31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 76/6

—

katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisilla on eurooppalaisella tutkimusalueella (European Research Area, ERA) ratkaiseva rooli, sillä ne tuovat politiikkansa lähelle kansalaisia ja ovat lähellä niitä käytännön olosuhteita, joissa asianomaiset sidosryhmät toimivat.

—

kannattaa jäsenvaltioiden toivoman, yhteisön oikeudellisen kehyksen luomista, jotta voidaan helpottaa huippuluokan infrastruktuurien rakentamista ja tehokasta käyttöönottoa unionissa. Kyseisten infrastruktuurien on määrä edistää tutkimustoimintaa ja viime kädessä parantaa unionin kilpailuasemaa kolmansiin maihin nähden.

—

ehdottaa, että silloin kun tutkimusinfrastruktuurin jäsenet ovat alue- tai paikallisviranomaisia, nämä edustaisivat vähintään kolmea eri jäsenvaltiota, jotta voidaan taata tutkimusinfrastruktuurin ylikansallisuus, tämän kuitenkaan rajoittamatta infrastruktuurin muiden jäsenien alkuperää.

—

kehottaa ottamaan erityisesti huomioon eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY), sillä ne ovat toinen lainsäädännöllinen väline, jonka avulla voidaan luoda Euroopan laajuisia tutkimusinfrastruktuureja. Tähän tulisikin viitata nykyistä selvemmin ja yksiselitteisemmin neuvoston uuden asetuksen perustelukappaleissa 5 ja 9.

—

korostaa alueiden ja paikallisviranomaisten merkitystä yhteisten tutkimusohjelmien edistäjinä, sillä niillä on muita tahoja läheisimmät yhteydet sekä tieteellis-teknologisiin että yrityselämän paikallisolosuhteisiin ja ne tuntevat näin ollen strategisten alojen yhteistyötarpeet.

—

pitää tärkeänä, että alueellinen ja paikallinen vaikutus maksimoidaan tutkimusinfrastruktuurien hajauttamisen avulla. Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien on myös syytä ottaa huomioon, että ne voivat mahdollisesti saada tukea eurooppalaisen infrastruktuurien virtuaaliverkon luomisesta.

Esittelijä

:

Iñaki AGUIRRE ARIZMENDI (ES, ALDE), Baskimaan itsehallintoalueen ulkosuhteista vastaava pääsihteeri

1.

katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisilla on eurooppalaisella tutkimusalueella (European Research Area, ERA) ratkaiseva rooli, sillä ne tuovat politiikkansa lähelle kansalaisia ja ovat lähellä niitä käytännön olosuhteita, joissa asianomaiset sidosryhmät toimivat. Komitea katsoo sen vuoksi, että alueilla tulee olla strateginen rooli aloitteissa, joilla pyritään eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseen ja laajentamiseen, ja etenkin aloitteissa, jotka liittyvät innovatiivisissa puitteissa toimivien vahvojen tutkimuslaitosten luomiseen sekä tutkimusalan yhteistyötoimintaan.

2.

on tyytyväinen esitettyihin kahteen aloitteeseen ja pitää niitä merkittävänä panoksena eurooppalaisen tutkimusalueen syventämiseen ja laajentamiseen. Komitea on jo lausunnossaan ”Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat” (1) todennut, että toimia eurooppalaisen tutkimusalueen perustamiseksi on tehostettava, jotta EU:sta voitaisiin luoda maailman dynaamisin talousalue.

3.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat sekä alue- että taloushallinnon perusyksiköitä ja että Euroopan unionin alueilla ja kunnilla on keskeinen tehtävä pantaessa täytäntöön uutta Lissabonin ohjelmaa, jolla pyritään parantamaan unionin talouden kilpailukykyä innovaatiopainotteisen strategian avulla.

4.

korostaa, että kullakin Euroopan unionin alueella on erityinen yritysrakenteensa sekä oma kypsyys- ja erikoistumistasonsa. Komitea huomauttaa sen vuoksi, että nämä erityispiirteet on otettava huomioon liitettäessä alueet yleisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviin toimiin. Tässä yhteydessä on varmistettava, että tiettyjen alueiden rajoitteet, kuten syrjäinen sijainti, eivät johda poissulkemiseen anottaessa eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin luomista. On myös tarpeen toteuttaa toimia, joilla varmistetaan syrjäisimpien alueiden mahdollisuus osallistua kyseiseen virtuaaliverkkoon.

