19.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 245/4

1.

Itävallan tasavalta antoi 29. kesäkuuta 2007 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista 17. toukokuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 842/2006 (1) (jäljempänä ’asetuksen’) 9 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti komissiolle tiedoksi vuonna 2002 hyväksytyt kansalliset toimenpiteet eli Itävallan maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeriön määräyksen BGBl. II N:o 447/2002 osittain fluorattujen fluorihiilivetyjen (HFC), perfluorihiilivetyjen (PFC) ja rikkiheksafluoridin (SF6) kielloista ja rajoituksista, julkaistu Itävallan virallisessa lehdessä 10. joulukuuta 2002, sellaisena kuin se on muutettuna 21. kesäkuuta 2007 määräyksellä BGBl. II N:o 139/2007 (jäljempänä ’määräys’).

2.

Määräys koskee kolmea niistä kasvihuonekaasuista, joita säännellään ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesti ja joista useimmilla on todennäköisesti suuri vaikutus maapallon ilmaston lämpenemiseen. Mainitut kaasut ovat osittain fluoratut fluorihiilivedyt (HFC), perfluorihiilivedyt (PFC) ja rikkiheksafluoridi (SF6).

3.

Määräys sisältää kiellon, joka koskee edellä mainittujen kasvihuonekaasujen markkinoille saattamista ja käyttöä sekä niiden käyttöä tietyissä laitteissa, yksiköissä ja tuotteissa. Niitä saa kuitenkin käyttää tutkimus-, kehitys- ja analyyttisiin tarkoituksiin.

4.

Yksityiskohtaiset säännökset kielloista ja aineiden käyttöä koskevista edellytyksistä annetaan määräyksen 4–17 pykälissä.

5.

Itävallan perustuslakituomioistuin on sittemmin kumonnut lainvastaisuuden vuoksi 9. kesäkuuta 2005 tehdyllä ja virallisessa lehdessä 9. elokuuta 2005 julkaistulla sekä 1. joulukuuta 2005 tehdyllä ja virallisessa lehdessä 24. helmikuuta 2006 julkaistulla päätöksellä määräyksen 12 pykälän 2 momentin 3 kohdassa osittain fluoratuille fluorihiilivedyille (HFC) asetetun suhteellisen kasvihuonevaikutuksen (GWP) raja-arvon (3 000) sekä siihen liittyvän 12 pykälän 2 momentin 3 kohdan a alakohdassa säädetyn poikkeuslausekkeen.

6.

Määräyksessä otetaan huomioon myös se, että vuonna 2007 tehdyn muutoksen seurauksena tiettyjä jäähdytys- ja ilmastointialaan liittyviä rajoituksia on lievennetty niiden saattamiseksi asetuksen (EY) N:o 842/2006 säännösten mukaisiksi. Siirrettävät jäähdytys- ja ilmastointilaitteet eivät enää kuulu määräyksen soveltamisalaan, ja kiinteiden laitteiden osalta kiellot koskevat ainoastaan pieniä pistokkeella kytkettäviä yksiköitä, joiden kylmäainetäytös on enintään 150 grammaa, ja itsenäisiä laitteita, joiden kylmäainetäytös on vähintään 20 kilogrammaa. Lisäksi on tehty muutoksia, jotka koskevat osittain fluorattuja fluorihiilivetyjä (HFC) sisältävien aerosolien käsittelyä sekä rikkiheksafluoridin käyttöä, jotta varmistetaan johdonmukaisuus EU:n lainsäädännön kanssa.

7.

