus lisätä muita materiaaleja korvaavien uusiutuvien materiaalien
käyttöä. Peruskriteereitä käytetään tavoitteiden
asettelun ja vertailuarviointien pohjana, jotta voitaisiin lisätä niiden
soveltamista EU:n alueella. Seurannassa otetaan näin ollen
huomioon peruskriteerien noudattaminen. Parhaiten suoriutuvissa jäsenvaltioissa
voitaisiin lisäksi todentaa lisäkriteerien noudattaminen tulevien
vertailuarvojen asettamiseksi. 4.2 Ensisijaiset
alat Komissio on yksilöinyt kymmenen ensisijaista
alaa, joilla voidaan toteuttaa ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja. Niiden valinta perustui seuraaviin tekijöihin: kyseisen alan merkitys
ympäristön tilan parantamisen kannalta, julkiset menot, mahdolliset vaikutukset
tarjontaan, esimerkkinä toimiminen yksityis- tai yritysasiakkaille, poliittinen
merkitys, alaa koskevien ja helppokäyttöisten kriteerien olemassaolo, saatavuus
markkinoilla ja taloudellinen tehokkuus. Ensisijaiset alat ovat: 1. Rakentaminen (raaka-aineet, kuten puu,
alumiini, teräs, betoni ja lasi, sekä rakennustuotteet, kuten ikkunat, seinä-
ja lattiapäällysteet, lämmitys- ja jäähdytyslaitteet, rakennusten
toiminnalliset ja käytöstä poistoon liittyvät näkökohdat, rakennusten
ylläpitopalvelut sekä rakennustöitä koskevien sopimusten ympäristönsuojelun
taso rakennuspaikalla). 2. Elintarvike- ja cateringpalvelut 3. Liikenne ja liikennepalvelut[15] 4. Energia (mukaan luettuna uusiutuviin
energialähteisiin perustuva sähkö, lämmitys ja jäähdytys) 5. Toimistolaitteet ja tietokoneet 6. Vaatteet, virka-asut ja muut tekstiilit 7. Paperi ja painopalvelut 8. Huonekalut 9. Puhdistustuotteet ja siivouspalvelut 10. Terveydenhoitoalalla käytettävät laitteet. 5. Ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen tavoitteet 5.1 Ympäristöä
säästäviä julkisia hankintoja koskevat tavoitteet uudistetussa kestävän
kehityksen strategiassa Uudistetussa kestävän kehityksen strategiassa
asetetaan ympäristöä säästäviä hankintoja koskevat virallinen tavoite, jonka
mukaan vuoteen 2010 mennessä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen osuus
kaikista julkisista hankinnoista olisi oltava sama kuin taso, johon parhaiten
suoriutuvat jäsenvaltiot yltävät tällä hetkellä (eli vuonna 2006). Useat edelläkävijämaat ovat asettaneet tällä
alalla kunnianhimoisia tavoitteita: Alankomaiden hallitus
on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2010 mennessä 100 % julkisista
hankinnoista on ympäristön kannalta kestäviä. Itävallan hallitus on määrittänyt
vuoteen 2010 mennessä saavutettavia tavoitteita viidelle tuoteryhmälle: tietotekniikka
95 %, sähkö 80 %, paperi 30 %, puhdistustuotteet 95 % ja ajoneuvot 20 %. Ranskassa
pitäisi viidenneksen keskushallinnon vuosittain uusimista ajoneuvoista olla
puhtaita ajoneuvoja, viidenneksen uusista rakennuksista pitäisi olla
HQE-normien[16]
tai vastaavien normien mukaisia ja puutuotteista 50 % pitäisi olla vuoteen 2010
mennessä valmistettu laillisesti hakatusta puusta ja ympäristön kannalta
kestäviä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on ympäristön kannalta kestäviä
julkisia hankintoja koskevassa toimintasuunnitelmassa otettu huomioon useat
hallituksen toimistokiinteistöille asetetut ympäristön kannalta kestäviä
toimintoja koskevat tavoitteet, kuten sitoumus saavuttaa hiilineutraalius
vuoteen 2012 mennessä ja vähentää hiilipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020
mennessä. Komissio on saanut ympäristöä säästäviä
julkisia hankintoja EU:n jäsenvaltioissa koskevasta tuoreesta tutkimuksesta
selkeitä tietoja siitä, miten paljon ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja
parhaiten suoriutuvissa jäsenvaltioissa tehdään. Näiden
tietojen perusteella voidaan määritellä uudistetussa kestävän kehityksen strategiassa
asetettu perustavoite. Tämän pohjalta komissio ehdottaa, että vuoteen 2010
