52007SC1470

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 8.11.2007

SEK(2007) 1470

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Tietoyhteiskuntaan osallistamista koskeva eurooppalainen i2010-aloite

”Osallisuus tietoyhteiskuntaan”

VAIKUTUSTENARVIOINTIAkoskeva tiivistelmä[KOM(2007) 694 lopullinen][SEC(2007) 1469]

Johdanto

Tämä vaikutustenarviointi on laadittu seuraavan tiedonantoehdotuksen tueksi: Tietoyhteiskuntaan osallistamista koskeva eurooppalainen i2010-aloite ”Osallisuus tietoyhteiskuntaan ”. Tiedonanto on tulos pitkäaikaisesta poliittisen toimintalinjan kehittämisestä ja kuulemismenettelystä, johon ovat osallistuneet sidosryhmät ja jäsenvaltioiden edustajat. Sen laatimisessa on tukeuduttu myös tietoyhteiskuntaan osallistamisen ja siihen liittyvien politiikkojen tilannekatsauksiin.

Tiedonannossa tuetaan sellaisten toimien kokonaisuutta, joilla pyritään luomaan osallistava tietoyhteiskunta eli edistämään tietoyhteiskuntaan osallistamisesta 11. kesäkuuta 2006 annetussa Riian ministerijulistuksessa[1] asetettuja tavoitteita. Kyseisessä julistuksessa on mukana 34 Euroopan maata.

Tässä tiedonannossa ehdotetut toimet ovat muita kuin lainsäädäntöön perustuvia toimia ja ne eivät edellytä hallinnollisia eikä taloudellisia panostuksia. Vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan poliittiseen toimintalinjaan liittyviä haasteita, määritellään mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja, esitetään laadullinen arviointi eri vaihtoehtojen vaikutuksista ja esitetään laadullisia ennakkoarviointeja tilanteista, joissa kaikki tietoyhteiskuntaan osallistamisen tavoitteet on saavutettu täysimääräisesti. Niinpä vaatimustenarviointi noudattaa täysin Impact Assessment Guidelines -asiakirjassa[2] (vaatimustenarvioinnin suuntaviivat) vahvistettua suhteellisen analyysin periaatetta.

Vaikutustenarvioinnissa vastataan myös vuonna 2005 annetussa esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevassa tiedonannossa esitettyyn pyyntöön tarkastella vuonna 2007 edistymistä tällä alalla. Tieto- ja viestintäteknologioiden (TVT) käytettävyys vammaisten kannalta (tietoyhteiskunnan esteettömyys) ja yhä enemmän Euroopan ikääntyvien käyttäjien kannalta katsottuna on välttämätön edellytys, jotta kyseiset väestöryhmät voivat hyötyä tietoyhteiskunnasta. Vaikutustenarvioinnissa todetaan, että edistyminen on ollut vähäistä ja että jatkotoimenpiteitä ehdotetaan vuonna 2008. Siinä esitetään ennakoiva arviointi kyseisistä toimenpiteistä ja ennakoidaan, että sidosryhmiä kuullaan uudemman kerran ja uusi vaikutustenarviointi toteutetaan vuonna 2008.

Mitä tietoyhteiskuntaan osallistamisella tarkoitetaan ja miksi se on meille tärkeä?

Riian ministerijulistuksessa määriteltiin tietoyhteiskuntaan osallistamisen tarkoittavan sekä osallistavia tieto- ja viestintäteknologioita että niiden käyttöä laajempien osallistamistavoitteiden saavuttamiseksi. Toisin sanoen tietoyhteiskuntaan osallistamisella tarkoitetaan sitä, kuinka tieto- ja viestintäteknologioiden avulla edistetään tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan toimintaan kaikilla tasoilla parantamalla sosiaalisia suhteita, luomalla taloudellisia mahdollisuuksia työntekoon ja yrittäjyyteen, kehittämällä yhteiskunnan kulttuurinäkökohtia ja kannustamalla kansalaisaktiivisuuteen.

Haasteen suuruus: kuinka moni on syrjäytymisvaarassa?

Tieto- ja viestintäteknologioiden nopea kehitys tarjoaa ihmisille huomattavia mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja osaamisyhteiskunnan tarjoamia etuja. Tieto- ja viestintäteknologioista on tullut monille välttämätön edellytys, jotta he voivat toimia aktiivisina ja kykenevinä kansalaisina yhteiskunnassa. Ne kuitenkin myös luovat uudenlaisia esteitä, jotka liittyvät TVT-pohjaisten lisäarvopalvelujen maantieteelliseen saatavuuteen, esteettömyyteen vammaisten ja vanhusten kannalta katsottuna, käyttäjien koulutustasosta, taidoista ja motivaatiosta johtuviin työllistettävyyseroihin sekä käyttökustannusten aiheuttamaan sosiaaliseen kerrostuneisuuteen. Jos näihin esteisiin ei puututa, ne voimistavat toinen toisiaan ja uhkaavat aiheuttaa huomattavan digitaalisen kahtiajaon lisäksi huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia eroja eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Arviolta 30–40 prosenttia väestöstä ei hyödy tietoyhteiskunnan tarjoamista eduista maantieteellisen sijainnin, vamman, iän, sukupuolen, etnisyyden, puutteellisten tietojen ja taitojen tai heikon taloudellisen tilanteen vuoksi (tieto- ja viestintäteknologioiden yleisen käytön perusteella voidaan arvioida, että 200 miljoonaa eurooppalaista ei käytä Internetiä)[3].

Syrjäytymisvaarassa olevat, poliittisen toimintalinjan potentiaaliset kohderyhmät (tiedot EU-27:stä vuodelta 2006) vammaiset: arviolta 74 miljoonaa eurooppalaista (mukaan luettuina sekä vakavasti että lievemmin vammaiset)[4]; köyhyysriskin alaiset eurooppalaiset: 98 miljoonaa (joista noin 9 % on työssä käyviä vähävaraisia); ulkomaalaistaustaiset: noin 15 miljoonaa; lisäksi: väestöstä sellaisia vähänkoulutettuja, jotka eivät käytä Internetiä: noin 74 miljoonaa; työssä käyvästä väestöstä sellaisia, jotka eivät käytä Internetiä: noin 89,5 miljoonaa; nuorista (15–24 vuotiaista) sellaisia, jotka eivät käytä Internetiä: noin 18 miljoonaa. |

- Miksi Euroopan on ryhdyttävä toimiin?

Vaikutustenarvioinnissa esitetään perustelut yhteiskuntaan osallistamista koskevien poliittisten toimintalinjojen lujittamiseksi ja niiden koordinoinnin parantamiseksi EU:n tasolla. On olemassa todisteita siitä, että jos tekijät pysyvät muuttumattomina, huomattavana riskinä on, että uudet tieto- ja viestintäteknologiat aiheuttavat merkittäviä uusia syrjäytymisen muotoja – digitaalista syrjäytymistä. Toisaalta monia mahdollisuuksia ei ole vieläkään hyödynnetty; jos tieto- ja viestintäteknologioita ei hyödynnetä täysimääräisesti, siitä aiheutuu huomattavaa haittaa työllisyydelle ja talouden kasvulle. Jollei laaja-alaisia toimenpiteitä toteuteta, monilta eurooppalaisilta viedään mahdollisuus hyötyä tietoyhteiskunnan tarjoamista taloudellisista ja sosiaalisista mahdollisuuksista.

Ensimmäisistä ”Riian kriteereistä” (”Riga Dashboard”)[5] (vaikutustenarvioinnin liite 2) ja muista selvityksistä ilmenee, että edellään esiintyy eroja tietoyhteiskunnan välineiden ja palvelujen saatavuudessa, esteettömyydessä ja käytössä. Käyttöä koskevat erot ovat huomattavia. Internetin säännöllinen käyttö EU-27:ssä vuonna 2006: 76 % korkeakoulutetuista eurooppalaisista, 25 % ilman koulutusta olevista / vähänkoulutetuista 58 % työssä käyvistä, 36 % työttömistä 51 % tiheästi asutuilla alueilla asuvista, 35 % haja-asutusalueilla asuvista 15 miljoonaa opiskelijaa ei vieläkään käytä Internetiä, mikä haittaa huomattavasti opetuksen tehostamista 18 miljoonaa 16–24-vuotiaista ja yhä noin 50 % 24–55-vuotiaista ei käytä Internetiä noin 20 miljoonaa työtöntä ei käytä Internetiä Ero Internetin käytössä naisten ja miesten välillä on lähes tasaantunut, mutta sukupuolinäkökohdat ovat edelleen esillä tietoyhteiskuntaan osallistamisessa. Tieto- ja viestintäteknologioiden käyttömahdollisuuksien puuttuminen (tietoyhteiskunnan esteettömyyteen liittyvät puutteet) on este, joka haittaa vammaisia ja vanhuksia: vain 5 % EU-27:n julkisista Internet-sivustoista noudattaa Internet-verkon esteettömyyttä koskevien standardien ja suuntaviivojen vähimmäisvaatimuksia tekstitettyjen audiovisuaalisten ohjelmien osuudessa on huomattavia eroja (2,5–95 %) ohjelmien tulkitseminen viittomakielellä on paljon vähäisempää kuin niiden tekstittäminen ja erot ovat huomattavia; osuus vaihtelee alle 0,5 %:sta 5 %:iin puhutuilla kuvauksilla lähetettyjen ohjelmien osuus vaihtelee 1 %:sta yli 10 %:iin tuotevalikoiman huomattava eriytyminen haittaa mikrotietokoneisiin ja ohjelmistoihin sisällytettyjen esteettömyysratkaisujen toteutumista. Maaseudun ja kaupunkien välinen kahtiajako ilmenee laajakaistapeitossa ja laajakaistayhteyden saatavuudessa: laajakaistapeitto oli 89 % EU-27:n väestöstä vuoden 2006 lopussa (92 % EU-15:ssä) maaseutualueilla laajakaistapeitto on keskimäärin vain noin 71 %, ja yhteyksien nopeus on alhaisempi. Digitaalisia taitoja koskevat erot: vain 57 %:lla eurooppalaisista on jonkin tasoiset Internetin ja tietokoneen käyttötaidot heikoimmat tietokoneen ja Internetin käyttötaidot on vähänkoulutetuilla, vanhuksilla ja työelämän ulkopuolella olevilla. Sähköisten viranomaispalvelujen käyttöä koskevat erot: 15–74-vuotiaat EU-27:ssä vuonna 2006: 21 % käytti palveluja hakeakseen tietoja 13,3 % latasi koneelleen lomakkeita 8,8 % harjoitti viranomaisasiointia. Ikään liittyvät erot tieto- ja viestintäteknologioiden käytössä: 71 % 16–24-vuotiaista, mutta vain 10 % 65–74-vuotiaista käyttää Internetiä 43 miljoonaa 55–64-vuotiasta ja 37 miljoonaa 65–74-vuotiasta ei käytä Internetiä. |

- Kuinka paljon Eurooppa voi hyötyä tietoyhteiskuntaan osallistamisesta?

Tietoyhteiskuntaan osallistamisella on Euroopalle huomattava taloudellinen merkitys. Sillä on keskeinen merkitys laaja-alaisen kestävän kasvun turvaamisessa ja siitä on hyötyä kaikkialla yhteiskunnassa. Alustavien arvioiden mukaan tietoyhteiskuntaan osallistamisella saavutettaisiin EU:ssa viiden vuoden aikana 35–85 miljardin euron hyöty.

Mitkä ovat tavoitteet?

Tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevan strategian yleisenä tavoitteena on edistää sekä osallistavia tieto- ja viestintäteknologioita että niiden käyttöä laajempien osallistamistavoitteiden saavuttamiseksi ja samalla luoda edellytyksiä talouden kasvulle ja uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Tarkoituksena on kaikki osapuolet (jäsenvaltiot, teollisuutta edustavat sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta) sitouttamalla ja käytettävissä olevia välineitä hyödyntämällä muuttaa tietoyhteiskuntaan osallistaminen yhteiskunnallisesta välttämättömyydestä Euroopalle tarjolla olevaksi merkittäväksi taloudelliseksi mahdollisuudeksi. Yksi tässä vaikutustenarvioinnissa suositelluista toimista on lisätä tätä tavoitetta koskevaa tietoisuutta ja vahvistaa sitoutumista tietoyhteiskuntaan osallistamisen edistämiseen. Lisäksi vaikutustenarvioinnissa ehdotetaan kolmea yksityiskohtaisempaa tavoitetta, joilla pyritään ratkaisemaan tietoyhteiskuntaan osallistamisessa käyttäjiin, teollisuuteen ja viranomaisiin liittyvät haasteet:

- käyttäjät: korjataan digitaalista saatavuutta, esteettömyyttä ja kohtuuhintaisuutta sekä digitaalisia taitoja koskevat erot,

- TVT-teollisuus ja palveluntarjoajat: edistetään osallistavia tieto- ja viestintäteknologioita ja mahdollistetaan niihin liittyvän liiketoiminnan elinkelpoisuus ja kukoistavuus,

- viranomaiset: toteutetaan toimia ja aloitteita johdonmukaisten ja tehokkaiden tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevien poliittisten toimintalinjojen luomiseksi.

Millaisia vaihtoehtoja on arvioitu?

Vaikutustenarvioinnissa on arvioitu seuraavia tietoyhteiskuntaan osallistamisen vaihtoehtoja ja analysoidaan erikseen esteettömän tietoyhteiskunnan tilannetta, kuten pyydettiin vuonna 2005 esteettömästä tietoyhteiskunnasta annetussa tiedonannossa [6] :

1. Vallitsevan tilanteen jatkaminen. Esteettömän tietoyhteiskunnan osalta tässä vaihtoehdossa analysoidaan nykyisten oikeudellisten säännösten vaikutuksia.

2. Suppea lähestymistapa , joka koostuu joistakin eri aloilla EU:n tasolla toteutettavista erityistoimista; toimien koordinointia ja integrointia ei lisätä ja toimien kohdentaminen riskiryhmiin on vähäistä. Esteettömän tietoyhteiskunnan osalta tässä vaihtoehdossa panostetaan vähän jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toimien koordinoimiseen.

3. Integroitu, johdonmukainen strategia synergiaetujen ja vaikuttavuuden lisäämiseksi seuraavin keinoin: a) kohdennetaan toimet eri riskiryhmien tarpeet huomioiden; b) lisätään toimien koordinointia ja integrointia; c) autetaan väestöryhmiä hyödyntämään tietoyhteiskunnan tarjoamat edut ja hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologioita kyseisille ryhmille tarjottavien palvelujen tehostamiseksi; d) hyödynnetään entistä vahvempaa ja vankempaa osaamista ja laadullisia todisteita seuranta- ja arviointimekanismeissa; ja e) lisätään tietoisuutta ja sitoutuneisuutta. Esteettömän tietoyhteiskunnan osalta tässä vaihtoehdossa arvioidaan ennakolta asianomaisen lainsäädännön lujittamiseksi toteutettavien toimien vaikutuksia.

Millaisia toimia ehdotetaan?

Vaikutustenarvioinnissa esitetään tarvittavat todisteet ja perustelut, joista käy ilmi, että Euroopan tasolla tapahtuva tietoyhteiskuntaan osallistaminen tuottaa huomattavan lisäarvon, mikä toteutuu yhdenmukaistamalla toimia EU:ssa, sitouttamalla keskeiset osapuolet (jäsenvaltiot, teollisuus ja käyttäjät), valtavirtaistamalla tietoyhteiskuntaan osallistaminen osaksi kaikkia politiikan aloja sekä tarkastelemalla keinoja parantaa tietoyhteiskunnan esteettömyyttä sääntelevää lainsäädäntöä. Tätä varten on lisättävä ongelmatietoisuutta ja pyrittävä vahvistamaan poliittista/sidosryhmien sitoutumista lisäämällä sellaisten tapahtumien ja aloitteiden näkyvyyttä, joilla tuodaan esille tietoyhteiskuntaan osallistamisen tärkeys ja esitellään edistymistä.

Lisäksi ehdotetaan toimia kolmella alalla:

- Ensiksi luodaan kaikille edellytykset osallistua tietoyhteiskunnan toimintaan. Tietoyhteiskuntaan liittyy yhä useita huomattavia epäkohtia. Näihin kuuluvat esteettömyyteen liittyvät epäkohdat. Tietoyhteiskunnan vaillinainen esteettömyys heikentää huomattavasti tuottavuutta, vaikka tarvittavien mukautusten kustannukset olisivat vähäisiä. Edistystä jarruttaa toimien epäyhtenäisyys: teollisuus katsoo, että tietoyhteiskunnan esteettömyyttä koskevan yhteisen lähestymistavan puuttuminen haittaa sisämarkkinoita. Edistyminen on riittämätöntä myös siksi, että asioita ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen eikä käyttäjien ja teollisuuden välinen yhteistyö ole toteutunut: teollisuuden, kuten jäsenvaltioidenkin, olisi lisättävä omia tietoyhteiskunnan esteettömyyttä edistäviä toimiaan. Vaikutustenarvioinnissa tämä asia on asetettu etusijalle ja siinä ehdotetaan muun muassa, että koetettaisiin löytää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen horisontaalinen lähestymistapa tietoyhteiskunnan esteettömyyttä sääntelevää lainsäädäntöä varten (eli ei annettaisi pelkästään yhtä teknologiatyyppiä tai käyttötarkoitusta koskevaa lainsäädäntöä).

- Tietoyhteiskunnan esteettömyyden lisäksi olisi parannettava digitaalisia perustaitoja, minkä osalta teollisuuden ja jäsenvaltioiden olisi toimittava aktiivisemmin yhdessä. Lisäksi olisi parannettava laajakaistayhteyksien saatavuutta erityisesti maaseutualueilla, mikä on asia, jossa alueellisia viranomaisia ja teollisuutta olisi kehotettava tehostamaan toimiaan.

- Toiseksi edistetään syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmien täysipainoista osallistumista ja parannetaan elämänlaatua. Jotta voitaisiin lisätä vakavassa syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien hyötymistä tietoyhteiskunnan tarjoamista eduista, olisi toteutettava uusia kohdennettuja toimia tai jatkettava entistä määrätietoisemmin jo olemassa olevia toimia johdonmukaisten toimintaohjelmien perusteella. Näillä toimilla voidaan torjua vanhusten ja terveydentilansa vuoksi syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden syrjäytyminen tietoyhteiskunnasta. Toimissa tukeudutaan EU:n yhteiseen toimintaohjelmaan, joka on määritelty hyvää vanhuutta tietoyhteiskunnassa koskevassa toimintasuunnitelmassa, ja uuteen etälääketiedealoitteeseen. On myös erittäin tärkeää kehittää yhteisiä lähestymistapoja, jotka koskevat osallistavien julkisten palvelujen tarjoamista sosiaalisesti heikossa asemassa oleville ihmisille. Näissä toimissa tukeudutaan sähköisten viranomaispalvelujen toimintaohjelmaan. Lisäksi olisi aloitettava tarvittaessa kohdennettujen lisätoimien määrittely vuoden 2008 loppuun mennessä (kohderyhminä esimerkiksi syrjäytyneet nuoret ja syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat).

- Kolmanneksi integroidaan tietoyhteiskuntaan osallistamista edistävät toimet kestävän vaikutuksen maksimoimiseksi . Vaikka tietoyhteiskuntaan osallistaminen on laaja ja hajanainen ala, johon liittyy lukuisia tekijöitä ja toimijoita, huomattavaa lisäarvoa saadaan yhteisestä seurannasta ja valtavirtaistamisesta, jotka perustuvat jo kehitteillä oleviin ”Riian kriteereihin”. Lisäarvoa saadaan myös käyttäjien ja heidän edustajiensa, teollisuuden, viranomaisten ja komission entistä tiiviimmästä, tähän yhteiseen strategiaan liittyvästä yhteistyöstä, millä saadaan käyttäjien ääni kuuluviin paremmin parantuneiden tietoyhteiskuntaan osallistamiseen liittyvien valmiuksien ja yhteistyön avulla. Tietoyhteiskuntaan osallistamisen vaikutusten kestävyyden katsotaan liittyvän kiinteästi osallistamisen valtavirtaistamiseen, mikä tarkoittaa, että esteettömyysnäkökohdat huomioidaan aikaisessa vaiheessa yleiskäyttöteknologiaa suunniteltaessa ja kehitettäessä (osallistava suunnittelu) ja että tietoyhteiskuntaulottuvuus on kiinteä osa sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä torjuvia yleisiä poliittisia toimintalinjoja (tietoyhteiskuntaa hyödyntävät osallistavat poliittiset toimintalinjat).

Koska tietoyhteiskuntaan osallistaminen on tähän asti muodostunut lukuisista liian pienistä, eriytyneistä ja koordinoimattomista toimista, lisäarvoa saadaan sillä että EU-tasolla kiinnitetään huomiota tietoisuuden lisäämiseen ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseen. Tämän strategian olisi rakennuttava sidosryhmien monille aloitteille, joiden vaikutusta lisättäisiin tuomalla ne yhteiseksi, tietoisuutta lisäävien toimien kokonaisuudeksi, jolla vahvistettaisiin merkittävästi poliittista ja muuta näkyvyyttä vuoden 2008 loppupuolella järjestettävässä tietoyhteiskuntaan osallistamista käsittelevässä konferenssissa.

Mikä on Euroopan lopulta saama lisäarvo?

Eurooppalaisen tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevan aloitteen arvonlisä perustuu sen myönteiseen vaikutukseen tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevien yhteisten ja systeemisten lähestymistapojen luomiseen , sillä se lisää poliittisten aloitteiden synergiaetuja EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla. Lisäarvoa saadaan myös toimista, joilla muodostetaan yritysten käynnistämistä aloitteista klustereita ja lisätään niiden näkyvyyttä ja joilla varmistetaan, että menestyksekkäitä ratkaisuja hyödynnetään uudestaan. Tällä tavoin aloite tuottaa kerrannaisvaikutuksia, joita tarvitaan käynnissä olevien toimien myönteisten vaikutusten vahvistamiseksi kaikilla tasoilla.

Digitaalisen syrjäytymisen syyt vahvistavat toinen toisiaan, mutta sama pätee myös tietoyhteiskuntaan osallistamisesta saatavaan hyötyyn, kunhan tarvittavat tekijät on aktivoitu ja ne toimivat tuottaen synergiaetuja. Tämän prosessin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten odotetaan olevan entistä merkittävämpiä, koska sillä tuetaan ihmisten aktiivista osallistumista Euroopan talouden ja yhteiskunnan toimintaan, edistetään teknologioiden ja palvelujen sisämarkkinoita ja kannustetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kyseisellä alalla. Ehdotuksen mukaan edistymistä mitattaisiin useilla kysynnän ja tarjonnan indikaattoreilla (”Riian kriteerit”). Tämän vaikutustenarvioinnin alustavat arvioit koskevat muun muassa edistymisestä saatavaa taloudellista hyötyä. Myöhemmillä selvityksillä ja mallintamisella annetaan lisää näyttöä ja vahvistetaan käsitystä siitä, mikä näiden indikaattoreiden suhde on laajempaan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen nähden.

[1] Julistuksessa (11. kesäkuuta 2006) yksilöidään tavoitteet digitaalisten erojen tasaamiseksi seuraavilla aloilla: tieto- ja viestintäteknologiat ikääntymisen kannalta, maantieteelliset erot, tietoyhteiskunnan esteettömyys, digitaaliset taidot, tieto- ja viestintäteknologioiden merkitys kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä ja osallistavat sähköiset viranomaispalvelut http://ec.europa.eu/information_society/events/ict_riga_2006/doc/declaration_riga.pdf.

[2] ”Laaja-alaisessa poliittisia toimintalinjoja määrittelevässä asiakirjassa” on tarkasteltava vaikutuksia ennakoivasti ja pääasiassa laadullisesti ( Impact Assessment Guidelines , SEC(2005) 791, s. 8).

[3] Eurostat, Community Survey on ICT use in Households and by Individuals (aged 16-74) 2006 .

[4] Viestintäkomitean (COCOM) Eurostat-tietoihin perustuva raportti vuodelta 2004; raportissa arvioidaan vammaisten osuudeksi 15 prosenttia EU:n koko väestöstä. Toinen käytetty mitta on vammaisten osuus työvoimasta (Eurostat-tietojen perusteella). Vuonna 2002 EU-25:ssä 44,6 miljoonaa 16-64-vuotiasta henkilöä eli joka kuudes (15,7 %) ilmoitti, että hänellä oli pitkäaikainen terveydellinen ongelma tai vamma. Eurostat, Statistics in focus, Theme 3 – 26/2003 (http://ec.europa.eu/employment_social/health_safety/docs/disabled_%202002_en.pdf ).

[5] Indikaattoreiden kokonaisuus, jolla seurataan edistymistä Riian ministerijulistuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

[6] Esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskeva tiedonanto KOM(2005) 425: ”Kahden vuoden kuluttua tämän tiedonannon julkaisemisesta suoritetaan tilannekatsaus esteettömän tietoyhteiskunnan tilasta. […] komissio voi […] pohtia, tarvitaanko lisätoimia, kuten uutta lainsäädäntöä. Esteettömän tietoyhteiskunnan puolesta tehtävä työ puolestaan myötävaikuttaa jo julkistettuun vuoden 2008 eurooppalaista tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevaan aloitteeseen”.