52007PC0395

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.7.2007

KOM(2007) 395 lopullinen

2007/0145 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus Mundus) (2009–2013)

(komission esittämä) [SEK(2007) 949][SEK(2007) 950]

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA |

110 | Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Korkea-asteen koulutus kansainvälistyy yhä voimakkaammin globalisaation edetessä. Siksi yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä valmistelemaan kansalaisensa maailmanlaajuisiin olosuhteisiin sisällyttämällä kansainvälinen ulottuvuus korkeakoulutusjärjestelmiinsä. Erasmus Mundus -ohjelman yleistavoitteena on parantaa Euroopan korkeakoulutuksen laatua, edistää vuoropuhelua ja ymmärtämystä erilaisten yhteiskuntamuotojen ja kulttuurien kesken kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön ja henkilökohtaisten kontaktien avulla sekä edistää EU:n ulkopoliittisia tavoitteita ja myötävaikuttaa kolmansien maiden kestävään kehitykseen korkeakoulutuksen alalla. Tässä mielessä ehdotus perustuu nykyisestä Erasmus Mundus -ohjelmasta poikkeavaan ja laaja-alaisempaan näkemykseen politiikan, tavoitteiden ja toimintamuotojen kannalta. Korkea-asteen oppilaitokset (korkeakoulut) ovat myös kulttuurien välisen dialogin ja vaihdon keskuksia. Kansainvälisiin yhteyksiin ja henkilövaihtoihin perustuva koulutus- ja vaihto-ohjelma voi vahvistaa Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiä siteitä politiikan, kulttuurin, koulutuksen ja talouselämän alalla. Komissio on aiemmin esittänyt näkemyksiään kysymyksistä, joihin korkeakoulutusjärjestelmien ja oppilaitosten olisi puututtava, erityisesti tiedonannossaan toukokuussa 2006 ”Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot”, (KOM(2006) 208). Osana näitä pyrkimyksiä korkeakoulut ovat oivaltaneet tarpeen solmia kansainvälisiä yhteyksiä muualla maailmassa sijaitseviin laitoksiin ja yrittää houkutella oppilaitoksiinsa suuren määrän kansainväliseen vaihtoon aikovia opiskelijoita ja tutkijoita. Yhteisön toimissa tällä alalla on lisäksi otettava asianmukaisesti huomioon EU:n ulkopolitiikan laajempi tausta ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa perusteena komission tiedonanto ”Euroopan unioni maailmassa – Käytännön ehdotuksia toiminnan johdonmukaisuuden, vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi” (KOM(2006) 278 lopullinen). Korkeakoulut ja opiskelijat kaikkialla maailmassa voivat hyötyä Erasmus Mundus -ohjelmasta. Nykyinen Erasmus Mundus -ohjelma päättyy vuonna 2008. Ohjelmasta tehdyn päätöksen 12 artiklan mukaisesti komissio antaa tiedonannon ohjelman mahdollisesta jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. |

120 | Yleinen tausta Kansainväliseen vaihtoon haluavien opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti: 1,8 miljoonasta vuonna 2001 2,5 miljoonaan vuonna 2004, ja määrän ennakoidaan vuonna 2025 olevan 7,2 miljoonaa, joista 70 prosenttia on aasialaisia. Tuoreet tiedot viittaavat siihen, että kilpailu lahjakkaimmista ja parhaista on kiristynyt ja että joistakin Euroopan maista on tullut tärkeimpiä toimijoita alalla. Vuonna 2004 kuusi maata vastaanotti 67 prosenttia maailman vaihto-opiskelijoista: Yhdysvallat (23 %), Yhdistynyt kuningaskunta (12 %), Saksa (11 %), Ranska (10 %), Australia (7 %) ja Japani (5 %). Eurooppa[1] vastaanotti 44 prosenttia kaikista vaihto-opiskelijoista (eli 1,1 miljoonaa opiskelijaa). Korkeakouluihin kirjoittautuneiden kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvoi vuodesta 1999 vuoteen 2004 Japanissa 109 prosenttia, Ranskassa 81 prosenttia, Saksassa 45 prosenttia, Australiassa 42 prosenttia, Yhdistyneessä kuningaskunnassa 29 prosenttia ja Yhdysvalloissa 17 prosenttia. Eräät keskeiset akateemiset indikaattorit osoittavat kuitenkin Euroopan olevan Yhdysvalloista jäljessä. Vuonna 2003 uusien tohtorintutkintojen määrät olivat 1 167 000 (EU-25) ja 1 335 000 (Yhdysvallat). Yhdysvallat ja Japani ovat Eurooppaa edellä myös tutkijoiden työllistymisessä. Tutkijoiden määrä 1 000 henkeä kohden työvoimasta vuonna 2003 oli 5,5 (EU-25), 9,1 (Yhdysvallat) ja 10,1 (Japani). Vaikka jotkin Euroopan maat ovat alkaneet houkutella suuria määriä kansainvälisiä opiskelijoita, kolmansien maiden yliopistot tai korkealuokkaista kansainvälistä koulutusta haluavat opiskelijat eivät aina täysin arvosta tai ymmärrä Eurooppaa oppimisen huippukeskuksena. Sitä paitsi valtaisa enemmistö Euroopassa opiskelevista vaihto-opiskelijoista on sijoittunut vain muutamiin maihin. Vuonna 2006 tehty tutkimus Perceptions of European Higher Education in Third Countries osoittaa, että opiskelijat pitävät Yhdysvaltoja parhaana innovaation, dynaamisuuden ja kilpailun kannalta (sekä korkeakoulutuksen alalla että yhteiskunnassa yleensä). Tämä vastaa käsitystä perinteisestä Euroopasta, jolta puuttuu nykyaikaisuutta, innovaatiovalmiuksia ja suvaitsevuutta. Aasialaiset opiskelijat, jotka ovat merkittävin ryhmä alalla, asettavat Yhdysvallat Euroopan edelle kaikissa seuraavista korkeakoulutukseen ja työmarkkinoihin liittyvistä kategorioista: laboratorioiden, kirjastojen ja muiden tilojen laatu; koulutuksen laatu; arvostetuimmat yliopistot; tutkintojen maine; työnsaanti- ja jatkomahdollisuudet valmistumisen jälkeen; työskentelymahdollisuudet opintojen ohella. Monet kolmansien maiden opiskelijat pitävät Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta haasteena. Muista maista katsottuna Euroopan korkeakoulujärjestelmä näyttää sekavalta ja hajanaiselta, koska se perustuu moniin erilaisiin kansallisiin järjestelmiin ja opetuskieliin. Yhtenäisten tietojen puute opiskelumahdollisuuksista Euroopassa vahvistaa tätä vaikutelmaa. Samaan aikaan Euroopan koulutustustarjonnan laatua arvostetaan suuresti, vaikkakin Yhdysvallat on tässä suhteessa edellä. Eurooppa on Yhdysvaltoja parempi kulttuurin ja turvallisuuden sekä koulutuksen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden suhteen. Nykyisellä Erasmus Mundus -ohjelmalla Euroopan korkeakoulujärjestelmä vastaa kansainvälisyyshaasteeseen. Euroopan korkeakoulutuksen vetovoiman ja näkyvyyden lisääminen maailmanlaajuisesti ja liikkuvuuden edistäminen Euroopan ja kolmansien valtioiden välillä voi osaltaan vastata laajempaan tarpeeseen mukauttaa koulutusjärjestelmiä osaamisyhteiskunnan vaatimuksiin ja korkeakoulutuksen nykyaikaistamisprosessiin, johon viitattiin edellä mainitussa komission tiedonannossa toukokuussa 2006. Nykyinen Erasmus Mundus -ohjelma on saanut Euroopan korkeakoulut aloittamaan yksilöllisten vahvuuksiensa ja koulutuksen monimuotoisuuden yhdistämisen tavoitteena houkutella parhaat kansainväliset vaihto-opiskelijat osallistumaan eurooppalaisiin huipputason ohjelmiin. Samaan aikaan Erasmus Mundus -ohjelma pyrkii ulkoista yhteistyötä koskevin järjestelyin myös vahvistamaan korkeakouluja tietyillä maailman alueilla tarjoamalla virikkeitä näiden kansainväliselle yhteistyövalmiudelle ja vauhdittamalla vaihto-ohjelmia Euroopan ja kyseisten alueiden välillä. Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että ohjelman jatkon laiminlyönnillä voisi olla vakavat vaikutukset kolmansista maista Eurooppaan houkuteltavien opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön tasoon, Euroopan korkeakoulutuksen saatavuuteen ja näkyvyyteen maailmassa sekä kansainvälisen vuoropuhelun ja ymmärtämyksen edistämiseen. |

130 | Voimassa olevat aiemmat säännökset Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät päätöksen nykyisestä Erasmus Mundus -ohjelmasta (2004–2008) 5. joulukuuta 2003 (päätös N:o 2317/2003/EY). Ulkoisen yhteistyön järjestely perustuu useisiin neuvoston asetuksiin sekä tarkistettuun Cotonoun sopimukseen ja kautta 2008–2013 koskevaan sisäiseen sopimukseen, jotka ovat maantieteellisten erityisalueiden kanssa tehtävän ulkoisen yhteistyön rahoitusvälineitä. Ehdotuksen mukaan Erasmus Mundus ohjelman toisessa vaiheessa (2009–2013) jatkettaisiin ohjelman ensimmäisen vaiheen toimia, otettaisiin ulkoinen yhteistyö mukaan välittömämmin, laajennettaisiin ohjelman soveltamisala kaikkiin korkea-asteen koulutustasoihin, parannettaisiin eurooppalaisten opiskelijoiden rahoitusmahdollisuuksia ja tarjottaisiin parempia yhteistyömahdollisuuksia kolmansissa maissa toimiville korkeakouluille. |

140 | Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Koska korkeakoulutus on keskeistä sosiaali-, kulttuuri- ja talouspolitiikan kannalta, ohjelmaehdotus liittyy useisiin muihin yhteisön politiikan aloihin. Asiaan liittyvät ohjelmat ja tavoitteet on sen vuoksi otettu asianmukaisesti huomioon, esimerkiksi elinikäisen oppimisen ohjelma, Marie Curie -ohjelma, Euroopan teknologiainstituutin perustamista koskeva aloite, Tempus-ohjelma, Atlantis-ohjelma, korkea-asteen koulutusta koskeva yhteistyösopimus Kanadan kanssa sekä muut ulkoisen yhteistyön ohjelmat, kuten Alßan, Alfa, Edulink tai Asia-Link. Nykyisen ja tulevan Erasmus Mundus -ohjelmavaiheen välillä vallitsee jatkuvuus. Innovatiivisempi ja laajempi kattavuus varmistaa Erasmus Mundus -ohjelmalle EU:n sisä- ja ulkopolitiikan yhdistävän maailmanlaajuisen rakenteen. Se vahvistaa EU:n politiikan johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä sekä sen saamaa huomiota muissa maissa. Tiivis yhteistyö kolmansissa maissa olevien komission edustustojen kanssa on olennaisen tärkeää näiden ohjelmien onnistumiselle ja näkyvyydelle sekä yleisesti EU:n ulkopolitiikan näkyvyydelle. Tulevan Erasmus Mundus -ohjelman tavoitteet ovat ilmeisen johdonmukaisia ja usein suuressa määrin täydentäviä samankaltaisten alojen nykyisiin aloitteisiin nähden ja saavat aikaan eri ohjelmien voimakasta yhteisvaikutusta Lisäksi ehdotetun ohjelman tavoitteet ovat johdonmukaisia Lissabonin strategian ja Bolognan prosessin laajempiin poliittisiin tavoitteisiin sekä korkea-asteen koulutusta koskeviin komission tiedonantoihin nähden. Koska tuoreet tutkimukset kolmansista maista kotoisin olevien Erasmus Mundus vaihto-opiskelijoiden parissa ovat osoittaneet, että kyseisillä opiskelijoilla on edelleen ongelmia viisumien saannissa, komissio seuraa tarkoin kolmansien maiden kansalaisten maahantulon edellytyksistä opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten annetun neuvoston direktiivin (EY) N:o 114/2004 täytäntöönpanoa. |

KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Sidosryhmien kuuleminen |

211 | Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Komissio kuuli Erasmus Mundus -ohjelman tulevaisuudesta ohjelmaan osallistuvia ja asianomaisia sidosryhmiä (korkeakouluja, korkea-asteen koulutuksen alalla toimivia organisaatioita, opiskelijoita, akateemista henkilöstöä, Erasmus Mundus -ohjelman kansallisia tiedotus- ja yhteyspisteitä, kansallisia viranomaisia) järjestämällä seuraavat toimet: seminaari eurooppalaisille ja kolmansien maiden Erasmus Mundus -opiskelijoille kesäkuussa 2006; Erasmus Mundus -ohjelmakomitean (kansalliset viranomaiset) epävirallinen pohdintakokous marraskuussa 2006; konferenssi kiinnostavuudesta erilaisille ohjelmaan osallistuville henkilöille Euroopasta ja kolmansista maista marraskuussa 2006; konferenssi Erasmus Mundus master -kursseista (eurooppalaiset korkeakoulut) joulukuussa 2006; Erasmus Mundus -ohjelman kansallisten tiedotus- ja yhteyspisteiden kokous joulukuussa 2006. |

212 | Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Interssitahoilta saatu palaute oli erittäin myönteistä. Tärkeimpinä viesteinä esitettiin seuraavaa: jatketaan korkealaatuisia integroituja master-ohjelmia ja koko opiskeluajan kattavia apurahoja kolmansista maista tuleville pyrkien ensisijaisesti korkea-asteen koulutuksen huippulaadun varmistamiseen ohjelmalla; myönnetään eurooppalaisille opiskelijoille apurahoja näihin ohjelmiin osallistumista varten, millä varmistetaan ohjelmien uskottavuus; laajennetaan ohjelma kattamaan kolmannen asteen opinnot (tohtorinkoulutus); käynnistetään yhteistyökumppanuuksia kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa. Vastaukset on otettu huomioon valmisteltaessa tulevaa Erasmus Mundus -ohjelmaa. |

213 | Internetissä järjestettiin avoin kuuleminen 5.2.2007–9.3.2007. Komissio sai 417 vastausta, jotka ovat kesäkuusta 2007 lähtien nähtävissä sivustolla http://ec.europa.eu/erasmus-mundus. |

Asiantuntijatiedon käyttö |

229 | Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu. |

230 | Vaikutusten arviointi Vaikutustenarviointiraportissa, jota varten komissio kuuli ulkopuolisia asiantuntijoita tammi–huhtikuussa 2007, harkittiin kolmea vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1: Jatketaan Erasmus Mundus -ohjelmaa ja ulkoisen yhteistyön järjestelyjä nykyisessä muodossa. Tämä vaihtoehto edistäisi edelleen Euroopan korkeakoulutuksen nykyistä kansainvälistymistä, huippulaatua ja identiteettiä. Ohjelman ytimessä keskityttäisiin edelleen houkuttelemaan parhaita ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita huipputason integroituihin master-ohjelmiin Euroopassa. Ulkoinen yhteistyö ei sisältyisi ohjelman ytimeen. Tällöin etuna olisi jatkuvuus ja keskittyminen rajoitettuun määrään tarkoin määriteltyjä toimia. Siinä jätettäisiin kuitenkin huomiotta nykyisestä ohjelmasta saadut kokemukset ja sidosryhmiltä saatu palaute sekä jätettäisiin käyttämättä tilaisuus integroida kaksi vahvasti toisiinsa sidoksissa olevaa toimintaa johdonmukaiseen ohjelmaan. Vaihtoehto 2: Muutetaan ja laajennetaan Erasmus Mundus -ohjelmaa. Tämä vaihtoehto laajentaisi nykyisen Erasmus Mundus -ohjelman soveltamisalaa. Huipputason integroidut master-ohjelmat Euroopassa ja parhaiden vaihto-opiskelijoiden ja tutkijoiden apurahat olisivat edelleen yhtenä ohjelman toimintalinjana, mutta ne ulotettaisiin kattamaan tohtorintutkintotason ja eurooppalaisten opiskelijoiden apurahat. Ohjelmaan integroitaisiin toinen toimintalinja eli ulkoinen yhteistyö, niin että nykyisen ohjelman soveltamisalaa laajennettaisiin kaikille muille korkea-asteen koulutustasoille (bachelor, doctoral, post-doctoral) ja muihin kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa tapahtuviin yhteistyömuotoihin, mukaan luettuna vaihtojen lisääntyminen Euroopan ja kolmansien maiden välillä. Tämän etuna olisi se, että kokemuksia ja sidosryhmiltä saatua palautetta hyödynnettäisiin ja kolmansiin maihin liittyvästä yhteisön korkeakoulutusalan toiminnasta saataisiin johdonmukaisempaa ja selkeämpää. Liian laajan ja hajanaisen ohjelman vaarana olisi kuitenkin ohjelman painopisteen kadottaminen. Vaihtoehto 3: Erasmus Mundus -ohjelmaa ei jatketa. Euroopan korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen, huipputasoon ja näkyvyyteen ei enää pyrittäisi erityisellä yhteisön ohjelmalla vaan jäsenvaltioiden aloitteilla tai muilla yhteisön ohjelmilla tai toimilla. Tämä vaihtoehto toisi tuskin lainkaan etuja, koska tällöin menetettäisiin nykyisellä ohjelmalla aikaansaatu panostus ja tärkein kimmoke yhteistyölle Euroopan ja kolmansien maiden korkeakoulujen välillä. Vaikutustenarviointiraportissa ehdotettiin, että tulevan Erasmus Mundus -ohjelman tulisi perustua vaihtoehtoon 2. |

231 | Komissio on suorittanut työohjelmassa mainitun vaikutustenarvioinnin. Arviointiraportti on kesäkuusta 2007 lähtien nähtävissä sivustolla http://ec.europa.eu/erasmus-mundus. |

EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

305 | Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Toimella 1 (yhteistyöohjelmat ja apurahat) tuetaan korkealaatuisia yhteisiä master- ja tohtoriohjelmia, joiden toteuttajana on ryhmä korkeakouluja Euroopasta ja mahdollisesti kolmansista maista. Sillä tarjotaan myös koko opiskeluajan kattavia apurahoja lahjakkaimmille eurooppalaisille ja kolmansista maista oleville opiskelijoille kyseisiin yhteistyöohjelmiin osallistumista varten sekä lyhytaikaisia apurahoja huipputasoisille eurooppalaisille ja kolmansista maista tuleville tutkijoille yhteistyöohjelmiin kuuluvia tutkimus- tai opetustehtäviä varten. Tällä toimella edistetään Euroopan ja kolmansien maiden korkeakoulujen ja akateemisen henkilöstön yhteistyötä tavoitteena kehittää osaamiskeskittymiä ja varmistaa pitkälle koulutetun henkilöstön saatavuus. Toimella 2 (kumppanuussopimukset kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa mukaan luettuna apurahat) tuetaan laaja-alaisia yhteistyökumppanuuksia eurooppalaisten ja kolmansien maiden korkeakoulujen kesken rakenteellisen yhteistyön perustana, millä helpotetaan asiantuntemuksen siirtoa kolmansien maiden laitoksiin sekä opiskelijoiden ja tutkijoiden lyhyempiä tai pitempiaikaisia vaihtoja kaikilla korkeakoulutustasoilla tavoitteena kehittää kolmansien maiden korkeakoulujen henkilöstöresursseja ja kansainvälisiä yhteistyövalmiuksia kyseisiä kumppanuusmaita koskevan EU:n ulkopolitiikan mukaisesti. Kyseessä on ulkoinen yhteistyötoimi, josta kaikki osallistuvat tahot hyötyvät ja joka ehkäisee aivovientiä. Näin ollen se on täysin kyseisiä kumppanuusmaita koskevan EU:n ulkopolitiikan mukainen ja sen tavoitteena on niiden kestävän kehityksen tukeminen. Toimella 3 (Euroopan korkeakoulutuksen vetovoiman lisääminen) tuetaan kansainvälisiä aloitteita, opintoja, hankkeita, tapahtumia ja muita toimia, joilla pyritään parantamaan Euroopan korkeakoulutuksen vetovoimaa, saatavuutta, yleiskuvaa ja näkyvyyttä maailmassa. |

310 | Oikeusperusta Erasmus Mundus -ohjelma perustuu perustamisssopimuksen 149 artiklaan. Säädösmuotona on Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös, ja siinä viitataan useisiin neuvoston asetuksiin, jotka ovat maantieteellisten erityisalueiden kanssa tehtävän ulkoisen yhteistyön rahoitusvälineitä. |

320 | Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. |

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä: |

321 | Euroopan maiden asennoitumisessa opiskelijavaihtojen kannustamiseen kolmansista maista on selkeitä eroja. Toiset EU:n jäsenvaltiot ovat käynnistäneet vaihto-ohjelmia, mutta toiset ovat vähemmän aktiivisia tällä alalla. Jäsenvaltioiden nykyisten ohjelmien tavoitteet vaihtelevat eivätkä ole täysin johdonmukaisia tai integroituja. Kansallisilla järjestelmillä ei myöskään vahvisteta eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, joka on merkittävämpi kuin vain osiensa summa. |

323 | Vaikka yksittäisten korkeakoulujen tai jäsenvaltioiden erilliset aloitteet ovat sinänsä hyvin hyödyllisiä ja täydentävät yhteisön toimia, ne jäävät usein kahdenväliselle tasolle eivätkä vaikuta Euroopan laajuisesti eurooppalaisen yhteistyövälineen tavoin. Euroopan korkeakoulutuksen näkyvyys maailmanlaajuisesti rajoittuisi edelleen vähäiseen määrään jäsenvaltioita eikä Euroopan hyvistä puolista opiskelukohteena tiedotettaisi. |

Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä: |

324 | Niiden haasteiden luonteesta, joihin Euroopan on vastattava tällä alalla, johtuu, että koordinoidut toimet Euroopan tasolla ovat todennäköisesti tehokkaampia kuin toiminta kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla; niiden avulla voidaan määritellä huippuosaaminen, yhdistää resurssit kansainvälisessä kumppanuudessa sekä päästä laajempaan maantieteelliseen kattavuuteen ja yhtä Euroopan maata laajempaan liikkuvuuteen. Ehdotuksella annetaan kimmokkeita korkeakoulujen eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, kannustetaan opiskelijoita ja tutkijoita kansainvälisiin vaihtoihin sekä osallistutaan Euroopan korkeakoulutuksen yleiskuvan ja arvostuksen vahvistamiseen maailmassa. Ehdotettujen toimien luonteen vuoksi yhteisöllä on paremmat mahdollisuudet näiden tavoitteiden saavuttamiseen kuin kansallisella tasolla toimivilla jäsenvaltioilla. |

325 | Arvioitaessa, voisiko laajempi Euroopan tason yhteistyö parantaa nykyistä tilannetta, keskeisin laadullinen indikaattori on, että kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden ja tutkijoiden olisi miellettävä Eurooppa kiinnostavimpana opiskelupaikkana. |

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

331 | Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska se voidaan panna täytäntöön jäsenvaltioiden nykyisten korkeakoulutusjärjestelmien puitteissa. Ehdotuksella kannustetaan uusiin toimintatapoihin, joiden – kuten ohjelman väliarvioinnista ilmenee – katsotaan olevan korkeakoulujen toteutettavissa. |

332 | Apurahojen maksu ohjelmassa perustuu mahdollisimman pitkälti kertasuorituksiin ja yksikköhintoihin, jotta edunsaajille koituu mahdollisimman vähän hallinnollisia rasitteita. |

Sääntelytavan valinta |

342 | Yhteisön toimintaohjelma on ainoa mahdollinen sääntelytapa korkeakoulutusalan yhteistyön edistämiseksi. Ohjelman perustana olevan 149 artiklan nojalla muut vaihtoehdot eivät ole mahdollisia. |

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET |

401 | Ohjelmakauden (2009–2013) kokonaisbudjetti toimien 1 ja 3 osalta (yhteiset master- ja tohtoriohjelmat apurahoineen sekä kiinnostavuushankkeet) on 493,69 miljoonaa euroa. Toimea 2 (yhteistyökumppanuudet erityisissä kolmansissa maissa toimivien korkeakoulujen kanssa, vaihdot mukaan luettuina) rahoitetaan ulkoisen yhteistyön välineillä niissä säädettyjen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Komissio pyrkii varaamaan ohjelmakaudeksi (2009–2013) Erasmus Mundus II -ohjelman toimeen 2 kokonaisuudessaan arviolta 460 miljoonaa euroa. Ulkoisten välineiden ja Euroopan kehitysrahaston ohjeelliset rahoitusosauudet ovat seuraavat: Euroopan naapuruuspoliittinen kumppanuusväline (ENPI): 140 miljoonaa euroa Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI): 240 miljoonaa euroa Teollisuusmaiden kanssa tehtävän yhteistyön väline (ICI): 20 miljoonaa euroa Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA): 30 miljoonaa euroa Kymmenes Euroopan kehitysrahasto (EKR): 30 miljoonaa euroa Tarkempi ohjelmamenettely ja 460 miljoonan euron kokonaismäärärahan pohjana olevien vuotuisten määrärahojen suuruus vahvistetaan myöhemmässä vaiheessa kutakin välinettä ja Euroopan kehitysrahastoa koskevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2008 kaudeksi 2009–2010 ja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2010 kaudeksi 2011–2013. |

LISÄTIEDOT |

560 | Euroopan talousalue Ehdotettu toimenpide liittyy ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan alaan, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta. |

E-13665 |

1. 2007/0145 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus Mundus) (2009–2013)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[2],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[3],

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[4],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2317/2003/EY[5] käynnistettiin ohjelma korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus Mundus) (2004–2008).

