52007PC0765

FI

Bryssel 5.12.2007

KOM(2007) 765 lopullinen

2007/0279 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta

(komission esittämä)

{SEK(2007) 1593}

{SEK(2007) 1574}

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

1.1. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Puolustukseen liittyvien tuotteiden (joihin luetaan kokonaiset sotatarvikkeet samoin kuin alajärjestelmät, komponentit, varaosat, teknologia jne.) vientiin sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa kansallista lupajärjestelyä. Euroopan puolustusalan markkinat ovat siksi jakautuneet 27:ään kansalliseen lupajärjestelyyn, jotka poikkeavat toisistaan huomattavasti menettelyiden, laajuuden ja määräaikojen osalta, vaikka muutamat jäsenvaltiot ovatkin pyrkineet koordinoimaan toimintaansa.

Lupajärjestelyjen moninaisuus aiheuttaa paitsi merkittävää hallinnollista taakkaa yrityksille myös pitkiä, jopa kuukausien käsittelyaikoja. Nämä esteet vaikuttavat nyt selvästi suhteettomilta verrattuna todellisiin valvontatarpeisiin: yhteisön sisäisiä siirtoja koskevia lupahakemuksia ei näet hylätä juuri koskaan.

Se että jokaiselle yksittäiselle siirrolle tarvitaan lupa, luo oikeudellista epävarmuutta, jonka vuoksi puolustusalan yritykset ja EU-maiden hallitukset eivät pysty täysin luottamaan toimitusketjuihinsa.

Menettelyjen eroavaisuudet haittaavat merkittävällä tavalla teollisuuden kilpailukykyä samoin kuin Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden syntymistä ja sisämarkkinoiden toimintaa.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa lupaehtoja ja -menettelyjä ja siten lieventää näitä esteitä, jotka haittaavat puolustukseen liittyvien tavaroiden ja palvelujen (tuotteitten) liikkuvuutta sisämarkkinoilla, sekä vähentää tuloksena olevaa kilpailun vääristymistä. Kun otetaan huomioon puolustusmarkkinoiden erityispiirteet ja tarve suojata kansallinen turvallisuus, ehdotuksella ei haluta poistaa lupavaatimuksia vaan korvata ne keveämmällä yleisten tai koontilupien järjestelmällä, jonka soveltamisesta yksittäiset luvat olisivat poikkeus. Tällainen järjestelmä antaisi takeet siitä, että vastaanottaja noudattaa alkuperäjäsenvaltion määräämiä rajoituksia. Se auttaisi merkittävällä tavalla

· vahvistamaan Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä antamalla sille mahdollisuuden erikoistua ja suosimalla teollisuuden yhteistyötä koko EU:ssa

· parantamaan eurooppalaisten puolustustuotteiden toimitusvarmuutta (hankinnat ja kunnossapito) jäsenvaltioiden kannalta.

1.2. Yleinen tausta

Eri jäsenvaltioiden muodostamat ryhmät ja Euroopan unioni ovat yrittäneet etsiä ratkaisua edellä esitettyihin kysymyksiin tilapäisin tai osittaisin järjestelyin.

– Kuuden jäsenvaltion puolustusministerit allekirjoittivat vuonna 1998 aiesopimuksen (jota seurasi vuonna 2000 Farnboroughin sopimus), jolla pyrittiin mm. helpottamaan Euroopan puolustusteollisuuden rakenneuudistusta esimerkiksi vientimenettelyjä koskevilla yhteisillä toimenpiteillä. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuivat soveltamaan siirtoihin yksinkertaistettuja vientimenettelyjä. Aiesopimukseen ei ole liittynyt muita jäsenvaltioita.

– Neuvosto hyväksyi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa vuonna 1998 puolustustarvikkeiden vientiä koskevat käytännesäännöt. Tarkoituksena oli vahvistaa jäsenvaltioiden yhteistyötä ja yhtenäistää tavanomaisten aseiden viennissä sovellettavia toimintamalleja. Neuvosto valmistelee lisäksi ajantasaistettujen käytännesääntöjen vahvistamista EU:n perustamissopimuksen 15 artiklaan perustuvalla yhteisellä kannalla.

– Jäsenvaltiot perustivat hiljattain Euroopan puolustusviraston, jonka tehtäviin kuuluu ”tukea tarvittaessa yhdessä komission kanssa kansainvälisesti kilpailukykyisten Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luomista panostamalla Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoihin vaikuttavien sääntöjen ja säännösten kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen soveltaen erityisesti aiesopimuksen ja siihen liittyvän puitesopimuksen yhteydessä sovituista säännöistä ja menettelyistä mukautettuja sääntöjä ja menettelyjä EU:n laajuisesti”.

Viraston johtokunta on vahvistanut käytännesäännöt, joita on sovellettu heinäkuusta 2006 puolustusalan hankintoihin EY:n perustamissopimuksen 296 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa. Käytännesäännöissä mm. kannustetaan osallistuvia jäsenvaltioita yksinkertaistamaan puolustusalan tarvikkeiden ja teknologioiden siirtoja ja kauttakuljetuksia yhteisön sisällä.

Euroopan 50 vuotta jatkuneen yhdentymisen taustaa vasten komissio tunnustaa ehdotuksessaan, että kunhan tietyt edellytykset täyttyvät, yhteisön sisäiset siirrot eivät enää muodosta samanlaista uhkaa kansalliselle turvallisuudelle kuin vienti kolmansiin maihin tai kriisialueille. EU:n sisäisiä siirtoja käsitellään nykyisin samalla lailla kuin vientiä kolmansiin maihin; käytännössä siis jäsenvaltiot rinnastetaan kolmansiin maihin. Komission ehdotuksessa paneudutaan ei-toivotun jälleenviennin riskiin selkeällä tavalla ja pyritään niin vahvistamaan keskinäistä luottamusta ja raivaamaan tietä EU:n sisäisten siirtojen yksinkertaistamiselle.

Euroopan komissio teetti vuonna 2005 tutkimuksen yhteisön sisäisistä puolustustarvikkeiden siirroista (Intra-Community Transfers of Defence Products) [1]. Sen mukaan yhteisön sisäisten siirtojen esteiden välittömät [2] ja välilliset [3] kustannukset ovat 3,16 miljardia vuodessa. Lupien käsittelyn välittömät vuosikustannukset ovat 434 miljoonaa euroa, ja välilliset kustannukset ovat arviolta 2,73 miljardia euroa. Vaikka onkin hyvin vaikeaa arvioida niitä etuja, joita voitaisiin saada teollisuuden yhteistyön sujuvoitumisesta ja jäsenvaltioiden toimitusvarmuuden paranemisesta, vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että erilliset kansalliset lupajärjestelmät haittaavat teollisuuden yhteisyötä. Erilaiset lupajärjestelmät aiheuttavat Euroopan laajuisesti toimiville puolustusalan yrityksille vaikeuksia myös eri maissa sijaitsevien tuotantolaitosten yhteistyössä.

Tässä ehdotuksessa noudatetaan linjauksia, jotka komissio esitti vuonna 2003 antamassaan teollisuus- ja markkinanäkökohtia käsitelleessä tiedonannossa Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka [4].

1.3. Voimassa olevat aiemmat säännökset

Yhteisö ei ole vielä antanut johdettua lainsäädäntöä ehdotuksen alalla.

1.4. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja kansainväliseen yhteistyöhön

Ehdotus on osa puolustusalan pakettia, joka koostuu kehystiedonannosta ja kahdesta säädösaloitteesta, jotka koskevat puolustukseen liittyvien tuotteitten julkisia hankintoja ja siirtoja.

– Siirtoja helpottamalla täydennetään puolustusalan hankintoja koskevaa ehdotusta. Avoimilla puolustusalan markkinoilla ostaja voi näet perustellusti odottaa, että tilatut tuotteet toimitetaan ilman että turhat hallinnolliset esteet haittaisivat toimittamista. Vaikkei lupahakemuksia juuri koskaan hylätäkään, hylkäämisen teoreettinen mahdollisuus voi sitä paitsi saada jäsenvaltiot hankkimaan sotatarvikkeet mieluummin kotimaisilta tuottajilta kuin (mahdollisesti edullisemmin ehdoin) niiden eurooppalaisilta kilpailijoilta. Helpottamalla yhteisön sisäisiä siirtoja tehostetaan puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin vaikutusta. Se auttaa myös avaamaan jäsenvaltioiden puolustusalan markkinoita.

– Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP): Ehdotuksen päätavoitteena on puolustusalan tuotteiden sisämarkkinoiden toteuttaminen, mutta sillä on merkitystä myös YUTP:lle, jonka tavoitteisiin lukeutuu esimerkiksi jäsenvaltioiden puolustusvoimien toimitusvarmuuden parantaminen, samoin kuin teollisuuspolitiikalle, jonka tavoitteisiin kuuluu Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistaminen. Teollisen yhteistyön paranemisesta on luvassa mittakaavaetuja (puolustustarvikkeiden hinta-laatusuhde paranee), joiden ansiosta jäsenvaltioiden puolustusvoimat voivat maksimoida puolustustarvikeinvestointiensa tehon.

– Lissabonin strategia: edellisessä kappaleessa esitetyt näkökohdat liittyvät Lissabonin tavoitteisiin, kuten Euroopan (puolustusalan) teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen ja työllisyyden turvaamiseen Euroopassa.

– Aiesopimus: Ehdotus on meneillään olevan aiesopimukseen liittyvän toiminnan mukainen ja täydentää sitä. Se tarjoaa ne tarvittavat yhteiset välineet, joita voidaan myöhemmin kehittää pitemmälle hallitustenvälisin toimin.

2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

2.1. Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Komissio järjesti julkisen kuulemisen maalis–syyskuussa 2006. Sen jälkeen järjestettiin syyskuussa 2006 ja heinäkuussa 2007 kolme seminaarisarjaa teollisuuden ja jäsenvaltioiden kanssa. Komission yksiköt olivat koko valmisteluvaiheen ajan läheisessä yhteydessä eri intressitahoihin: teollisuuden edustuselimiin (joista mainittakoon etenkin Aerospace and Defence Association – ASD), valtiosta riippumattomiin organisaatioihin, paikallisviranomaisiin ja yritysten edustajiin.

Kuulemismenettelyn aikana teollisuuspolitiikan pääosaston sivustolla pidettiin yllä erityistä säännöllisesti ajan tasalle saatettavaa sivua, jonka kautta oli saatavilla kaikki asiaan liittyvät asiakirjat.

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Avoin kuuleminen Internetissä järjestettiin 21.4.2006 ja 15.9.2006 välisenä aikana. Komissio sai 25 vastausta. Kuulemisen tulokset on saatavilla Europa-sivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/enterprise/regulation/inst_sp/defense_en.htm.

2.2. Asiantuntijatiedon käyttö

Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat

Intressitahoja kuultaessa ja heidän näkemyksiään arvioitaessa huolehdittiin siitä, että käytössä oli tarvittava puolustusalan tuotteitten siirtoja koskeva asiantuntemus.

Käytetty menettely

Pohjatutkimuksen tehneet konsultit, jotka antoivat panoksensa myös vaikutustenarviointiin, toimivat läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja kansallisten viranomaisten vientivalvonta-asiantuntijoiden kanssa. Konsultit tapasivat säännöllisesti myös ASD:n ja tiedemaailman asiantuntijoita. Komission yksiköt puolestaan pyysivät usein aihekohtaisia lausuntoja teollisuuden ja jäsenvaltioiden asiantuntijoilta.

Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu

ASD:ssä edustettuina olevat puolustukseen liittyvät toimialat, yksittäiset yritykset, tiedemaailman edustajat, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset.

Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista

Teollisuuden ja jäsenvaltioiden alustavista kommenteista nousivat esiin seuraavat päätoimintavaihtoehdot:

– Luovutaan keskitetyn tietokoneistetun jäljitettävyysjärjestelmän vaihtoehdosta.

– Otetaan direktiivin soveltamisalaksi neuvoston yhteinen puolustustarvikeluettelo.

– Säilytetään kansallisen luvan vaatimus. Lupavaatimuksen poistaminen EU:n alueelta menisi pitemmälle kuin tällä alalla voidaan edetä (alalla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa eikä täyttä poliittista yhdentymistä). Komissiolle kuitenkin suositeltiin, että se auttaisi yksinkertaistetun ja yhdenmukaistetun lupajärjestelmän aikaansaamisessa.

– Edistetään menettelyä, jossa puolustukseen liittyviä tuotteita vastaanottavat yritykset sertifioidaan, jotta jäsenvaltiot voivat luottaa siihen, että yritykset noudattavat vientirajoituksia siirron toteuduttua.

Asiantuntijalausuntojen julkistaminen

Teollisuuden ja jäsenvaltioiden asiantuntijoilta saadut lausunnot asetettiin saataville Europa-sivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/enterprise/regulation/inst_sp/defense_en.htm.

2.3. Vaikutusten arviointi

Komissio arvioi tämän ehdotuksen vaikutukset. Vaikutustenarviointiraportti on saatavilla Europa-sivustolla osoitteessa

http://ec.europa.eu/enterprise/regulation/inst_sp/defense_en.htm.

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kahta toimintavaihtoehtoa: ensimmäisen mukaan politiikkaa ei muuteta, toisen mukaan tehdään lainsäädäntöaloite. Kolmatta vaihtoehtoa, ei-lainsäädännöllistä toimenpidettä, arvioitaessa kävi nopeasti ilmi, ettei sillä olisi merkittävää vaikutusta kansallisiin lakisääteisiin lupajärjestelmiin. Toimintavaihtoehto ei juuri poikkeaisi jäsenvaltioiden nykyisistä käytännöistä, minkä vuoksi se sisällytettiin vaihtoehtoon ”politiikkaa ei muuteta”.

Jos päätetään olla muuttamatta politiikkaa, joudutaan laajamittaisen lupakäytännön keventämisessä nojaamaan mahdollisiin hallitustenvälisiin järjestelyihin. Aiemmat hallitustenväliset sopimukset eivät kuitenkaan ole osoittautuneet kovinkaan menestyksekkäiksi, ja jos niissä on mukana vain pieni joukko jäsenvaltioita, asetettujen tavoitteitten saavuttaminen voi vaikeutua. Tavoitteenahan on edistää kaikkien jäsenvaltioiden toimitusvarmuutta ja hyödyntää täysimääräisesti Euroopan valmiuksia ja erikoistunutta osaamista – etenkin uusien jäsenvaltioiden valmiuksia.

Mahdollisten lainsäädäntötoimien monilukuisesta valikoimasta harkittiin ensin kokonaan luvista vapaan vyöhykkeen luomista ja yhteisön sisäisten siirtolupien myöntämistä EU:n tasolla. Vaihtoehto kuitenkin hylättiin, koska yhteisöllä ei ole tällä alalla yhteistä ulkopolitiikkaa eikä jäsenvaltioiden poliittinen yhdentyminen ole edennyt riittävän pitkälle.

Toisen tarkastellun lainsäädäntövaihtoehdon mukaan yksinkertaistettaisiin ja lähennettäisiin kansallisia lupajärjestelmiä ja sääntelykäytäntöjä yhtäältä kehittämällä asteittain yleis- ja koontilupia ja toisaalta ottamalla käyttöön luottamusta rakentavia toimenpiteitä, kuten puolustusalan yritysten sertifiointi ja takeet siitä, että yritykset noudattavat vientirajoituksia.

Koska yksinkertaistamistoimissa voidaan edetä vain vahvojen turvatakeiden avulla, vaikutustenarvioinnissa päädyttiin suosittelemaan seuraavaa yhdistelmää:

– Säädetään kansallisista koonti- ja yleislupien myöntämisjärjestelyistä, jotka soveltuvat siirtojen moninaisuuteen ja puolustusalan tuotteiden eriasteiseen sensitiivisyyteen parhaiten.

– Edistetään yleislupien käyttöä tapauksissa, joissa turvallisuusseikoista (etenkin ei-toivotun jälleenviennin estäminen) on huolehdittu: siirrot EU-maiden hallituksille tai sertifioiduille yrityksille sekä tapauksen mukaan hallitustenvälisiin yhteistyöohjelmiin liittyvät siirrot.

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

3.1. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan puolustusalan tuotteitten siirtoja EU:n sisällä. Toimintamalli on kaksijakoinen:

– Yksinkertaistamisen osalta ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot myöntävät EU:n sisäisiin siirtoihin yleis- ja koontilupia, kun taas yksittäisluvat varattaisiin poikkeustapauksia varten.

– Yhdenmukaistamisen osalta ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat yleislupien järjestelmän kahdenlaisia puolustusalan tuotteiden siirtoja varten. Nämä ovat siirrot jonkin toisen jäsenvaltion hallitukselle sekä siirrot muissa jäsenvaltioissa oleville vastaanottajille, jotka on sertifioitu direktiivissä olevien yhteisten perusteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden edellytetään lisäksi määrittelevän kunkin luvan käyttöehdot, joissa täsmennetään erityisesti luvan kattamat puolustukseen liittyvät tuotteet ja niiden mahdolliset käyttötarkoitukset sekä lupaa käyttävien yritysten raportointivelvollisuudet.

Yleis- ja koontilupien vaiheittaisen kehittämisen ja kansallisen turvallisuuden suojaksi tarjottavien takeiden ohella ehdotuksessa on kaksi tekijää, joilla halutaan lisätä jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta etenkin sen suhteen, että yritykset noudattavat niitä vientirajoituksia, jotka alkuperäjäsenvaltio on siirroille asettanut.

– Jäsenvaltioiden olisi sertifioitava yhteisten vaatimusten mukaisesti ne yritykset, jotka haluavat tehdä hankintoja toisissa jäsenvaltioissa myönnettyjen yleislupien mukaisesti.

– Vientilupaa hakiessaan yritysten olisi vahvistettava maansa toimivaltaisille viranomaisille, että ne noudattavat alkuperäjäsenvaltion asettamia vientirajoituksia.

Ehdotus olisi lisäksi nähtävä pyrkimyksenä lisätä puolustusalan markkinoiden avoimuutta jäsenvaltioiden kesken. Yleislupien käyttö toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta toimittajalta hankittujen puolustukseen liittyvien tuotteitten yhteydessä parantaa huomattavasti toimitusvarmuutta, kun hankinnoissa voidaan käyttää koko EU:n tavarantoimittajakuntaa.

3.2. Oikeusperusta

EY:n perustamissopimuksen 95 artikla.

3.3. Toissijaisuusperiaate

Kuten julkisiin hankintoihin liittyvässä komission tulkitsevassa tiedonannossa [5] selostetaan, perustamissopimuksen määräykset tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta pätevät täysimääräisesti nyt puheena oleviin tuotteisiin. Näin ollen yhteisöllä on yksinomainen toimivalta järjestää vapaan liikkuvuuden edellytykset yhdenmukaistamalla lupaehdot, jotka koskevat puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoja Euroopan yhteisön sisällä. Erityisesti keskinäisen luottamuksen luomiseksi on tarpeen antaa alkuperämaan viranomaisille takeet siitä, että määränpääyritykset noudattavat vientirajoituksia. Ehdotukseen sisältyy yhteisiä toimenpiteitä, joilla taataan että yritykset noudattavat vientirajoituksia ja huolehditaan hallinnollisesta yhteistyöstä sekä ulkorajoilla tehtävistä tarkastuksista. Niiden ansiosta ehdotuksesta on luvassa merkittävää lisäarvoa. Hallinnollisen yhteistyön lisäksi myös jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus parantunee. Luottamus on puolustus- ja turvallisuuskysymyksissä ennakkoedellytys.

Kokemukset viittaavat siihen, ettei yksinomaan jäsenvaltioiden tasolla toteutettavin toimin todennäköisesti saada aikaan tasapuolisia toimintaedellytyksiä kovinkaan nopeasti. Eräät jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin helpottaakseen puolustustuotteitten liikkuvuutta, ja EU:n kuusi suurinta puolustusalan tuottajajäsenvaltiota tekevät hallitustenvälistä yhteistyötä aiesopimuksen puitteissa. Puhtaasti kansallisista toimista ovat kuitenkin hyötyneet vain asianomaisissa maissa toimivat vientiyritykset, eikä niillä ole pystytty ratkaisemaan näiden yritysten toimitusvarmuusongelmaa, joka liittyy komponenttien hankkimiseen toisesta maasta. Tällaisten sopimusten laajentaminen muihin jäsenvaltioihin saattaisi olla hyvinkin hankalaa.

Ehdotuksen mukainen yhteisön toiminta ei ylitä sitä, mitä yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan. Edellyttäen että ehdotetuilla toimenpiteillä saadaan aikaan jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus, ei tarvita keskitettyjä päätöksiä tuotteitten luvista eikä yhteisen ulkopolitiikan enempää yhdenmukaistamista. Toissijaisuus turvataan kunnioittamalla jäsenvaltioiden turvallisuus- ja ulkopoliittisia päätöksiä ja koordinoimalla niitä YUTP:ssä.

3.4. Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Ehdotus vähentää kansallisten viranomaisten ja teollisuuden työtä, kun yksittäisluvat korvataan mahdollisimman pitkälti yleis- ja koontiluvilla. Kaikissa jäsenvaltioissa on tosin perustettava sertifiointimenettelyt, mutta valtiot valvovat jo nyt useimpia puolustusalan suuria yrityksiä alan sensitiivisyyden vuoksi. Valvonnassa voidaan käyttää esimerkiksi vaatimustenmukaisuusohjelmia tai vastaavia toimia. Jäsenvaltioiden viranomaiset jatkavat tavanomaista valvontatoimintaansa.

3.5. Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa on direktiivi.

Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä:

Lupamenettelyjen yksinkertaistaminen kuuluu ensi sijassa jäsenvaltioille. Direktiivi antaa jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa sen suhteen, miten globaali- ja yleislupajärjestelyt on parasta toteuttaa. Näin otetaan paremmin huomioon myös puolustukseen liittyvien kysymysten erityispiirteet ja voimakas sensitiivisyys. Sen vuoksi direktiivi on sopivin säädöstyyppi.

4. Talousarviovaikutukset

Ehdotus vaikuttaa yhteisön talousarvioon seuraavien uusien tehtävien vuoksi:

– yhteistyö neuvoston kanssa EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon liitteen päivittämisessä

– raportointi jäsenvaltioiden toimista direktiivin säännösten panemiseksi täytäntöön

– raportointi direktiivin toimivuudesta ja sen vaikutuksista Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehitykseen

– yhteistyöryhmän (siitä jäljempänä) työn organisointi

– menettelyjen ja jäsenvaltioiden yhteistyömenetelmien noudattamisen seuranta ja puuttuminen asiaan tarvittaessa.

Edellä mainittuihin tehtäviin voidaan tarvita lisähenkilöstöä ja teknistä apua. Asiaa eritellään direktiiviehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

Komissio suunnittelee yhteistyöryhmää, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Ryhmä tutkii kaikki tämän direktiivin soveltamista koskevat asiat, jotka sen puheenjohtaja tai jäsenvaltion edustaja saattaa sen käsiteltäviksi. Se arvioi muiden muassa

– kunkin jäsenvaltion täytäntöönpanotoimenpiteet komission raportin perusteella

– suojalausekkeen käytön

– toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava ilmoittaakseen toimijoille näiden tämän direktiivin mukaisista velvoitteista.

– Lisäksi ryhmä antaa lupalomakkeisiin liittyviä ohjeita.

5. Lisätiedot

5.1. Yksinkertaistaminen

Ehdotuksessa esitetään viranomaisten ja yksityisten toimijoiden hallintomenettelyjen yksinkertaistamista.

Ehdotuksella kevennetään kansallisten viranomaisten työtaakkaa vähentämällä lupahakemusten määrää.

Ehdotuksella kevennetään selvästi myös puolustusalan yritysten lupahakemuksiin liittyvää työtä.

5.2. Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen.

5.3. Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

2007/0279 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [6],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [7],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [8],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [9],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksessa määrätään, että on toteutettava sisämarkkinat, joille on ominaista, että tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavat esteet poistetaan jäsenvaltioiden väliltä, ja perustettava sellainen järjestelmä, jolla taataan, ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.

(2) Sisämarkkinoiden toteuttamista koskevia perustamissopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkiin vastiketta vastaan toimitettaviin tavaroihin ja palveluihin puolustukseen liittyvät tuotteen mukaan luettuina, mutta ne eivät estä jäsenvaltioita toteuttamasta tietyissä olosuhteissa ja yksittäisissä tapauksissa muita toimenpiteitä, jotka ne katsovat tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi.

(3) Jäsenvaltioiden laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä, jotka koskevat puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoa yhteisön sisällä, on eroavaisuuksia, jotka saattavat estää puolustukseen liittyvien tuotteitten vapaan liikkuvuuden ja vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(4) Jäsenvaltioiden lakien ja asetusten tavoitteisiin kuuluu yleensä ihmisoikeuksien, rauhan, turvallisuuden ja vakauden turvaaminen valvomalla ja rajoittamalla tiukasti puolustukseen liittyvien tuotteitten vientiä ja leviämistä kolmansiin maihin ja muihin jäsenvaltioihin.

(5) Tällaisia puolustukseen liittyvien tuotteitten liikkuvuutta yhteisön sisällä koskevia rajoituksia ei voida poistaa yleisesti soveltamalla suoraan perustamissopimuksessa vahvistettuja tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia periaatteita, koska nämä rajoitukset voivat olla tapauskohtaisesti perusteltuja perustamissopimuksen 30 tai 296 artiklan nojalla.

(6) Näitä jäsenvaltioiden lakeja ja asetuksia on siksi yhdenmukaistettava niin, että yksinkertaistetaan puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoja yhteisön sisällä, jotta taataan sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta.

(7) Kyseisten lakien ja asetusten yhdenmukaistamisella ei kuitenkaan pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden tarvetta noudattaa asiaan liittyvistä kansainvälisistä asesulkujärjestelmistä johtuvia velvollisuuksiaan, vientivalvontajärjestelyjen ja sopimusten noudattamista eikä myöskään jäsenvaltioiden vientipolitiikkaan liittyvää harkintavaltaa.

(8) Tätä direktiiviä ei pitäisi soveltaa sellaisiin puolustukseen liittyviin tuotteisiin, jotka ainoastaan kulkevat yhteisön alueen kautta, eli tuotteisiin, joille ei ole osoitettu muuta tulliselvitysmuotoa kuin ulkoinen passitusmenettely tai jotka ainoastaan sijoitetaan vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siten, ettei niistä tarvitse tehdä merkintää hyväksyttyyn varastokirjanpitoon.

(9) Tämän direktiivin soveltamisalaan tulisi kuulua kaikki yhteisessä puolustustarvikeluettelossa [10] lueteltuja tuotteita vastaavat puolustukseen liittyvät tuotteet mukaan luettuina alajärjestelmät, komponentit, varaosat, teknologian siirto, kunnossapito ja korjaus.

(10) Jäsenvaltioiden pitäisi voida soveltaa tätä direktiiviä myös sellaisiin puolustukseen liittyviin tuotteisiin, joita ei mainita tämän direktiivin liitteessä, jotta voitaisiin välttää kyseisten tuotteitten siirtoihin liittyvät vastaavat riskit ja kyseisten tuotteitten siirtoihin sovellettaisiin samoja sääntöjä.

(11) Jäsenvaltioiden lakeihin ja asetuksiin, joilla rajoitetaan puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoja, sisältyvät ihmisoikeuksien, rauhan, turvallisuuden ja vakauden turvaamisen tavoitteet edellyttävät, että yhteisön sisällä tapahtuviin näiden tuotteitten siirtoihin edellytetään edelleen alkuperäjäsenvaltion myöntämää lupaa ja määräjäsenvaltion antamia takeita.

(12) Kun otetaan huomioon tässä direktiivissä säädetyt kyseisten tavoitteitten turvaamista koskevat suojalausekkeet, jäsenvaltioilla ei enää olisi tarvetta ottaa käyttöön tai säilyttää muita rajoituksia näiden tavoitteitten saavuttamiseksi.

(13) Tämän direktiivin ei pitäisi rajoittaa sellaisten säännösten soveltamista, joita tarvitaan yleisen järjestyksen kuten kuljetusten turvallisuuden turvaamiseksi.

(14) Kaikkiin Euroopan yhteisön sisällä tapahtuviin puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoihin olisi vaadittava ennakkolupana sen jäsenvaltion, johon tuotteitten toimittaja on sijoittautunut, myöntämä tai julkaisema yleis-, koonti- tai yksittäissiirtolupa. Sisämarkkinaperiaatteiden mukaisesti luvan olisi oltava pätevä koko yhteisön alueella, eikä kuljetuksiin muiden jäsenvaltioiden kautta tai tuontiin muihin jäsenvaltioihin pitäisi tarvita enää muita lupia.

(15) Jäsenvaltioiden olisi määritettävä puolustukseen liittyville tuotteille tai puolustukseen liittyvien tuotteitten luokille sopivin lupatyyppi sekä kunkin siirtoluvan ehdot ottaen huomioon siirron sensitiivisyys.

(16) Jäsenvaltioiden olisi mahdollisimman pitkälle pidättäydyttävä asettamasta vientirajoituksia alajärjestelmille ja komponenteille ja hyväksyttävä vastaanottajilta käyttöä koskeva ilmoitus ottaen huomioon, missä määrin alajärjestelmät ja komponentit integroidaan vastaanottajan omiin tuotteisiin.

(17) Puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtojen helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi julkaistava kyseiset luvat asetuksella, jolla annetaan lupa kaikille yrityksille, jotka täyttävät kussakin yleisluvassa määritellyt ehdot.

(18) Puolustusvoimille toimitettavien puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoja varten olisi julkaistava yleislupa, jotta lisättäisiin selvästi kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden toimitusvarmuutta, jotka tekevät hankintansa yhteisön alueelta.

(19) Sertifioiduille eurooppalaisille puolustusalan yrityksille toimitettavien alajärjestelmien ja komponenttien siirtoja varten olisi julkaistava yleislupa, jotta tuettaisiin näiden yritysten yhteistyötä ja yhdentymistä etenkin edistämällä toimitusketjujen parasta mahdollista käyttöä ja mittakaavaetuja.

(20) Yhteistyöohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat julkaista yleisluvan muissa osallistujajäsenvaltioissa sijaitseville vastaanottajille suuntautuviin puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoihin, joita yhteistyöohjelman toteuttaminen edellyttää. Se parantaisi yhteistyöohjelmaan osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan.

(21) Jäsenvaltioiden tulisi voida myöntää yleislupia myös tapauksissa, joissa asianomaisten tuotteitten ja vastaanottajien luonne on sellainen, että ihmisoikeuksien, rauhan, turvallisuuden ja vakauden turvaamiseen kohdistuva riski on vähäinen.

(22) Silloin kuin yleislupaa ei voida julkaista, jäsenvaltioiden olisi pyynnöstä myönnettävä koontilupia yksittäisille yrityksille, paitsi jos pyyntö koskee vain yhtä siirtoa tai tuotteen ja vastaanottajan luonteen vuoksi on perusteltua myöntää yksittäislupa, jotta jäsenvaltiot voivat turvata keskeiset turvallisuusetunsa tai jotta noudatetaan asiaan liittyviä kansainvälisiä asesulkujärjestelmiä, vientivalvontajärjestelyjä tai sopimuksia.

(23) Yritysten olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille yleislupien käytöstä, jotta voidaan turvata ihmisoikeuksien, rauhan, turvallisuuden ja vakauden turvaamisen tavoitteet ja jotta puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoja voidaan valvoa demokraattisesti avoimen raportoinnin ansiosta.

(24) Jäsenvaltioille olisi jätettävä mahdollisuus määrittää yleis-, koonti- ja yksittäissiirtolupien ehdot riittävän joustavasti, jotta ne voivat jatkaa yhteistyötä olemassa olevissa vientilupiin sovellettavissa kansainvälisissä järjestelyissä. Koska päätös viennin sallimisesta kuuluu nyt ja sen pitäisi jatkossakin kuulua kunkin jäsenvaltion harkintavaltaan, tällaisen yhteistyön pitäisi aina perustua vientipolitiikan vapaaehtoiseen koordinoimiseen.

(25) Tätä direktiiviä sovellettaessa jäsenvaltioilla pitäisi edelleen olla oikeus jatkaa ja kehittää nykyistä hallitustenvälistä yhteistyötään, jota ne tekevät muiden muassa aiesopimuksen perusteella.

(26) Sen vastapainoksi, että puolustukseen liittyvien tuotteitten alkuperäjäsenvaltiossa tehtävästä etukäteisvalvonnasta siirrytään asteittain yleiseen jälkikäteisvalvontaan, olisi luotava edellytykset keskinäiselle luottamukselle ottamalla käyttöön takeet siitä, ettei puolustukseen liittyviä tuotteita viedä vientirajoitusten vastaisesti kolmansiin maihin.

(27) Lähentääkseen puolustukseen liittyvien tuotteiden vientiä kolmansiin maihin koskevan politiikkansa soveltamista jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä neuvoston 8 päivänä kesäkuuta 1998 hyväksymien Euroopan unionin puolustustarvikkeiden vientiä koskevien käytännesääntöjen muodostamissa puitteissa vapaaehtoisesti sovellettavien yhteisten perusteiden sekä epäämisilmoitus- ja neuvonpitojärjestelmän kautta.

(28) Tuotteitten toimittajien olisi ilmoitettava vastaanottajille mahdollisista siirtolupiin liittyvistä rajoituksista, jotta saadaan aikaan keskinäistä luottamusta vastaanottajan kykyyn noudattaa kyseisiä rajoituksia siirron jälkeen, etenkin kun kyse on kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä koskevasta pyynnöstä.

(29) Yritysten pitäisi voida päättää, riittävätkö ne edut, joita mahdollisuudesta vastaanottaa puolustukseen liittyviä tuotteita yleissiirtoluvan perusteella koituu, sertifiointipyynnön perustaksi. Yritysryhmän sisäisiin siirtoihin pitäisi voida käyttää yleissiirtolupaa, kun ryhmän jäsenet on sertifioitu sijoittautumisjäsenvaltioissaan.

(30) Sertifioinnissa on tarpeen käyttää yhteisiä perusteita, jotta voidaan luoda keskinäistä luottamusta etenkin vastaanottajien kykyyn noudattaa vientirajoituksia, jotka koskevat toisessa jäsenvaltiossa myönnetyllä siirtoluvalla vastaanotettuja puolustukseen liittyviä tuotteita.

(31) Siirrettyjen puolustukseen liittyvien tuotteitten vastaanottajien olisi keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi pidättäydyttävä kyseisten tuotteitten viennistä sikäli kuin siirtoluvassa on vientirajoituksia.

(32) Hakiessaan vientilupaa kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä varten yritysten olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ovatko ne noudattaneet niitä vientirajoituksia, jotka siirtoluvan myöntänyt jäsenvaltio on mahdollisesti liittänyt kyseisen puolustukseen liittyvän tuotteen siirtoon.

(33) Yritysten olisi esitettävä yhteisön ulkorajalla toimivaltaiselle tulliviranomaiselle näyttö vientiluvasta silloin, kun siirtoluvan perusteella saatu puolustukseen liittyvä tuote viedään kolmanteen maahan.

(34) Liitteessä oleva puolustukseen liittyvien tuotteitten luettelo olisi saatettava ajan tasalle Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon mukaisesti.

(35) Keskinäisen luottamuksen vaiheittaiseksi rakentamiseksi jäsenvaltioiden on tarpeen vahvistaa tehokkaita toimenpiteitä, joilla pystytään varmistamaan tämän direktiivin säännösten täytäntöönpano; kyse on etenkin säännöksistä, joiden mukaisesti yritysten on noudatettava yhteisiä sertifiointiperusteita sekä rajoituksia, jotka liittyvät siirrettyjen puolustukseen liittyvien tuotteitten jatkokäyttöön siirron jälkeen.

(36) Niissä tapauksissa, joissa alkuperäjäsenvaltiolla on perusteltu syy epäillä, noudattaisiko sertifioitu vastaanottaja sen myöntämään yleiseen siirtolupaan liitettyjä ehtoja, sen olisi paitsi ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle myös voitava väliaikaisesti keskeyttää myöntämiensä siirtolupien vaikutukset kyseisen yrityksen osalta, kun otetaan huomioon jäsenvaltion vastuu, joka liittyy ihmisoikeuksien, rauhan turvallisuuden ja vakauden turvaamiseen.

(37) Keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi pitäisi tämän direktiivin noudattamiseksi annettujen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista lykätä. Tällä tavoin voitaisiin ennen kyseisten säädösten ja määräysten soveltamista arvioida saavutettua edistymistä sellaisen raportin perusteella, jonka komissio laatii jäsenvaltioiden toteutetuista toimenpiteistä toimittamien tietojen pohjalta.

(38) Komission olisi säännöllisesti julkaistava tämän direktiivin täytäntöönpanosta raportti, johon voidaan tarvittaessa liittää säädösehdotuksia.

(39) Koska toteutettavan toimen tavoitteita eli sisämarkkinoiden toteuttamista ottamalla käyttöön kaikkia puolustukseen liittyviä tuotteita koskeva pakollinen lupajärjestelmä ei nykyisten lupamenettelyjen eroavaisuuksien ja siirtojen rajatylittävän luonteen vuoksi voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla vaan tavoitteeseen päästään paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen nojalla toimenpiteitä. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(40) Tämän direktiivin täytäntöönpanemisen edellyttämät toimenpiteet olisi toteutettava komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä sovellettavasta menettelystä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [11] mukaisesti.

(41) Komissiolle olisi siirrettävä erityisesti liitteen muuttamista koskevat valtuudet. Koska kyseiset toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I luku

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Kohde

1. Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoja koskevat säännöt ja menettelyt.

2. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden vientipolitiikkaan.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan puolustukseen liittyviin tuotteisiin.

2. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tämän direktiivin säännöksiä soveltuvin osin myös muihin kuin liitteessä lueteltuihin puolustukseen liittyviin tuotteisiin, joiden siirrot yhteisön sisällä aiheuttavat vastaavia riskejä, jotka liittyvät ihmisoikeuksien, rauhan, turvallisuuden ja vakauden turvaamiseen.

3. Jos jäsenvaltio hyödyntää 2 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on julkaistava luettelo kyseessä olevista tuotteista sekä ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

(1) ’puolustukseen liittyvällä tuotteella’ tarkoitetaan tuotetta, joka on erityisesti tarkoitettu sotilaskäyttöön ja joka on lueteltu liitteessä

(2) ’siirrolla’ tarkoitetaan puolustukseen liittyvän tuotteen siirtämistä toiseen jäsenvaltioon kaupallisen toimen yhteydessä

(3) ’toimittajalla’ tarkoitetaan yhteisöön sijoittautunutta oikeus- tai luonnollista henkilöä, joka oikeudellisesti vastaa siirrosta

(4) ’vastaanottajalla’ tarkoitetaan yhteisöön sijoittautunutta oikeus- tai luonnollista henkilöä, joka oikeudellisesti vastaa siirron vastaanottamisesta toisessa jäsenvaltiossa

(5) ’siirtoluvalla’ tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisen viranomaisen myöntämää lupaa, jonka nojalla tuottajat saavat siirtää puolustukseen liittyviä tuotteita vastaanottajalle toisessa jäsenvaltiossa

(6) ’vientiluvalla’ tarkoitetaan lupaa toimittaa puolustukseen liittyviä tuotteita vastaanottajalle missä tahansa kolmannessa maassa.

II luku

Siirtoluvat

4 artikla

Yleiset säännökset

1. Jäsenvaltioiden väliseen puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoon on saatava ennakolta lupa. Puolustukseen liittyvien tuotteitten kuljetukseen jäsenvaltioiden kautta tai niiden vientiin muihin jäsenvaltioihin ei vaadita muiden jäsenvaltioiden myöntämää lupaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten säännösten soveltamista, joita tarvitaan yleisen järjestyksen kuten kuljetusten turvallisuuden suojaamiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä alueelleen sijoittautuneille toimittajille yleis-, koonti- tai yksittäissiirtolupia.

3. Jäsenvaltioiden on valittava kyseessä oleviin puolustukseen liittyviin tuotteisiin tai tuoteluokkiin sovellettava lupatyyppi tämän artiklan ja 5, 6 ja 7 artiklan säännösten mukaisesti.

4. Jäsenvaltioiden on määritettävä siirtolupien ehdot ja etenkin mahdolliset rajoitukset, jotka koskevat puolustukseen liittyvien tuotteitten vientiä vastaanottajille kolmansissa maissa, ottaen huomioon siirrosta aiheutuvat riskit, jotka liittyvät ihmisoikeuksien, rauhan, turvallisuuden ja vakauden turvaamiseen. Jäsenvaltiot voivat jatkaa ja laajentaa käynnissä olevaa hallitustenvälistä yhteistyötään tämän direktiivin tavoitteitten saavuttamiseksi.

5. Jäsenvaltioiden on määritettävä alajärjestelmien ja komponenttien siirtolupien ehdot käyttäen perustana siirron sensitiivisyydestä seuraavien kriteerien mukaisesti tehtyä arviota:

a) alajärjestelmien ja komponenttien luonne suhteessa niihin tuotteisiin, joihin ne on tarkoitus sisällyttää, sekä suhteessa mihin tahansa sellaiseen lopullisen tuotteen käyttötarkoitukseen, joka voi aiheuttaa huolta

b) alajärjestelmien ja komponenttien merkitys suhteessa niihin tuotteisiin, joihin ne on tarkoitus sisällyttää.

6. Ellei jäsenvaltio katso, että alajärjestelmien tai komponenttien siirtoa on pidettävä sensitiivisenä, jäsenvaltion on pidättäydyttävä asettamasta kyseisten alajärjestelmien tai komponenttien viennille rajoituksia, jos vastaanottaja esittää käyttöä koskevan ilmoituksen, jossa hän vakuuttaa, että siirtoluvan kohteena olevat alajärjestelmät tai komponentit integroidaan vastaanottajan omiin tuotteisiin eikä niitä voida siirtää eteenpäin tai viedä sellaisenaan.

7. Jäsenvaltiot voivat milloin tahansa kumota myöntämänsä luvan tai rajoittaa sen käyttöä keskeisiin turvallisuusetuihinsa liittyvistä syistä.

8. Jäsenvaltioiden on määriteltävä siirtolupien vastaanottajat syrjimättömällä tavalla, ellei niiden keskeisten turvallisuusetujen turvaaminen muuta edellytä.

5 artikla

Yleiset siirtoluvat

1. Jäsenvaltioiden on julkaistava yleisiä siirtolupia, joilla niiden alueelle sijoittautuneille ja lupaan liittyvät ehdot täyttäville tuottajille myönnetään suoraan lupa toteuttaa useita useiden puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja yhdelle tai useammalle toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneitten vastaanottajien luokalle, ainakin seuraavissa tapauksissa:

a) vastaanottaja on osa jäsenvaltion puolustusvoimia

b) vastaanottaja on 9 artiklan mukaisesti sertifioitu yritys.

2. Jos jäsenvaltio osallistuu hallitustenväliseen yhteistyöohjelmaan, joka koskee yhden tai useamman puolustukseen liittyvän tuotteen kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä, sen on julkaistava yleislupia muissa osallistujajäsenvaltioissa sijaitseville vastaanottajille suuntautuviin siirtoihin, joita yhteistyöohjelman toteuttaminen edellyttää.

6 artikla

Koontisiirtoluvat

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä yksittäiselle toimittajalle hakemuksesta koontisiirtolupia, joilla annetaan lupa toteuttaa yksi tai useampi yhden tai useamman puolustukseen liittyvän tuotteen siirto yhdelle tai useammalle vastaanottajalle toisessa jäsenvaltiossa.

2. Jäsenvaltioiden on määritettävä kunkin koontisiirtoluvan osalta koontisiirtoluvan kattamat puolustukseen liittyvät tuotteet tai -tuoteluokat, hyväksytyt vastaanottajat tai vastaanottajaluokat sekä luvan voimassaolon kesto.

Koontisiirtoluvan on oltava voimassa vähintään kolme vuotta.

7 artikla

Yksittäissiirtoluvat

Jäsenvaltioiden on myönnettävä yksittäiselle toimittajalle hakemuksesta yksittäissiirtolupia, joilla annetaan lupa toteuttaa yksi puolustukseen liittyvien tuotteitten siirto yhdelle vastaanottajalle ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a) lupahakemus koskee vain yhtä siirtoa

b) se on tarpeen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen suojelemiseksi

c) se on tarpeen jäsenvaltion niiden velvoitteiden ja sitoumusten noudattamiseksi, jotka johtuvat asiaan liittyvistä kansainvälisistä asesulkujärjestelmistä, vientivalvontajärjestelyistä tai sopimuksista.

III luku

Tiedottaminen, sertifiointi ja vienti siirron jälkeen

8 artikla

Toimittajilta edellytettävät tiedot

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että puolustukseen liittyvien tuotteitten toimittajat ilmoittavat vastaanottajille siirtolupaan liittyvistä puolustukseen liittyvien tuotteitten vientiä koskevista ehdoista.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimittajat ilmoittavat toimivaltaisille viranomaisille aikeestaan käyttää yleissiirtolupaa ensimmäisen kerran.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimittajat pitävät toteuttamistaan siirroista yksityiskohtaista kirjanpitoa asianomaisessa jäsenvaltiossa vallitsevan käytännön mukaisesti. Kirjanpitoon on sisällytettävä kaupalliset asiakirjat, joissa on seuraavat tiedot:

a) puolustukseen liittyvän tuotteen kuvaus

b) puolustukseen liittyvän tuotteen määrä ja siirtopäivät

c) toimittajan ja vastaanottajan nimi ja osoite

d) puolustukseen liittyvien tuotteitten lopullinen käyttö ja loppukäyttäjä, jos nämä ovat tiedossa

e) näyttö siitä, että tiedot siirtolupaan liittyvästä vientirajoituksesta on toimitettu puolustukseen liittyvien tuotteitten vastaanottajalle.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu kirjanpito on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona siirto tapahtui. Se on pyynnöstä esitettävä toimittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

9 artikla

Sertifiointi

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset huolehtimaan alueelleen sijoittautuneiden vastaanottajien sertifioinnista.

2. Sertifioinnilla on vahvistettava erityisesti vastaanottajan kyky noudattaa niitä vientirajoituksia, jotka liittyvät toisen jäsenvaltion myöntämän siirtoluvan perusteella vastaanotettuihin puolustukseen liittyviin tuotteisiin; sertifiointi perustuu seuraaviin kriteereihin:

a) sertifioitavalla on todistettu kokemus ja kyvykkyys puolustukseen liittyvässä toiminnassa, jota ilmentävät erityisesti lupa harjoittaa puolustukseen liittyvien tuotteitten tuotantoa ja myyntiä sekä johtohenkilöstön kokeneisuus

b) sertifioitava harjoittaa asian kannalta merkityksellistä puolustukseen liittyviä tuotteita koskevaa teollista toimintaa yhteisössä, ja sillä on etenkin järjestelmien/alajärjestelmien integrointiin liittyvät valmiudet

c) sertifioitava on nimittänyt ylempää johtajistoa edustavan henkilön henkilökohtaisesti vastaamaan siirroista ja viennistä

d) yritys on antanut c alakohdassa tarkoitetun ylemmän johtajan allekirjoittaman kirjallisen sitoumuksen siitä, että yritys toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet huolehtiakseen, että kaikkia tietyn vastaanotetun komponentin tai tuotteen loppukäyttöä ja vientiä koskevia erityisiä ehtoja noudatetaan

e) yritys on antanut c alakohdassa tarkoitetun ylemmän johtajan allekirjoittaman kirjallisen sitoumuksen siitä, että se asianmukaisesti toimittaa toimivaltaisille viranomaisille yksilöidyt tiedot vastauksena tiedusteluihin, jotka koskevat kaikkien sellaisten tuotteitten loppukäyttäjiä tai loppukäyttöä, jotka yritys on vienyt, siirtänyt tai vastaanottanut toisen jäsenvaltion myöntämän luvan perusteella

f) yritys on antanut edellä c alakohdassa tarkoitetun ylemmän johtajan allekirjoituksella varustetun kuvauksen yrityksessä toteutettavasta sisäisestä vaatimustenmukaisuusohjelmasta tai vienninhallintajärjestelmästä.

Ensimmäisen kappaleen f alakohdassa tarkoitetussa kuvauksessa on annettava tiedot siirtojen ja viennin hallinnointiin osoitetuista organisatorisista, henkilöstö- ja teknisistä voimavaroista, yrityksen rakenteellisesta vastuuketjusta, sisäisen tarkastuksen menettelyistä, tiedotuksesta ja henkilöstön koulutuksesta, fyysisistä ja teknisistä turvajärjestelyistä sekä siirtojen ja vientitapahtumien kirjaamisesta ja jäljitettävyydestä.

3. Sertifikaateissa on esitettävä seuraavat tiedot:

a) sertifikaatin antava toimivaltainen viranomainen

b) vastaanottajan nimi ja osoite

c) lausuma siitä, että vastaanottaja täyttää 2 kohdassa tarkoitetut kriteerit

d) sertifikaatin antamispäivä ja voimassaoloaika.

Edellä d alakohdassa tarkoitettu sertifikaatin voimassaoloaika ei missään tapauksessa saa ylittää viittä vuotta.

4. Sertifikaatissa voidaan asettaa lisäehtoja seuraavista seikoista:

a) niiden tietojen toimittaminen, joita tarvitaan tarkistettaessa yhteisten kriteerien täyttymistä

b) sertifikaatin keskeyttäminen tai peruuttaminen.

5. Toimivaltaisten viranomaisten on säännöllisesti seurattava, että vastaanottaja täyttää 2 kohdassa tarkoitetut kriteerit sekä mahdolliset 4 kohdassa tarkoitetut sertifikaatteihin liitetyt ehdot.

6. Jäsenvaltioiden on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa annetut sertifikaatit.

7. Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee, ettei kyseisen jäsenvaltion alueelle sijoittautunut sertifikaatin haltija enää täytä 2 kohdassa tarkoitettuja kriteereitä tai mahdollisia 4 kohdassa tarkoitettuja ehtoja, sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua sertifikaatin peruuttaminen. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

8. Jäsenvaltioiden on julkaistava ja pidettävä ajan tasalla luetteloa sertifioiduista vastaanottajista ja ilmoitettava siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Komissio saattaa nämä tiedot julkisesti saataville verkkosivustollaan.

10 artikla

Vientirajoitukset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos puolustukseen liittyviä tuotteita on vastaanotettu vientirajoituksia sisältävän siirtoluvan perusteella, vientilupaa hakeva vastaanottaja vahvistaa toimivaltaisille viranomaisille noudattaneensa kyseisten rajoitusten ehtoja.

2. Jos aiottuun vientiin tarvitaan alkuperäjäsenvaltion suostumus mutta sitä ei ole saatu, jäsenvaltioiden on kuultava alkuperäjäsenvaltiota.

IV luku

Tulli- ja hallintoyhteistyö

11 artikla

Tulliyhteistyö

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että suorittaessaan puolustukseen liittyvien tuotteitten vientimuodollisuuksia vienti-ilmoituksen käsittelevässä tullitoimipaikassa viejä osoittaa, että vientiin on saatu tarvittava lupa.

2. Rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 2913/92 [12] soveltamista on jäsenvaltiolla lisäksi oikeus keskeyttää enintään 30 päiväksi sellaisten puolustukseen liittyvien tuotteitten, jotka on vastaanotettu siirtoluvalla toisesta jäsenvaltiosta ja sisällytetty toiseen puolustukseen liittyvään tuotteeseen, vienti alueeltaan tai tarvittaessa muutoin estää tällaisten tuotteitten vienti yhteisöstä alueeltaan, jos se katsoo, että

a) vientilupaa myönnettäessä ei ole otettu huomioon merkittäviä tietoja vientirajoituksista, jotka koskevat siirtoluvan piiriin kuuluvien puolustukseen liittyvien tuotteiden vientiä kolmansiin maihin

b) olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet vientiluvan myöntämisen jälkeen.

3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että puolustukseen liittyvien tuotteitten vientiä varten tarvittavat tullimuodollisuudet voidaan suorittaa vain tietyissä tullitoimipaikoissa.

4. Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät 3 kohdan mukaista mahdollisuutta, on ilmoitettava komissiolle tarkoitukseen määrätyt tullitoimipaikat. Komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

12 artikla

Tiedonvaihto

Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet suoran yhteistyön ja tiedonvaihdon järjestämiseksi toimivaltaisten viranomaisten kesken.

V luku

Puolustukseen liittyvien tuotteitten luettelon saattaminen ajan tasalle

13 artikla

Liitteen mukauttaminen

1. Komissio saattaa liitteessä vahvistetun puolustukseen liittyvien tuotteitten luettelon ajan tasalle Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon mukaisesti.

2. Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, päätetään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

14 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

VI luku

Loppusäännökset

15 artikla

Suojatoimenpiteet

1. Jos luvan myöntävä jäsenvaltio katsoo, että olemassa on vakava vaara, että jokin sertifioitu vastaanottaja toisessa vastaanottavassa jäsenvaltiossa ei noudata jotakin yleiseen siirtolupaan liitettyä ehtoa, sen on ilmoitettava asiasta kyseiselle toiselle jäsenvaltiolle ja pyydettävä sitä arvioimaan tilanne.

2. Jos jäsenvaltiolla on edelleen syytä epäilyyn, se voi väliaikaisesti keskeyttää yleisestä siirtoluvastaan johtuvat vaikutukset tällaisten yritysten osalta. Jäsenvaltion on ilmoitettava suojatoimenpiteen perusteluista muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Suojatoimenpiteen toteuttanut jäsenvaltio voi päättää lopettaa suojatoimenpiteen soveltamisen, jos se ei pidä sitä enää perusteltuna.

16 artikla

Raportit

1. Komissio laatii viimeistään [12 kuukauden kuluttua päivämäärästä, johon mennessä tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] raportin toimenpiteistä, jotka jäsenvaltiot ovat toteuttaneet saattaakseen tämän direktiivin ja erityisesti sen 9–12 ja 15 artiklan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti, ensimmäisen kerran viimeistään [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] raportin direktiivin toimivuudesta ja sen vaikutuksista Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehitykseen ja liittää raporttiin tarvittaessa säädösehdotuksen.

17 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [18 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Niiden on sovellettava kyseisiä säännöksiä [36 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

19 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[…] […]

LIITE

Puolustukseen liittyvien tuotteitten luettelo

ML1 Seuraavat rihlattomat aseet, joiden kaliiperi on alle 20 mm, muut aseet ja automaattiaseet, joiden kaliiperi on 12,7 mm (0,50 tuumaa) tai vähemmän ja niihin liittyvät lisävarusteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a. Kiväärit, karbiinit, revolverit, pistoolit, konepistoolit ja konekiväärit:

Huomautus ML1.a kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi seuraavia tuotteita:

1. Musketit, kiväärit ja karbiinit, jotka on valmistettu ennen vuotta 1938,

2. Sellaisten muskettien, kiväärien ja karbiinien jäljennökset, joiden alkuperäiskappaleet on valmistettu ennen vuotta 1890,

3. Revolverit, pistoolit ja konekiväärit, jotka on valmistettu ennen vuotta 1890, sekä niiden jäljennökset,

b. Seuraavat rihlattomat aseet:

1. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut rihlattomat aseet,

2. Seuraavat muut rihlattomat aseet:

a. Täysautomaattiset,

b. Puoliautomaattiset tai pumpputoimiset,

c. Aseet, joissa käytetään hylsyttömiä ampumatarvikkeita,

d. Äänenvaimentimet, erityiset asejalustat, lippaat, aseiden tähtäimet ja suuliekinsammuttimet ML1.a, ML1.b ja ML1.c kohdassa tarkoitettuihin aseisiin.

Huomautus 1 ML1 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi metsästys- ja urheilutarkoituksiin käytettäviä rihlattomia aseita. Kyseiset aseet eivät saa olla erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja eivätkä täysautomaattisia.

Huomautus 2 ML1 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi ampuma-aseita, jotka on suunniteltu erityisesti harjoitusampumatarvikkeita varten ja joilla ei voida ampua valvottuja ampumatarvikkeita.

Huomautus 3 ML1 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi aseita, joissa käytetään reunasytytteisiä hylsyllisiä ampumatarvikkeita ja jotka eivät ole täysautomaattisia.

Huomautus 4 ML1.d kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi aseiden tähtäimiä, joissa ei ole elektronista kuvankäsittelyä ja joissa on enintään nelinkertainen suurennuskyky, edellyttäen että niitä ei ole erityisesti suunniteltu eikä muunnettu sotilaskäyttöön.

ML2 Seuraavat rihlattomat aseet, joiden kaliiperi on 20 mm tai enemmän, muut aseet tai aseistus, joiden kaliiperi on enemmän kuin 12,7 mm (0,50 tuumaa), heittimet ja lisälaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a. Tykit, haupitsit, kanuunat, kranaatinheittimet, panssarintorjunta-aseet, heittimet, sotilasliekinheittimet, kiväärit, singot, rihlattomat aseet ja niihin tarkoitetut häivetekniikkalaitteet,

Huomautus 1 ML2.a kohtaan sisältyvät injektorit, mittalaitteet, varastosäiliöt ja muut komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäviksi ML2.a kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden nestemäisten ajopanosten kanssa.

Huomautus 2 ML2.a kohdassa ei aseteta valvonnan alaisiksi seuraavia aseita:

1. Ennen vuotta 1938 valmistetut musketit, kiväärit ja karbiinit

2. Ennen vuotta 1890 valmistettujen muskettien, kiväärien ja karbiinien jäljennökset

b. Sotilaalliset savu-, kaasu- ja pyrotekniset heittimet sekä savun ja kaasun muodostajat.

Huomautus ML2.b kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi valopistooleja.

c. Aseiden tähtäimet.

ML3 Seuraavat ampumatarvikkeet ja sytyttimen asetuslaitteet sekä erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

a. Ampumatarvikkeet ML1, ML2 ja ML12 kohdassa tarkoitettuja aseita varten.

b. ML3.a kohdassa tarkoitettuja ampumatarvikkeita varten erityisesti suunnitellut sytytinlaitteet.

Huomautus 1 Erityisesti suunniteltuihin komponentteihin sisältyvät:

a. Metalliset tai muoviset komponentit kuten esimerkiksi nallin alasimet, hylsykupit, vyönivelet, johtorenkaat ja ampumatarvikkeiden metalliosat;

b. Varmistus ja viritinlaitteet, sytyttimet, sensorit ja laukaisulaitteet;

c. Virtalähteet, jotka aiheuttavat voimakkaan kertatoimintotehon;

d. Räjähteiden palavat hylsyt;

e. Tytärammukset, mukaan lukien pienoispommit, pienoisammukset ja maaliin hakeutuvat ammukset.

Huomautus 2 ML3.a kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi ilman luotia olevia ryppysuupaukkupatruunoita (tähtiniippaus) eikä latausharjoituspatruunoita, joissa on rei’itetty panoskammio.

Huomautus 3 ML3.a kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi patruunoita, jotka on erityisesti suunniteltu johonkin seuraavista tarkoituksista:

a. merkinantoon;

b. lintujen pelotteluun; tai

c. kaasuliekkien sytyttämiseen öljylähteillä.

ML4 Seuraavat erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut pommit, torpedot, raketit, ohjukset, muut räjähteet ja panokset ja niihin liittyvät varusteet ja lisälaitteet sekä erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

Huomautus Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11, huomautus 7.

a. Pommit, torpedot, kranaatit, savuammukset, raketit, miinat, ohjukset, syvyyspommit, raivauspanokset, -laitteet ja -pakkaukset, ”pyrotekniset” laitteet, patruunat ja harjoitustarvikkeet (eli laitteet, joilla simuloidaan näiden tuotteiden ominaisuuksia),

Huomautus ML4.a kohtaan sisältyvät:

1. Savukäsikranaatit, palopommit ja räjähteet,

2. Ohjusten rakettien suuttimet ja ilmakehään palaamaan tarkoitettujen alusten kärkikartiot.

b. Varustus, joka on erityisesti suunniteltu ML4.a kohdassa tarkoitettujen tuotteiden käsittelyä, valvontaa, virittämistä, aikautusta, laukaisua, asettamista, raivausta, purkamista, harhautusta, häirintää, räjäyttämistä tai havaitsemista varten.

Huomautus ML4.b kohtaan sisältyvät:

1. Siirrettävät kaasun nesteytyslaitteet, joilla voidaan tuottaa päivässä 1 000 kiloa tai enemmän nestemäisessä muodossa olevaa kaasua,

2. Kelluva sähköä johtava kaapeli, jota voidaan käyttää magneettimiinojen etsintään.

Tekninen huomautus

Kädessä pidettävien laitteiden, jotka on suunniteltu vain metalliesineiden havaitsemiseen ja joilla ei voi erottaa toisistaan miinoja ja muita metalliesineitä, ei katsota olevan erityisesti suunniteltuja havaitsemaan ML4.a kohdassa tarkoitettuja tuotteita.

ML5 Seuraavat erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tulenjohto-, sekä niihin liittyvät hälytys- ja varoituslaitteet sekä niihin liittyvät järjestelmät, testaus-, suuntaus- ja vastatoimintavarusteet, sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja lisälaitteet:

a. Aseiden tähtäimet, pommituslaskimet, aseiden suuntausvarusteet ja aseiden hallintajärjestelmät,

b. Maalinmääritys-, osoitus-, etäisyydenmittaus-, valvonta- ja seurantajärjestelmät; havaitsemis-, tiedonkoostamis-, tunnistamis- ja identifiointilaitteet; ja sensoritiedon käsittelyjärjestelmät,

c. Vastatoimintavarusteet ML5.a ja ML5.b kohdassa tarkoitettuja tuotteita varten,

d. Kenttätestaus- tai suuntauslaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu ML5.a tai ML5.b kohdassa tarkoitettuja tuotteita varten.

ML6 Seuraavat maakulkuneuvot ja komponentit:

Huomautus Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11, huomautus 7.

a. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut maakulkuneuvot ja niiden komponentit.

Tekninen huomautus

ML6.a kohdassa termi ”maakulkuneuvot” sisältää perävaunut.

b. Kaikki pyöräajoneuvot, joita voidaan käyttää maastossa ja jotka on valmistettu tai varustettu käyttäen materiaaleja, joilla aikaansaadaan tasoa III (NIJ-standardi 0108.01, syyskuu 1985, tai vertailukelpoinen kansallinen standardi) vastaava tai parempi ballistinen suojaus.

Huomautus Katso myös ML13.a.

Huomautus 1 ML6.a kohtaan sisältyvät:

a. Panssarivaunut ja muut aseistetut sotilasajoneuvot sekä sotilasajoneuvot, jotka on varustettu asealustoilla tai miinoituslaitteistoilla tai ML4 kohdassa tarkoitettujen puolustusvälineiden laukaisuun tarkoitetuilla laitteistoilla;

b. Panssaroidut ajoneuvot;

c. Amfibioajoneuvot ja syvän kahlauskyvyn omaavat ajoneuvot;

d. Korjaamoajoneuvot ja ajoneuvot ampumatarvikkeiden tai asejärjestelmien hinaamiseksi tai kuljettamiseksi ja niihin liittyvä kuormankäsittelyvälineistö.

Huomautus 2 ML6.a kohdassa tarkoitetun ajoneuvon muuntaminen sotilaskäyttöön edellyttää rakenteellista, sähköistä tai mekaanista muutosta, jossa käytetään yhtä tai useampaa erityisesti suunniteltua sotilaallista komponenttia. Kyseisiin komponentteihin sisältyvät:

a. Ilmaulkorenkaat, jotka on erityisesti suunniteltu luodinkestäviksi tai toimimaan ilmattomina;

b. Renkaan täyttöpaineen säätöjärjestelmät, joita käytetään liikkuvan ajoneuvon sisältä;

c. Tärkeiden osien (esimerkiksi polttoainesäiliöiden ja ajoneuvon ohjaamojen) panssarisuojaus;

d. Aseiden erityisvahvistukset tai -alustat;

e. Varavalaistus.

Huomautus 3 ML6 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi panssaroituja tai ballistisesti suojattuja siviili-ajoneuvoja tai kuorma-autoja, jotka on suunniteltu tai muunnettu rahan tai arvoesineiden kuljetukseen.

ML7 Seuraavat myrkylliset kemialliset tai biologiset aineet, ”mellakantorjunta-aineet”, radioaktiiviset aineet, niihin liittyvät varusteet, komponentit ja materiaalit:

a. Biologiset ja radioaktiiviset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”, tuottamaan ihmis- ja eläin-tappioita, vahingoittamaan varustusta, satoa tai ympäristöä;

b. Seuraavat kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet:

1. Kemiallisen sodankäynnin hermomyrkyt:

a. O-alkyyli (C10 tai vähemmän sisältäen sykloalkyylin)alkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonofluoridaatit, kuten:

sariini (GB):O-isopropyylimetyylifosfonofluoridaatti (CAS 107–44–8), sekä

somaani (GD):O-pinakolyylimetyylifosfonofluoridaatti (CAS 96–64–0),

b. O-alkyyli (C10 tai vähemmän sisältäen sykloalkyylin)(N,N)-dialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosforoamidosyanidaatit, kuten:

tabuuni (GA):O-etyyli(N,N)-dimetyyli-fosforoamidosyanidaatti (CAS 77–81–6),

c. O-alkyyli (H tai C10 tai vähemmän, sisältäen sykloalkyylin) S-2-(N,N)-dialkyyli-(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)-aminoetyylialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonotiolaatit tai vastaavat alkyloidut tai protonoidut suolat, kuten:

VX: O-etyyli-S-2-(N,N) -diisopropyyliaminoetyylimetyylifosfonotiolaatti (CAS 50782-69–9);

2. Kemiallisen sodankäynnin syövyttävät aineet:

a. Rikkisinappikaasut, kuten:

1. 2-kloorietyylikloorimetyylisulfidi (CAS 2625–76–5),

2. bis(2-kloorietyyli)sulfidi (CAS 505–60–2),

3. bis(2-kloorietyylitio)metaani (CAS 63869–13–6),

4. 1,2-bis(2-kloorietyylitio)etaani (CAS 3563–36–8),

5. 1,3-bis(2-kloorietyylitio)-n-propaani (CAS 63905–10–2),

6. 1,4-bis(2-kloorietyylitio)-n-butaani (CAS 142868–93–7),

7. 1,5-bis(2-kloorietyylitio)-n-pentaani (CAS 142868–94–8),

8. bis(2-kloorietyylitiometyyli)eetteri (CAS 63918–90–1),

9. bis(2-kloorietyylitioetyyli)eetteri (CAS 63918–89–8),

b. Levisiitit, kuten:

1. 2-kloorivinyylidiklooriarsiini (CAS 541–25–3),

2. tris(2-kloorivinyyli)arsiini (CAS 40334–70–1),

3. bis(2-kloorivinyyli)klooriarsiini (CAS 40334–69–8),

c. Typpisinappikaasut, kuten:

1. HN1: bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini (CAS 538–07–8),

2. HN2: bis(2-kloorietyyli)metyyliamiini (CAS 51–75–2),

3. HN3: tris(2-kloorietyyli)amiini (CAS 555–77–1);

3. Kemiallisen sodankäynnin lamauttavat aineet, kuten:

a. 3-kinuklidinyylibentsilaatti (BZ) (CAS 6581–06–2);

4. Kemiallisen sodankäynnin kasvintuhoaineet, kuten:

a. Butyyli-2-kloori-4-fluorifenoksiasetaatti (LNF),

b. 2,4,5-trikloorifenoksietikkahappo sekoitettuna 2,4-dikloorifenoksietikkahappoon (Agent Orange).

c. Seuraavat kemiallisten taisteluaineiden binäärilähtöaineet ja avainlähtöaineet:

1. Alkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonyylidifluoridit, esimerkiksi:

DF: metyylifosfonyylidifluoridi (CAS 676–99–3),

2. O-alkyyli(H tai C10 tai vähemmän, sisältäen sykloalkyylin)-O-2-(N,N)-dialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)-aminoetyylialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfoniitit tai vastaavat alkyloidut tai protonoidut suolat, kuten:

QL: O-etyyli-O-2-(N,N)di-isopropyyliaminoetyylimetyylifosfoniitti (CAS 57856–11–8),

3. Kloorisariini: O-isopropyylimetyylifosfonokloridaatti (CAS 1445–76–7),

4. Kloorisomaani: O-pinakolyylimetyylifosfonokloridaatti (CAS 7040–57–5),

d. Seuraavat ”mellakantorjunta-aineet” ja niiden aktiiviset ainesosat ja yhdistelmät:

1. α-Bromibentseeniasetonitriili (bromibentsyylisyanidi) (CA) (CAS 5798–79–8),

2. [(2-kloorifenyyli)metyleeni)] propaanidinitriili, o-klooribentsaalimalononitriili (CS) (CAS 2698–41–1),

3. 2-kloori-1-fenyylietanoni, fenasyylikloridi (ω-klooriasetofenoni) (CN) (CAS 532 27–4),

4. Dibentso(b,f)-1,4-oksatsepiini (CR) (CAS 257–07–8),

5. 10-kloori-5,10-dihydrofenarsatsiini (fenarsatsiinikloridi) (adamsiitti) (DM) (CAS 578–94–9)

6. N-nonanoyylimorfoliini (MPA) (CAS 5299–64–9)

Huomautus 1 ML7.d kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi henkilökohtaiseen itsepuolustukseen tarkoitettuja yksittäispakattuja ”mellakantorjunta-aineita”.

Huomautus 2 ML7.d kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi aktiivisia kemiallisia ainesosia ja niiden yhdistelmiä, jotka on eritelty ja pakattu elintarvikkeiden tuotantoa tai lääkinnällisiä tarkoituksia varten.

e. Varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön levittämään jotakin seuraavista aineista, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1. Aineet, jotka on määritelty ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa, tai

2. Kemialliset taisteluaineet, jotka koostuvat ML7.c kohdassa tarkoitetuista lähtöaineista.

f. Seuraavat suoja- ja puhdistamisvarusteet, niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit sekä erityisesti suunnitellut kemialliset seokset:

1. Varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa tarkoitettuja aineita vastaan ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit,

2. Varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön ML7.a tai ML7.b kohdassa tarkoitetuilla aineilla saastuneiden esineiden puhdistamiseen, ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit,

3. Kemialliset seokset, jotka on erityisesti kehitetty/suunniteltu ML7.a tai ML7.b kohdassa tarkoitetuilla aineilla saastuneiden esineiden puhdistamiseen,

Huomautus ML7.f.1 kohtaan sisältyvät:

a. ydinsäteily-, biologista tai kemiallista suodatusta varten erityisesti suunnitellut tai muunnetut ilmastointiyksiköt,

b. suoja-asut.

Huomautus Siviilikäyttöön tarkoitettujen kaasunaamareiden sekä suoja- ja puhdistamisvarusteiden osalta katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A004.

g. Varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa tarkoitettujen aineiden havaitsemiseen tai tunnistamiseen, ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit,

Huomautus ML7.g kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi henkilökohtaisia säteilyannosmittareita.

Huomautus Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A004.

h. ”Biopolymeerit”, jotka on erityisesti suunniteltu tai tuotettu havaitsemaan ja tunnistamaan ML7.b kohdassa tarkoitettuja kemiallisia taisteluaineita, ja erityissoluviljelmät, joita käytetään niiden tuottamiseen,

i. Seuraavat ”biokatalyytit” kemiallisten taisteluaineiden puhdistamiseen ja hajottamiseen ja siihen tarkoitukseen soveltuvat biologiset järjestelmät:

1. ”Biokatalyytit”, jotka on erityisesti suunniteltu puhdistamaan ja hajottamaan ML7.b kohdassa tarkoitettuja kemiallisia taisteluaineita ja jotka on tuotettu laboratorio-olosuhteissa tai biologisten järjestelmien geenimanipuloinnilla, sekä

2. Seuraavat biologiset järjestelmät: ”ekspressiovektorit”, virukset ja soluviljelmät, jotka sisältävät geneettistä informaatiota erityisesti ML7.i.1 kohdassa tarkoitettujen ”biokatalyyttien” tuotantoon,

Huomautus 1 ML7.b ja ML7.d kohdassa ei saateta valvonnan alaiseksi seuraavia:

a. Kloorisyanidi (CAS 506–77–4). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.5,

b. Syaanivetyhappo (CAS 74–90–8),

c. Kloori (CAS 7782–50–5),

d. Karbonyylikloridi (fosgeeni) (CAS 75–44–5). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.4,

e. Difosgeeni (trikloorimetyyli-kloroformaatti) (CAS 503–38–8),

f. Poistettu,

g. Ksylyylibromidi, orto-: (CAS 89–92–9), meta-: (CAS 620–13–3), para-: (CAS 104–81–4),

h. Bentsyylibromidi (CAS 100–39–0),

i. Bentsyylijodidi (CAS 620–05–3),

j. Bromiasetoni (CAS 598–31–2),

k. Syaanibromidi (CAS 506–68–3),

l. Bromimetyylietyyliketoni (CAS 816–40–0),

m. Klooriasetoni (CAS 78–95–5),

n. Etyylijodiasetaatti (CAS 623–48–3),

o. Jodiasetoni (CAS 3019–04–3),

p. Klooripikriini (CAS 76–06–2). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.7.

Huomautus 2 ML7.h ja ML7.i.2 kohdassa luetellut soluviljelmät ja biologiset järjestelmät ovat yksinomaisia eikä kyseisissä kohdissa aseteta valvonnan alaiseksi soluja tai biologisia järjestelmiä, jotka on tarkoitettu siviilikäyttöön esimerkiksi maataloudessa, lääketeollisuudessa, lääketieteessä, eläinlääketieteessä, ympäristöalalla, jätehuollossa tai elintarviketeollisuudessa.

ML8 Seuraavat ”energeettiset aineet” sekä niihin liittyvät aineet:

Huomautus Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C011.

Tekniset huomautukset

1. Tässä kohdassa seoksella tarkoitetaan kahden tai useamman aineen koostumusta, jossa on vähintään yhtä ML8 kohdan alakohdissa luetteloitua ainetta.

2. Kaikki ML8 kohdan alakohdissa luetteloidut aineet on asetettu valvonnan alaiseksi tällä luettelolla, vaikka niitä käytettäisiin muuhun kuin luettelossa mainittuun tarkoitukseen. (esim. TAGN:ää käytetään pääasiassa räjähteenä, mutta sitä voidaan käyttää myös joko polttoaineena tai hapettajana.)

a. Seuraavat ”räjähteet” ja niiden seokset:

1. ADNBF (aminodinitrobentsofuroksaani tai 7-amino-4,6-dinitrobentsofuratsaani-1-oksidi) (CAS 97096–78–1),

2. BNCP (cis-bis(5-nitrotetratsolaatto)tetra-amiinikobaltti(III)perkloraatti) (CAS 117412–28–9),

3. CL-14 (diaminodinitrobentsofuroksaani tai 5,7-diamino-4,6-dinitrobentsofuratsaani-1-oksidi) (CAS 117907–74–1),

4. CL-20 (HNIW tai heksanitroheksa-atsaisowurzitaani) (CAS 135285-90-4); CL-20:n klatraatit (katso myös ML8.g.3 ja g.4 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta),

5. CP (2-(5-syanotetratsolaatto)penta-amiinikobaltti(III)perkloraatti) (CAS 70247-32-4),

6. DADE (l,l-diamino-2,2-dinitroetyleeni, FOX7),

7. DATB (diaminotrinitrobentseeni) (CAS 1630-08-6),

8. DDFP (1,4-dinitrodifuratsanopiperatsiini),

9. DDPO (2,6-diamino-3,5-dinitropyratsiini-l-oksidi, PZO) (CAS 194486-77-6),

10. DIPAM (3,3’-diamino-2,2’,4,4’,6,6’-heksanitrobifenyyli tai dipikramidi) (CAS 17215-44-0);

11. DNGU (DINGU tai dinitroglykoluriili) (CAS 55510-04-8),

12. Seuraavat furatsaanit:

a. DAAOF (diaminoatsoksifuratsaani),

b. DAAzF (diaminoatsofuratsaani) (CAS 78644-90-3),

13. HMX ja sen johdannaiset (katso myös ML8.g.5 sen ”lähtöaineiden” osalta), seuraavasti:

a. HMX (syklotetrametyleenitetranitramiini; oktahydro-l,3,5,7-tetranitro-l,3,5,7-tetratsiini; l,3,5,7-tetranitro-l,3,5,7-tetra-atsa-syklo-oktaani; oktogeeni) (CAS 2691-41-0),

b. HMX:n difluoroaminoidut analogit,

c. K-55 (2,4,6,8-tetranitro-2,4,6,8-tetra-atsabisyklo[3,3,0]-oktanoni-3, tetranitrosemiglykouriili tai ketobisyklinen HMX) (CAS 130256-72-3),

14. HNAD (heksanitroadamantaani) (CAS 143850-71-9),

15. HNS (heksanitrostilbeeni) (CAS 20062-22-0),

16. Seuraavat imidatsolit:

a. BNNII (oktahydro-2,5-bis(nitroimino)imidatso [4,5-d]imidatsoli),

b. DNI (2,4-dinitroimidatsoli) (CAS 5213-49-0),

c. FDIA (l-fluoro-2,4-dinitroimidatsoli),

d. NTDNIA (N-(2-nitrotriatsolo)-2,4-dinitroimidatsoli),

e. PTIA (l-pikryyli-2,4,5-trinitroimidatsoli),

17. NTNMH (l-(2-nitrotriatsolo)-2-dinitrometyleenihydratsiini);

18. ΝΤΟ (ONTA tai 3-nitro-l,2,4-triatsoli-5-oni) (CAS 932-64-9),

19. Polynitrokubaanit, joissa on enemmän kuin neljä nitroryhmää,

20. PYX (2,6-bis(pikryyliamino)-3,5-dinitropyridiini) (CAS 38082–89–2),

21. RDX ja sen johdannaiset seuraavasti:

a. RDX (syklotrimetyleenitrinitramiini; sykloniitti; T4; heksahydro-1,3,5-trinitro-1,3,5-triat-siini; 1,3,5-trinitro-1,3,5-triatsa-sykloheksaani, heksogeeni) (CAS 121–82–4),

b. Keto-RDX (K-6 tai 2,4,6-trinitro-2,4,6-triatsasykloheksanoni) (CAS 115029–35–1),

22. TAGN (triaminoguanidiinitraatti) (CAS 4000–16–2),

23. TATB (triaminotrinitrobentseeni) (CAS 3058–38–6), (katso myös ML8.g.7 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta),

24. TEDDZ (3,3,7,7-tetrabis(difluoriamiini) oktahydro-1,5-dinitro-1,5-diatsosiini),

25. Seuraavat tetratsolit:

a. NTAT (nitrotriatsoliaminotetratsoli);

b. NTNT (1-N-(2-nitrotriatsolo)-4-nitrotetratsoli),

26. Tetryyli (trinitrofenyylimetyylinitramiini) (CAS 479–45–8),

27. TNAD (1,4,5,8-tetranitro-1,4,5,8-tetra-atsadekaliini) (CAS 135877–16–6) (katso myös ML8.g.6 sen ”lähtöaineiden” osalta),

28. TNAZ (1,3,3-trinitroasetidiini) (CAS 97645–24–4) (katso myös ML8.g.2 sen ”lähtöaineiden” osalta),

29. TNGU (SORGUYL tai tetranitroglykoluriili) (CAS 55510–03–7),

30. TNP (1,4,5,8-tetranitro-pyridatsino[4,5-d]pyridatsiini) (CAS 229176–04–9),

31. Seuraavat triatsiinit:

a. DNAM (2-oksi-4,6-dinitroamino-s-triatsiini) (CAS 19899–80–0),

b. NNHT (2-nitroimino-5-nitro-heksahydro-1,3,5-triatsiini) (CAS 130400–13–4),

32. Seuraavat triatsolit:

a. 5-atsido-2-nitrotriatsoli,

b. ADHTDN (4-amino-3,5-dihydratsino-1,2,4-triatsolidinitramidi) (CAS 1614–08–0),

c. ADNT (1-amino-3,5-dinitro-1,2,4-triatsoli),

d. BDNTA ([bis-dinitrotriatsoli]amiini),

e. DBT (3,3-dinitro-5,5-bi-1,2,4-triatsoli) (CAS 30003–46–4),

f. DNBT (dinitrobistriatsoli) (CAS 70890–46–9),

g. NTDNA (2-nitrotriatsoli-5-dinitramidi) (CAS 75393–84–9),

h. NTDNT (1-N-(2-nitrotriatsolo)-3,5-dinitrotriatsoli),

i. PDNT (1-pikryyli-3,5-dinitrotriatsoli),

j. TACOT (tetranitrobentsotriatsolobentsotriatsoli) (CAS 25243–36–1),

33. Räjähde, jota ei ole mainittu muualla ML8.a kohdassa ja jonka räjähdysnopeus suurimmalla tiheydellä on yli 8 700 m/s tai jonka räjähdyspaine on yli 34 GPa (340 kbar),

34. Muut orgaaniset räjähteet, joita ei ole mainittu muualla ML8.a kohdassa ja jotka voivat tuottaa vähintään 25 GPa:n (250 kbar) räjähdyspaineen, joka pysyy stabiilina 523 K (250 °C) asteen tai sitä korkeammassa lämpötilassa vähintään viiden minuutin ajan.

b. Seuraavat ”ajoaineet”:

1. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) luokkaan 1.1 kuuluva, kiinteä ”ajoaine”, jonka teoreettinen ominaisimpulssi (standardiolosuhteissa) on yli 250 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloimattomat koostumukset, tai yli 270 sekuntia, kun kyseessä ovat aluminoidut koostumukset,

2. YK:n luokkaan 1.3 kuuluva kiinteä ”ajoaine”, jonka teoreettinen ominaisimpulssi (standardi-olosuhteissa) on yli 230 sekuntia, kun kyseessä ovat halogenoimattomat koostumukset, yli 250 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloimattomat koostumukset, ja yli 266 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloidut koostumukset,

3. ”Ajoaineet”, joiden voimavakio on yli 1 200 kJ/kg,

4. ”Ajoaineet”, jotka voivat pitää yllä jatkuvaa yli 38 mm/s:n lineaarista palamistasoa 6,89 MPa:n (68,9 bar) paineen ja 294 K:n (21 °C) lämpötilan standardiolosuhteissa (mitattuna inhiboidusta yksittäissäikeestä),

5. Valetut kaksiperustaiset elastomeeri (EMCDB) -”ajoaineet”, joiden laajentuma maksimipaineessa on yli 5 % 233 K:n (–40 °C) lämpötilassa,

6. ML8.a kohdassa luetteloituja aineita sisältävä ”ajoaine”.

c. Seuraavat ”pyrotekniset aineet”, polttoaineet ja niihin liittyvät aineet sekä niiden seokset:

1. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut lentopolttoaineet,

2. Alaani (alumiinihydridi) (CAS 7784–21–6),

3. Karboraanit; dekarboraani (CAS 17702–41–9); pentaboraanit (CAS 19624–22–7 ja 18433–84–6) ja niiden johdannaiset,

4. Hydratsiini ja sen johdannaiset seuraavasti (katso myös ML8.d.8 ja d.9 kohta hapettavien hydratsiinijohdannaisten osalta):

a. Hydratsiini (CAS 302–01–2) 70 prosentin tai sitä korkeampina pitoisuuksina,

b. Monometyylihydratsiini (CAS 60–34–4),

c. Symmetrinen dimetyylihydratsiini (CAS 540–73–8),

d. Epäsymmetrinen dimetyylihydratsiini (CAS 57–14–7),

5. Metalliset ajoaineet, jotka ovat pallomaisten, hivennettyjen, sferoidisten, hiutaloitujen tai jauhettujen hiukkasten muodossa ja joka on valmistettu materiaalista, jonka pitoisuus on 99 prosenttia tai enemmän jotakin seuraavista,

a. Seuraavat metallit ja niiden seokset:

1. Beryllium (CAS 7440–41–7), jonka hiukkaset ovat kooltaan alle 60 μm,

2. Rautajauhe (CAS 7439–89–6), jonka hiukkaset ovat kooltaan 3 μm tai vähemmän ja joka on valmistettu rautaoksidista vetypelkistyksellä,

b. Seokset, jotka sisältävät jotakin seuraavista:

1. Zirkonium (CAS 7440–67–7), magnesium (CAS 7439–95–4) ja näiden seokset, joiden hiukkaset ovat kooltaan alle 60 μm,

2. Boori- (CAS 7440–42–8) tai boorikarbidi-polttoaineet (CAS 12069–32–8), joiden puhtaus on 85 prosenttia tai enemmän ja hiukkaskoko alle 60 μm,

6. Sotatarvikkeet, jotka sisältävät sakeuttamisaineita hiilivetypolttoaineita varten, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi liekinheittimissä tai sytytystarvikkeissa, kuten metallistearaatit tai -palmitaatit (esim. oktaali (CAS 637–12–7)) ja M1-, M2- ja M3-sakeuttamisaineet,

7. Perkloraatit, kloraatit ja kromaatit, jotka on yhdistetty metallijauheesta koostuviin tai muihin suurenergisiin polttoaineen osiin,

8. Alumiinipallojauhe (CAS 7429–90–5), jonka hiukkaset ovat kooltaan 60 μm tai vähemmän ja joka on valmistettu materiaalista, jonka alumiinipitoisuus on 99 prosenttia tai enemmän,

9. Titaanin alahydridi (TiHn), jonka stoikiometria vastaa arvoa n = 0.65–1.68.

Huomautus 1 ML8.c.1 kohdassa valvonnan alaiseksi asetetut lentopolttoaineet ovat lopputuotteita eivätkä lopputuotteiden ainesosia.

Huomautus 2 ML8.c.4.a kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi hydratsiiniseoksia, jotka on erityisesti suunniteltu korroosionestoon.

Huomautus 3 ML8.c.5 kohtaan kuuluvia metalleja tai seoksia sisältävät räjähteet ja polttoaineet ovat valvonnan alaisia riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

Huomautus 4 ML8.c.5.b.2 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi booria ja boori-10:llä rikastettua boorikarbidia (vähintään 20 prosenttinen boori-10-pitoisuus).

d. Seuraavat hapettajat ja niiden seokset:

1. ADN (ammoniumdinitramidi tai SR 12) (CAS 140456–78–6),

2. AP (ammoniumperkloraatti) (CAS 7790–98–9),

3. Yhdisteet, jotka muodostuvat fluorista ja jostakin seuraavista:

a. muut halogeenit,

b. happi, tai

c. typpi,

Huomautus 1 ML8.d.3 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi klooritrifluoridia. Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C238.

Huomautus 2 ML8.d.3 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi kaasumaisessa muodossa olevaa typpitrifluoridia.

4. DNAD (1,3-dinitro-1,3-diatsetidiini) (CAS 78246–06–7),

5. HAN (hydroksyyliammoniumnitraatti) (CAS 13465–08–2),

6. HAP (hydroksyyliammoniumperkloraatti) (CAS 15588–62–2),

7. HNF (hydratsiininitroformiaatti) (CAS 20773–28–8),

8. Hydratsiininitraatti (CAS 37836–27–4),

9. Hydratsiiniperkloraatti (CAS 27978–54–7),

10. Nestemäiset hapettimet, jotka koostuvat inhiboidusta punaisesta savuavasta typpihaposta (IRFNA) (CAS 8007–58–7) tai jotka sisältävät sitä,

Huomautus ML8.d.10 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi inhiboimatonta savuavaa typpihappoa.

e. Seuraavat sidonta-aineet, plastisoimisaineet, monomeerit ja polymeerit:

1. AMMO (atsidometyylimetyylioksetaani ja sen polymeerit) (CAS 90683–29–7) (katso myös ML8.g.1 sen ”lähtöaineiden” osalta),

2. BAMO (bisatsidometyylioksetaani ja sen polymeerit) (CAS 17607–20–4) (katso myös ML8.g.1 sen ”lähtöaineiden” osalta),

3. BDNPA (bis(2,2-dinitropropyyli)asetaali) (CAS 5108–69–0),

4. BDNPF (bis(2,2-dinitropropyyli) formaali) (CAS 5917–61–3),

5. BTTN (butaanitriolitrinitraatti) (CAS 6659–60–5) (katso myös ML8.g.8 sen ”lähtöaineiden” osalta),

6. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut energeettiset monomeerit, plastisoimisaineet ja polymeerit, jotka sisältävät nitro-, atsido-, nitraatti-, nitratsa- tai difluoriamiiniryhmiä,

7. FAMAO (3-difluoriaminometyyli-3-atsidometyylioksetaani) ja sen polymeerit,

8. FEFO (bis-(2-fluori-2,2-dinitroetyyli)formaali) (CAS 17003–79–1),

9. FPF-1 (poly-2,2,3,3,4,4-heksafluoropentaani-1,5-dioli-formaali) (CAS 376–90–9),

10. FPF-3 (poly-2,4,4,5,5,6,6-heptafluoro-2-tri-fluorometyyli-3-oksaheptaani-1,7-dioli-formaali),

11. GAP (glysidyyliatsidipolymeeri) (CAS 143178–24–9) ja sen johdannaiset,

12. HTPB (hydroksyylipäätteinen polybutadieeni), jonka hydroksyylifunktionaalisuus on vähintään 2,2 ja korkeintaan 2,4, hydroksyyliluku on alle 0,77 meq/g ja viskositeetti 30 °C asteessa alle 47 poisia (CAS 69102–90–5),

13. Pienimolekyylipainoinen (alle 10 000) hydroksyloitu poly(epikloorihydriini), poly(epikloori-hydriinidioli) ja trioli,

14. NENA:t (nitraattietyylinitramiiniyhdisteet) (CAS 17096–47–8, 85068–73–1, 82486–83–7, 82486–82–6 ja 85954–06–9),

15. PGN (poly-GLYN, polyglysidyylinitraatti tai poly(nitraattimetyylioksiraani)) (CAS 27814–48–8),

16. Poly-NIMMO (polynitraattimetyylimetyylioksetaani) tai poly-NMMO (poly[3-nitraattimetyyli-3-metyylioksetaani]) (CAS 84051–81–0),

17. Polynitro-ortokarbonaatit,

18. TVOPA (1,2,3-tris[1,2-bis(difluoriamiini)etoksi]propaani tai trisvinoksipropaaniadukti) (CAS 53159–39–0).

f. Seuraavat lisäaineet:

1. Emäksinen kuparisalisylaatti (CAS 62320–94–9),

2. BHEGA (bis-(2-hydroksietyyli)glykoliamidi) (CAS 17409–41–5),

3. BNO (butadieenitriiliksidi) (CAS 9003–18–3),

4. Seuraavat ferroseenijohdannaiset:

a. Butaseeni (CAS 125856–62–4),

b. Katoseeni (2,2-bis-etyyliferrosenyylipropaani) (CAS 37206–42–1),

c. Ferroseenikarboksyylihapot,

d. n-butyyli-ferroseeni (CAS 31904–29–7),

e. Muut yhdistetyt polymeeriset ferroseenijohdannaiset,

5. Lyijybeeta-resorsinolaatti (CAS 20936–32–7),

6. Lyijysitraatti (CAS 14450–60–3),

7. Beeta-resorsinolaattien tai salisylaattien lyijy-kupari-kelaatit (CAS 68411–07–4),

8. Lyijymaleaatti (CAS 19136–34–6),

9. Lyijysalisylaatti (CAS 15748–73–9),

10. Lyijystannaatti (CAS 12036–31–6),

11. MAPO (tris-1-(2-metyyli)atsiridinyylifosfiinioksidi) (CAS 57–39–6); BOBBA 8 (bis(2-metyyliat-siridinyyli) 2-(2-hydroksipropanoksi) propyyliamiinifosfiinioksidi); ja muut MAPO-johdannaiset,

12. Metyyli BAPO (bis(2-metyyliatsiridinyyli) metyyliaminofosfiinioksidi) (CAS 85068–72–0),

13. N-metyyli-p-nitroaniliini (CAS 100–15–2),

14. 3-nitratsa-1,5-pentaani-di-isosyanaatti (CAS 7406–61–9),

15. 3-nitratsa-1,5-pentaani-di-isosyanaatti (CAS 7406–61–9),

a. neopentyyli[diallyyli]oksi, tri[dioktyyli]fosfaattotitanaatti (CAS 103850–22–2); toiselta nimitykseltään titaani IV, 2,2[bis 2-propenolaatto-metyyli, butanolaatto, tris(dioktyyli)fosfaatto] (CAS 110438–25–0); tai LICA 12 (CAS 103850–22–2);

b. titaani IV, [(2-propenolaatto-1)metyyli, n-propanolaattometyyli]butanolaatto-1, tris[dioktyyli]pyrofosfaatti; tai KR3538;

c. titaani IV, [(2-propenolaatto-1)metyyli, n-propanolaattometyyli]butanolaatto-1,tris(dioktyyli)fosfaatti,

16. Polysyanodifluoriamiinietyleenioksidi,

17. Polyfunktionaaliset atsiridiiniamidit isoftaali-, trimesiini (BITA tai butyleeni-imiinitrimesa-miidi), isosyanuuri- tai trimetyyliadipiinihapon kantarakenteiden kanssa sekä 2-metyyli- tai 2-etyyli-substituentit liitettynä atsiridiinirenkaaseen,

18. Propyleeni-imiini (2-metyyliatsiridiini) (CAS 75–55–8),

19. Erittäin hieno rautaoksidi (Fe2O3), jonka ominaispinta-ala on yli 250 m2/g ja keskimääräinen hiukkaskoko korkeintaan 3,0 nm,

20. TEPAN (tetraetyleenipenta-amiiniakryylinitriili) (CAS 68412–45–3); syanoetyloidut polyamiinit ja niiden suolat,

21. TEPANOL (tetraetyleenipenta-amiiniakryylinitriiliglysidoli) (CAS 68412–46–4); glysidolilla hapetetut syanoetyloidut polyamiinit ja niiden suolat,

22. TPB (trifenyylivismutti) (CAS 603–33–8),

g. Seuraavat ”lähtöaineet”:

Huom. ML8.g kohdassa tarkoitetaan kyseisistä aineista valmistettuja valvonnan alaisia ”energeettisiä aineita”.

1. BCMO (biskloorimetyylioksetaani) (CAS 142173–26–0) (katso myös ML8.e.1 ja e.2 kohta),

2. Dinitroatsetidiini-t-butyyli-suola, (CAS 125735–38–8) (katso myös ML8.a.28 kohta);

3. HBIW (heksabentsyyliheksa-atsaisowurzitaani) (CAS 124782–15–6), (katso myös ML8.a.4 kohta),

4. TAIW (tetra-asetyylidibentsyyliheksa-atsaisowurzitaani) (katso myös ML8.a.4 kohta),

5. TAT (1,3,5,7 tetra-asetyyli-1,3,5,7,-tetra-atsasyklo-oktaani) (CAS 41378–98–7) (katso myös ML8.a.13 kohta),

6. 1,4,5,8-tetra-atsadekaliini (CAS 5409–42–7) (katso myös ML8.a.27 kohta),

7. 1,3,5-triklooribentseeni (CAS 108–70–3), (katso myös ML8.a.23 kohta),

8. 1,2,4-trihydroksibutaani (1,2,4-butaanitrioli) (CAS 3068–00–6) (katso myös ML8.a.5 kohta),

Huomautus 5 Panosten ja laitteiden osalta katso ML4.

Huomautus 6 ML8 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi seuraavia aineita, jos niihin ei ole yhdistetty tai sekoitettu ML8.a kohdassa mainittuja ”energeettisiä aineita” tai ML8.a kohdassa mainittuja metallijauheita:

a. Ammoniumpikraatti;

b. Mustaruuti;

c. Heksanitrodifenyyliamiini;

d. Difluoriamiini;

e. Nitrotärkkelys;

f. Kaliumnitraatti;

g. Tetranitronaftaleeni;

h. Trinitroanisoli;

i. Trinitronaftaleeni;

j. Trinitroksyleeni;

k. N-pyrrolidoni; 1-metyyli-2-pyrrolidoni;

l. Dioktyylimaleaatti;

m. Etyyliheksyyliakrylaatti;

n. Trietyylialumiini (TEA), trimetyylialumiini (TMA) ja muut sytytysmetallialkyylit sekä litiumin, natriumin, magnesiumin, sinkin ja boorin aryylit;

o. Nitroselluloosa;

p. Nitroglyseriini (tai glyserolitrinitraatti, trinitroglyseriini) (NG);

q. 2,4,6-trinitrotolueeni (TNT);

r. Etyleenidiamiinidinitraatti (EDDN);

s. Pentaerytritolitetranitraatti (PETN);

t. Lyijyatsidi, normaali ja emäksinen lyijystyfnaatti sekä atsideja tai atsidiyhdisteitä sisältävät ensiöräjähteet tai sytytysainekoostumukset;

u. Trietyleeniglysolidinitraatti (TEGDN);

v. 2,4,6-trinitroresorsinooli (styfniinihappo);

w. Dietyylidifenyyliurea; dimetyylidifenyyliurea, metyylietyylidifenyyliurea [sentraliitit];

x. N,N-difenyyliurea (epäsymmetrinen difenyyliurea);

y. Metyyli-N,N-difenyyliurea (epäsymmetrinen metyylidifenyyliurea);

z. Etyyli-N,N-difenyyliurea (epäsymmetrinen metyylidifenyyliurea);

aa. 2-nitrodifenyyliamiini (2-NDPA);

bb. 4-nitrodifenyyliamiini (4-NDPA);

cc. 2–2-dinitropropanoli;

dd. Nitroguanidiini (katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C011.d).

ML9 Seuraavat sota-alukset ja laivaston erikoislaitteet ja -varusteet sekä niiden komponentit, jotka on suunniteltu erityisesti sotilaskäyttöön:

Huom. Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11, huomautus 7.

a. Taistelualukset sekä erityisesti hyökkäys- tai puolustustoimintaan suunnitellut tai muunnetut (pinta- ja vedenalaiset) alukset riippumatta siitä, onko ne muunnettu muuhun kuin sotilaskäyttöön, huolimatta alusten nykyisestä kunnosta tai toimintavalmiudesta ja siitä, sisältävätkö ne asejärjestelmiä tai panssarointia, sekä sellaisten alusten rungot ja niiden osat,

b. Seuraavat moottorit ja käyttövoimayksiköt:

1. Dieselmoottorit, jotka on erityisesti suunniteltu sukellusveneisiin ja joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:

a. niiden ulostuloteho on vähintään 1,12 MW (1 500 hv) tai enemmän; ja

b. niiden akselinpyörimisnopeus on vähintään 700 kierrosta minuutissa,

2. Sähkömoottorit, jotka on erityisesti suunniteltu sukellusveneisiin ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. niiden ulostuloteho on enemmän kuin 0,75 MW (1 000 hv);

b. niissä on nopea kierrossuunnan vaihto;

c. ne ovat nestejäähdytteisiä; ja

d. ne ovat täysin koteloidut,

3. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut ei-magneettiset dieselmoottorit, joiden ulostuloteho on 37,3 kW (50 hv) tai enemmän ja joissa ei-magneettinen runko-osuus ylittää 75 prosenttia kokonaismassasta,

4. Ilmasta riippumattomat käyttövoimayksiköt, jotka on suunniteltu erityisesti sukellusveneisiin,

Tekninen huomautus

”Ilmasta riippumaton käyttövoimayksikkö” mahdollistaa sukelluksissa olevan sukellusveneen käyttövoima-järjestelmän toiminnan ilman ilmakehän happea pidempään kuin akut. Tämä ei koske ydinkäyttöisiä sukellusveneitä.

c. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut vedenalaiset havaintojärjestelmät ja niiden valvontalaitteet,

d. Sukellusvene- ja torpedoverkot,

e. Ei käytössä,

f. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut aluksen rungon läpiviennit ja liittimet, joilla mahdollistetaan vuorovaikutus aluksen ulkopuolisen laitteiston kanssa,

Huomautus ML9.f kohtaan sisältyvät sekä sellaiset yksijohtimiset, monijohtimiset, koaksiaaliset tai aaltoputkityyppiset alusten liittimet että sellaiset alusten rungon läpiviennit, jotka säilyvät ulkopuolisia vuotoja läpäisemättöminä ja säilyttävät vaaditut ominaisuudet yli 100 metrin syvyydessä; sekä kuituoptiset liittimet ja optiset aluksen rungon läpiviennit, jotka on erityisesti suunniteltu ”laser”-sädekäyttöiseen voimansiirtoon syvyydestä riippumatta. ML9.f kohtaan eivät sisälly propulsio- ja peräsinakselien runkoläpiviennit,

g. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut hiljaiset laakerit (kaasu- tai magneettiset ripustuslaakerit), joihin on liitetty aktiiviset herätteiden tai tärinän vaimennuksen säädöt, ja kyseisiä laakereita sisältävä varustus.

ML10 Seuraavat erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut ”ilma-alukset”, ”ilmaa keveämmät ilma-alukset”, miehittämättömät ilma-alukset, lentokonemoottorit sekä ”ilma-alusten” varustus, lisävarusteet ja komponentit:

Huom. Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11, huomautus 7.

a. Taistelu-”ilma-alukset” ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit,

b. Muut ”ilma-alukset” ja ”ilmaa keveämmät ilma-alukset”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön, mukaan lukien sotilastiedustelu, rynnäkkö, sotilaskoulutus, sotilasjoukkojen tai sotatarvikkeiden kuljetus- ja maahanlaskutoiminta, logistiikkatukijärjestelmät ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit,

c. Seuraavat miehittämättömät ilma-alukset ja niiden lisävarusteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön, sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1. miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät mukaan lukien kauko-ohjatut ilma-alusjärjestelmät, automaattiset ohjelmoitavat ilma-alusjärjestelmät ja ”ilmaa keveämmät ilma-alukset”,

2. niiden laukaisulaitteet ja maajärjestelmät,

3. niihin liittyvät johtamis- ja valvontajärjestelmät,

d. Lentokonemoottorit, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit,

e. Lentokonevarustus, mukaan lukien ilmatankkausjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu ML10.a tai ML10.b kohdassa tarkoitettujen ”ilma-alusten” käyttöön tai ML10.d kohdassa tarkoitettujen lentokonemoottoreiden yhteydessä käytettäväksi ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit,

f. Painetankkausjärjestelmät ja -varustus sekä varustus, joka on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan operaatiot ahtaissa tiloissa, ja maajärjestelmät, jotka on kehitetty erityisesti kohdissa ML10.a tai ML10.b tarkoitettuihin ”ilma-aluksiin” tai kohdassa ML10.d tarkoitettuihin lentokonemoottoreihin,

g. Sotilaslentokypärät ja suojanaamarit ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit, painehengitysjärjestelmät ja osittaiset painepuvut ”ilma-alus”-käyttöön, g-painepuvut, nestemäiset happijärjestelmät ”ilma-aluksissa” tai ohjuksissa sekä katapultit ja heittoistuinjärjestelmät ”ilma-aluksen” henkilöstölle hätäpoistumista varten,

h. Seuraavat laskuvarjot ja niihin liittyvä varustus taisteluhenkilöstölle ja kuorman pudottamiseen, jarruvarjot ”ilma-aluksille” ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1. Laskuvarjot

a. sissien tarkkuuspudotuksiin;

b. laskuvarjojoukkojen pudotuksiin,

2. Kuormalaskuvarjot,

3. Laskuvarjoliitimet, laahusvarjot, vakautusvarjot pudotettavien esineiden (esim. palautuskapselit, heittoistuimet, pommit) vakauden ja lentoasennon hallitsemista varten,

4. Heittoistuinjärjestelmissä käytettävät jarruvarjot pelastusvarjojen laukaisu- ja avautumisjärjestyksen säätelyyn,

5. Palautusvarjot ohjattaville ohjuksille, tiedustelulennokeille ja avaruusaluksille,

6. Lähestymisvarjot ja laskeutumista hidastavat varjot,

7. Muut sotilaalliset laskuvarjot,

8. Erityisesti suurten korkeuksien laskuvarjohyppääjiä varten suunniteltu varustus (esim. puvut, hengitysjärjestelmät ja navigointilaitteet),

i. Automaattiset ohjausjärjestelmät laskuvarjokuormille; varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön varmistamaan varjon aukeaminen halutulla korkeudella, mukaan lukien happivarustus.

Huomautus 1 ML10.b kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi sellaisia erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja ”ilma-aluksia” tai näiden ”ilma-alusten” variantteja:

a. joita ei ole sovitettu sotilaskäyttöön eikä varustettu erityisesti sotilaskäyttöön suunnitelluilla tai muunnetuilla laitteilla tai lisävarusteilla; ja

b. jotka Wassenaarin järjestelyn osallistujavaltion siviili-ilmailuviranomaiset ovat hyväksyneet siviilikäyttöön.

Huomautus 2 ML10.d kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi:

a. erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja tai muunnettuja lentokonemoottoreita, jotka Wassenaarin järjestelyn osallistujavaltion siviili-ilmailuviranomaiset ovat hyväksyneet käytettäväksi ”siviili-ilma-aluksissa”, sekä niihin erityisesti suunniteltuja komponentteja;

b. mäntämoottoreita tai niihin erityisesti suunniteltuja komponentteja, lukuun ottamatta miehittämättömiä ilma-aluksia varten erityisesti suunniteltuja mäntämoottoreita.

Huomautus 3 ML10.b ja ML10.d kohdan mukainen sellaisten komponenttien tai lisälaitteiden valvonta, jotka on erityisesti suunniteltu muuhun kuin sotilaskäyttöön tarkoitettuja mutta sotilaskäyttöön muunnettuja ”ilma-aluksia” tai lentokonemoottoreita varten, koskee vain niitä sotilaallisia komponentteja ja laitteita, joita tarvitaan sotilaskäyttöön muuntamiseksi.

ML11 Seuraava elektroninen varustus, jota ei ole asetettu valvonnan alaiseksi muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa, ja siihen erityisesti suunnitellut komponentit:

a. Erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltu elektroninen varustus;

Huomautus ML11 kohtaan sisältyvät:

1. Elektroninen vastatoimi- ja elektroninen vasta-vastatoimivälineistö (eli välineistö, joka on suunniteltu tuottamaan ylimääräisiä tai harhaanjohtavia signaaleja kaikuluotain- tai radiovastaanottimiin tai jotka muuten estävät vastapuolen elektronisten laitteiden vastaanoton ja toiminnan tai niiden tehokkuuden vastapuolen vastatoimivälineistö mukaan lukien), häirintä- ja vastahäirintävälineistö mukaan lukien;

2. Hyppivät taajuusputket;

3. Elektroniset järjestelmät tai välineistö, jotka on tarkoitettu joko sotilaallisen tiedustelun tai turvallisuuden tarpeita palvelevan elektromagneettisen spektrin valvontaan ja tarkkailuun tai vastatoimeksi sellaiselle valvonnalle tai tarkkailulle;

4. Vedenalaiset vastatoimivälineet, joihin kuuluvat akustiset ja magneettiset häirintävälineet ja harhamaalit sekä laitteet, jotka on suunniteltu tuottamaan ylimääräisiä tai harhaanjohtavia signaaleja kaikuluotainvastaanottimiin;

5. Tietojenkäsittelyn turvavälineet, tietoturvalaitteet sekä lähetyksen ja viestitysyhteyksien turvavarustus, jotka on varustettu salausmenetelmällä;

6. Tunnistus, tunnistuksen varmennus ja käyttöavainvälineistö sekä salausavainten hallinta-, valmistus- ja jakeluvälineistö;

7. Ohjaus- ja navigointivarustus,

8. Digitaaliset troposfäärisirontaradiolaitteistot,

9. Erityisesti signaalitiedusteluun suunnitellut digitaaliset demodulaattorit.

b. Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) häirintälaitteet.

ML12 Seuraavat suurnopeuksiseen liike-energiaan perustuvat asejärjestelmät ja näihin liittyvät varusteet sekä niihin erityisesti suunnitellut komponentit:

a. Liike-energiaan perustuvat asejärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu maalin tuhoamiseen tai sen toiminnan keskeyttämiseen,

b. Erityisesti suunnitellut testi- ja arviointilaitteistot ja testimallit, mukaan lukien vianmääritykseen tarvittava instrumentointilaitteisto sekä maalit kineettisen energian ammusten ja järjestelmien toimintakokeisiin.

Huom. Alikaliiperiammuksia käyttävien tai pelkästään kemiallista työntövoimaa käyttävien asejärjestelmien ja niiden ampumatarvikkeiden osalta katso kohdat ML1–ML4.

Huomautus 1 ML12 kohtaan sisältyvät seuraavat tuotteet, jos ne on erityisesti suunniteltu liike-energiaan perustuvia asejärjestelmiä varten:

a. Ajopanosjärjestelmät, joilla pystytään kiihdyttämään yli 0,1 gramman massoja yli 1,6 km/s:n nopeuksiin kerta- tai sarjatuliammunnalla;

b. Päävoimalähteeseen, sähkömagneettiseen panssarointiin, energian varastointiin, lämmöntuoton hallintaan, säätelyyn, kytkentään tai polttoaineenkäsittelyyn tarkoitetut laitteet; ja teholähteen, aseen ja muiden tornin sähkökäyttöjen väliset sähköliitynnät;

c. Maalinmäärittely-, maalinseuranta-, tulenjohto- tai vahingonarviointijärjestelmät;

d. Ammusten maalinetsintä- ja ohjausjärjestelmät tai suuntaa kääntävän työntövoiman (sivusuuntaiskiihdytys) järjestelmät.

Huomautus 2 ML12 kohta asettaa valvonnan alaiseksi asejärjestelmät, jotka käyttävät jotain seuraavista työntövoimamenetelmistä:

a. sähkömagneettinen;

b. sähköterminen;

c. plasma;

d. kevyt kaasu; tai

e. kemiallinen (jos käytetään yhdessä jonkin edellä mainitun kanssa).

ML13 Seuraava panssarointi- tai suojavarustus sekä suojarakenteet ja -komponentit:

a. Panssarilevyt, jotka:

1. on valmistettu täyttämään sotilasstandardi tai -laatuvaatimus, tai

2. soveltuvat sotilaskäyttöön,

b. Metalli- tai ei-metallimateriaaleista kokoonpannut rakenteet tai yhdistelmät, jotka on erityisesti suunniteltu antamaan ballistista suojaa sotilasjärjestelmille, ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit,

c. Sotilasstandardien tai -laatuvaatimusten tai vastaavien kansallisten standardien mukaan valmistetut kypärät ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit, kuten kypärän kuoret, vuoraukset ja pehmusteet,

d. Vartalosuojat ja suojavaatteet, jotka on valmistettu sotilasstandardien tai -laatuvaatimusten tai vastaavien mukaisesti, sekä niihin erityisesti suunnitellut komponentit.

Huomautus 1 ML13.b kohta sisältää materiaalit, jotka on erityisesti suunniteltu räjähtävän reaktiivipanssarin muodostamiseen tai sotilaallisten suojavarustusten rakentamiseen.

Huomautus 2 ML13.c kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi tavanomaisia teräskypäriä, joita ei ole varustettu minkäänlaisella lisälaitteella tai joita ei ole muunnettu tai suunniteltu siten, että ne voidaan sellaisella varustaa.

Huomautus 3 ML13.d kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi vartalosuojia eikä suojavaatteita silloin, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

Huomautus 4 Pomminraivaushenkilöstöä varten suunnitelluista kypäristä ML13. kohdassa valvonnan alaiseksi asetetaan ainoastaan sotilaskäyttöön suunnitellut kypärät.

Huom. 1: Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A005.

Huom. 2: Vartalosuojien valmistukseen käytetyt kuitu tai säiemateriaalit sekä kypärät, ks. EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C010.

ML14 Erikoisvarustus sotilaskoulutukseen tai sotilaallisten tilanteiden simulointiharjoituksiin, simulaattorit, jotka on erityisesti suunniteltu ML1 tai ML2 kohdassa tarkoitettujen ampuma-aseiden tai aseiden harjoituskäyttöä varten, ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit ja lisävarusteet:

Tekninen huomautus

Termillä ’erikoisvarustus sotilaskoulutukseen’ tarkoitetaan sotilaallisia hyökkäysharjoituslaitteita, harjoituslaitteita operatiivisiin lentoharjoituksiin, tutkamaalisimulaattoreita, tutkamaaligeneraattoreita, ampumataidon (erityisesti tykistön) harjoituslaitteita, sukellusveneiden vastaisen sodankäynnin simulaattoreita, lentosimulaattoreita (mukaan lukien ihmiselle soveltuvaksi luokitellut sentrifugit lentäjien ja astronauttien koulutukseen), tutkaharjoituslaitteita, mittarilentosimulaattoreita, suunnistusharjoituslaitteita, ohjusten harjoituslaukaisulaitteita, maali-laitteistoja, miehittämättömiä ”ilma-aluksia”, aseistussimulaattoreita, miehittämättömiä harjoitus-”ilma-aluksia”, liikkuvia koulutusyksikköjä sekä koulutusvarustusta maaoperaatioita varten.

Huomautus 1 ML14 kohtaan sisältyvät simulaattoreiden kuvanmuodostusjärjestelmät ja vuorovaikutteisen ympäristön tuottamisjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön.

Huomautus 2 ML14 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi varustusta, joka on erityisesti suunniteltu metsästys- tai urheiluaseiden harjoituskäyttöä varten.

ML15 Seuraava erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltu kuvausja sen vastatoimivarustus ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit ja lisävarusteet:

a. Nauhoitus ja kuvankäsittelyvarustus,

b. Kamerat, valokuvausvarustus ja filmin kehityslaitteet,

c. Kuvanvahvistinlaitteet,

d. Infrapuna- tai lämpökuvausvarustus,

e. Kuvaavat tutkalaitteet,

f. Vastatoimi- tai suojautumisvarustus kohdissa ML15.a–ML15.e tarkoitetuille laitteille.

Huomautus ML15.f kohtaan sisältyy varustus, joka on suunniteltu sotilaallisten kuvausjärjestelmien toiminnan tai tehokkuuden haittaamiseen tai tällaisten haittavaikutusten minimoimiseen.

Huomautus 1 Termillä ’erityisesti suunnitellut komponentit’ tarkoitetaan seuraavia, kun ne on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön:

a. Infrapunakuvauksen konvertteriputket;

b. Kuvanvahvistinputket (muut kuin ensimmäisen sukupolven putket);

c. Mikrokanavalevyt;

d. Heikon valotason televisiokameraputket;

e. Ilmaisinrakenteet (mukaan lukien elektroniset kytkentä- tai lukemajärjestelmät);

f. Pyrosähköiset televisiokameraputket;

g. Kuvausjärjestelmien jäähdytysjärjestelmät;

h. Fotokromaattiset tai sähköoptiset, sähköisesti laukaistavat sulkimet, joiden suljinnopeus on alle 100 μs, paitsi sulkimet, jotka ovat suurinopeuksisen kameran olennaisena osana;

i. Kuituoptiset kuvainvertterit;

j. Yhdistepuolijohteisiin perustuvat valokatodit.

Huomautus 2 ML15 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi ”ensimmäisen sukupolven kuvanvahvistinputkia” tai laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu sisältämään ”ensimmäisen sukupolven kuvanvahvistinputkia”.

Huom. ”Ensimmäisen sukupolven kuvanvahvistinputkia” sisältävien aseiden tähtäimien osalta katso kohta ML1, ML2 ja ML5.a.

Huom. Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohdat 6A002.a.2 ja 6A002.b.

ML16 Taotut, valetut ja muut puolivalmiit tuotteet, jotka voidaan identifioida valmiista vientivalvotusta tuotteesta rakenteen, muodon tai toiminnan mukaan ja jotka on erityisesti suunniteltu kohdissa ML1–ML4, ML6, ML9, ML10, ML12 tai ML19 tarkoitettuihin tuotteisiin.

ML17 Seuraavat eri laitteet, materiaalit ja tiedostot ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a. Seuraavat itsenäiset sukelluslaitteet ja vedenalaiset uivat laitteet:

1. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut (eli erityisesti ei-magneettiseksi suunnitellut) suljetun tai puolisuljetun kierron (rebreathing-) omaavat laitteet,

2. Erityisesti suunnitellut komponentit käytettäväksi avoimen kierron omaavien laitteiden muuntamiseen sotilastarkoitukseen,

3. Välineet, jotka on yksinomaan suunniteltu sotilaskäyttöön itsenäisesti sukeltavissa ja vedenalaisissa uivissa laitteissa,

b. Erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltu rakentamisvarustus,

c. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut sovitteet, pinnoitteet ja käsittelyt signaalien häivyttämiseksi,

d. Pioneerivarustus, joka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi taistelualueella,

e. ”Robotit”, niiden valvontajärjestelmät ja ”robottien” ”päätelaitteet”, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön,

2. järjestelmän hydrauliputket on suojattu ballististen sirpaleiden aiheuttamalta ulkoiselta puhkeamiselta (esimerkiksi itsetiivistyvät putket) ja suunniteltu käyttämään hydraulinestettä, jonka leimahduspiste on korkeampi kuin 839 K (566 °C), tai

3. erityisesti suunniteltu tai luokiteltu toimimaan elektromagneettisen pulssin vaikutuksen alaisena,

f. Teknillisiä lukuarvoja sisältävät tiedostot, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön varustuksissa, jotka on määritelty EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa,

g. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut ydinenergiaa tai työntövoimaa tuottavat laitteet, mukaan lukien ”ydinreaktorit” ja niiden erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut komponentit,

h. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut laitteet ja materiaalit, jotka on päällystetty tai käsitelty signaalien häivyttämiseksi, lukuun ottamatta niitä, jotka on määritelty muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa,

i. Simulaattorit, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaallisiin ”ydinreaktoreihin”,

j. Liikkuvat korjauspajajärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilasvarustuksen huoltoon,

k. Kenttägeneraattorit, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön,

l. Kontit, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön,

m. Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut lautat, lukuun ottamatta niitä, jotka on määritelty muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa, sillat ja ponttonit,

n. Testimallit, jotka on erityisesti suunniteltu ML4, ML6, ML9 tai ML10 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden ”kehittämiseen”;

o. Erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltu lasersuojavarustus (esim. silmä- ja sensorisuojaus).

Tekniset huomautukset

1. ML17 kohdassa termillä ’teknillisiä lukuarvoja sisältävä tiedosto’ tarkoitetaan sotilaallisluonteisten teknisten tietojen kokoelmaa, jonka käyttäminen voi parantaa sotilaallisten laitteiden tai järjestelmien suorituskykyä.

2. ML17 kohdassa termillä ’muunnettu’ tarkoitetaan rakenteellista, sähköistä, mekaanista tai muunlaista muutosta, jolla ei-sotilaalliselle tuotteelle annetaan sotilaallisia ominaisuuksia, jotka vastaavat erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellun tuotteen ominaisuuksia.

ML18 Seuraavat EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa valvonnan alaiseksi asetettujen tuotteiden tuottamisessa käytettävät laitteet:

a. EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa määriteltyjen tuotteiden tuottamista varten erityisesti suunnitellut tai muunnetut tuotantolaitteet ja siihen erityisesti suunnitellut komponentit,

b. Erityisesti suunnitellut olosuhdetestauslaitteistot ja niitä varten erityisesti suunniteltu varustus EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa määriteltyjen tuotteiden varmentamista, laadunvarmistusta tai testausta varten.

Tekninen huomautus

ML18 kohdassa ”tuotantoon” sisältyy suunnittelu, tarkastelu, valmistus, testaus ja tarkastus.

Huomautus ML18.a ja ML18.b kohtaan sisältyy seuraava varustus:

a. Jatkuvatoimiset nitraajat;

b. Keskipakoistestauslaite tai -varustus, jolla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. käyttövoimana on moottori tai moottorit, joiden kokonaisnimellisteho ylittää 298 kW (400 hv),

2. pystyy kuljettamaan vähintään 113 kg:n hyötykuorman, tai

3. pystyy kohdistamaan 8 g:n tai suuremman keskipakoisvoiman vähintään 91 kg:n hyötykuormaan;

c. Kuivatuspuristimet;

d. Ruuvisuulakepuristimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilasräjähteiden puristamiseen;

e. Leikkurit puristettujen ajoaineiden työstämiseen;

f. Puhdistusrummut, joiden läpimitta on 1,85 m tai enemmän ja joiden tuotekapasiteetti on yli 227 kg;

g. Kiinteiden ajoaineiden jatkuvatoimiset sekoittajat;

h. Neste-energiamyllyt sotilasräjähteiden ainesosien jauhamiseen tai hienontamiseen;

i. Laitteisto ML8.c.8 kohdassa luetteloidun metallijauheen pallomaisuuden ja yhtenäisen partikkelikoon aikaansaamiseksi;

j. Konvektiovirtamuuntajat ML8.c.3 kohdassa luetteloitujen aineiden muuntamiseen.

ML19 Seuraavat suunnatun energian asejärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet tai vastatoimintalaitteet sekä testimallit ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit:

a. ”Laser”-järjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu maalin tuhoamiseen tai sen toiminnan keskeyttämiseen,

b. Hiukkassuihkujärjestelmät, jotka kykenevät maalin tuhoamiseen tai sen toiminnan keskeyttämiseen,

c. Korkeatehoiset radiotaajuusjärjestelmät, jotka kykenevät maalin tuhoamiseen tai sen toiminnan keskeyttämiseen,

d. Varustus, joka on erityisesti suunniteltu havaitsemaan tai tunnistamaan sellaiset järjestelmät tai puolustukseen sellaisia järjestelmiä vastaan, joita tarkoitetaan kohdissa ML19.a–ML19.c,

e. Fysikaaliset testimallit järjestelmistä, varustuksista ja komponenteista, joita tarkoitetaan tässä kohdassa.

f. Jatkuvan aallon tai pulssi-”laser”-järjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu aiheuttamaan ilman näkemistä parantavaa varustusta olevan näön eli paljaan silmän tai näköä korjaavin laittein varustetun silmän pysyvä sokeutuminen.

Huomautus 1 ML19 kohdassa määriteltyihin suunnatun energian asejärjestelmiin kuuluvat järjestelmät, joiden suorituskyky perustuu seuraavien tekniikoiden hallittuun käyttöön:

a. ”Laserit”, joiden jatkuvan aallon tai pulssiteho riittää aiheuttamaan samanlaista tuhoa kuin tavanomaiset ammukset;

b. Hiukkaskiihdyttimet, jotka tuottavat tuhovoimaisen, varatun tai varauksettoman hiukkassuihkun;

c. Korkean pulssitehon tai korkean keskimääräisen tehon radiotaajuussädelähettimet, joiden tuottamat kentät ovat riittävän voimakkaita saattamaan kaukana olevan maalin elektroniset piirit toimintakyvyttömiksi.

Huomautus 2 ML19 kohtaan kuuluvat seuraavat laitteet ja järjestelmät silloin, kun ne on erityisesti suunniteltu suunnatun energian asejärjestelmiä varten:

a. Päätehonlähde-, energian varastointi-, kytkin-, tehonsäätö- tai polttoaineen käsittelylaitteet;

b. Maalinosoitus- ja seurantajärjestelmät;

c. Järjestelmät, joilla kyetään arvioimaan maalille aiheutettua vahinkoa, sen tuhoutumista tai toiminnan keskeytymistä;

d. Säteen käsittely-, levittämis- tai suuntauslaitteet;

e. Säteen nopean kääntämisen mahdollistavat laitteet nopeisiin monimaalioperaatioihin;

f. Adaptiivinen optiikka ja vaihetahdistimet;

g. Negatiivisten vetyionisuihkujen virtainjektorit;

h. ”Avaruuskelpoiset” kiihdyttimien komponentit;

i. Negatiivisen ionisuihkun ohjauslaitteet;

j. Laitteet suurenergisen ionisuihkun hallitsemiseksi ja suuntaamiseksi;

k. ”Avaruuskelpoiset” kalvot negatiivisten vetyisotooppisuihkujen neutralisoimiseksi.

ML20 Seuraavat kryogeeniset ja ”suprajohtavat” laitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja lisävarusteet:

a. Laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai sovitettu asennettaviksi ajoneuvoon maalla, merellä, ilmassa tai avaruudessa käytettäviä sotilassovelluksia varten, ja jotka voivat toimia liikkeessä ja tuottaa tai pitää yllä alle 103 K:n (–170 °C:n) lämpötiloja.

Huomautus ML20.a kohtaan sisältyvät liikkuvat järjestelmät, joihin sisältyy tai joissa käytetään lisävarusteita tai komponentteja, jotka on valmistettu epämetallisista tai muista kuin sähköisistä johtavista materiaaleista, kuten esimerkiksi muoveista tai epoksilla kyllästetyistä materiaaleista.

b. ”Suprajohtavat” sähkölaitteet (pyörivät sähkökoneet ja muuntajat), jotka on erityisesti suunniteltu tai sovitettu asennettaviksi ajoneuvoon maalla, merellä, ilmassa tai avaruudessa käytettäviä sotilassovelluksia varten ja jotka voivat toimia liikkeessä.

Huomautus ML20.b kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi tasavirtaisia hybridejä homopolaarigeneraattoreita, jotka on varustettu yksinapaisilla normaaleilla metalliankkureilla, jotka pyörivät suprajohtavien käämien tuottamassa magneettikentässä edellyttäen, että kyseiset käämit ovat generaattorin ainoa suprajohtava komponentti.

ML21 Seuraavat ”ohjelmistot”:

a. ”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa tarkoitettujen tarvikkeiden tai materiaalien ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten,

b. Seuraavat erityiset ”ohjelmistot”:

1. ”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu:

a. sotilasasejärjestelmien mallintamiseen, simulointiin tai arviointiin;

b. sellaisten ”ohjelmistojen” ”kehittämiseen”, seurantaan, ylläpitoon tai päivitykseen, jotka ovat osana sotilasasejärjestelmissä;

c. sotilasoperaatioskenaarioiden mallintamiseen tai simulointeihin;

d. johtamis-, viesti-, valvonta- ja tiedustelusovelluksiin (C3I) tai johtamis-, viesti-, valvonta-, tietokone- ja tiedustelusovelluksiin (C4I),

2. ”Ohjelmistot”, joilla määritellään tavanomaisten aseiden, ydinaseiden tai kemiallisessa tai biologisessa sodankäynnissä käytettävien aseiden vaikutuksia.

3. ”Ohjelmistot”, joita ei ole asetettu valvonnan alaisiksi ML21.a, b.1 tai b.2 kohdassa ja jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu mahdollistamaan se, että varusteilla, joita ei ole asetettu valvonnan alaisiksi EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa, voidaan suorittaa EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa valvonnan alaiseksi asetetun varusteen sotilaalliset tehtävät.

ML22 Seuraava ”teknologia”:

a. Muu kuin ML22.b kohdassa tarkoitettu ”teknologia”, jota ”tarvitaan” EU:n yhteisessä puolustus-tarvikeluettelossa valvonnan alaisiksi asetettujen tuotteiden ”kehittämiseen”, ”tuotantoon” tai ”käyttöön”.

b. Seuraava ”teknologia”:

1. ”Teknologia”, jota ”tarvitaan” EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa valvonnan alaisiksi asetettujen tuotteiden täydellisten tuotantolaitosten suunnittelua, komponenteista kokoamista, käyttöä, kunnossapitoa ja korjausta varten, vaikka tällaisten tuotantolaitosten komponentit eivät itse ole valvonnan alaisia;

2. ”Teknologia” pienaseiden ”kehittämistä” ja ”tuotantoa” varten, vaikka sitä käytetään antiikkipienaseiden jäljennösten tuottamiseen;

3. ”Teknologia”, jota ”tarvitaan” ML7.a–ML7.g kohdassa valvonnan alaisiksi asetettujen toksikologisten aineiden, niihin liittyvien varusteiden ja komponenttien ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten,

4. ”Teknologia”, jota ”tarvitaan” ML7.h kohdassa valvonnan alaisiksi asetettujen ”biopolymeerien” ja erikoissoluviljelmien ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten;

5. ”Teknologia”, jota ”tarvitaan” yksinomaisesti ML7.i.1 kohdassa valvonnan alaisiksi asetettujen ”biokatalyyttien” liittämiseksi sotilaalliseen kantaja-aineeseen tai sotilasmateriaaliin.

Huomautus 1 EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa valvonnan alaisiksi asetettujen tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten ”tarvittava” ”teknologia” on valvonnan alaista, vaikka sitä sovellettaisiin valvonnan piiriin kuulumattomiin tuotteisiin.

Huomautus 2 ML22 kohdassa ei aseteta valvonnan alaiseksi seuraavaa ”teknologiaa”:

a. Vähimmäisteknologiaa niiden tuotteiden asentamiseksi, käyttämiseksi, huoltamiseksi (tarkastukset) ja korjaamiseksi, joita ei valvota tai joiden vienti on sallittu;

b. ”Julkista” teknologiaa, ”tieteellistä perustutkimusta” tai patenttihakemusten osalta vaadittavia vähimmäistietoja.

c. Siviilikuljetusvälineissä jatkuvan työntövoiman tuottamiseen liittyvän magneettisen induktion ”teknologiaa”.

YKSINOMAAN TALOUSARVION TULOPUOLEEN VAIKUTTAVAAN SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta

2. BUDJETTIKOHDAT

Luku ja momentti: 02.0301

Kyseiseksi vuodeksi budjetoitu määrä: 0

3. RAHOITUSVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia

Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia menoihin, mutta sillä on seuraavat rahoitusvaikutukset tuloihin:

(milj. euroa yhden desimaalin tarkkuudella)

| |

Budjettikohta | Tulot [13] | 12 kk:n jakso, joka alkaa pp/kk/vvvv | [Vuosi n] |

Momentti … | Vaikutukset omiin varoihin | | |

Momentti … | Vaikutukset omiin varoihin | | |

Toteutuksen jälkeen |

| [n+1] | [n+2] | [n+3] | [n+4] | [n+5] |

Momentti … | | | | | |

Momentti … | | | | | |

4. PETOSTENTORJUNTA

[…]

5. MUUT HUOMAUTUKSET

[…]

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: ABB2 – tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat.

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

02.0301

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Jatkuva

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

02.0301 | Ei-pakoll. | JM [14] | EI | KYLLÄ | EI | 1a |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | | Vuosi 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot [15] | | | | | | | | |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | | | 0,200 | | | | 0,200 |

Maksumäärärahat (MM) | | b | | | 0,140 | 0,060 | | | 0,200 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot [16] | | | | |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c | | | | | | | |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ | | | | | | | |

Maksusitoumusmäärärahat | | a+c | | | 0,200 | | | | 0,200 |

Maksumäärärahat | | b+c | | | 0,140 | 0,060 | | | 0,200 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään [17] | | |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | | | 0,234 | 0,117 | | | 0,351 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | | | | | 0,070 | 0,115 | 0,185 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | | a+c+d+e | | | 0,434 | 0,117 | 0,070 | 0,115 | 0,736 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | | b+c+d+e | | | 0,374 | 0,177 | 0,070 | 0,115 | 0,736 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. | Yht. |

…………………… | f | | | | | | | |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | | | | | | | |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen [18] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

| | Ennen toteutusta [Vuosi n-1] | | Toteutuksen jälkeen |

Budjettikohta | Tulot | | | [Vuosi n] | [n+1] | [n+2] | [n+3] | [n+4] | [n+5] [19] |

| a) Absoluuttiset tulot | | | | | | | | |

| b) Tulojen muutokset | | | | | | | | |

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | Vuosi 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 ja myöh. |

Henkilöstön määrä yhteensä | | 2 | 1 | | | |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Puolustusalan tuotteiden (joihin luetaan kokonaiset sotatarvikkeet samoin kuin alajärjestelmät, komponentit, varaosat, teknologia jne.) siirtoihin EU:n sisällä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa kansallista lupajärjestelyä samaan tapaan kuin kyseisten tuotteiden vientiin kolmansiin maihin. EU:n puolustusalan markkinat ovat siksi jakautuneet 27:ään kansalliseen lupajärjestelyyn, jotka poikkeavat toisistaan huomattavasti menettelyiden, laajuuden ja määräaikojen osalta, vaikka muutamat jäsenvaltiot ovatkin pyrkineet koordinoimaan toimintaa. Lupajärjestelmien kirjavuuden vuoksi puolustusalan teollisuus ja EU-maiden hallitukset eivät pysty täysin ennakoimaan toimitusketjujensa toimivuutta. Nämä eroavaisuudet haittaavat merkittävällä tavalla teollisuuden rationalisoimispyrkimyksiä samoin kuin Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden syntymistä ja sisämarkkinoiden toimintaa.

Vuonna 2003 annetussa EU:n puolustustarvikepolitiikkaa käsittelevässä tiedonannossa ja vuonna 2005 toteutetussa yhteisön sisäisiä puolustustarvikkeitten siirtoja koskevassa tutkimuksessa annettujen sitoumusten mukaisesti komissio haluaa yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa EU:n sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteitten siirtoja.

– Yksinkertaistamisen osalta ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot myöntävät EU:n sisäisiin siirtoihin yleis- ja koontilupia, kun taas yksittäisluvat varataan poikkeustapauksia varten.

– Yhdenmukaistamisen osalta ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat yleislupien järjestelmän kahdenlaisia siirtoja varten. Nämä ovat siirrot EU-maiden hallituksille sekä sotilaallisten komponenttien siirrot EU:ssa sijaitseville sertifioiduille yrityksille.

Lisäksi ehdotuksen olisi katsottava tukevan puolustusalan markkinoiden avaamista: kun EU-maiden hallituksille tehtävät puolustukseen liittyvien tuotteitten siirrot yksinkertaistuvat, toimitusvarmuus paranee ja rajatylittävien hankintojen esteet vähenevät.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Ehdotus on osa puolustusalan pakettia, joka koostuu yhdestä kehystiedonannosta ja kahdesta säädösaloitteesta, jotka koskevat puolustukseen liittyvien tuotteitten julkisia hankintoja ja siirtoja. Ne tukevat toisiaan ja antavat panoksen EU:n laajempien tavoitteitten toteuttamiseen.

Siirtoja helpottamalla täydennetään puolustusalan hankintoja koskevaa ehdotusta. Puolustusalan markkinoitten avaaminen edellyttää, että ostaja voi perustellusti odottaa, että tilatut tuotteet toimitetaan ilman että turhat hallinnolliset esteet haittaisivat toimittamista. Vaikkei lupahakemuksia juuri koskaan hylätäkään, hylkäämisen teoreettinen mahdollisuus voi sitä paitsi saada jäsenvaltiot hankkimaan sotatarvikkeet mieluummin kotimaiselta tuottajalta kuin (mahdollisesti edullisemmin ehdoin) sen eurooppalaisilta kilpailijoilta.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP): Ehdotuksen päätavoitteena on puolustusalan tuotteiden sisämarkkinoiden toteuttaminen, mutta sillä on merkitystä myös YUTP:lle, jonka tavoitteisiin lukeutuu esimerkiksi jäsenvaltioiden puolustusvoimien toimitusvarmuuden parantaminen, samoin kuin teollisuuspolitiikalle, jonka tavoitteisiin kuuluu Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistaminen. Teollisen yhteistyön paranemisesta on lisäksi luvassa mittakaavaetuja (puolustustarvikkeiden hinta-laatusuhde paranee), joiden ansiosta jäsenvaltioiden puolustusvoimat voivat maksimoida puolustusinvestointiensa tehon.

Lissabonin strategia: edellisessä kappaleessa esitetyt näkökohdat liittyvät Lissabonin tavoitteisiin, kuten Euroopan (puolustusalan) teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen ja työllisyyden turvaamiseen Euroopassa.

Aiesopimus: Kuusi suurinta puolustusalan tuotteita valmistavaa jäsenvaltiota allekirjoittivat vuonna 1998 aiesopimuksen, jolla pyritään muun muassa helpottamaan sotatarvikkeitten siirtoja osallistujamaiden välillä. Asiassa ei kuitenkaan ole vielä saatu konkreettisia tuloksia. Ehdotus on meneillään olevan aiesopimukseen liittyvän toiminnan mukainen ja täydentää sitä. Se tarjoaa ne tarvittavat yhteiset välineet, joita voidaan myöhemmin kehittää pitemmälle hallitustenvälisin toimin.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa lupaehtoja ja -menettelyjä Euroopan tasolla tehtävin yhdenmukaistamistoimin ja siten vähentää esteitä, jotka haittaavat puolustukseen liittyvien tuotteitten liikkuvuutta sisämarkkinoilla, sekä siitä johtuvaa kilpailun vääristymistä. Kun otetaan huomioon puolustusmarkkinoiden erityispiirteet ja tarve suojata kansallinen turvallisuus, ehdotuksella ei haluta poistaa lupavaatimuksia vaan korvata ne keveämmällä yleisten tai koontilupien järjestelmällä ja tarjota takeet siitä, että vastaanottajat pystyvät estämään ei-toivotun viennin. Se auttaa merkittävällä tavalla

vahvistamaan Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä antamalla sille mahdollisuuden erikoistua ja suosimalla teollisuuden yhteistyötä koko EU:ssa

parantamaan eurooppalaisten puolustustuotteiden toimitusvarmuutta (hankinnat ja kunnossapito) jäsenvaltioiden kannalta.

5.4. Toteutustapa (alustava)

Keskitetty hallinnointi

komissio hallinnoi suoraan

hallinnointivastuu siirretään

toimeenpanovirastoille

varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

jäsenvaltioiden kanssa

kolmansien maiden kanssa

Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Ehdotus edellyttää, että komissio perustaa yhteistyöryhmän tutkimaan tämän direktiivin soveltamista koskevat kysymykset, jotka sen puheenjohtaja tai jäsenvaltion edustaja saattaa sen käsiteltäviksi. Yhteistyöryhmän tehtäviin kuuluisivat etenkin seuraavat:

a) kunkin jäsenvaltion täytäntöönpanotoimenpiteitten arviointi komission raportin perusteella

b) suojalausekkeen käyttö

c) toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava ilmoittaakseen toimijoille näiden tämän direktiivin mukaisista velvoitteista

d) lupalomakkeisiin liittyvät ohjeet.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Jäsenvaltioiden on toimitettava 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulossa tietoja toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet direktiivin säännösten soveltamiseksi. Komissio laatii tietojen perusteella 30 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta raportin direktiivin ja etenkin sen 9–12 ja 15 artiklan soveltamisesta.

Komissio julkaisee viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, johon mennessä tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, raportin direktiivin toimivuudesta ja sen vaikutuksista Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehitykseen ja liittää raporttiin tarvittaessa asianmukaisia muutosehdotuksia.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei sovelleta.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Tarvittaessa

7. Petostentorjunta

Jos luvan myöntävä jäsenvaltio katsoo, että olemassa on vakava vaara, että jokin toisessa vastaanottavassa jäsenvaltiossa sertifioitu yritys ei noudata jotakin yleiseen siirtolupaan liitettyä ehtoa, sen on ilmoitettava asiasta kyseiselle toiselle jäsenvaltiolle ja pyydettävä sitä arvioimaan tilanne.

Jos jäsenvaltiolla on edelleen syytä epäilyyn, se voi väliaikaisesti keskeyttää yleisistä siirtoluvistaan johtuvat vaikutukset tällaisten yritysten osalta. Jäsenvaltion on ilmoitettava toimenpiteen perusteluista muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskim. kustannukset | Vuosi 2007 | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 ja myöh. | YHTEENSÄ |

| | | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. |

TOIMINTATAVOITE 1 [20] | | | | | | | | | | | | | | | | |

Toimi 1 – Vaikutusten arviointi | | | | | | | | | | | | | | | | |

- tuotos 1 | Palvelusopimus. | | | | | | 1 raportti | 0,200 | | | | | | | | |

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ | | | | | | | 1 | 0,200 | | | | | | | | |

8.2. Hallintomenot

8.2.1. Henkilöstön määrä ja jakautuminen

Laji | | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) |

| | Vuosi 2007 | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt [21] (XX 01 01) | A*/AD | | 1 | 1 | | | |

| B*, C*/AST | | 1 ( B*) | | | | |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö [22] | | | | | | |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö [23] | | | | | | |

YHTEENSÄ | | | | | | |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Ehdotuksen tavoitteena on sisämarkkinoitten toteuttaminen, mutta kyse on täysin uudesta puolustukseen liittyvien tuotteitten sektorista, jota varten komission on luotava asianmukaista teknistä asiantuntemusta, jotta se voi täysipainoisesti osallistua ehdotuksesta johtuviin neuvoston ja parlamentin toimiin. Lisähenkilöstöä tarvitaan

· yhteistä puolustustarvikeluetteloa koskevaan läheiseen yhteistyöhön neuvoston kanssa, jotta voidaan tehdä ehdotus liitteen ajantasaistamiseksi

· raportin laatimiseen jäsenvaltioiden toimista direktiivin säännösten panemiseksi täytäntöön

· raportin laatimiseen direktiivin toimivuudesta ja sen vaikutuksista Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehitykseen

· yhteistyöryhmän työn järjestämiseen

· menettelyjen noudattamisen ja jäsenvaltioiden yhteistyömenetelmien jatkuvaan seurantaan ja tarvittaessa asiaan puuttumiseen.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta(numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

1. Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) | | | | | | | |

Toimeenpanovirastot [24] | | | | | | | |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | | | | | | | |

– sisäinen | | | | | | | |

– ulkoinen | | | | | | | |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | | | | | | | |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi 2007 | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 ja myöh. |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | | 0, 234 | 0,117 | | | |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | | | | | | |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | | 0,234 | 0,117 | | | |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

[…] |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

[…] |

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

| Vuosi 2007 | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012ja myöh. | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | | | | | | | |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | | | | | 0,035 | 0,115 | |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset [25] | | | | | 0,035 | | |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | | | | | | | |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | | | | | | | |

2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | | | | | 0,07 | 0,115 | |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | | | | | | | |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | | | | | | | |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

[…] |

[1] Osoitteessa http://ec.europa.eu/enterprise/regulation/index_en.htm.

[2] Itse lupamenettelyihin liittyvät rakenteelliset ja menettelylliset kustannukset: vuodessa tehtävien 11 400:n yhteisön sisäistä siirtoa koskevan lupahakemuksen valmistelu, jättäminen ja hallinnointi.

[3] Vaihtoehtoiskustannukset (muut kuin välittömät kustannukset), jotka liittyvät yhteisön sisäisten siirtojen esteiden ylläpitoon.

[4] KOM(2003) 113, 11.3.2003.

[5] Tulkitseva tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisesta puolustushankintoihin, KOM(2006) 779, 7.12.2006.

[6] EUVL C […], […], s. […].

[7] EUVL C […], […], s. […].

[8] EUVL C […], […], s. […].

[9] EUVL C […], […], s. […].

[10] EUVL 88, 29.3.2007, s. 58.

[11] EYVL 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

[12] EYVL 302, 19.10.1992, s. 1.

[13] Perinteisistä omista varoista (maatalousmaksut, sokerimaksut, tullimaksut) ilmoitetaan nettomäärät, jotka saadaan vähentämällä bruttomääristä 25 prosenttia jäsenvaltioiden kantokuluja.

[14] Jaksotetut määrärahat (JM).

[15] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[16] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[17] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[18] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[19] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[20] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[21] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[22] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[23] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[24] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[25] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

--------------------------------------------------