52007DC0420

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 16.7.2007

KOM(2007) 420 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE,EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JASOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen toimintaa vuonna 2006 käsittelevä vuosikertomus

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen toimintaa vuonna 2006 käsittelevä vuosikertomus

ESIPUHE

Tempus III -ohjelmassa (2000–2006) keskitytään Länsi-Balkanin, Itä-Euroopan, Välimeren alueen ja Keski-Aasian 26 kumppanimaan korkea-asteen koulutuksen kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen. Korkeakouluja pidetään erityisen tärkeinä kumppanimaiden yhteiskunnallista ja taloudellista siirtymäprosessia ajatellen. Korkeakoulut kokoavat asiantuntemusta yhteen ja toimivat henkilöresurssien kehittämisen keskuksina. Ne kouluttavat johtajien uutta sukupolvea niin EU- kuin kumppanimaissa. Lisäksi Tempus-ohjelmasta tuetuilla henkilövaihdoilla edistetään osaltaan Euroopan unionin ja kumppanimaiden keskinäistä ymmärtämistä.

Tempus-ohjelmalla on alusta lähtien eli vuodesta 1990 alkaen menestyksekkäästi edistetty kumppanimaiden korkeakoulujen uudistamista ja nykyaikaistamista. Korkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita, kun pyritään siirtymään menestyksekkäästi osaamistalouteen ja -yhteiskuntaan. Korkeakoulut vaikuttavat merkittävästi kasvuun ja kilpailukykyyn, ja niillä on keskeinen asema niin EU:n jäsenvaltioiden kuin kumppanimaiden uudistusohjelmissa. Korkeakoulutuksen nykyaikaistaminen on tunnustettu Euroopan unionin maaliskuussa 2000 käynnistämän Lissabonin strategian onnistumisen kannalta keskeiseksi tekijäksi. Tällä strategialla pyritään uudistamaan taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien rakenteet EU:ssa. Tempus-ohjelmasta on samalla autettu kumppanimaita uudistamaan korkea-asteen koulutusjärjestelmiään Bolognan prosessin periaatteiden mukaisesti – näihin kuuluvat muun muassa uusi tutkintojärjestelmä, laadunvarmistus ja tutkintojen ja opiskelujaksojen tunnustaminen. Euroopan komission aktiivisesti tukema Bolognan prosessi toimii yhteisenä vertailukohtana niin EU:n jäsenvaltioille kuin kumppanimaille.

Tempus-ohjelmaa rahoitettiin vuonna 2006 kolmesta alueellisesta ulkoisen yhteistyön ohjelmasta: CARDS (Länsi-Balkan), MEDA (itäinen ja eteläinen Välimeri) sekä Tacis (Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia). Tempus-ohjelman talousarvio vuonna 2006 oli 53,45 miljoonaa euroa jaoteltuina seuraavasti näiden kolmen alueen kesken: Tacis 18,25 miljoonaa euroa, CARDS 17,2 miljoonaa euroa, MEDA 18 miljoonaa euroa.

Yksityiskohtainen kuvaus Tempus-ohjelmasta on saatavilla seuraavassa Internet-osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/education/programmes/tempus/index_en.html.

Tämä vuosikertomus esitetään Tempus-ohjelman hyväksymistä koskevan neuvoston päätöksen (EYVL L 120, 8.5.1999) 11 artiklan mukaisesti.

Tempus-ohjelman täytäntöönpano vuonna 2006: keskeinen toiminta

Vuonna 2006 ohjelman täytäntöönpanoa ohjasivat seuraavat painopisteet:

1. vahvistetaan hankkeiden tulosten levittämistä ja hyödyntämistä

2. lujitetaan kentällä tapahtuvia seurantatoimia

3. vahvistetaan kansallisten Tempus-toimistojen roolia.

Vahvistetaan hankkeiden tulosten levittämistä ja hyödyntämistä

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto käynnisti vuonna 2006 erinäisiä aloitteita Tempus-ohjelman näkyvyyden lisäämiseksi kumppanimaissa – aloitteisiin kuului yksinkertaisia toimintavälineitä, kuten näkyvyyteen liittyvät ohjeet, ”Tempus toimii” -dvd, uusi esite ja uutta mainosmateriaalia, sekä aiheeseen liittyviä tilaisuuksia, kuten korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä järjestetty konferenssi Ammanissa ja aiheeseen liittyvä tutkimus ”Linking the worlds of work and education through Tempus” (työn ja opiskelun yhdistämisestä Tempus-ohjelman avulla). Huhtikuussa 2006 järjestetty konferenssi, jota isännöi Jordanian korkeakoulutuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta vastaava ministeriö, samoin kuin mainittu tutkimus lisäsivät korkeakoulujen, yritysten ja koulutuksesta vastaavien virkamiesten tietoisuutta siitä, miten tärkeää on edistää korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä korkeakouluista valmistuneiden työllistyvyyden parantamiseksi ja uusien mahdollisuuksien tarjoamiseksi niin korkeakouluille kuin yrityksille. Konferenssissa ja tutkimuksessa esiteltiin esimerkkejä Tempus-hankkeissa esiintyneistä innovatiivisista käytänteistä.

Marraskuussa 2006 kansallisten Tempus-toimistojen koordinoijille järjestettiin koulutustilaisuus hankkeiden tulosten välittämisestä, levittämisestä ja hyödyntämisestä. Tammikuussa 2006 pidettiin apurahan saajien vuosittainen kokous, jonka yhteydessä järjestetyssä erityistilaisuudessa käsiteltiin näkyvyyttä ja tiedon levittämistä.

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto käynnisti erinäisiä alueellisia tutkimuksia osoittaakseen, millainen vaikutus Tempus-ohjelmalla on sen alkuhetkistä lähtien ollut korkeakouluihin, osallistujiin ja koulutusjärjestelmiin kumppanimaissa; tutkimuksissa käytettiin haastatteluja ja toteutettiin laaja sähköinen kysely, joka suunnattiin keskeisille Tempus-toimiin maassaan osallistuneille tai niitä tunteville toimijoille. Kyselylomakkeita lähetettiin kaikkiaan 940. Tutkimuksen toteuttivat ulkoiset asiantuntijat (sekä EU- että kumppanimaista), jotka kävivät kaikissa kumppanimaissa touko–heinäkuussa ja haastattelivat yksittäin tai ryhmissä korkeakoulujen johtoa ja henkilökuntaa, opettajia, opiskelijoita, työntekijöitä, valtiosta riippumattomia järjestöjä sekä koulutuksesta vastaavia alue- ja valtakunnallisen tason viranomaisia.

Suurin osa vaikutustenarviointitutkimusta varten haastatelluista katsoi, että Tempus-ohjelma on keskeinen portti Euroopan akateemiseen maailmaan ja on suuresti auttanut kehittämään yhteistyötä Euroopan korkeakoulujen kanssa. Tempus-ohjelma on laajuudeltaan aidosti eurooppalainen, ja se on tarjonnut mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä useamman kuin yhden EU-maan kanssa ja vahvistaa alueellista yhteistyötä. Tempus on ainoa ohjelma, joka liittyy kaikkiin korkea-asteen koulutuksen näkökohtiin, kun taas muut tuen antajat keskittyvät tavallisesti vain johonkin järjestelmän osaan. Ohjelmaa arvostetaan sen jatkuvuuden vuoksi ja siksi, että se on onnistunut luomaan kriittisen massan, minkä ansiosta on voitu myönteisesti vaikuttaa toimintamalleihin ja asenteisiin. Useimpien kumppanimaiden koulutusviranomaiset tunnustavat nämä myönteiset muutokset. Vaikutustenarviointitutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi keskusteltaessa Tempus-ohjelman tulevasta mallista.

Myös jäsenvaltioiden kansallisilla Tempus-tiedotuspisteillä on edelleen tärkeä asema Tempus-ohjelman täytäntöönpanossa. Ne jakavat tietoa ja antavat neuvoja hankekumppanien hausta ja siten helpottavat Euroopan unionin korkeakoulujen osallistumista ohjelmaan. Vuonna 2006 Tempus-ohjelman tiedotuspäiviä järjestettiin useimmissa kumppanimaissa ja useissa EU:n jäsenvaltioissa.

Lujitetaan kentällä tapahtuvia seurantatoimia

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto hyväksyi vuonna 2004 Tempus-ohjelman toimien kentällä tapahtuvaa seurantaa koskevan strategian, johon kuuluu kahdentyyppisiä toisiaan täydentäviä toimia:

- Euroopan koulutussäätiön ja asiasta koulutuksen ja kulttuurin pääosastossa vastaavien virkamiesten yhdessä toteuttama kenttäseuranta, joka kohdistetaan arviolta kymmeneen prosenttiin käynnissä olevista hankkeista (30 prosenttia vuodessa). Toinen vaihe toteutui syksyllä 2005 ja keväällä 2006.

- Kansallisten Tempus-toimistojen toteuttama kenttäseuranta, joka kohdistetaan periaatteessa kaikkiin kussakin maassa käynnissä oleviin hankkeisiin (eurooppalaiset yhteishankkeet ja rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet). Tämä toiminta käynnistyi vuoden 2006 alussa, kun kansallisille Tempus-toimistoille oli ensin annettu asiasta koulutusta.

Koulutuksen ja kulttuurin pääosastossa asiasta vastaavat virkamiehet ja Euroopan koulutussäätiö kävivät vuosina 2005–2006 tutustumassa yhteensä 44 hankkeeseen kaikilla eri alueilla. Kansalliset Tempus-toimistot tutustuivat 80 hankkeeseen.

Tutkimusalueilta saadut tulokset ovat yleisesti ottaen myönteiset huolimatta joistakin vähäisistä heikkouksista. Useat hankkeet ovat vankalla pohjalla ja tuottavat hyviä tuloksia. Tarveanalyysit on yleensä laadittu hyvin, ja hankkeet vastaavat tavallisesti tiedekunnan tai yliopiston strategioita, jotka on laadittu kansallisten prioriteettien mukaisesti. Hankkeiden vahvoihin puoliin kuuluvat lisäksi yhteenliittymän jäsenten aktiivinen osallistuminen, liikkuvuussuunnitelmat, laitosten antama tuki sekä tulosten tunnustaminen. Vähemmän onnistuneita hankkeitakin on kuitenkin vielä jonkin verran samoin kuin yleisesti heikompia aloja. Heikkouksista voidaan mainita esimerkkeinä laajempien kohderyhmien tai loppukäyttäjien rajallinen osallistuminen, mikä heikentää hankkeiden vaikutusta ja jatkuvuutta, muuttuvien tarpeiden ja edellytysten sisäisen seurannan puuttuminen sekä henkilöstön valmiuksien puutteellinen kehittäminen. Näihin näkökohtiin on alettu puuttua tehokkaammin. Kaikki seurantakäynnin kohteena olleet hankkeet saavat käynnin jälkeen palautekirjeen, jossa esitetään suosituksia korjaaviksi toimenpiteiksi ja mainitaan aloja, joita voitaisiin kohentaa.

Kansallisten Tempus-toimistojen kenttäseurantatyön käynnistyminen on myönteistä kehitystä ja tarjoaa uuden tilaisuuden laajentaa Tempus-ohjelman seurantajärjestelmää mutta aiheuttaa myös käytänteiden yhteensovittamisen ja yleisen koordinoinnin kannalta haasteita. On ehdottoman tärkeää, että eri toimijoiden (hankkeiden apurahan saajat, vastaavat virkamiehet ja koulutuksen ja kulttuurin pääosaston, Euroopan koulutussäätiön ja kansallisten Tempus-toimistojen kentällä toimivat tarkastajat) panos yhdistetään saumattomasti ja johdonmukaisesti yhteen yksittäiseen järjestelmään. Tällainen järjestelmä suunniteltiin vuonna 2006, ja siihen kuuluu erityisesti joitakin ohjauskriteereitä hankkeiden suorituskyvyn arvioimiseksi, arvioinnin prosessori ja ohjeet kansallisten Tempus-toimistojen seurantakäyntien valvontaan.

Myös ennaltaehkäisevällä seurannalla on merkittävä sija ohjelman täytäntöönpanojärjestelmässä. Tätä silmällä pitäen Brysselissä järjestettiin tammikuussa 2006 apurahan saajien kokous, jossa keskityttiin hankkeiden hallintoon.

Vahvistetaan kansallisten Tempus-toimistojen roolia

Kansallisten Tempus-toimistojen roolin vahvistamista jatkettiin vuonna 2006 useilla eri aloitteilla, joihin kuuluu niiden aktiivinen osallistuminen kentällä tapahtuviin seurantatoimiin. Kun oli kehitetty strategia kansallisten toimistojen saamiseksi mukaan kenttäseurantaan ja kun niille oli annettu asiasta koulutusta lokakuussa 2005, kaikki kansalliset toimistot alkoivat seurata Tempus-hankkeita maassaan. Tarkastuskäyntejä tehtiin noin 80 hankkeeseen tämän toimistojen toteuttaman ensimmäisen seurantakampanjan aikana. Alkukoulutuksen jälkeen toimistojen seurantakäytäntöjä tarkasteltiin uudelleen ja niille annettiin marraskuussa 2006 käytännönläheisempää koulutusta raportointitekniikoista.

Kansallisten toimistojen roolia hankkeiden valinnassa vahvistettiin, ja niille annettiin virallinen rooli henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen arvioinnissa.

Brysselissä järjestettiin touko- ja marraskuussa kumppanimaiden kansallisille toimistoille ja EU-maiden kansallisille tiedotuspisteille kaksi kokousta, joissa käsiteltiin muun muassa viestintää, näkyvyyttä sekä hankkeiden valintaa ja seurantaa.

Tempus-ohjelman tiedotuskampanjoita toteutettiin yhdessä Euroopan koulutussäätiön kanssa kaikissa kumppanimaissa, joissa järjestettiin vuonna 2006 ehdotuspyyntöjä.

Jordanian, Venäjän, Kazakstanin ja Kirgisistanin kanssa tehtiin uudet avustussopimukset heinäkuusta 2006 kesäkuulle 2007 ulottuvalle jaksolle. Tadžikistanin kansallinen Tempus-toimisto suljettiin tilapäisesti.

Ohjelman hallinto

Vuonna 2006 saatiin päätökseen viisi valintamenettelyä. Näihin kuuluvat eurooppalaisten yhteishankkeiden (määräaika 15. joulukuuta 2005), rakenteellisten ja täydentävien toimenpiteiden (määräaika 15. lokakuuta 2005 ja 15. helmikuuta 2006) sekä henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen (määräaika 15. helmikuuta ja 15. lokakuuta 2006) valintakierrokset. Hakemuksia on kaikille valintakierroksille saatu jatkuvasti runsaasti: ohjelma siis herättää edelleenkin mielenkiintoa korkeakoulumaailmassa. Rakenteellisia ja täydentäviä toimenpiteitä koskevien hakemusten määrä on erityisesti kasvussa, ja niiden sisältö on entistä voimakkaammin keskittynyt horisontaalisiin kysymyksiin, jotka ovat tärkeitä korkea-asteen koulutuksen uudistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi kumppanimaissa. Vuonna 2006 päätökseen saatettujen valintamenettelyjen yksityiskohtaiset tulokset löytyvät ohjelman www-sivustolta.

- Vuonna 2006 valitut eurooppalaiset yhteishankkeet: 103 yhteismäärään 43,1 miljoonaa euroa. Eurooppalaisissa yhteishankkeissa on mukana korkeakouluja EU:n jäsenvaltioista ja 26 kumppanimaasta.

- Vuonna 2006 valitut rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet: 95 yhteismäärään 11,7 miljoonaa euroa. Rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet kohdistuvat korkea-asteen koulutusjärjestelmiin ja keskittyvät strategisiin näkökohtiin.

- Vuonna 2006 valitut henkilökohtaiset liikkuvuusapurahat: 156 yhteismäärään 0,66 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstö voi henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen ansiosta oleskella lyhyitä ajanjaksoja ulkomailla.

Valitut eurooppalaiset yhteishankkeet kuuluvat opinto-ohjelmien kehittämisen (70 prosenttia), korkeakoulujen hallinnon (15 prosenttia) ja instituutioiden rakentamisen (15 prosenttia) alaan. Opinto-ohjelmien kehittämishankkeet kattavat useita aloja, kuten sovelletut luonnontieteet, teknologian, yrityshallinnon ja yhteiskuntatieteet. Instituutioiden rakentamiseen ja korkeakoulujen hallintoon liittyvillä hankkeilla tuetaan uudistuksia, joiden aiheena on laadunvarmistus sekä korkeakoulujen opetuksen laatu tai rahoitushallinto kumppanimaissa. Valitut rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet liittyvät useimmissa maissa selkeästi Bolognan prosessin toimintalinjoihin. Ohjelmaan valituissa hankkeissa käsitellään tyypillisesti laadunvarmistusjärjestelmien suunnittelun tai opintosuoritusten siirtojärjestelmien käyttöönoton kaltaisia kysymyksiä. Hankkeissa keskitytään lisäksi korkeakoulujen toiminnan ja palveluiden nykyaikaistamiseen, myös koulutusohjelmien päivittämiseen, tieto- ja viestintätekniikan käyttöön sekä kansainvälisten yhteyksien vahvistamiseen. Valitut henkilökohtaiset liikkuvuusapurahat koskevat pääosin uudelleenkoulutus- ja opiskelujaksoja (79 prosenttia) sekä lisäksi eurooppalaisten yhteishankkeiden valmistelutoimia (13 prosenttia) ja osallistumista konferensseihin ja seminaareihin (8 prosenttia). Yleisesti ottaen voidaan havaita, että ehdotetut hankkeet vastaavat yhä paremmin kumppanimaissa määriteltyjä kansallisia painopisteitä. Lähes kaikki valitut hankkeet noudattavat kansallisia painopisteitä.

Yleisellä tasolla Tempus-ohjelman maksusitoumukset ja maksut sujuivat vuonna 2006 suunnitelman mukaisesti. Joitakin avustussopimuksia ei voitu toteuttaa aikataulun mukaisesti, koska rahoituspäätökset oli tehty myöhässä tai koska kumppanimaat olivat allekirjoittaneet rahoitussopimukset myöhässä.

Muihin vuoden 2006 rahoitussitoumuksiin sisältyivät

- avustukset kansallisille Tempus-toimistoille: 5 yhteensä 0,31 miljoonaa euroa.

- avustus Euroopan koulutussäätiön Tempus-osastolle, joka antaa teknistä apua koulutuksen ja kulttuurin pääosastolle: 0,87 miljoonaa euroa.

- konferenssit ja seminaarit: 0,63 miljoonaa euroa.

Tempus-ohjelmaan liittyvien riita-asioiden päättämisessä on edistytty jatkuvasti vuonna 2006. Toistaiseksi on koulutuksen ja kulttuurin pääosaston näkökulmasta voitu saattaa päätökseen 164 riita-asiaa (mikä vastaa 69:ää prosenttia kaikista tapauksista). Päätökseen saatettuihin tapauksiin sisältyy 81 tapausta, joissa riidan aiheena olevat määrät poistettiin kirjanpidosta varainhoitoasetuksen mukaisesti, 61 tapausta, joissa tuensaaja maksoi vaaditut määrät takaisin suoraan komissiolle, ja 22 tapausta, joissa tuensaajille lähetettiin veloitusilmoitus. Vuonna 2006 perittiin takaisin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa joko suorina takaisinmaksuina tai kuittausmenettelyllä.

Päätelmä

Tempus-ohjelman täytäntöönpanoa vuonna 2006 ohjasivat useat strategiset tavoitteet, jotka on kaikki tyydyttävästi saavutettu. Kun kansallisten viranomaisten kanssa käytiin jatkuvaa vuoropuhelua ja he osallistuivat tiiviisti painopisteiden määrittelyyn ja hankkeiden valintaan, voitiin varmistaa, että rahoitetut toimet olivat merkittäviä kunkin maan tarpeiden kannalta ja vastasivat kansallisia uudistustavoitteita. Näin varmistetaan, että kansalliset viranomaiset ottavat hankkeet omikseen, mikä lisää ohjelmatoimien vaikutusta. Kumppanimaiden kansallisia Tempus-toimistoja on vahvistettu, ja niillä on merkittävä rooli yhteydenpitäjinä kansallisiin viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Kansallisilta viranomaisilta saatu palaute ja kenttäseurannan tulokset ovat vahvistaneet, että Tempus on edelleenkin erittäin merkittävä ohjelma, kun autetaan kumppanimaita uudistamaan ja nykyaikaistamaan korkea-asteen koulutusjärjestelmiään.

LIITE

TEMPUS 2006 – RAHOITUSKATSAUS

Tempus 2006 – sidotut summat alueittain euroina |

CARDS | Tacis | MEDA |

JEP | 13 043 103 | 16 959 989 | 3 164 222 |

IMG | 71 300 | 114 760 | 114 940 |

SCM | 2 848 398 | 5 919 744 | 1 140 609 |

NTO | 0 | 262 093 | 49 898 |

ETF | 255 000 | 328 000 | 287 000 |

Muut | 190 500 | 273 977 | 171 611 |

Yhteensä | 16 408 301 | 23 858 563 | 4 928 280 |

Tempus 2006 – Alueittain valitut hankkeet / myönnetyt määrät euroina |

CARDS | Valituille hankkeille myönnetty määrä |

JEP (määräaika 15. joulukuuta 2005) | 32 | 13 043 103 |

SCM (määräaika 15. lokakuuta 2005) | 5 | 650 001 |

SCM (määräaika 15. helmikuuta 2006) | 18 | 2 198 397 |

IMG (määräaika 15. helmikuuta 2006) | 16 | 71 300 |

IMG (määräaika 15. lokakuuta 2006) | 22 | 106 320 |

Yhteensä | 93 | 16 069 121 |

Tempus 2006 – Alueittain valitut hankkeet / myönnetyt määrät euroina |

Tacis | Valituille hankkeille myönnetty määrä |

JEP (määräaika 15. joulukuuta 2005) | 42 | 17 256 709 |

SCM (määräaika 15. lokakuuta 2005) | 24 | 3 112 606 |

SCM (määräaika 15. helmikuuta 2006) | 34 | 3 927 775 |

IMG (määräaika 15. helmikuuta 2006) | 35 | 128 250 |

IMG (määräaika 15. lokakuuta 2006) | 32 | 138 810 |

Yhteensä | 167 | 24 564 150 |

Tempus 2006 – Alueittain valitut hankkeet / myönnetyt määrät euroina |

MEDA | Valituille hankkeille myönnetty määrä |

JEP (määräaika 15. joulukuuta 2005) | 29 | 12 831 132 |

SCM (määräaika 15. lokakuuta 2005) | 8 | 990 609 |

SCM (määräaika 15. helmikuuta 2006) | 6 | 829 906 |

IMG (määräaika 15. helmikuuta 2006) | 30 | 114 940 |

IMG (määräaika 15. lokakuuta 2006) | 21 | 99 640 |

Yhteensä | 94 | 14 866 227 |

- JEP: eurooppalainen yhteishanke; SCM: rakenteellinen ja täydentävä toimenpide; IMG: henkilökohtainen liikkuvuusapuraha; NTO: kansallinen Tempus-toimisto; ETF: Euroopan koulutussäätiö.