(2) Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006[6] säädetään liittymistä valmistelevan tukivälineen perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006[7] säädetään eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1905/2006[8] säädetään kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta, neuvoston asetuksella (EY) N:o 1934/2006[9] säädetään teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta, Euroopan kehitysrahastoa säännellään Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetulla kumppanuussopimuksella, sellaisena kuin se on tarkistettuna 25 päivänä kesäkuuta 2005 Luxemburgissa allekirjoitetulla sopimuksella (neuvoston päätös 2005/599/EY)[10], ja sisäisellä sopimuksella vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoituksesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen mukaisesti (AKT–EY-ministerineuvoston päätös N:o 1/2006, 2006/608/EY)[11].

(3) Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaisen valtion opetusministerit allekirjoittivat 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin hallitustenvälinen prosessi, jonka tarkoituksena on saada aikaan eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä; prosessia tuetaan aktiivisesti yhteisön tasolla. Kokouksessaan Lontoossa 17 ja 18 päivänä toukokuuta 2007 Bolognan prosessiin osallistuvien 45 maan korkeakouluopetuksesta vastaavat ministerit hyväksyivät eurooppalaista korkeakoulualuetta maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä koskevan strategian ja nimesivät samalla vuoden 2009 painopisteiksi tehokkaamman tiedottamisen eurooppalaisesta korkeakoulualueesta ja paremman korkeakoulututkintojen tunnustamisen muualla maailmassa.

(4) Ylimääräisessä kokouksessaan Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 Eurooppa-neuvosto asetti unionille strategisen tavoitteen yhteisön kehittämisestä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi osaamistaloudeksi. Se kehotti koulutusasioiden neuvostoa pohtimaan yleisesti koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita ja keskittymään yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin sekä ottamaan huomioon kansalliset erityispiirteet. Neuvosto hyväksyi 12 päivänä helmikuuta 2001 koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen. Lisäksi se hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2002 näiden tavoitteiden seurantaa koskevan yksityiskohtaisen työohjelman, jolle yhteisön olisi annettava tukensa. Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi, että Euroopan unionin koulutusjärjestelmistä tulee vuoteen 2010 mennessä laatunsa osalta maailmanlaajuisia esikuvia.

(5) Komission tiedonannoissa ”Euroopan aivokapasiteetti liikkeelle”[12] ja ”Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot”[13] sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksessa Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta[14] korostetaan Euroopan korkeakoulujen tarvetta päästä eroon hajanaisuudesta ja yhdistää voimansa, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu paranevat ja työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet otetaan paremmin huomioon. Kesäkuussa 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto painotti Euroopan korkeakoulutuksen uudistamistarvetta.

(6) Nykyisen Erasmus Mundus -ohjelman väliarvioinnissa ja ohjelman tulevaisuutta koskeneessa avoimessa konsultoinnissa korostettiin nykyisen ohjelman tavoitteiden ja toimien merkittävyyttä ja toivottiin ohjelman jatkamista eräin muutoksin, esimerkiksi ohjelman laajentamista tohtoritasolle, kolmansissa maissa toimivien korkeakoulujen ja niiden tarpeiden parempaa integrointia ohjelmaan ja varojen lisäämistä ohjelman eurooppalaisille osallistujille.

(7) Euroopan korkeakoulutuksen laadun parantaminen, kansojen välisen ymmärtämyksen edistäminen, kolmansien maiden kestävään kehitykseen panostaminen korkeakoulutuksen alalla, aivovuodon ehkäiseminen ja heikoimmassa asemassa olevien tukeminen – nämä ovat kolmansiin maihin suuntautuvan korkeakoulutusalan yhteistyöohjelman keskeiset tavoitteet. Tehokkaimpia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi laadukkaan ohjelman puitteissa ovat tehokkaaasti integroidut jatko-opiskeluohjelmat, yhteistyökumppanuudet kolmansien maiden kanssa, apurahat lahjakkaimmille opiskelijoille ja Euroopan korkeakoulutuksen vetovoiman lisääminen maailmanlaajuisesti.

(8) On torjuttava voimakkaammin kaikenlaista syrjäytymistä, myös rasismia ja muukalaisvihaa, ja yhteisön on tehostettava toimiaan edistääkseen maailmanlaajuisesti kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä pitäen mielessä korkea-asteen koulutuksen sosiaalinen ulottuvuus sekä demokratian ihanteet ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Liikkuvuushan edistää yhteyksiä uusiin yhteiskunnallisiin ja kulttuuriympäristöihin ja helpottaa niiden ymmärtämistä. Yhteisön on varmistettava tällöin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että mitään kolmansien maiden kansalaisryhmää ei syrjitä tai aseteta epäedulliseen asemaan.

(9) Kielten opettamisen ja oppimisen sekä kielellisen monimuotoisuuden edistämisen olisi oltava yhteisön toiminnan painopistealue korkeakoulutuksen alalla. Kielten opetus ja oppiminen on erityisen merkittävää suhteessa kolmansiin maihin.

(10) Komission tiedonannossa ”Euroopan unioni maailmassa – Käytännön ehdotuksia toiminnan johdonmukaisuuden, vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi”[15] käsitellään Eurooppaan kohdistuvia ulkoisia haasteita ja käytettävissä olevien sisä- ja ulkopoliittisten toimien johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä. Lisäksi komissio suosittelee tiedonannossaan ”Länsi-Balkanin maat matkalla kohti EU:ta: vakauden varmistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen”[16] tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksien laajentamista kaikille korkea-asteen koulutustasoille alueella.

(11) Erasmus Mundus -apurahoja täydennettiin kaudella 2004–2008 komission ulkoisen yhteistyön välineestä rahoitetuilla maakohtaisilla apurahoilla, jotta Euroopassa opiskelevien stipendiaattien määrää voitiin laajentaa erityisistä kolmansista maista, esimerkiksi Kiinasta, Intiasta, Länsi-Balkanin maista tai AKT-maista tuleviin. Koska tästä saatiin myönteisiä kokemuksia, samantapaisia mahdollisuuksia voitaisiin suunnitella tulevaisuudessa asianomaisten ulkoisen yhteistyön välineiden poliittisia painopisteitä, sääntöjä ja menettelyjä noudattaen.

(12) Kaikissa toimissaan komission on pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä ja edistettävä sukupuolten tasa-arvoa perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(13) Ohjelman kaikkien osien täytäntöönpanossa olisi laajennettava heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien osallistumismahdollisuuksia ja aktiivisesti paneuduttava vammaisten erityistarpeisiin oppimisen yhteydessä myös myöntämällä suurempia avustuksia vammaisten osallistujien lisäkustannusten kattamiseksi.

(14) On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[17], ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, soveltamissäännöistä annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2007[18], joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa ja resurssien määrän säilyminen oikeasuhtaisena verrattuna resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(15) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa ehdotetun toiminnan tavoitteita siksi, että siihen tarvitaan monenvälisiä kumppanuuksia ja monenvälistä liikkuvuutta sekä yhteisön ja kolmansien maiden välistä tietojenvaihtoa, ja koska nämä tavoitteet voidaan saavuttaa tarvittavien toimien luonteen vuoksi paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(16) Tämän päätöksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainituista päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[19] mukaisesti. Tämän päätöksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä noudattaen liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1085/2006, eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1638/2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1905/2006, teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1934/2006, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välistä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitettua kumppanuussopimusta, sellaisena kuin se on tarkistettuna Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 allekirjoitetulla sopimuksella (neuvoston päätös 2005/599/EY), ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien tekemää päätöksen sisäistä sopimusta, joka koskee vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (AKT-EY-ministerineuvoston päätös N:o 1/2006, 2006/608/EY).

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä käynnistetään Erasmus Mundus -ohjelma, jäljempänä ”ohjelma”, korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi Euroopassa ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla sekä kolmansien maiden korkeakoulutusalan kehittämiseksi.

2. Ohjelma toteutetaan 1 päivänä tammikuuta 2009 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyvänä ajanjaksona. Valmistelevia toimenpiteitä 7 artiklan mukaiset komission päätökset mukaan luettuina voidaan toteuttaa tämän päätöksen voimaantulosta lähtien.

3. Ohjelmalla tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toteuttamaa ja jäsenvaltioissa toteutettavaa toimintaa, ja siinä otetaan täysin huomioon jäsenvaltioiden vastuu opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien organisoinnista sekä niiden kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus.

4. Henkilöresurssien kehittäminen erityisissä kolmansissa maissa, etenkin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet, on pantava täytäntöön asetusten (EY) N:o 1085/2006, 1638/2006, 1905/2006 ja 1934/2006 sekä päätösten (EY) N:o 599/2005 ja 608/2006 mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1. ’korkeakoululla’ mitä tahansa oppilaitosta, joka kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti tarjoaa mahdollisuuden korkea-asteen tutkintoihin, kyseisen oppilaitoksen nimestä riippumatta;

2. ’alemman korkea-asteen opiskelijalla’ henkilöä, joka opiskelee korkea-asteen oppilaitoksessa suorittaakseen alemman korkeakoulututkinnon (bachelor);

3. ’ylemmän korkea-asteen opiskelijalla’ henkilöä, joka opiskelee korkea-asteen oppilaitoksessa suorittaakseen ylemmän korkeakoulututkinnon (master);

4. ’jatko-opiskelijalla’ tieteellistä jatkotutkintoa suorittavaa opiskelijaa (doctoral candidate) eli väitöskirjaa kokopäivätyönä valmistelevaa tutkijaa uransa alkuvaiheessa ensimmäisten neljän vuoden aikana tohtoriopintoihin virallisesti oikeuttavan tutkinnon suorituspäivästä;

5. ’tohtoritason tutkijalla’ (post-doctoral researcher) kokenutta tutkijaa, joka on suorittanut tohtorintutkinnon tai jolla on vähintään neljän vuoden kokemus kokopäivätoimisena tutkijana, tutkijankoulutus mukaan luettuna, tohtoriopintoihin virallisesti oikeuttavan tutkinnon suorituspäivästä;

6. ’tutkijalla’ henkilöä, jolla on on huomattava akateeminen tai ammatillinen kokemus ja joka luennoi tai tekee tutkimustyötä;

7. ’korkeakoulujen henkilöstöllä’ tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työtehtäviensä vuoksi suoraan osallisina korkea-asteen koulutuksessa;

8. ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio ja joka ei osallistu ohjelmaan 9 artiklan mukaisesti; ’kolmannella maalla’ henkilöihin viitattaessa henkilöä, joka ei ole minkään jäsenvaltion tai muun ohjelmaan osallistuvan valtion kansalainen eikä vakituinen asukas siten kuin 9 artiklassa on säädetty ja joka ei ole ollut edeltäneiden viiden vuoden aikana yhteensä yli 12:ta kuukautta päätoimisesti opiskelemassa, työssä tai muussa toimessa missään jäsenvaltiossa tai muussa ohjelmaan osallistuvassa valtiossa 9 artiklan mukaisesti; ’kolmannella maalla’ oppilaitoksiin viitattaessa oppilaitosta, joka ei sijaitse missään jäsenvaltiossa eikä ohjelmaan 9 artiklan mukaisesti osallistuvassa valtiossa; elinikäisen oppimisen ohjelmaan[20] osallistuvia maita ei katsota kolmansiksi maiksi ohjelman 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimen täytäntööpanossa;

9. ’Euroopan maalla’ maata, joka on Euroopan unionin jäsenvaltio tai joka osallistuu ohjelmaan 9 artiklan mukaisesti; ’eurooppalaisella’ henkilöihin viitattaessa henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion tai muun ohjelmaan osallistuvan valtion kansalainen tai vakituinen asukas siten kuin 9 artiklassa on säädetty tai joka on ollut edeltäneiden viiden vuoden aikana yhteensä yli 12 kuukautta päätoimisesti opiskelemassa, työssä tai muussa toimessa jossakin jäsenvaltiossa tai muussa ohjelmaan osallistuvassa valtiossa 9 artiklan mukaisesti; ’eurooppalaisella’ oppilaitoksiin viitattaessa oppilaitosta, joka sijaitsee jossakin jäsenvaltiossa tai ohjelmaan 9 artiklan mukaisesti osallistuvassa valtiossa;

10. ’alemman korkea-asteen opinnoilla’ opiskelua vähintään kolmivuotisissa korkea-asteen koulutusohjelmissa, jotka johtavat alempaan korkeakoulututkintoon (bachelor);

11. ’ylemmän korkea-asteen opinnoilla’ opiskelua korkea-asteen koulutusohjelmissa, jotka seuraavat vähintään kolmivuotista alempaa korkeakoulututkintoa ja johtavat ylempään korkeakoulututkintoon tai jatkotutkintoon (master).

12. ’jatko-opinnoilla’ opiskelua tutkimukseen liittyvissä korkea-asteen jatko- tai tohtorinkoulutusohjelmissa, jotka kestävät vähintään neljä tai viisi vuotta ja johtavat tohtorintutkintoon;

13. ’tohtoritason tutkimuksella’ korkea-asteen opintoja tai tutkimusta, joka seuraa vähintään kahdeksan vuoden opintoja edellyttävää tohtorintutkintoa (post-doctoral);

14. ’liikkuvuudella’ tarkoitetaan muuttamista toiseen maahan sellaista opiskelua, työkokemuksen hankkimista, tutkimusta, muuta oppimis-, opetus- tai tutkimustoimintaa tai asiaan liittyvää hallinnollista toimintaa varten, jota tuetaan tapauksen mukaan isäntämaan kieltä koskevilla valmennuskursseilla;

15. ’kaksoistutkinnoilla tai usean tutkinnon yhdistelmillä’ kahta tai useampaa korkeakoulun kansallista tutkintoa, jotka on suoritettu kahdessa tai useammassa korkea-asteen oppilaitoksessa ja tunnustettu virallisesti maissa, joissa tutkintotodistuksen myöntävät oppilaitokset sijaitsevat;

16. ’yhteistutkinnolla’ yhtä tutkintoa, joka on suoritettu vähintään kahdessa integroitua koulutusohjelmaa toteuttavassa korkea-asteen oppilaitoksessa ja joka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa tutkintotodistuksen myöntävät oppilaitokset sijaitsevat;

17. ’yrityksellä’ julkisen ja yksityisen sektorin taloudellista toimintaa harjoittavaa yritystä riippumatta yrityksen koosta, juridisesta asemasta tai toimialasta, osuus- ja yhteisötalous mukaan luettuna.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on parantaa Euroopan korkea-asteen koulutuksen laatua ja edistää kansojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla sekä edistää EU:n ulkopoliittisia tavoitteita ja kolmansien maiden kestävää kehitystä korkeakoulutuksen alalla.

2. Ohjelman erityistavoitteena on

a) edistää Euroopan ja kolmansien maiden korkeakoulujen ja akateemisen henkilöstön järjestelmällistä yhteistyötä tavoitteena kehittää osaamisen huippuyksiköitä ja varmistaa pitkälle koulutetun henkilöstön saatavuus;

b) rikastuttaa eri yhteiskuntamuotoja kasvattamalla hyvin koulutettujen, avarakatseisten ja kansainvälisten nuorten joukkoa ja edistää kolmansista maista olevien lahjakkaimpien opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihto-opiskelua, jotta he voivat hankkia tutkintotodistuksen ja/tai kokemusta Euroopan unionissa, sekä lahjakkaimpien eurooppalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihto-opiskelua kolmansissa maissa;

c) kehittää kolmansien maiden korkeakoulujen henkilöresursseja ja kansainvälisiä yhteistyövalmiuksia lisäämällä vaihto-opiskelumahdollisuuksia Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä;

d) helpottaa osallistumista korkeakoulutukseen Euroopassa, parantaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen profiilia ja näkyvyyttä maailmanlaajuisesti ja lisätä sen kiinnostavuutta kolmansien maiden kansalaisten kannalta.

3. Komissio varmistaa, että mitään EU:n tai kolmansien maiden kansalaisryhmää ei suljeta ohjelman ulkopuolelle tai saateta muita epäedullisempaan asemaan.

4 artikla

Ohjelmaan sisältyvät toimet

1. Edellä 3 artiklassa tarkoitettuihin ohjelman tavoitteisiin pyritään seuraavin toimin:

2. laadukkailla yhteisillä Erasmus Mundus master -ohjelmilla ja yhteisillä tohtorinkoulutusohjelmilla, joihin kuuluu apurahajärjestelmä,

3. Euroopan ja kolmansien maiden korkeakoulujen yhteiskumppanuuksilla järjestelmällisen yhteistyön perustana, vaihdoilla ja liikkuvuudella kaikilla korkea-asteen koulutustasoilla,

4. toimenpiteillä Euroopan vetovoiman lisäämiseksi opiskelupaikkana.

2. Toimet pannaan täytäntöön liitteessä esitetyillä menettelyillä ja 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta menettelyillä, joista säädetään 1 artiklan 4 kohdassa mainituissa säädöksissä, sekä seuraavan tyyppisillä toimintatavoilla, joita voidaan tarvittaessa yhdistellä:

5. Tuetaan kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa helpottavien yhteisten koulutusohjelmien ja yhteistyöverkkojen kehittämistä.

6. Tuetaan tehokkaammin korkea-asteen koulutuksen alalla toimivien henkilöiden liikkuvuutta Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välillä.

7. Edistetään kielitaitoa ensisijaisesti siten, että opiskelijoille annetaan mahdollisuus oppia vähintään kahta asianomaisten korkeakoulujen sijaintimaissa käytettyä kieltä, ja edistetään erilaisten kulttuurien tuntemusta.

8. Tuetaan ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvään yhteistyökumppanuuteen perustuvia pilottihankkeita, joilla kehitetään korkea-asteen koulutuksen innovointia ja laatua.

9. Tuetaan korkea-asteen koulutuksen suuntausten ja kehityksen analyysi- ja seurantamenetelmien kehittämistä kansainvälisestä näkökulmasta.

3. Ohjelmaan sisältyy teknisiä tukitoimia, joihin kuuluvat tutkimukset, asiantuntijoiden kokoukset sekä tiedot ja julkaisut, jotka liittyvät suoraan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

4. Tässä artiklassa tarkoitetut toimet voidaan toteuttaa ehdotus- tai tarjouspyyntöjen kautta tai komissio voi panna ne suoraan täytäntöön.

5 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

Liitteessä eriteltyjen täytäntöönpanoehtojen ja -järjestelyjen mukaisesti ja pitäen mielessä 2 artiklassa olevat määritelmät ohjelman kohderyhmiä ovat erityisesti:

a) korkeakoulut

b) korkeakouluopiskelijat kaikilla tasoilla

c) luennoivat tai tutkimustyötä tekevät tutkijat tai muut alan ammattilaiset

d) korkea-asteen koulutukseen suoraan osallistuva henkilöstö

e) muut korkea-asteen koulutuksen alalla toimivat julkiset tai yksityiset organisaatiot

f) yritykset, kauppa- ja teollisuuskamarit

g) tutkimuskeskukset.

6 artikla

Komission ja jäsenvaltioiden tehtävät

1. Komissio

10. varmistaa ohjelmaan kuuluvien yhteisön toimien toimivan ja tehokkaan täytäntöönpanon liitteessä esitetyllä tavalla ja 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta menettelyillä, joista säädetään 1 artiklan 4 kohdassa mainituissa säädöksissä,

11. ottaa huomioon jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa harjoittaman kahdenvälisen yhteistyön,

12. pyrkii yhteisvaikutuksiin ja kehittää tarvittaessa yhteisiä toimia muiden korkeakoulutus- ja tutkimusalaa koskevien yhteisön ohjelmien ja toimien kanssa.

2. Jäsenvaltiot

13. ryhtyvät tarvittaviin toimiin taatakseen ohjelman tehokkaan toiminnan jäsenvaltiotasolla ja kaikkien asianomaisten korkea-asteen koulutusalan osapuolten osallistumisen kansallisen käytännön mukaisesti sekä pyrkivät toteuttamaan asianmukaisiksi katsottavat toimenpiteet lainsäädännöllisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi,

14. osoittavat asianmukaiset tahot, joiden tulee olla tiiviissä yhteistyössä komission kanssa,

15. edistävät mahdollista yhteisvaikutusta jäsenvaltiotasolla toteuttavien muiden yhteisön ohjelmien ja mahdollisten vastaavien kansallisten aloitteiden kanssa.

3. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

16. ohjelmasta tuettavista toimista tiedottamisen, niitä koskevan julkisuuden ja jatkotoimet tarkoituksenmukaisella tavalla,

17. ohjelman puitteissa toteutettujen toimien tulosten levittämisen.

7 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Kaikki tämän päätöksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet eivät kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan, ja niiden täytäntöönpanoon sovelletaan 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä.

2. Komissio päättää seuraavista tämän päätöksen muiden toimien täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen:

18. vuosittainen toimintasuunnitelma ja siihen liittyvät painopisteet,

19. vuosittainen talousarvio, varojen jakautuminen ohjelman eri toimien kesken ja tuen ohjeelliset määrät,

20. ohjelman täytäntöönpanoa koskevat yleiset suuntaviivat,

21. valintaperusteet ja -menettelyt sekä valintalautakunnan kokoonpano ja työjärjestys,

22. ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyt sekä tulosten levitykseen ja siirtoon liittyvät järjestelyt.

3. Kaikista muista tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä, lukuun ottamatta valintapäätöksiä, päätetään 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

8 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artikla.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika on kaksi kuukautta.

3. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artikla.

4. Komitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.

9 artikla

Muiden maiden osallistuminen ohjelmaan tasavertaisina jäsenvaltioiden kanssa

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

a) ETA:an kuuluvat EFTA-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti,

b) ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta tehdyssä puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen ja sääntöjen mukaisesti,

c) Länsi-Balkanin maat kunkin maan osalta tehdyssä puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen ja sääntöjen mukaisesti,

d) Sveitsin valaliitto edellyttäen, että tämän maan kanssa tehdään kahdenvälinen sopimus.

10 artikla

Horisontaaliset kysymykset

Ohjelman täytäntöönpanossa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota sen varmistamiseen, että ohjelma tukee kaikin tavoin yhteisön horisontaalisen politiikan aloja, erityisesti

a) lujittamalla Euroopan talouden tietopohjaa ja vahvistamalla osaltaan Euroopan unionin kilpailukykyä,

b) lisäämällä tietoisuutta Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä monikulttuurisuuden merkityksestä sekä tarpeesta torjua rasismia ja muukalaisvihaa,

c) tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia opiskelijoille, joilla on erityistarpeita, ja varsinkin helpottamalla heidän osallistumistaan yleiseen korkea-asteen koulutukseen,

d) edistämällä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä torjumalla osaltaan kaikenlaista sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvaa syrjintää.

11 artikla

Johdonmukaisuus ja täydentävyys muun politiikan kanssa

1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että ohjelma on kaikkiaan johdonmukainen asiaa koskevien muiden yhteisön politiikkojen, välineiden ja toimien, erityisesti elinikäisen oppimisen ohjelman, tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman, ulkoista yhteistyötä koskevien ohjelmien ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston kanssa ja että se täydentää niitä.

2. Komissio ilmoittaa 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle säännöllisesti asiaankuuluvilla aloilla tehdyistä yhteisön aloitteista, huolehtii ohjelman tehokkaasta niveltämisestä ja tarvittaessa yhteishankkeista sellaisten korkea-asteen koulutusalan ohjelmien ja toimien kanssa, joita yhteisö toteuttaa kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyönsä puitteissa, kahdenväliset sopimukset ja alan kansainväliset organisaatiot mukaan luettuina.

12 artikla

Rahoitus

23. Ohjelman täytäntöönpanoon osoitetut rahoituspuitteet 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa sekä päätöksen liitteessä esitettyjen toimien osalta (toimi 1 ja toimi 3 teknisine tukitoimineen) vahvistetaan 493,69 miljoonaksi euroksi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

24. Ohjelman täytäntöönpanoon osoitetut rahoituspuitteet 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa sekä päätöksen liitteessä esitettyjen toimien osalta (toimi 2 teknisine tukitoimineen) vahvistetaan 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen ulkoisen yhteistyön välineitä koskevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

25. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

13 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa säännöllisesti ohjelman toteutumista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Ohjelman ja sen edeltäjän seurannan ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään ohjelman täytäntöönpanossa. Seurantaan sisältyy 3 kohdassa tarkoitettujen raporttien lisäksi erityistoimia.

2. Komissio arvioi säännöllisesti ohjelman edistymistä ottaen huomioon 3 artiklassa tarkoitetut tavoitteet, ohjelman kokonaisvaikutukset sekä sen, että ohjelman mukaiset toimet ja yhteisön muun politiikan, välineiden ja toiminnan mukaiset toimet täydentävät toisiaan.

3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

a) väliarviointiraportin ohjelman toteutuksella saavutetuista tuloksista ja toteutukseen liittyvistä laadullisista ja määrällisistä kysymyksistä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012,

b) tiedonannon ohjelman mahdollisesta jatkamisesta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012,

c) jälkiarviointiraportin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

14 artikla

Siirtymäsäännös

1. Päätöksen 2317/2003/EY perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 käynnistettyjä toimia hallinnoidaan kyseisen päätöksen mukaisesti, lukuun ottamatta kyseisellä päätöksellä perustetun komitean vaihtamista tämän päätöksen 8 artiklassa perustettuun komiteaan.

2. Päätöksen 1 artiklan 4 kohdassa luetelluissa säädöksissä esittyjen menettelyjen perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 käynnistettyjä toimia hallinnoidaan kyseisten säädösten mukaisesti.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

YHTEISÖN TOIMET, VALINTAMENETTELYT JA RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

TOIMI 1: ERASMUS MUNDUS -YHTEISTYÖOHJELMAT MUKAAN LUETTUNA APURAHAT

TOIMI 2: ERASMUS MUNDUS -KUMPPANUUDET KOLMANSIEN MAIDEN KORKEAKOULUJEN KANSSA

TOIMI 3: EUROOPAN KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN

TEKNISET TUKITOIMET

VALINTAMENETTELYT

RAHOITUSMÄÄRÄYKSET

TOIMI 1: ERASMUS MUNDUS -YHTEISTYÖOHJELMAT MUKAAN LUETTUNA APURAHAT

A. ERASMUS MUNDUS -MASTER-OHJELMAT

1. Yhteisö valitsee akateemisesti korkealaatuiset master-ohjelmat, joita tässä ohjelmassa nimitetään Erasmus Mundus master -ohjelmiksi.

2. Ohjelman toteuttamiseksi Erasmus Mundus master -ohjelmat järjestetään siten, että

a) mukana on vähintään kolme korkeakoulua kolmesta eri Euroopan valtiosta;

b) mukana voi olla korkeakouluja kolmansista maista;

c) opinto-ohjelmaan sisältyy opiskelujakso vähintään kahdessa edellä a kohdassa tarkoitetuista kolmesta korkeakoulusta. Jos master-ohjelmissa on mukana yksi tai useampia laitoksia b kohdassa tarkoitetuista kolmansista maista, eurooppalaisten opiskelijoiden liikkuvuus sisältää lisäksi opiskelujakson yhdessä näistä kolmansien maiden oppilaitoksista;

d) tarvittaessa kannustetaan harjoitteluun osana opinto-ohjelmaa;

e) ohjelmilla on kumppanuuslaitoksissa suoritettujen opintojaksojen tunnustamiseksi opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaiseen siirtojärjestelmään ECTS:ään perustuva tai sen kanssa yhteensopiva sisäinen mekanismi;

f) tuloksena on useampia Euroopan valtioiden tunnustamia tai hyväksymiä yhteisiä tutkintoja ohjelmaan osallistuvissa korkeakouluissa. Yhteiset tutkinnot asetetaan etusijalle;

g) luodaan tiukat itsearviointimenettelyt ja sovitaan ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittamista vertaisarvioinneista, jotta varmistetaan master-ohjelmien korkean laadun säilyminen;

h) Euroopan ja kolmansien maiden opiskelijoille, joille on myönnetty rahoitustukea tästä ohjelmasta, varataan vähintään tietty määrä opiskelupaikkoja ja huolehditaan heidän vastaanotto-olosuhteistaan;

i) hyväksymisessä noudatetaan yhteisesti avoimuutta ja huomioon otetaan asianmukaisesti muun muassa sukupuolten välinen tasa-arvo ja oikeudenmukainen kohtelu;

j) vahvistetaan yhteinen lukukausimaksu, jonka suuruus ei riipu master-ohjelmassa opiskelevien varsinaisesta opiskelupaikasta;

k) hyväksymisessä noudatetaan apurahansaajien (opiskelijoiden ja tutkijoiden) valintamenettelyssä sovellettavia sääntöjä;

l) toteutetaan asianmukaiset järjestelyt, joilla helpotetaan Euroopan ja kolmansien maiden opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ja parannetaan heidän vastaanotto-olosuhteitaan (tiedottaminen, asunto, avustaminen oleskelulupa-asioissa jne.);

m) suodaan mahdollisuus käyttää vähintään kahta niissä jäsenvaltioissa puhuttua eurooppalaista kieltä, joissa Erasmus Mundus master -ohjelmaan osallistuvat korkeakoulut sijaitsevat, ja opiskelijoille annetaan tarvittaessa kielivalmennusta ja -apua, erityisesti kyseisten korkeakoulujen järjestämien kurssien avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta opetuskieltä.

3. Erasmus Mundus master -ohjelmat valitaan viiden vuoden ajanjaksoksi, ja vuosittain suoritetaan edistymisraportteihin perustuva uusintamenettely.

4. Aiemman Erasmus Mundus -ohjelman nojalla valitut Erasmus Mundus master -ohjelmat jatkuvat tämän toimen puitteissa sen ajanjakson loppuun, jolle ne on valittu, ja vuosittain suoritetaan edistymisraportteihin perustuva uusintamenettely.

B. ERASMUS MUNDUS -TOHTORIOHJELMA

1. Yhteisö valitsee akateemisesti korkealaatuiset tohtoriohjelmat, joita tässä ohjelmassa nimitetään Erasmus Mundus -tohtoriohjelmiksi.

2. Ohjelman toteuttamiseksi Erasmus Mundus -tohtoriohjelmat järjestetään siten, että

a) mukana on vähintään kolme korkeakoulua kolmesta eri Euroopan valtiosta ja muita sopivia kumppaneita innovaatioiden ja työllistyvyyden varmistamiseksi;

b) mukana voi olla korkeakouluja tai muita sopivia kumppaneita kolmansista maista;

c) tohtoriohjelmaan sisältyy opiskelu- ja tutkimusjakso vähintään kahdessa edellä a kohdassa tarkoitetuista kolmesta korkeakoulusta. Jos tohtoriohjelmissa on mukana yksi tai useampia laitoksia b kohdassa tarkoitetuista kolmansista maista, eurooppalaisten jatko-opiskelijoiden vaihto sisältää lisäksi opiskelujakson yhdessä näistä kolmansien maiden laitoksista;

d) tarvittaessa kannustetaan harjoitteluun osana tohtoriohjelmaa;

e) niillä on kumppanuuslaitoksissa suoritettujen opinto- ja tutkimusjaksojen tunnustamiseksi opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaiseen siirtojärjestelmään ECTS:ään perustuva tai sen kanssa yhteensopiva sisäinen mekanismi;

f) tuloksena on useampia Euroopan valtioiden tunnustamia tai hyväksymiä yhteistutkintoja, kaksoistutkintoja tai usean tutkinnon yhdistelmiä ohjelmaan osallistuvissa korkeakouluissa. Yhteiset tutkinnot asetetaan etusijalle;

g) luodaan tiukat itsearviointimenettelyt ja sovitaan ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittamista vertaisarvioinneista, jotta varmistetaan tohtoriohjelmien korkean laadun säilyminen;

h) Euroopan ja kolmansien maiden jatko-opiskelijoille, joille on myönnetty rahoitustukea tästä ohjelmasta, varataan vähintään tietty määrä opiskelupaikkoja ja huolehditaan heidän vastaanotto-olosuhteistaan;

i) hyväksymisessä noudatetaan yhteisesti avoimuutta ja huomioon otetaan asianmukaisesti muun muassa sukupuolten välinen tasa-arvo ja oikeudenmukainen kohtelu;

j) vahvistetaan yhteinen lukukausimaksu, jonka suuruus ei riipu tohtoriohjelmassa opiskelevien jatko-opiskelijoiden varsinaisesta opiskelu- ja tutkimuspaikasta;

k) hyväksymisessä noudatetaan jatko-opiskelijoiden valintamenettelyssä sovellettavia sääntöjä;

l) toteutetaan asianmukaiset järjestelyt, joilla helpotetaan Euroopan ja kolmansien maiden jatko-opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ja parannetaan heidän vastaanotto-olosuhteitaan (tiedottaminen, asunto, avustaminen oleskelulupa-asioissa jne.);

m) varmistetaan työsopimusten laatiminen apurahan saaneiden jatko-opiskelijoiden kanssa, jos tämä on sallittua kansallisessa lainsäädännössä;

n) suodaan mahdollisuus käyttää vähintään kahta niissä jäsenvaltioissa puhuttua eurooppalaista kieltä, joissa Erasmus Mundus -tohtoriohjelmaan osallistuvat korkeakoulut sijaitsevat, ja jatko-opiskelijoille annetaan tarvittaessa kielivalmennusta ja -apua, erityisesti kyseisten korkeakoulujen järjestämien kurssien avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta opetuskieltä.

3. Erasmus Mundus -tohtoriohjelmat valitaan viiden vuoden ajanjaksoksi, ja vuosittain suoritetaan edistymisraportteihin perustuva uusintamenettely. Ajanjaksoon voidaan sisällyttää vuoden pituinen valmistelujakso ennen jatko-opiskelijoiden valitsemista.

C. APURAHAT

1. Yhteisö voi myöntää koko opiskeluajan kattavia apurahoja kolmansista maista oleville ja eurooppalaisille master-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille sekä lyhytaikaisia apurahoja kolmansista maista oleville ja eurooppalaisille tutkijoille.

a) Yhteisö voi myöntää kokoaikaisia apurahoja sellaisille kolmansien maiden master-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille, jotka on hyväksytty kilpailumenettelyssä Erasmus Mundus master -ohjelmiin ja Erasmus Mundus -tohtoriohjelmiin. Nämä apurahat on tarkoitettu opiskeluun niissä eurooppalaisissa oppilaitoksissa, jotka ovat mukana Erasmus Mundus master -ohjelmassa tai Erasmus Mundus -tohtoriohjelmassa.

b) Yhteisö voi myöntää koko opiskeluajan kattavia apurahoja sellaisille eurooppalaisille master-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille, jotka on hyväksytty kilpailumenettelyssä Erasmus Mundus master -ohjelmiin ja Erasmus Mundus -tohtoriohjelmiin. Nämä apurahat on tarkoitettu opiskeluun niissä eurooppalaisissa korkeakouluissa, jotka ovat mukana Erasmus Mundus master -ohjelmassa tai Erasmus Mundus -tohtoriohjelmassa, ja jos kyseisissä ohjelmissa on mukana yksi tai useampia kolmansien maiden oppilaitoksia, opiskeluun jossain niistä.

c) Yhteisö voi myöntää lyhytaikaisia apurahoja Erasmus Mundus master -ohjelmissa vieraileville kolmansien maiden tutkijoille, jotka auttavat opetus- ja tutkimustehtävien suorittamisessa kyseisiin master-ohjelmiin osallistuvissa oppilaitoksissa.

d) Yhteisö voi myöntää lyhytaikaisia apurahoja Erasmus Mundus master -ohjelmissa mukana olevissa kolmansien maiden oppilaitoksissa vieraileville eurooppalaisille tutkijoille, jotka auttavat opetus- ja tutkimustehtävien suorittamisessa kyseisiin master-ohjelmiin osallistuvissa kolmansien maiden oppilaitoksissa.

2. Apurahat ovat eurooppalaisten ja kolmansien maiden master- ja jatko-opiskelijoiden sekä tutkijoiden haettavissa 2 artiklassa esitetyllä tavalla.

3. Erasmus Mundus master -ohjelmaa varten apurahan saaneille henkilöille voidaan myöntää apuraha myös Erasmus Mundus -tohtoriohjelman osalta.

4. Komissio toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, ettei kukaan saa taloudellista tukea samaan tarkoitukseen useammasta kuin yhdestä yhteisön ohjelmasta. Erityisesti Erasmus Mundus -apurahan saaneille henkilöille ei voida myöntää Erasmus-apurahaa samaa Erasmus Mundus master -ohjelmaa tai -tohtoriohjelmaa varten elinikäisen oppimisen ohjelman puitteissa. Myöskään ”Ihmiset”-erityisohjelman (Marie Curie -toimet) puitteissa seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta[21] apurahan saaneille henkilöille ei voida myöntää Erasmus Mundus -apurahaa samalle opiskelu- tai tutkimusajanjaksolle.

TOIMI 2: ERASMUS MUNDUS -KUMPPANUUDET KOLMANSIEN MAIDEN KORKEAKOULUJEN KANSSA MUKAAN LUETTUNA APURAHAT

1. Yhteisö valitsee akateemisesti korkealaatuiset kumppanuudet, joita tässä ohjelmassa nimitetään Erasmus Mundus -kumppanuuksiksi. Ne pyrkivät 3 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin ja ovat niiden mukaisia.

2. Ohjelman toteuttamiseksi Erasmus Mundus -kumppanuudet järjestetään siten, että

a) mukana on vähintään viisi korkeakoulua kolmesta eri Euroopan valtiosta ja muutamia kolmansien maiden korkeakouluja, jotka eivät osallistu vuosittain laadittavissa ehdotuspyynnöissä määriteltävään elinikäisen oppimisen ohjelmaan;

b) kumppanuus toteutetaan asiantuntemuksen siirron perustaksi;

c) opiskelijavaihtoa suoritetaan kaikilla korkea-asteen koulutustasoilla (bachelor-tasosta post-doctoral -tasoon) ja tutkijat ja korkeakoulujen henkilöstö osallistuvat eri pituisiin vaihtoihin, joihin kuuluu myös mahdollisuus harjoittelujaksojen suorittamiseen. Vaihdon kautta Euroopan kansalaisilla on oltava mahdollisuus päästä kolmansiin maihin ja kolmansien maiden kansalaisilla on oltava mahdollisuus päästä Euroopan maihin. Järjestelmän on myös mahdollistettava sellaisten kolmansien maiden kansalaisten vastaanotto, jotka eivät ole yhteydessä kumppanuuksissa mukana oleviin kolmansien maiden oppilaitoksiin, ja sen puitteissa on vahvistettava erityiset säännökset heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta ottaen huomioon kyseisen alueen tai maan poliittinen ja sosioekonominen viitekehys;

d) niillä on kumppanuuslaitoksissa suoritettujen opinto- ja tutkimusjaksojen tunnustamiseksi opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaiseen siirtojärjestelmään ECTS:ään perustuva tai sen kanssa yhteensopiva sisäinen mekanismi;

e) käytetään Erasmus-ohjelman puitteissa kehitettyjä liikkuvuutta edistäviä välineitä, kuten aiempien opiskelujaksojen tunnustamista, opintosopimusta ja opintosuoritusotetta;

f) vaihtoapurahojen myöntämisessä noudatetaan avoimuutta ja huomioon otetaan asianmukaisesti muun muassa sukupuolten välinen tasa-arvo ja oikeudenmukainen kohtelu;

g) hyväksymisessä noudatetaan apurahansaajien (opiskelijoiden, tutkijoiden ja korkeakoulujen henkilöstön) valintamenettelyssä sovellettavia sääntöjä;

h) toteutetaan asianmukaiset järjestelyt, joilla helpotetaan Euroopan ja kolmansien maiden opiskelijoiden, tutkijoiden ja korkeakoulujen henkilöstön mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ja parannetaan heidän vastaanotto-olosuhteitaan (tiedottaminen, asunto, avustaminen oleskelulupa-asioissa jne.);

i) suodaan mahdollisuus käyttää niissä maissa puhuttua kieltä, joissa Erasmus Mundus -kumppanuuksiin osallistuvat korkeakoulut sijaitsevat, ja apurahansaajille annetaan tarvittaessa kielivalmennusta ja -apua, erityisesti kyseisten korkeakoulujen järjestämien kurssien avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta opetuskieltä;

j) toteutetaan lisää kumppanuustoimia, kuten kaksoistutkintoja, yhteisten opinto-ohjelmien kehittämistä, parhaiden käytäntöjen siirtämistä jne.

3. Kuultuaan edustustojensa kautta kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia komissio määrittää kansalliset ja alueelliset painopistealueet kumppanuuksiin osallistuvan kolmannen maan tai kumppanuuksiin osallistuvien kolmansien maiden tarpeiden mukaan.

4. Erasmus Mundus -kumppanuudet valitaan kolmen vuoden ajanjaksoksi, ja vuosittain suoritetaan edistymisraportteihin perustuva uusintamenettely.

5. Apurahat ovat eurooppalaisten ja kolmansien maiden opiskelijoiden ja tutkijoiden haettavissa 2 artiklassa esitetyllä tavalla.

6. Kun komissio jakaa apurahoja tästä toimesta, sen on tuettava sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja muita huonommassa asemassa olevia väestönosia.

7. Komissio toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, ettei kukaan saa taloudellista tukea samaan tarkoitukseen useammasta kuin yhdestä yhteisön ohjelmasta. Erasmus Mundus -apurahan saaneille henkilöille ei voida myöntää Erasmus-apurahaa samaa liikkuvuusjaksoa varten elinikäisen oppimisen ohjelman puitteissa. Myöskään ”Ihmiset”-erityisohjelman (Marie Curie -toimet) puitteissa seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta apurahan saaneille henkilöille ei voida myöntää Erasmus Mundus -apurahaa samalle opiskelu- tai tutkimusajanjaksolle.

8. Erasmus Mundus -ohjelman ulkoisen yhteistyön (tämän toimen aiempi nimi) nojalla valitut kumppanuudet jatkuvat kyseisen toimen puitteissa sen ajanjakson loppuun, jolle ne on valittu, ja vuosittain suoritetaan edistymisraportteihin perustuva yksinkertaistettu uusintamenettely.

TOIMI 3: EUROOPAN KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN

1. Tämän toimen avulla yhteisö voi tukea toimia, joiden tarkoituksena on Euroopan korkea-asteen koulutuksen vetovoiman kehittäminen, profiilin nostaminen ja sen näkyvyyden ja saatavuuden parantaminen. Toimilla on edistettävä ohjelman tavoitteita ja niiden on liityttävä korkea-asteen koulutusta koskevien seikkojen kansainväliseen ulottuvuuteen, kuten tiedottamiseen, käytettävyyteen, laadunvarmistukseen, opintosuoritusten tunnustamiseen, eurooppalaisten tutkintojen tunnustamiseen ulkomailla ja tutkintojen vastavuoroiseen tunnustamiseen kolmansien maiden kanssa, opinto-ohjelmien kehittämiseen, liikkuvuuteen, palvelujen laatuun jne. Toimet voivat sisältää ohjelmasta ja sen tuotoksista tiedottamisen.

2. Tukikelpoisiin oppilaitoksiin voi kuulua julkisia tai yksityisiä organisaatioita, jotka toimivat korkea-asteen koulutuksen alalla kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Toimet toteutetaan hankkeissa, joihin kuuluu organisaatioita vähintään kolmesta eri Euroopan valtiosta; mukana voi olla kolmansien maiden organisaatioita.

3. Toimet voidaan toteuttaa eri muodoissa (konferenssit, seminaarit, työpajat, opinnot, tutkimukset, pilottiprojektit, palkinnot, kansainväliset verkot, julkaisuaineiston tuotanto, tieto- ja viestintäteknisten välineiden kehittäminen jne.), ja ne voidaan toteuttaa kaikkialla maailmassa.

4. Toimilla pyritään luomaan yhteyksiä korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen sekä korkea-asteen koulutuksen ja yksityisen sektorin välille, ja niissä hyödynnetään tarjoutuvia yhteisvaikutuksia mahdollisuuksien mukaan.

5. Yhteisö voi tukea tarvittaessa rakenteita, jotka on tarkoitettu 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti edistämään ohjelmaa ja levittämään sen tuloksia kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.

6. Yhteisö myöntää tukea kaikkien Erasmus Mundus master -ohjelman ja Erasmus Mundus -tohtoriohjelman suorittaneiden kolmansien maiden ja Euroopan maiden opiskelijoiden alumniyhdistykselle.

TEKNISET TUKITOIMET

Komissio voi ohjelmaa toteuttaessaan käyttää asiantuntijoita, toimeenpanevaa elintä, jäsenvaltioissa olevia toimivaltaisia hallintoelimiä ja tarvittaessa muunlaisia teknisiä ja hallinnollisia tukiorganisaatioita, joiden palvelut voidaan rahoittaa ohjelman yleisestä rahoituskehyksestä. Tällaisia voivat olla menot, jotka aiheutuvat etenkin selvityksistä, kokouksista, tiedotuksesta, julkaisuista, seurantatoimista, valvonta- ja tarkastustoimista, arviointitoimista ja tietojenvaihdossa käytettävistä tietoteknisistä verkoista, sekä muut välttämättömät menot, jotka liittyvät suoraan ohjelman täytäntöönpanemiseen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

VALINTAMENETTELYT

Valintamenettelyissä noudatetaan seuraavia säännöksiä:

a) toimen 1 mukaiset ehdotukset valitsee komissio, jota avustaa valintalautakunta, jonka puheenjohtajana toimii sen valitsema henkilö ja jonka jäseninä on korkean tason akateemisia henkilöitä, jotka edustavat Euroopan unionin korkea-asteen koulutuksen monimuotoisuutta. Valintalautakunta varmistaa, että Erasmus Mundus master -ohjelmat ja -tohtoriohjelmat ovat korkeinta akateemista laatua. Komissio järjestää kaikista tukikelpoisista ehdotuksista Euroopan tasolla arvioinnin, jonka riippumattomat korkeakoulujen asiantuntijat suorittavat ennen ehdotusten toimittamista valintalautakunnalle. Kullekin Erasmus Mundus master -ohjelmalle ja -tohtoriohjelmalle myönnetään tietty määrä apurahoja, jotka master- ja tohtoriohjelmia hallinnoiva elin maksaa yksittäisille apurahansaajille. Kuultuaan komissiota Erasmus Mundus master -ohjelmiin ja tohtoriohjelmiin osallistuvat oppilaitokset valitsevat master-opiskelijat, jatko-opiskelijat ja tutkijat;

b) komissio valitsee toimen 2 mukaiset ehdotukset asetuksissa (EY) N:o 1085/2006, 1638/2006, 1905/2006 ja 1934/2006 sekä päätöksissä (EY) N:o 599/2005 ja 608/2006 vahvistettujen säännösten mukaisesti;

c) toimen 3 mukaiset ehdotukset valitsee komissio;

d) Erasmus Mundus master -ohjelmien ja -tohtoriohjelmien valintamenettelyihin kuuluu 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti nimettyjen tahojen kuuleminen.

RAHOITUSMÄÄRÄYKSET

1. Kiinteämääräiset avustukset, yksikkökustannustaulukot ja palkinnot

Komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 181 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiinteämääräisiä avustuksia ja/tai yksikkökustannustaulukoita voidaan käyttää kaikkien 4 artiklassa mainittujen toimien osalta.

Kiinteämääräisiä avustuksia voidaan maksaa enintään 25 000 euroon asti tukisopimuksen kumppania kohti. Niitä voidaan yhdistellä enintään 100 000 euroon asti ja/tai käyttää yhdessä yksikkökustannustaulukoiden kanssa.

Komissio voi myöntää palkintoja ohjelman puitteissa toteutetuille toiminnoille.

2. Kumppanuussopimukset

Kun tämän ohjelman puitteissa toteutettaville toimille myönnetään tukea kumppanuutta koskevien puitesopimuksen perusteella asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 163 artiklan nojalla, kumppanuudet voidaan valita ja niille voidaan myöntää rahoitusta viisivuotiskaudeksi. Uusimiseen sovelletaan yksinkertaistettua menettelyä.

3. Julkiset korkeakoulut ja organisaatiot

Komissio katsoo, että kaikilla jäsenvaltioiden nimeämillä korkeakouluilla ja järjestöillä, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä tai joita julkiset elimet tai niiden edustajat valvovat, on tarvittavat taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet sekä tarvittava vakavaraisuus tämän ohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseksi; niitä ei vaadita esittämään muita asiakirjoja tämän osoittamiseksi. Tällaiset laitokset tai järjestöt voidaan vapauttaa tilintarkastusta koskevista vaatimuksista asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 173 artiklan 4 kohdan nojalla.

4. Hakijoiden ammattitaito ja tutkinnot

Komissio voi asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 176 artiklan 2 kohdan mukaisesti päättää, että tietyillä tuensaajaryhmillä on oltava ammattitaidot ja tutkinnot, jotka vaaditaan ehdotetun toimen tai työohjelman saattamiseksi päätökseen.

5. Petostentorjuntasäännökset

Päätöksen 7 artiklan mukaisesti tehdyissä komission päätöksissä säädetään ja niistä aiheutuvissa sopimuksissa sekä ohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa määrätään erityisesti komission (tai sen valtuuttaman edustajan) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toteuttamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa itse paikalla tekemistä tarkastuksista.

Avustuksen saajan on varmistettava, että tapauksen mukaan kumppaneiden tai jäsenten hallussa olevat tositteet toimitetaan komission saataville.

Komissio voi tarkastaa joko oman henkilöstönsä toimesta tai nimeämänsä ulkopuolisen tahon välityksellä, miten avustus on käytetty. Tarkastuksia voidaan toimittaa koko sopimuskauden ajan ja viisi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Komissio voi tarkastustulosten perusteella tehdä päätöksiä varojen takaisinperinnästä.

Komission henkilöstölle sekä komission valtuuttamille ulkopuolisille henkilöille on järjestettävä asianmukainen pääsy avustuksen saajan tiloihin, ja on huolehdittava siitä, että he saavat käyttöönsä kaikki – myös sähköisessä muodossa olevat – tiedot, joita he tarvitsevat tarkastustensa suorittamisessa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan petostentorjuntavirastolla on samat oikeudet kuin komissiolla, kuten oikeus päästä avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

Komissio voi lisäksi suorittaa itse paikalla ohjelmaan liittyviä tarkastuksia ja todentamisia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti[22].

Tämän päätöksen mukaisesti rahoitettujen yhteisön toimien yhteydessä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[23] 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna väärinkäytöksenä on pidettävä jokaista yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena aiheutuu tai voisi aiheutua perusteettoman menon takia vahinko Euroopan yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Tämän ehdotuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta toimesta ja siihen liittyvistä, ehdotuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista teknisistä tukitoimista säädetään asetuksissa (EY) N:o 1085/2006, 1638/2006, 1905/2006 ja 1934/2004 sekä päätöksissä (EY) N:o 599/2005 ja 608/2006. Näin ollen ne eivät sisälly tässä rahoitusselvityksessä annettuihin luetteloihin, taulukoihin ja lukuihin, vaan ne muodostavat kyseisiin lukuihin lisäyksen. Koska 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu toimi on ohjelman kiinteä osa, rahoitusselvityksen 5, 6 ja 7 luku viittaavat kuitenkin siihen.

1. EHDOTUKSEN NIMI

Toimintaohjelma korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus Mundus)

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko: Koulutus ja kulttuuri

Toiminto: Elinikäinen oppiminen monikielisyys mukaan luettuna

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1 Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet

15 02 02 05 (Erasmus Mundus), 15 01 04 14 (Erasmus Mundus -ohjelman hallinnolliset kustannukset), 15 01 04 30 (osittain toimeenpanovirasto)

3.2 Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

2009-2013

3.3 Budjettitiedot

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

15 02 02 05 | Ei-pakoll. | JM[24] | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | N:o 1.a |

15 01 04 14 | Ei-pakoll. | EI-JM[25] | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | N:o 1.a |

15 01 04 30 | Ei-pakoll. | EI-JM | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | N:o 1.a |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1 Taloudelliset resurssit

4.1.1 Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja sen jälkeen | Yht. |

Toimintamenot[26] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a | 90,25 | 92,52 | 94,1 | 95,86 | 98,54 | 471,27 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 63,175 | 91,839 | 93,626 | 95,332 | 97,736 | 29,562 | 471,27 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[27] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c | 4,418 | 4,458 | 4,478 | 4,508 | 4,558 | 22,42 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 94,668 | 96,978 | 98,578 | 100,368 | 103,098 | 493,69 |

Maksumäärärahat | b+c | 67,593 | 96,297 | 98,104 | 99,84 | 102,294 | 29,562 | 493,69 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[28] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 0,936 | 0,936 | 0,981 | 0,981 | 0,981 | 0 | 4,815 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0 | 0,935 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 95,791 | 98,101 | 99,746 | 101,536 | 104,266 | 0 | 499,44 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 68,716 | 97,42 | 99,272 | 101,008 | 103,462 | 29,562 | 499,44 |

4.1.2 Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista[29] (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3 Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

Ehdotuksella on vaikutuksia tuloihin.

4.2 Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Henkilöstön määrä yhteensä | 33 | 34 | 36 | 37 | 38 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1 Tarpeet, joihin ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Korkea-asteen koulutus maailmanlaajuistumisen yhteydessä

Korkea-asteen koulutus on alttiina kasvavalle kansainvälistymisilmiölle , sillä se pyrkii vastaamaan maailmanlaajuistumisprosessiin. Kehittäessään korkea-asteen koulutusjärjestelmiään yhteisön ja sen jäsenvaltioiden on näin ollen pyrittävä antamaan kansalaisilleen ja työvoimalleen valmiudet maailmanlaajuista toimintaympäristöä varten siten, että järjestelmiin sisällytetään kansainvälinen ulottuvuus asianmukaisesti ja tehokkaasti.

Pyrkimyksestä huippuosaamiseen korkea-asteen koulutuksessa on hiljattain muodostunut yhteisön aloitteiden vahva johtoajatus kyseisellä alalla. Yhteistyöohjelmilla, joissa yhdistetään erinomaiset laitokset kaikkialta Euroopasta ja muualta maailmasta, vahvistetaan huipputason osaamista eurooppalaisissa yliopistoissa ja vähennetään Euroopan ja muiden alueiden välisiä eroja korkeakoulujen vetovoiman osalta.

Komission on samanaikaisesti edistettävä laadukasta korkea-asteen koulutusta kolmansissa maissa korkeakoulujen, opiskelijoiden ja tutkijoiden molemminpuoliseksi hyödyksi Euroopassa ja muualla maailmassa. Tiettyjen kolmansien maiden korkeakoulujen on lisättävä kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksiaan.

Rakenteellinen yhteistyö ei kuitenkaan riitä. Eurooppalaisten yliopistojen on houkuteltava huippulahjakkuuksia sekä opiskelijoiden että tutkijoiden osalta. Lahjakkaimpien kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääminen edistää korkeakoulujen, yritysten ja valtion mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen ja kehitykseen.

Innostamalla opiskelijoiden massoja liikkuvuuteen valtioiden välisten suurien opiskelijavaihtomäärien saavuttamiseksi voidaan myös kannustaa korkeakouluja tekemään yhteistyötä opinto-ohjelmien kehittämisessä ja muilla aloilla, jolloin kyseiseen työhön osallistuvat voivat hyötyä siitä huomattavasti.

Euroopan asemaa oppimisen huippukeskuksena ei aina ymmärretä täysin kolmansissa maissa. Vetovoimassa ei ole kyse korkealaatuisuudesta ainoastaan absoluuttisena määreenä, vaan myös sen tiedostamisesta. Euroopan korkea-asteen koulutukselle on luotava opetuksen ja tutkimuksen laadukkuutta edustava identiteetti. Korkea-asteen koulutuksella voidaan yleisemmin myös edistää EU:n politiikkojen, myös ulkopolitiikan, näkyvyyttä kolmansissa maissa

Kulttuurien välisten siteiden vahvistaminen ja keskinäisen ymmärryksen edistäminen

Poliittiselta ja kulttuuriselta kannalta akateeminen vaihto voi edistää kansojen keskinäistä ymmärrystä ja vähentää riskiä eurooppalaisten ja muiden kulttuurien välisen kuilun laajenemisesta. Vastaanottaessaan ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita korkeakoulut auttavat eri kulttuureita edustavia henkilöitä pääsemään kanssakäymiseen toistensa kanssa, ja opetuksensa kautta korkeakoulut voivat lisätä ulkomaisten opiskelijoiden ymmärrystä vastaanottavan maan kulttuurista.

5.2 Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdollinen yhteisvaikutus

Ehdotus tuottaa selvästi eurooppalaista lisäarvoa, jos kolmansien maiden kanssa tehtävän korkeakoulutusyhteistyön alan toimi suoritetaan Euroopan unionin tasolla. Euroopan maiden asennoitumisessa opiskelijavaihtojen kannustamiseen kolmansista maista on selkeitä eroja. Toiset EU:n jäsenvaltiot ovat käynnistäneet vaihto-ohjelmia, mutta toiset ovat vähemmän aktiivisia tällä alalla. Jäsenvaltioiden nykyisten ohjelmien tavoitteet vaihtelevat eivätkä ole täysin johdonmukaisia tai integroituja. Kansallisilla järjestelmillä ei myöskään vahvisteta eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, joka on merkittävämpi kuin vain osiensa summa. Tältä osin Erasmus Mundus -ohjelma – toisin kuin kansalliset ohjelmat – houkuttelee opiskelijoita opiskelemaan useammassa kuin yhdessä Euroopan maassa. Yhtenäisellä eurooppalaisella lähestymistavalla voidaan näin ollen saavuttaa huomattavia etuja.

Koska korkeakoulutus on keskeistä sosiaali-, kulttuuri- ja talouspolitiikan kannalta, ohjelmaehdotus liittyy useisiin muihin yhteisön politiikan aloihin. Näin ollen asiaan liittyvät yhteisön ohjelmat ja tavoitteet on otettu asianmukaisesti huomioon.

5.3 Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Uuden Erasmus Mundus -ohjelman yleistavoitteet on kuvattu päätöksen 3 artiklassa.

Päätöksen liitteessä hahmotellut ehdotuksen toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

- tuetaan sellaisten korkealaatuisten yhteisten master- ja tohtoriohjelmien kehittämistä, joiden toteuttajana on ryhmä korkeakouluja Euroopasta ja mahdollisesti kolmansista maista;

- tarjotaan koko opiskeluajan kattavia apurahoja lahjakkaimmille eurooppalaisille ja kolmansista maista oleville opiskelijoille kyseisiin yhteistyöohjelmiin osallistumista varten sekä lyhytaikaisia apurahoja huipputasoisille tutkijoille Euroopasta ja kolmansista maista yhteistyöohjelmiin kuuluvia tutkimus- tai opetustehtäviä varten;

- tuetaan laaja-alaisten yhteistyökumppanuuksien kehittämistä eurooppalaisten ja kolmansien maiden korkeakoulujen kesken opiskelijoiden ja tutkijoiden lyhyempien tai pitempiaikaisten vaihtojen perustana kaikilla korkeakoulutustasoilla tavoitteena kehittää kolmansien maiden korkeakoulujen kansainvälisiä yhteistyövalmiuksia;

- tuetaan kansainvälisiä aloitteita, tutkimuksia, opintoja, hankkeita, tapahtumia ja muita toimia, joilla pyritään parantamaan Euroopan korkeakoulutuksen vetovoimaa maailmassa.

Ehdotuksen tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät indikaattorit luetellaan jäljempänä taulukossa 8.1 kunkin toiminnallisen tavoitteen osalta.

5.4 Toteutustapa (alustava)

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

X hallinnointivastuu siirretään

X toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1 Seurantamenettely

Tulosten mahdollisimman korkean laadun ja varojen tehokkaimman käytön varmistamiseksi otetaan käyttöön seurantamenettely. Seurantaa suoritetaan koko ohjelman ajan. Se perustuu palautteeseen, joka ohjelmasta saadaan oppilaitosten, tiedekuntien ja henkilöstön tasolla sekä myös opiskelijoiden tasolla, mukaan luettuna tietojen tarkastelu, ja tietojen keräämiseen kohdennetuilla tutkimuksilla ja haastatteluilla.

6.2 Arviointimenettely

6.2.1 Ennakkoarviointi

Ennakkoarviointivaatimukset kattava laajennettu vaikutusten arviointi (mukaan luettuna haastatteluohjelma niiden tärkeimpien sidosryhmien kanssa, jotka toimivat kolmansien maiden kanssa tehtävän korkeakoulutusyhteistyön alalla) on suoritettu. Toimintavaihtoehtoja koskevan vertailevan arvioinnin perusteella määriteltiin parhaaksi katsottava toimintamalli ja arvioitiin sen vaikutukset, riskit ja sitä koskevat oletukset sekä sen kustannustehokkuus. Ehdotus on täysin johdonmukainen arvioinnissa esitettyjen päätelmien kanssa.

Laajennetun vaikutusten arvioinnin osana suoritettiin sidosryhmien avoin online-kuuleminen. Kuulemisessa saatiin yhteensä 417 vastausta. Vastaajat antoivat seuraavat keskeisimmät vastaukset:

- Nykyisen ohjelman tarveanalyysi ja tavoitteet ovat yhä voimassa ja johdonmukaisia;

- Ohjelman nykyisiä toimia olisi jatkettava joillakin muutoksilla täydennettynä: niihin sisällytetään koko opiskeluajan kattavat apurahat eurooppalaisille opiskelijoille, ja ohjelma ulotetaan tohtoritasolle;

- Varat jaetaan tarkoituksenmukaisesti toimien ja tuensaajien välillä; yhteisiin ohjelmiin tarkoitettuja varoja olisi kuitenkin lisättävä;

- Nykyisen ohjelman hallinnointirakenteen todettiin toimivan hyvin.

Avoimesta kuulemisesta saatu keskeinen palaute on otettu huomioon tässä ehdotuksessa.

6.2.2 Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Nykyisen Erasmus Mundus -ohjelman ulkoisessa väliarvioinnissa annettiin lukuisia tulevaa ohjelmaa koskevia suosituksia, jotka on otettu huomioon tämän ehdotuksen kehittämiseksi. Tärkeimmät suositukset olivat seuraavat:

- ulotetaan ohjelma tohtoritasolle;

- sisällytetään ohjelmaan koko opiskeluajan kattavat apurahat eurooppalaisille opiskelijoille;

- integroidaan kolmansissa maissa toimivat oppilaitokset eurooppalaisiin yhteistyöohjelmiin;

- vahvistetaan kansallisten hallintorakenteiden asemaa ohjelman seurannassa, mukaan luettuna tiedotusta ja levittämistä koskevien apurahojen myöntäminen kyseisille rakenteille;

- tehostetaan valittujen hankkeiden laadunvarmistusta koskevia toimenpiteitä;

- säilytetään yksikkökustannukset apurahojen osalta ja lisätään kiinteämääräisiä avustuksia yhteistyöohjelmien osalta.

6.2.3 Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Ohjelmalla saavutetuista tuloksista ja sen täytäntöönpanon laadullisista näkökohdista suoritetaan ulkoinen väliarviointi kolmen vuoden kuluttua ohjelman alkamisesta. Ohjelman tuloksista ja vaikutuksista toimitetaan ulkoinen jälkiarviointi kahden vuoden kuluttua ohjelman päättymisestä.

7. Petostentorjunta

Ks. päätöksen liitteessä olevien rahoitussäännösten 5 artikla.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1 Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Rahoituskustannuksista annetaan jäljempänä yksityiskohtainen erittely toimien 1 ja 3 osalta. Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen toimen 2 osalta esitetään perusteluosan 4 osassa – Talousarviovaikutukset. Tarkempi ohjelmamenettely ja 460 miljoonan euron[30] kokonaismäärärahan pohjana olevien vuotuisten määrärahojen suuruus vahvistetaan myöhemmässä vaiheessa kutakin välinettä ja Euroopan kehitysrahastoa koskevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2008 kaudeksi 2009–2010 ja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2010 kaudeksi 2011–2013.

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskim. kustannukset | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | YHT. |

Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[35] (15 01 01) | A*/AD | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 |

B*, C*/AST | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 |

Momentilta 15 01 02 rahoitettava henkilöstö[36] | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 |

Momentilta 15 01 04 rahoitettava muu henkilöstö[37] | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 |

YHT. | 33 | 34 | 36 | 37 | 38 |

8.2.2 Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

- Ohjelman hallinnoijat (A): vastaavat ohjelman toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista;

- Avustavat ohjelman hallinnoijat (B): avustavat ohjelman hallinnoijia näiden tehtävien suorittamisessa;

- Avustavat rahoitus- ja sopimusasioiden käsittelijät (B): vastaavat apurahojen ja sopimusten hallinnoinnista;

- Tiedotuksesta vastaavat virkamiehet (A/B): vastaavat tulosten tiedottamisesta, levittämisestä ja hyödyntämisestä;

- Hallintoavustajat (C): vastaavat hallinnollisesta avusta ja sihteeristöstä A- ja B-tason henkilöstölle.

8.2.3 Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

X Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

X Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4 Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot ( 15 01 04 14 – hallintomenot )

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | YHT. |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen | 1,079 | 1,035 | 0,996 | 0,961 | 0,912 | 4,983 |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 4,418 | 4,458 | 4,478 | 4,508 | 4,558 | 22,42 |

8.2.5 Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | YHT. |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (15 01 01) | 0,936 | 0,936 | 0,936 | 0,936 | 0,936 | 4,68 |

Momentilta 15 01 02 rahoitettava henkilöstö (kansalliset asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | 0 | 0 | 0,045 | 0,045 | 0,045 | 0,135 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,936 | 0,936 | 0,981 | 0,981 | 0,981 | 4,815 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

0,117 vuodessa henkilöä kohti |

Laskelma – momentilta 15 01 02 rahoitettava henkilöstö |

0,045 vuodessa kansallista asiantuntijaa kohti |

8.2.6 Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | YHT. |

15 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,025 | 0,025 | 0,025 | 0,025 | 0,025 | 0,125 |

15 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0,116 | 0,116 | 0,116 | 0,116 | 0,116 | 0,58 |

15 01 02 11 03 – Komiteat (hallinto- ja neuvoa-antavat komiteat) | 0,046 | 0,046 | 0,046 | 0,046 | 0,046 | 0,23 |

15 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

15 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

2 Muut hallintomenot yhteensä (15 01 02 11) | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0,935 |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0,187 | 0,935 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

Virkamatkat: 30 virkamatkaa, enintään 2 päivää, 650 euroa + 5 virkamatkaa, 1 viikko, 1 000 euroa (vuodessa) Kokoukset: 1 160 euroa osallistujaa kohti (860 euroa matkaan + 150 euroa päivärahaan * 2 päivää) * 100 osallistujaa (vuodessa) Komiteat: 860 euroa osallistujaa kohti * 54 osallistujaa (vuodessa) |

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahajaottelussa myönnetystä osuudesta.

[1] Tilastoissa otetaan huomioon EU:n 27 jäsenvaltiota, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Turkki.

[2] EUVL C , , , s. .

[3] EUVL C , , , s. .

[4] EUVL C , , , s. .

[5] EUVL L 345, 31.12.2003, s. 1.

[6] EUVL L 210, 31.7.2006, s. 26.

[7] EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.

[8] EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

[9] EUVL L 405, 30.12.2006, s. 41.

[10] EUVL L 209, 11.8.2005, s. 26.

[11] EUVL L 247, 9.9.2006, s. 22.

[12] KOM(2005) 152 lopullinen.

[13] KOM(2006) 208 lopullinen.

[14] KOM(2006) 604 lopullinen.

[15] KOM(2006) 278 lopullinen.

[16] KOM(2006) 27 lopullinen.

[17] EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1.

[18] EUVL L 111, 28.4.2007, s. 13.

[19] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[20] EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45.

[21] EUVL L 54, 22.2.2007, s. 91.

[22] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[23] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[24] Jaksotetut määrärahat.

[25] Jaksottamattomat määrärahat.

[26] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston 15 lukuun 15 01.

[27] Menot, jotka otetaan osaston 15 momentille 15 01 04.

[28] Menot, jotka otetaan lukuun 15 01 muille momenteille kuin 15 01 04 tai 15 01 05.

[29] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[30] Eri ulkoisten välineiden ja Euroopan kehitysrahaston ohjeelliset rahoitusosuudet ovat seuraavat: Euroopan naapuruuspoliittinen kumppanuusväline: 140 miljoonaa euroa, kehitysyhteistyön rahoitusväline 240 miljoonaa euroa, teollisuusmaiden kansa tehtävän yhteistyön väline: 20 miljoonaa euroa, liittymistä valmisteleva tukiväline: 30 miljoonaa euroa ja kymmenes Euroopan kehitysrahasto: 30 miljoonaa euroa.

[31] Keskimääräinen summa. Apurahan todellinen suuruus määräytyy master-kurssin pituuden mukaan (1–2 vuotta). Viitemäärä: 24 000 euroa vuodessa. Kyseisen määrän osalta otetaan huomioon 2 prosentin vuosittainen inflaatio.

[32] Keskimääräinen summa. Apurahan todellinen suuruus määräytyy master-kurssin pituuden mukaan (1–2 vuotta). Viitemäärä:11 000 euroa vuodessa, jos vaihto suuntautuu myös kolmanten maahan ja 9 000 euroa vuodessa, jos kyseessä on ainoastaan Euroopan sisäinen vaihto. Kyseisten määrien osalta otetaan huomioon 2 prosentin vuosittainen inflaatio.

[33] Keskimääräinen summa kolmeksi vuodeksi myönnettävän apurahan osalta. Viitemäärä: 123 000 euroa työsopimuksen osalta (hyvin epätodennäköinen vaihtoehto); 78 000 euroa stipendin osalta (todennäköisin vaihtoehto). Kyseisten määrien osalta otetaan huomioon 2 prosentin vuosittainen inflaatio.

[34] Keskimääräinen summa kolmeksi vuodeksi myönnettävän apurahan osalta. Viitemäärä: 100 000 euroa työsopimuksen osalta (todennäköisin vaihtoehto); 60 000 euroa stipendin osalta (epätodennäköinen vaihtoehto). Näiden määrien osalta otetaan huomioon 2 prosentin suuruinen inflaatio.

[35] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[36] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[37] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään. Tämä henkilöstö nimitetään toimeenpanovirastoon.