52006PC0015

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel, 18.01.2006

KOM(2006) 15 lopullinen

2006/0005 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

tulvien arvioinnista ja hallinnasta {SEC(2006) 66}

(komission esittämä)

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA |

110 | Ehdotuksen perusteet ja tavoitteet Vuosina 1998–2002 Euroopassa koettiin yli 100 suuria vahinkoja aiheuttanutta tulvaa, muun muassa tuhoisat Tonava- ja Elbe-jokien tulvat vuonna 2002. Näissä tulvissa kuoli noin 700 ihmistä, noin puoli miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa ja vakuutusten kattamat taloudelliset tappiot olivat ainakin 25 miljardia euroa. Itävallassa, Bulgariassa, Ranskassa, Saksassa ja Romaniassa sekä muualla kesällä 2005 sattuneet tulvat ovat nostaneet näitä lukuja vielä suuremmiksi. Omaisuus, johon tulvariskit kohdistuvat, voi olla arvoltaan huomattava. Tulville alttiita ovat muun muassa yksityisasunnot, liikenne- ja julkisen palvelun infrastruktuurit, kaupalliset ja teolliset yritykset sekä maatalousmaa. Esimerkiksi yli 10 miljoonaa ihmistä asuu epätavallisen voimakkaiden tulvien riskialueilla Reinin varrella, ja tulvien aiheuttamat mahdolliset vahingot voivat nousta 165 miljardiin euroon. Euroopan rannikkoviivasta 500 metrin säteellä sijaitsevien taloudellisten resurssien kokonaisarvo, uimarannat, maatalousmaa ja teollisuuslaitokset mukaan luettuina, arvioidaan tällä hetkellä 500–1 000 miljardiksi euroksi[1]. Taloudellisten ja yhteiskunnallisten vahinkojen lisäksi tulvilla voi olla vakavia ympäristöseurauksia esimerkiksi silloin, kun jätevedenkäsittelylaitokset tai tehtaat, joissa säilytetään suuria määriä myrkyllisiä kemikaaleja, joutuvat tulvaveden alle. Tulvat voivat myös tuhota kosteikkoalueita ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Lisääntyneen tulvariskin ja tulvien aiheuttamien taloudellisten vahinkojen lisääntymisen katsotaan aiheutuvan kahdesta suuntauksesta. Ensiksi tulvien laajuus ja esiintymistiheys kasvavat todennäköisesti tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen, jokien epäasianmukaisen hoidon ja tulville alttiilla alueilla tapahtuvan rakentamisen johdosta. Toiseksi tulvariskialueiden haavoittuvuus on kasvanut alueiden asukkaiden ja niillä olevien taloudellisten resurssien lisääntymisen myötä. Tämän direktiivin tavoitteena on vähentää ja hallita tulvista ihmisten terveydelle, ympäristölle, infrastruktuurille ja omaisuudelle aiheutuvia riskejä. |

120 | Yleistä Tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voi estää. Ihmisen toiminta lisää kuitenkin tulvien todennäköisyyttä ja haittavaikutuksia. Kun otetaan huomioon, että useimmat Euroopan vesistöalueista sijaitsevat useamman maan alueella, tarjoaisi yhteisön tason toiminta merkittävää lisäarvoa ja sillä voitaisiin parantaa tulvantorjunnan yleistä tasoa. Kun otetaan huomioon ihmisille, taloudellisille resursseille ja ympäristölle aiheutuvat mahdolliset riskit, saattaisi Euroopan sitoutuminen kestävään kehitykseen vaarantua huomattavasti, jos asianmukaiset toimet jätetään toteuttamatta. Yhteisö on perinteisesti antanut vedenlaatuun liittyvää ympäristölainsäädäntöä, mutta tulvia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulvariskiin ei ole vielä käsitelty. Vesipolitiikan puitedirektiivissä (2000/60/EY[2]) otettiin käyttöön valtioiden rajat ylittävän toimien yhteensovittamisen periaate vesistöalueen hoidossa. Direktiivin tavoitteena on hyvän laadun saavuttaminen kaikissa vesistöissä. Siinä ei kuitenkaan vahvisteta tulvariskien hallinnan tavoitteita. Tulviin liittyvää riskienhallintaa koskevassa komission[3] tiedonannossa esitetään tulvia koskeva analyysi ja ehdotetaan EU:n tason yhteisiä toimia. Käsillä oleva ehdotus kuuluu näihin toimiin. |

139 | Voimassa olevat säännökset Ehdotuksen alaa koskevia säännöksiä ei ole. |

140 | Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa Euroopan tutkimuspolitiikassa on tuettu 1980-luvun alkupuolelta lähtien tulvariskien hallinnan osatekijöihin liittyvää tutkimusta tutkimuksen puiteohjelmien kautta. Kuudennessa puiteohjelmassa tuetaan EU:n laajinta tulviin liittyvää tutkimushanketta (FLOODsite[4]), jossa kehitetään yhdennettyjä tulvariskianalyysejä ja tulvien hallintamenetelmiä. Ehdotetussa seitsemännessä puiteohjelmassa tuetaan edelleen tulvariskien arviointia ja hallintaa. Euroopan aluepolitiikan välineillä (rakennerahastot ja koheesiorahasto) on rahoitettu investointeja, mukaan luettuna tulviin liittyvät toimenpiteet. Solidaarisuusrahasto on erityinen rahoitusväline, jolla voidaan rahoittaa hätätoimia vakavien hätätilanteiden sattuessa. Ehdotuksessa koheesiopolitiikkaa koskevaksi asetukseksi vuosille 2007–2013 mahdollistetaan tuen osoittaminen tulviin liittyviin toimiin osana riskien ehkäisyä. Uudistunut yhteinen maatalouspolitiikkaa vaikuttaa myös myönteisesti tulvantorjuntaan tuotantomääristä irrotetun tuen ja täydentävien ehtojen avulla. Vuonna 2005 annetussa maaseudun kehittämistä koskevassa asetuksessa[5] säädetään tulviin liittyvistä toimenpiteistä (toimien valmistelu ja suunnittelu sekä operatiiviset toimenpiteet), joille voidaan myöntää tukea. |

