52006SC0025

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.1.2006

SEK(2006) 25 lopullinen

Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO

Tšekin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2005–2008

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Taustaa

Heinäkuun 1 päivänä 1998 voimaan tulleen vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, johon pyrkimällä luodaan entistä paremmat edellytykset hintavakaudelle sekä vahvalle ja kestävälle kasvulle, jolla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Sopimusta on muutettu kerran, vuonna 2005. Muuttamisen yhteydessä todettiin, että sopimuksesta on ollut hyötyä kurinalaisen budjettipolitiikan varmistamisessa. Muutoksilla pyritäänkin lähinnä lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97[1], joka on osa sopimusta, säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava neuvostolle ja komissiolle vakaus- tai lähentymisohjelmat, minkä jälkeen niiden on toimitettava tarkistetut ohjelmat vuosittain (jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisen rahan, toimittavat (tarkistetut) vakausohjelmat, ja jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön yhteistä rahaa, toimittavat (tarkistetut) lähentymisohjelmat). Tšekki toimitti ensimmäisen lähentymisohjelmansa toukokuussa 2004. Asetuksen mukaisesti neuvosto antoi 5 päivänä heinäkuuta 2004 ohjelmasta lausunnon komission suosituksen perusteella ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan. Asetuksessa säädetyn menettelyn mukaan komissio arvioi ja edellä mainittu komitea tutkii tarkistetut vakaus- ja lähentymisohjelmat, ja myös neuvosto voi tutkia ne.

Jäsenvaltioiden on näissä ohjelmissa ilmoitettava keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva julkisen talouden rahoitusasema ja esitettävä sen saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi toteutettavat toimenpiteet sekä taustalla olevat taloutta koskevat oletukset. Keskipitkän aikavälin tavoite olisi tarkistetun sopimuksen mukaan eriytettävä jäsenvaltioittain, koska talouden tila ja julkisen talouden rahoitusasema ovat unionin eri jäsenvaltioissa erilaiset ja koska myös kestävyyteen kohdistuvat finanssipoliittiset riskit ovat erilaisia. Sopimukseen tehtyjen muiden tarkistusten mukaan olisi lisäksi saavutettava koko suhdannekierron ajaksi symmetrisempi lähestymistapa finanssipolitiikkaan tehostamalla budjettikuria taloudellisesti hyvinä aikoina. Samalla sellaiset suuret rakenneuudistukset, joilla on todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, olisi otettava huomioon arvioitaessa, voidaanko keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeutusurasta väliaikaisesti poiketa.

Komissio on tutkinut Tšekin viimeksi toimittaman tarkistetun lähentymisohjelman. Se on tässä yhteydessä ottanut huomioon yksiköidensä syksyn 2005 talousennusteen, käytännesäännöt[2], yhteisesti sovitut menetelmät, joita käytetään potentiaalisen tuotannon ja suhdannetasoitettujen rahoitusasemien arvioinnissa, sekä vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvät talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja on jäljempänä esitetyn arvion perusteella antanut suosituksen ohjelmaa koskevaksi neuvoston lausunnoksi.

Arviointi

1. Tšekki toimitti 24 päivänä marraskuuta 2005 toisen tarkistetun lähentymisohjelmansa, joka kattaa vuodet 2005–2008. Ohjelma noudattaa pitkälti uusissa käytännesäännöissä määriteltyä vakaus- ja lähentymisohjelmien rakennemallia ja sisältää kaikki uusissa käytännesäännöissä edellytetyt pakolliset tiedot ja suurimman osan vapaaehtoisesti annettavista tiedoista.

2. Neuvosto päätti 5 päivänä heinäkuuta 2004, että Tšekin julkisen talouden alijäämä on liiallinen. Samana päivänä annetun EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen mukaan liiallinen alijäämä on korjattava vuoteen 2008 mennessä. Neuvosto suositteli Tšekin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2004–2007 18 päivänä tammikuuta 2005 antamassaan lausunnossa, että Tšekki ”kohdistaa budjetoitua suuremmat tulot alijäämän supistamiseen ja noudattaa tiukasti valtion keskipitkän aikavälin menokattoja, jotka ovat oikeudellisesti sitovia vuodesta 2006 alkaen”. Lisäksi Tšekkiä kehotettiin ”nopeuttamaan eläkeuudistusta ja toteuttamaan terveydenhuoltojärjestelmän uudistus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi”.