mennessä 50 % kaikista hankintamenettelyistä olisi oltava ympäristöä säästäviä,
eli niiden olisi täytettävä jaksossa 4.1. tarkoitetut ympäristöä säästäviä
julkisia hankintoja koskevat sovitut yhteiset peruskriteerit. Tämä
prosentuaalinen osuus ilmaistaisiin sekä tehtyjen sopimusten määränä että
arvona verrattuna kaikilla aloilla, joilla on määritelty yhteisiä
peruskriteerejä, tehtyjen sopimusten määrään ja arvoon. Ainoastaan sellaisten tuote- ja palveluryhmien
osalta, joille on vahvistettu yhteisiä kriteerejä, voidaan verrata
objektiivisesti eri jäsenvaltioiden välistä tilannetta ja ehdottaa
yksityiskohtaisempia tavoitteita. Komissio kehittää
parhaillaan menetelmää ympäristöä säästävien julkisten hankintojen tarkkojen
osuuksien laskemiseksi. Menetelmässä keskitytään yhteiset peruskriteerit
täyttäviin hankintoihin ja se perustuu hankintamenettelyjen edustavan otoksen
analysointiin. Menetelmä otetaan käyttöön parhaiten suoriutuvissa
jäsenvaltioissa. Vuonna 2010 tutkimus tehdään kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tästä
syystä on tärkeää, että jäsenvaltiot vahvistavat valmisteilla olevat ympäristöä
säästäviä julkisia hankintoja koskevat yhteiset kriteerit ja sisällyttävät ne
ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeviin kansallisiin
toimintasuunnitelmiin ja ohjeisiin. Myös lisäkriteerien noudattamista
seurataan, mutta ainoastaan parhaiten suoriutuvissa jäsenvaltioissa. Tarkoituksena
on mitata näissä jäsenvaltioissa tapahtunutta kehitystä ja arvioida
mahdollisuuksia asettaa tulevaisuudessa uusia tavoitteita esimerkiksi
peruskriteerien mukaisten menettelyjen tavoitemäärän korottamiselle ja/tai
asettamalla lisäkriteerien noudattamista koskeva tavoite. 5.2 Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat
erityistavoitteet EU:n rahoitusmekanismien toteutuksessa 5.2.1 Jäsenvaltioiden viranomaisten EU:n rahoituksella toteuttamat hankinnat EU:n alueellista kehitystä ja taloudellista ja
sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukevan yhteenkuuluvuuden politiikan puitteissa
käytetään vuosittain miljardeja euroja. Ohjelmakaudella
2007–2013 (kauden kokonaisbudjetti on 308 miljardia euroa) kestävä kehitys on
edelleen yksi yhteenkuuluvuuspolitiikan tärkeimpiä periaatteita[17]. On myös monia muita EU:n rahoitusohjelmia,
kuten seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma, johon on koottu tutkimukseen
liittyvät EU:n aloitteet. Siinä vahvistetaan, että
yhteisön taloudellisen panoksen enimmäismäärä kaudella 2007–2013 on 50 521
miljoonaa euroa. Vaikka suurin osa tästä rahasta käytetään sellaisten
keskeisten tutkimustoimintojen rahoittamiseen, joilla ei ole suoraa merkitystä
ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kannalta, ympäristönäkökohdat
voidaan ottaa huomioon hankkeiden yleiskustannuksissa (enintään 7 % koko tuen
määrästä). Silloin kun viranomaiset käyttävät nämä varat
suoraan ja toteuttavat hankintamenettelyjä rahoitettujen hankkeiden
täytäntöönpanemiseksi, voisi tähän prosessiin komission mielestä sisällyttää
myös ympäristöä säästävät julkiset hankinnat. Kohdennettu
toiminta, jossa hallintoviranomaisille ja muille EU:n rahoituksen saajille
suositeltaisiin voimakkaasti ympäristöä säästävien julkisten hankintojen
käyttämistä EU-rahoitusta saavissa hankkeissa, olisi merkittävä kannuste lisätä
ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, koska näiden hankkeiden kustannukset
ovat merkittävä osa kaikkiin julkisiin hankintoihin käytettävistä varoista. Jos
erityisesti sellaiset jäsenvaltiot ryhtyisivät soveltamaan tätä käytäntöä,
jotka tällä hetkellä toteuttavat vähemmän ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja kuin muut jäsenvaltiot keskimäärin, edistettäisiin sen tavoitteen
saavuttamista, jonka mukaan 50 % niiden julkisista hankinnoista olisi oltava
ympäristöä säästäviä. 5.2.2 Euroopan
komission hankinnat Euroopan komissio
sisällyttää ympäristöä säästävät julkiset hankinnat vaiheittaisesti julkisia
hankintoja koskevaan yleiseen koulutukseensa ja soveltaa soveltuvin osin omissa
hankintamenettelyissään Training Toolkit –koulutusaineiston (osio 7)
valmistelun yhteydessä kehiteltyjä suositeltuja kriteerejä. 6. Mahdolliset
pakolliset toimenpiteet Kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä kestävää
teollisuuspolitiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa todettiin, että
ympäristönsuojelulliselta tasoltaan korkeiden tuotteiden käyttöönottoa on
edistettävä. Samalla on kuitenkin vältettävä
sisämarkkinoiden vääristymiä, jotka voivat johtua pelkästään kansallisen tason
kannusteista. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaankin tästä syystä julkisiin
hankintoihin sovellettavia pakollisia toimenpiteitä, kuten on kuvattu 2.3
jaksossa. 7. Ohjeet Komissio aikoo korostaa ympäristöä säästäviä
julkisia hankintoja koskevien olemassa olevien oikeudellisten ja
toiminnallisten ohjeiden merkitystä ja täydentää niitä tarvittaessa. Vaikka ohjeet suunnataankin pääasiassa julkisia hankintoja tekeville
viranomaisille, jotka haluavat toteuttaa ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja organisaatiossaan, jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä ne
ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeviin kansallisiin politiikkoihinsa,
koska ohjeet helpottavat toimien täytäntöönpanoa. Ohjeisiin sisältyvät: · Ympäristöä säästävien julkisten hankintojen toteuttamista koskevat
oikeudelliset ja toiminnalliset ohjeet, koska tiettyjen kysymysten osalta
oikeusvarmuus on puutteellinen ja tämän katsotaan olevan esteenä ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen toteuttamiselle yhdenmukaisella tavalla. · Hankintojen tehokkuutta lisäävät hankintakäytännöt, jotka
demonstroivat, että ympäristöä säästävät julkiset hankinnat ovat
kustannustehokas tapa ostaa tavaroita ja palveluja, ja samalla edistävät
tällaisia hankintoja. · Ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin
liittyvä koulutusaineisto. On kehitetty verkkopohjainen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeva koulutuspaketti (GPP
Training Toolkit), joka on tarkoitettu ostajille, päättäjille, johtajille ja
konsulteille. Komission yksiköt hyväksyvät
koulutusaineiston ja se käännetään kaikille EU:n virallisille kielille. Komissio
tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että nämä tiedot
saatetaan käyttöön nykyisten kansallisten ja alueellisten yhteistyöfoorumien
kautta. Yksityiskohtaiset tiedot ohjeista on tämän
tiedonannon liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. 8. Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat ja innovointi Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat ovat
tehokas keino lisätä innovointia ja rohkaista yrityksiä kehittämään uusia
korkean ympäristönsuojelullisen tason omaavia tuotteita. Komissio
aikoo hyödyntää nämä mahdollisuudet täysimääräisesti seuraavien toimien avulla: · Julkisia hankintoja tutkimuksen ja innovoinnin alalla koskevasta
tuoreesta oppaasta ”Public Procurement for Research and Innovation”[18] ja esikaupallisia
hankintoja koskevassa tiedonannossa[19]
olevista ohjeista tiedotetaan koko EU:n alueella. · Otetaan käyttöön vapaaehtoinen EU:n järjestelmä, jossa riippumaton
osapuoli todentaisi uusien teknologioiden ympäristönsuojelun tason. Tämä helpottaisi sen todentamista, täyttyvätkö
tarjouskilpailuasiakirjoissa mainitut ympäristökriteerit. · Tunnistetaan edelläkävijämarkkinat[20]
ja käytetään ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja uusien tuotteiden ja
palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton edistämisessä[21].
