52007DC0061

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 21.2.2007

KOM(2007) 61 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO

Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla arvioidaan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa

KOMISSION TIEDONANTO

Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla arvioidaan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa

Johdanto

Koulutuspolitiikka on tärkeä osa EU:n Lissabonin strategiaa. Lissabonissa kokoontuneet valtioiden ja hallitusten päämiehet totesivat, että Euroopan talouden perinpohjaisen uudistamisen lisäksi muutokset edellyttävät myös haastavaa ohjelmaa hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseksi.[1] Vuonna 2002 he asettivat tavoitteeksi, että [Euroopan] koulutusjärjestelmistä tulee laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä.[2]

Opetusministerit antoivat panoksensa Lissabonin strategiaan hyväksymällä yhteiset tavoitteet koulutusjärjestelmien parantamiseksi ja tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävän työohjelman, Koulutus 2010 –ohjelman.[3] Sen toteuttamisessa käytetään avointa koordinointimenetelmää. Indikaattoreilla ja vertailuarvoilla on merkittävä asema seurannassa, ja ne tukevat kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa.

Edellisen vuoksi on kehitetty kattava indikaattorien ja vertailuarvojen luettelo,[4] jota parannetaan koko ajan. Luettelo tarjoaa perustan vuotuisille edistymisraporteille[5] sekä neuvoston ja komission yhteisille raporteille,[6] jotka esitetään Eurooppa-neuvoston kevätkokouksille. Indikaattorit täydentävät rakenteellisia indikaattoreita,[7] joilla seurataan Lissabonin tavoitteitten toteutumista.

Toukokuussa 2005[8] neuvosto esitti komissiolle seuraavan kehotuksen ja pyysi raportoimaan asiasta vuoden 2006 loppuun mennessä:

- [kehottaa komissiota] arvioimaan edistymistä indikaattorien ja vertailuarvojen yhdenmukaisen luettelon laatimisessa Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden mukaisena jatkotoimenpiteenä, mukaan lukien nykyisten edistymisen seurantaan käytettävien indikaattorien soveltuvuuden uudelleenarviointi.

Komissiota pyydettiin raportoimaan uusien indikaattorien kehittämisestä sellaisilla aloilla kuin tietotekniikan vaikutukset opettamiseen ja oppimiseen, liikkuvuuden vaikutukset työmarkkinoihin ja korkea-asteen opiskelijoiden sosiaaliset taustat.

Tässä tiedonannossa ehdotetaan luetteloa indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla seurataan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutustavoitteitten toteutumisessa. Tässä yhtenäisessä luettelossa on nyt ensimmäistä kertaa otettu täysin huomioon Koulutus 2010 –ohjelmassa asetetut yksityiskohtaisemmat tavoitteet (jakso 2). Lisäksi mukana ovat tavoitteet, jotka liittyvät korkea-asteen opetuksen rakenteiden lähentämiseen Bolognan prosessissa ja ammatillista koulutusta koskevaan Kööpenhaminan prosessiin. Tiedonannossa esitetään tilastointijärjestelmä, josta indikaattorit voidaan johtaa (jakso 3). Neuvostoa kehotetaan hyväksymään luettelo perustaksi strategiselle neuvonnalle ja Koulutus 2010 –strategian ohjaamiselle (jakso 4).

Luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista Lissabonissa asetetuissa tavoitteissa edistymisen arviointia varten

Indikaattorit ja vertailuarvot ovat keskeisiä elementtejä näyttöön perustuvassa politiikassa ja edistymisen arvioimisessa, jotka ovat olennaisia Lissabonin prosessissa. Niiden avulla

- saadaan tilastollinen perusta keskeisille poliittisille viesteille

- voidaan arvioida EU:n ja jäsenvaltioiden edistymistä Lissabonin tavoitteissa

- voidaan löytää esimerkkejä hyvästä suorituksesta mahdollista vertaisarviota ja levittämistä varten

- voidaan verrata EU:n toimintaa kolmansiin maihin kuten USA:han ja Japaniin.

Nykyisten 29 indikaattorin (liitteessä) ja viiden vertailuarvon avulla on seurattu 13 tavoitteen toteutumista vuosina 2004–2006. Luetteloon on kuitenkin tehty muutoksia sekä laadun parantamiseksi että strategian kehittymisen vuoksi.

Nyt olisi laadittava uusi luettelo, jossa otetaan täysimittaisesti huomioon nykymuotoonsa kehittyneen Koulutus 2010 -strategian poliittiset prioriteetit. Tulevat indikaattorit ja vertailuarvot voitaisiin jäsentää strategian kahdeksan keskeisen toiminta-alan mukaan. Ne ovat seuraavat:

2.1. Tasapuolisuuden parantaminen koulutuksessa

2.2. Koulutuksen tehostaminen

2.3. Elinikäisen oppimisen toteuttaminen

2.4. Nuorten perustaidot

2.5. Kouluopetuksen ajanmukaistaminen

2.6. Ammatillisen koulutuksen ajanmukaistaminen (Kööpenhaminan prosessi)

2.7. Korkeakouluopetuksen ajanmukaistaminen (Bolognan prosessi)

2.8. Työllistettävyys

Tämän uuden indikaattori- ja vertailuarvoluettelon tukena on entistä tiiviimpi 20 ydinindikaattorin ja -indikaattorialueen paketti (ks. taulukko tämän jakson lopussa), jota tukevat entiseen malliin tarvittaessa konteksti-indikaattorit. Ydinindikaattoreja käytetään siis aiempaa yleisemmällä tasolla. Kun tarvittaessa käytetään myös konteksti-indikaattoreita, mittaamistarkkuuden ei kuitenkaan pitäisi havaittavasti heikentyä verrattuna nykyiseen järjestelyyn. Ehdotuksessa on hyödynnetty eurooppalaisen Eurydice-yksikön, Cedefopin ja Isprassa toimivan Yhteisen tutkimuskeskuksen CRELL-yksikön[9] tekemää työtä ja indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevältä pysyvältä ryhmältä saatuja neuvoja.

Tasapuolisuuden parantaminen koulutuksessa

Eurooppa-neuvosto muistutti kevätkokouksessaan 2006, että eurooppalaisten koulutusjärjestelmien on oltava sekä tehokkaita että tasapuolisia.[10] Kuten tehokkuutta ja tasapuolisuutta käsittelevässä tiedonannossa[11] korostetaan, koulutusjärjestelmien tasapuolisuutta arvioitaessa on selvitettävä, missä määrin ”yksilöt voivat hyödyntää koulutusta mahdollisuuksiensa, koulutukseen pääsynsä, saamansa kohtelun ja tulostensa parantamiseksi”. Kun neuvosto vahvisti enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneita koskevan vertailuarvon, se tunnusti samalla tuon tasapuolisuusseikan merkityksen tehokkaalle osallistumiselle elinikäiseen oppimiseen ja toisaalta sen merkityksen nykypäivän yhä kilpaillummassa yhteiskunnassa. Seuraamista vaativat myös sellaiset erityiset seikat kuin sukupuolten tasa-arvon edistäminen, etnisten vähemmistöjen integroituminen, vammaisten osallisuus, alue-erojen vähentäminen jne.

Edistymisen mittaamisessa käytettävät ydinindikaattorit [12] ovat osallistuminen esiopetukseen (1) , erityisopetus (2) ja enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden määrä (3) . Tasapuolisuutta analysoidaan myös jaottelemalla tiedot oppijoiden sukupuolen, iän ja sosioekonomisen taustan mukaan. Koulutusjärjestelmien rakenteen ja institutionaalisen eriytyneisyyden vaikutuksia analysoidaan Eurydicen laadullisiin tietoihin perustuvalla koulutusjärjestelmien eriytyneisyys - yhdistelmäindikaattorilla ( 13) .[13] Tasapuolisuutta mittaavaa yhdistelmäindikaattoria aletaan kehittää. Aiheeseen liittyvät ydinindikaattorit ovat 1, 2, 3 ja 13.

Koulutuksen tehostaminen

Resurssien parasta mahdollista käyttöä on korostettu tiedonannossa Tehokas investoiminen koulutukseen ,[14] vuoden 2006 yhteisessä väliraportissa[15] ja maaliskuussa 2006 kokoontuneen neuvoston päätelmissä[16]. Tuoreemmassa tiedonannossa Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus [17] osoitettiin, ettei tehokkuuden parantaminen välttämättä vaaranna koulutusjärjestelmien tasapuolisuutta vaan että tehokkuutta ja tasapuolisuutta voidaan parantaa yhtä aikaa.

Koulutusinvestoinnit-yleisindikaattori ( 19 ) on edelleen tärkeä. Erityistä huomiota kiinnitetään yksityisiin ja julkisiin investointeihin sekä investointeihin korkea-asteen koulutukseen, joka on suhteellisesti alirahoitettu verrattuna kilpailijoihin maailmassa.

Investointi-indikaattorit eivät kuitenkaan yksin kata investointien tehokkuutta, jossa kyse on panosten ja tuotosten tai tulosten suhteesta. Yhdessä CRELL-yksikön kanssa pyritään menetelmällisellä ja käsitteellisellä kehitystyöllä luomaan yhdistelmäindikaattoreita, jotka mittaisivat investointien tehokkuutta. Asiaan liittyvä ydinindikaattori: nro 19.

Elinikäisen oppimisen toteuttaminen

Paitsi että elinikäinen oppiminen on olennaista kilpailukyvyn, työllistettävyyden ja taloudellisen vaurauden kannalta, osaamisyhteiskunnassa elävät ja työskentelevät ihmiset tarvitsevat sitä sosiaalista osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja itsensä toteuttamista varten.[18]

Koulutukseen osallistutaan eri oppimisympäristöissä ja eri keinoin, joista yksi on tietotekniikka. Vähintään keskiasteen koulutusta pidetään välttämättömänä edellytyksenä ammattiuralle ja täysipainoiselle osallistumiselle elinikäiseen oppimiseen. Neuvosto on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2010 mennessä vähintään 85 prosenttia nuorista hankkii keskiasteen koulutuksen. Neuvosto myös korosti aikuisten taitojen ajantasaistamista ja parantamista, kun se asetti viitearvoksi, että vuoteen 2010 mennessä 12,5 prosenttia aikuisväestöstä osallistuu elinikäiseen oppimiseen.[19]

Edistymistä elinikäisen oppimisen toteuttamisessa mitataan ydinindikaattoreilla aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen (16) ja aikuisten taidot (17) . Niillä voidaan analysoida oppimisen saatavuutta ja siihen osallistumista samoin kuin taitotasoja eri ikäryhmissä. Keskiasteen koulutuksen hankkineet nuoret -indikaattorilla (9) mitataan EU:n viitearvon toteutumista ja nuorten valmiuksia osallistua elinikäiseen oppimiseen. Aiheeseen liittyvät ydinindikaattorit ovat 9, 16 ja 17.

Nuorten perustaidot [20]

Lissabonissa vuonna 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että Euroopan keskeisenä tehtävänä on määritellä Euroopan tasolla uudet perustaidot, joilla vastataan globalisaation ja tietoon perustuvaan talouteen siirtymisen aiheuttamiin haasteisiin. Barcelonassa Eurooppa-neuvosto toi jälleen esiin tarpeen parantaa perustaitojen hallintaa.[21] Neuvosto antoi vuonna 2002 päätöslauselman[22] elinikäisestä oppimisesta ja uusista perustaidoista. Komissio on antanut elinikäisen oppimisen avaintaitoja käsittelevän suosituksen,[23] jossa nostetaan esiin kahdeksan taitoa, jotka ovat osaamisyhteiskunnassa elämisen ja työskentelyn kannalta merkittävimmät.[24]

Neuvosto tunnusti perustaitojen hankkimisen merkityksen vahvistamalla sitä koskevan vertailuarvon, jonka mukaan lukutaidoltaan heikkojen 15-vuotiaiden osuuden pitäisi vähetä Euroopan unionissa ainakin 20 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna.

Ydinindikaattoreilla mitataan seuraavia perustaitoja: lukutaito ja matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen (4) , kielitaito (5) , tietotekniset taidot (6) , kansalaistaidot (7) ja oppimistaidot (8) . Aiheeseen liittyvät ydinindikaattorit ovat 4, 5, 6, 7 ja 8.

Kouluopetuksen ajanmukaistaminen

Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä mainittiin opetussuunnitelmat[25] ja organisatoriset kysymykset[26] keskeisinä seikkoina, joita olisi käsiteltävä Lissabonin strategiassa. Neuvosto on todennut, että sellaiset välineet kuin koulujen itsearviointi ovat tärkeitä ja että on tuettava itsearvioinnin välineiden käsittelyyn ja käyttöön liittyvää koulutusta.[27]

Kouluopetuksen laadun varmistamisessa pidetään keskeisenä, että opettajien peruskoulutusta parannetaan ja että kaikki opetustyötä tekevät opettajat kehittävät ammattitaitoaan jatkuvasti.[28]

Edistymistä tällä alalla mitataan seuraavilla ydinindikaattoreilla: enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneet (3) , koulujen hallinto (10) , koulut paikallisina oppimisen monitoimikeskuksina (11) ja opettajien ammatillinen kehitys (12) . Eurydice toimittaa tietoja kouluopetuksen organisaatiorakenteista.[29] Aiheeseen liittyvät ydinindikaattorit ovat 3, 10, 11 ja 12.

Ammatillisen koulutuksen ajanmukaistaminen

Kööpenhaminan prosessi[30] on ammatilliseen koulutukseen liittyvän yhteistyön tehostamiseen tähtäävä strategia. Sen mukaan uudistuksissa ja investoinneissa olisi keskityttävä muiden muassa parantamaan ammatillisen koulutuksen kuvaa ja vetovoimaa työnantajien silmissä, lisäämään osallistumista ammatilliseen koulutukseen sekä parantamaan ammatillisen peruskoulutuksen laatua ja joustavuutta.

Edistymistä tällä alalla mitataan ydinindikaattorilla keskiasteen koulutuksen hankkineet nuoret (9) (jaoteltu ammatillisen väylän mukaan). Indikaattorilla koulutusjärjestelmien eriytyneisyys (13) analysoidaan sitä, missä vaiheessa koulutusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen osallistumista mittaavan konteksti-indikaattorin avulla voidaan analysoida yrityksiä siinä suhteessa, miten niiden työntekijät osallistuvat ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja sen rahoitukseen. Aiheeseen liittyvät ydinindikaattorit ovat 9 ja 13.

Korkea-asteen opetuksen ajanmukaistaminen

EU:n on ajanmukaistettava korkeakouluopetustaan, jotta se voi tavoitteensa mukaisesti tulla kilpailukykyiseksi tietoon perustuvaksi taloudeksi.[31]

Komissio on korostanut, että Euroopan korkeakouluala on suhteellisesti alirahoitettu verrattuna kilpailijoihin maailmassa.[32] Koska korkeakoulujen rooli Euroopan tutkimusalalla on merkittävä, EU:n tavoite, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä tutkimukseen ja kehittämiseen olisi investoitava 3 prosenttia BKT:stä, merkitsee samalla korkeakoulujen tutkimustyöhön tehtävien investointien kasvua.[33] Komissio on ehdottanut vertailuarvoa, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä vähintään 2 prosenttia BKT:stä (sekä julkinen että yksityinen rahoitus) osoitettaisiin ajanmukaistetulle korkeakoulualalle.

Neuvoston asettaman vertailuarvon mukaan matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alalta valmistuvien määrää olisi nostettava 15 prosenttia vuoteen 2010 mennessä.

Bolognan prosessilla on tässä merkittävä asema. Sen tavoitteena on saada aikaan eurooppalainen korkeakoulutusalue (vuoteen 2010 mennessä), jossa käytettävä yhteinen bachelor-master-tohtori-tutkintorakenne helpottaa korkeakouluopiskelijoiden ja korkeasti koulutettujen työntekijöiden liikkuvuutta.

Edistymistä tällä alalla mitataan ydinindikaattoreilla korkeakoulututkinnon suorittaneet (14) , korkea-asteen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus (15) ja koulutusinvestoinnit (19) . Aiheeseen liittyvät ydinindikaattorit ovat 14, 15 ja 19.

Työllistettävyys

Työllisyysasteiden nostaminen on yksi tärkeimmistä menestystä mittaavista tekijöistä Lissabonin strategiassa.[34] Eurooppa-neuvosto on eri kokouksissaan asettanut konkreettisia tavoitteita kokonaistyöllisyysasteelle, ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteelle ja naisten työllisyysasteelle.[35] Uudistetussa strategiassa työllisyyden merkitystä vahvistettiin entisestään.[36] Koulutustaso ja avaintaidot, joihin kuuluvat myös yrittäjäntaidot, ovat tärkeimmät tekijät, jotka määrittävät ihmisen työllistettävyyden ja sopeutumiskyvyn hänen koko elämänsä aikana.[37] Keskeiset indikaattorit, joilla mitataan edistymistä työllistettävyydessä, ovat väestön koulutustaso (18) ja aikuisten taidot (17) . Niiden analysoinnissa tarkastellaan myös indikaattoria koulutuksesta saatava hyöty (20) . Nuorten pääsystä työmarkkinoille hankitaan lisätietoja.[38] Ilmiötä mittaavaa yhdistelmäindikaattoria aletaan kehittää. Aiheeseen liittyvät ydinindikaattorit ovat 17, 18 ja 20.

Päätelmät

Tiedonannon tässä jaksossa on asetettu 20 ydinindikaattoria, jotka ovat linjassa Koulutus 2010 -strategian poliittisten prioriteettien kanssa. Neuvostoa kehotetaan vahvistamaan nämä 20 indikaattoria perustaksi strategiselle neuvonnalle ja strategian ohjaamiselle.

20 ydinindikaattoria, joilla seurataan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutustavoitteiden toteutumisessa |

Osallistuminen esiasteen opetukseen Erityisopetus Enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneet Lukutaito ja matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen Kielitaito Tietotekniset taidot Kansalaistaidot Oppimistaidot Keskiasteen koulutuksen hankkineet nuoret Koulujen hallinto Koulut paikallisina oppimisen monitoimikeskuksina | Opettajien ammatillinen kehitys Koulutusjärjestelmien eriytyneisyys Korkeakoulututkinnon suorittaneet Korkea-asteen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen Aikuisten taidot Väestön koulutustaidot Koulutusinvestoinnit Koulutuksesta saatava hyöty |

9 ydinindikaattoria on jo valmiiksi olemassa (1, 3, 4, 9, 14, 15, 16, 18 ja 19), ja niillä on mitattu Lissabonin koulutustavoitteiden toteutumista. Loput 11 ydinindikaattoria liittyvät aloille, joilla on käynnissä kehittämistoimia. Niinpä yhtenäisen indikaattoriluettelon kokoaminen on edelleen käynnissä. Luetteloa täydentävät jäljempänä esitettävät neuvoston vahvistamat viisi EU:n tason vertailuarvoa, jotka ovat jatkossakin olennaisia välineitä seurattaessa Lissabonin koulutustavoitteisiin liittyvää edistymistä.[39] Vertailuarvoista monet ovat samalla merkittäviä tavoitteita EU:n työllisyysstrategiassa.

Enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden maksimiosuus 10 prosenttia Lukutaidoltaan heikkojen oppilaiden osuus ainakin 20 prosenttia pienemmäksi Keskiasteen koulutus ainakin 85 prosentilla nuorista Ainakin 15 prosenttia lisää matemaattisen, luonnontieteellisen tai teknisen tutkinnon suorittaneita, sukupuolijakauma tasaisemmaksi Elinikäiseen oppimiseen osallistuu 12,5 prosenttia aikuisväestöstä |

Yhtenäistä indikaattori- ja vertailuarvoluetteloa tukevat tietolähteet

1. Indikaattori- ja vertailuarvoluetteloa tukevat tiedot saadaan Euroopan tilastojärjestelmästä (kohta 3.1) sekä – neuvoston pyynnöstä – uusista tutkimuksista taikka muista kansainvälisistä tutkimuksista, joissa on otettu huomioon eurooppalaiset tietotarpeet (kohta 3.2).

Euroopan tilastojärjestelmä noudattaa Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjä, joihin viitataan komission suosituksessa kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta.[40] Kaikkien yhtenäisessä luettelossa käytettävien tietojen olisi hyvä olla käytännesääntöjen mukaisia.

Euroopan tilastojärjestelmän tuottamiin tietoihin perustuvat indikaattorit

Euroopan tilastojärjestelmän ESS:n yhteydessä tuotettavien tietojen perustana käytetään useita tietolähteitä (tutkimuksia ja viranomaisten kokoamia tietoja) ja yhteisiä välineitä ja menetelmiä (käsikirjoja, luokituksia, rekistereitä, määritelmiä, käsitteitä jne.). EU:n tilastotuotanto nojaa jäsenvaltioiden tilastojärjestelmiin, ja siksi tietojen vertailukelpoisuus on varmistettava kansallisilla järjestelyillä, joiden avulla voidaan tuottaa harmonisoituja tietoja.

Koulutukseen liittyviä tietoja saadaan eräistä EU:n tason tietolähteistä, jotka voidaan jakaa kahteen ryhmään.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat Unescon, OECD:n ja Eurostatin vuotuinen UOE-kysely, jossa kerätään tietoja jäsenvaltioiden virallisista koulutusjärjestelmistä (sisäänotto, valmistuneet, henkilökunta, rahoitus jne.), viiden vuoden välein tehtävä ammatillista täydennyskoulutusta koskeva CVTS-tutkimus, jossa kerätään tietoja yritysten tasolla, ja viiden vuoden välein tehtävä aikuiskoulutuskoulutustutkimus AES, jolla kerätään tietoja aikuisten kouluttautumistavoista (kotitaloustutkimus). Se kattaa seuraavat luettelon indikaattorit: osallistuminen esiopetukseen (1) , tietotekniset taidot (6) , korkeakoulututkinnon suorittaneet (14) , korkea-asteen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus (15) , aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen (16) ja koulutusinvestoinnit (19) .

Näitä erityisiä tutkimuksia täydennetään yleisistä tietolähteistä, kuten työvoimatutkimuksesta (LFS) ja EU:n tulo- ja elinolotutkimuksesta (EU-SILC, tulossa). Tällaisista tutkimuksista saadaan koulutukseen liittyviä tietoja, jotka voidaan linkittää sosioekonomisiin muuttujiin. Koulutukseen liittyviä tietoja hankitaan myös tutkimuksiin liitettävillä lisäkysymyksillä, joita kuitenkin käytetään vähemmän säännöllisesti. Eräistä muista lähteistä (tutkimukset tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kotitalouksissa ja yrityksissä) saadaan tietoja erityisistä aiheista tai taustatekijöistä. Lähteistä saadaan seuraaviin indikaattoreihin liittyviä tietoja: enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneet (3) , tietotekniset taidot (6) , keskiasteen koulutuksen hankkineet nuoret (9) , aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen (16) , väestön koulutustaso (18) ja koulutuksesta saatava hyöty (20) . Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia kerätä tietoja erityisopetuksesta (2) .

ESS-järjestelmässä käytetään runsaasti koulutusjärjestelmiä kuvaavia indikaattoreita, joilla mitataan panoksia, prosesseja, tuloksia ja tuotoksia. Tällaiset konteksti-indikaattorit antavat tarkemman ja täydemmän kuvan siitä, miten maat tarkasteltavalla alalla menestyvät, ja auttavat tehostamaan analyysia. Eurostat julkaisee indikaattoritietoja säännöllisesti.

Eurostatin ja ESS-järjestelmän tavoitteena on pitää yllä tilastotietojen hyvää laatua, ja siksi pyritään kartoittamaan ne alat, joilla tarvitaan parantamista ja lisätoimia. UOE-kyselystä ollaan tekemässä laatuselvitystä, jonka pohjalta laaditaan monivuotinen laadunparannussuunnitelma.

Komissio on ehdottanut koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamiseen ja kehittämiseen liittyvää asetusta,[41] jolla varmistettaisiin alaan liittyvien tietojen tuottaminen ja laatu. Puiteasetuksessa vahvistettaisiin käsiteltävät alat, laatuvaatimukset ja joitakin täytäntöönpanotoimia. Kunhan asetus on hyväksytty, komissio alkaa valmistella erityisiä komission täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat UOE-kyselyä ja AES-tutkimusta.

Kansainvälisesti vertailukelpoiset tiedot ovat käyneet yhä halutuimmiksi kansallisella tasolla. Erinäiset maat kehittävät siksi tilastoinfrastruktuurinsa rekisteröintijärjestelmiä ja/tai pitkittäis-, paneeli- tai kohorttitutkimusvälineitä pystyäkseen paremmin tuottamaan tietoja koulujen ja opiskelijoiden tasolla ja myös seuraamaan ilmiöiden kehittymistä ajan mittaan.

Kehitystä seurataan myös EU:n tasolla, ja perimmäisenä tavoitteena on, että parannelluista kansallisista järjestelmistä tulevia tietoja voidaan käyttää aggregaattitasolla. Opiskelijoita koskevien tietojen osalta uudistukset voisivat auttaa seuraamaan opiskelijoiden ”urakehitystä” ja kehitystä oppilaitosten tasolla (kouluissa, korkeakouluissa jne.) ja parantaa mahdollisuuksia vahvistaa luotettavat otantakehikot. Lisäksi niiden avulla voitaisiin saada koulujärjestelmiin liittyviä perustietoja käytettäväksi koko EU:ta kuvaavalla aggregaattitasolla. Komissio tukee näitä ESS-järjestelmään liittyviä aloitteita seuraavien indikaattorien osalta: koulujen hallinto (10) , koulut paikallisina oppimisen monitoimikeskuksina (11) , opettajien ammatillinen kehitys (12 ) ja koulutusjärjestelmien eriytyneisyys (13) .

Euroopan tilastojärjestelmän ulkopuolella tuotettaviin tietoihin perustuvat indikaattorit

ESS-järjestelmä ei pysty tarjoamaan tilastollista infrastruktuuria kaikille niille indikaattoreille, jotka neuvosto 24.5.2005 antamissaan päätelmissä[42] mainitsee, eikä koko tässä tiedonannossa esitetylle indikaattorien ja vertailuarvioiden luettelolle.

Eurydice-yksiköt[43] ja Cedefop tuottavat kontekstuaalisia tietoja ja indikaattoreita, jotka tukevat tässä tiedonannossa esitettyä luetteloa. Tiedot tuotetaan yhteistyössä Eurostatin kanssa.

OECD kehittää PISA-tutkimuksen[44] avulla lukutaitoon ja matemaattiseen ja luonnontieteelliseen osaamiseen (4) liittyviä indikaattoreita ja koordinoi eräiden muiden uusien indikaattorien kehittämistä (ks. jäljempänä).

Komissio valmistelee erityisiä tutkimuksia kahdella eri alalla, jotka ovat kielitaito ja nuorten oppimistaidot . Neuvosto on pyytänyt komissiota esittämään kumpaankin ilmiöön liittyviä yksityiskohtaisia tutkimusehdotuksia.[45]

- Kielitaito (5): Komissio on ehdottanut menettelyjä, joilla kehitetään tiedonkeruuvälineitä eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin[46] tarpeisiin. Tiedonantonsa ja neuvoston päätelmien[47] (toukokuulta 2006) perusteella komissio on perustanut jäsenvaltioiden edustajista koostuvan neuvottelukunnan.

- Oppimistaidot (8): Koulutusjärjestelmien arvioinnista vastaavien toimijoiden eurooppalainen verkko on arvioinut jo olemassa olevien menettelyjen soveltamismahdollisuuksia kansainvälisessä pilottitutkimuksessa. Komissiolle on toimitettu tutkimusvälineen kehittämistä koskeva suositus. Komissio vahvistaa seuraavaksi asianmukaiset hallintorakenteet tutkimusvälineen kehittämistä sekä vuodeksi 2007 kaavailtua pilottitutkimusta varten.

Kuten neuvosto toukokuussa 2005 antamissaan päätelmissä kehotti, komissio on sopinut erinäisillä aloilla yhteistyöjärjestelyistä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

- Opettajien ammatillinen kehitys (12): komissio tekee yhteistyötä OECD:n kanssa, joka parhaillaan valmistelee opettajiin kohdistettavaa tutkimusta, jossa mukana on myös heidän ammatillinen kehityksensä.

- Aikuisten taidot (17): komissio on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kartoittanut asiaan liittyvät EU:n tietotarpeet. Tällä hetkellä selvitetään, voitaisiinko tietotarpeet täyttää OECD:n valmistelemalla aikuisten tietoja mittaavalla tutkimuksella vai tarvitaanko uutta EU:n tutkimusta.

- Kansalaistaidot (7): yhdessä jäsenvaltioiden kanssa komissio kartoittaa tietotarpeita ja valmistelee eurooppalaista moduulia vuonna 2008–2009 toteutettavaan kansalaisvalmiuksien arviointihankkeeseen (ICCS), jolla kerätään tietoja aktiiviseen kansalaisuuteen kouluttamista varten.

Jotta tilastoinfrastruktuuri olisi yhtenäinen ja jotta kaikista maista saataisiin vertailukelpoisia tietoja, on selvää, että kaikkien jäsenvaltioiden on osallistuttava muiden kansainvälisten järjestöjen koordinoimiin tutkimuksiin. Komissio huolehtii mahdollisuuksien mukaan siitä, että tietojen tuottamisessa noudatetaan Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjä, joita sovelletaan myös tietojen laadun arvioinnissa.

Päätelmät

Neuvostoa pyydetään

- vahvistamaan luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla seurataan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutustavoitteitten toteutumisessa, ja erityisesti

- antamaan jatkuva ja täysi tukensa yhtenäisessä luettelossa tarvittavien uusien indikaattorien kehittämiselle

- edistämään ESS-järjestelmään liittyvän tiedonkeruun parantamista, jota olisi jatkettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa asianomaisten tilastoalan työryhmien kautta.

Jäsenvaltioita kehotetaan

- osallistumaan täysimääräisesti tutkimuksiin, jotka liittyvät tässä luettelossa olevien uusien indikaattorien kehittämiseen, ja varmistamaan yhteistyössä komission kanssa kyseisten tutkimusten toteuttaminen.

Komissio

- esittää neuvostolle yksityiskohtaiset tutkimusehdotukset ennen mittavien uusien tutkimusten käynnistämistä

- esittää neuvostolle alkuvuodesta 2007 edistymisraportin nuorten vieraiden kielten taitoa mittaavan eurooppalaisen tutkimuksen laatimisessa, jotta neuvosto voi päättää seuraavista askelista

- esittää neuvostolle vuonna 2008 raportin yhtenäisen indikaattoriluettelon täytäntöönpanosta ja jäsenvaltioiden osallistumisesta EU:n tietotarpeiden mukaisten uusien indikaattorien kehittämiseen

- selvittää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuudet vahvistaa EU:n tason vertailuarvo, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä osoitetaan vähintään 2 prosenttia BKT:stä ajanmukaistetulle korkeakoulualalle

- esittää ennen vuotta 2010 neuvostolle raportin siitä, miten EU ja sen jäsenvaltiot ovat edistyneet vuotta 2010 koskevien viiden EU-vertailuarvon suhteen, ja tekee ehdotuksia vertailuarvojen asemasta vuoden 2010 jälkeen.

LIITE

29 INDIKAATTORIA, JOILLA ON TÄHÄN SAAKKA (2003–2006) MITATTU EDISTYMISTÄ KOULUTUSALALLA

(Viittä koulutusalan vertailuarvoa mittaavat indikaattorit on lihavoitu.)

1. Opettajien ikäjakauma (yli 50-vuotiaiden opettajien prosenttiosuus, perus- ja keskiaste)

2. Nuorten määrä

3. Oppilaita opettajaa kohti

4. Keskiasteen koulutuksen hankkineet

5. Lukutaidoltaan heikkojen oppilaiden prosenttiosuus (PISA)

6. 15-vuotiaiden lukutaito (PISA)

7. 15-vuotiaiden matemaattinen osaaminen (PISA)

8. 15-vuotiaiden luonnontieteellinen osaaminen (PISA)

9. Heikon koulutustason hankkineiden osallistuminen koulutukseen

10. Matemaattisen, luonnontieteellisen tai teknisen alan opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista

11. Matemaattisen, luonnontieteellisen tai teknisen tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus kaikista tutkinnon suorittaneista

12. Matemaattisen, luonnontieteellisen tai teknisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokonaismäärä (kasvu)

13. Matemaattisen, luonnontieteellisen tai teknisen tutkinnon suorittaneet tuhatta asukasta kohti

14. Julkiset koulutusmenot

15. Oppilaitosten yksityinen rahoitus

16. Yritysten menot ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen

17. Kokonaismenot koulutukseen oppilasta kohti ostovoimapariteetteina

18. Kokonaismenot koulutukseen oppilasta kohti suhteessa BKT:hen

19. 25–64-vuotiaiden osallistuminen elinikäiseen oppimiseen – kaikki, matala koulutustaso

20. Osallistuminen ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen, kaikki yritykset

21. Osallistuminen ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen, koulutusyritykset

22. 15–24-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen

23. Enintään oppivelvollisuuskoulutuksen suorittaneiden osuus 18–24-vuotiaista

24. Oppilaiden jakauma opiskeltujen vieraiden kielten määrän mukaan

25. Opiskeltujen vieraiden kielten määrä keskimäärin oppilasta kohti

26. Opettajien liikkuvuus maahan ja maasta, Erasmus ja Leonardo

27. Erasmus-opiskelijoiden ja Leonardo-harjoittelijoiden liikkuvuus maahan ja maasta

28. Ulkomaisten opiskelijoiden prosenttiosuus korkeakouluopiskelijoiden kokonaismäärästä kansalaisuuden mukaan eriteltynä

29. Ulkomailla opiskelevien prosenttiosuus lähtömaan opiskelijoista

[1] Lissabonin Eurooppa-neuvosto, puheenjohtajan päätelmät, 2. kohta.

[2] Barcelonan Eurooppa-neuvosto, puheenjohtajan päätelmät, 43. kohta.

[3] Neuvoston ja komission yhteinen väliraportti Koulutus 2010 – Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset (2004).

[4] Neuvoston päätelmät, 7. toukokuuta 2003.

[5] Viimeisin raportti julkaistiin toukokuussa 2006 (SEK(2006) 639).

[6] Ks. Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskeva neuvoston ja komission yhteinen väliraportti 2006 , EUVL C 79, 1.4.2006, s. 1.

[7] SEK(2004) 1285-2.

[8] Neuvoston päätelmät uusista koulutusindikaattoreista, 24.5.2005 (2005/C 141/04).

[9] Elinikäisen oppimisen tutkimusyksikkö – perustana indikaattorit ja vertailuarvot – Yhteinen tutkimuskeskus (Ispra, Italia).

[10] Eurooppa-neuvosto 23. ja 24. maaliskuuta 2006, puheenjohtajan päätelmät, kohta 23.

[11] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus (KOM(2006) 481).

[12] Ks. taulukko jakson 2 lopussa.

[13] Eurydice, Key Data on Education in Europe .

[14] KOM(2002) 779 lopullinen, 10.1.2003.

[15] Koulutusta nykyaikaistamalla edistetään merkittävästi vaurautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa , EUVL C 79, 1.4.2006.

[16] Brysselin Eurooppa-neuvosto 23. ja 24. maaliskuuta 2006, puheenjohtajan päätelmät ( http://www.consilium.europa.eu/ueDocs/cms_Data/docs/pressData/fi/ec/89013.pdf ).

[17] KOM(2006) 481.

[18] Lissabonin Eurooppa-neuvosto 23. ja 24. maaliskuuta 2000, puheenjohtajan päätelmät.

[19] Neuvoston 5. ja 6. toukokuuta 2003 antamat päätelmät keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks). (2003/C 134/02). http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/c_134/c_13420030607fi00030004.pdf

[20] Perustaitoina pidetään tässä taitoja, joita jokainen tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja työtä varten.

[21] Barcelonan Eurooppa-neuvosto 15. ja 16. maaliskuuta 2002 (http://www.consilium.europa.eu/ueDocs/cms_Data/docs/pressData/fi/ec/71068.pdf).

[22] Neuvoston päätöslauselma elinikäisestä oppimisesta, 27.6.2002. EYVL C 163, 9.7.2002, s. 1.

[23] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, KOM(2005) 548 lopullinen, 10.11.2005.

[24] 1) Viestintä äidinkielellä, 2) viestintä vierailla kielillä, 3) matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla, 4) digitaaliset taidot, 5) oppimistaidot, 6) ihmissuhde- ja sosiaaliset taidot, kulttuurien väliset valmiudet ja kansalaisuuteen liittyvät taidot, 7) yrittäjyys sekä 8) kulttuurin ilmaisumuodot.

[25] Euroopan tasolla olisi määriteltävä uudet perustaidot, joita kehitettäisiin elinikäisen oppimisen avulla – puheenjohtajan päätelmät, Lissabon 2000.

[26] Kouluista ja koulutuskeskuksista, joilla kaikilla on Internet-yhteys, olisi kehitettävä kaikille avoimia paikallisia oppimisen monitoimikeskuksia – puheenjohtajan päätelmät, Lissabon 2000.

[27] Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadun arvioinnissa, 12.2.2001) (EYVL L 60, 1.3.2001).

[28] Ks. opettajien taitoja ja pätevyyksiä koskevia yhteisiä eurooppalaisia periaatteita käsittelevä asiakirja osoitteessa http://ec.europa.eu/education/policies/2010/doc/principles_en.pdf.

[29] Ks. esim. Key Data on Education in Europe 2005.

[30] Ks. komissiolle jätetty loppuraportti Achieving the Lisbon goal: the contribution of VET , 1.11.2004, http://europa.eu.int/comm/education/policies/2010/studies/maastricht_en.pdf.

[31] Hampton Courtissa lokakuussa 2005 pidetty Eurooppa-neuvoston epävirallinen kokous. Tiedonanto Eurooppalaiset arvot globaalistuvassa maailmassa – Komission panos valtioiden ja hallitusten päämiesten lokakuiseen tapaamiseen .

[32] Euroopan aivokapasiteetti liikkeelle: miten yliopistot saadaan hyödyntämään koko potentiaaliaan Lissabonin strategian edistämiseksi (KOM(2005) 152).

[33] Ks. ”Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa” , KOM(2005) 488, 12.10.2005. Osa t&k-investoinneista luetaan korkeakoulujen saamiin kokonaisinvestointeihin.

[34] Puheenjohtajan päätelmät, Lissabon 2000.

[35] Ks. esim. Lissabonin Eurooppa-neuvoston 2000 puheenjohtajan päätelmät.

[36] Puheenjohtajan päätelmät, Bryssel 2006.

[37] European Higher Education in a world-wide perspective , SEK(2005) 518.

[38] Työvoimatutkimuksen lisäkysymys vuonna 2009.

[39] Edellä viitatut neuvoston päätelmät 2003. Kyseisiä viittä vertailuarvoa tukevat indikaattorit on integroitu tässä tiedonannossa esitettyyn 20 indikaattorin yhtenäiseen luetteloon.

[40] KOM(2005) 217. Käytännesäännöt perustuvat 15 periaatteeseen. EU-maat ja niiden tilastoviranomaiset sitoutuvat noudattamaan käytännesäännöissä olevia periaatteita, jotka koskevat institutionaalista ympäristöä, tilastoprosesseja ja tilastotietojen tuottamista.

[41] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä (KOM(2005) 625).

[42] EUVL C 141, 10.6.2005 (2005/C 141/04).

[43] Eurooppalainen Eurydice-yksikkö ja kansallisten Eurydice-yksiköiden verkko.

[44] Kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelma.

[45] Neuvoston päätelmät toukokuulta 2005.

[46] Eurooppalainen kielitaitoindikaattori. KOM(2005) 356, 1.8.2005.

[47] Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista (2006/C 172/01).