5.

kehottaa jäsenvaltioita päättämään koordinoidusti ja yhdessä alueiden kanssa innovaatiopolitiikoistaan ja niiden edistämiseksi kehitettävistä toimista ja välineistä, jotta kyseisellä politiikalla saavutettavat tulokset vastaisivat myös paikallis- ja aluetason tarpeita.

6.

yhtyy kilpailukykyneuvoston päätelmiin (2) eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnon kehittämisestä. Päätelmien mukaan komission ja jäsenvaltioiden tulisi kehittää tutkimusaluetta pitkäjännitteisesti yhteistyössä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Komitea korostaakin aikomusta ottaa suunnittelun alkuvaiheista alkaen kaikki asiaankuuluvat toimijat ja etenkin tiedeyhteisö mukaan eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnointiin siten, että noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja otetaan huomioon muut toimintalinjat, kuten koulutus-, innovaatio- ja koheesiopolitiikka.

7.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta alue- ja paikallisviranomaiset voidaan ottaa tosiasiallisesti ja täysipainoisesti mukaan käsillä olevan lausunnon kohteena olevien kahden aloitteen hallinnointiin.

8.

kannattaa jäsenvaltioiden toivoman yhteisön oikeudellisen kehyksen luomista, jotta voidaan helpottaa huippuluokan infrastruktuurien rakentamista ja tehokasta käyttöönottoa EU:ssa. Kyseisten infrastruktuurien on määrä edistää tutkimustoimintaa ja viime kädessä parantaa unionin kilpailuasemaa kolmansiin maihin nähden.

9.

pyytää komissiota ottamaan alueet huomioon täysivaltaisina jäseninä jäsenvaltioiden, valtioidenvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden rinnalla määritellessään kunkin eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin luonnetta ja infrastruktuurin jäsenyydelle asetettavia ehtoja. Alueita ei tule pitää jäsenvaltioiden edustajina vaan itsenäisinä hallintoyksikköinä, sillä niillä on riittävästi toimintakykyä ja voimavaroja sekä kehittyneitä tieteellis-teknisiä järjestelmiä, joiden ansiosta ne pystyvät mainiosti osallistumaan suurten huippuinfrastruktuurien perustamiseen ja käyttöönottamiseen tähtäävien prosessien johtamiseen.

10.

ehdottaa, että silloin kun tutkimusinfrastruktuurin jäsenet ovat alue- tai paikallisviranomaisia, nämä edustaisivat vähintään kolmea eri jäsenvaltiota, jotta voidaan taata tutkimusinfrastruktuurin ylikansallisuus, tämän kuitenkaan rajoittamatta infrastruktuurin muiden jäsenien alkuperää.

11.

on tyytyväinen siihen, että eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja voidaan rahoittaa sekä tutkimuksen puiteohjelmasta että rakennerahastoista. Alueiden komitea ehdottaa, että toiminnassa hyödynnetään koordinoidusti myös jäsenvaltioissa käytettävissä olevia muita, sekä julkisia että yksityisiä rahoituslähteitä.

12.

ehdottaa, että perustetaan Euroopan unionin laajuisia strategisia koordinointimekanismeja, joihin osallistuisivat tärkeimmät sidosryhmät, jotta voidaan taata eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevan yhdenmukaisen politiikan tehokas täytäntöönpano. Politiikan tulisi kattaa myös sellaiset tärkeät kysymykset kuin aloitteiden arviointi sekä uusien tutkimusinfrastruktuurien sijaintiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen.

13.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on edistettävä aloitteita, jotka perustuvat toimijoiden väliseen koordinointiin, jotta voidaan helpottaa tiedon ja osaamisen siirtoa toimijoiden välillä ja ulottaa siten toiminnasta saatavan hyödyn kerrannaisvaikutukset eri alueiden ja paikallisyhteisöjen yritys-, tiede-, korkeakoulu- ja teknologiamaailmaan. Komitea ilmaiseekin tyytyväisyytensä tutkimusinfrastruktuurien internetportaaliin, jonka Euroopan komissio perusti äskettäin yhteistyössä Euroopan tiedesäätiön kanssa.

14.

myöntää nykyiset rajoitukset, joita tämänhetkiset oikeudelliset muodot asettavat eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien luomiselle, sekä tarpeen luoda Euroopan laajuiset puitteet infrastruktuurien toiminnan parantamiseksi ja rajatylittävän tutkimuksen esteiden ja haittojen poistamiseksi tehokkaasti.

15.

muistuttaa, että on olemassa muita kansainvälisiä, valtakunnallisia ja eurooppalaisia välineitä, jotka täydentävät eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja. Viimeksi mainitut on luotu tiettyä tarkoitusta varten, kun taas toisten järjestelmien, esimerkiksi eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY), tavoitteet ovat laaja-alaisempia, kuten alueellisen yhteistyön helpottaminen ja edistäminen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tiivistämiseksi eri aloilla. Komitea suosittelee näin ollen, että eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit liitetään johdonmukaisesti EAYY:hyn ja muihin jo luotuihin välineisiin, jotta niistä kaikista saadaan mahdollisimman hyviä tuloksia.

16.

kehottaa ottamaan erityisesti huomioon eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymät, sillä ne ovat toinen lainsäädännöllinen väline, jonka avulla voidaan luoda Euroopan laajuisia tutkimusinfrastruktuureja (3). Tähän tulisikin viitata nykyistä selvemmin ja yksiselitteisemmin neuvoston uuden asetuksen perustelukappaleissa 5 ja 9.

17.

korostaa, että pääasiassa historiallisista syistä eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit sijoittuvat nykyisin maantieteellisesti Euroopan länsiosaan ja että ne tulisi suunnitella siten, että ne jakautuisivat yhtenäisesti koko alueelle ja mahdollisuuksien mukaan myös kaikkiin jäsenvaltioihin. Tällaisen järjestelmien hajauttamisen tarkoituksena olisi niveltää toisiinsa alueelliset hyödyt ja uusien eurooppalaisten infrastruktuurien tarve, ja sitä voitaisiin vahvistaa luomalla kaikki järjestelmät yhdistävä virtuaaliverkko. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pieniin ja keskisuuriin tutkimusinfrastruktuureihin, jotka voivat olla tärkeitä osaamisen kehittämisen kannalta strategisesti kiinnostavilla aloilla sekä asianomaisten alue- ja paikallisyhteisöjen taloudellisen ja innovaatiotoiminnan kehityksen kannalta.

18.

kannattaa 30. toukokuuta 2008 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmiä, joissa komissiota ja jäsenvaltioita kehotetaan tukemaan Euroopan unionin alue- ja paikallisviranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää, rakentaa ja panna alulle ajanmukaisia tutkimusinfrastruktuureja. Komitea ehdottaa mm. seuraavanlaisia toimia:

19.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten merkitystä innovatiivisten puitteiden kehittämiselle eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien ympärille, sillä aluepolitiikoilla on huomattava vaikutus sekä tieteenharjoittajien houkuttelemiseen että siihen, miten eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien roolia aluekehityksen keskuksina pystytään tekemään tunnetuksi. Eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat tuottaa niihin liittyneille kaupungeille ja alueille merkittävää yhteiskunnallista ja taloudellista hyötyä.

20.

kannattaa sitä, että eurooppalaisista tutkimusinfrastruktuureista päättää Euroopan komissio. Komitea katsoo, että menettely on siten yksinkertaisempi ja lyhyempi kuin jos neuvosto tekisi erikseen jokaisen tutkimusinfrastruktuureja koskevan päätöksen. Jotta voitaisiin taata prosessiin liittyvän päätöksenteon täydellinen avoimuus ja lainmukaisuus, komitea ehdottaa, että Euroopan komissiolle määritellään arviointikriteerit ja että perustetaan hallintokomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden ja/tai tarvittaessa joko alueiden tai paikallis- ja alueviranomaisten tai niiden järjestöjen edustajista. Hallintokomitean kannan tulisi olla ratkaiseva tutkimusinfrastruktuureja koskevissa Euroopan komission päätöksissä. Komitea ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltiot perustavat asiaankuuluvat koordinointimekanismit, joiden avulla varmistetaan, että kunkin hallintokomiteassa edustettuna olevan valtion kanta heijastaa sen edustamien alueiden tai paikallisviranomaisten kantaa.

21.

on tyytyväinen siihen, että asetuksessa eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja varten ehdotetun oikeudellisen muodon myötä poistuu joukko verovapautuksien sekä hankintamenettelyjen nopeuttamisen ja joustavoittamisen tiellä olleita hallinnollisia, lainsäädännöllisiä ja verotuksellisia esteitä. Komitea uskoo tämän yksinkertaistavan suurten tutkimusinfrastruktuurien perustamista sekä tehostavan toimintaa ja infrastruktuureista saatavia tuloksia.

22.

korostaa alueiden ja paikallisviranomaisten merkitystä yhteisten tutkimusohjelmien edistäjinä, sillä niillä on muita tahoja läheisimmät yhteydet sekä tieteellis-teknologisiin että yrityselämän paikallisolosuhteisiin ja ne tuntevat näin ollen strategisten alojen yhteistyötarpeet. Useat unionin alueet ovat itse asiassa jo osallisina tutkimusohjelmien koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmissä, kuten ERA-NET-hankkeissa, ja johtavat niitä menestyksekkäästi. Keskeinen ajatus alueiden komitean ehdotuksessa on, että yhteiseen ohjelmaan sisältyvien yhteistyösopimusten edistäjiä eivät ole pelkästään jäsenvaltiot vaan myös ja ennen kaikkea itse alueviranomaiset.

23.

tähdentää tarvetta määritellä asianmukaisesti unionin eri alue- ja paikallisviranomaisten välisten sopimusten toimivuuden kannalta tehokkaimmat koordinointimekanismit ja sisällyttää ne ehdotukseen.

24.

on tietoinen siitä, että tämänluonteiselle ohjelmalle on todellinen tarve, mutta pitää kuitenkin toivottavana, että ohjelman käynnistäminen ei aiheuta jäsenvaltioille ja alueille ylimääräistä taakkaa. Komitea ehdottaa sen vuoksi, että komissio tukee ohjelmaa sopimusten välittämisen lisäksi myös taloudellisin sitoumuksin ja varoin, mikä on välttämätöntä tyydyttävien tulosten saamiselle ohjelmasta. Komitea ehdottaa komissiolle, että aloitteen tukemista varten perustetaan tulevaisuudessa oma rahasto.

25.

ehdottaa, että ennen uusien ohjelmien käynnistämistä sekä Euroopan unioni että jäsenvaltiot hyödyntävät asianmukaisesti kaikkia mahdollisuuksia synergian tuottamiseksi rajatylittävistä politiikoista ja jo olemassa olevista välineistä ja että ne kehittävät mekanismeja, joiden avulla voidaan taata, että jo käynnissä olevista koordinointiohjelmista, kuten ERA-NET:stä, avoimesta koordinointimenetelmästä, eurooppalaisista teknologiayhteisöistä jne. saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

26.

toteaa, että on tärkeää käynnistää aloitteita, jotka perustuvat Euroopan tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaan osallistuvien toimijoiden koordinointiin ja yhteistyöhön, jotta Euroopasta voidaan luoda maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talousalue Lissabonin strategian tavoitteen mukaisesti. Komitea katsoo kuitenkin, että koordinoinnin tulisi tapahtua alhaalta ylöspäin ja siinä tulisi ottaa huomioon vaihtuvan kokoonpanon ja subsidiariteetin periaatteet. Alueiden vapaaehtoinen osallistuminen tulee tässä yhteydessä tulkita askeleeksi lähemmäs vaihtuvan kokoonpanon soveltamisen lisäämistä.

27.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että valtiolliset rajat ylittäviin haasteisiin on vastattava yhdessä, sillä juuri alue- ja paikallisviranomaiset tuntevat parhaiten haasteelliset ongelmat ja heikkoudet ja nimenomaan voimavarojen, henkilöiden ja osaamisen yhdistäminen lisää mahdollisuuksia löytää ratkaisuja kaikkein monimutkaisimpiin tieteellis-teknisiin ongelmiin.

28.

edellyttää, että yhteisen ohjelman ensisijaisista aiheista päätetään yhteisymmärryksessä ottaen huomioon ne lukuisat alueet, joilla on asiaan liittyvää toimivaltaa, ja että päätöksistä kuullaan tiedeyhteisöä ja kaikkia niitä sidosryhmiä, jotka liittyvät erityisesti kulloiseenkin alaan.

29.

esittää, että ohjelman vaihtuvan luonteen ja olemuksen vuoksi sen myötä käynnistetään käytännönläheinen, joustava ja yksityiskohtainen kehitysprosessi, jossa alueellisilla tutkimuspainopisteillä on merkittävä rooli.