Edelläkävijämarkkinoita koskevan aloitteen tavoitteena on luoda suosiolliset
olosuhteet kilpailun kannalta elintärkeän innovoinnin edistämiseksi erilaisten
julkisen sektorin toimien avulla. Tähän mennessä on yksilöity kuusi eri
markkina-aluetta, joista kolmeen sisältyy ympäristöaiheita. Nämä ovat kestävä
rakentaminen, kierrätys ja biotuotteet. Ne ovat erityisen tärkeitä ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen kannalta. 9. Yksityiset
hankinnat ympäristöystävällisemmiksi Ympäristöystävällisempien tuotteiden
tunnistamisessa ja niiden käytön edistämisessä käyttävät määritelmät ja
kriteerit perustuvat elinkaarilähestymistapaan ja niihin sisältyy elementtejä,
jotka vaikuttavat koko toimitusketjuun raaka-aineiden käytöstä ja
tuotantomenetelmistä aina käytettävään pakkausmateriaaliin ja tiettyjen
palautusedellytysten kunnioittamiseen. Tällaisia kriteerejä
voitaisiin yhtä hyvin hyödyntää yksityisissä hankinnoissa. Jäsenvaltioita ja
yhteisön toimielimiä rohkaistaan vahvistamaan ympäristöä säästävien yksityisten
ja julkisten hankintojen välistä suhdetta[22]. 10. Ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen indikaattorit – seuranta ja vertailuarvioinnit
- Aikataulu Ympäristöä säästävien julkisten hankintojen
osuutta kaikista hankinnoista voidaan arvioida kahdentyyppisillä
indikaattoreilla. Määrällisillä indikaattoreilla voidaan arvioida toiminnan toteutusta ja edistymistä vertaamalla
ympäristöä säästävien julkisten hankintojen tasoa (joka ilmaistaan ympäristöä
säästävien hankintamenettelyjen määränä ja arvona) kaikkien julkisten
hankintojen tasoon. Jotta vaikutukset voitaisiin arvioida
myös tarjontapuolella, komissio ehdottaa lisäksi, että ympäristöä säästäviä
hankintoja koskevien sopimusten arvoa verrattaisiin julkisia hankintoja
koskevien sopimusten kokonaisarvoon. Vaikutusindikaattorien avulla voidaan arvioida ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista
saadut ympäristö- ja taloudelliset hyödyt. Komissio kehittää parhaillaan menetelmää
näiden indikaattoreiden laskemiseksi. Menetelmä perustuu
jäsenvaltioissa toteutettujen tarjouskilpailujen edustuvasta otoksesta
tehtävään analyysiin. Yhdenmukaisen seurannan ja vertailuarviointien
varmistamiseksi ehdotetaan, että arvioinnit keskitetään niille sektoreille,
joiden osalta on hyväksytty jaksossa 4 tarkoitettuja ympäristöä säästäviä
julkisia hankintoja koskevia yhteisiä kriteerejä. Komissio arvioi tilannetta tällä menetelmällä
kaikissa jäsenvaltioissa vuonna 2010. Hankintamenettelyä
voidaan pitää ympäristöä säästävänä, jos sen perusteella tehtävä sopimus on
ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien peruskriteerien mukainen. Tulevien
tavoitteiden perustana käytetään parhaiten suoriutuvissa jäsenvaltioissa
tehtyjen seurantojen tuloksia. Parhaiten suoriutuvissa jäsenvaltioissa
tarkastellaan myös ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien
lisäkriteerien noudattamista. Näiden tietojen pohjalta voidaan asettaa tulevia
lisätavoitteita ja edistää innovointia. Seuranta toteutetaan aina viiden vuoden
välein. Seuranta ja vertailuarvioinnit ovat
kannustimia ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien kriteerien
sisällyttämiselle kansallisiin hankintamenettelyihin. Komissio
kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ennen vuoden 2008 loppua jo käytössä olevat
ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit. Kriteerien
virallinen hyväksyminen merkitsee niiden sisällyttämistä ympäristöä säästäviä
julkisia hankintoja koskeviin kansallisiin ohjeisiin ja toimintasuunnitelmiin. Komissio
on pyytänyt jäsenvaltioita laatimaan ja hyväksymään virallisesti tällaiset
toimintasuunnitelmat (vuonna 2003 annetussa yhdennettyä tuotepolitiikkaa
koskevassa tiedonannossa. Tähän mennessä 14 jäsenvaltiota on hyväksynyt
tällaisen toimintasuunnitelman ja 10 jäsenvaltiota aikoo hyväksyä sellaisen
piakkoin. Vaikka toimintasuunnitelmaa ei olisikaan vielä hyväksytty, komissio
kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskevia yhteisiä kriteerejä sovelletaan kansallisissa
hankintamenettelyissä. Jäsenvaltioita pyydetään raportoimaan tästä
koordinointikokouksissa, joita komissio järjestää säännöllisesti. Jäsenvaltioita
pyydetään hyväksymään kaikki uudet kriteerit virallisesti ja varmistamaan, että
ne pannaan tehokkaasti täytäntöön kansallisella tasolla. 11. Päätelmät
ja jatkotoimet Komissio on sitoutunut edistämään ympäristöä
säästäviä julkisia hankintoja, koska ne ovat tehokas keino lisätä puhtaimpien
tuotteiden ja palveluiden osuutta markkinoilla. Tämä
muuttaa kulutusta kestävämmäksi ja edistää lisäksi ekoinnovointia ja sen myötä
EU:n talouden kilpailukykyä. Komissio pyytää jäsenvaltioita, Euroopan
parlamenttia ja neuvostoa –
hyväksymään ehdotetun lähestymistavan ja ympäristöä
säästäviä julkisia hankintoja koskevien yhteisten kriteerien
hyväksymismenettelyt, poliittiset tavoitteet ja ehdotetut välineet ympäristöä
säästävien julkisten hankintojen lisäämiseksi ja ympäristönsuojelullisen tason parantamiseksi; –
panemaan ne täytäntöön ympäristöä säästäviä
julkisia hankintoja koskevien kansallisten strategioitten ja laajemman
yhteistyön avulla ja erityisesti EU:n rahoitusmekanismeja toteutettaessa; –
tukemaan käynnissä olevia toimia, joilla pyritään
varmistamaan ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien kriteerien ja
tavoitteiden yhdenmukainen kehittäminen ja maksimoimaan poliittinen tuki
ympäristöä säästäville julkisille hankinnoille. [1] On syytä ottaa huomioon, että useimpien viranomaiset
osalta rakennus- ja korjaustyöt sekä rakennusten käyttökustannukset muodostavat
suuren osan vuosikustannuksista, joissakin tapauksissa jopa yli 50 %. [2] Ympäristöteknologia on teknologiaa, joka on suunniteltu
estämään tai vähentämään ympäristövaikutuksia missä tahansa tuotteen tai
toiminnon elinkaaren vaiheessa. [3] UNEP
Year Book 2008: http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=528&ArticleID=5748&l=en [4] Tuotteen
elinkaaren kattaviin kustannuksiin olisi kuuluttava ostohinta ja liittyvät
kustannukset (kuten toimitus-, asennus- ja käyttöönottokustannukset),
käyttökustannukset (kuten energia-, varaosa- ja huoltokustannukset) sekä
käytöstäpoistokustannukset (kuten purku-, poiskuljetus- ja
loppukäsittelykustannukset). [5] Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja
postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen
yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivi 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia
tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen
yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivi 2004/18/EY. [6] Tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin
myöntämisjärjestelmästä 17. heinäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus (EY) N:o 1980/2000 (tätä asetusta tarkistetaan parhaillaan). [7] Toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia
merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta
15. tammikuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o
106/2008. Vaikka Energy Star -merkintä on vapaaehtoinen, asetuksessa säädetään,
että keskushallinnon viranomaisten ja yhteisön toimielinten on käytettävä
merkinnän pohjana olevia vaatimuksia julkisia hankintoja koskevien direktiivien
soveltamisalaan kuuluvissa julkisissa hankintasopimuksissa. [8] Energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle
suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 6. heinäkuuta 2005 annettu
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/32/EY. [9] KOM(2007) 817 lopullinen, 19.12.2007. Ehdotuksella
vahvistettaisiin yhdenmukainen menetelmä ajoneuvojen epäpuhtauspäästöistä ja
polttoaineenkulutuksesta niiden elinkaaren aikana aiheutuvien kustannusten
laskemiseksi (ulkoiset kustannukset). Ehdotuksen mukaan julkisia hankintoja
tekevien viranomaisten ja julkisen liikenteen harjoittajien olisi sovellettava
tätä menetelmää laskiessaan ajoneuvon kokonaiskustannuksia hankintapäätöksiä varten.
