P6_TC1-COD(2008)0015

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. joulukuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/…/EY antamiseksi hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2009/31/EY.)

LIITE

KOMISSION LAUSUMAT

Komission lausuma hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden (CCS-teknologioiden) käyttöönoton viimeaikaisesta edistymisestä

Komissio raportoi vuodesta 2010 alkaen säännöllisesti CCS-teknologioiden käyttöönoton edistymisestä niissä toimissa, joita se toteuttaa CCSdemonstraatiohankkeiden verkoston vetämisessä. Raportointi kattaa CCS-demonstrointilaitosten käyttöönoton ja CCS-teknologioiden kehittämisen edistymisen, kustannusarviot sekä hiilidioksidin kuljetus- ja varastointi-infrastruktuurin kehittämisen.

Komission lausuma varastointilupaluonnoksia koskevista päätöksistä (direktiivin 10 artiklan 1 kohta) ja vastuun siirron hyväksymistä koskevista alustavista päätöksistä (direktiivin 18 artiklan 2 kohta)

Komissio julkaisee kaikki lausunnot, jotka koskevat direktiivin 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja varastointilupaluonnoksia ja 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja alustavia päätöksiä vastuun siirrosta. Julkaistuissa lausunnoissa ei kuitenkaan esitetä tietoja, jotka voidaan katsoa luottamuksellisiksi niiden asiakirjojen julkisuutta koskevien poikkeusten nojalla, joista säädetään Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) sekä tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annetussa asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).

Komission lausuma siitä, tulisiko Seveso-direktiivin tarkistuksen yhteydessä lisätä hiilidioksidi direktiivissä lueteltuihin aineisiin ja asettaa sille asianmukaiset raja-arvot

Hiilidioksidi on yleinen aine, jota tällä hetkellä ei ole luokiteltu vaaralliseksi. Hiilidioksidin kuljetus ja varastointipaikat eivät sen vuoksi tällä hetkellä kuulu vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY (Seveso-direktiivin) soveltamisalaan. Komissio on analysoinut alustavasti käytettävissä olevat tiedot, ja putkistokuljetuksen osalta sekä empiiriset että mallintamiseen perustuvat tiedot näyttävät osoittavan, että riskit eivät ole suuremmat kuin ne riskit, jotka liittyvät maakaasun kuljetukseen putkistossa. Sama näyttäisi koskevan hiilidioksidin laivakuljetuksia verrattuna nesteytetyn maakaasun ja nesteytetyn mineraaliöljykaasun laivakuljetuksiin. Vaikuttaa myös siltä, että hiilidioksidin varastointipaikkoihin liittyvät onnettomuusvaarat, jotka voivat johtua sekä injektion yhteydessä sattuvista repeämistä että injektion jälkeisistä vuodoista, eivät ole merkittäviä. Kysymystä hiilidioksidin sisällyttämisestä Seveso-direktiiviin tarkastellaan kuitenkin yksityiskohtaisemmin laadittaessa ehdotusta direktiivin tarkistukseksi, joka on määrä tehdä vuoden 2009 lopussa tai vuoden 2010 alussa. Mikäli arvioinnissa käy ilmi, että hiilidioksidista voi aiheutua onnettomuusvaara, komissio tekee ehdotuksia hiilidioksidin sisällyttämiseksi Sevesodirektiiviin ja asianmukaisten raja-arvojen asettamiseksi. Siinä tapauksessa komissio ehdottaisi tarvittavia muutoksia myös ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun direktiivin 2004/35/EY (ympäristövastuudirektiivin) liitteeseen III sen varmistamiseksi, että kaikki Seveso-laitokset, joissa käsitellään ylikriittistä hiilidioksidia, sisältyvät ympäristövastuudirektiivin soveltamisalaan.

Komission lausuma hiilidioksidin sitomisesta mineraaleihin

Hiilidioksidin sitominen mineraaleihin (epäorgaanisten karbonaattien muodossa) on mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi käytettävä tekniikka, jota voitaisiin periaatteessa käyttää sentyyppisissä teollisuuslaitoksissa, joissa käytetään hiilidioksidin geologista varastointia. Tätä tekniikkaa kuitenkin vasta kehitetään. Hiilidioksidin talteenottoon liittyvän energiahäviön (1) lisäksi itse mineraalikarbonointiin liittyy merkittävä energiahävikki, jolle on pyrittävä löytämään ratkaisu ennen kuin voidaan ajatella tekniikan kaupallistamista. Kuten geologisen varastoinninkin osalta, on myös määriteltävä, millaisilla tarkastuksilla voidaan varmistaa teknologian turvallisuus ympäristön kannalta. Nämä tarkastukset ovat todennäköisesti hyvin erilaisia kuin geologiseen varastointiin liittyvät tarkastukset, koska tekniikoissa on perustavanlaatuisia eroja. Edellä mainituista syistä komissio seuraa tarkasti hiilidioksidin sitomiseen liittyvän tekniikan kehittymistä, jotta voidaan laatia suotuisa oikeudellinen ympäristö, jossa hiilidioksidin sitomista mineraaleihin voidaan harjoittaa ympäristön kannalta turvallisesti. Tämä teknologia on myös otettava huomioon päästökauppajärjestelmässä, kun sen kehittämisessä on päästy sopivaan vaiheeseen. Kun otetaan huomioon tähän teknologiaan jäsenvaltioissa kohdistuva kiinnostus ja teknologisen muutoksen vauhti, ensimmäinen arviointi on luultavasti syytä tehdä vuoden 2014 vaiheilla tai sitä aiemmin, jos olosuhteet sen sallivat.

(1)  ”Energiahäviötä” (Energy penalty) käytetään ilmaisemaan sitä, että hiilidioksidin talteenottoa tai mineralisaatiota harjoittava laitos käyttää osan energiastaan kyseisiin prosesseihin ja tarvitsee siten enemmän energiaa kuin vastaava laitos, joka ei harjoita kyseisiä toimintoja.