19.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 325/56

—

katsoo, että kumppanuuden osalta paikallis- ja alueviranomaisia ei tulisi enää laittaa samaan ryhmään kansalaisyhteiskunnan sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kanssa, koska paikallis- ja alueviranomaiset ovat vaaleilla valittuja elimiä, jotka ovat suoraan vastuussa EU:n kansalaisille.

—

huomauttaa, että ei ole olemassa EU:n laajuisia kumppanuuksien perustamista koskevia menetelmiä aluesuunnittelun ohjelma- ja suunnitelma-asiakirjojen laatimisessa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Näin ollen on mahdotonta päätellä, onko kumppanuusperiaatetta noudatettu tosiasiassa eikä vain muodollisesti, ja arvostella sen todellisia vaikutuksia.

—

suosittaa, että Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio arvioivat mahdollisuudet hyödyntää valtiollisten ja/tai alueviranomaisten valmiuksia seurata rakenne- ja koheesiorahastojen puitteissa toteutettavien toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa ja määrärahojen käyttöä kustannusten ja saavutettujen tulosten todentamiseksi.

—

on vakuuttunut siitä, että alueiden komitealle olisi annettava nykyistä mittavampi rooli EU:n toimintalinjojen valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa siten, että komitean jäsenet osallistuvat aktiivisesti paikallis- ja aluetason vuoropuheluun.

—

sitoutuu suunnittelemaan ja toteuttamaan aloitteita tiedon levittämiseksi parhaista kumppanuuskäytänteistä jäsenvaltioiden asettaessa toimille painopisteitä.

Esittelijä

:

Vladimir KISYOV (BG, PPE), Sofian kaupunginvaltuuston jäsen

1.

kannattaa yleisesti aloitetta tarkastella ja analysoida kumppanuutta, joka liittyy hallintotapaan valtiollisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla valmisteltaessa ja pantaessa täytäntöön aluekehittämisen ohjelma- ja suunnitelma-asiakirjoja.

2.

suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten ponnisteluihin, joilla pyritään muodostamaan ja ottamaan järjestelmällisesti käyttöön valtiovallan tai alueellisten ja paikallisten instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien sekä työmarkkinaosapuolten ja liike-elämän välinen kumppanuus valmisteltaessa suunnitelma-asiakirjoja aluesuunnittelun ja aluekehittämistoimien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.

3.

suhtautuu erityisen myönteisesti siihen, että valtiovalta ponnistelee jäsenvaltioissa tukeakseen alue- ja paikallisviranomaisten kanssa käytävää vuoropuhelua, jossa määritellään yhteisön ja kansallisten toimien puitteissa aluekehittämisen päämäärät, ensisijaiset tavoitteet, resurssit ja toteutus.

4.

painottaa kaupunkien ja alueiden johtoasemaa valmisteltaessa strategia-asiakirjoja, pantaessa ohjelmaa täytäntöön sekä seurattaessa ja toteutettaessa EU:n politiikkoja.

5.

katsoo, että kumppanuuden osalta paikallis- ja alueviranomaisia ei tulisi enää laittaa samaan ryhmään kansalaisyhteiskunnan sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kanssa, koska paikallis- ja alueviranomaiset ovat vaaleilla valittuja elimiä, jotka ovat suoraan vastuussa EU:n kansalaisille. Sen vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten, unionin toimielinten ja alue- ja paikallisviranomaisten väliset kumppanuudet ovat laadullisesti toisella tasolla kuin muut kumppanuuden muodot. Kansalaisten valitsemat ja julkisia tehtäviä hoitavat paikallis- ja alueviranomaiset on näin ollen esitettävä selkeästi tällaisina eliminä yleisluonteisissa säännöissä ja asiakirjoissa.

6.

on vakuuttunut siitä, että hyvän hallintotavan periaatteet voidaan alue- ja paikallishallinnon alalla toteuttaa käytännössä, jos kansalaisyhteiskunnan edustajat sekä talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet ovat nykyistä aktiivisemmin mukana toiminnassa.

7.

kannattaa rakennepolitiikan hallinnoinnin laaja-alaista tarkastelua Euroopan unionin monitasoisessa järjestelmässä.

8.

katsoo, että aluepolitiikan hyvän hallintotavan kannalta on ratkaisevaa, että politiikkavälineitä sovelletaan integroidusti ja kaikki sidosryhmät osallistuvat toimiin aktiivisesti. On myös suuntauduttava selkeästi politiikan tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen täytäntöönpanoon, ja sen on perustuttava eri välineiden horisontaaliseen ja vertikaaliseen integrointiin, jotta saavutetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet.

9.

panee merkille unionin rakennepolitiikan roolin tehokkaana hallinnonhajauttamisprosessin tukivälineenä Euroopan maissa kehitettäessä aluesuunnittelua ja indikaattoreihin perustuvaa ohjausta, joiden avulla on osaltaan merkittävästi parannettu paikallis- ja aluetason julkisia toimia.

10.

katsoo, että nykyinen rakennepolitiikan hallinnointimalli tarjoaa vankan perustan tulevalle rakennepolitiikalle.

11.

huomauttaa, että ei ole olemassa EU:n laajuisia kumppanuuksien perustamista koskevia menetelmiä aluesuunnittelun ohjelma- ja suunnitelma-asiakirjojen laatimisessa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Näin ollen on mahdotonta päätellä, onko kumppanuusperiaatetta noudatettu tosiasiassa eikä vain muodollisesti, ja arvostella sen todellisia vaikutuksia.

12.

pitää onnistuneina pyrkimyksiä lujittaa kumppanuutta ja toteuttaa näin aiempaa kestävämpää politiikkaa, jotta hallintotapa ja kumppanuus kytketään nykyistä läheisemmin ja vahvemmin toisiinsa sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti valtiollisella, alueellisella ja paikallistasolla.

13.

pitää demokraattisena saavutuksena uusien jäsenvaltioiden hallitusten ponnisteluja yhdistää hyvän hallintotavan periaatteet ohjelma-asiakirjojen laadinta- ja täytäntöönpanoprosessiin.

14.

katsoo, että jäsenvaltio- ja aluetason viranomaisten sekä hallintoviranomaisten olisi kehitettävä ja omaksuttava menetelmät kumppanuuden toteuttamiseksi aluepolitiikassa ohjelma- ja suunnitelma-asiakirjojen osalta. Menetelmien avulla tulee määrittää selvästi kumppanuuden operatiiviset näkökohdat ja vähimmäissoveltamisala työskentelyn kaikissa vaiheissa (valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja arviointi). Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon kumppanuuden kaksi laadullisesti erilaista tasoa:

Osallistuvat kumppanit eroavat toisistaan toiminta-alan, erikoistumisalan, toimivaltuuksien ja mahdollisen panoksen mukaan. Menetelmässä on lisäksi otettava huomioon, että hajauttaminen tapahtuu eriasteisesti unionin eri jäsenvaltioissa, ja selvitettävä, hallinnoivatko alue- ja paikallisyhteisöt tiettyjä toimenpideohjelmia.

15.

katsoo, että vanhat jäsenvaltiot, varsinkin ne, joiden hallinto on pitkälle hajautettu, ovat hyvillä toimintatavoillaan parantaneet tuntuvasti aluepolitiikan valtiollisen, alueellisen ja paikallistason sekä hankesuunnittelun hyvään hallintotapaan liittyvää kumppanuusjärjestelmää ja voivat välittää muille maille esimerkkejä parhaista käytänteistä.

16.

toteaa, että kumppanien muodostamien verkostojen sisällyttäminen aluekehittämispolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon tarjoaa eri toimijoille ja prosessin osanottajille huomattavia tilaisuuksia ilmaista intressinsä ja lisätä ihmisten luottamusta hallintoon. On kuitenkin huolehdittava siitä, että asianomaiset kumppanit, joilla on oltava asiaankuuluvat toimivaltuudet, tarvittavat valmiudet ja kyvyt ja joiden osallistuminen synnyttää todellista lisäarvoa, voivat saada käyttöönsä riittävät taloudelliset varat, jotta ne voivat osallistua täysimittaisesti keskusteluihin. Nämä varat voisivat olla erottamaton osa teknistä tukea ja lisäksi kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat asianmukaisesti perusteltujen selvitysten ja tutkimusten laatimisesta unionin, jäsenvaltio- ja paikallistasolla.

17.

kehottaa Euroopan komissiota — koska tätä ei ole otettu huomioon useissa toimenpideohjelmissa — antamaan alue- ja paikallisyhteisöille, niiden kansallisille ja ylikansallisille järjestöille ja muille asianomaisille kumppaneille luvan hyödyntää tekniseen tukeen myönnettyjä varoja tällä ohjelmakaudella sekä kannustamaan niitä tähän. Näin toimijat voivat toteuttaa paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitasolla tutkimuksia ja analyyseja, joiden avulla voidaan kartoittaa uuden koheesiopolitiikan tarpeet ja painopistealat.

18.

on vakuuttunut siitä, että on yhä tärkeämpää lujittaa hallintotapaan ja hankesuunnitteluun liittyvää kumppanuutta EU:n paikallis- ja aluekehittämistoimien kaikissa vaiheissa: valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa.

19.

katsoo, että EU:n aluekehittämispolitiikan valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin liittyvälle hallintotavalle ja kumppanuudelle olisi annettava yhä merkittävämpi asema EU:n viestintästrategiassa.

20.

kehottaa Euroopan parlamenttia ja Euroopan komissiota hyödyntämään EU:n toimia suunniteltaessa nykyistä laaja-alaisemmin kumppanuutta ja hallintotapaa sekä avointa koordinointimenetelmää, jotta toimiin osallistuisi mahdollisimman moni sidosryhmä, erityisesti paikallis- ja alueviranomaiset, sillä huomattava osa yhteisön toimista toteutetaan tavallisesti juuri tällä hallintotasolla. Komitea kehottaa komissiota varmistamaan, että toimenpideohjelmien hallintoviranomaisiksi nimetään kaikki alue- ja paikallisviranomaiset, jotka sitä toivovat ja joilla on tarvittavat valmiudet eurooppalaisten aluekehitysohjelmien hallinnoimiseen.

21.

toteaa painokkaasti, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten strategia- ja suunnitelma-asiakirjojen valmisteluun liittyvien, valtiollista ja aluetason hallintotapaa ja kumppanuutta koskevien seikkojen lisäksi on harkittava ja käynnistettävä aloitteita, jotka auttavat selviytymään esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kaupunkiliikenteeseen, biotieteisiin ja biotekniikkaan, tiede- ja tutkimustoimintaan sekä innovointiin liittyvistä haasteista EU:ssa ja muilla alueilla.

22.

katsoo, että valmisteltaessa uutta taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiopolitiikkaa etenkin vakavista ja pysyvistä luonnonhaitoista tai väestökadosta kärsiviä alueita varten on ratkaisevan tärkeää huolehtia siitä, että erityisesti alue- ja paikallisyhteisöt sekä niiden kansalliset ja ylikansalliset järjestöt mutta myös talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskunta osallistuvat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jäsenvaltioiden kantojen ja painopisteiden valmisteluun sekä asiakirjojen laatimiseen ja että niiden näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon.

23.

katsoo olevan tarkoituksenmukaista tarkastella myös vastaisuudessa jäsenvaltioiden käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuksien käytöstä asetettaessa painopisteitä kuntien, alueiden, valtakunnan ja sitä laajemman tason kehittämiselle. Arvioinnit tukevat aiempaa yksinkertaisempien ja tehokkaampien viestintämuotojen käyttöä kumppaneiden kesken paikallis- ja aluetasolla.

24.

katsoo, että koska jäsenvaltiot ovat hajauttaneet hallintoaan eri tavoin, myös kuulemisprosessit poikkeavat toisistaan ja hankesuunnittelun hallinto on toteutettu eri tavoin.

25.

toteaa, että jäsenvaltioissa hallintoon ja kumppanuuteen valtakunnallisella ja aluetasolla osallistuvien tahojen on EU:n seuraavalla suunnitelmakaudella oltava valmiit osallistumaan toimiin hyödyntämällä kokeiluissa tehokkaiksi osoittautuneita kumppaneiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kuulemismenetelmiä, esimerkiksi hyvien käytänteiden käsikirjoja, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kumppaneiden kanssa järjestettäessä kuulemisia tulevista alue- ja kuntakehityssuunnitelmista.

26.

suosittaa Lissabonin strategiassa asetetun, osaamistalouden kehittämistä koskevan tavoitteen mukaisesti, että toteutetaan täsmätoimenpiteitä yliopistojen, erilaisten tutkimus- ja tiedelaitosten ja teknologiakeskusten nivomiseksi jäsenvaltioiden kantojen ja uuden suunnitelmakauden asiakirjojen valmisteluun sekä valtakunnan että alue- ja paikallistasolla.

27.

katsoo, että ylipäätään hallintovalmiuksia lujitettaessa on ensisijaisesti otettava käyttöön täsmätoimenpiteitä nuorten saamiseksi mukaan toimintaan aluekehitystoimien valmistelun, niistä käytävän keskustelun ja niiden ohjelmoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällä olisi syvällinen ja pitkäkestoinen vaikutus EU:n toimintalinjojen täytäntöönpanoon, ja se kannustaisi nuoria aktiiviseen kansalaistoimintaan.

28.

toteaa, että hallinnointiprosessiin liittyvää aktiivista kumppanuutta on tehostettava entisestään (paikallis- ja alueviranomaisten ja myös valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden aloitteesta). Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä omiin erityisolosuhteisiinsa mukautettuihin toimiin ja kannustettava kumppaniyhteisöjään järjestäytymään, jotta kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien osallistuminen, vastuu ja kiinnostus lisääntyisivät.

29.

suosittaa, että Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio arvioivat mahdollisuudet hyödyntää valtiollisten ja/tai alueviranomaisten valmiuksia seurata rakenne- ja koheesiorahastojen puitteissa toteutettavien toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa ja määrärahojen käyttöä kustannusten ja saavutettujen tulosten todentamiseksi. Tällä tavoin voitaisiin yksinkertaistaa menettelyjä ja alentaa niiden kustannuksia.

30.

katsoo, että on kehitettävä institutionaalisia välineitä, joilla helpotetaan horisontaalisten ja vertikaalisten lähestymistapojen toteuttamista. Tällaisia välineitä voisivat olla mm. foorumit, toimien hallinnointi aluetasolla ja paneelit, jotka edistävät alakohtaisten verkostojen sisällä tapahtuvaa kommunikaatiota poliittisella ja hallinnon tasolla.

31.

katsoo, että eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien rooli aluepolitiikan hallinnoinnin alalla on otettava huomioon ja sitä on tuettava. Sen lisäksi, että nämä uudet ryhmittymät muodostavat välineen yhteisön varojen hallinnoimiseksi, ne tarjoavat ennen kaikkea naapuruksina olevien alueiden kansalaisyhteiskunnalle poikkialaisen osallistumisvälineen.

32.

katsoo, että hallinnointiin ja hankesuunnitteluun liittyvää kumppanuutta arvioitaessa olisi keskityttävä nykyistä enemmän laadullisiin kuin määrällisiin indikaattoreihin. Siksi on olennaista, että hallinnointiprosessiin osallistuvia keskus-, alue- ja paikallishallinnon viranomaisten kumppaneita ei arvioida samalla tavoin, vaan ne luokitellaan valmiuksiensa ja potentiaalisen panoksensa mukaisesti.

33.

katsoo, että koska aluepoliittisten toimien yleisövaikutuksia on vaikea varmistaa, on äärimmäisen tärkeää, että eri tasoille, joilla politiikoilla on kosketuspintaa eri aloihin, kehitetään tarvittavia vuorovaikutusmalleja.

34.

katsoo, että eräs paikallis-, alue- ja keskushallinnon viranomaisten tärkeimmistä tehtävistä on välttämättä lujittaa ja parantaa jatkuvasti hallintokapasiteettia. Sen vuotuinen arviointi ei saa vastaisuudessa olla pelkkä muodollisuus, vaan on ryhdyttävä analysoimaan saavutuksia, jotka olisi sitten julkistettava ja otettava lähtökohdaksi hallintovalmiuksien tulevalle kehittämiselle.

35.

on vakuuttunut siitä, että alueiden komitealle olisi annettava nykyistä mittavampi rooli EU:n toimintalinjojen valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa siten, että komitean jäsenet — paikallis- ja alueviranomaisten etujen valvojina — osallistuvat aktiivisesti paikallis- ja aluetason vuoropuheluun yleisön ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Tämä on ennakkoedellytys sille, että aluekehityksen suunnittelu onnistuu ja että hallinnollisia ja viestintävalmiuksia voidaan kehittää ja laajentaa paikallis- ja aluetasolla. Näin selviydytään hallinnollisesta vajeesta, jonka EU:n asiakirjoissa usein todetaan olevan kehittämisen esteenä.

36.

laatii alue- ja paikallistason kumppanuuksien tehostamiseksi vuosittain suosituksia, jotka sisällytetään automaattisesti vuotuisiin korkean tason keskusteluihin.

37.

kannattaa jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission aloitteita paikallis- ja alueviranomaisten kanssa toteutettavan kumppanuuden kehittämiseksi niin toimien toteuttamisen seurantavaiheessa kuin varsinkin niiden suunnitteluvaiheessa.

38.

katsoo, että olisi tuettava ja kehitettävä erilaisin aloittein alemmilla hallintotasoilla toteutettavia kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja työnantajien kanssa varsinkin suunnitteluvaiheessa ja erityistoimenpiteitä toteutettaessa.

39.

sitoutuu suunnittelemaan ja toteuttamaan aloitteita tiedon levittämiseksi parhaista kumppanuuskäytänteistä jäsenvaltioiden asettaessa painopisteitä kuntien, alueiden, valtakunnan ja sitä laajemman tason toimille. Paikallisvirranomaisille on tarjottava tilaisuus osallistua viestintään, sillä ne ovat parhaassa asemassa selvittääkseen, mitä Euroopan unioni merkitsee ihmisten arjessa.

40.

ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin hyödyntääkseen mahdollisimman hyvin unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden toteuttamien toimien koordinointi- ja täytäntöönpanomekanismeja eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän, EAYY:n (European Grouping of Territorial Cooperation, EGTC) välityksellä. Se on hajautetun kansainvälisen yhteistyön väline, jonka avulla eri kumppaniryhmät saadaan nykyistä tehokkaammin mukaan hallinnointiin.