http://ec.europa.eu/transport/clean/index_en.htm
[10] KOM(2008) 19 lopullinen, 23.1.2008. Ehdotukseen sisältyvät
biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit ja sen mukaan komission on
raportoitava biomassan energiakäytön, biopolttoaine- ja bionestekäyttöä lukuun
ottamatta, ympäristökestävyysjärjestelmää koskevista vaatimuksista
31.joulukuuta 2010 mennessä. [11] Yksityiskohtaisia tietoja ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien nykyvaiheesta ja
sisällöstä on Europa-palvelimella osoitteessa:
http://ec.europa.eu/environment/gpp/national_gpp_strategies_en.htm [12] Training Toolkit -koulutusaineisto on saatavilla
internetosoitteessa:
http://ec.europa.eu/environment/gpp/toolkit_en.htm
[13] http://ec.europa.eu/civilsociety/consultation_standards/index_en.htm. [14] Jaksossa 6 viitataan ympäristöä säästäviä julkisia
hankintoja koskeviin tuleviin pakollisiin kriteereihin, joihin voivat sisältyä
julkisia hankintoja koskevien pakollisten kynnysarvojen asettaminen
tarkistettujen ja/tai uusien merkintädirektiivien yhteydessä (katso kestävää
kulutusta ja tuotantoa koskevan toimintasuunnitelman 2.3 kohta). [15] Puhtaiden ja energiatehokkaiden maantieajoneuvojen
edistämistä koskevassa direktiiviehdotuksessa ehdotetaan yhdenmukaista
menetelmää epäpuhtauspäästöjen ja polttoaineen kulutuksen elinkaarikustannusten
laskemiseksi ja tämän menetelmän ottamista julkisten hankintamenettelyjen
pakolliseksi elementiksi siirtymäajan jälkeen. Tämän lisäksi on kuitenkin syytä
ehdottaa liikenteeseen ja liikennepalveluihin liittyviä ympäristöä säästäviä
julkisia hankintoja koskevia kriteerejä, joita sovellettaisiin, kunnes
ehdotuksen mukaista uutta yhdenmukaista menetelmään alettaisiin soveltaa. [16] Ranskalainen rakennusnormi, jonka tavoitteena on
ympäristönsuojelun korkean tason saavuttaminen (”Haute Qualité
Environnementale”) . [17] Koheesiopolitiikkaa koskevista yleisistä säännöksistä
annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 17 artikla. [18] Lisätietoja: http://ec.europa.eu/enterprise/innovation/documents_en.htm
ja http://ec.europa.eu/invest-in-research/policy/pub_procurement_en.htm
[19] KOM(2007) 799 lopullinen, 14. joulukuuta 2007. [20] KOM(2007) 860, 21. joulukuuta 2007. [21] Lisätietoja komission tiedonannossa ”Tietämyksestä
käytännön toimiin”, KOM (2006) 502, internetosoitteessa:
http://ec.europa.eu/enterprise/leadmarket/leadmarket.htm [22] Hyvä esimerkki tästä yhteistyöstä ovat ns. ympäristöä
säästäviä hankintoja koskevat Lontoon pormestarin säännöt (Mayor of London's
Green Procurement Code) internetosoitteessa:
http://www.greenprocurementcode.co.uk/