ASIAAN LIITTYVIEN OSAPUOLTEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Asianosaisten kuuleminen |

211 | Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus osallistujista Vuoden 2002 tulvien jälkeen komissio, jäsenvaltiot, ehdokasmaat ja muut sidosryhmät laativat parhaita käytänteitä koskevan teknisen asiakirjan. Asiakirja saatiin valmiiksi vuonna 2003. Tulviin liittyvää riskienhallintaa koskeva tiedonanto julkaistiin heinäkuussa 2004. Neuvosto antoi lokakuussa 2004 myönteiset päätelmät asiasta ja pyysi komissiota tekemään asiaa koskevia asianmukaisia ehdotuksia. Näin ollen komissio perusti neuvoa-antavan asiantuntijafoorumin, joka koostui jäsenvaltioiden asiantuntijoista, Euroopan tason kattojärjestöjen, teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen edustajista sekä tärkeisiin tutkimushankkeisiin osallistuvista tiedemiehistä ja muista sidosryhmistä. Neuvoa-antava asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden 2005 aikana kolme kertaa. Nämä tapaamiset olivat kuulemismenettelyn keskeinen osa. Kuulemismenettelyä täydennettiin myös Internet-kuulemisella. |

212 | Yhteenveto vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Kuulemisen tulokset osoittavat, että toimintaohjelman ehdotettua lähestymistapaa kannatetaan laajalti soveltamisalan, vesistöalueen toimien yhteensovittamisen ja ohjelmaan sisällytettävien keskeisten elementtien osalta. Soveltamisalan määrittelyn osalta saatiin arvokkaita kommentteja (alustavien riskinarviointien avulla voidaan välttää toimia alueilla, joilla ei ole merkittäviä tulvariskejä). Hyödyllisiä olivat myös kommentit, jotka koskivat toimien päällekkäisyyksien välttämistä siten, että otetaan huomioon nykyiset tulvariskien hallintasuunnitelmat, sekä tulvariskikarttojen laatimista sekä tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat huomiot. Lisätietoja kuulemismenettelystä on ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa (SEC(2006)66, tehty 18.01.2006). Kuulemismenettelyä varten laaditut asiakirjat sekä Internet-kuulemisen tulokset ovat saatavilla Europa-palvelimella osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/environment/water/flood_risk/index.htm |

Asiantuntijalausunnot |

221 | Tieteellinen asiantuntemus kyseisillä aloilla Jäsenvaltioiden asiantuntijoita, sidosryhmiä sekä tulviin liittyvissä tutkimushankkeissa työskenteleviä tiedemiehiä kuultiin neuvoa-antavassa asiantuntijafoorumissa. Ehdotusta laadittaessa on hyödynnetty kaikkia asiantuntemuksen aloja hydrologiasta geologiaan sekä paikallisista viranomaisista alueviranomaisiin ja vakuutusteollisuuteen. |

222 | Käytetty menetelmä Vuosina 2003–2005 järjestettiin kokouksia. |

223 | Pääasialliset järjestöt/asiantuntijat, joita on kuultu Jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja EFTA-maiden osallistuminen; kansainväliset jokikomissiot; asiaankuuluvat eurooppalaiset sidosryhmät, järjestöt ja kansalaisjärjestöt; täydellinen luettelo esitetään vaikutustenarvioinnissa. |

2243 | Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista lausunnoista Kaikki kuulemiseen osallistuneet tunnustivat ja hyväksyivät sen, että on olemassa mahdollisesti vakavia riskejä, joilla on peruuttamattomia vaikutuksia. Osallistujat olivat yhtä mieltä myös siitä, että yhteisön tason toimista saadaan lisäarvoa. |

225 | Kuulemiseen osallistuneet tiedostivat sen, että tulvia ei voida torjua kokonaan, vaikka ihmisille, ympäristölle ja taloudellisille resursseille aiheutuvia riskejä voidaankin vähentää. Laaja yksimielisyys vallitsi myös yhteisön tason toimien tarpeesta, vaikka osallistujat korostivatkin, että lähestymistavan olisi oltava joustava ja siinä olisi otettava huomioon kansallisella ja paikallisella tasolla jo tehty työ. Lisäksi kuulemismenettelyyn osallistuneet tukivat merkittävästi vaiheittaista lähestymistapaa, joka käynnistyy tulvariskien alustavasta arvioinnista, ja mikäli perusteltua, jatkuu tulvariskien kartoittamisella ja sen jälkeen tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisella ja täytäntöönpanolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuulemismenettelyssä saatiin selkeä viesti siitä, että tulvariskien hallinnan haasteet edellyttävät toimia Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla sekä alue- ja vesistöaluekohtaisesti. |

226 | Asiantuntijaneuvojen saattaminen yleisesti saataville Parhaita käytänteitä koskevat asiakirjat sekä Internet-kuulemisen tulokset ovat komission Internet-sivuilla. |

231 |

EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

305 | Tiivistelmä ehdotetuista toimista Tämän direktiivin tavoitteena on vähentää ja hallita tulvista ihmisten terveydelle, ympäristölle, infrastruktuurille ja omaisuudelle aiheutuvia riskejä. Siinä säädetään tulvariskien kartoituksesta kaikilla niillä alueilla, joilla tulvariski on merkittävä, rajat ylittävästä toimien yhteensovittamisesta yhteisillä vesistöalueilla sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisesta siten, että sidosryhmät osallistuvat suunnitelmien laatimiseen mahdollisimman laajasti. EU:n alue on hyvin monimuotoinen maantieteen, hydrologian ja asutusrakenteen osalta, joten direktiiviehdotuksessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus määritellä joustavasti tarvittavan suojelun taso, tämän suojelun tason edellyttämät toimenpiteet sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien täytäntöönpanon aikataulut. Direktiiviehdotus ja sen täytäntöönpanemiseksi toteutettavat toimet liittyvät läheisesti vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoon. Komissio ehdottaa, että näiden direktiivien organisatoriset, institutionaaliset ja määräaikoihin liittyvät näkökohdat yhdenmukaistetaan täysin. Pohjana käytetään vesipolitiikan puitedirektiivin vesipiirejä, toimivaltaisia viranomaisia ja komiteamenettelyjä koskevia säännöksiä. Aikataulujen yhdenmukaistamisella[6] varmistetaan myös julkiseen kuulemismenettelyyn liittyvien toimien yhteensovittaminen. Kun tulvia koskeva direktiivi on annettu, on näiden kahden direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät toimet sovitettava tiukasti yhteen, koska direktiiveillä on toisiaan täydentäviä tavoitteita. Myös jäsenvaltioiden raportointi komissiolle yhdenmukaistetaan, ja jäsenvaltiot voivat sisällyttää tulvariskien hallintasuunnitelmat vesipiirin hoitosuunnitelmiin. Tämä tarkoittaa, että joillakin vesipolitiikan puitedirektiivin säännöksillä, erityisesti direktiivin 4, 11 ja 13 artiklan säännöksillä on vaikutuksia tulvariskien kartoituksiin ja hallintasuunnitelmiin. |

310 | Oikeusperusta: Asianmukainen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohta, joka on yhdenmukainen riskien ehkäisemiseen ja vesistöalueiden hoitoon liittyvien oikeudellisten välineiden, erityisesti Seveso-direktiivin (96/82/EY) ja vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) kanssa. |

320 | Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan, koska ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. |

Jäsenvaltiot eivät seuraavista syistä pääse yksinään ehdotuksen tavoitteisiin: |

321 | Joet ja aluevedet eivät rajoitu nykyisiin geopoliittisiin rajoihin, vaan useimmat vesistöt ja rannikkoalueet sijaitsevat useamman maan alueella. Näissä olosuhteissa ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista soveltaa tulvariskien hallinnassa ainoastaan kansallista lähestymistapaa. |

323 | Jäsenvaltioiden yksin toteuttamat toimet voisivat johtaa erilaisiin ja jopa ristiriitaisiin lähestymistapoihin, jotka viivästyttäisivät tulvariskiin liittyvien ongelmien ratkaisuja, ja johtaisivat myös siihen, että rajallisia resursseja käytetään puutteellisesti. |

324 | Ehdotuksessa säädetään yhteisestä toimintakehyksestä, jonka mukaisesti vastataan yhteisiin haasteisiin, sekä tulvariskien hallinnan yhteisistä lähestymistavoista. Yhteensovitettu suunnittelu ja toimet vesistöalueilla ja niiden osissa varmistavat, että kaikkien asianosaisten edut otetaan riittävästi huomioon ja että resursseja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tällainen maiden välinen yhteistyö on jo alkanut kansainvälisten jokikomissioiden yhteydessä. Esimerkkeinä voidaan mainita Tonavan, Oderin, Elben, Reinin, Maas/Meuse-joen sekä Scheldt/Escaut-joen valuma-alueet. EU:n tasolla ei määritellä tulvantorjunnan yksityiskohtaisia tavoitteita eikä näiden tavoitteiden ja määräaikojen saavuttamiseen parhaiten soveltuvia toimia. |

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

332 | Viimeaikaiset kokemukset tulvien aiheuttamista vahingoista yksityiselle omaisuudelle, infrastruktuurille, yrityksille ja ympäristölle ovat osoittaneet, että mahdolliset vahingot, joita voidaan odottaa tapahtuvan, jos toimia ei toteuteta, ovat kustannuksiltaan merkittävästi suurempia kuin esimerkiksi tulvakartoitukset, tulvien ennustusjärjestelmät ja varhaiset varoitusjärjestelmät), mikä käy ilmi vaikutustenarvioinnista. Kuitenkin sellaiset vesistöalueet, vesistöalueiden osat ja alueet, joilla tulvat eivät muodosta merkittävää riskiä, voidaan jättää direktiivin mukaisten toimien ulkopuolelle. Samoin toimitaan sellaisten vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja alueiden osalta, joilla on jo toteutettu toimia, jotka ovat tulvakartoitusta ja/tai tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevien säännösten mukaisia. Päätös siitä, onko kyseessä ”merkittävä riski”, riippuu paikallisista ja alueellisista olosuhteista, eikä se vaikuta periaatteeseen, jonka mukaan yhteisön tasolla ei soviteta yhteen vesistöalueen osien toimia. |

Säädöstyypin valinta |

341 | Ehdotettu säädös: direktiivi. |

342 | Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä: Asetuksen antaminen merkitsisi sitä, että tulvantorjunnan taso sekä kaikkia yhteisön alueita koskevat määräajat olisi vahvistettava yhteisön lainsäädännöllä. Tätä lähestymistapaa ei pidetä toteuttamiskelpoisena poliittisesti eikä teknisesti. Koska parhaita käytänteitä koskevia teknisiä asiakirjoja ja ohjeita on jo saatavilla, suosituksilla ei voitaisi varmistaa hallinnolliset ja poliittisen rajat ylittävää toimien yhteensovittamista tarvittavalla tavalla. Direktiivillä voidaan säätää tarvittavasta sääntelykehyksestä, jota sovellettaisiin arvioinnin ja päätöksenteon periaatteisiin ja rakenteisiin. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti päättää keskeisistä osatekijöistä, kuten suojelun tasosta, toimenpiteiden valinnasta ja niputtamisesta sekä tavoitteiden saavuttamisen määräajoista. |

VAIKUTUKSET TALOUSARVIOON |

401 | Vaikka ympäristöpolitiikan täytäntöönpano ja rahoittaminen ovat säännönmukaisesti jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia (EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 4 kohta), on yhteisöllä useita rahoitusmekanismeja, joita voidaan käyttää edistämään tulvantorjuntaa. Näitä ovat esimerkiksi tutkimus-, koheesio- ja maatalous- (maaseudun kehittämis-) politiikat. Tulviin liittyville aloitteille ja toimille voidaan myöntää tukea näiden politiikkojen yhteydessä sekä voimassa olevan lainsäädännön että vuosille 2007–2013 ehdotetun lainsäädännön mukaisesti. Tällä ehdotuksella ei kuitenkaan ole taloudellisia vaikutuksia, jotka olisivat suurempia kuin komission jo hyväksymien ehdotusten vaikutukset. |

LISÄTIETOJA |

510 | Yksinkertaistaminen |

511 | Ehdotuksessa säädetään (yhteisön tai kansallisia) viranomaisia ja yksityisiä osapuolia koskevien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisesta pääasiassa niin, että toimet yhdenmukaistetaan ja sovitetaan yhteen vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten toimien kanssa. |

513 | Tulvariskien hallinta ja veden laadun hallinta ovat osa yhtenäistä vesistöalueiden hoitoa. Direktiivien toimet kohdistuvat samoihin vesistöalueisiin ja alueisiin ja koskettavat samoja paikallisyhteisöjä ja sidosryhmiä. Näin ollen vesipolitiikan puitedirektiivin yhteydessä jo käynnissä olevien vedenlaadun hallintatoimien ja tämän ehdotuksen mukaisten tulvariskien hallintatoimien yhteys on vahva. Komissio katsoo, että vesipolitiikan puitedirektiivin ja tämän ehdotuksen mukaisten toimien täytäntöönpanon aikataulu olisi yhdenmukaistettava ja yhdennettävä vesipiirien, toimivaltaisten viranomaisten, täytäntöönpanon ja tarkistamisen aikataulujen, raportointimekanismien, komitean ja yleisön osallistumisen osalta. |

514 | Yksityiset osapuolet otetaan täysimääräisesti mukaan suunnitteluvaiheeseen liittyvän yleisön osallistumisen kautta, millä pyritään saamaan synergiaetuja. |

Tarkastelu-/tarkistus-/raukeamislauseke |

531 | Ehdotus ei sisällä tarkastelulauseketta. |

550 | Vastaavuustaulukko Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina kansalliset säännökset, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä taulukko säännösten ja tämän direktiivin välisestä vastaavuudesta. |

560 | Euroopan talousalue Ehdotus on ETA:n kannalta merkityksellinen, mikä vuoksi olisi suotavaa, että se ulotettaisiin myös Euroopan talousalueelle. |

570 | Ehdotuksen yksityiskohtainen selitys 1 artikla (kohde): Direktiiviehdotuksen tavoitteena on vähentää tulvien aiheuttamia riskejä ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudelliselle toiminnalle. Sitä sovelletaan koko yhteisön alueella, ja näin ollen tulvariskien hallintaan sekä vesistö- että rannikkoalueilla. 2 artikla (määritelmät): Vesipolitiikan puitedirektiivin määritelmien lisäksi määritellään ilmaisut ”tulva” ja ”tulvariski”. 3 artiklassa (toimien yhteensovittaminen vesipiireissä) säädetään lähestymistavasta, joka on käytössä jo vesipolitiikan puitedirektiivissä (3 artikla), eli hallintoyksikköinä käytettävistä vesipiireistä ja vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista. Vesistöalueet ja vesistöalueiden osat kuuluvat näihin vesipiireihin. Niiden lisäksi myös kaikki rantakaistaleet liitetään soveltuviin vesipiireihin, ja ne kuuluvat siten direktiivin soveltamisalaan. II, III ja IV luvussa säädetään avoimesta ja vaiheittaisesta lähestymistavasta, johon sisältyy: sellaisten alueiden määrittäminen, joilla on mahdollisesti merkittävä tulvariski (II luku, 4, 5 ja 6 artikla); tulvariskikarttojen laatiminen alueista, joilla on mahdollisesti merkittävä tulvariski (III luku, 7 ja 8 artikla, liite); herkkiä vesistöalueita ja rannikkoalueita koskevien tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano, samoin kuin vesipiirien hoitosuunnitelmien yhteensovitusmekanismien kehittäminen ja täytäntöönpano (IV luku, 9, 10, 11 ja 12 artikla); III ja VI luvussa vahvistettavat aikataulut yhdenmukaistetaan vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanon aikataulujen kanssa, mukaan luettuna direktiivin uudelleentarkastelu joka kuudes vuosi. Toimet sovitetaan yhteen vesipolitiikan puitedirektiivin prosessien ja vesipiirien ominaispiirteiden määrittelyn (tulvariskien kartoituksen osalta) ja vesistöalueen hoitosuunnitelmien (tulvariskien hallintasuunnitelmat) kanssa. Lisäksi ehdotetaan, että jäsenvaltiot voivat sisällyttää tulvariskien hallintasuunnitelmat vesipolitiikan puitedirektiivissä säädettyyn vesipiirin hoitosuunnitelmaan. 14 artiklassa (yleisölle annettavat tiedot ja yleisön osallistuminen) säädetään, että yleisön on voitava osallistua tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimiseen ja niiden uudelleentarkasteluun. Myös tämä prosessi sovitetaan yhteen vesipolitiikan puitedirektiivin toimien kanssa. 15 ja 16 artiklassa (mukauttaminen tekniikan kehitykseen ja komitea) säädetään tiettyjen artiklojen ja liitteen mahdollisista teknisistä mukautuksista sekä tietojen toimittamiseen ja käsittelyyn liittävistä teknisistä formaateista, mukaan luettuina tilasto- ja kartografiset tiedot. Tähän direktiivin liittyvässä työssä käytetään myös vesipolitiikan puitedirektiivillä perustettua komiteaa. 17 artiklassa (raportointi) on raportointia koskevat tarvittavat säännökset. Tämä ja ehdotetun direktiivin täytäntöönpanoa koskeva komission kertomus (18 artikla) sovitetaan myös yhteen vesipolitiikan puitedirektiivin aikataulun kanssa. 19, 20 ja 21 artikla koskevat saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, voimaantuloa ja osoitusta). |

1. 2006/0005(COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

tulvien arvioinnista ja hallinnasta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[7],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[8],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[9],

noudattavat perustamissopimuksen[10] 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

2. Tulvat voivat aiheuttaa kuolemantapauksia, ja tulvien vuoksi ihmiset voivat menettää kotinsa, taloudellinen kehitys voi vaarantua merkittävästi ja yhteisön taloudelliset toiminnot voivat heikentyä.

3. Tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voi estää. Ihmisen toiminta lisää kuitenkin tulvien todennäköisyyttä ja haittavaikutuksia.

4. On mahdollista ja toivottavaa vähentää ihmisten terveydelle, ympäristölle ja infrastruktuurille tulvista aiheutuvien vahinkojen riskiä; tulvavahinkojen riskien vähentämistoimet on kuitenkin sovitettava yhteen koko vesistöalueella, jotta ne olisivat tehokkaita.

5. Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY[11] edellytetään, että jokaiselle vesistöalueelle laaditaan yhdennetty hoitosuunnitelma hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiseksi; tällä voidaan edistää tulvien vaikutusten lieventämistä. Tulvariskin vähentäminen ei kuitenkaan ole yksi edellä mainitun direktiivin päätavoitteista, eikä tässä direktiivissä myöskään oteta huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevia riskejä.

6. Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Tulviin liittyvä riskienhallinta - Tulvien ehkäisy, torjunta ja lieventäminen”[12] esitetään tulvia koskeva analyysi ja yhteisön tason riskienhallintatoimissa käytettävä lähestymistapa ja todetaan, että yhteensovitetut toimet yhteisön tasolla toisivat mukanaan huomattavaa lisäarvoa ja nostaisivat tulvantorjunnan yleistä tasoa.

7. Yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23 päivänä lokakuuta 2001 annetussa neuvoston päätöksessä 2001/792/EY[13] säädetään jäsenvaltioiden tuen ja avun mobilisoinnista vakavissa hätätilanteissa, myös tulvissa. Pelastuspalvelutoimilla voidaan auttaa tarvittavalla tavalla hätätilanteen vaikutuksista kärsivää väestöä ja parantaa valmiutta sekä joustavuutta, mutta näillä toimilla ei voida kuitenkaan vaikuttaa tulvien perimmäisiin syihin.

8. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[14] mukaisesti on mahdollista myöntää pikaisesti taloudellista tukea suurkatastrofien sattuessa, jotta katastrofin vaikutuksista kärsineiden ihmisten, alueiden ja maiden elinolosuhteet voitaisiin palauttaa mahdollisimman normaaleiksi; tätä tukea voidaan kuitenkin myöntää vain hätätoimiin, ei hätätilannetta edeltävien vaiheiden toimiin.

9. Yhteisön alueella esiintyy erilaisia tulvia, kuten vesistötulvia, rankkasadetulvia, kaupunkitulvia, viemäritulvia ja meritulvia. Myös tulvavahingot vaihtelevat yhteisön eri maissa ja alueilla. Tulvariskien hallinnan tavoitteiden olisi näin ollen perustuttava paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin.

10. Tulvariskit eivät ole merkittäviä tietyillä yhteisön alueilla, kuten harvaan asutuilla tai asumattomilla alueilla taikka alueilla, joiden taloudelliset resurssit ovat pienet tai ekologinen arvo vähäinen. Kunkin vesistöalueen, vesistöalueen osan ja niihin liittyvien rannikkoalueiden tulvariskit olisi arvioitava alustavasti vesipiirin tasolla tapauskohtaisen tulvariskin ja mahdollisten tarvittavien toimien määrittämiseksi.

11. Jotta tiedonvälityksessä olisi käytössä oikea väline ja jotta saataisiin arvokas perusta priorisoinnille ja tuleville teknisille, rahoitusta koskeville ja poliittisille päätöksille, on tarpeen säätää tulvakartoista ja suuntaa-antavista tulvavahinkokartoista, joissa kuvataan tulvariskitasoltaan vaihtelevia alueita.

12. Jotta kyseessä olevalla alueella voitaisiin välttää tai vähentää tulvien kielteisiä vaikutuksia, on tarpeen säätää tulvariskien hallintasuunnitelmista. Tulvien syyt ja seuraukset vaihtelevat yhteisön eri maissa ja alueilla. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi näin ollen otettava huomioon erityisesti vesistöalueen, vesistöalueen osan tai rantakaistaleen maantieteelliset, hydrologiset tai muut asiaankuuluvat olosuhteet ja säädettävä räätälöidyistä ratkaisuista vesistöalueen, vesistöalueen osan tai rantakaistaleen tarpeiden tai prioriteettien perusteella siten, että toimet sovitetaan yhteen vesipiirissä.

13. Tulvariskien hallintaprosessin (ehkäisy, torjunta, valmius, toiminta hätätilanteissa ja toipuminen sekä uudelleentarkastelu) olisi oltava tulvariskien hallintasuunnitelmien keskeisiä osatekijöitä, koska näissä suunnitelmissa keskitytään tulvien ehkäisyyn ja torjuntaan sekä valmiustoimiin liittyviin näkökohtiin.

14. Päällekkäisten toimien välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi pystyttävä käyttämään olemassa olevia tulvariskikarttoja ja tulvariskien hallintasuunnitelmia tämän direktiivin vaatimusten täyttämiseksi.

15. Direktiivin 2000/60/EY mukaisten vesipiirin hoitosuunnitelmien ja tämän direktiivin mukaisten tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ovat vesipiirin yhdennetyn hoidon osatekijöitä; näiden kahden prosessin olisi näin ollen hyödynnettävä keskinäistä synergiaansa. Tehokkuuden ja resurssien järkevän käytön varmistamiseksi on tämän direktiivin täytäntöönpano sovitettava tiiviisti yhteen direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpanon kanssa.

16. Sellaisten tapausten osalta, joissa vesistöjä käytetään monimuotoisesti kestävän kehityksen mukaisissa ihmisen toimissa (esimerkiksi tulvariskien hallinta, ekologia, sisävesiliikenne tai vesivoima) ja jos nämä toimet vaikuttavat vesistön tilaan, säädetään direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 7 kohdassa selkeästä ja avoimesta prosessista näiden käyttötarkoitusten ja vaikutusten käsittelemiseksi, mukaan luettuna poikkeukset tavoitteista ”hyvä tila” ja ”tila ei huonone entisestään”.

17. Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[15] mukaisesti.

18. Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti direktiivillä pyritään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan mukaisesti edistämään sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso sisällytetään unionin politiikkoihin ja varmistetaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

19. Tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, ja koska ne voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

Luku I Yleiset säännökset

1 artikla

Tässä direktiivissä säädetään kehyksestä, jolla vähennetään yhteisössä esiintyvien tulvien ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheuttamia riskejä.

2 artikla

Direktiivin 2000/60/EY 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien ’joki’, ’vesistöalue’, ’vesistöalueen osa’ ja ”vesipiiri” lisäksi tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1. ’tulvalla’ maan tavanomaisesta poikkeavaa tilapäistä peittymistä vedellä.

2. ’tulvariskillä’ vakavuudeltaan tietyn tasoisen tulvan esiintymisen mahdollisuutta ja arviota ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudelliselle toiminnalle tällaisesta tulvasta aiheutuvista vahingoista.

3 artikla

Tämän direktiivin soveltamiseksi jäsenvaltioiden on hyödynnettävä direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 1, 2, 3 ja 6 kohdassa säädettyjä järjestelyjä

II lukuTulvariskien alustava arviointi

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on 2 kohdan mukaisesti arvioitava alustavasti tulvariskit kunkin vesipiirin tai niiden alueella sijaitsevan kansainvälisen vesipiirin osalta.

2. Tulvariskien alustavassa arviossa on oltava vähintään seuraavat osat:

a) vesipiirin kartta, jossa on kuvattu myös vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja tarvittaessa niihin liittyvien rannikkoalueiden rajat ja josta käy ilmi alueen topografia ja maankäyttö;

b) alueella aikaisemmin esiintyneiden tulvien kuvaus;

c) tulvaprosessien ja niiden muutosherkkyyden kuvaus, mukaan luettuna tulva-alueiden merkitys tulvien luonnonmukaisessa pidättämisessä, ja nykyiset ja tulevat tulvareitit;

d) sellaisten kehityssuunnitelmien kuvaus, joihin liittyisi maankäytön, väestön jakautumisen tai taloudellisten toimien jakautumisen muutoksia ja jotka lisäisivät siten tulvariskiä alueella tai ylä- tai alajuoksun alueilla;

e) arvio tulevien tulvien todennäköisyydestä, joka perustuu hydrologisiin tietoihin, tulvatyyppeihin sekä ilmastonmuutoksen ja maankäyttösuuntausten arvioituihin vaikutuksiin;

f) ennuste vaikutuksista, joita tulevat tulvat aiheuttavat ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudellisille toimille ottaen huomioon pitkän aikavälin vaikutukset ilmastonmuutoksen mukaan luettuna.

5 artikla

1. Edellä olevassa 4 artiklassa vahvistetun arvion perusteella vesipiiriin kuuluvat vesistöalueet, vesistöalueiden osat tai rannikkokaistaleet luokitellaan johonkin seuraavista luokista:

a) vesistöalueet, vesistöalueiden osat tai rannikkokaistaleet, joiden osalta on päätelty, että mahdollista merkittävää tulvariskiä ei ole tai että tällaista riskiä ei voida kohtuudella olettaa esiintyvän tai että mahdollisten ihmisten terveydelle, ympäristölle tai taloudellisille toimille aiheutuneiden vaikutusten katsotaan olevan niin vähäiset, että ne voidaan hyväksyä;

b) vesistöalueet, vesistöalueiden osat tai rannikkokaistaleet, joiden osalta on päätelty, että mahdollinen merkittävä tulvariski on olemassa tai sellaisen voidaan kohtuudella olettaa esiintyvän.

2. Asianomaisten jäsenvaltioiden on sovitettava yhteen kansainvälisen vesistöalueen tai vesistöalueen osan taikka kansainväliseen vesipiiriin kuuluvan rannikkokaistaleen luokittelu 1 kohdan mukaisesti.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on arvioitava tulvariskit alustavasti kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

2. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistettava 1 kohdassa tarkoitettu arvio viimeistään vuonna 2018 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

III lukuTulvariskikartat

7 artikla

1. Jäsenvaltioiden on laadittava vesipiirikohtaisia tulvakarttoja ja suuntaa-antavia tulvavahinkokarttoja (jäljempänä ’tulvariskikartat’) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti luokiteltujen vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja rantakaistaleiden osalta.

2. Tulvakarttoihin on sisällytettävä sellaiset maantieteelliset alueet, joilla voi esiintyä tulva seuraavien perusteiden mukaisesti:

a) tulvan esiintymisen todennäköisyys on korkea (todennäköinen toistumisaika 10 vuotta);

b) tulvan esiintymisen todennäköisyys on keskimääräinen (todennäköinen toistumisaika 100 vuotta);

c) tulvan esiintymisen todennäköisyys on vähäinen (epätavallisen voimakas tulva).

Kunkin toisessa kohdassa vahvistetun perusteen osalta on käytävä ilmi seuraavat osatekijät:

a) ennustettu veden korkeus;

b) virtausnopeus tarvittaessa;

c) alueet, jotka mahdollisesti kärsisivät rantaeroosiosta ja murevirran aiheuttamista saostumista.

3. Alustavissa tulvavahinkokartoissa on osoitettava 2 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti esiintyviin tulviin mahdollisesti liittyvät vahingot seuraavalla tavalla ilmaistuna:

a) vaikutuksista kärsivien asukkaiden määrä;

b) alueen mahdolliset taloudelliset vahingot;

c) mahdolliset ympäristövahingot.

8 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tulvariskikartat ovat valmiina viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2013.

2. Niitä on tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistettava 22 päivään joulukuuta 2019 mennessä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

IV lukuTulvariskien hallintasuunnitelmat

9 artikla

1. Jäsenvaltioiden on tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti laadittava ja pantava täytäntöön vesipiirikohtaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti luokiteltujen vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja rannikkokaistaleiden osalta.

2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava asianmukaiset suojelun tasot jokaiselle vesistöalueelle, vesistöalueen osalle tai rantakaistaleelle siten, että keskeisenä tekijänä on tulvien todennäköisyyden ja tulvista mahdollisesti ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudellisille toimille aiheutuvien vaikutusten vähentäminen ottaen huomioon seuraavat tekijät: vesitalous, maaperän käyttö ja hoito, aluesuunnittelu, maankäyttö ja luonnonsuojelu.

3. Tulvariskien hallintasuunnitelmien on sisällettävä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saavuttaa 2 kohdan mukaisesti vahvistetut suojelun tasot.

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa on käsiteltävä kaikkia tulvariskien hallintaprosessin vaiheita siten, että niissä keskitytään tulvien ehkäisyyn, torjuntaan ja valmiustoimiin sekä otetaan huomioon kyseisen vesistöalueen tai vesistöalueen osan erityispiirteet.

4. Yhdessä jäsenvaltiossa toteutetut tulvariskin hallintatoimenpiteet eivät saa lisätä naapurimaiden tulvariskiä.

10 artikla

1. Ensimmäiseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan on sisällytettävä liitteessä olevassa A osassa vahvistetut osat. Seuraaviin 11 artiklan 2 kohdan mukaisiin uudelleentarkasteluihin on sisällytettävä liitteessä olevassa B osassa vahvistetut osat.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kolmen vuoden kuluessa kunkin tulva riskien hallintasuunnitelman tai sen tarkistuksen julkaisun jälkeen väliraportti, jossa esitetään suunniteltujen toimien täytäntöönpanossa saavutettu edistys.

11 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tulvariskien hallintasuunnitelmat saadaan valmiiksi ja julkaistaan viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2015 ja pannaan täytäntöön 23 päivästä joulukuuta 2015 alkaen.

2. Tulvariskien hallintasuunnitelmia on tarkasteltava uudelleen ja ajantasaistettava viimeistään vuonna 2021 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

12 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella kokonaisuudessaan sijaitsevien vesipiirien osalta laaditaan ainoastaan yksi tulvariskien hallintasuunnitelma.

2. Kun kyseessä on yhteisön alueella kokonaisuudessaan sijaitseva kansainvälinen vesipiiri, jäsenvaltioiden on huolehdittava yhteensovittamisesta ainoastaan yhden kansainvälisen vesipiirin tulvariskien hallintasuunnitelman laatimiseksi.

Jos tällaista suunnitelmaa ei laadita, jäsenvaltioiden on laadittava tulvariskien hallintasuunnitelma, jonka soveltamisalaan kuuluvat kansainvälisen vesipiirin kyseisen jäsenvaltion alueeseen kuuluvat osat.

3. Sellaisten yhteisön rajojen ulkopuolelle ulottuvien kansainvälisten vesipiirien osalta, joista ei ole laadittu yhtä kansainvälistä tulvariskien hallintasuunnitelmaa, jonka soveltamisalaan kuuluisivat myös kyseessä olevat kolmannet maat, on jäsenvaltioiden laadittava tulvariskien hallintasuunnitelmat, joiden soveltamisalaan kuuluvat vähintään kansainvälisen vesipiirin kyseessä olevien jäsenvaltioiden alueeseen kuluvat osat.

V lukuYhteensovittaminen direktiivin 2000/60/EY kanssa, yleisölle annettavat tiedot ja yleisön osallistuminen

13 artikla

1. Tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitettujen tulvariskikarttojen ja niiden myöhempien tarkistusten laatiminen on sovitettava tiiviisti yhteen ja tulvariskikartat on tarvittaessa sisällytettävä direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan 2 kohdassa säädettyihin tarkistuksiin.

2. Tämän direktiivin 10 artiklassa tarkoitettujen tulvariskien hallintasuunnitelmien ja niiden myöhempien tarkistusten laatiminen on sovitettava tiiviisti yhteen ja suunnitelmat on tarvittaessa sisällytettävä direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan 7 kohdassa säädettyihin vesipiirin hoitosuunnitelmien tarkistuksiin.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tämän direktiivin 14 artiklan mukainen asianomaisten osapuolten osallistuminen sovitetaan yhteen direktiivin 2000/60/EY 14 artiklan mukaisen asianomaisten osapuolten osallistumisen kanssa.

14 artikla

1. Jäsenvaltioiden on asetettava tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvariskikartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat yleisön saataville.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien asianosaisten aktiivinen osallistuminen IV luvussa tarkoitettujen tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimiseen, uudelleentarkasteluun ja ajantasaistamiseen.

VI lukuTäytäntöönpanotoimenpiteet ja muutokset

15 artikla

1. Komissio voi 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyä tekniset formaatit tietojen, mukaan luettuna tilasto- ja kartografiset tiedot, toimittamiseksi ja käsittelemiseksi .

2. Komissio voi, uudelleentarkastelua ja ajantasaistamista koskevat määräajat huomioon ottaen ja 16 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, mukauttaa 4 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä liitteen tieteen ja tekniikan kehitykseen.

16 artikla

1. Komissiota avustaa direktiivin 2000/60/EY 21 artiklassa perustettu komitea, jäljempänä ’komitea’.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

VII lukuKertomukset ja loppusäännökset

17 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tulvariskien alustavat arviot, tulvariskikartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat komissiolle kolmen kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta.

18 artikla

Komissio toimittaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

19 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan [kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

20 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

21 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä […] päivänä […] kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puhemies

[…] […]

LIITE

Tulvariskien hallintasuunnitelmat:

A. Ensimmäisten tulvariskien hallintasuunnitelmien osat:

1. II luvussa säädetyn tulvariskien alustavan arvioinnin päätelmät;

2. III luvussa tarkoitetut tulvariskikartat ja näiden karttojen perusteella tehdyt päätelmät;

3. kuvaus 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetusta asianmukaisesta suojelun tasosta;

4. kuvaus toimenpiteistä, mukaan luettuina 9 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, joita edellytetään tarvittavien suojelun tasojen saavuttamiseksi, ja muiden yhteisön säädösten nojalla toteutetuista tulviin liittyvistä toimenpiteistä;

5. yleisölle annettaviin tietoihin ja kuulemismenettelyihin liittyvien toimien kuvaus;

6. kuvaus toimien yhteensovittamisesta kansainvälisen vesipiirin ja direktiivin 2000/60/EY kanssa sekä toimivaltaisten viranomaisten luettelo.

B. Tulvariskien hallintasuunnitelmien tulevien tarkistusten osat:

1. muutokset tai ajantasaistukset tulvariskien hallintasuunnitelmiin, mukaan luettuna tiivistelmä II, III ja IV luvun mukaisesti tehdyistä uudelleentarkasteluista, jotka on tehty suunnitelman edellisen version julkaisemisen jälkeen;

2. arvio suojelun tason saavuttamisessa saavutetusta edistymisestä;

3. kuvaus ja selvitys niistä edelliseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan sisältyneistä toimista, joita ei ole toteutettu;

4. kuvaus muista lisätoimenpiteistä, jotka on toteutettu tulvariskien hallintasuunnitelman edellisen version julkaisun jälkeen.

[1] EUrosion: http://www.eurosion.org.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000).

[3] COM(2004) 472 lopullinen, 12.07.2004

[4] http://www.floodsite.net.

[5] Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen, EYVL L 277, 21.10.2005.

[6] Vesipolitiikan puitedirektiivin määräajoissa viitataan 22 päivään joulukuuta, jolloin direktiivi tuli voimaan.

[7] EYVL C [...], [...], s. [...].

[8] EYVL C [...], [...], s. [...].

[9] EYVL C [...], [...], s. [...].

[10] EYVL C [...], [...], s. [...].

[11] EYVL L 327, 22.12.2000, s.1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä (EY) N:o 2455/2001 (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

[12] KOM(2004) 472 lopullinen, 12.7.2004.

[13] EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7.

[14] EYVL L 311, 14.11.2002, p. 7.

[15] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.