Vuonna 2002 annettu Itävallan lainsäädäntö oli voimassa jo silloin, kun komissio teki ehdotuksen asetukseksi tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (2). Ehdotus hyväksyttiin yhteispäätösmenettelyssä, ja asetus julkaistiin kesäkuussa 2006. Itävallan lainsäädäntöä muutettiin vastaavasti vuonna 2007. Asetuksen (EY) N:o 842/2006 tavoitteena on vähentää Kioton pöytäkirjan kattamien fluorattujen kaasujen päästöjä pääasiassa vuotojen estämisellä (3 artikla) näitä kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden käytön aikana (vuotojen ehkäiseminen ja korjaaminen) sekä kaasujen talteenotolla (4 artikla), kun tuotteet tai laitteet on käytetty loppuun. Asetukseen sisältyy myös joitakin käyttöä (8 artiklan 1 ja 2 kohta) ja markkinoille saattamista (9 artiklan 1 ja 2 kohta) koskevia kieltoja, sillä yhteisön tasolla on saatavilla on käyttökelpoisia ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja ja vuotojen estämistä ja talteenottoa ei voida käytännössä parantaa.

8.

Asetuksella on kaksi oikeusperustaa. Säännökset perustuvat EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohtaan lukuun ottamatta asetuksen 7, 8 ja 9 artiklaa, jotka perustuvat EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan, koska niillä on vaikutusta tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen EY:n yhtenäismarkkinoilla.

9.

Asetuksen 9 artikla koskee markkinoille saattamista ja siinä kielletään erityisesti eräiden sellaisten tuotteiden ja laitteiden markkinoille saattaminen, jotka sisältävät asetuksen soveltamisalaan kuuluvia fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu fluorattuihin kasvihuonekaasuihin. Lisäksi 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, että jäsenvaltiot, jotka ovat 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä toteuttaneet asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kansallisia toimenpiteitä, jotka ovat tiukempia kuin kyseisessä artiklassa säädetyt, saavat pitää nämä kansalliset toimenpiteet voimassa 31 päivään joulukuuta 2012 saakka. Saman artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan nämä toimenpiteet ja niiden perusteet on annettava tiedoksi komissiolle, ja niiden on oltava perustamissopimuksen mukaisia.

10.

Markkinoille saattamisen osalta määräys on tiukempi kuin nykyisin voimassa oleva yhteisön lainsäädäntö.

11.

Itävallan tasavallan mukaan kyseinen lainsäädäntö on tarpeen, jotta Itävalta voisi noudattaa Kioton pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan eli vähentää kasvihuonekaasupäästöjensä kokonaismäärää 13 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Kyseisen tavoitteen saavuttaminen vaatii keskitettyjä ponnistuksia, jotta voidaan puuttua kaikkiin kasvihuonekaasujen lähteisiin.

12.

Itävalta korostaa, että tiedoksianto täyttää asetuksen (EY) N:o 842/2006 9 artiklan 3 kohdan suojalausekkeen edellytykset ja että useat Itävallan kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat alat (vaahdot, elektroniikkateollisuus) eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan.

13.

Lisäksi määräykseen vuonna 2007 tehdyllä muutoksella kumottiin ja lievennettiin joitakin kieltoja ja määräys saatettiin yhdenmukaisemmaksi EU:n lainsäädännön kanssa. Itävalta olettaa, että jäsenvaltiot voivat ”pehmentää” (EY) asetuksen N:o 842/2006 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja, komissiolle tiedoksi annettuja kansallisia toimenpiteitä.

14.

Tämä tiedoksianto arvioidaan asetus (EY) N:o 842/2006 huomioon ottaen ja EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 ja 5 kohtaa noudattaen. Komissio hyväksyy tai hylkää kyseiset kansalliset säännökset tai määräykset kuuden kuukauden kuluessa tarkistettuaan ensin, että ne eivät muodosta keinoa mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen ja että ne eivät muodosta tarpeettomia ja suhteettomia esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle.

15.

Tätä tiedoksiantoa koskevat huomautukset on lähetettävä komissiolle 30 päivän kuluessa sen julkaisemisesta. Tämän 30 päivän määräajan jälkeen toimitettuja huomautuksia ei oteta huomioon.

16.

Lisätietoja Itävallan tiedoksiannosta on saatavissa seuraavasta osoitteesta: