52007PC0766

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 5.12.2007

KOM(2007) 766 lopullinen

2007/0280 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla

(komission esittämä) {SEK(2007) 1598}{SEK(2007) 1599}

PERUSTELUT

1) Ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luominen on avainasemassa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) tukemisessa. Julkisia hankintoja koskevien sopimusten alalla tämä edellyttää uutta eurooppalaista lainsäädäntökehystä, joka on tarkoituksenmukainen puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisten hankintasopimusten kannalta. Tämän direktiivin tarkoituksena on vahvistaa tällainen kehys ja korjata nykyisen lainsäädännön puutteet, joita komissio on havainnut intressitahoja kuultuaan.

Puolustus- ja turvallisuusalan julkisia hankintoja koskevat sopimukset kuuluvat nykyisin direktiivin 2004/18/EY[1] soveltamisalaan, jollei perustamissopimuksen 30, 45, 46, 55 ja 296 artiklassa määrättyjä tilanteita vastaavista poikkeuksista muuta johdu.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toistuvasti ja selkeästi todennut, että yhteisön oikeudesta tehtäviin poikkeuksiin, myös perustamissopimuksen 296 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin, voidaan turvautua vain poikkeuksellisissa ja tarkasti rajatuissa tapauksissa. Puolustus- ja turvallisuusalalla jäsenvaltiot soveltavat kuitenkin harvoin direktiiviä 2004/18/EY turvautuen puolustusalan hankintasopimuksissa perustamissopimuksen 296 artiklassa ja turvallisuusalan hankintasopimuksissa kyseisen direktiivin 14 artiklassa vahvistettuihin poikkeuksiin. Poikkeuksista, joita pitäisi perustamissopimuksen ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan soveltaa ainoastaan poikkeustapauksissa, on käytännössä tullut sääntö.

Näin ollen valtaosa puolustus- ja turvallisuusalan tarvikkeista ostetaan yhteensovittamattomien kansallisten hankintasääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. Nämä säännökset vaihtelevat suuresti muun muassa julkaisemisen, hakumenettelyjen sekä valinta- ja sopimuksentekoperusteiden osalta. Tämä oikeudellinen epäyhtenäisyys on huomattava este Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luomiselle ja antaa mahdollisuuden perustamissopimuksen periaatteiden, erityisesti avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden, noudattamatta jättämiselle puolustusmarkkinoilla eri puolilla Eurooppaa.

Se, että poikkeuksiin on turvauduttu laajalti, johtuu suurelta osin siitä, että direktiivissä 2004/18/EY – vaikka se on tuonutkin parannuksia aiemmin voimassa olleisiin yhteensovittamista koskeviin sääntöihin verrattuna – ei oteta riittävästi huomioon erityisvaatimuksia, joiden on täytyttävä hankittaessa tiettyjä puolustus- ja turvallisuusalan tuotteita ja palveluja.

Komission tarkoituksena on puolustus- ja turvallisuusalalla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti rajoittaa perustamissopimukseen ja direktiiviin 2004/18/EY tehtäviin poikkeuksiin turvautuminen poikkeustapauksin kunnioittaen samalla täysin jäsenvaltioiden turvallisuusetuja.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on näin ollen ottaa käyttöön näiden alojen hankintojen erityispiirteisiin mukautettu uusi oikeudellinen väline, sillä hankintojen katsotaan olevan arkaluonteisia ja hankintasopimusten tekemiseen katsotaan liittyvän erityisiä vaatimuksia ja varotoimia. Jäsenvaltioiden käyttöön asetetaan julkisten hankintojen tekemistä koskevat yhteiset säännöt, joilla varmistetaan sekä EY:n perustamissopimuksen periaatteiden noudattaminen että se, että huomioon otetaan näiden hankintojen ominaispiirteet, kuten tietoturvallisuus, toimitusvarmuus ja menettelyjen joustavuus.

- Yleinen tausta

Euroopan komissio laati vuosina 1996 ja 1997 kaksi puolustukseen liittyviä teollisuudenaloja käsittelevää tiedonantoa, joiden tarkoituksena oli kannustaa teollisuutta uudistamaan rakenteitaan ja edistää toimivien Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luomista. Joidenkin tiedonannoissa käsiteltyjen kysymysten johdosta tehtiin käytännön ehdotuksia ja toteutettiin joitakin toimia. Keskeisimpien uudistusten osalta jotkin jäsenvaltiot pitivät kuitenkin Euroopan tasolla toteutettavia toimia ennenaikaisina.

Puolustusteollisuudessa ja Euroopan unionin toimielinjärjestelmässä sittemmin tapahtuneiden muutosten, mukaan luettuna todellisen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hahmottuminen, johdosta Euroopan parlamentti pyysi 10. huhtikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa komissiota laatimaan asevarustelukysymyksestä uuden tiedonannon.

Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta perusti syksyllä 2002 puolustuskysymysten käsittelyyn työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi komission jäsen Michel Barnier. Työryhmän raportissa[2] korostetaan sitä, kuinka eurooppalaisen puolustuspolitiikan uskottavuus perustuu Euroopan voimavaroihin ja niiden kehittämiseen sekä puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan lujittamiseen. Tätä varten heinäkuussa 2004 perustettiin Euroopan puolustusvirasto (EDA), joka alun perin mainitaan Euroopan perustuslakiluonnoksessa, osoituksena jäsenvaltioiden määrätietoisuudesta kehittää puolustusvoimavarojaan.

Samanaikaisesti jäsenvaltioiden pyrkimysten kanssa komissio käynnisti vuoden 2003 tiedonannossaan Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka [3] seitsemän aloitetta luodakseen toimivammat eurooppalaiset puolustusmateriaalimarkkinat. Tiedonannossaan komissio korosti tarvetta käynnistää keskustelu siitä, miten puolustustarvikehankinnat voitaisiin optimoida, ilmoitti tulkitsevasta tiedonannosta, joka annettaisiin EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisalasta, ja vihreästä kirjasta, jonka pohjalta intressitahojen kanssa keskusteltaisiin tavoitteena päästä sopimukseen puolustustarvikkeiden julkisiin hankintoihin sovellettavista säännöistä, joissa huomioitaisiin tarvikkeiden arkaluonteisuus.

Vuonna 2004 komissio julkaisi vihreän kirjan Puolustusalan julkiset hankinnat [4]. Kuulemisen tuloksena komissio sai 40 kannanottoa 16 jäsenvaltiosta sekä eri laitoksilta ja yrityksiltä.

Vuonna 2005 komissio julkaisi näitä kannanottoja arvioituaan ja asianomaisia tahoja kuultuaan tiedonannon Puolustusalan julkisia hankintoja käsittelevää vihreää kirjaa koskevan kuulemisen tuloksista ja uusista komission aloitteista [5]. Nämä kannanotot varmistivat EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamista koskevan tulkitsevan tiedonannon tähdellisyyden – tiedonanto hyväksyttiin vuonna 2006[6] – ja osoittivat, että tarvitaan puolustusalan hankintasopimusten tekemistä koskevat yhteisön säännöt, joissa otetaan huomioon tiettyjen tämän alan hankintojen erityispiirteet.

Intressitahojen kuulemisesta on käynyt ilmi, että samankaltaiset vaatimukset koskevat turvallisuusalan hankintoja, minkä vuoksi lainsäädännön antaminen Euroopan tasolla on tarpeen. Kuten Eurooppa-neuvosto on todennut Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa vuonna 2003, valtioiden rajat ylittävien ja epäsymmetristen uhkakuvien, kuten terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden, syntymisellä on pyrkimys hävittää raja ulkoisen ja sisäisen sekä sotilaallisen ja ei-sotilaallisen turvallisuuden välillä, ja uhkakuviin on reagoitava maailmanlaajuisesti. Näiden uhkien torjumiseksi turvallisuusjoukot käyttävät lisäksi materiaalia, joka teknologiselta näkökannalta on usein verrattavissa puolustustarvikkeisiin. Näin ollen turvallisuushankintoja leimaa yhä enemmän arkaluonteisuus, erityisesti monimutkaisuuden ja luottamuksellisuuden suhteen, mikä rinnastaa ne puolustusalan hankintoihin.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Nykyisellään tämän ehdotuksen kohteena olevia hankintasopimuksia säännellään julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/18/EY.

- Johdonmukaisuus yhteisön muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus kuuluu sisämarkkinapolitiikan alaan, ja se myötävaikuttaa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja Euroopan teollisuuspolitiikkaan.

Se liittyy myös komission vuonna 2003 tiedonannossaan Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka esille tuomiin seitsemään toiminta-alaan ja täydentää muita teollisuuteen ja puolustusmarkkinoihin liittyviä komission aloitteita.

2) KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

- Intressitahojen kuuleminen

Siitä lähtien, kun komissio vuonna 2003 käynnisti puolustusalan hankintasopimuksia koskevan aloitteensa, se on käynyt tiivistä vuoropuhelua kaikkien intressitahojen kanssa, mikä on johtanut tähän ehdotukseen. Neuvotteluja on käyty julkisia hankintoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa, Euroopan puolustusvirastossa sekä kahdenvälisissä kokouksissa jäsenvaltioiden ja Euroopan teollisuuden kanssa. Euroopan parlamentin valiokunnan ”Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja” jäseniin on pidetty säännöllisesti yhteyttä.

Vihreän kirjan Puolustusalan julkiset hankinnat laadinnassa apuna käytettiin jäsenvaltioiden ja Euroopan teollisuuden asiantuntemusta (ks. jäljempänä). Vihreä kirja käynnisti laajan kuulemisen, johon saatiin 40 vastausta intressitahoilta (jäsenvaltiot, yritykset ja muut intressitahot). Kuulemisesta saatujen tulosten perusteella komissio pystyi jatkamaan työtään.

Jäsenvaltiot osallistuivat aktiivisesti joulukuussa 2006 hyväksytyn tulkitsevan tiedonannon laadintaan, ja komissio pyysi niitä kommentoimaan tekstin ensimmäistä versiota, joka jaettiin julkisia hankintoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa. Intressitahot ovat samoin olleet läheisesti mukana tämän ehdotuksen laadinnassa useiden monen- ja kahdenvälisten kokousten välityksellä ja vastaamalla kirjallisesti neljään julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean jäsenille osoitettuun asiakirjaan. Hallituksia ja yrityksiä kuultiin lisäksi vaikutusten arvioinnin yhteydessä, sillä ulkopuolisilta konsulteilta tilattiin viisi tutkimusta, jotka kattoivat kaikki puolustusmarkkinoiden näkökohdat (kysyntä, tarjonta, sääntelykehys ja tuotteet).

- Asiantuntijatiedon käyttö

Tammikuusta huhtikuuhun 2004 komissio järjesti kuusi aivoriihtä jäsenvaltioiden hallitusten ja Euroopan teollisuuden asiantuntijoiden kanssa kootakseen tietoja puolustusalan hankintasopimuksia koskevista nykyisistä käytännöistä. Tilaisuuksissa on pohdittu puolustusmarkkinoiden ominaispiirteitä ja taloudellisia ulottuvuuksia, puolustusalan hankintasopimuksia koskevia sääntöjä kansallisella, hallitustenvälisellä ja yhteisön tasolla sekä etenemismallia puolustusalan hankintasopimuksia koskevan yhteisön välineen luomiseksi.

- Vaikutusten arviointi

Vaikutuksia arvioidessaan komissio harkitsi kolmea vaihtoehtoa: ei ryhdytä mihinkään yhteisön toimiin, valitaan muu kuin lainsäädäntötoimenpide tai hyväksytään lainsäädäntötoimenpide.

Hahmoteltuihin muihin kuin lainsäädäntötoimenpiteisiin sisältyivät tulkitseva tiedonanto, jolla selkeytettäisiin direktiivin 2004/18/EY 14 artiklan soveltamista turvallisuusalalla, aktiivisempi rikkomuksia koskeva toimintalinja sekä hankintaviranomaisille ja komission henkilöstölle suunnattu koulutusohjelma, jotta he pystyisivät hyödyntämään perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamista koskevaa tulkitsevaa tiedonantoa.

Hahmoteltuihin lainsäädäntötoimenpiteisiin sisältyivät asetus, alakohtainen direktiivi, jota sovellettaisiin kaikkiin puolustus- ja turvallisuusalan hankintaviranomaisiin, itsenäinen direktiivi, jota sovellettaisiin puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisiin hankintasopimuksiin, ja direktiivi, jolla muutettaisiin direktiiviä 2004/18/EY asianomaisia markkinoita koskevien erityissääntöjen sisällyttämiseksi siihen.

Komissio luopui hyvin aikaisessa vaiheessa muita kuin lainsäädäntötoimenpiteitä koskevasta vaihtoehdosta. Vaikka tällaiset toimenpiteet olisivat hyödyllisiä, ne eivät yksistään riittäisi vähentämään perustamissopimuksen 296 artiklaan ja direktiivin 2004/18/EY 14 artiklaan perustuvien poikkeusten käyttöä. Tähän tavoitteeseen päästäisiin ainoastaan, jos hankintasopimuksia koskeva yhteisön oikeus sisältäisi säännöt, jotka on mukautettu puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisiin hankintasopimuksiin. Tällaisia sääntöjä ei nykyisellään ole olemassa, joten ne on luotava, mikä edellyttää säädöksen antamista.

Samoin jos komissio ei ryhdy toimenpiteisiin, puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimuksissa turvaudutaan edelleen epäilemättä laajalti sisämarkkinasäännöistä tehtäviin poikkeuksiin. Nykyistä lainsäädäntöä sovellettaessa avoimuus ja avautuminen eivät lisääntyisi useimmilla puolustus- ja turvallisuusalan markkinoilla.

Perusteluita, jotka ovat ohjanneet komissiota säädöslajin valinnassa, käsitellään tarkemmin asianomaisessa osassa (”Sääntelytavan valinta”).

Säädöslajin valinnan lisäksi komissio on hahmotellut useita muita vaihtoehtoja seuraavilta osin:

° uusien sääntöjen soveltamisala;

° uusien sääntöjen sisältö erityisesti toimitusvarmuuden, tietoturvallisuuden ja hankintasopimusten tekomenettelyjen osalta.

Soveltamisalaan liittyviä vaihtoehtoja on arvioitu ottaen huomioon tavoite rajoittaa yhteisön sääntöihin tehtävät poikkeukset poikkeustapauksiin kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden oikeutta olla soveltamatta yhteisön sääntöjä keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi.

Uusien sääntöjen sisältöä, erityisesti toimitusvarmuutta, tietoturvallisuutta ja hankintasopimusten tekomenettelyjä, koskevia eri vaihtoehtoja on arvioitu ottaen huomioon, että tavoitteena on edistää avoimuutta, yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä arkaluonteisilla puolustus- ja turvallisuusmarkkinoilla. Tämä tavoite ei kuitenkaan saa vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeutettuihin turvallisuusetuihin.

Tällä direktiivillä parannetaan huomattavasti puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimuksiin liittyvää sääntelykehystä. Se mahdollistaa asianomaisen kansallisen lainsäädännön yhteensovittamisen ja varmistaa avoimuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamisen.

Lisäksi vaikutusten arvioinnissa on havaittu hyvin vähäiset vaikutukset hankintaviranomaisille ja yrityksille aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin. Kun uusia sääntöjä ryhdytään ensi kertaa soveltamaan, kustannukset voivat nousta, mutta tämä lienee vähäistä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä yritysten, erityisesti pk-yritysten, hallinnollisten kustannusten tulisi laskea.

Puolustus- ja turvallisuusalan markkinoiden lisääntyneen avautumisen pitäisi taloudelliselta näkökannalta katsottuna parantaa yritysten mahdollisuuksia saada hankintasopimuksia toisista jäsenvaltioista, minkä ansiosta kilpailukykyisimmät voivat hyödyntää mittakaavaetuja ja kehittää toimintojaan. Tuotannon yksikkökustannukset alenevat, minkä ansiosta eurooppalaiset tuotteet muuttuvat kilpailukykyisemmiksi maailmanmarkkinoilla. Hankintaviranomaiset voivat tehdä hankintoja edullisemmin. Veronmaksajien varoja käytetään viime kädessä tehokkaammin, ja EU:n kansalaisia suojataan paremmin turvallisuusuhilta.

Tämän ehdotuksen säännöksillä ei muuteta kansainvälisiä tai varsinkaan transatlanttisia kauppasuhteita puolustus- ja turvallisuusalalla. Näitä suhteita säännellään Maailman kauppajärjestössä (WTO) tehdyillä sopimuksilla ja varsinkin julkisia hankintoja koskevalla sopimuksella (GPA-sopimus). Puolustusalan hankintaviranomaisten tekemät arkaluonteiset hankintasopimukset eli aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tavarahankinnat eivät kuulu kyseisen GPA-sopimuksen soveltamisalaan. Turvallisuusalan hankintasopimukset voidaan puolestaan tapauskohtaisesti vapauttaa sopimuksen soveltamisesta GPA-sopimuksen XXIII artiklan nojalla. Hankintaviranomaiset, joita tämä ehdotus koskee, säilyttävät näin ollen oikeuden pyytää tai jättää pyytämättä tarjouksia kolmansien maiden taloudellisilta toimijoilta.

3) EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Tätä direktiiviehdotusta sovelletaan puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisia julkisia tavarahankintoja, rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin. Ehdotetut kynnysarvot ovat samat kuin yhteisön tasolla direktiivin 2004/18/EY nojalla nykyisin sovelletut kynnykset.

Tämä ehdotus pohjaa suurelta osin direktiivin 2004/18/EY rakenteeseen ja ajattelutapaan, mutta se sisältää tiettyjä erityispiirteitä, jotka on mukautettu puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisiin hankintasopimuksiin. Nämä erityispiirteet tarjoavat toisaalta enemmän joustavuutta hankintaviranomaisille ja toisaalta suojakeinoja, joita tarvitaan tietojen turvaamiseksi ja toimitusten varmistamiseksi. Ehdotuksen keskeiset säännökset ovat seuraavanlaiset:

° Menettelyt: neuvottelumenettely, josta julkaistaan hankintailmoitus, sallitaan ilman erityisiä perusteluita, jotta tarjotaan puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisten hankintasopimusten tekemisen edellyttämää joustavuutta. Rajoitettua menettelyä ja kilpailullista neuvottelumenettelyä voidaan myös käyttää. Sitä vastoin on katsottu, että avoin menettely, jossa tarjouspyyntöasiakirja jaetaan kaikille halukkaille taloudellisille toimijoille, ei sovellu näihin markkinoihin liittyviin luottamuksellisuuden ja tietoturvallisuuden vaatimuksiin.

° Toimitusvarmuus: koska jäsenvaltioilla on puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisten hankintasopimusten toimitusvarmuuteen liittyviä erityisiä tarpeita, tarvitaan erityissääntöjä, jotka koskevat sekä sopimusvelvoitteita että ehdokkaiden valintaperusteita.

° Tietoturvallisuus: puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisiin hankintasopimuksiin liittyviltä tiedoilta usein edellytetty luottamuksellisuus edellyttää suojakeinoja, jotka koskevat sekä itse sopimuksentekomenettelyä, ehdokkaiden valintaperusteita että hankintaviranomaisten soveltamia sopimusvelvoitteita.

- Oikeusperusta

Oikeusperustan muodostavat EY:n perustamissopimuksen 47 artiklan 2 kohta sekä 55 ja 95 artikla, sillä kyseessä olevilla määräyksillä pyritään varmistamaan, että tuotteiden ja palvelusuoritteiden julkisissa hankinnoissa käytettävissä menettelyissä noudatetaan tavaroiden vapaan liikkuvuuden, sijoittautumisvapauden ja palveluiden tarjoamisen vapauden periaatteita.

- Toissijaisuusperiaate

Viime vuosina käytyjen kuulemisten tulosten perusteella on käynyt ilmi, että yhteisön tasolla tarvitaan lainsäädäntöä, jotta direktiivillä voidaan yhteensovittaa yhteisössä sovelletut sopimuksentekomenettelyt, jotka koskevat puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisia hankintoja.

Tällaiseen tavoitteeseen ei päästä, jos toimet jätetään toteuttamatta. Siihen ei myöskään päästä jäsenvaltioiden omin toimin.

Lainsäädäntöaloitetta tarvitaan rikkomustilanteiden lopettamiseksi, sillä nämä tilanteet syntyvät nykyisin sovellettavien, hankintasopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamista koskevien yhteisön säännösten riittämättömyydestä.

- Suhteellisuusperiaate

Valittu sääntelytapa on direktiivi, joka jättää jäsenvaltioille joustavuutta täytäntöönpanossa.

Direktiiviehdotuksen kattamia aloja varten säännöksissä on otettu mallia direktiivistä 2004/18/EY. Toisaalta säännöksissä otetaan eritoten huomioon puolustus- ja turvallisuusalan erityispiirteet sekä jätetään jäsenvaltioille ja hankintaviranomaisille huomattavasti harkinnanvaraa sopimuksentekomenettelyn valinnassa.

Edellyttäen, että direktiivin säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti, niiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä antaa kullekin jäsenvaltiolle mahdollisuuden ottaa huomioon puolustus- ja turvallisuusalalla tehtävien omien arkaluonteisten hankintojensa erityispiirteet ja ominaisuudet.

- Sääntelytavan valinta

Koska oikeusperustana ovat EY:n perustamissopimuksen 47 artiklan 2 kohta sekä 55 ja 95 artikla, perustamissopimus ei mahdollista asetuksen antamista, koska kyseessä olevia säännöksiä sovelletaan sekä tuotteiden että palvelusuoritteiden julkisiin hankintoihin. Näin ollen ehdotettu sääntelytapa on direktiivi.

Ehdotus itsenäisestä direktiivistä vaikuttaa parhaalta lähestymistavalta, koska tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa, kun kyseessä ovat erityispiirteitä sisältävät hankinnat. Samalla on säilytetty viimeaikainen lainsäädäntö (direktiivi 2004/18/EY) ja otettu huomioon sellaisiin hankintoihin, joita eivät koske samanlaiset rajoitukset ja vaatimukset, liittyvä oikeuskäytäntö. Lisäksi direktiivillä varmistetaan parempi selkeys ja luettavuus.

Saatettaessa direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltiot voivat halutessaan vapaasti antaa lainsäädäntöä, jota sovelletaan kaikkiin niiden hankintasopimuksiin, myös puolustus- ja turvallisuusalan arkaluonteisiin hankintoihin.

4) TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

KYLLÄ

Tällä direktiivillä on useista syistä johtuvia talousarviovaikutuksia:

– päivittäiset ilmoitukset Euroopan unionin virallisessa lehdessä ,

– direktiivin täytäntöönpanon vuotuinen seuranta,

– direktiivin täytäntöönpanosta hankintaviranomaisille ja yrityksille aiheutuvien hallinnollisten vaikutusten seuraaminen keskipitkällä aikavälillä (aikaisintaan viiden vuoden kuluttua),

– direktiivin taloudellisten vaikutusten arvioiminen pitkällä aikavälillä (aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua).

Edellä mainitut seuranta- ja arviointitoimet saattavat edellyttää toimien teettämistä osittain tai kokonaisuudessaan ulkopuolisilla palvelun suorittajilla teknisen avun sopimuksen, voimassa olevan arviointeja koskevan puitesopimuksen taikka rajoitettuna tai avoimena menettelynä toteutetun tarjouskilpailun perusteella.

Direktiiviehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä selitetään yksityiskohtaisesti talousarviovaikutteisten toimien tarkoitus ja alustava arvo.

5) LISÄTIETOJA

- Euroopan talousalue

Ehdotus on Euroopan talousalueen kannalta merkityksellinen, minkä vuoksi se on ulotettava kattamaan myös Euroopan talousalue.

2007/0280 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan sekä 55 ja 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[7],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[8],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[9],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[10],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden vähittäinen muodostuminen on välttämätöntä Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan lujittamiseksi ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) täytäntöönpanossa tarvittavien sotilaallisten voimavarojen kehittämiseksi.

(2) Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luominen tapahtuu vahvistamalla mukautettu lainsäädäntökehys. Hankintasopimusten alalla tämä edellyttää sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamista tavalla, joka täyttää jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimukset ja perustamissopimuksesta johtuvat velvoitteet.

(3) Samalla näiden sääntöjen olisi ilmennettävä Euroopan unionin turvallisuusalalla omaksumaa yleistä lähestymistapaa, jolla reagoidaan strategisessa ympäristössä tapahtuvaan kehitykseen. Itse asiassa valtioiden rajat ylittävien ja epäsymmetristen uhkakuvien syntyminen hävittää vähitellen rajan ulkoisen ja sisäisen sekä sotilaallisen ja ei-sotilaallisen turvallisuuden välillä.

(4) Puolustus- ja turvallisuusalan tarvikkeet ovat elintärkeitä sekä jäsenvaltioiden turvallisuuden ja suvereniteettiin sekä unionin itsenäisyyden kannalta. Näin ollen puolustus- ja turvallisuusalan tuotteiden ja palvelusuoritteiden hankinnat ovat usein arkaluonteisia.

(5) Sen vuoksi on erityisiä vaatimuksia varsinkin toimitusvarmuuden ja tietoturvallisuuden osalta. Nämä vaatimukset koskevat erityisesti aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden (sekä niihin suoraan liittyvien palveluiden ja työsuoritteiden) hankintaa asevoimille, mutta ne koskevat myös joitakin erityisen arkaluonteisia hankintoja ei-sotilaallisen turvallisuuden alalla.

(6) Jäsenvaltioissa valtion, paikallisten yhteisöjen ja muiden julkisoikeudellisten laitosten puolesta tehtyjen hankintasopimusten osalta on noudatettava perustamissopimuksen periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapauden periaatetta ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, syrjimättömyyden periaatetta, vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja avoimuusperiaatetta. Tietyn arvon ylittävistä julkisista hankinnoista on suotavaa laatia säännökset, joiden mukaan näitä sopimuksia koskevat kansalliset sopimustentekomenettelyt sovitetaan yhteisössä yhteen ja jotka perustuvat edellä mainittuihin periaatteisiin, jotta voidaan varmistaa niiden vaikutus ja taata julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle. Näitä yhteensovittamista koskevia säännöksiä olisi siten tulkittava edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden sekä perustamissopimuksen muiden määräysten mukaisesti.

(7) Perustamissopimuksen 30, 45, 46, 55 ja 296 artiklassa määrätään erityisistä poikkeuksista perustamissopimuksessa vahvistettujen periaatteiden soveltamiseen ja täten näistä periaatteista johdetun oikeuden soveltamiseen. Sen vuoksi tämän direktiivin säännökset eivät saisi estää määräämästä tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen näillä perustamissopimuksen määräyksillä oikeutetuiksi katsottujen etujen turvaamiseksi. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti olisi mahdollisuutta turvautua tällaisiin poikkeuksiin kuitenkin tulkittava tavalla, jolla sen vaikutuksia ei uloteta pidemmälle kuin mitä on ehdottoman tarpeen oikeutettujen etujen suojelemiseksi mainituissa perustamissopimuksen artikloissa sallitulla tavalla. Tämä merkitsee sitä, että direktiivin noudattamatta jättämisen on oltava sekä oikeassa suhteessa tavoitteisiin, joihin pyritään, että keino, jolla estetään mahdollisimman vähän tavaroiden ja/tai palvelusuoritteiden vapaata liikkuvuutta.

(8) Puolustusalan hankintaviranomaisten tekemiin aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden hankintasopimuksiin ei sovelleta Maailman kauppajärjestössä tehtyä julkisia hankintoja koskevaa sopimusta, jäljempänä ’GPA-sopimus’. Muut tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat hankintasopimukset saatetaan sulkea mainitun GPA-sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kyseisen sopimuksen XXIII artiklan nojalla.

(9) Hankintasopimusta voidaan pitää yksinomaan julkisia rakennusurakoita koskevana sopimuksena, jos sen kohteena on nimenomaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) 5 päivänä marraskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002[11] säädetyn yhteisen hankintasanaston, jäljempänä ’CPV’, 45 osastossa tarkoitettujen toimintojen toteuttaminen, vaikka sopimukseen sisältyisi myös kyseisten toimintojen toteuttamisen edellyttämien muiden palvelujen toimittamista. Palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin voi joissakin olosuhteissa sisältyä rakennusurakoita. Jos tällaiset rakennusurakat kuitenkin ovat liitännäisiä sopimuksen pääkohteeseen nähden ja ovat sen mahdollista seurausta tai täydentävät sitä, niiden sisältyminen sopimukseen ei oikeuta pitämään sopimusta julkisia rakennusurakoita koskevana sopimuksena.

(10) Puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimukset sisältävät usein arkaluonteisia tietoja, jotka on turvallisuussyistä suojattava luvattomalta pääsyltä. Jäsenvaltioissa on sotilasalalla näiden tietojen luokittelujärjestelmiä. Sitä vastoin ei-sotilaallisen turvallisuuden alalla tilanne on epäyhtenäisempi. On suositeltavaa soveltaa käsitettä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden käytäntöjen moninaisuus ja mahdollistetaan sotilaallisen ja ei-sotilaallisen alan kattaminen. Joka tapauksessa näiden alojen hankintasopimusten tekemisen ei pitäisi vaarantaa velvoitteita, jotka johtuvat komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdystä komission päätöksestä 2001/844/EY[12] tai neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta tehdystä päätöksestä 2001/264/EY[13].

(11) Hankintaviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus noudattaa puitejärjestelyjä. On tarpeen säätää puitejärjestelyjä koskevasta määritelmästä sekä erityissäännöistä. Kun hankintaviranomainen sopii puitejärjestelystä tämän direktiivin säännösten mukaisesti, erityisesti ilmoitusten julkaisemisen, määräaikojen ja tarjousten jättämistä koskevien ehtojen osalta, se voi näiden erityissääntöjen mukaan puitejärjestelyn voimassa ollessa tehdä siihen perustuvia hankintasopimuksia joko soveltamalla puitejärjestelyssä sovittuja ehtoja tai, jos kaikkia ehtoja ei ole siinä ennalta vahvistettu, kilpailutettuaan sitä ennen uudelleen puitejärjestelyn osapuolia vahvistamattomien ehtojen osalta. Uudelleen kilpailuttamisessa olisi noudatettava tiettyjä sääntöjä, joilla pyritään takaamaan vaadittu joustavuus sekä yleisperiaatteiden noudattaminen, yhdenvertaisen kohtelun periaate mukaan lukien. Näistä syistä puitejärjestelyjen keston olisi oltava rajoitettu eikä se saisi ylittää viittä vuotta lukuun ottamatta tapauksia, jotka hankintaviranomaiset ovat asianmukaisesti perustelleet.

(12) Hankintaviranomaisten olisi voitava käyttää sähköisiä ostomenettelyjä edellyttäen, että se tapahtuu tämän direktiivin sääntöjen mukaisesti sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen.

(13) Yhteensovittamista koskevien sääntöjen sisältämien kynnysarvojen suuri määrä aiheuttaa hankaluuksia hankintaviranomaisille. Tässä direktiivissä säädettyjen kynnysarvojen olisi näin ollen vastattava niitä kynnysarvoja, joita hankintaviranomaisten on jo noudatettava julkisia tavara- ja palveluhankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY[14] soveltamiseksi. Tätä varten kynnysarvojen olisi oltava direktiivin 2004/18/EY viimeksi tarkistettujen kynnysarvojen mukaisia.

(14) Tässä direktiivissä tarkoitettujen menettelysääntöjen soveltamista sekä seurantaa varten voidaan palvelujen ala parhaiten hahmotella jakamalla palvelut tiettyjä CPV:n koodeja vastaaviin pääluokkiin.

(15) Lisäksi olisi säädettävä tapauksista, joissa direktiiviä ei sovelleta, koska hankintasopimusten tekemiseen sovelletaan erityissääntöjä, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista tai koskevat erityisesti kansainvälisiä järjestöjä.

(16) Jäsenvaltioiden asevoimat saattavat toteuttaa sotilasoperaatioita unionin rajojen ulkopuolella. Tällaisissa tapauksissa operaatioalueella toimiville hankintaviranomaisille olisi annettava lupa olla soveltamatta tämän direktiivin sääntöjä, jos ne tekevät hankintasopimuksia paikallisten taloudellisten toimijoiden kanssa.

(17) Hankintaviranomaisten laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi on oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Tekniset eritelmät on toisaalta tätä varten voitava laatia toiminnallisen suorituskyvyn ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti. Toisaalta, jos viitataan eurooppalaiseen tai sellaisen puuttuessa kansainväliseen tai kansalliseen standardiin, puolustusalan omat standardit mukaan luettuina, hankintaviranomaisten on otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset. Tätä vastaavuutta voidaan erityisesti arvioida suhteessa yhteentoimivuuden ja operatiivisen tehokkuuden vaatimuksiin. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajien olisi voitava esittää mitä tahansa selvitystä. Jos hankintaviranomainen katsoo, ettei vastaavuutta ole, sen on perusteltava tätä koskeva päätöksensä. Lisäksi on olemassa kansainvälisiä standardointisopimuksia, joiden tavoitteena on varmistaa asevoimien yhteentoimivuus ja joilla voi olla lainvoima jäsenvaltioissa. Jos jotain tällaista sopimusta sovelletaan, hankintaviranomaiset voivat edellyttää, että tarjoukset ovat näissä sopimuksissa kuvattujen standardien mukaisia. Teknisten eritelmien olisi oltava niin selkeitä, että kaikki tarjoajat tietävät, mitä seikkoja hankintaviranomaisen asettamat vaatimukset koskevat.

(18) Teknisiä eritelmiä koskevat tiedot ja hankintasopimuksia koskevat lisätiedot on jäsenvaltioiden käytännön mukaisesti oltava kunkin hankintasopimuksen tarjouspyyntöasiakirjassa tai vastaavassa asiakirjassa.

(19) Puolustus- ja turvallisuusalan tarvikkeet on usein tarkoitus integroida monimuotoisempiin rakenteisiin (järjestelmään tai järjestelmien järjestelmään). Tässä tapauksessa tällaiseen integrointiin liittyviä tiettyjä teknisiä eritelmiä ei voida sisällyttää tarjouspyyntöasiakirjaan ja ne voidaan paljastaa ainoastaan sopimuspuoleksi valitulle toimijalle. Edellytyksenä on, että nämä tekniset eritelmät merkitsevät ainoastaan tarjouksen tarkentamista tai viimeistelyä eivätkä muuta hankintasopimuksen kohdetta. Joka tapauksessa hankintaviranomaisten on annettava samat tiedot kaikille tarjoajille ja varmistettava tarjoajien tasavertainen kohtelu.

(20) Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä ja jos ne on mainittu tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa.

(21) Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot voivat erityisesti sisältää hankintaviranomaisten asettamia tietoturvallisuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyviä vaatimuksia. Nämä vaatimukset ovat erityisen tärkeitä koko toimitusketjun aikana, kun otetaan huomioon tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden arkaluonteisuus.

(22) Kun kyseessä on toimitusvarmuus, tarjoajan toimitusketjun organisointia ja sijoittumista koskeviin hankintaviranomaisten vaatimuksiin sisältyvät esimerkiksi tytär- ja emoyrityksen väliset säännöt teollis- ja tekijänoikeuksista.

(23) Joka tapauksessa hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot eivät saa koskea muita vaatimuksia kuin itse hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyviä vaatimuksia.

(24) Hankintasopimusta toteutettaessa sovelletaan työolojen ja työturvallisuuden alalla voimassa olevia sekä kansallisia että yhteisön säädöksiä, sääntöjä ja työehtosopimuksia edellyttäen, että kyseiset säännöt sekä niiden soveltaminen ovat yhteisön oikeuden mukaisia. Rajat ylittävissä tapauksissa, joissa jonkin jäsenvaltion työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa hankintasopimuksen toteuttamiseksi, on palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY[15] vahvistettu vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava tällaisten lähetettyjen työntekijöiden osalta. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, näiden velvoitteiden noudattamatta jättäminen voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatin harjoittamiseen liittyväksi vakavaksi virheeksi tai lainvastaiseksi teoksi, joka voi johtaa kyseisen taloudellisen toimijan sulkemiseen pois hankintasopimusten tekomenettelystä.

(25) Tässä direktiivissä tarkoitetuille hankintasopimuksille ovat luonteenomaista erityiset monimutkaisuuteen, tietoturvallisuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyvät vaatimukset. Näiden tarpeiden täyttäminen edellyttää usein yksityiskohtaisia neuvotteluja hankintasopimusta tehtäessä. Sen vuoksi hankintaviranomaiset voivat tässä direktiivissä tarkoitetuissa hankintasopimuksissa käyttää rajoitetun menettelyn lisäksi neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus.

(26) Erityisen monimutkaisia hankkeita toteuttavien hankintaviranomaisten voi niistä riippumattomista syistä olla objektiivisesti mahdotonta määritellä keinoja, jotka vastaavat niiden tarpeita tai arvioida teknisiä ratkaisuja ja/tai rahoituksellisia/oikeudellisia ratkaisuja, joita markkinoilla on niille tarjolla. Tällainen tilanne voi syntyä erityisesti toteutettaessa hankkeita, jotka edellyttävät useiden teknologisten tai toiminnallisten valmiuksien integrointia tai yhdistämistä, tai hankkeita, joihin liittyy monimuotoista rahoitusta ja joiden rahoituksellista ja oikeudellista koostumusta ei voida ennakoida. Tällaisessa tapauksessa ei ole käytännöllistä noudattaa rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus, sillä hankintaa ei ole mahdollista määritellä riittävän tarkasti, jotta ehdokkaat voisivat jättää tarjouksensa. Tarjolla olisi oltava joustava menettely, joka takaa taloudellisten toimijoiden välisen kilpailun ja sen, että hankintaviranomaiset voivat neuvotella kunkin ehdokkaan kanssa kaikista hankintaan liittyvistä seikoista. Tätä menettelyä ei kuitenkaan saa käyttää kilpailua vääristävällä tai rajoittavalla tavalla, erityisesti muuttamalla tarjousten perustekijöitä tai määräämällä valitulle tarjoajalle olennaisesti uusia vaatimuksia tai ottamalla mukaan joku muu kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella valittu tarjoaja.

(27) Tiettyjen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi voi olla mahdotonta tai täysin epäasianmukaista noudattaa menettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus. Hankintaviranomaisilla olisi tietyissä tarkasti määritellyissä tapauksissa ja tilanteissa oltava mahdollisuus noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta.

(28) Tiettyjen olosuhteiden olisi osittain oltava samat kuin direktiivissä 2004/18/EY säädetyt olosuhteet. Tässä suhteessa on erityisesti otettava huomioon, että puolustus- ja turvallisuusalan tarvikkeet ovat usein teknisesti monimuotoisia. Tämän vuoksi olisi lisätoimituksia koskevien tavaranhankintasopimusten ollessa kyseessä arvioitava sellaista yhteensopimattomuutta sekä sellaisia käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä suhteettomia teknisiä vaikeuksia, joiden vuoksi on perusteltua noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta, ottaen huomioon tapauksen monimuotoisuus ja asianomaiset tarvikkeiden yhteentoimivuutta ja standardointia koskevat vaatimukset. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi, kun uusia osia integroidaan nykyisiin järjestelmiin tai järjestelmiä uudenaikaistetaan.

(29) Lisäksi tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien markkinoiden erityispiirteiden vuoksi on varauduttava uusiin olosuhteisiin, joita voi ilmetä tässä direktiivissä tarkoitetuilla aloilla.

(30) Jäsenvaltioiden asevoimat voivat joutua tulemaan väliin kriisiin tai aseelliseen selkkaukseen. Tällaisen väliintulon alussa tai aikana saattaa jäsenvaltioiden tai niiden asevoimien turvallisuuden vuoksi olla tarpeen tehdä tietyt hankinnat niin nopeasti, ettei tässä direktiivissä säädettyjen tavanomaisten sopimuksentekomenettelyjen määräaikoja voida noudattaa. Tällainen kiireellinen tilanne voi myös syntyä turvallisuusjoukkojen omista tarpeista, jos esimerkiksi unionin alueella tapahtuu terroristihyökkäys.

(31) Tutkimuksen ja teknologian kehityksen edistäminen on ratkaisevassa asemassa unionin puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan lujittamisessa, ja julkisten hankintojen avaaminen auttaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Tutkimuksen tärkeys tällä erityisellä alalla tekee kuitenkin perustelluksi mahdollisimman suuren joustavuuden hankintasopimusten tekemisessä, erityisesti jäsenvaltioiden kannustamiseksi investoimaan yhdessä tulevaisuuden voimavaroihinsa.

(32) Hallitusten välinen aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden kauppa on myös luonteeltaan erityistä julkista hankintaa, josta voi olla hyötyä yhteentoimivuuden parantamisessa.

(33) Kun otetaan huomioon uusi tieto- ja viestintätekniikan viimeaikainen kehitys ja sen antamat mahdollisuudet yksinkertaistaa toimintoja, sähköiset keinot olisi asetettava yhdenvertaiseen asemaan tavanomaisten viestintä- ja tiedonvaihtotapojen kanssa. Valitun tavan ja tekniikan olisi oltava mahdollisimman pitkälti yhteensopiva muissa jäsenvaltioissa käytössä olevan tekniikan kanssa.

(34) Tosiasiallisen kilpailun toteutuminen tässä direktiivissä tarkoitettujen julkisten hankintojen alalla edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden hankintaviranomaisten laatimat hankintailmoitukset julkaistaan koko yhteisössä. Yhteisön taloudellisten toimijoiden on voitava näissä ilmoituksissa olevien tietojen perusteella päättää, ovatko ehdotetut sopimukset niitä kiinnostavia. Tätä varten niille olisi annettava riittävät tiedot sopimuksen kohteesta ja sopimukseen liittyvistä ehdoista. Näin ollen on tärkeää varmistaa julkaistujen ilmoitusten parempi näkyvyys käyttämällä asianmukaisia välineitä, kuten standardimuotoisia hankintailmoituslomakkeita ja CPV:tä, joka on julkisia hankintoja koskevien sopimusten yhteydessä käytettävä viitenimikkeistö.

(35) Tietojen toimittamiseen sähköisessä muodossa olisi tämän direktiivin yhteydessä sovellettava sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/93/EY[16] sekä sähköistä kaupankäyntiä sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/31/EY[17] (’direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä’). Julkiset hankintamenettelyt edellyttävät mainituissa direktiiveissä vaadittua korkeampaa turvallisuuden ja luottamuksellisuuden tasoa. Tästä syystä osallistumishakemusten ja tarjousten sähköiseen vastaanottamiseen käytettyjen välineiden olisi täytettävä erityiset lisävaatimukset. Tätä varten olisi mahdollisuuksien mukaan rohkaistava sähköisten allekirjoitusten ja erityisesti kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten käyttöä. Vapaaehtoisten akkreditointijärjestelmien olemassaololla voisi toisaalta olla suotuisa vaikutus kyseisiä laitteita koskevien varmennepalvelujen tason nostamiseen.

(36) Hankintailmoitusten lähettäminen sähköisesti säästää aikaa. Näin ollen osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaikaa olisi pystyttävä lyhentämään, kuitenkin sillä edellytyksellä, että käytetyt sähköiset välineet ovat yhteisön tasolla käytettyjen tiedonvälitystä koskevien järjestelyjen mukaisia.

(37) Ehdokkaiden soveltuvuuden varmistaminen sekä heidän valintansa olisi suoritettava avoimissa olosuhteissa. Tätä varten olisi esitettävä syrjimättömät perusteet, joita hankintaviranomaiset voivat käyttää kilpailijoiden valinnassa, ja menettelyt, joita taloudelliset toimijat voivat käyttää osoittaakseen, että ne täyttävät nämä perusteet. Avoimuutta silmällä pitäen hankintaviranomaisen olisi julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kilpailuttamisen yhteydessä ilmoitettava valinnassa käyttämänsä valintaperusteet sekä erityinen suorituskyvyn taso, jota se mahdollisesti taloudellisilta toimijoilta edellyttää, jotta ne voivat osallistua hankintamenettelyyn.

(38) Hankintaviranomainen voi rajoittaa ehdokkaiden määrää rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä. Ehdokkaiden määrän rajoittaminen olisi suoritettava hankintailmoituksessa esitetyin objektiivisin perustein. Taloudellisten toimijoiden henkilökohtaista asemaa koskevien perusteiden osalta saattaa riittää, että hankintailmoituksessa viitataan yleisesti 30 artiklassa oleviin olettamiin.

(39) Neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan hankintailmoitus, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä on aiheellista sallia, että hankintaviranomaiset voivat määrätä menettelyn toteuttamisesta peräkkäisissä vaiheissa siten, että vähennetään ennalta ilmoitettujen sopimuksen tekemistä koskevien perusteiden pohjalta käsiteltävien tai neuvoteltavien tarjousten määrää asteittain, ottaen huomioon mahdollisesti tarvittava joustavuus ja näihin hankintamenettelyihin liittyvät korkeat kustannukset. Tässä vähentämisessä olisi varmistettava todellinen kilpailu, mikäli ratkaisujen tai soveltuvien ehdokkaiden määrä sen mahdollistaa.

(40) Tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista koskevia yhteisön sääntöjä sovelletaan silloin, kun hankintamenettelyyn osallistumiseksi on esitettävä todisteet erityisestä pätevyydestä.

(41) Olisi vältettävä tekemästä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia sellaisten taloudellisten toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan, syyllistyneet Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen, syyllistyneet rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen tai terrorismirikokseen tai joilla on yhteyksiä terrorismiin. Hankintaviranomaisten olisi tarvittaessa pyydettävä ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan asiaa koskevat asiakirjat, ja ne voivat pyytää asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia toimimaan kanssaan yhteistyössä, jos ne epäilevät ehdokkaiden tai tarjoajien henkilökohtaista asemaa. Tällaiset taloudelliset toimijat olisi suljettava pois kilpailusta heti, kun hankintaviranomainen on saanut tiedon tällaisista rikoksista annetusta kansallisen lainsäädännön mukaisesta tuomiosta, joka on lainvoimainen. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, lopulliseen tuomioon tai päätökseen, jolla on vastaavia vaikutuksia, johtanut julkisia hankintasopimuksia koskevan lainsäädännön rikkominen laittomia sopimuksia tekemällä voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatillisen toiminnan harjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi.

(42) Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY[18] ja miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ja mahdollisuuksista työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9 päivänä helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY[19] täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattamatta jättäminen, joka on todettu lopullisella tuomiolla tai päätöksellä, jolla on vastaavat vaikutukset, voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatillisen toiminnan harjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi.

(43) Alan arkaluonteisuus huomioon ottaen hankintasopimuksen saaneiden taloudellisten toimijoiden luotettavuus on ratkaisevan tärkeää. Tämä luotettavuus riippuu erityisesti niiden valmiuksista vastata toimitusvarmuutta ja tietoturvallisuutta koskeviin hankintaviranomaisen vaatimuksiin.

(44) Hankintasopimukset olisi tehtävä objektiivisin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjous arvioidaan avoimesti ja objektiivisesti todellisen kilpailun olosuhteissa. Tämän vuoksi on syytä hyväksyä vain kaksi hankintasopimuksen tekoperustetta: alhaisin hinta ja kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

(45) Jotta varmistetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen hankintasopimuksen tekemisessä, olisi säädettävä oikeuskäytännössä vakiintuneesta velvoitteesta taata tarvittava avoimuus, jotta kaikki ehdokkaat voivat kohtuudella saada tietoja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi sovellettavista perusteista ja menettelyistä. Näin ollen hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankintasopimuksen tekoperusteet ja kunkin perusteen suhteellinen painoarvo hyvissä ajoin, jotta ehdokkaat ovat niistä tietoisia tarjousta laatiessaan. Hankintaviranomaiset voivat poiketa hankintasopimusten tekoperusteiden painoarvon ilmoittamisesta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka niiden on kyettävä perustelemaan, jos painoarvoa ei voida määrittää ennakolta erityisesti sopimuksen monimutkaisuuden vuoksi. Tällöin niiden on ilmoitettava perusteiden merkitys alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

(46) Jos hankintaviranomaiset päättävät tehdä sopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden olisi arvioitava tarjoukset hintalaatusuhteeltaan parhaan tarjouksen määrittämiseksi. Tätä varten niiden on määritettävä taloudelliset ja laadulliset perusteet, joiden nojalla voidaan määrittää hankintaviranomaiselle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Nämä perusteet on määriteltävä sopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niiden perusteella voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn sopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hintalaatusuhde.

(47) Erityisesti lausuntoihin, tilastollisiin selvityksiin ja käytettyyn nimikkeistöön liittyvät tietyt tekniset edellytykset sekä tähän nimikkeistöön viittaamisen edellytykset olisi vahvistettava ja mukautettava teknisten tarpeiden muuttumisen vuoksi. Näin ollen olisi säädettävä tätä koskevasta joustavasta ja nopeasta hyväksymismenettelystä.

(48) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[20] mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

SISÄLLYSLUETTELO

I OSASTO

Soveltamisala, määritelmät ja yleiset periaatteet

1 artikla – Soveltamisala

2 artikla – Määritelmät

3 artikla – Julkisissa hankintasopimuksissa noudatettavat periaatteet

II OSASTO

Julkisi in hankintoihin sovellettavat säännöt

I LUKU

Yleiset säännökset

4 artikla – Taloudelliset toimijat

5 artikla – Luottamuksellisuus

II LUKU

Soveltamisala: kynnysarvot ja poikkeukset

1 jakso – Kynnysarvot

6 artikla – Julkisten hankintojen kynnysarvot

7 artikla – Julkista hankintaa koskevien sopimusten ja puitejärjestelyjen ennakoidun arvon laskentamenetelmät

2 jakso – Hankintasopimukset, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan

8 artikla – Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset

9 artikla – Erityiset poikkeukset

III LUKU

Tarjouspyyntöasiakirjaa ja hankintasopimusasiakirjoja koskevat erityissäännöt

10 artikla – Tekniset eritelmät

11 artikla – Vaihtoehdot

12 artikla – Alihankinta

13 artikla – Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

14 artikla – Tietoturvallisuus

15 artikla – Toimitusvarmuus

16 artikla – Verotukseen, ympäristönsuojeluun sekä työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvoitteet

IV LUKU

Menettelyt

17 artikla – Sovellettavat menettelyt

18 artikla – Neuvottelumenettely, josta julkaistaan hankintailmoitus

19 artikla – Kilpailullinen neuvottelumenettely

20 artikla – Tapaukset, joissa neuvottelumenettelyä voidaan noudattaa julkaisematta hankintailmoitusta

21 artikla – Puitejärjestelyt

V LUKU

Julkisuutta ja avoimuutta koskevat säännöt

1 jakso – Ilmoitusten julkaiseminen

22 artikla – Ilmoitukset

23 artikla – Ilmoitusten laatiminen ja julkaisemistapa

2 jakso – Määräajat

24 artikla – Määräaika osallistumishakemusten ja tarjousten vastaanottamiselle

3 jakso – Tietojen sisältö ja toimittamistavat

25 artikla – Tarjouspyyntö, neuvottelukutsu tai kutsu osallistua kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn

26 artikla – Ehdokkaille ja tarjoajille tiedottaminen

4 jakso – Viestintä

27 artikla – Viestintään sovellettavat säännöt

5 jakso – Selvitykset

28 artikla – Selvitysten sisältö

VI LUKU

Menettelyn kulku

1 jakso – Yleiset säännökset

29 artikla – Ehdokkaiden soveltuvuuden tarkistaminen, osanottajien valinta ja hankintasopimusten tekeminen

2 jakso – Laadulliset valintaperusteet

30 artikla – Ehdokkaan henkilökohtainen asema

31 artikla – Kelpoisuus harjoittaa ammattitoimintaa

32 artikla – Taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat

33 artikla – Tekninen ja/tai ammatillinen pätevyys

34 artikla – Laadunvarmistusstandardit

35 artikla – Ympäristöasioiden hallintaa koskevat standardit

36 artikla – Täydentävät asiakirjat ja lisätiedot

3 jakso – Hankintasopimuksen tekeminen

37 artikla – Hankintasopimuksen tekoperusteet

38 artikla – Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

III OSASTO

Tilastoja koskevat velvollisuudet, täytäntöönpanovalta ja loppusäännökset

39 artikla – Tilastoja koskevat velvollisuudet

40 artikla – Tilastoselvitysten sisältö

41 artikla – Neuvoa-antava komitea

42 artikla – Kynnysarvojen tarkistaminen

43 artikla – Muutokset

44 artikla – Direktiivin 2004/18/EY muuttaminen

45 artikla – Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

46 artikla – Voimaantulo

47 artikla – Osoitus

***

Liitteet

Liite I – 1 artiklassa tarkoitetut palvelut

Liite II – Tiettyjen 10 artiklassa tarkoitettujen teknisten eritelmien määritelmät

Liite III – 22 artiklassa tarkoitettuihin hankintailmoituksiin sisällytettävät tiedot (hankkijaprofiilista julkaistavaa ennakkotietoilmoitusta koskeva ilmoitus, ennakkotietoilmoitus, hankintailmoitus, ilmoitus tehdystä hankintasopimuksesta)

Liite IV – Julkaisemista koskevat tiedot

Liite V – Rekisterit

Liite VI – Osallistumispyyntöjen ja tarjousten sähköisiä vastaanottomenetelmiä koskevat vaatimukset

I OSASTO

Soveltamisala, määritelmät ja yleiset periaatteet

1 artikla

Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan puolustus- ja turvallisuusalan julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, joiden tavoitteena on:

a) neuvoston 15 päivänä huhtikuuta 1958 tekemässä päätöksessä[21] tarkoitettujen aseiden, ammusten ja/tai sotatarvikkeiden hankinta ja mahdollisesti näihin hankintoihin kiinteästi liittyvät julkisia rakennusurakoita ja julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset;

b) sellaisten osien, komponenttien ja/tai rakennelmien hankinta, jotka on tarkoitus sisällyttää tai kiinnittää a alakohdassa tarkoitettuihin tavaroihin tai jotka on tarkoitettu niiden korjaamiseen, uudistamiseen tai huoltoon;

c) kaikkien sellaisten tavaroiden hankinta, jotka on tarkoitettu henkilökunnan koulutukseen tai a alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden testaukseen;

d) rakennusurakat, hankinnat ja/tai palvelut, jotka edellyttävät, tuottavat tai sisältävät arkaluonteisia tietoja ja joiden toteutus on tarpeen unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden suojaamiseksi, kun kyseessä on suojautuminen terroriteoilta tai järjestäytyneeltä rikollisuudelta, rajojen turvaaminen ja kriisinhallintatehtävät.

Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita perustamissopimuksen 30, 45, 46, 55 ja 296 artiklan soveltamista.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1) ’yhteisellä hankintasanastolla’ ( Commun Procurement Vocabulary , CPV) julkisissa hankinnoissa käytettävää viitenimikkeistöä, joka on hyväksytty asetuksella (EY) N:o 2195/2002;

2) ’julkisia hankintoja koskevilla sopimuksilla’ rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman taloudellisen toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen välillä ja joiden tarkoituksena on tässä direktiivissä tarkoitettu rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen;

3) ’julkisia rakennusurakoita koskevilla sopimuksilla’ julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on jonkin CPV:n 45 osastossa tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sekä toteuttaminen että suunnittelu, taikka hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla;

4) ’rakennusurakalla’ talon- tai maan- tai vesirakennustöiden kokonaisuuden tulosta, joka sellaisenaan riittää täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän;

5) ’julkisia tavarahankintoja koskevilla sopimuksilla’ muita kuin julkisia rakennusurakoita koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä;

6) ’julkisia palveluhankintoja koskevilla sopimuksilla’ julkisia hankintoja koskevia sopimuksia, joiden kohteena on liitteessä I tarkoitettujen palvelujen suorittaminen;

7) ’arkaluonteisilla tiedoilla’ tietoja (jotka voidaan välittää missä tahansa muodossa) tai aineistoa, jotka on suojattava luvatonta ilmaisemista vastaan turvallisuussyistä;

8) ’terrorismilla’ tahallisia tekoja, jotka luonteensa tai asiayhteytensä vuoksi voivat aiheuttaa vakavaa haittaa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle, silloin kun tekijä tekee ne tarkoituksenaan pelotella vakavasti väestöä, pakottaa aiheettomasti viranomaiset tai kansainvälinen järjestö johonkin tekoon tai pidättymään jostakin teosta tai horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kansainvälisen järjestön poliittisia, perustuslaillisia, taloudellisia tai sosiaalisia perusrakenteita tai tuhota ne:

a) ihmishenkeen kohdistuvat rikokset, jotka voivat aiheuttaa kuoleman;

b) henkilön ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat törkeät rikokset;

c) ihmisryöstö tai panttivangin ottaminen;

d) aiheuttaa hallinnollisille tai julkisille laitoksille, liikennejärjestelmille, infrastruktuureille atk-järjestelmät mukaan luettuina, mannerjalustalla sijaitsevalle kiinteälle lautalle, julkisille paikoille tai yksityiselle omaisuudelle suuria tuhoja, jotka voivat saattaa vaaraan ihmishenkiä tai aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä;

e) ilma-alusten ja alusten tai muiden joukkoliikenne- tai tavarankuljetusvälineiden haltuunotto;

f) aseiden, räjähteiden, atomiaseiden sekä biologisten ja kemiallisten aseiden valmistus, hallussapito, hankinta, kuljetus, toimitus tai käyttö sekä biologisten ja kemiallisten aseiden osalta tutkimus ja kehittäminen;

g) vaarallisten aineiden vapauttaminen taikka tulipalojen, tulvien tai räjähdysten aiheuttaminen siten, että ihmishenkiä saatetaan vaaraan;

h) veden- tai sähkövoiman jakelun tai muun perusluonnonvaran toimittamisen häirintä tai keskeytys siten, että ihmishenkiä saatetaan vaaraan;

i) jonkin a–h alakohdassa mainitun teon tekemisellä uhkaaminen;

9) ’rikollisjärjestöllä’ useamman kuin kahden henkilön muodostamaa tietyn ajan kestävää järjestäytynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen sellaisia rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljän vuoden pituinen vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide tai sitä ankarampi rangaistus, olivatpa nämä rikokset itsessään tavoitteena tai keino saada aineellista hyötyä ja tarpeen mukaan vaikuttaa aiheettomasti viranomaisten toimintaan;

10) ’kriisillä’ jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa ilmenevää ihmisen aiheuttamaa tilannetta, josta aiheutuu vakava ja välitön fyysinen uhka kyseisessä valtiossa oleville henkilöille tai instituutioille;

11) ’puitejärjestelyllä’ yhden tai useamman hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman taloudellisen toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoitujen määrien osalta;

12) ’urakoitsijalla’, ’tavarantoimittajalla’ ja ’palvelujen suorittajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä taikka tällaisten henkilöiden ja/tai laitosten ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai -urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja;

13) ’taloudellisella toimijalla’ urakoitsijaa, tavarantoimittajaa tai palvelujen suorittajaa. Ilmaisua ’taloudellinen toimija’ käytetään yksinomaan tekstin yksinkertaistamiseksi;

14) ’ehdokkaalla’ taloudellista toimijaa, joka on pyytänyt kutsua osallistua rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn tai kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn;

15) ’tarjoajalla’ taloudellista toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä;

16) ’hankintaviranomaisilla’ valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä;

17) ’julkisoikeudellisella laitoksella’ laitosta,

a) joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta;

b) joka on oikeushenkilö; ja

c) jota joko rahoittaa pääosin valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää yli puolet;

18) ’rajoitetuilla menettelyillä’ menettelyjä, joihin kaikki taloudelliset toimijat voivat pyytää saada osallistua ja joissa ainoastaan hankintaviranomaisen kutsumat taloudelliset toimijat voivat jättää tarjouksia;

19) ’neuvottelumenettelyillä’ menettelyjä, joissa hankintaviranomaiset kutsuvat mukaan valitsemansa taloudelliset toimijat ja neuvottelevat sopimuksen ehdot niiden kanssa;

20) ’kilpailullisella neuvottelumenettelyllä’ menettelyä, johon kaikki taloudelliset toimijat voivat pyytää saada osallistua ja jossa hankintaviranomainen neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa löytääkseen yhden tai useampia ratkaisuja, jotka vastaavat hankintaviranomaisen tarpeita ja joiden perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään tekemään tarjouksensa;

21) ’erityisen monimutkaisella hankintasopimuksella’ kilpailullista neuvottelumenettelyä noudatettaessa hankintasopimusta, jota varten hankintaviranomaiset:

– eivät kykene objektiivisesti määrittelemään 10 artiklan 3 kohdan b, c, tai d alakohdan mukaisesti teknisiä keinoja, joilla niiden tarpeet ja tavoitteet voidaan täyttää, ja/tai

– eivät kykene objektiivisesti erittelemään hankkeen oikeudellista ja/tai taloudellista luonnetta;

22) ilmaisulla ’kirjallinen’ sanojen ja/tai numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen antaa tiedoksi. Tämä ilmaisu voi sisältää sähköisessä muodossa lähetettyjä ja tallennettuja tietoja;

23) ’sähköisellä muodolla’ viestintämuotoa, jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja vastaanotetaan johtoja pitkin, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla.

2. Julkisia hankintoja koskevaa sopimusta, jonka tarkoituksena on tuotteiden toimittaminen ja johon tämän ohella kuuluu kokoamis- ja asennustöitä, pidetään ’julkista tavarahankintaa koskevana sopimuksena’.

Julkista hankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena ovat sekä tuotteet että liitteessä I tarkoitetut palvelut, pidetään ’julkisia palveluhankintoja koskevana sopimuksena’, jos palvelujen arvo on suurempi kuin hankintasopimuksen sisältyvien tuotteiden arvo.

Julkista hankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena ovat liitteessä I tarkoitetut palvelut ja johon niiden ohella sisältyy lisäksi yhteisen hankintasanaston 45 osastossa tarkoitettuja toimintoja, pidetään ’julkista palveluhankintaa koskevana sopimuksena’.

3 artikla

Julki sissa hankintasopimuksissa noudatettavat periaatteet

Hankintaviranomaisten on kohdeltava taloudellisia toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti.

II OSASTO

Julkisiin hankintoihin sovellettavat säännöt

I LUKU

Yleiset säännökset

4 artikla

Taloude lliset toimijat

1. Ehdokkaita tai tarjoajia, jotka sen jäsenvaltion lain mukaan, johon ne ovat sijoittautuneet, saavat tarjota kyseisiä palveluita, ei saa hylätä pelkästään sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa hankintasopimus tehdään, niiden olisi oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin julkisia palveluhankintoja ja rakennusurakoita sekä sellaisten julkisia tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, joihin kuuluu lisäksi palveluja ja/tai sijoittamis- ja asennustoimia, velvoittaa ilmoittamaan osallistumishakemuksissaan tai tarjouksissaan kyseisen hankinnan suorittamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatillinen pätevyys.

2. Taloudelliset toimijat saavat ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä. Hankintaviranomaiset eivät voi edellyttää taloudellisten toimijoiden ryhmittymiltä tiettyä oikeudellista muotoa osallistumishakemuksen tai tarjouksen tekemistä varten. Sopimuspuoleksi valitulta ryhmittymältä voidaan kuitenkin edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, sikäli kuin tämä on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

5 artikla

Luottamuksellisuus

Jollei tämän direktiivin säännöksistä ja erityisesti 23 artiklan 4 kohdassa ja 27 artiklassa säädetyistä ehdokkaille ja tarjoajille tiedottamista koskevista velvoitteista muuta johdu, ja sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka alainen hankintaviranomainen on, hankintaviranomainen ei saa paljastaa sellaisia taloudellisten toimijoiden hankintaviranomaiselle antamia tietoja, jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi. Tällaisia tietoja ovat erityisesti tekniset tai kaupalliset liikesalaisuudet ja tarjousten luottamukselliset näkökohdat.

II LUKU

Soveltamisala: kynnysarvot ja poikkeukset

1 JAKSO

Kynnysarvot

6 artikla

Julkisten hankintojen kynnysarvot

Tätä direktiiviä sovelletaan julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa vastaa vähintään seuraavia kynnysarvoja:

a) 137 000 euroa muulla kuin puolustusalalla toimivien keskushallintoviranomaisten tekemien julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta;

b) 211 000 euroa seuraavien julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta:

– muiden kuin keskushallintoviranomaisina toimivien hankintaviranomaisten ja puolustusalalla toimivien keskushallintoviranomaisen tekemät julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevat sopimukset,

– kaikkien hankintaviranomainen tekemät julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset, kun näiden sopimusten kohteena ovat liitteen I luokassa 8 luetellut palvelut tai sellaiset mainitun liitteen luokkaan 5 kuuluvat teleliikenteen palvelut, joiden CPV-luokat vastaavat CPV-viitenumeroita 64228000-0, 64221000-1 ja 64228000-0;

c) 5 278 000 euroa julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta.

7 artikla

Julkista hankintaa koskevien sopimusten ja puitejärjestelyjen ennakoidun arvon laskentamenetelmät

1. Julkisia hankintoja koskevan sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintaviranomaisen arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Tässä laskelmassa on otettava huomioon arvioitu kokonaismäärä, mukaan lukien mahdolliset eri vaihtoehdot ja sopimuksen uusimiset.

Jos hankintaviranomaisen on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkkioita tai maksuja, se ottaa ne huomioon laskettaessa hankintasopimuksen ennakoitua arvoa.

2. Tämän ennakoinnin on pädettävä 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä hankintailmoitusta lähetettäessä, tai jos tällaista ilmoitusta ei vaadita, silloin kun hankintaviranomainen aloittaa hankintasopimuksen tekomenettelyn.

3. Rakennusurakkahanketta tai suunniteltua hankintaa, jolla on tarkoitus hankkia tietty määrä tavaraa ja/tai palveluja, ei saa jakaa osiin tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi.

4. Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta ennakoidun arvon laskennassa on otettava huomioon urakan arvo ja niiden tavarahankintojen ennakoitu kokonaisarvo, jotka ovat tarpeen kyseisen urakan toteuttamiseksi ja jotka hankintaviranomaiset asettavat urakoitsijan käyttöön.

5. a) Jos suunniteltu rakennusurakka tai suunniteltu palveluhankinta voi johtaa siihen, että hankintoja tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on otettava huomioon kaikkien näiden osien arvioitu yhteisarvo. Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 6 artiklassa säädetty kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan sopimuksen tekoon. Hankintaviranomaiset saavat kuitenkin olla soveltamatta tätä direktiiviä niihin osiin, joiden arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa on palvelujen osalta alle 80 000 euroa ja rakennusurakoiden osalta alle 1 miljoona euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

b) Jos samanlaisten tavaroiden hankintaa koskeva suunnitelma voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien näiden osien ennakoitu yhteisarvo on otettava huomioon 6 artiklan a ja b alakohdan soveltamiseksi.

Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 6 artiklassa säädetty kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan sopimuksen tekoon.

Hankintaviranomaiset saavat kuitenkin olla soveltamatta tätä direktiiviä niiden osien osalta, joiden arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa on alle 80 000 euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

6. Julkisia tavarahankintoja koskevissa sopimuksissa, joiden tarkoituksena on tuotteiden leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen, hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a) määräaikaisten, enintään 10 vuotta voimassa olevien julkisten hankintasopimusten ennakoitua sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa tai määräaikaisten, yli 10 vuotta voimassa olevien sopimusten kokonaisarvoa arvioitu jäännösarvo mukaan lukien;

b) toistaiseksi voimassa olevien julkisten hankintasopimusten tai hankintasopimusten, joiden voimassaoloa ei voida määrittää, kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 120.

7. Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien julkisten tavara- tai palveluhankintoja koskevien sopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään:

a) viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana peräkkäin tehtyjen vastaavien hankintasopimusten todellista yhteisarvoa mahdollisuuksien mukaan oikaistuna alkuperäisen sopimuksen alkamista seuraavien kymmenen vuoden aikana odotettavissa olevien määrän tai arvon muutosten mukaisesti; tai

b) niiden sopimusten ennakoitua yhteisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä tavarantoimitusta seuraavien 10 vuoden aikana tai sopimuskauden aikana, jos se on pitempi kuin 10 vuotta.

Julkisen hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentamenetelmän valintaa ei saa tehdä tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi.

8. Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena on tapauksen mukaan käytettävä seuraavia:

a) seuraavissa palveluissa:

i) vakuutuspalvelut: suoritettavat vakuutusmaksut ja muunlaiset korvaukset;

ii) pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut: suoritettavat maksut, palkkiot, korot ja muunlaiset korvaukset;

iii) suunnittelua koskevat hankintasopimukset: suoritettavat maksut, palkkiot ja muunlaiset korvaukset;

b) niissä palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa:

i) määräaikaiset, enintään 120 kuukautta voimassa olevat hankintasopimukset: voimassaolon aikainen ennakoitu kokonaisarvo;

ii) määräämättömäksi ajaksi tehdyt tai yli 120 kuukautta voimassa olevat hankintasopimukset: kuukausiarvo kerrottuna luvulla 120.

9. Puitejärjestelyjen osalta huomioon otettava arvo on kaikkien puitejärjestelyn koko keston ajalle ennakoitujen hankintasopimusten ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa.

2 JAKSO

Hankintasopimukset, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan

8 artikla

Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, joita koskevat eri menettelysäännöt ja jotka on tehty:

a) perustamissopimuksen mukaisesti jonkin jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä tehdyn sellaisen kansainvälisen sopimuksen nojalla, joka koskee tavarahankintoja tai rakennusurakoita allekirjoittajavaltioiden yhteisen rakennusurakan toteuttamiseksi tai hyödyntämiseksi taikka palveluhankintoja allekirjoittajavaltioiden yhteisen hankkeen toteuttamiseksi tai hyödyntämiseksi; jokaisesta sopimuksesta on ilmoitettava komissiolle, joka voi asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella kuulla asiassa 41 artiklassa tarkoitettua julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa;

b) jonkin kansainvälisen järjestön erityismenettelyn nojalla.

9 artikla

Erityiset poi kkeukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka koskevat:

a) maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla taikka näihin liittyviä oikeuksia koskevia palveluhankintoja;

b) jossakin kolmannessa maassa paikallisten taloudellisten toimijoiden kanssa tehtyjä hankintasopimuksia, jotka liittyvät asevoimien sijoittamiseen unionin alueen ulkopuolelle tai sotilasoperaation johtamiseen tai tukemiseen unionin alueen ulkopuolella.

III LUKU

Tarjouspyyntöasiakirjaa ja hankintasopimusasiakirjoja koskevat erityissäännöt

10 artikla

Tekniset eritelmät

1. Liitteessä II olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät esitetään hankintasopimusasiakirjoissa, esimerkiksi hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjassa tai täydentävissä asiakirjoissa.

Jos julkisia hankintoja koskeva sopimus sisältää arkaluonteisia teknisiä eritelmiä, jotka voidaan ilmoittaa ainoastaan sopimuspuoleksi valitulle toimijalle, näitä teknisiä eritelmiä ei voida sisällyttää hankintailmoitukseen, tarjouspyyntöasiakirjaan tai täydentäviin asiakirjoihin, jollei mainittujen teknisten eritelmien tuntemus ole tarpeen tarjouksen laatimiseksi.

Tässä tapauksessa nämä tekniset eritelmät kirjataan 28 artiklassa tarkoitettuun selvitykseen ennen kuin tarjouspyyntöasiakirja lähetetään ehdokkaille.

Tällaiset tekniset eritelmät voivat koskea ainoastaan tarjouksen tarkentamista tai viimeistelyä eikä niillä saa olla huomattavaa teknistä tai taloudellista vaikutusta hankintasopimuksen kohteeseen.

Tehtyään sopimuksen noudattamalla sopimuksen tekoperusteita hankintaviranomainen ilmoittaa sopimuspuoleksi valitulle toimijalle arkaluonteiset tekniset eritelmät, joita ei ole tarkennettu hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjassa tai täydentävissä asiakirjoissa, jotta tämä voi mukauttaa tarjoustaan vastaavasti.

2. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet, eivätkä ne saa haitata perusteettomasti julkisten hankintojen avaamista kilpailulle.

3. Tekniset eritelmät on laadittava:

a) viittaamalla liitteessä II määriteltyihin teknisiin eritelmiin ja seuraavassa etusijajärjestyksessä: kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viittausjärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden tuottamiseen liittyviin teknisiin eritelmiin taikka liitteessä II olevassa 3 kohdassa määriteltyihin puolustusalan standardeihin. Jokaiseen viittaukseen liitetään ilmaisu ”tai vastaava”; tai

b) suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella; näihin voi sisältyä ympäristöominaisuuksia. Niiden on kuitenkin oltava riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät niiden pohjalta määrittämään hankintasopimuksen kohteen ja hankintaviranomaiset tekemään kyseisen hankintasopimuksen; tai

c) edellä b alakohdassa tarkoitettujen suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella viittaamalla a alakohdassa mainittuihin eritelmiin pitäen olettamana, että eritelmät ovat näiden suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten mukaisia; tai

d) viittaamalla a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja b alakohdassa tarkoitettuun suorituskykyä koskeviin ja toiminnallisiin vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta.

Sikäli kuin tekniset eritelmät ovat yhteisön oikeuden mukaisia, ensimmäinen alakohta ei rajoita pakollisten kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista eikä teknisiä vaatimuksia, jotka jäsenvaltioiden on kansainvälisten sopimusten nojalla täytettävä varmistaakseen kyseisissä sopimuksissa edellytetyn yhteentoimivuuden.

4. Käyttäessään mahdollisuutta viitata 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin hankintaviranomainen ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjotut tuotteet ja palvelut eivät ole niiden eritelmien mukaisia, joihin yksikkö on viitannut, kunhan tarjoaja jollakin tarkoitukseen soveltuvalla keinolla osoittaa tarjouksessaan hankintaviranomaisen kannalta riittävällä tavalla, että ehdotetut ratkaisut täyttävät vastaavalla tavalla teknisissä eritelmissä määritetyt vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana keinona voivat olla valmistajan tekniset asiakirjat tai jonkin tunnustetun laitoksen laatima testausselostus.

5. Käytettyään 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta asettaa suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia hankintaviranomainen ei saa hylätä tarjousta rakennusurakoista, tuotteista tai palveluista, jotka ovat kansallisesti voimaan saatetun eurooppalaisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viittausjärjestelmän mukaisia, jos nämä eritelmät koskevat hankintaviranomaisen asettamia suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia.

Tarjoajan on jollakin tarkoitukseen soveltuvalla keinolla osoitettava tarjouksessaan hankintaviranomaisen kannalta riittävällä tavalla, että standardin mukainen rakennusurakka, tuote tai palvelu täyttää hankintaviranomaisen asettamat suorituskykyä koskevat tai toiminnalliset vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana keinona voivat olla valmistajan tekniset asiakirjat tai jonkin tunnustetun laitoksen laatima testausselostus.

6. Vahvistaessaan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja suorituskykyyn liittyviä tai toiminnallisia vaatimuksia koskevia ympäristöominaisuuksia hankintaviranomaiset voivat käyttää eurooppalaisissa, (moni)kansallisissa tai muissa ympäristömerkeissä määriteltyjä yksityiskohtaisia eritelmiä tai tarvittaessa niiden osia, mikäli:

– eritelmät soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittämiseen,

– merkkiä koskevat vaatimukset kehitetään tieteellisen tiedon pohjalta,

– ympäristömerkit hyväksytään prosessissa, johon kaikki asianomaiset osapuolet, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja

– merkit ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden osapuolten saatavilla.

Hankintaviranomaiset voivat ilmoittaa, että ympäristömerkillä varustettujen tuotteiden tai palvelujen oletetaan täyttävän tarjouspyyntöasiakirjassa määritellyt tekniset eritelmät; niiden on hyväksyttävä muut asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat tai jonkin tunnustetun laitoksen laatima testausselostus.

7. Tässä artiklassa tarkoitetaan ’tunnustetuilla laitoksilla’ testaus- ja kalibrointilaboratorioita sekä tarkastus- ja sertifiointielimiä, jotka noudattavat sovellettavia eurooppalaisia standardeja.

Hankintaviranomaisten on hyväksyttävä muissa jäsenvaltioissa tunnustettujen laitosten antamat todistukset.

8. Teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tuotteita tai erityistä menetelmää eikä viitata tavaramerkkiin, patenttiin tai tyyppiin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta suosisi tai sulkisi menettelystä pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita, paitsi jos tämä on perusteltua hankintasopimuksen kohteen vuoksi. Maininta tai viittaus on poikkeuksellisesti sallittu siinä tapauksessa, että hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja ymmärrettävällä tavalla kuvata 3 ja 4 kohtaa soveltamalla, jolloin mainintaan tai viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

11 artikla

Vaihtoehdot

1. Jos hankintasopimuksen tekemisen perusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, hankintaviranomaiset voivat sallia tarjoajien esittävän vaihtoehtoja.

2 Hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankintailmoituksessa, hyväksyvätkö ne vaihtoehtoja. Jos ilmoitusta ei tehdä, vaihtoehtoja ei hyväksytä.

3. Vaihtoehdot hyväksyvien hankintaviranomaisten on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjassa vähimmäisvaatimukset, jotka vaihtoehtojen on täytettävä, sekä niiden esittämiselle asetetut vaatimukset.

Hankintaviranomaisten on otettava huomioon ainoastaan vaaditut vähimmäisvaatimukset täyttävät vaihtoehdot.

4. Julkisia tavara- tai palveluhankintoja koskevissa menettelyissä vaihtoehtoja hyväksyneet hankintaviranomaiset eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan joko julkista tavarahankintaa koskevan sopimuksen asemesta palveluhankintaa koskevan sopimuksen tekemiseen tai julkista palveluhankintaa koskevan sopimuksen asemesta tavarahankintaa koskevan sopimuksen tekemiseen.

12 artikla

Alihankinta

Hankintaviranomainen voi tarjouspyyntöasiakirjassa pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksesta tämä aikoo antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat.

Tämä ilmoitus ei rajoita pääasiallisen taloudellisen toimijan vastuuta.

13 artikla

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

Hankintaviranomaiset voivat asettaa hankintasopimuksen toteuttamista koskevia erityisehtoja edellyttäen, että ehdot ovat yhteisön oikeuden mukaisia ja että niistä on ilmoitettu hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa. Näillä ehdoilla voidaan erityisesti pyrkiä varmistamaan hankintaviranomaisen edellyttämät arkaluonteisten tietojen tietoturvallisuus sekä toimitusvarmuus tai ottamaan huomioon sosiaaliset tai ympäristönäkökohdat.

14 artikla

Tietoturvallisuus

Kun kyseessä ovat julkisia hankintoja koskevat sopimukset, jotka edellyttävät, tuottavat ja/tai sisältävät arkaluonteisia tietoja, hankintaviranomaisen on määritettävä tarjousasiakirjassa kaikki toimenpiteet ja vaatimukset, jotka ovat tarpeen näiden tietojen turvaamiseksi vaaditulla tasolla.

Tätä varten hankintaviranomainen voi vaatia tarjoajalta, että tarjous sisältää erityisesti seuraavat osatekijät:

a) todisteet siitä, että jo ilmoitetuilla alihankkijoilla on tarvittavat valmiudet suojata niiden arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus, joihin niillä on pääsy tai joita niiden on tuotettava alihankintatoimia suorittaessaan;

b) sitoumus toimittaa samat todisteet uusista alihankkijoista, joita aiotaan hyödyntää hankintasopimuksen toteuttamisessa;

c) sitoumus säilyttää luottamuksellisina kaikki arkaluonteiset tiedot koko hankintasopimuksen toteuttamisen ajan sekä sopimuksen irtisanomisen tai päättymisen jälkeen.

15 artikla

Toimitusvarmuus

Hankintaviranomainen voi määritellä vaatimuksia toimitusvarmuuden takaamiseksi edellyttäen, että vaatimukset ovat yhteisön oikeuden mukaisia.

Tätä varten hankintaviranomainen voi vaatia tarjoajalta, että tarjous sisältää erityisesti seuraavat osatekijät:

a) todisteet siitä, että tarjoaja noudattaa sopimukseen liittyviä tavaroiden vientiä, siirtoa ja kauttakuljetusta koskevia vaatimuksia, mihin voi myös liittyä asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden sitoumus;

b) todisteet siitä, että toimitusketjunsa organisoinnin ja sijoittumisen ansiosta tarjoaja pystyy noudattamaan hankintaviranomaisen asettamia ja tarjousasiakirjassa tarkennettuja toimitusvarmuutta koskevia vaatimuksia;

c) sitoumus huolehtia hankintaviranomaisen mahdollisista lisätarpeista kiireellisessä tilanteessa, kriisitilanteessa tai aseellisen selkkauksen yhteydessä;

d) kansallisten viranomaisten sitoumus olla estämättä hankintaviranomaisen mahdollisten lisätarpeiden täyttämistä kiireellisessä tilanteessa, kriisitilanteessa tai aseellisen selkkauksen yhteydessä;

e) sitoumus varmistaa hankintasopimuksen kohteena olevien tavarahankintojen huolto, uudenaikaistaminen tai mukauttaminen;

f) sitoumus ilmoittaa ajoissa kaikista organisaation tai teollisuusstrategian muutoksista, jotka voivat vaikuttaa velvoitteisiin hankintaviranomaista kohtaan.

Vaatimukset määritellään tarjousasiakirjassa tai hankintasopimusasiakirjoissa.

16 artikla

Verotukseen, ympäristönsuojeluun sekä työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvoitteet

1. Hankintaviranomainen voi ilmoittaa tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen ilmoittamaan tarjouspyyntöasiakirjassa, miltä elimeltä tai elimiltä ehdokas tai tarjoaja voi saada asianmukaiset tiedot velvollisuuksista, jotka liittyvät verotukseen, ympäristönsuojeluun sekä työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella taikka paikkakunnalla, jolla suorituksen on määrä tapahtua, ja joita sovelletaan urakan yhteydessä suoritettavaan työhön tai toimitettuihin palveluihin hankintasopimuksen toteuttamisaikana.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimittavan hankintaviranomaisen on pyydettävä tarjoajia ilmoittamaan, että ne ovat tarjousta laatiessaan ottaneet huomioon siellä voimassa oleviin työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvoitteet, missä suorituksen on määrä tapahtua.

Ensimmäinen alakohta ei estä poikkeuksellisen alhaisten tarjousten tarkastamista koskevien 38 artiklan säännösten soveltamista.

IV LUKU

Menettelyt

17 artikla

Sovellettavat menettelyt

Hankintaviranomaisten on sovellettava julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekoon kansallisia menettelyjä, jotka on mukautettu tämän direktiivin tarkoituksiin.

Hankintaviranomaisten on tehtävä kyseiset hankintasopimukset noudattaen rajoitettua menettelyä, neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus, tai 19 artiklassa säädetyissä olosuhteissa kilpailullista neuvottelumenettelyä.

Jäljempänä 20 artiklassa nimenomaisesti säädetyissä erityistapauksissa ja -olosuhteissa hankintaviranomaiset voivat noudattaa neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista hankintailmoitusta.

18 artikla

Neuvottelumenettely, josta julkaistaan hankintailmoitus

1. Neuvottelumenettelyissä, joista julkaistaan hankintailmoitus, hankintaviranomaisten on neuvoteltava parhaan tarjouksen löytämiseksi 37 artiklan mukaisesti tarjoajien kanssa tarjousten mukauttamiseksi vaatimuksiin, jotka hankintaviranomaiset ovat ilmoittaneet hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjassa ja mahdollisissa täydentävissä asiakirjoissa.

2. Neuvottelujen kuluessa hankintaviranomaisten on varmistettava kaikkien tarjoajien yhtäläinen kohtelu. Ne eivät erityisesti saa antaa syrjivällä tavalla tietoja, jotka saattavat asettaa yhden tarjoajan muita edullisempaan asemaan.

3. Hankintaviranomaiset voivat määrätä, että neuvottelumenettely tapahtuu vaiheittain neuvoteltavien tarjousten määrän rajoittamiseksi soveltamalla hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa ilmoitettuja sopimuksen tekemistä koskevia perusteita. Tällaisen mahdollisuuden käyttämisestä on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa.

19 artikla

Kilpailullinen neuvottelumenettely

1. Erityisen monimutkaisten sopimusten osalta hankintaviranomainen voi tämän artiklan mukaisesti noudattaa kilpailullista neuvottelumenettelyä, jos se katsoo, ettei hankintasopimusta kyetä tekemään noudattaen rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus.

Julkisen hankintasopimuksen tekemisen ainoa peruste saa olla kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitseminen.

2. Hankintaviranomaiset julkaisevat hankintailmoituksen, jossa ne tiedottavat tarpeistaan ja vaatimuksistaan, jotka määritellään kyseisessä ilmoituksessa ja/tai hankekuvauksessa.

3. Hankintaviranomaiset aloittavat 29–36 artiklan asiaan kuuluvien säännösten mukaisesti valittujen ehdokkaiden kanssa neuvottelun, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja määritellä parhaat keinot hankintaviranomaisen tarpeiden tyydyttämiseksi. Hankintaviranomaiset voivat neuvottelun kuluessa keskustella valittujen ehdokkaiden kanssa kaikista hankintasopimukseen liittyvistä näkökohdista.

Neuvottelun kuluessa hankintaviranomaiset huolehtivat tarjoajien tasapuolisesta kohtelusta. Ne eivät erityisesti saa antaa syrjivällä tavalla tietoja, jotka saattavat asettaa yhden tarjoajan muita edullisempaan asemaan.

Hankintaviranomaiset eivät saa paljastaa muille osallistujille jonkin ehdokkaan ehdottamia ratkaisuja tai muita tämän neuvottelun kuluessa antamia luottamuksellisia tietoja ilman tämän suostumusta.

4. Hankintaviranomaiset voivat määrätä, että menettely tapahtuu vaiheittain siten, että neuvoteltavien ratkaisujen määrää rajoitetaan neuvottelun aikana soveltamalla hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa ilmoitettuja sopimuksen tekemistä koskevia perusteita. Tällaisen mahdollisuuden käyttämisestä on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa.

5. Hankintaviranomainen jatkaa neuvottelua, kunnes se kykenee ratkaisuvaihtoehtoja tarvittaessa vertailtuaan kartoittamaan ne ratkaisumallit, joilla todennäköisesti kyetään täyttämään sen tarpeet.

6. Kun hankintaviranomainen on julistanut neuvottelun päättyneeksi ja tiedottanut siitä osallistujille, sen on pyydettävä näiltä lopullinen tarjous neuvottelun aikana esitettyjen ja määritettyjen ratkaisujen pohjalta. Tarjouksessa on oltava kaikki hankkeen toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat.

Tarjouksia voidaan hankintaviranomaisen pyynnöstä selkeyttää, täsmentää ja viimeistellä. Näillä täsmennyksillä, selkeytyksillä, täydennyksillä, viimeistelyillä tai lisätiedoilla ei kuitenkaan voida muuttaa tarjouksen tai tarjouspyynnön perusosia, joiden muuttamisella olisi todennäköisesti kilpailua vääristävä tai syrjivä vaikutus.

7. Hankintaviranomaiset arvioivat saadut tarjoukset hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa vahvistettujen sopimuksen tekemistä koskevien perusteiden mukaan ja valitsevat kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen 37 artiklan mukaisesti.

Tarjoaja, jonka on katsottu tehneen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, voi hankintaviranomaisen pyynnöstä joutua täsmentämään tarjoukseensa liittyviä näkökohtia tai vahvistamaan tarjouksessa olevat sitoumukset edellyttäen, että tämä ei muuta tarjouksen tai tarjouspyynnön olennaisia tekijöitä eikä vääristä kilpailua tai aiheuta syrjintää.

8. Hankintaviranomaiset voivat myöntää neuvotteluun osallistuville raha- tai muita palkintoja.

20 artikla

Tapaukset, joissa neuvottelumenettelyä voidaan noudattaa julkaisematta hankintailmoitusta

1. Hankintaviranomaiset voivat julkisia hankintasopimuksia tehdessään noudattaa neuvottelumenettelyä julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta 2–6 kohdassa säädetyissä tapauksissa.

Ensimmäisen alakohdan säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun hankintasopimuksia tehdään kahden tai useamman jäsenvaltion välisen yhteistyöohjelman osana.

2. Julkisia rakennusurakoita ja tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta, voidaan noudattaa seuraavissa olosuhteissa:

a) jos kriisitilanteesta tai aseellisesta selkkauksesta johtuvan kiireellisyyden vuoksi ei ole mahdollista noudattaa rajoitetun menettelyn tai neuvottelumenettelyn, josta julkaistaan hankintailmoitus, mukaisia määräaikoja;

b) teknisistä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä hankintasopimus voidaan tehdä ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan kanssa.

3. Julkisia palvelu- tai tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta, voidaan noudattaa, kun kyseessä ovat tutkimus- ja kehittämispalvelut tai kun hankittavat tuotteet valmistetaan ainoastaan tutkimusta, kokeilua, kehittämistä tai tieteellistä tarkoitusta varten, lukuun ottamatta massatuotantoa tuotteen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehittämiskustannusten takaisinsaamiseksi.

4. Julkisia tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta, voidaan noudattaa seuraavissa toimituksissa ja hankinnoissa:

a) lisätoimitukset alkuperäiseltä tavarantoimittajalta joko tavanomaisten toimitusten taikka laitteistojen osittaiseksi korvaamiseksi taikka nykyisten toimitusten tai laitteistojen laajentamiseksi, jos hankintaviranomaiset joutuisivat tavarantoimittajan vaihtamisen vuoksi hankkimaan teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista materiaalia, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettomiin teknisiin vaikeuksiin käytössä ja kunnossapidossa.Näiden hankintasopimusten samoin kuin uudistettavien sopimusten voimassaoloaika saa pääsääntöisesti olla enintään viisi vuotta;

b) jäsenvaltioiden hallitusten väliset aseiden, ammusten ja/tai sotatarvikkeiden hankinnat.

5. Julkisia rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta, voidaan noudattaa, kun kyseessä on alkuperäiseen hankkeeseen tai alkuperäiseen sopimukseen sisältymätön lisäurakka tai -palvelu, josta on ennalta arvaamattomista syistä tullut välttämätön palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen kannalta sellaisena kuin se on kuvattu, jos sopimus lisäurakasta tehdään urakan toteuttavan tai palvelun suorittavan alkuperäisen taloudellisen toimijan kanssa:

i) jos tällaista lisäurakkaa tai -palvelua ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti alkuperäisestä sopimuksesta aiheuttamatta hankintaviranomaisille huomattavaa haittaa;

tai

ii) jos lisäurakka tai -palvelu, vaikka se voitaisiin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, on ehdottoman välttämätön tämän loppuunsaattamiseksi.

Lisäurakoista tai -palveluista tehtyjen hankintasopimusten yhteenlaskettu arvo saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta.

6. Neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta, voidaan noudattaa, kun kyseessä ovat uudet rakennusurakat tai -palvelut, jotka ovat samanlaisen, saman hankintaviranomaisen alkuperäisen sopimuksen sopimuspuoleksi valitulle taloudelliselle toimijalle antaman rakennusurakan tai palvelun toistamista, jos nämä uudet rakennusurakat tai palvelut ovat samanlaisia kuin perushanke, josta alkuperäinen sopimus tehtiin rajoitettua menettelyä, neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus, tai kilpailullista neuvottelumenettelyä noudattaen.Ensimmäisen hankkeen tarjouskilpailun yhteydessä on annettava ilmoitus siitä, että tätä menettelyä saatetaan noudattaa, ja hankintaviranomaisten on otettava huomioon lisäurakan tai -palvelun arvioitu kokonaisarvo 6 artiklaa soveltaessaan.Tätä menettelyä voidaan noudattaa vain viiden vuoden ajan alkuperäisen sopimuksen tekemisestä.

21 artikla

Puitejärjestelyt

1. Jäsenvaltiot voivat antaa hankintaviranomaisille mahdollisuuden tehdä puitejärjestelyjä.

2. Tehdäkseen puitejärjestelyn hankintaviranomaisen on noudatettava kaikissa menettelyn vaiheissa tässä direktiivissä tarkoitettuja sääntöjä puitejärjestelyyn perustuvien hankintasopimusten tekemiseen saakka. Puitejärjestelyn osapuolet valitaan 37 artiklan mukaisesti laadittuja hankintasopimuksen tekoperusteita soveltaen.

Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset tehdään 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Menettelyjä noudatetaan ainoastaan niiden hankintaviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden välillä, jotka ovat puitejärjestelyn alkuperäisiä osapuolia.

Puitejärjestelyyn perustuvia hankintasopimuksia tehtäessä osapuolet eivät missään tapauksessa eivätkä etenkään 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa saa tehdä huomattavia muutoksia puitejärjestelyssä vahvistettuihin ehtoihin.

Puitejärjestelyn enimmäiskesto on viisi vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.

Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitejärjestelyjä väärin eivätkä siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.

3. Jos puitejärjestely tehdään yhden ainoan taloudellisen toimijan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Kyseisten hankintasopimusten tekemistä varten hankintaviranomaiset voivat kuulla kirjallisesti puitejärjestelyn osapuolena olevaa toimijaa ja pyytää tätä tarvittaessa täydentämään tarjoustaan.

4. Jos puitejärjestely tehdään usean taloudellisen toimijan kanssa, näitä on oltava vähintään kolme edellyttäen, että valintaperusteet täyttäviä taloudellisia toimijoita ja/tai sopimuksentekoperusteet täyttäviä tarjouksia on riittävä määrä.

Useiden taloudellisten toimijoiden kanssa tehtyihin puitejärjestelyihin perustuvat hankintasopimukset voidaan tehdä puitejärjestelyssä vahvistetuin ehdoin ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, sen jälkeen kun osapuolia on uudelleen kilpailutettu samoin ehdoin, jotka määritellään tarvittaessa yksityiskohtaisesti, ja tarvittaessa lisäksi puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjassa esitetyin muin ehdoin.

Jälkimmäisessä tapauksessa sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a) hankintaviranomaiset kuulevat kirjallisesti kunkin tehtävän hankintasopimuksen osalta taloudellisia toimijoita, joilla on edellytykset toteuttaa hankintasopimuksen kohde;

b) hankintaviranomaiset vahvistavat riittävän määräajan, jossa kuhunkin erityissopimukseen liittyvät tarjoukset on esitettävä, ottaen huomioon hankintasopimuksen kohteen monimutkaisuuden ja tarjousten toimittamiseen tarvittavan ajan kaltaiset seikat;

c) tarjoukset on esitettävä kirjallisesti, ja niiden sisällön on pysyttävä luottamuksellisena annetun vastausajan päättymiseen asti;

d) hankintaviranomaiset tekevät kunkin hankintasopimuksen sen tarjoajan kanssa, joka on esittänyt parhaan tarjouksen puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjassa esitettyjä hankintasopimuksen tekoperusteita noudattaen.

V LUKU

Julkisuutta ja avoimuutta koskevat säännöt

1 JAKSO

Ilmoitusten julkaiseminen

22 artikla

Ilmoitukset

1. Hankintaviranomaiset voivat ilmoittaa ennakkotietoilmoituksella, jonka komissio julkaisee, tai julkaista itse liitteessä IV olevassa 2 kohdassa tarkoitetussa ”hankkijaprofiilissaan” ilmoituksen, joka sisältää:

a) tavarahankintojen osalta tuoteryhmittäin niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoidun yhteisarvon, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos tämä ennakoitu yhteisarvo 6 ja 7 artikla huomioon ottaen on vähintään 750 000 euroa.

Hankintaviranomaisten on muodostettava tuoteryhmät CPV:n mukaisesti;

b) palvelujen osalta kussakin palvelujen liitteessä I luetellussa pääluokassa niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoidun yhteisarvon, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos tämä ennakoitu yhteisarvo 6 ja 7 artikla huomioon ottaen on vähintään 750 000 euroa;

c) rakennusurakoiden osalta niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen olennaiset ominaisuudet, jotka ne aikovat tehdä ja joiden ennakoitu arvo 7 artikla huomioon ottaen on vähintään 6 artiklassa ilmoitettu kynnysarvo.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut ilmoitukset on lähetettävä komissiolle tai julkaistava hankkijaprofiilia koskevalla ilmoituksella mahdollisimman pian varainhoitovuoden alettua.

Edellä c alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on lähetettävä komissiolle tai julkaistava hankkijaprofiilia koskevalla ilmoituksella mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on tehty päätös ohjelmasta, johon hankintaviranomaisten aikomat rakennusurakat tai puitejärjestelyt kuuluvat.

Hankintaviranomaisten, jotka julkaisevat ennakkotietoilmoituksen hankkijaprofiilistaan, on lähetettävä komissiolle sähköisesti liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen ilmoitus hankkijaprofiilia koskevan ennakkotietoilmoituksen julkaisemisesta.

Tätä kohtaa ei sovelleta neuvottelumenettelyihin, joiden yhteydessä ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta.

2. Hankintaviranomaisten, jotka haluavat tehdä julkisen hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn noudattaen rajoitettua menettelyä, neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus, tai kilpailullista neuvottelumenettelyä, on julkaistava hankintailmoitus.

3. Hankintaviranomaiset voivat julkaista 23 artiklan mukaisesti ilmoituksia, jotka koskevat tässä direktiivissä säädetyn julkaisemisvelvoitteen piiriin kuulumattomia julkisia hankintoja koskevia sopimuksia.

4. Hankintaviranomaisten, jotka ovat tehneet julkisen hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn, on lähetettävä ilmoitus hankintamenettelyn tuloksista 48 päivän kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä.

Jos hankintaviranomaiset ovat tehneet puitejärjestelyn 21 artiklan mukaisesti, niiden ei tarvitse lähettää ilmoitusta hankintamenettelyn tuloksista kustakin tähän puitejärjestelyyn perustuvasta hankintasopimuksesta.

Tietyt hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekoa koskevat tiedot saa jättää julkaisematta, jos se estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista, haittaisi julkisten tai yksityisten taloudellisten toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.

23 artikla

Ilmoitusten laatiminen ja julkaisemistapa

1. Ilmoituksissa on oltava liitteessä III mainitut tiedot ja tarvittaessa muita hankintaviranomaisen hyödyllisenä pitämiä tietoja komission 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksymien vakiolomakkeiden muodossa.

2. Hankintaviranomaisten on toimitettava ilmoitukset komissiolle joko sähköisesti liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen tai muulla tavoin. Jäljempänä 24 artiklan 4 kohdassa esitetyssä nopeutetussa menettelyssä ilmoitukset on lähetettävä joko telekopiona tai sähköisesti, liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen.

Ilmoitukset on julkaistava julkaisemiselle liitteessä IV olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa asetettujen teknisten vaatimusten mukaisesti.

3. Ilmoitukset, jotka on laadittu ja lähetetty sähköisesti liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen, on julkaistava viiden päivän kuluessa niiden lähettämisestä.

Ilmoitukset, joita ei ole lähetetty sähköisesti liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, on julkaistava 12 päivän kuluessa niiden lähettämisestä tai 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä viiden päivän kuluessa niiden lähettämisestä.

4. Hankintailmoitukset on julkaistava kokonaisuudessaan yhdellä hankintaviranomaisen valitsemalla yhteisön virallisella kielellä, jolloin tämä alkuperäisellä kielellä julkaistu teksti on ainoana todistusvoimainen. Kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista on julkaistava yhteenveto muilla virallisilla kielillä.

Ilmoitusten julkaisemisesta komissiolle aiheutuvat kulut suorittaa yhteisö.

5. Ilmoituksia ja niiden sisältöä ei saa jäsenvaltiossa julkaista ennen sitä päivää, jona ne lähetetään komissiolle.

Jäsenvaltioissa julkaistuissa ilmoituksissa ei saa olla muita tietoja kuin ne, jotka ovat komissiolle lähetetyissä ilmoituksissa, ja niissä on mainittava päivä, jona ilmoitus on lähetetty komissiolle.

6. Niiden ilmoitusten pituus, joita ei lähetetä sähköisesti liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, saa olla enintään noin 650 sanaa.

7. Hankintaviranomaisten on voitava osoittaa, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty.

8. Komissio toimittaa hankintaviranomaiselle toimitettujen tietojen julkaisemista koskevan vahvistuksen, jossa mainitaan julkaisemispäivämäärä. Tämä vahvistus on osoitus tapahtuneesta julkaisemisesta.

2 JAKSO

Määräajat

24 artikla

Määräaika osallistumishakemusten ja tarjousten vastaanottamiselle

1. Vahvistaessaan osallistumishakemusten ja tarjousten vastaanottamista koskevat määräajat hankintaviranomaisten on otettava erityisesti huomioon hankintasopimuksen monitahoisuus ja tarjousten laatimiseen tarvittava aika, tämän kuitenkaan rajoittamatta tässä artiklassa vahvistettujen vähimmäismääräaikojen noudattamista.

2. Rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, ja kilpailullisissa neuvottelumenettelyissä vähimmäismääräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle on 37 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.

Rajoitetuissa menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 40 päivää kutsun lähettämispäivästä.

3. Jos ilmoitukset laaditaan ja lähetetään sähköisesti liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaikaa voidaan lyhentää seitsemällä päivällä.

4. Jos tässä artiklassa säädettyjen määräaikojen noudattaminen on kiireellisyyden vuoksi käytännössä mahdotonta rajoitetuissa menettelyissä ja neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, hankintaviranomaiset voivat vahvistaa määräajat seuraavasti:

– osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetun määräajan on oltava vähintään 15 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä tai, jos ilmoitus lähetetään sähköisessä muodossa liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja siinä säädettyä toimitustapaa noudattaen, vähintään 10 päivää, ja

– tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan on oltava rajoitetuissa menettelyissä vähintään 10 päivää tarjouspyynnön lähettämispäivästä.

3 JAKSO

Tietojen sisältö ja toimittamistavat

25 artikla

Tarjouspyyntö, neuvottelukutsu tai kutsu osallistua kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn

1. Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan hankintailmoitus, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomaisten on samanaikaisesti ja kirjallisesti kutsuttava valitut ehdokkaat mukaan.

2. Ehdokkaille esitettävässä kutsussa on oltava tarjouspyyntöasiakirja tai hankekuvaus ja kaikki täydentävät asiakirjat.

3. Jos tarjouspyyntöasiakirja ja/tai täydentävät asiakirjat ovat jonkin muun yksikön kuin hankintamenettelystä vastaavan hankintaviranomaisen hallussa, kutsussa on täsmennettävä osoite, josta tätä tarjouspyyntöasiakirjaa ja täydentäviä asiakirjoja voi pyytää, sekä tarvittaessa määräaika pyynnön esittämiselle sekä näistä asiakirjoista veloitettavan maksun suuruus ja maksutapa. Toimivaltaisten yksiköiden on lähetettävä nämä asiakirjat taloudellisille toimijoille välittömästi pyynnön saatuaan.

4. Hankintaviranomaisten tai toimivaltaisten yksikköjen on toimitettava tarjouspyyntöasiakirjoihin, hankekuvaukseen tai täydentäviin asiakirjoihin liittyvät lisätiedot viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä, sikäli kuin niitä on pyydetty ajoissa. Nopeutetussa neuvottelumenettelyssä tämä määräaika on neljä päivää.

5. Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen osatekijöiden lisäksi kutsun on sisällettävä ainakin seuraavat seikat:

a) viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;

b) määräaika tarjousten vastaanottamiselle, osoite, johon tarjoukset on toimitettava sekä kieli tai kielet, joilla ne on laadittava;

c) kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kuulemisvaiheen alkamispäivä ja osoite sekä käytettävä kieli tai kielet;

d) maininta mahdollisesti toimitettavista asiakirjoista, joko ehdokkaan 29 artiklan mukaisesti esittämien todennettavissa olevien tietojen tueksi tai samassa artiklassa tarkoitettujen tietojen täydennykseksi 32 ja 33 artiklassa säädetyin edellytyksin;

e) sopimuksentekoperusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi käytettävien perusteiden soveltamisen tärkeysjärjestys, jos ne eivät ilmene hankintailmoituksesta, tarjouspyyntöasiakirjasta eivätkä hankekuvauksesta.

26 artikla

Ehdokkaille ja tarjoajille tiedottaminen

1. Hankintaviranomaisten on ilmoitettava ehdokkaille ja tarjoajille mahdollisimman nopeasti päätökset, jotka koskevat hankintasopimuksen tekemistä tai puitejärjestelystä sopimista, mukaan lukien seikat, joiden perusteella ne ovat päättäneet olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ja aloittaa menettelyn uudelleen. Nämä tiedot on pyydettäessä annettava kirjallisesti.

2. Asianomaisen osapuolen pyynnöstä hankintaviranomaisen on, jollei 3 kohdasta muuta johdu, ilmoitettava mahdollisimman nopeasti ja viimeistään 15 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta seuraavat seikat:

a) jokaiselle hylätylle ehdokkaalle seikat, joiden perusteella asianomaisen ehdokkuus on hylätty;

b) jokaiselle hylätylle tarjoajalle seikat, joiden perusteella asianomaisen tarjous on hylätty, sekä 10 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt, että vastaavuutta ei ole, tai että rakennusurakat, tavarantoimitukset tai palvelut eivät täytä suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia;

c) jokaiselle hyväksyttävän tarjouksen tehneelle valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet.

3. Hankintaviranomaiset voivat päättää, että tiettyjä hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemistä koskevia 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei anneta, jos niiden paljastaminen olisi esteenä lainsäädännön soveltamiselle tai olisi muulla tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi julkisten tai yksityisten taloudellisten toimijoiden oikeutetut kaupalliset edut taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.

4 JAKSO

Viestintä

27 artikla

Viestintään sovellettavat säännöt

1. Kaikki tässä osassa tarkoitetut ilmoitukset ja tietojenvaihto voidaan toimittaa hankintaviranomaisen valinnan mukaan kirjeitse, telekopiolla, 4 ja 5 kohdan mukaisesti sähköisessä muodossa, 6 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti puhelimitse tai useammalla mainituista välineistä.

2. Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti käytettävissä eivätkä ne saa rajoittaa taloudellisten toimijoiden mahdollisuutta osallistua hankintasopimusten tekomenettelyyn.

3. Tiedottamisessa, tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa on varmistettava, että tietojen yhtenäisyys sekä tarjousten ja osallistumishakemusten luottamuksellisuus säilyvät ja että hankintaviranomaiset saavat tietää tarjousten ja osallistumishakemusten sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

4. Sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja niiden teknisten vaatimusten on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa.

5. Tarjousten sähköiseen toimittamiseen ja vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sekä osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten osapuolten käytettävissä. Lisäksi tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on oltava liitteen VI vaatimusten mukaiset;

b) jäsenvaltiot voivat direktiivin 1999/93/EY 5 artiklaa noudattaen vaatia, että sähköisessä muodossa tehdyissä tarjouksissa käytetään kyseisen artiklan 1 kohdan mukaista kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta;

c) jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa näihin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa;

d) tarjoajien tai ehdokkaiden on sitouduttava toimittamaan sellaiset 30–35 artiklassa tarkoitetut asiakirjat, todistukset ja ilmoitukset, joita ei ole saatavilla sähköisessä muodossa, ennen tarjousten ja osallistumishakemusten tekemiselle asetetun määräajan päättymistä.

6. Osallistumishakemusten toimittamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) hakemukset osallistua julkisiin hankintamenettelyihin voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse;

b) silloin kun osallistumista pyydetään puhelimitse, asiasta on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamisen määräajan päättymistä;

c) hankintaviranomaiset voivat edellyttää, että telekopiona lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisin keinoin, jos tämä on todistelun kannalta tarpeen. Hankintaviranomaisen on tällöin hankintailmoituksessa mainittava tällainen vaatimus ja määräaika vahvistuksen lähettämiselle.

5 JAKSO

Selvitykset

28 artikla

Selvitysten sisältö

1. Hankintaviranomaisten on laadittava jokaisesta hankintasopimuksesta ja puitejärjestelystä kirjallinen selvitys, josta on ilmettävä ainakin:

a) hankintaviranomaisen nimi ja osoite sekä hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn kohde ja arvo;

b) valittu hankintasopimuksen tekomenettely;

c) kun kyseessä on neuvottelumenettely, josta ei julkaista ennakolta hankintailmoitusta, 20 artiklassa tarkoitetut olosuhteet, jotka tekevät tämän menettelyn noudattamisen perustelluksi;

d) tarvittaessa perustelut yli viisi vuotta kestävän puitejärjestelyn käytölle;

e) tarvittaessa arkaluonteiset tekniset eritelmät, jotka voidaan ilmoittaa ainoastaan sopimuspuoleksi valitulle toimijalle, sekä perustelut tälle rajoitukselle;

f) hyväksyttyjen ehdokkaiden nimet sekä tämän valinnan perusteet;

g) hylättyjen ehdokkaiden nimet sekä tämän hylkäämisen perusteet;

h) poikkeuksellisen alhaiseksi katsottujen tarjousten hylkäämisen perusteet;

i) sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi, tämän tarjouksen valinnan perustelut ja, jos tiedossa, se osuus sopimuksesta tai puitejärjestelystä, jonka sopimuspuoleksi valittu tarjoaja aikoo antaa tai joutuu antamaan alihankintana kolmansille osapuolille;

j) tarvittaessa syyt, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintasopimusta tai puitejärjestelyä.

2. Hankintaviranomaisten on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sähköisessä muodossa toteutettujen sopimuksentekomenettelyjen kulun dokumentoimiseksi.

3. Selvitys tai sen pääasiallinen sisältö on toimitettava komissiolle, jos tämä sitä pyytää.

VI LUKU

Menettelyn kulku

1 JAKSO

Yleiset säännökset

29 artikla

Ehdokkaiden soveltuvuuden tarkastaminen, osanottajien valinta ja hankintasopimusten tekeminen

1. Hankintasopimukset tehdään 37 ja 38 artiklassa säädetyin perustein ja 11 artikla huomioon ottaen sen jälkeen kun hankintaviranomaiset ovat tarkistaneet niiden taloudellisten toimijoiden soveltuvuuden, joiden osallistumista menettelyyn ei 30 ja 31 artiklan perusteella ole suljettu pois; tällainen soveltuvuuden tarkistus on tehtävä 32–36 artiklassa tarkoitettujen taloudellista ja rahoitustilannetta, ammatillista ja teknistä tietämystä tai pätevyyttä koskevien perusteiden mukaisesti ja tarvittaessa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen syrjimättömien sääntöjen ja perusteiden mukaisesti.

2. Hankintaviranomaiset voivat asettaa 32 ja 33 artiklan mukaisia soveltuvuutta koskevia vähimmäisehtoja, jotka ehdokkaiden on täytettävä.

Jäljempänä 32 ja 33 artiklassa tarkoitettujen tietojen laajuuden ja niiden soveltuvuutta tietyn hankintasopimuksen osalta koskevien vähimmäisedellytysten on liityttävä suoraan hankintasopimuksen kohteeseen ja oltava oikeassa suhteessa siihen nähden.

Vähimmäisedellytykset on ilmoitettava hankintailmoituksessa.

3. Rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoitus, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomaiset voivat rajoittaa niiden sopivien ehdokkaiden lukumäärää, joita pyydetään esittämään tarjous tai jotka kutsutaan neuvotteluihin; ehdokkaita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankintailmoituksessa ne objektiiviset ja syrjimättömät perusteet tai säännöt, joita ne aikovat soveltaa, niiden ehdokkaiden vähimmäismäärä, joille ne aikovat esittää tarjous- tai neuvottelupyynnön, ja soveltuvissa tapauksissa enimmäismäärä, jonka ne aikovat asettaa.

Joka tapauksessa niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille aiotaan esittää tarjous- tai neuvottelupyyntö, on oltava riittävä, jotta varmistetaan todellinen kilpailu.

Hankintaviranomaisten on kutsuttava vähintään sama määrä ehdokkaita kuin on ennakolta vahvistettu ehdokkaiden vähimmäismääräksi. Jos valintaperusteet ja vähimmäistason täyttävien ehdokkaiden määrä on alle vähimmäismäärän, hankintaviranomainen voi jatkaa menettelyä pyytämällä vaaditut edellytykset täyttävää yhtä tai useampaa ehdokasta esittämään tarjouksen tai aloittamaan neuvottelut. Hankintaviranomainen ei saa ottaa menettelyyn muita taloudellisia toimijoita, jotka eivät ole esittäneet osallistumispyyntöä, tai ehdokkaita, jotka eivät täytä vaadittuja edellytyksiä.

4. Kun hankintaviranomaiset käyttävät 18 artiklan 3 kohdassa ja 19 artiklan 4 kohdassa säädettyä mahdollisuutta rajoittaa neuvoteltavien ratkaisujen tai neuvoteltavien tarjousten määrää, niiden on suoritettava rajoittaminen soveltamalla hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa hankekuvauksessa ilmoittamiaan sopimuksen tekemistä koskevia perusteita. Viimeisessä vaiheessa tämän määrän on oltava riittävä todellisen kilpailun varmistamiseksi edellyttäen, että ratkaisuja tai vaatimukset täyttäviä ehdokkaita on riittävästi.

2 JAKSO

Laadulliset valintaperusteet

30 artikla

Ehdokkaan henkilökohtainen asema

1. Julkisia hankintoja koskevista menettelyistä on suljettava pois kaikki ehdokkaat tai tarjoajat, joille on lainvoimaisella päätöksellä annettu hankintaviranomaisen tiedossa oleva tuomio yhdestä tai useammasta jäljempänä luetellusta syystä:

a) osallistuminen neuvoston yhteisen toiminnan 98/733/YOS[22] 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn rikollisjärjestön toimintaan;

b) lahjominen 26 päivänä toukokuuta 1997 annetun neuvoston säädöksen[23] 3 artiklassa ja neuvoston yhteisen toiminnan 98/742/YOS[24] 3 artiklan 1 kohdassa määritellyllä tavalla;

c) Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen[25] 1 artiklassa tarkoitetut petokset;

d) neuvoston puitepäätöksen (2002/475/YOS)[26] 1 artiklassa määritelty terrorismirikos tai 3 artiklassa määritelty terroritoimintaan liittyvä rikos taikka mainitun puitepäätöksen 4 artiklassa tarkoitettu yllyttäminen, avunanto tai yritys;

e) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY[27] 1 artiklassa määritelty rahanpesu tai terrorismin rahoitus.

Jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja yhteisön oikeuden huomioon ottaen edellytykset, joiden mukaan tätä kohtaa sovelletaan.

Jäsenvaltiot voivat yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä säätää poikkeuksesta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun velvoitteeseen.

Tämän kohdan soveltamiseksi hankintaviranomaisten on tarvittaessa pyydettävä ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja ne voivat epäillessään kyseisten ehdokkaiden tai tarjoajien henkilökohtaista asemaa kääntyä toimivaltaisten viranomaisten puoleen saadakseen tarpeellisiksi katsomansa ehdokkaiden tai tarjoajien henkilökohtaista asemaa koskevat tiedot. Kun tiedot koskevat ehdokasta tai tarjoajaa, joka on sijoittautunut muuhun kuin hankintaviranomaisen jäsenvaltioon, hankintaviranomainen voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia toimimaan kanssaan yhteistyössä. Sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, johon ehdokkaat tai tarjoajat ovat sijoittautuneet, pyynnöt voivat koskea oikeushenkilöitä ja/tai luonnollisia henkilöitä, soveltuvissa tapauksissa yritysjohtajat tai sellaiset henkilöt mukaan lukien, joilla on ehdokasta tai tarjoajaa koskeva edustus-, päätös- tai valvontavalta.

2. Hankintamenettelystä voidaan sulkea pois taloudellinen toimija, joka

a) on konkurssissa tai purkumenettelyn kohteena tai keskeyttänyt liiketoimintansa tai jonka asioita hallinnoi tuomioistuin tai joka on sopinut järjestelystä velkojien kanssa taikka on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

b) on asianosaisena oikeudenkäynnissä, jonka tarkoituksena on konkurssiin asettaminen, purkaminen tai tuomioistuimen hallinnointi tai akordikäsittely, taikka muussa vastaavassa kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvassa oikeudenkäyntimenettelyssä;

c) on saanut ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta tuomion, joka on tullut maan lainsäädännön mukaisesti lainvoimaiseksi;

d) on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomaiset voivat näyttää toteen, kuten esimerkiksi tietoturvallisuuteen liittyvien toimijan velvoitteiden rikkominen aikaisemman hankintasopimuksen yhteydessä;

e) on laiminlyönyt velvollisuutensa suorittaa sen maan, johon taloudellinen toimija on sijoittautunut, tai sen maan, jossa hankintaviranomainen on, lainsäädännön mukaisia sosiaaliturvamaksuja;

f) on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa sijoittautumismaansa tai hankintaviranomaisen maan lainsäädännön mukaisia veroja;

g) on tämän luvun soveltamiseksi vaadittavia tietoja ilmoittaessaan vakavalla tavalla syyllistynyt väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja yhteisön oikeuden huomioon ottaen edellytykset, joiden mukaan tätä kohtaa sovelletaan.

3. Hankintaviranomaisten on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi, josta käy ilmi, ettei taloudellista toimijaa koske mikään 1 kohdan ja 2 kohdan a, b, c, e tai f alakohdassa tarkoitetuista tapauksista:

a) edellä 1 kohdan ja 2 kohdan a, b ja c alakohdan osalta ote rikosrekisteristä, tai jollei sellaista ole, sen maan, josta taloudellinen toimija on peräisin tai josta tämä tulee, toimivaltaisen oikeus- tai hallintoviranomaisen antama vastaava asiakirja, josta ilmenee, että nämä vaatimukset täyttyvät;

b) edellä 2 kohdan e tai f alakohdan osalta kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus.

Jos kyseisessä maassa ei anneta asiakirjoja tai todistuksia taikka jos kaikki 1 kohdassa ja 2 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetut tapaukset eivät ilmene niistä, niiden sijasta voidaan antaa valaehtoinen ilmoitus, tai jos jäsenvaltiossa ei käytetä valaa, vakuutuksella vahvistettu ilmoitus, jonka asianomainen antaa sen maan, josta tämä on peräisin tai tulee, toimivaltaiselle oikeus- tai hallintoviranomaiselle, notaarille tai pätevälle ammattialan yhteisölle.

4. Jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset ja yhteisöt, joilla on toimivalta antaa 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, todistuksia ja ilmoituksia, sekä ilmoitettava ne komissiolle. Tämä ilmoitus ei vaikuta tietosuojan osalta sovellettavaan lainsäädäntöön.

31 artikla

Kelpoisuus harjoittaa ammattitoimintaa

Julkisia tavarahankintoja koskevan sopimuksen sopimuspuoleksi pyrkivää taloudellista toimijaa voidaan pyytää osoittamaan olevansa siinä jäsenvaltiossa, johon tämä on sijoittautunut, säädettyjen edellytysten mukaisesti merkitty johonkin ammatti- tai kaupparekisteriin tai antamaan valaehtoinen ilmoitus tai todistus, joka täsmennetään julkisten rakennusurakoiden osalta liitteessä V olevassa A osassa, julkisten tavarahankintojen osalta B osassa ja julkisten palveluhankintojen osalta C osassa.

Jos ehdokkailla on julkisia palveluhankintoja koskevissa menettelyissä oltava erityinen lupa tai niiden on oltava tietyn järjestön jäseniä voidakseen suorittaa kyseistä palvelua siinä maassa, josta ne ovat peräisin, hankintaviranomainen voi vaatia niitä osoittamaan, että niillä on tämä lupa tai jäsenyys.

32 artikla

Taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat

1. Osoituksena taloudellisen toimijan taloudellisista ja rahoitusta koskevista voimavaroista voidaan yleensä käyttää yhtä tai useampaa seuraavista asiakirjoista:

a) pankkien antamat asianmukaiset lausunnot tai tarvittaessa todiste asianmukaisesta ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksesta;

b) yrityksen taseet tai otteet niistä, jos sen valtion lainsäädännössä, johon taloudellinen toimija on sijoittautunut, edellytetään taseen julkistamista;

c) kokonaisliikevaihtoa koskeva todistus ja tarvittaessa hankintasopimuksen kohteena olevan toimialan liikevaihto enintään kolmelta viimeiseltä saatavilla olevalta tilikaudelta sen mukaan, milloin taloudellinen toimija on perustettu tai se on aloittanut toimintansa, siltä osin kuin liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

2. Taloudellinen toimija voi tarvittaessa tiettyä hankintasopimusta varten käyttää muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintaviranomaisille, että sillä on käytettävissään tarvittavat keinot, esittämällä esimerkiksi todisteen näiden yksiköiden tätä koskevasta sitoumuksesta.

3. Edellä 4 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään kuuluvien toimijoiden taikka muiden yksiköiden voimavaroja.

4. Hankintaviranomaisten on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettava, mikä tai mitkä 1 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista niille on esitettävä ja mitä muita asiakirjoja on toimitettava.

5. Jos taloudellinen toimija ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintaviranomaiselle sen pyytämiä asiakirjoja, se saa osoittaa taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavaransa jollain muulla hankintaviranomaisen hyväksymällä asiakirjalla.

33 artikla

Tekninen ja/tai ammatillinen pätevyys

1. Taloudellisten toimijoiden tekninen ja/tai ammatillinen pätevyys arvioidaan ja todennetaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2. Taloudellisten toimijoiden tekninen pätevyys voidaan osoittaa yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista rakennusurakoiden, tavarahankintojen tai palvelujen luonteen, määrän tai laajuuden ja käyttötarkoituksen mukaan:

a) i) luettelo viimeksi kuluneina viitenä vuotena toteutetuista rakennusurakoista ja sen tueksi todistukset merkittävimpien rakennusurakoiden asianmukaisesta toteuttamisesta. Näistä todistuksista on käytävä ilmi toteutettujen rakennusurakoiden arvo, ajankohta ja toteutuspaikka, ja niissä on erikseen ilmoitettava, onko urakat toteutettu ammattialan sääntöjen mukaan ja onko ne saatettu asianmukaisesti päätökseen; tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava nämä todistukset suoraan hankintaviranomaiselle;

ii) luettelo viimeksi kuluneiden kolmen vuoden merkittävimmistä suoritetuista tavarantoimituksista tai palveluista sekä tiedot niiden arvosta, ajankohdasta sekä julkisesta tai yksityisestä vastaanottajasta. Osoitukseksi toimituksista ja palveluista on esitettävä:

– toimivaltaisen viranomaisen antama tai vahvistama todistus, kun tuotteiden tai palvelujen vastaanottajana on ollut hankintaviranomainen,

– ostajan antama todistus tai, jollei tällaista ole, pelkästään taloudellisen toimijan antama vakuutus, kun vastaanottajana on ollut yksityinen ostaja;

b) selvitys asianomaisista taloudellisen toimijan yritykseen suoraan kuuluvista tai kuulumattomista teknisistä asiantuntijoista tai teknisistä laitoksista, erityisesti niistä, jotka vastaavat laadunvalvonnasta, ja, kun kyseessä ovat julkiset rakennusurakkasopimukset, niistä, jotka ovat urakoitsijan käytettävissä urakan toteuttamista varten;

c) kuvaus tavarantoimittajan tai palvelujen suorittajan laadunvarmistukseen käyttämistä teknisistä välineistä sekä kyseisen yrityksen tutkimus- ja kokeilujärjestelmistä;

d) tarkastus, jonka suorittaa hankintaviranomainen tai tämän puolesta sen maan, johon tavarantoimittaja tai palvelujen tarjoaja on sijoittautunut, toimivaltainen virallinen laitos suostumuksellaan, ja joka tarkastus koskee tavarantoimittajan tuotantokapasiteettia tai palvelujen tarjoajan teknistä pätevyyttä ja tarvittaessa sen käytössä olevia tutkimus- ja kokeilujärjestelmiä sekä laadunvalvontatoimenpiteitä;

e) todistukset palvelujen suorittajan tai urakoitsijan ja/tai yrityksen johtohenkilöiden sekä erityisesti palvelujen tai urakan suorittamisesta vastaavan yhden tai useamman henkilön koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä;

f) julkisten rakennusurakoiden ja julkisten palveluhankintojen osalta asiankuuluvissa tapauksissa selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä, jotka taloudellinen toimija voi toteuttaa sopimuksen toteuttamisen yhteydessä;

g) ilmoitus palvelujen suorittajan tai urakoitsijan työvoiman vuotuisesta keskimäärästä ja johtohenkilöiden lukumäärästä kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta;

h) selvitys työvälineistä, kalustosta, teknisistä laitteista, henkilöstön määrästä, taitotiedosta ja/tai hankintalähteistä, jotka ovat taloudellisen toimijan käytettävissä hankintasopimuksen toteuttamiseksi, hankintaviranomaisen mahdollisten lisätarpeiden täyttämiseksi kiireellisessä tilanteessa, kriisitilanteessa tai aseellisen selkkauksen yhteydessä tai hankintasopimuksen kohteena olevien tavarahankintojen kunnossapidon, uudenaikaistamisen tai mukauttamisen varmistamiseksi;

i) ilmoitus osasta, jonka palvelujen suorittaja aikoo mahdollisesti antaa alihankkijoille;

j) toimitettavien tuotteiden osalta seuraavien osatekijöiden esittely:

i) näytteet, kuvaukset ja/tai valokuvat, joiden aitous on voitava hankintaviranomaisen pyynnöstä todistaa;

ii) virallisten laadunvalvontaelinten tai toimivaltaisiksi tunnustettujen laitosten laatimat todistukset, jotka eritelmiin tai standardeihin viittaamalla osoittavat määriteltyjen tavaroiden todetun vaatimustenmukaisuuden;

k) kun kyseessä ovat julkisia hankintoja koskevat sopimukset, jotka edellyttävät, tuottavat ja/tai sisältävät arkaluonteisia tietoja, todisteet, jotka osoittavat valmiudet käsitellä, tallentaa ja toimittaa arkaluonteiset tiedot hankintaviranomaisen edellyttämällä turvallisuustasolla.Tarvittaessa hankintaviranomainen voi pyytää sen valtion, johon hakija on sijoittautunut, kansallista turvallisuusviranomaista tai kyseisen valtion nimettyä turvallisuusviranomaista tarkastamaan todennäköisesti käytettävät tilat ja laitteistot, noudatettavat teolliset ja hallintomenettelyt, tietohallintoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja/tai hankintasopimuksen toteuttamisessa todennäköisesti käytettävän henkilöstön tilanteen.Tarvittaessa hankintaviranomainen voi pyytää ehdokasta antamaan sitoumuksen taata vaaditulla turvallisuustasolla tarjouspyyntöasiakirjaan tai hankekuvaukseen sisältyvien sellaisten arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus, jotka ehdokas saa tietoonsa hankintamenettelyn aikana.

3. Taloudellinen toimija voi tiettyä hankintasopimusta varten tarvittaessa käyttää muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintaviranomaisille, että sillä on käytettävissään hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat keinot esittämällä esimerkiksi todisteen näiden yksiköiden antamasta sitoumuksesta antaa tarvittavat keinot taloudellisen toimijan käyttöön.

4 Edellä 4 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään kuuluvien toimijoiden taikka muiden yksiköiden voimavaroja.

5. Niitä julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä, joiden tarkoituksena on sijoittamis- tai asennustoimia edellyttävien tavarahankintojen toteuttaminen, palvelujen suorittaminen ja/tai rakennusurakoiden toteuttaminen, taloudellisten toimijoiden kyky suorittaa näitä palveluja tai toteuttaa näitä asennustoimia tai rakennusurakoita voidaan arvioida erityisesti niiden ammattitaidon, tehokkuuden, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

6. Hankintaviranomaisen on ilmoituksessaan tai tarjouspyynnössään ilmoitettava, mitkä 2 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista sille on esitettävä.

34 artikla

Laadunvarmistusstandardit

Jos hankintaviranomaiset vaativat esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen laadunvarmistusstandardien vaatimukset, niiden on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka varmentamista koskevia eurooppalaisia standardisarjoja noudattavat laitokset ovat vahvistaneet. Hankintaviranomaisten on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muut taloudellisten toimijoiden toimittamat todistukset vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden suorittamisesta.

35 artikla

Ympäristöasioiden hallintaa koskevat standardit

Jos hankintaviranomaiset vaativat 33 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen ympäristöasioiden hallintaa koskevien standardien vaatimukset, niiden on viitattava yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai alan eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin perustuviin ympäristönhoitoa koskeviin standardeihin, jotka yhteisön lainsäädäntöä tai varmentamista koskevia eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja noudattavat laitokset ovat vahvistaneet. Hankintaviranomaisten on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on hyväksyttävä myös muut taloudellisten toimijoiden toimittamat todistukset vastaavien ympäristönhoitotoimenpiteiden suorittamisesta.

36 artikla

Täydentävät asiakirjat ja lisätiedot

Hankintaviranomainen voi 30–35 artiklan soveltamiseksi pyytää taloudellisia toimijoita täydentämään tai täsmentämään antamiaan todistuksia ja asiakirjoja.

3 JAKSO

Hankintasopimuksen tekeminen

37 artikla

Hankintasopimuksen tekoperusteet

1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintaviranomaisten on käytettävä seuraavia hankintasopimusten tekoperusteita:

a) kun hankintasopimus tehdään hankintaviranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kyseessä olevan hankintasopimuksen kohteeseen liittyviä erilaisia perusteita: esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, pitkään elinkaareen liittyviä kustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, toimituspäivää, toimitus- tai toteutusaikaa, toimitusvarmuutta ja yhteentoimivuutta; tai

b) yksinomaan alinta hintaa.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa hankintaviranomaisen on täsmennettävä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemansa kunkin perusteen suhteellinen painotus hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa tai, jos on kyse kilpailullisesta neuvottelumenettelystä, hankekuvauksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmannen alakohdan säännösten soveltamista.

Painotukset voidaan ilmaista määrittämällä äärirajoiltaan kohtuullinen suuruusluokka.

Jos hankintaviranomainen katsoo, että painottaminen ei todistettavasti ole mahdollista, se ilmoittaa hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa tai, jos on kyse kilpailullisesta neuvottelumenettelystä, hankekuvauksessa perusteiden tärkeysjärjestyksen.

38 artikla

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

1. Jos tiettyä hankintasopimusta varten jätetyt tarjoukset vaikuttavat suoritukseen nähden poikkeuksellisen alhaisilta, hankintaviranomaisen on, ennen kuin se voi hylätä tarjoukset, pyydettävä kirjallisesti tiedot olennaisiksi katsomistaan tarjouksen pääkohdista.

Tällaiset tiedot voivat koskea erityisesti:

a) rakennusmenetelmän, tuotteiden valmistusmenetelmän tai palvelun suorittamisen taloudellisia näkökohtia;

b) valittuja teknisiä ratkaisuja ja/tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajan käytettävissä olevia urakan toteuttamisen, tuotteiden toimittamisen tai palvelun suorittamisen ehtoja;

c) tarjoajan ehdottaman rakennusurakan, tuotteiden tai palvelujen omintakeisuutta;

d) siellä voimassa olevien työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvien velvoitteiden noudattamista, missä suorituksen on määrä tapahtua;

e) tarjoajan mahdollisesti saamaa valtiontukea.

2. Hankintaviranomainen tarkistaa tarjoajaa kuullen tarjouksen pääkohdat ottamalla huomioon toimitetun näytön.

3. Jos hankintaviranomainen toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, ja jos tämä ei pysty hankintaviranomaisen vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseessä oleva tuki on myönnetty laillisesti. Jos hankintaviranomainen hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

III OSASTO

Tilastoja koskevat velvollisuudet, täytäntöönpanovalta ja loppusäännökset

39 artikla

Tilastoja koskevat velvollisuudet

Tämän direktiivin soveltamisen tuottamien tulosten arvioimiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä lokakuuta 40 artiklan mukaisesti laaditut tilastoselvitykset hankintaviranomaisten edellisenä vuonna tekemistä julkisia hankintoja koskevista sopimuksista.

40 artikla

Tilastoselvitysten sisältö

1. Tilastoselvitys on tehtävä erikseen julkisia tavarahankintoja, palveluhankintoja ja rakennusurakoita koskevista sopimuksista.

2. Tilastoselvityksessä on tarkennettava vähintään tehtyjen ja tämän direktiivin piiriin kuuluvien hankintasopimusten lukumäärä ja arvo kunkin keskushallintoviranomaisena toimivan hankintaviranomaisen ja kunkin muiden hankintaviranomaisten ryhmän osalta.

Ensimmäisen alakohdan tiedot ryhmitellään mahdollisuuksien mukaan seuraavasti:

a) valittu hankintasopimuksen tekomenettely ja kunkin menettelyn osalta CPV-nimikkeistön luokkien avulla kuvatut rakennusurakat, tuotteet ja liitteessä I esitetyt palvelut;

b) sen taloudellisen toimijan kansallisuus, jonka kanssa sopimus on tehty.

Jos hankintasopimukset on tehty neuvottelumenettelyllä, josta ei julkaista hankintailmoitusta, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot ryhmitellään lisäksi 20 artiklassa tarkoitettujen olosuhteiden mukaan ja niissä täsmennetään tehtyjen sopimusten lukumäärä ja arvo kunkin jäsenvaltion ja kolmannen maan osalta, josta sopimuspuoleksi valittu toimija on peräisin.

3. Tilastoselvityksessä on täsmennettävä kaikki muut GPA-sopimuksen mukaan vaadittavat tilastotiedot.

4. Tilastoselvityksen sisältö vahvistetaan 41 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

41 artikla

Neuvoa-antava komitea

1. Komissiota avustaa neuvoston päätöksen 71/306/ETY [28] 1 artiklalla perustettu julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava komitea, jäljempänä ’komitea’.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa.

Kun kyseessä on 6 artiklassa säädettyjen kynnysarvojen tarkistaminen, päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa sekä 4 kohdan b ja e alakohdassa säädetyt määräajat ovat kaksi viikkoa; syynä tähän ovat määräaikoihin liittyvät rajoitteet, jotka johtuvat direktiivin 2004/18/EY 78 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 4 kohdassa säädetyistä laskentaa ja julkaisemista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

4. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa ja 7 artiklaa.

42 artikla

Kynnysarvojen tarkistaminen

1. Kun direktiivin 2004/18/EY 78 artiklassa tarkoitettuja kynnysarvoja tarkistetaan, komissio tarkistaa myös tämän direktiivin 6 artiklassa säädettyjä kynnysarvoja ja sovittaa kynnysarvot yhteen seuraavasti:

a) 6 artiklan a alakohdassa säädetty kynnysarvo sovitetaan yhteen direktiivin 2004/18/EY 7 artiklan a alakohdassa säädetyn kynnysarvon kanssa;

b) 6 artiklan b alakohdassa säädetty kynnysarvo sovitetaan yhteen direktiivin 2004/18/EY 7 artiklan b alakohdassa säädetyn kynnysarvon kanssa;

c) 6 artiklan c alakohdassa säädetty kynnysarvo sovitetaan yhteen direktiivin 2004/18/EY 7 artiklan c alakohdassa säädetyn kynnysarvon kanssa.

Komissio toteuttaa tarkistuksen ja yhteensovittamisen noudattaen 41 artiklan 3 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä. Erittäin kiireellisissä tapauksissa komissio voi noudattaa 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen kynnysarvojen vasta-arvot niiden jäsenvaltioiden kansallisina valuuttoina, jotka eivät osallistu euroon, sovitetaan yhteen 1 kohdassa tarkoitettujen, direktiivissä 2004/18/EY säädettyjen ja mainitun direktiivin 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskettujen kynnysarvojen vasta-arvojen kanssa.

3. Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut tarkistetut kynnysarvot ja niiden vasta-arvot kansallisina valuuttoina Euroopan unionin virallisessa lehdessä niiden tarkistusta seuraavan marraskuun alussa.

43 artikla

Muutokset

1. Komissio voi 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa:

a) 22 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten sekä 39 artiklassa tarkoitettujen tilastoselvitysten laatimista, lähettämistä, vastaanottamista, kääntämistä, kokoamista ja jakelua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;

b) liitteessä IV tarkoitettuja, tietojen toimittamista ja julkaisemista koskevia menettelytapoja tekniseen kehitykseen liittyvistä tai hallinnollisista syistä.

2. Komissio voi muuttaa jäljempänä lueteltuja, tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia noudattaen 41 artiklan 3 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä:

a) liitteessä I mainittuja CPV-nimikkeistön viitenumeroita siltä osin kuin tämän direktiivin aineellinen soveltamisala ei siitä muutu, sekä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ilmoituksissa olevia viittauksia CPV:n yksittäisiin nimikkeisiin mainitussa liitteessä lueteltujen palvelujen luokissa;

b) liitteessä VI olevassa a, f ja g kohdassa tarkoitettuja sähköisten vastaanottojärjestelmien teknisiä yksityiskohtia ja ominaisuuksia.

Erittäin kiireellisissä tapauksissa komissio voi noudattaa 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.

44 artikla

Direktiivin 2004/18/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivin 2004/18/EY 10[29] artikla seuraavasti:

”10 artikla

Puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimukset

Tätä direktiiviä sovelletaan puolustus- ja turvallisuusalalla tehtyihin julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin lukuun ottamatta hankintasopimuksia, joihin sovelletaan direktiiviä XXXX/X/EY[30]. Sitä ei sovelleta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka on suljettu pois direktiivin XXXX/X/EY soveltamisalasta sen 8 ja 9 artiklan nojalla.”.

45 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [xx päivänä xxkuuta xxxx]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisena nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

46 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

47 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä […]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[…] […]

LIITE I

1 ARTIKLASSA TARKOITETUT PALVELUT

Ryhmät | Palvelujen kuvaus | CPV-viitenumerot |

1 | Huolto- ja korjauspalvelut | 50100000-6 — 50884000-5 (paitsi 50310000-1 — 50324200-4 ja 50116510-9, 50190000-3, 50229000-6, 50243000-0) ja 51000000-9 — 51900000-1 |

2 | Maakuljetuspalvelut[31], myös panssariautopalvelut ja kuriiripalvelut, paitsi postinkuljetus | 60110000-2 — 60183000-4 (paitsi 60160000-7, 60161000-4) ja 64120000-3 — 64121200-2 |

3 | Ilmaliikenteen henkilö- ja tavarankuljetuspalvelut, paitsi postinkuljetus | 60410000-5 — 60424120-3 (paitsi 60411000-2, 60421000-5) ja 60500000-3 |

4 | Maaliikenteen[32] ja ilmaliikenteen postinkuljetus | 60160000-7,60161000-4 60411000-2, 60421000-5 |

5 | Teleliikennepalvelut | 64200000-8 — 64228200-2, 72318000-7 ja 72700000-7 — 72720000-3 |

6 | Rahoituspalvelut: a) vakuutuspalvelut b) pankki- ja sijoituspalvelut[33] | 66100000-1 — 66720000-3 5 |

7 | Tietojenkäsittelypalvelut ja niihin liittyvät palvelut | 50310000-1 — 50324200-4, 72000000-5 — 72920000-5 (paitsi 72318000-7 ja 72700000-7 — 72720000-3), 79342311-6 |

8 | Tutkimus- ja kehittämispalvelut[34] | 73000000-2 — 73436000-7 (paitsi 73200000-4, 73210000-7, 7322000-0) |

9 | Laskentatoimen palvelut, tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut | 79210000-9 — 79212500-8 |

10 | Liikkeenjohdon konsulttipalvelut[35] ja niihin liittyvät palvelut | 73200000-4 — 73220000-0, 79400000-8 — 79421200-3 ja 79342000-3, 79342100-4 79342300-6, 79342320-2, 79342321-9, 79910000-6, 79991000-7 98362000-8 |

11 | Arkkitehtipalvelut; tekniset suunnittelupalvelut ja tekniset kokonaispalvelut; kaupunkisuunnittelu- ja maisemasuunnittelupalvelut; edellisiin liittyvät tieteelliset ja tekniset konsulttipalvelut; tekniset testaus- ja analysointipalvelut | 71000000-8 — 71900000-7 (paitsi 71550000-8) ja 79994000-8 |

12 | Rakennusten puhtaanapitopalvelut ja isännöinti- ja kiinteistönhoitopalvelut | 70300000-4 — 70340000-6 ja 90900000-6 — 90924000-0 |

13 | Jätevesi- ja jätehuoltopalvelut: puhtaanapito ja vastaavat palvelut | 90400000-1 — 90743200-9 (paitsi 90712200-3) ja 50190000-3, 50229000-6, 50243000-0 |

LIITE II

TIETTYJEN 10 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1) a) ’teknisellä eritelmällä’ julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta kaikkia teknisiä määräyksiä, jotka sisältyvät erityisesti tarjousasiakirjoihin ja joissa määritellään materiaalilta, tuotteelta tai hankinnalta vaadittavat ominaisuudet, jotta kyseinen materiaali, tuote tai hankinta kuvauksen perusteella täyttää hankintaviranomaisen tarkoittaman käytön vaatimukset. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat ympäristönsuojelun taso, suunnitteluvaatimukset (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, käyttöön soveltuvuus, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat laadunvarmistusta, nimikkeistöä, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkausta ja pakkausmerkintöjä sekä tuotantoprosesseja ja -menetelmiä. Ne sisältävät myös säännöt, jotka liittyvät suunnitteluun ja kustannuslaskentaan, testaukseen ja tarkastukseen, sekä työn hyväksymisehdot, rakennusmenetelmät ja -tekniikat sekä kaikki muut tekniset edellytykset, jotka hankintaviranomaisen on mahdollista määrätä yleisen tai erityisen sääntelyn puitteissa ja jotka liittyvät valmiiseen työhön ja materiaaleihin tai näiden osiin;

b) ’teknisellä eritelmällä’ julkisia tavara- tai palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta tuotteelta tai palvelulta edellytetyt ominaisuudet määrittelevässä asiakirjassa olevaa erittelyä. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat laadun taso, ympäristönsuojelun taso, suunnitteluvaatimukset (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden, käyttöön soveltuvuuden ja tuotteen käytön arviointi, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten, testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin, käyttöohjeiden ja tuotantoprosessien ja -menetelmien osalta sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät;

2) ’standardilla’ tunnustetun standardointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavaan lajiin:

- kansainvälinen standardi: kansainvälisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisön käytettävissä,

- eurooppalainen standardi: eurooppalaisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisön käytettävissä,

- kansallinen standardi: kansallisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisön käytettävissä;

3) ’puolustusalan standardilla’ teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja jonka on hyväksynyt sellainen kansainvälinen, alueellinen tai kansallinen standardointijärjestö, joka on erikoistunut laatimaan teknisiä eritelmiä käytettäviksi toistuvasti tai jatkuvasti puolustusalalla;

4) ’eurooppalaisella teknisellä hyväksynnällä’ tiettyyn tarkoitukseen tarkoitetun tuotteen käyttöön sopivuudesta annettua myönteistä teknistä arviota, joka perustuu siihen, että rakennetta koskevat olennaiset vaatimukset täyttyvät ottaen huomioon tuotteen luontaiset ominaisuudet ja määritellyt sovellus- ja käyttöedellytykset. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän myöntää jäsenvaltion nimeämä hyväksymiselin;

5) ’yhteisellä teknisellä eritelmällä’ teknistä eritelmää, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun jäsenvaltion hyväksymän menettelyn mukaisesti;

6) ’teknisellä viitteellä’ mitä tahansa virallisiin standardeihin kuulumatonta eurooppalaisten standardointielinten tuotetta, joka on laadittu markkinatarpeiden kehittämiseksi hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti.

LIITE III

22 ARTIKLASSA TARKOITETTUIHIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

HANKKIJAPROFIILISTA JULKAISTAVAA ENNAKKOTIETOILMOITUSTA KOSKEVA ILMOITUS

1. Hankintaviranomaisen maa

2. Hankintaviranomaisen nimi

3. ”Hankkijaprofiilin” internet-osoite (URL)

4. CPV-nimikkeistön viitenumero(t)

ENNAKKOTIETOILMOITUS

1. Hankintaviranomaisen nimi, osoite, telekopionumero ja sähköpostiosoite sekä samat tiedot lisätietoja mahdollisesti antavasta eri palveluyksiköstä sekä palveluhankintoja ja rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta niistä palveluyksiköistä, kuten asianomaisen valtion viranomaisen Internet-sivusto, joista saa tietoja suoritus- tai toteuttamispaikalla voimassa olevista verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työehtoja koskevista yleisistä säännöksistä.

2. Julkisia rakennusurakoita koskevat sopimukset: rakennusurakoiden luonne ja laajuus, rakennuspaikka; jos rakennusurakka on jaettu osaurakoihin, näiden osaurakoiden olennaispiirteet kokonaisurakkaan nähden; suunniteltujen urakoiden likimääräinen kustannusarvio, jos se on saatavissa; CPV-nimikkeistön viitenumero(t).

Julkisia tavarahankintoja koskevat sopimukset: hankittavien tuotteiden luonne ja määrä tai arvo; CPV-nimikkeistön viitenumero(t).

Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset: hankintojen suunniteltu yhteisarvo kussakin liitteessä I olevassa palvelujen pääluokassa; CPV-nimikkeistön viitenumero(t).

3. Arvioitu päivä, jona hankintamenettely(t) aloitetaan pääluokittain tehtävien palveluja koskevien hankintasopimusten tapauksessa.

4. Mainittava tarvittaessa, että kyseessä on puitejärjestely.

5. Mahdolliset muut tiedot.

6. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty tai jona ilmoitus tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemisesta on lähetetty.

7. Tieto siitä, sovelletaanko sopimukseen GPA-sopimusta.

HANKINTAILMOITUS

Rajoitetut menettelyt, neuvottelumenettelyt, joista julkaistaan hankintailmoitus, ja kilpailulliset menettelyt:

1. Hankintaviranomaisen nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite.

2. a) Valittu hankintamenettely.

b) Mahdollisesti noudatettavan nopeutetun menettelyn perustelut (rajoitetuissa menettelyissä ja neuvottelumenettelyissä).

c) Mainittava tarvittaessa, onko kyseessä puitejärjestely.

3. Hankintasopimuksen muoto.

4. Rakennusurakoiden suoritus-/toteutuspaikka, tuotteiden toimituspaikka tai palvelujen suorituspaikka.

5. a) Julkisia rakennusurakoita koskevat hankintasopimukset:

– rakennusurakoiden luonne ja laajuus sekä yleispiirteet. Maininta erityisesti mahdollisista lisäurakkamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu ajankohta, jolloin kyseisiä lisäurakkamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Jos rakennusurakka tai hankintasopimus on jaettu osiin, eri osien suuruus; CPV-nimikkeistön viitenumero(t),

– tiedot rakennusurakan tai hankintasopimuksen tarkoituksesta, jos sopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu,

– puitejärjestelyissä mainittava myös puitejärjestelyn ennakoitu kesto, urakoiden arvioitu kokonaisarvo koko puitejärjestelyn kestoajalta sekä mahdollisuuksien mukaan tehtävien hankintasopimusten arvo ja lukumäärä.

b) Julkisia tavarahankintoja koskevat sopimukset:

– toimitettavien tuotteiden luonne sekä maininta erityisesti siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, leasingia, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten; nimikkeistön viitenumero. Toimitettavien tuotteiden määrä sekä maininta erityisesti lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu ajankohta, jolloin kyseisiä lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä; CPV-nimikkeistön viitenumero(t),

– säännöllisten sopimusten tai tietyn ajanjakson aikana uudistettavien sopimusten osalta maininta myös myöhempien suunniteltuja tavarahankintoja koskevien sopimusten arvioidusta ajankohdasta, jos se on tiedossa,

– puitejärjestelyjen osalta mainittava myös puitejärjestelyn ennakoitu kesto, toimitettavien tavaroiden arvioitu kokonaisarvo koko puitejärjestelyn kestoajalta sekä mahdollisuuksien mukaan tehtävien hankintasopimusten arvo ja lukumäärä.

c) Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset:

– palvelun pääluokka ja kuvaus. CPV-nimikkeistön viitenumero(t). Suoritettavien palvelujen määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu ajankohta, jolloin kyseisiä lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Tietyn ajanjakson aikana uudistettavien sopimusten osalta myöhempien suunniteltuja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten arvioitu ajankohta, jos se on tiedossa.Puitejärjestelyissä on mainittava myös puitejärjestelyn kesto, suoritettavien palvelujen arvioitu kokonaisarvo koko puitejärjestelyn kestoajalta sekä mahdollisuuksien mukaan tehtävien hankintasopimusten arvo ja määrä,

– tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla varattu tietylle ammattikunnalle.

Viittaus kyseiseen lakiin, asetukseen tai hallinnolliseen määräykseen,

– tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

6. Jos hankintasopimus on jaettu osiin, maininta siitä, voivatko taloudelliset toimijat antaa tarjouksen yhdestä, useammasta tai kaikista osista.

7. Mahdollisuus tai kielto esittää vaihtoehtoja.

8. Päivämäärä, jona rakennusurakoiden tai tavarantoimitusten tai palvelusuoritusten on viimeistään oltava saatettu loppuun taikka rakennusurakoita tai tavarahankintoja tai palveluhankintoja koskevan sopimuksen voimassaoloaika, ja mahdollisuuksien mukaan päivämäärä, jona rakennustöiden toteuttaminen on viimeistään aloitettava tai tavaran toimittaminen tai palvelujen suorittaminen on aloitettava tai saatettava päätökseen.

9. Hankintasopimuksen täytäntöönpanolle asetetut mahdolliset erityisehdot.

10. a) Määräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

b) Osoite, johon ne on toimitettava.

c) Kieli tai kielet, jolla tai joilla osallistumishakemukset on laadittava.

11. Mahdollisesti vaadittavat vakuudet ja takuut.

12. Tärkeimmät rahoitusta ja maksuja koskevat ehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

13. Sopimuspuoleksi valittavalta taloudellisten toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

14. Taloudellisen toimijan omaa asemaa koskevat valintakriteerit, joiden perusteella tämä voidaan sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, sekä vaaditut todisteet siitä, että taloudellinen toimija ei kuulu kilpailun ulkopuolelle suljettaviin tapauksiin. Valintaperusteet ja tiedot taloudellisen toimijan omasta asemasta sekä taloudellisen ja teknisen suorituskyvyn vähimmäistason arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja muodollisuudet. Mahdollisesti vaadittava(t) suorituskyvyn vähimmäistaso(t).

15. Puitejärjestelyn osalta: puitejärjestelyyn osallistuvien taloudellisten toimijoiden suunniteltu lukumäärä ja tarvittaessa enimmäismäärä, puitejärjestelyn kesto.

16. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ja neuvottelumenettelyissä, joihin liittyy hankintailmoituksen julkaiseminen, maininta tarvittaessa vaiheittain käytettävästä menettelystä, jolla käsiteltävien ratkaisujen tai neuvoteltavien tarjousten määrää rajoitetaan asteittain.

17. Jos käytetään mahdollisuutta rajoittaa niiden ehdokkaiden määrää, joita pyydetään esittämään tarjous tai jotka pyydetään vuoropuheluun tai neuvotteluihin: ehdokkaiden suunniteltu vähimmäismäärä ja tarvittaessa enimmäismäärä sekä ehdokkaiden lukumäärän valinnassa sovellettavat objektiiviset perusteet.

18. Direktiivin 37 artiklassa tarkoitetut sopimuksen myöntämisperusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joilla valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ja niiden painotus on mainittava, jos niitä ei ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa tai, jos on kyse kilpailullisesta neuvottelumenettelystä, hankekuvauksessa.

19. Päivä, jona tämä ilmoitus on lähetetty.

20. Tieto siitä, sovelletaanko sopimukseen GPA-sopimusta.

ILMOITUS TEHDYSTÄ SOPIMUKSESTA

1. Hankintaviranomaisen nimi ja osoite.

2. Valittu hankintamenettely. Perustelut mahdolliselle neuvottelumenettelyn noudattamiselle ilman ennalta julkaistua hankintailmoitusta (20 artikla).

3. Julkisia rakennusurakoita koskevat hankintasopimukset: suoritteiden luonne ja laajuus.

Julkisia tavarahankintoja koskevat sopimukset: toimitettujen tuotteiden luonne ja määrä, tarvittaessa tavarantoimittajittain; CPV-nimikkeistön viitenumero.

Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset: palvelun pääluokka ja kuvaus; CPV-nimikkeistön viitenumero; hankittujen palvelujen määrä.

4. Päivä, jona hankintasopimus on tehty.

5. Hankintasopimuksen tekoperusteet.

6. Vastaanotettujen tarjousten lukumäärä.

7. Valittujen tarjouskilpailun voittajien nimi ja osoite.

8. Maksettu hinta tai hinnan ala- ja yläraja.

9. Valitun (yhden tai useamman) tarjouksen arvo(t) tai kallein ja halvin tarjous, jotka on otettu hankintasopimuksen teossa huomioon.

10. Mahdollisesti alihankintana kolmansille osapuolille annettava sopimuksen arvo ja sen osuus.

11. Päivä, jona hankintailmoitus on julkaistu liitteessä IV olevien julkaisemista koskevien teknisten eritelmien mukaisesti.

12. Päivä, jona tämä ilmoitus on lähetetty.

LIITE IV

JULKAISEMISTA KOSKEVAT TIEDOT

1. Ilmoitusten julkaiseminen

a) Hankintaviranomaisten on lähetettävä 22 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon 23 artiklassa tarkoitetussa muodossa. Edellä 22 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa ennakkotietoilmoituksissa, jotka julkaistaan 2 kohdassa tarkoitetusta hankkijaprofiilista, on myös noudatettava tätä muotoa, samoin kuin tätä julkaisemista koskevissa ilmoituksissa.Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston tai hankkijaprofiilista julkaistujen ennakkotietoilmoitusten osalta hankintaviranomaisten on julkaistava 22 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset.Hankintaviranomaiset voivat lisäksi julkaista nämä tiedot Internetissä 2 kohdan b alakohdassa määriteltynä ”hankkijaprofiilina”.

b) Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto lähettää hankintaviranomaiselle 23 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun julkaisemista koskevan vahvistuksen.

2. Lisätietojen julkaiseminen

Hankkijaprofiili voi sisältää 22 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja ennakkotietoilmoituksia, tietoja meneillään olevista tarjouspyynnöistä, suunnitelluista ostoista, tehdyistä sopimuksista, peruutetuista menettelyistä sekä kaikenlaista hyödyllistä yleistietoa, kuten yhteyspiste, puhelin- ja telekopionumero, postiosoite ja sähköpostiosoite.

3. Ilmoitusten lähettäminen sähköisessä muodossa

Ilmoitusten lähettämistä sähköisessä muodossa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat saatavilla seuraavassa Internet-osoitteessa: ”http://simap.europa.eu”.

LIITE V

REKISTERIT[36]

OSA A

JULKISIA RAKENNUSURAKOITA KOSKEVAT SOPIMUKSET

Kunkin jäsenvaltion asianmukaiset ammattirekisterit sekä vastaavat ilmoitukset ja todistukset ovat seuraavat:

- Belgiassa ”Registre du Commerce” / ”Handelsregister”,

- Bulgariassa ”Търговски регистър”,

- Tšekin tasavallassa ”obchodní rejstřík”,

- Tanskassa ”Erhvervs- og Selskabsstyrelsen”,

- Saksassa ”Handelsregister” ja ”Handwerksrolle”,

- Virossa ”Keskäriregister”,

- Irlannissa urakoitsijaa voidaan vaatia esittämään todistus joko ”Registrar of Companies”- tai ”Registrar of Friendly Societies” -rekisteriin merkinnästä taikka tällaisen todistuksen puuttuessa todistus urakoitsijan valaehtoisesta ilmoituksesta, jonka mukaan tämä harjoittaa kyseistä ammattia tietyllä paikkakunnalla ja tietyllä toiminimellä siinä valtiossa, johon on sijoittautunut,

- Kreikassa ympäristö-, ja aluesuunnittelu- ja julkisten rakennustöiden ministeriön (Υ.ΠΕ.ΧΩ.Δ.Ε) ”Μητρώο Εργοληπτικών Επιχειρήσεων- MEEΠ”,

- Espanjassa ”Registro Oficial de Empresas Clasificadas del Ministerio de Hacienda”,

- Ranskassa ”Registre du commerce et des sociétés” ja ”Répertoire des métiers”,

- Italiassa ”Registro della Camera di commercio, industria, agricoltura e artigianato”,

- Kyproksessa urakoitsijaa vaaditaan toimittamaan Insinööri- ja rakennusurakoitsijoiden rekisteröinti- ja lupaneuvoston (Συμβούλιο Εγγραφήςκαι Ελέγχου Εργοληπτών Οικοδομικών και Τεχνικών Έργων) antama todistus insinööri- ja rakennusurakoitsijoiden rekisteröintiä ja lupia koskevan lain mukaisesti,

- Latviassa ”Uzņēmumu reģistrs” (”Enterprise Register”),

- Liettuassa ”Juridinių asmenų registras”,

- Luxemburgissa ”Registre aux firmes” ja ”Rôle de la chambre des métiers”,

- Unkarissa ”Cégnyilvántartás”, ”egyéni vállalkozók jegyzői nyilvántartása”,

- Maltassa urakoitsijan on ilmoitettava ”numru ta’ registrazzjoni tat- Taxxa tal- Valur Miżjud (VAT) u n- numru tal-licenzja ta’ kummerc”, ja, jos kyseessä on kumppanuus tai yhtiönä toimiminen, Maltan taloudellisten palvelujen viranomaisen antama asianomainen rekisterinumero,

- Alankomaissa ”Handelsregister”,

- Itävallassa ”Firmenbuch”, ”Gewerberegister” ja ”Mitgliederverzeichnisse der Landeskammern”,

- Puolassa ”Krajowy Rejestr Sądowy” (National Court Registry),

- Portugalissa ”Instituto dos Mercados de Obras Públicas e Particulares e do Imobiliário” (IMOPPI),

- Romaniassa ”Registrul Comerţului”,

- Sloveniassa ”Sodni register” ja ”obrtni register”,

- Slovakiassa ”Obchodný register”,

- Suomessa ”Kaupparekisteri”/”Handelsregistret”,

- Ruotsissa ”aktiebolags -, handels – eller föreningsregistren”,

- Yhdistyneessä kuningaskunnassa urakoitsijaa voidaan vaatia esittämään todistus ”Registrar of Companies” -rekisteriin merkinnästä tai tällaisen todistuksen puuttuessa todistus urakoitsijan valaehtoisesta ilmoituksesta, jonka mukaan tämä harjoittaa kyseistä ammattia tietyllä paikkakunnalla ja tietyllä toiminimellä siinä valtiossa, johon on sijoittautunut.

B OSA

JULKISIA TAVARAHANKINTOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET

Ammatti- tai toimialarekisterit sekä vastaavat ilmoitukset ja todistukset ovat seuraavat:

- Belgiassa ”Registre du Commerce” / ”Handelsregister”,

- Bulgariassa ”Търговски регистър”,

- Tšekin tasavallassa ”obchodní rejstřík”,

- Tanskassa ”Erhvervs- og Selskabsstyrelsen”,

- Saksassa ”Handelsregister” ja ”Handwerksrolle”,

- Virossa ”Keskäriregister”,

- Kreikassa ”Βιοτεχνικό ή Εμπορικό ή Βιομηχανικό Επιμελητήριο”,

- Espanjassa ”Registro Mercantil” tai rekisteriin kuulumattoman yksityishenkilön osalta todistus tämän valaehtoisesta ilmoituksesta, jonka mukaan tämä harjoittaa kyseistä ammattia,

- Ranskassa ”Registre du commerce et des sociétés” ja ”Répertoire des métiers”,

- Irlannissa tavarantoimittajaa voidaan vaatia esittämään todistus joko ”Registrar of Companies”- tai ”Registrar of Friendly Societies” -rekisteriin merkinnästä taikka tällaisen todistuksen puuttuessa todistus tavarantoimittajan valaehtoisesta ilmoituksesta, jonka mukaan tämä harjoittaa kyseistä ammattia tietyllä paikkakunnalla ja tietyllä toiminimellä siinä valtiossa, johon on sijoittautunut,

- Italiassa ”Registro della Camera di commercio, industria, agricoltura e artigianato” ja ”Registro delle Commissioni provinciali per l'artigianato”,

- Kyproksessa tavarantoimittajaa voidaan vaatia esittämään yhtiö- ja yritysrekisterin (Έφορος Εταιρειών και Επίσημος Παραλήπτης) antama todistus, jossa hänet todistetaan luetteloon merkityksi tai rekisteröidyksi, tai, jos häntä ei ole tällä tavoin merkitty tai rekisteröity, todistus siitä, että kyseinen henkilö on ilmoittanut valaehtoisesti, että hän toimii kyseisessä ammatissa maassa, johon hän on sijoittautunut, tietyssä paikassa ja käyttäen tiettyä toiminimeä,

- Latviassa ”Uzņēmumu reģistrs” (”Enterprise Register”),

- Liettuassa ”Juridinių asmenų registras”,

- Luxemburgissa ”Registre aux firmes” ja ”Rôle de la chambre des métiers”,

- Unkarissa ”Cégnyilvántartás”, ”egyéni vállalkozók jegyzői nyilvántartása”,

- Maltassa tavarantoimittajan on ilmoitettava ”numru ta’ registrazzjoni tat- Taxxa tal- Valur Miżjud (VAT) u n- numru tal-licenzja ta’ kummerc”, ja, jos kyseessä on kumppanuus tai yhtiönä toimiminen, Maltan taloudellisten palvelujen viranomaisen antama asianomainen rekisterinumero,

- Alankomaissa ”Handelsregister”,

- Itävallassa ”Firmenbuch”, ”Gewerberegister” ja ”Mitgliederverzeichnisse der Landeskammern”,

- Puolassa ”Krajowy Rejestr Sądowy”,

- Portugalissa ”Registo Nacional das Pessoas Colectivas”,

- Romaniassa ”Registrul Comerţului”,

- Sloveniassa ”Sodni register” ja ”obrtni register”,

- Slovakiassa ”Obchodný register”,

- Suomessa ”Kaupparekisteri”/”Handelsregistret”,

- Ruotsissa ”aktiebolags-, handels- eller föreningsregistren”,

- Yhdistyneessä kuningaskunnassa tavarantoimittajaa voidaan vaatia esittämään todistus ”Registrar of Companies” -rekisteriin merkinnästä taikka tällaisen todistuksen puuttuessa todistus tavarantoimittajan valaehtoisesta ilmoituksesta, jonka mukaan tämä harjoittaa kyseistä ammattia tietyllä paikkakunnalla ja tietyllä toiminimellä siinä valtiossa, johon on sijoittautunut.

C OSA

JULKISIA PALVELUHANKINTOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET

Ammatti- tai toimialarekisterit sekä vastaavat ilmoitukset ja todistukset ovat seuraavat:

- Belgiassa ”Registre du commerce / Handelsregister” ja ”Ordres professionnels / Beroepsorden”,

- Bulgariassa ”Търговски регистър”,

- Tšekin tasavallassa ”obchodní rejstřík”,

- Tanskassa ”Erhvervs- og Selskabsstyrelsen”,

- Saksassa ”Handelsregister”, ”Handwerksrolle”, ”Vereinsregister”, ”Partnerschaftsregister” ja ”Mitgliedsverzeichnisse de Berufskammern der Ländern”,

- Virossa ”Keskäriregister”,

- Irlannissa palvelujen suorittajaa voidaan vaatia esittämään todistus joko ”Registrar of Companies”- tai ”Registrar of Friendly Societies” -rekisteriin merkinnästä taikka tällaisen todistuksen puuttuessa todistus palvelujen suorittajan valaehtoisesta ilmoituksesta, jonka mukaan tämä harjoittaa kyseistä ammattia tietyllä paikkakunnalla ja tietyllä toiminimellä siinä valtiossa, johon on sijoittautunut,

- Kreikassa palvelujen suorittajaa voidaan vaatia antamaan notaarille kyseisen ammatin harjoittamista koskeva valaehtoinen ilmoitus; voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetuissa tapauksissa suoritettaessa tutkimuspalveluja ammattirekisteri on ”Μητρώο Μελετητών” ja ”Μητρώο Γραφείων Μελετών”,

- Espanjassa ”Registro Oficial de Empresas Clasificadas del Ministerio de Hacienda”,

- Ranskassa ”Registre du commerce et des sociétés” ja ”Répertoire des métiers”,

- Italiassa ”Registro della Camera di commercio, industria, agricoltura e artigianato”, ”Registro delle commissioni provinciali per l'artigianato” tai ”Consiglio nazionale degli ordini professionali”,

- Kyproksessa palvelujen suorittajaa voidaan vaatia esittämään yhtiö- ja yritysrekisterin (Έφορος Εταιρειών και ΕπίσημοςΠαραλήπτης) antama todistus, jossa hänet todistetaan luetteloon merkityksi tai rekisteröidyksi, tai, jos häntä ei ole tällä tavoin merkitty tai rekisteröity, todistus siitä, että kyseinen henkilö on ilmoittanut valaehtoisesti, että hän toimii kyseisessä ammatissa maassa, johon hän on sijoittautunut, tietyssä paikassa ja käyttäen tiettyä toiminimeä,

- Latviassa ”Uzņēmumu reģistrs” (”Enterprise Register”),

- Liettuassa ”Juridinių asmenų registras”,

- Luxemburgissa ”Registre aux firmes” ja ”Rôle de la chambre des métiers”,

- Unkarissa ”Cégnyilvántartás”, ”egyéni vállalkozók jegyzői nyilvántartása”, tietty ”szakmai kamarák nyilvántartása” tai tiettyjen toimintojen osalta todistus, josta käy ilmi, että henkilö on oikeutettu harjoittamaan kyseistä liiketoimintaa tai ammattia,

- Maltassa palvelujen suorittajan on ilmoitettava ”numru ta’ registrazzjoni tat- Taxxa tal- Valur Miżjud (VAT) u n- numru tal-licenzja ta’ kummerc”, ja, jos kyseessä on kumppanuus tai yhtiönä toimiminen, Maltan taloudellisten palvelujen viranomaisen antama asianomainen rekisterinumero,

- Alankomaissa ”Handelsregister”,

- Itävallassa ”Firmenbuch”, ”Gewerberegister” ja ”Mitgliederverzeichnisse der Landeskammern”,

- Puolassa ”Krajowy Rejestr Sądowy” (Kansallinen kirjaamo),

- Portugalissa ”Registo Nacional das Pessoas Colectivas”,

- Romaniassa ”Registrul Comerţului”,

- Sloveniassa ”Sodni register” ja ”obrtni register”,

- Slovakiassa ”Obchodný register”,

- Suomessa ”Kaupparekisteri”/”Handelsregistret”,

- Ruotsissa ”aktiebolags-, handels- eller föreningsregistren”,

- Yhdistyneessä kuningaskunnassa palvelujen suorittajaa voidaan vaatia esittämään todistus ”Registrar of Companies” -rekisteriin merkinnästä taikka tällaisen todistuksen puuttuessa todistus palvelujen suorittajan valaehtoisesta ilmoituksesta, jonka mukaan tämä harjoittaa kyseistä ammattia tietyllä paikkakunnalla ja tietyllä toiminimellä siinä valtiossa, johon on sijoittautunut.

LIITE VI

OSALLISTUMISHAKEMUSTEN JA TARJOUSTEN SÄHKÖISIÄ VASTAANOTTOMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tarjousten ja osallistumishakemusten sähköisillä vastaanottomenetelmillä on tarkoituksenmukaisia teknisiä keinoja ja menettelytapoja käyttäen varmistettava vähintään että:

a) osallistumishakemusten ja tarjousten sähköiset allekirjoitukset ovat direktiivin 1999/93/EY mukaisesti annettujen kansallisten säännösten mukaisia;

b) osallistumishakemusten ja tarjousten täsmällinen jättöpäivämäärä ja -aika ovat tarkasti määritettävissä;

c) voidaan kohtuudella varmistaa, että näiden vaatimusten nojalla toimitettuihin tietoihin ei ole pääsyä ennen annettuja määräaikoja;

d) jos tätä pääsyn estämistä koskevaa kieltoa rikotaan, voidaan kohtuudella varmistaa, että rikkominen on selkeästi havaittavissa;

e) ainoastaan valtuutetut henkilöt voivat vahvistaa tai muuttaa toimitettujen vastaanotettujen tietojen avaamista koskevia päivämääriä;

f) valtuutetut henkilöt voivat ainoastaan samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn kaikkiin toimitettuihin tietoihin tai osaan niistä hankintasopimuksen tekomenettelyn eri vaiheissa;

g) valtuutetut henkilöt voivat samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn vasta määrätyn päivämäärän jälkeen toimitettuihin tietoihin;

h) näiden vaatimusten mukaisesti vastaanotettuihin ja avattuihin tietoihin on pääsy ainoastaan niihin perehtymiseen valtuutetuilla henkilöillä.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI

Ehdotus julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamista puolustus- ja turvallisuusalalla koskevaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

- Toimintalohko

12-81: Julkiset hankinnat

- Liitännäistoimet

12-81.C3-10 (C3): julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvän lainsäädännön muotoilu, soveltaminen ja valvominen

Direktiiviehdotus julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyistä puolustus- ja turvallisuusalalla.

Annettava

Tulkitseva tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisesta puolustushankintoihin

12-81.C3-10.02 (C3): Tulkitseva tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisesta puolustushankintoihin

12-81.C3-10.30-02 (C3): Tulkitseva tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisesta puolustushankintoihin

Vihreä kirja puolustusalan julkisista markkinoista.

12-81.C3-10.30-01 (C3): Tiedonanto puolustusalan julkisia hankintoja käsittelevää vihreää kirjaa koskevan kuulemisen tuloksista ja uusista komission aloitteista

12-81.C3-10.25-01 (C3): Vihreä kirja puolustusalan julkisista markkinoista – komission työohjelma 2004

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Budjettikohta | Nimike | Toimet |

12.010201.00.20 | Tekninen apu | Teknisen avun sopimus |

12.020100.01 | Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja kehittäminen | Alihankintana ulkoistetut tutkimukset |

26.02.01 | Julkisia tavaranhankintoja, rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskevien sopimusten teko- ja julkaisumenettelyt | Ilmoitusten julkaiseminen |

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimuksia koskeva direktiivi on säädös, joka on voimassa rajoittamattoman ajan voimaantulostaan.

Rahoitusvaikutuksina aiheutuu sekä toistuvia että kertaluonteisia menoja:

- toistuvat menot liittyvät direktiivin soveltamiseen (ilmoitusten julkaiseminen, rikkomistapausten käsittely),

- kertaluonteiset menot liittyvät direktiivin täytäntöönpanoon, erityisesti alihankintana teetettävään arviointiin (5–10 vuotta direktiivin voimaantulosta).

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

12.010201.00.20 | Ei-pakoll. | EI-JM | EI | EI | EI | 5 |

12.020100.01 | Ei-pakoll. | JM | EI | KYLLÄ | EI | 1a |

26.02.01 | Ei-pakoll. | JM | EI | EI | EI | 1.1 (1.1 OTH) |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | Vuosi n | n + 1 | n +2 | n + 3 | n + 4 | n +5 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot[37] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a | 0,006 | 0,012 | 0,018 | 0,024 | 0,030 | 0,180 | 0,270 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 0,006 | 0,012 | 0,018 | 0,024 | 0,030 | 0,180 | 0,270 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[38] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a + c | 0,006 | 0,012 | 0,018 | 0,024 | 0,030 | 0,180 | 0,270 |

Maksumäärärahat | b + c | 0,006 | 0,012 | 0,018 | 0,024 | 0,030 | 0,180 | 0,270 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,360 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a + c + d + e | 0,066 | 0,072 | 0,078 | 0,084 | 0,090 | 0,240 | 0,630 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b + c + d + e | 0,066 | 0,072 | 0,078 | 0,084 | 0,090 | 0,240 | 0,630 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Tämä aloite ei edellytä yhteisrahoitusta.

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

Ei sovelleta

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten[39] soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [vuosi n - 1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Yleisesti katsotaan, että puolustusmarkkinoiden huomattava pirstoutuminen heikentää hankintasopimusten tehokkuutta ja sisämarkkinoiden toimintaa.

Asianomaiset kumppanit (jäsenvaltiot, teollisuus, pohdintaryhmät, Euroopan parlamentti) ovat pyytäneet komissiota toimimaan puolustusmarkkinoiden pirstoutuneisuuden poistamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi.

- Lyhyellä aikavälillä

Komissio selvitti sen vuoksi perussopimusten valvojana asiaa oikeudelliselta näkökannalta antamalla joulukuussa 2006 tulkitsevan tiedonannon perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisesta puolustushankintoihin. Selkeyttäminen ei kuitenkaan yksistään riitä.

- Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

Komissio katsoo, että puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimusten tekemiseen sovellettava erityisdirektiivi on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sopivin väline havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.

5.2. Yhteisön toiminnasta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Puolustusmarkkinoita koskeva aloite on osa kokonaisaloitetta, jonka tarkoituksena on puolustusmarkkinoiden avaaminen, ja sillä lisätään avoimuutta ja kilpailua näillä markkinoilla. Markkinoiden nykyisellä pirstoutumisella on kielteisiä vaikutuksia julkisten menojen kustannustehokkuuteen ja jäsenvaltioiden sotilaallisiin voimavaroihin. Sillä myös ehkäistään Euroopan puolustusteollisuuden kasvua ja kilpailukykyä.

Jäsenvaltioiden toteuttamien toimien täydennyksenä komissio käynnisti aloitteen kannustaakseen Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luomista. Maaliskuussa 2003 antamassaan tiedonannossa ”Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka” komissio esitteli joukon toimintaehdotuksia teollisuuteen ja puolustusmarkkinoihin liittyvillä aloilla (standardointi, standardien noudattaminen, yhteisön sisäiset siirrot, hankintasopimukset, kaksikäyttötuotteiden vienti, tutkimus). Kyseinen tiedonanto on siis ollut perustana hankintasopimuksia koskevalle komission aloitteelle.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

- Tavoitteet

- Komission yleisenä tavoitteena on luoda avoimet ja kilpailuun perustuvat Euroopan puolustusmateriaalimarkkinat. Nämä markkinat kattavat sekä sotavarusteet (aseet, ammukset ja sotatarvikkeet) että arkaluonteiset ei-sotilaalliset varusteet (turvallisuus).

- Puolustusalan hankintasopimuksia koskevan politiikan erityistavoitteena on luoda näiden markkinoiden tehokkaan toiminnan mahdollistava sääntelykehys. Tämä merkitsee erityisesti perustamissopimuksen periaatteiden tehokasta täytäntöönpanoa sisämarkkinoilla.

- Tämän direktiivin toiminnallisena tavoitteena on luoda puolustus- ja turvallisuusmarkkinoiden erityispiirteisiin sopeutettu sääntelykehys noudattaen perustamissopimuksen periaatteita, minkä ansiosta joudutaan harvemmin turvautumaan perustamissopimuksen 296 artiklassa ja direktiivin 2004/18/EY 14 artiklassa vahvistettuihin poikkeuksiin.

- Tulostavoitteet

Seuraavanlaisia tuloksia odotetaan:

- lisääntynyt avoimuus sekä puolustus- ja turvallisuusalan julkisten hankintojen suurempi avautuminen ,

- julkisten menojen parantunut kustannustehokkuus,

- puolustusteollisuuden parantunut kilpailukyky ja kasvu, mikä osaltaan lujittaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa.

- Asiaan liittyvät indikaattorit

Seuraavat kaksi indikaattoria lasketaan:

- julkaisuaste (julkaistujen hankintasopimusten arvon ja puolustusmarkkinoiden arvon välinen suhde) avoimuuden indikaattorina,

- kattavuusaste (yhteisön sisäisten siirtojen arvon ja puolustusmarkkinoiden arvon välinen suhde) avautumisen indikaattorina.

5.4. Toteutustapa (alustava)

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Asiasta vastaavat komission yksiköt kiinnittävät erityistä huomiota puolustusalan hankintasopimuksia koskevan oikeuskäytännön kehittymiseen.

Seuraavat kaksi indikaattoria:

- julkaisuaste (avoimuuden indikaattorina),

- kattavuusaste (avautumisen indikaattorina),

lasketaan käytettävissä olevien tietojen perusteella vuosittain.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Direktiiviehdotuksen liitteenä on alustava vaikutustutkimus, joka sisältää ennakkoarvioinnin.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Tämä erityisdirektiivi on ensimmäinen komission puolustusalan hankintasopimusten osalta ehdottama säädös. Tulkitseva tiedonanto on annettu vasta hiljattain (tammikuussa 2006), joten sitä ole vielä ole voitu arvioida tehokkaasti.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

- Säännöllinen arviointi

Komissio aloittaa uuden direktiivin vaikutusten säännöllisen arvioinnin kolmantena vuonna jäsenvaltioiden toteuttamasta täytäntöönpanosta. Arviointi kattaa uuden direktiivin vaikutukset hankintasopimuksia koskeviin käytäntöihin, erityisesti julkaisemiseen, tavarantoimittajien kilpailuttamiseen ja markkinoiden avautumiseen muiden jäsenvaltioiden tavarantoimittajille.

- Keskipitkällä aikavälillä: väliarviointi

Kun uusi direktiivi on hyväksytty ja jäsenvaltiot ovat saattaneet sen osaksi kansallista lainsäädäntöä, direktiivin täytäntöönpanon hallinnollisia vaikutuksia arvioitaneen ensimmäistä kertaa ensiksi jäsenvaltioiden ja sitten yritysten tasolla viiden vuoden kuluttua.

- Pitkällä aikavälillä: yleisarviointi

Kun otetaan huomioon puolustustarvikkeiden (ja niihin liittyvien palveluiden, erityisesti huollon) pitkä elinkaari, kokonaisvaikutuksen, erityisesti direktiivin taloudellisen vaikutuksen, arviointi on järkevää vasta pitkällä aikavälillä (eli vasta kymmenen vuoden kuluttua voimaantulosta).

7. PETOSTENTORJUNTA

Tämän aloitteen yhteydessä ei ole suunnitteilla erityisiä petoksentorjuntatoimia.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroa kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskimääräiset kustannukset | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt (12 01 01) | A*/AD | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |

B*, C*/AST | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Momentilta 12 01 02 rahoitettava henkilöstö[40] | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Momenteilta 12 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 00 |

YHTEENSÄ | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Direktiivin tultua voimaan toteutettavaksi tulee kahdenlaisia tehtäviä:

- Rikkomistapaukset

Rikkomistapauksia varten on jo virassa/toimessa selvittäjät, joiden erikoisalat ovat jakautuneet maantieteellisesti, ei toimialoittain (eli puolustusalan hankintasopimuksia varten ei nimitetä erityistä selvittäjää).

- Seuranta ja arviointi

Tehtävät hoitaa joko yksikön sisällä ekonomistina toimiva hallintovirkamies, julkisten hankintojen linjaan kuuluva erityisyksikkö ”taloudellinen ulottuvuus” tai pääosaston erityisyksikkö ”vaikutustutkimukset ja arviointi”.

Virat/toimet ovat joka tapauksessa olemassa, eikä uusia tarvitse luoda.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut hallintomenot, jotka sisältyvät viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

1. Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) |

Toimeenpanovirastot |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

– sisäinen |

– ulkoinen |

12.01.04 – Sisämarkkinoiden toimintalohkoon kuuluvien toimenpiteiden tukimenot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

8.2.5 Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

Menot sisämarkkinoiden toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä | Momentti 12 01 01 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

Ulkopuolinen henkilöstö – Teknisen avun sopimus | Alamomentti 12 01 02 01 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,360 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,060 | 0,360 |

*

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (momentti 12 01 01)

Uuden direktiivin täytäntöönpano ei edellytä uusien virkojen/toimien luomista (lakitekstien laatijan, selvittäjän ja ekonomistin virat/toimet ovat jo olemassa)

*

Laskelma – Ulkopuolinen henkilöstö (momentti 12 01 02)

Uuden direktiivin täytäntöönpanon vuotuinen seuranta saattaa edellyttää uusia ulkopuolisia henkilöresursseja teknisen avun sopimuksen osana (budjettikohta 12.010201.00.02.20)

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHT. |

– Virkamatkat | 12 01 02 11 01 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

– Konferenssit ja kokoukset | 12 01 02 11 02 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

– Komiteoiden kokoukset | 12 01 02 11 03 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

– Selvitykset ja kuulemiset | 12 01 02 11 04 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

– Tietojärjestelmät | 12 01 02 11 05 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

2. Muut hallintomenot yhteensä | 12 01 02 11 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

*

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Ei ole.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta, EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.

[2] Puolustusta käsittelevän työryhmän nro 8 loppuraportti: CONV461/02, 16.12.2002.

[3] KOM(2003) 113 lopullinen, 11.3.2003.

[4] KOM(2004) 608 lopullinen, 23.9.2004.

[5] KOM(2005) 626 lopullinen, 6.12.2005.

[6] Tulkitseva tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisesta puolustushankintoihin, KOM(2006) 779 lopullinen, 7.12.2006.

[7] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..].

[8] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..].

[9] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..].

[10] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..].

[11] EYVL L 340, 16.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2151/2003 (EUVL L 349, 17.12.2003, s. 1).

[12] EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/548/EY, Euratom (EUVL L 215, 5.8.2006, s. 38).

[13] EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2007/438/EY (EUVL L 164, 26.6.2007, s. 24).

[14] EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.

[15] EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

[16] EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

[17] EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

[18] EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

[19] EYVL L 39, 14.2.1976, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/73/EY (EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15).

[20] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

[21] Päätöksessä vahvistetaan luettelo niistä tavaroista (aseet, ammukset ja sotatarvikkeet), joihin sovelletaan perustamissopimuksen 223 artiklan (nykyisen 296 artiklan) 1 kohdan b alakohtaa. Pöytäkirja, 15.4.1958: 368/58.

[22] EYVL L 351, 29. 1.1998, s. 1.

[23] EYVL C 195, 25.6.1997, s. 1.

[24] EYVL L 358, 31.12.1998, s. 2.

[25] EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48.

[26] EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3.

[27] EUVL L 309, 25.10.2005, s. 15.

[28] EYVL L 185, 16.8.1971, s. 15, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 77/63/ETY (EYVL L 13, 15.1.1977, s. 15).

[29] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114).

[30] Viittaus tähän direktiiviin.

[31] Paitsi pääluokkaan 18 kuuluvat rautatiekuljetuspalvelut.

[32] Paitsi pääluokkaan 18 kuuluvat rautatiekuljetuspalvelut.

[33] Paitsi arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, myyntiin, ostoon tai siirtoon liittyvät rahoituspalvelut sekä keskuspankkipalvelut.

Ei sovelleta myöskään maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla taikka näihin liittyviä oikeuksia koskeviin palveluihin; tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin missä tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen suoritettaviin rahoituspalveluihin.

[34] Paitsi muut tutkimus- ja kehittämispalvelut kuin ne, joiden hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaisen käytettäväksi tämän omassa toiminnassa ja joiden osalta hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

[35] Paitsi välimies- ja sovittelupalvelut.

[36] Direktiivin 31 artiklaa sovellettaessa ’rekistereillä’ tarkoitetaan tässä liitteessä olevia rekistereitä siten kuin niitä koskevia tietoja on kansallisella tasolla muutettu, sekä niitä korvaavia rekistereitä.

[37] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[38] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[39] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[40] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.