3. Tšekki edistyi talouden uudistuksissa ja vakauttamisessa 1990-luvun puoliväliin asti, jolloin makrotaloudellinen tasapaino alkoi horjua. Tšekissä koettiin valuuttakriisi toukokuussa 1997 ja talouden laskusuhdanne vuosina 1997–1999. Talous alkoi elpyä vuonna 2000 rahoitus- ja yrityssektorin laajojen rakenneuudistusten avulla. Tämän jälkeen kokonaistuotanto on kasvanut vuosittain keskimäärin noin 3 prosenttia, kun EU:n vuotuinen keskiarvo on 1,7 prosenttia.

4. Ohjelmassa esitetään kolmenlaisia makrotaloutta koskevia skenaarioita: perusskenaario, optimistinen ja pessimistinen skenaario. Perusskenaariota pidettiin julkisen talouden arvioinnin viiteskenaariona. Sen mukaan kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 4,8 prosenttia vuonna 2005 ja 4,4 prosenttia vuonna 2006. Vuosina 2007–2008 vauhti hidastuu hieman 4 ¼ prosenttiin. Tämä vastaa suurelta osin komission syksyn 2005 talousennusteita vuosiksi 2005–2007. Vuoden 2008 kasvuennuste on hieman potentiaalista kasvua koskevaa komission ennustetta korkeampi. Ohjelman perustana olevien kasvuennusteiden voidaan siis arvioida olevan realistisia, joskin viimeisen vuoden osalta hieman liian suotuisia. Koska potentiaalinen kasvu on mahdollisesti arvioitu liian suureksi, suhdannetilanne on todennäköisesti suotuisampi kuin ohjelman ennusteiden perusteella voidaan olettaa. Inflaation odotetaan kiihtyvän 1,5 prosentista 2,2 prosenttiin vuosina 2005–2006 ja hidastuvan 2,0 prosenttiin vuonna 2007, mikä on varsin optimistinen arvio.

5. Korunan vaihtokurssi suhteessa euroon laski heinäkuun 2002 ja helmikuun 2004 välillä miltei 15 prosenttia. Tämän jälkeen korunan kurssi kääntyi muiden alueen valuuttojen tavoin nousuun maaliskuuhun 2005 asti ja vahvistui noin 12 prosenttia suhteessa euroon. Korunan kurssi laski tilapäisesti maalis-huhtikuussa 2005, mutta jatkoi vahvistumistaan kesäkuussa 2005. Pitkät korot ovat Tšekissä edelleen matalalla. Korkojen laskettua vuoden 2004 toisella puoliskolla ero euroalueen pitkiin korkoihin on ollut suurimman osan vuotta 2005 0–40 peruspistettä. Lähentymisohjelmassa todetaan, että Tšekki valmistautuu liittymään euroalueeseen vuonna 2010 ja ERM II:een osallistutaan vain vaaditun vähimmäisajan. Tšekin valtiovarainministeriö julkaisi hiljattain alustavan aikataulun euroalueen täysjäsenyyden saavuttamiselle, ja sen mukaan ERM II:een liittyminen on mahdollista vuoden 2007 toisella puoliskolla.

6. Vuoden 2005 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan komission syksyn 2005 talousennusteiden perusteella 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisen tarkistetun ohjelman tavoite oli 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähinnä valtion talouden kehityksen odotetaan vaikuttavan alijäämän toteutumaan. Erityisesti tämä koskee valtion talousarviota, johon sisältyi suunniteltua suuremmat (kassaperusteiset) verotulot ja menojen alikäyttö (noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen).

7. Tarkistetun ohjelman tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kuten neuvosto on perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti suosittanut. Ohjelmassa ennustetaan alijäämän supistuvan yli 2 prosenttiyksikköä ja perusalijäämän 2,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosien 2005 ja 2008 välillä. Jos kahden vuonna 2005 toteutuneen kertaluonteisen menon vaikutusta ei oteta huomioon, nimellinen alijäämä parani kauden aikana kuitenkin vain 1 prosenttiyksikön suhteessa BKT:hen. Alijäämän väheneminen johtuu pääasiassa menojen vähenemisestä suhteessa BKT:hen (2,3 prosenttiyksikköä) ohjelmakauden aikana, kun taas tulot suhteessa BKT:hen pysyvät suurin piirtein ennallaan (-0,2 prosenttiyksikköä). Menoista julkisen kulutuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen oletetaan vähenevän eniten suhteessa BKT:hen. Julkisten investointien ennustetaan lisääntyvän huomattavasti; vuonna 2004 niiden määrä oli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuonna 2008 niiden odotetaan ylittävän 6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005). Edellisessä ohjelmassa suunniteltu mukautus vahvistetaan pitkälti marraskuussa 2005 tehdyssä tarkistetussa ohjelmassa, vaikkakin taustalla oleva makrotaloudellinen skenaario on huomattavasti vahvempi.

8. Komission yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti tekemien, ohjelmaan perustuvien laskelmien mukaan rakenteellinen julkisen talouden rahoitusasema paranee vain vähän ohjelmakauden aikana (½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). Suunnitellut julkisen talouden sopeuttamistoimet painottuvat ohjelmakauden loppuun vuosiin, joina tuotantokuilun odotetaan olevan positiivinen. Vuonna 2006 julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan heikkenevän. Tarkistetussa ohjelmassa esitetään vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettu keskipitkän aikavälin tavoite. Sen mukaan vuoteen 2012 mennessä saavutetaan rakenteellinen julkisen talouden rahoitusasema, joka on noin -1 prosentti suhteessa BKT:hen.

9. Koska ohjelman keskipitkän aikavälin tavoite on vähimmäistavoitetta vaativampi (alijäämäksi arvioidaan noin 1 ½ prosenttia suhteessa BKT:hen), sillä saavutettaneen pyrkimys saada aikaan varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Keskipitkän aikavälin tavoite on sopivalla tasolla, sillä se kuvastaa asianmukaisesti velkasuhdetta ja potentiaalisen tuotannon keskimääräistä kasvua pitkällä aikavälillä.

10. Julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät tarkistetussa ohjelmassa olevan pitkälti tasapainossa. Toisaalta julkisen talouden suunnittelu on ollut aiemmin varovaista, joten toteutuma voi olla tavoitetta parempi (kuten se oli vuonna 2004 ja kuten komissio olettaa olevan myös vuonna 2005). Talousarvioiden taustalla olleet kasvuennusteet ovat yleensä olleet realistisia ja arviot verojoustoista varovaisia. Lisäksi talousarvioon kirjatut menot eivät aina ole toteutuneet täysin, yleensä siksi, että edeltäviltä varainhoitovuosilta on ollut mahdollista siirtää käyttämättömiä varoja. Toisaalta ohjelmassa viitataan useisiin (ehdotettuihin) sosiaalimenoja koskeviin toimenpiteisiin, jotka lisäisivät kyseisiä menoja eivätkä vähentäisi niitä, kuten ohjelmassa ennustetaan. Lisäksi menoja siirrettiin vuonna 2004 määrä, jotka oli yli 1 prosentti suhteessa BKT:hen, ja komissio odottaa niiden määrän kasvavan edelleen vuonna 2005. Jos nämä mittavat siirrot käytetään kaikkien talousarvioon kirjattujen menojen lisäksi – mikä on täysin mahdollista erityisesti vaalivuonna 2006 – julkisen talouden toteutuma voi jäädä ennustettua huonommaksi erityisesti vuonna 2006. Lisäksi ohjelman viimeisen vuoden kasvuennuste vaikuttaa liian suotuisalta.

11. Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on riittävä alijäämän supistamiseksi vuoteen 2008 eli ohjelman viimeiseen vuoteen mennessä neuvoston suosituksen mukaisesti. Suunniteltuja rakenteellisia mukautuksia voitaisiin kuitenkin lisätä, erityisesti, kun otetaan huomioon mahdollisuus, että vuoden 2005 toteutuma on paljon ohjelmassa arvioitua parempi, sekä kasvuodotusten tarkistaminen ylöspäin.

12. Julkisen velan odotetaan lisääntyvän vuosina 2005–2008 ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, jolloin se on vuonna 2008 miltei 38 prosenttia suhteessa BKT:hen eli selvästi alle 60 prosentin viitearvon. Perusalijäämän kielteisen vaikutuksen oletetaan suurelta osin kumoutuvan myönteisellä lumipallovaikutuksella, jossa BKT:n vahvan nimelliskasvun jatkuminen enemmän kuin kumoaa vain vähän nousevan implisiittisen koron kielteisen vaikutuksen. Virta-varanto-korjauserien odotetaan myös loiventavan velan kasvua.

13. Väestön ikääntymisestä johtuvat ennakoidut julkisen talouden kustannukset aiheuttavat riskin Tšekin julkisen talouden kestävyydelle. Julkinen velka on edelleen EU:n näkökulmasta varsin pieni, mutta suuri alijäämä lisää velkasuhteen kasvua pitkän aikavälin ennusteissa vuoteen 2050 asti. Tämä lisää velan kestävyyteen liittyvää riskiä. Samalla eläkemenojen odotettu huomattava kasvu ohjelmakaudella lisää julkisen talouden painetta merkittävästi. Julkisen talouden kestävyyteen liittyvien riskien lieventämisessä kaikkein tärkeintä vaikuttaa olevan määrätietoinen julkisen talouden vahvistaminen keskipitkällä aikavälillä, julkisen talouden rahoitusaseman vahvistaminen edelleen ja rakenteellisten lisäuudistusten toteuttaminen ikääntymisestä, erityisesti eläkkeistä ja terveydenhuollosta, johtuvien lisämenojen kattamiseksi[3].

14. Julkista taloutta koskevat suunnitellut toimenpiteet ovat pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisia. Ohjelmalla pyritään erityisesti korjaamaan liiallinen alijäämä neuvoston suositusten mukaisesti. Siinä myös esitetään toimenpiteitä resurssien kohdentamiseksi kasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen erityisesti vähentämällä julkisen sektorin painoarvoa taloudessa ja siirtämällä verotaakkaa välittömästä välilliseen verotukseen. Tšekin hallitus on kyllä tietoinen julkisen talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä aiheuttamasta ongelmasta, mutta ohjelmassa ei esitetä konkreettisia toimia sen ratkaisemiseksi.

15. Tšekin 14 päivänä lokakuuta 2005 esittämässä uudistetun kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian mukaisessa kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan, että pitkän aikavälin kestävyys on suurin haaste, jolla on vaikutusta julkiseen talouteen. Uudistusohjelman sisältämien vähäisten konkreettisten uudistustoimenpiteiden budjettivaikutukset näkyvät lähentymisohjelmaan sisältyvissä julkista taloutta koskevissa ennusteissa. Lähentymisohjelman julkista taloutta koskevat toimenpiteet noudattavat uudistusohjelmassa ennakoituja toimia. Lähentymisohjelmassa esitetään erityisesti toimenpiteitä työpaikkojen ja kasvun tukemiseksi muuttamalla tulo- ja menorakennetta (erityisesti siirtämällä verotaakkaa välittömästä välilliseen verotukseen ja vähentämällä julkista kulutusta ja tulonsiirtoja) ja tekemällä julkisista investoinneista menojen painopistealueen. Siinä ei kuitenkaan esitetä konkreettisia toimia pitkän aikavälin kestävyydestä huolehtimiseksi. Lisäksi ohjelmassa suunnitellaan pitkän aikavälin menokattojen merkityksen korostamista: tarkoituksena on ottaa käyttöön valtion talousarvion ja valtion rahastoja sitovat periaatteet ja ottaa paikallishallinto mukaan julkisen talouden suunnitteluun.

Edellä esitetyn arvion ja neuvoston 5 päivänä heinäkuuta 2004 perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti antamien suositusten perusteella Tšekin olisi

i) lisättävä julkisen talouden rakenteellisia mukautuksia, kun otetaan huomioon, että julkisen talouden rahoitusasema, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2008 mennessä (liiallisen alijäämän korjaamisen määräaika), on vain vähän alle viitearvon, jotta saadaan hyödynnettyä kasvuennusteisiin tehty tarkistus ylöspäin neuvoston suosituksen taustalla olevista kasvuennusteista,

ii) parannettava julkisen talouden suunnittelun laatua erityisesti analysoimalla merkittävien menon siirtojen syitä ja vahvistamalla keskipitkän aikavälin menokattoa, ja

iii) parannettava julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä erityisesti nopeuttamalla eläkeuudistusta ja toteuttamalla terveydenhuoltojärjestelmän uudistus.

Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO

Tšekin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2005–2008

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[4] ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON:

16. Neuvosto tutki [24 päivänä tammikuuta 2006] Tšekin tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2005–2008. Ohjelmassa noudatetaan pitkälti uusissa käytännesäännöissä määriteltyä vakaus- ja lähentymisohjelmien mallirakennetta ja se sisältää kaikki uusissa käytännesäännöissä edellytetyt pakolliset tiedot ja suurimman osan vapaaehtoisesti annettavista tiedoista.

17. Tšekki edistyi talouden uudistuksissa ja vakauttamisessa 1990-luvun puoliväliin asti, jolloin makrotaloudellinen tasapaino alkoi horjua. Tšekissä koettiin valuuttakriisi toukokuussa 1997 ja talouden laskusuhdanne vuosina 1997–1999. Talous alkoi elpyä vuonna 2000 rahoitus- ja yrityssektorin laajojen rakenneuudistusten avulla. Kokonaistuotanto on kasvanut vuosittain keskimäärin noin 3 prosenttia, kun EU:n vuotuinen keskiarvo on 1,7 prosenttia. Ohjelmassa esitetään kolme erilaista makrotaloutta ja julkista taloutta koskevaa ennustetta: optimistinen skenaario, perusskenaario ja pessimistinen skenaario. Perusskenaariota pidetään julkisen talouden arvioinnin viiteskenaariona, sillä saatavilla olevien tietojen mukaan se vaikuttaa perustuvan realistisiin, vaikkakin ohjelman viimeisenä vuonna hieman liian suotuisiin, kasvuennusteisiin. Ohjelmassa kokonaistuotannon arvioidaan laskevan hieman vuoden 2005 4,8 prosentista keskimäärin 4,3 prosenttiin ohjelmakauden loppuaikana. Koska potentiaalinen kasvu on mahdollisesti arvioitu liian suureksi, suhdannetilanne on todennäköisesti suotuisampi kuin ohjelman ennusteiden perusteella voidaan olettaa. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat varsin alhaisilta.

18. Neuvosto päätti 5 päivänä heinäkuuta 2004, että Tšekin julkisen talouden alijäämä on liiallinen. EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen 5 päivänä heinäkuuta 2005 annetun neuvoston suosituksen mukaan liiallinen alijäämä on korjattava vuoteen 2008 mennessä. Neuvosto suositteli Tšekin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2004–2007 18 päivänä tammikuuta 2005 antamassaan lausunnossa, että Tšekki ”kohdistaa budjetoitua suuremmat tulot alijäämän supistamiseen ja noudattaa tiukasti valtion keskipitkän aikavälin menokattoja, jotka ovat oikeudellisesti sitovia vuodesta 2006 alkaen”. Lisäksi Tšekkiä kehotettiin ”nopeuttamaan eläkeuudistusta ja toteuttamaan terveydenhuoltojärjestelmän uudistus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi”.

19. Vuoden 2005 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan komission syksyn 2005 talousennusteiden perusteella 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisen tarkistetun ohjelman tavoite oli 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähinnä valtion talouden kehityksen odotetaan vaikuttavan alijäämän toteutumaan. Erityisesti tämä koskee valtion talousarviota, johon sisältyi suunniteltua suuremmat verotulot ja menojen alikäyttö (noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen).

20. Tarkistetun ohjelman tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kuten neuvosto on perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti suosittanut. Ohjelmassa ennustetaan alijäämän supistuvan yli 2 prosenttiyksikköä ja perusalijäämän 2,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosien 2005 ja 2008 välillä. Jos kahden vuonna 2005 toteutuneen kertaluonteisen menon vaikutusta ei oteta huomioon, nimellinen alijäämä parani kauden aikana kuitenkin vain 1 prosenttiyksikön suhteessa BKT:hen. Alijäämän supistuminen johtuu pääasiassa menojen vähenemisestä suhteessa BKT:hen (2,3 prosenttiyksikköä) ohjelmakauden aikana, kun taas tulot suhteessa BKT:hen pysyvät suurin piirtein ennallaan (-0,2 prosenttiyksikköä). Menoista julkisen kulutuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen oletetaan vähenevän eniten suhteessa BKT:hen. Julkisten investointien ennustetaan lisääntyvän huomattavasti; vuonna 2004 niiden määrä oli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuonna 2008 niiden odotetaan ylittävän 6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005). Edellisessä ohjelmassa suunniteltu mukautus vahvistetaan pitkälti marraskuussa 2005 tehdyssä tarkistetussa ohjelmassa, vaikkakin taustalla oleva makrotaloudellinen skenaario on huomattavasti vahvempi.

21. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti laskettua rakenteellista julkisen talouden rahoitusasemaa (suhdannetasoitettu rahoitusasema kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä lukuun ottamatta) suunnitellaan parannettavaksi ohjelmakauden aikana ½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa asetetaan julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi ”noin” 1 prosentin suuruinen rakenteellinen alijäämä, jota ei pyritä saavuttamaan ohjelmakauden aikana. Koska ohjelman keskipitkän aikavälin tavoite on vähimmäistavoitetta vaativampi (alijäämäksi arvioidaan noin 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen), sillä saavutettaneen pyrkimys saada aikaan varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Keskipitkän aikavälin tavoite on sopivalla tasolla, sillä se kuvastaa asianmukaisesti velkasuhdetta ja potentiaalisen tuotannon keskimääräistä kasvua pitkällä aikavälillä.

22. Julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät tarkistetussa ohjelmassa olevan pitkälti tasapainossa. Toisaalta julkisen talouden suunnittelu on ollut aiemmin varovaista, joten toteutuma voi olla tavoitetta parempi (kuten se oli vuonna 2004 ja kuten komissio olettaa olevan myös vuonna 2005). Talousarvioiden taustalla olleet kasvuennusteet ovat yleensä olleet realistisia ja arviot verojoustoista varovaisia. Lisäksi talousarvioon kirjatut menot eivät ole aina toteutuneet täysin, yleensä siksi, että edeltäviltä varainhoitovuosilta on ollut mahdollista siirtää käyttämättömiä varoja. Toisaalta ohjelmassa viitataan useisiin (ehdotettuihin) sosiaalimenoja koskeviin toimenpiteisiin, jotka lisäisivät kyseisiä menoja eivätkä vähentäisi niitä, kuten ohjelmassa ennustetaan. Lisäksi menoja siirrettiin vuonna 2004 määrä, joka oli yli 1 prosentti suhteessa BKT:hen, ja komissio odottaa niiden määrän kasvavan edelleen vuonna 2005. Jos nämä mittavat siirrot käytetään kaikkien talousarvioon kirjattujen menojen lisäksi – mikä on täysin mahdollista erityisesti vaalivuonna 2006 – julkisen talouden toteutuma voi jäädä ennustettua huonommaksi erityisesti vuonna 2006. Lisäksi ohjelman viimeisen vuoden kasvuennuste vaikuttaa liian suotuisalta.

23. Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on riittävä alijäämän supistamiseksi vuoteen 2008 eli ohjelman viimeiseen vuoteen mennessä neuvoston suosituksen mukaisesti. Suunniteltuja rakenteellisia mukautuksia voitaisiin kuitenkin lisätä, erityisesti, kun otetaan huomioon mahdollisuus, että vuoden 2005 toteutuma on paljon ohjelmassa arvioitua parempi, sekä kasvuodotusten tarkistaminen ylöspäin.

24. Julkisen velan arvioidaan olevan 37,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005, huomattavasti alle sille perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa ennustetaan velkasuhteen kasvavan ½ prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana.

25. Väestön ikääntymisestä johtuvat ennakoidut julkisen talouden kustannukset aiheuttavat riskin Tšekin julkisen talouden kestävyydelle. Julkinen velka on edelleen EU:n näkökulmasta varsin pieni, mutta suuri alijäämä lisää velkasuhteen kasvua pitkän aikavälin ennusteissa vuoteen 2050 asti. Tämä lisää velan kestävyyteen liittyvää riskiä. Samalla eläkemenojen odotettu huomattava kasvu ohjelmakaudella lisää julkisen talouden painetta merkittävästi. Julkisen talouden kestävyyteen liittyvien riskien lieventämisessä kaikkein tärkeintä vaikuttaa olevan määrätietoinen julkisen talouden vahvistaminen keskipitkällä aikavälillä, julkisen talouden aseman vahvistaminen edelleen ja rakenteellisten lisäuudistusten toteuttaminen ikääntymisestä, erityisesti eläkkeistä ja terveydenhuollosta, johtuvien lisämenojen kattamiseksi[5].

26. Julkista taloutta koskevat suunnitellut toimenpiteet ovat pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisia. Ohjelmalla pyritään erityisesti korjaamaan liiallinen alijäämä neuvoston suositusten mukaisesti. Siinä myös esitetään toimenpiteitä resurssien kohdentamiseksi kasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen erityisesti vähentämällä julkisen sektorin painoarvoa taloudessa ja siirtämällä verotaakkaa välittömästä välilliseen verotukseen. Tšekin hallitus on kyllä tietoinen julkisen talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä aiheuttamasta ongelmasta, mutta ohjelmassa ei esitetä konkreettisia toimia sen ratkaisemiseksi.

27. Tšekin 14 päivänä lokakuuta 2005 esittämässä uudistetun kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian mukaisessa kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan, että pitkän aikavälin kestävyys on suurin haaste, jolla on vaikutusta julkiseen talouteen. Uudistusohjelman sisältämien vähäisten konkreettisten uudistustoimenpiteiden budjettivaikutukset näkyvät lähentymisohjelmaan sisältyvissä julkista taloutta koskevissa ennusteissa. Lähentymisohjelman julkista taloutta koskevat toimenpiteet noudattavat uudistusohjelmassa ennakoituja toimia. Lähentymisohjelmassa esitetään erityisesti toimenpiteitä työpaikkojen ja kasvun tukemiseksi muuttamalla tulo- ja menorakennetta (erityisesti siirtämällä verotaakkaa välittömästä välilliseen verotukseen ja vähentämällä julkista kulutusta ja tulonsiirtoja) ja tekemällä julkisista investoinneista menojen painopistealueen. Siinä ei kuitenkaan esitetä konkreettisia toimia pitkän aikavälin kestävyydestä huolehtimiseksi. Lisäksi ohjelmassa suunnitellaan pitkän aikavälin menokattojen merkityksen korostamista: tarkoituksena on ottaa käyttöön valtion talousarvion ja valtion rahastoja sitovat periaatteet ja ottaa paikallishallinto mukaan julkisen talouden suunnitteluun.

Edellä esitetyn arvion ja neuvoston EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti antamien suositusten perusteella neuvosto on sitä mieltä, että Tšekin olisi

i) lisättävä julkisen talouden rakenteellisia mukautuksia, kun otetaan huomioon, että julkisen talouden rahoitusasema, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2008 mennessä (liiallisen alijäämän korjaamisen määräaika), on vain vähän alle viitearvon, jotta saadaan hyödynnettyä kasvuennusteisiin tehty tarkistus ylöspäin neuvoston suosituksen taustalla olevista kasvuennusteista,

ii) parannettava julkisen talouden suunnittelun laatua erityisesti analysoimalla merkittävien menon siirtojen syitä ja vahvistamalla keskipitkän aikavälin menokattoa, ja

iii) parannettava julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä erityisesti nopeuttamalla eläkeuudistusta ja toteuttamalla terveydenhuoltojärjestelmän uudistus.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |

BKT:n määrä (muutos, %) | LO marraskuu 2005 | 4,4 | 4,8 | 4,4 | 4,2 | 4,3 |

KOM marraskuu 2005 | 4,4 | 4,8 | 4,4 | 4,3 | tieto puuttuu |

LO joulukuu 2004 | 3,8 | 3,6 | 3,7 | 3,8 | tieto puuttuu |

YKHI-inflaatio (%) | LO marraskuu 2005 | 2,6 | 1,5 | 2,2 | 2,0 | 2,1 |

KOM marraskuu 2005 | 2,6 | 1,7 | 2,9 | 2,6 | tieto puuttuu |

LO joulukuu 2004 | 2,7 | 3,2 | 2,6 | 2,2 | tieto puuttuu |

Tuotantokuilu (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) | LO marraskuu 20051 | -1,9 | -0,8 | -0,1 | 0,3 | 0,8 |

KOM marraskuu 20055 | -1,4 | -0,2 | 0,6 | 1,2 | tieto puuttuu |

LO joulukuu 20041 | -1,3 | -0,9 | -0,4 | 0,3 | tieto puuttuu |

Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | LO marraskuu 2005 | -3,0 | -4,8 | -3,8 | -3,3 | -2,7 |

KOM marraskuu 2005 | -3,0 | -3,2 | -3,7 | -3,3 | tieto puuttuu |

LO joulukuu 2004 | -5,2 | -4,7 | -3,8 | -3,3 | tieto puuttuu |

Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen) | LO marraskuu 2005 | -1,8 | -3,5 | -2,5 | -2,0 | -1,2 |

KOM marraskuu 2005 | -1,8 | -1,9 | -2,3 | -1,9 | tieto puuttuu |

LO joulukuu 2004 | -4,0 | -3,4 | -2,4 | -1,7 | tieto puuttuu |

Suhdannetasoitettu rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) | LO marraskuu 20051 | -2,4 | -4,5 | -3,8 | -3,4 | -3,0 |

KOM marraskuu 2005 | -2,5 | -3,1 | -3,9 | -3,8 | tieto puuttuu |

LO joulukuu 20041 | ei sovelleta | ei sovelleta | ei sovelleta | ei sovelleta | tieto puuttuu |

Rakenteellinen tasapaino2 (% suhteessa BKT:hen) | LO marraskuu 20053 | -1,9 | -3,4 | -3,8 | -3,4 | -3,0 |

KOM marraskuu 20054 | -2,0 | -2,0 | -3,9 | -3,8 | tieto puuttuu |

LO joulukuu 2004 | ei sovelleta | ei sovelleta | ei sovelleta | ei sovelleta | tieto puuttuu |

Julkisen velan bruttomäärä (% suhteessa BKT:hen) | LO marraskuu 2005 | 36,8 | 37,4 | 37,1 | 37,9 | 37,8 |

KOM marraskuu 2005 | 36,8 | 36,2 | 36,6 | 36,9 | tieto puuttuu |

LO joulukuu 2004 | 38,6 | 38,3 | 39,2 | 40,0 | tieto puuttuu |

Huom. 1 Ohjelmassa esitettyihin tietoihin perustuvat komission yksiköiden laskelmat. 2 (Edellisessä kohdassa tarkoitettu) suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. 3 Julkista taloutta koskevan ilmoituksen mukaiset kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet (0,5 prosenttia vuonna 2004) ja ohjelmasta (1,1 prosenttia vuonna 2005); kaikki kyseiset toimenpiteet kasvattavat alijäämää. 4 komission yksiköiden syksyn 2005 talousennusteiden mukaiset kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, 1,1 prosenttia vuonna 2005; kaikki kyseiset toimenpiteet kasvattavat alijäämää). 5 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalisen kasvu on 3,5 prosenttia vuonna 2004, 3,5 prosenttia vuonna 2005, 3,6 prosenttia vuonna 2006 ja 3,7 prosenttia vuonna 2007. Lähde: Lähentymisohjelma (LO); komission yksiköiden syksyn 2005 talousennuste (KOM); komission yksiköiden laskelmat. |

[1] EYVL 209, 2.8.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Asiakirjat, joihin tässä tekstissä viitataan, ovat saatavilla Internetissä osoitteessa http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[2] Talous- ja rahoituskomitean lausunto ”Specifications on the implementation of the Stability and Growth Pact and guidelines on the format and content of stability and convergence programmes”, hyväksytty Ecofin-neuvostossa 11.10.2005.

[3] Yksityiskohtia pitkän aikavälin kestävyydestä on komission tekemässä ohjelman teknisessä arvioinnissa, joka julkaistaan Internet-sivulla http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm.

[4] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s.1). Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät Internet-osoitteesta http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[5] Yksityiskohtia pitkän aikavälin kestävyydestä on komission tekemässä ohjelman teknisessä arvioinnissa, joka julkaistaan Internet-sivulla

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm.