52006IP0488

P6_TA(2006)0488

Uusi monikielisyyden puitestrategia

Euroopan parlamentin päätöslauselma uudesta monikielisyyden puitestrategiasta (2006/2083(INI))

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen kohdan,

- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149, 151 ja 308 artiklan,

- ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 22 artiklan,

- ottaa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten roolista Euroopan yhdentymisessä 14. tammikuuta 2003 antamansa päätöslauselman [1] ja siihen sisältyvän viittauksen kielelliseen monimuotoisuuteen Euroopassa,

- ottaa huomioon Euroopan kielten teemavuodesta 2001 17. heinäkuuta 2000 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1934/2000/EY [2],

- ottaa huomioon kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä Euroopan kielten teemavuoden 2001 tavoitteiden mukaisesti 14. helmikuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman [3],

- ottaa huomioon 1. maaliskuuta 1998 voimaan tulleen alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan Euroopan neuvoston eurooppalaisen peruskirjan,

- ottaa huomioon 1. helmikuuta 1998 voimaan tulleen kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen,

- ottaa huomioon 4. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle alueellisista ja vähemmän käytetyistä eurooppalaisista kielistä - vähemmistökielet Euroopan unionissa laajentumiseen ja kulttuurin monimuotoisuuteen liittyen [4],

- ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

- ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0372/2006),

A. ottaa huomioon, että kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen kuuluu EU:n perusperiaatteisiin ja sisältyy Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklaan, jossa todetaan seuraavaa: "unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta",

B. katsoo, että monikielisyys on EU:lle tyypillinen piirre ja on siten selkeä esimerkki ja tärkeä osa Euroopan kulttuuria,

C. ottaa huomioon edellä mainitussa 14. tammikuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa tekemänsä kehotuksen lisätä EY:n perustamissopimukseen seuraava uusi 151 a artikla: "Yhteisö kunnioittaa ja edistää toimivaltansa puitteissa Euroopan kielellistä monimuotoisuutta, mukaan luettuna alueelliset kielet ja vähemmistökielet tämän monimuotoisuuden ilmentäjinä, kannustamalla jäsenvaltioita yhteistyöhön ja käyttämällä muita sopivia välineitä tämän tavoitteen edistämiseksi",

D. katsoo, että monikielisyyden edistäminen moniarvoisessa Euroopassa on kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen integraation keskeinen tekijä, joka parantaa kansalaisten taitoja ja helpottaa heidän liikkuvuuttaan,

E. ottaa huomioon, että eräitä eurooppalaisia kieliä puhutaan myös monissa valtioissa, jotka eivät ole unionin jäsenvaltioita, ja ne muodostavat tärkeän linkin maailman eri alueiden kansojen ja kansakuntien välillä,

F. katsoo, että eräillä eurooppalaisilla kielillä on erityinen kyky luoda välitöntä suoraa viestintää maailman muiden alueiden kanssa,

G. katsoo, että kielellinen monimuotoisuus voi olla osa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja perustana suvaitsevaisuudelle, erilaisuuden hyväksymiselle, samaistumiselle sekä kansojen keskinäiselle ymmärrykselle,

H. katsoo, että monikielisyyden avulla olisi myös yritettävä edistää monimuotoisuuden ja suvaitsevuuden kunnioittamista pyrkien siten estämään aktiivisten tai passiivisten konfliktien synty eri kieliyhteisöjen välillä jäsenvaltioissa,

I. katsoo, että kielet ylivertaisena välineenä erilaisten kulttuurien ymmärtämiseksi ovat erityinen keino hahmottaa ja kuvata todellisuutta, minkä vuoksi on luotava olosuhteet niiden kehittämiselle,

J. katsoo, että vieraiden kielten opiskelun kannustamiseksi ja siten "äidinkieli+2"-tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää tuntea puhumaan oppimisen ja lauseiden muotoilun periaatteet ja jo varhaislapsuudessa omaksua peruskäsitteet, mikä vahvistaa äidinkielentaitoa,

K. katsoo, että alueelliset ja vähemmän käytetyt kielet ovat tärkeä osa kulttuuriperintöä ja että yhteisen kulttuuriperinnön osana niitä on suojeltava paremmin,

L. ottaa huomioon, että parlamentti ja alueiden komitea ovat moneen eri otteeseen pohtineet vähemmän käytettyjen kielten merkitystä ja että EU:ssa ei ole toistaiseksi annettu säännöksiä eurooppalaisista alueellisista tai vähemmän käytetyistä kielistä,

M. katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vähäosaisten tai vaikeissa oloissa elävien ihmisten tai vammaisten kieltenopiskelumahdollisuuksien edistämiseen,

Erityisiä huomioita puitestrategiasta

1. on tyytyväinen komission sitoumukseen - ja erityisesti uuteen puitestrategiaan - edistää kielitaitoa ja hyödyntää sitä kulttuurisesti ja sosioekonomisesti;

2. katsoo, että Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä parantaa Euroopan unionin koulutusjärjestelmien laatua, tehokkuutta ja saatavuutta edistämällä vieraiden kielten opiskelua;

3. tunnustaa eurooppalaisten maailmankielten strategisen merkityksen viestintävälineenä samoin kuin solidaarisuuden, yhteistyön ja taloudellisten investointien välineenä ja näin ollen yhtenä Euroopan monikielisyyspolitiikan tärkeimmistä poliittisista suuntaviivoista;

4. ilmaisee tyytyväisyytensä komission pitkän aikavälin tavoitteeseen parantaa yksilötason kielitaitoa Barcelonan Eurooppa-neuvostossa vuonna 2002 asetetun tavoitteen mukaisesti; tuon tavoitteen mukaan Euroopan kansalaisten olisi äidinkielensä lisäksi opeteltava vähintään kahta vierasta kieltä;

5. muistuttaa EU:n jäsenvaltioita, että tämän vuoksi on välttämätöntä ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla edistetään aitoa vieraiden kielten opiskelua koskevaa politiikkaa; lisäksi vahvistaa toistamiseen, että varhainen kieltenoppiminen on huomattavan tärkeää ja sen olisi perustuttava parhaiden saatavilla olevien tekniikoiden mukaisiin tehokkaisiin menetelmiin;

6. katsoo, että monessa jäsenvaltiossa vieraan kielen taidon nykyistä tasoa koskevat yksityiskohtaiset ja luotettavat tiedot sekä tarkoituksenmukaiset indikaattorit ovat puutteellisia; ilmaisee tämän vuoksi tyytyväisyytensä ehdotukseen eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista, jonka avulla on tarkoitus saada totuudenmukainen kuva kielitaidon tasosta ja joka käsittäisi kaikki viralliset EU:n kielet ja jota voitaisiin, jos menettelytavat sen sallivat, laajentaa käsittämään viiden puhutuimman kielen lisäksi myös muut EU:n kielet;

7. katsoo, ettei monikielisyyttä koskevia ehdotuksia pitäisi rajata vain pääasiallisimpiin virallisiin/jäsenvaltioiden kieliin;

8. panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen, jonka mukaan kansalaisten on voitava saada omalla kielellään tutustua EU:n lainsäädäntöön, menettelyihin ja EU:ta koskeviin tietoihin; katsoo kuitenkin, että tämän pitäisi koskea mahdollisimman monia EU:n kansalaisten käyttämiä jäsenvaltioiden kieliä; katsoo, että tällä tavalla toteutuisi komission toteamus, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus saada tietoa EU:sta omalla kielellään ilman esteitä; katsoo lisäksi, että kyse on merkittävästä askeleesta pyrittäessä kuromaan umpeen EU:n ja monien sen kansalaisten välistä kuilua, mikä on K-suunnitelman eli kansanvallan, kuuntelemisen ja keskustelun keskeinen tavoite;

9. kehottaa komissiota ja muita Euroopan toimielimiä käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi uusia digitaalisia ja teknologisia käännöstyökaluja verkkosivuillaan ja siten mahdollistamaan Euroopan kansalaisille pääsyn Internetiin hakemaan sieltä tietoa Euroopasta omalla kielellään;

10. katsoo, että olisi lisättävä maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella vastaanottajamaan kieltä tai kieliä, jotka on määritelty kyseisten maiden lainsäädännössä, pyrittäessä edistämään ja helpottamaan heidän sosiaalista ja kulttuurista sopeutumistaan siinä määrin kuin se on tarpeen käyttämällä menetelmiä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi kieltenopiskelussa sekä maahan muuttaneiden kansalaisten sopeuttamisessa, ja heille olisi annettava mahdollisuus opiskella omalla äidinkielellään, jotta siteet alkuperämaahan säilyvät;

11. suhtautuu myönteisesti ajatukseen, jonka mukaan jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan kansallisia suunnitelmia, koska Euroopan parlamentti tunnustaa kielisuunnittelun tarpeen jäsenvaltioissa; katsoo, että siten vahvistetaan monen vähemmän käytetyn kielen asemaa sekä parannetaan tietoisuutta kielellisen monimuotoisuuden merkityksestä; ehdottaa näin ollen, että jäsenvaltioiden suunnitelmiin sisällytettäisiin kussakin jäsenvaltioissa puhutut vähemmän käytetyt kielet ja tutkittaisiin kielistä kiinnostuneiden aikuisten mahdollisuutta opiskella näitä kieliä, ja että edellä mainitut hankkeet sisällytettäisiin kansallisiin ohjelmiin esimerkkeinä parhaista käytänteistä;

12. antaa tukensa opettajankoulutuksen parantamiseen tähtääville toimille, jotka koskevat myös muita kuin kieltenopettajia ja ammattikoulutuksen parissa työskenteleviä opettajia, ja katsoo, että on lisättävä niiden kielten määrää, joita opetetaan sekä koulussa että vapaa-ajalla, jotta tulevat opettajat opiskelisivat itse ja myöhemmin opettaisivat useampia kieliä, edellyttäen että tähän osoitetaan kiinnostusta; muistuttaa tässä yhteydessä, että kielikoulutus on välttämätöntä liikkuvuuden edistämiseksi ja helpottamiseksi sekä opiskelijoiden että kaikkien työntekijöiden osalta, jotka haluavat harjoittaa ammattia jäsenvaltiossa;

13. kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota vähäosaisten ja vaikeissa oloissa elävien ihmisten sekä vammaisten kieltenopiskelun edistämiseen;

14. katsoo, että kieltenoppimisen olisi oltava keskeisellä sijalla elinikäistä oppimista koskevassa ohjelmassa;

15. hyväksyy sen, että sisällön ja kielen integroidun opetuksen (CLIL-menetelmän) käyttöä lisätään, koska CLIL-menetelmässä oppilaat saavat aineopetusta vieraalla kielellä, ja kehottaa jäsenvaltioita muodostamaan parhaiden käytäntöjen verkoston, erityisesti analysoimalla tuloksia, joita on saatu monikielisten maiden kielikylpyopetuksesta;

16. suhtautuu myönteisesti siihen, että korkea-asteen oppilaitokset voisivat edistää nykyistä aktiivisemmin paitsi opiskelijoidensa ja henkilöstönsä myös paikallisväestön monikielisyyttä; katsoo näin ollen, että olisi edistettävä yhteyksiä yliopistojen sekä kansallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten välillä;

17. suhtautuu myönteisesti siihen, että painopiste seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä olisi kieliin liittyvän teknologian tutkimuksella ja kehittämisellä pyrittäessä parantamaan monikielisyyttä uuden informaatioteknologian avulla;

18. tukee monikielisyyttä koskevia ehdotuksia tietoyhteiskunnassa sekä kannattaa monikielisen eurooppalaisen sisällön ja osaamisen kehittämistä ja levittämistä; ottaa lisäksi huomioon, että nykyään on saatavilla yhä enemmän tekniikoita, joilla voidaan lisätä kaikkien kielten, myös vähemmän käytettyjen kielten, käyttöä; katsoo lisäksi, että teknologia tarjoaa parhaat mahdollisuudet sen takaamiseksi, että kaikki eurooppalaiset kielet saavat oman sijansa yhteiskunnassa;

19. tukee ehdotuksia kehittää kieliammatteja ja -aloja, sillä kaikki eurooppalaiset kielet tarvitsevat uutta teknologiaa, kuten puheenkäsittelyä ja puheentunnistusta, termityötä, kieltenopetuksen kehittämistä, kielitaitotodistuksia sekä kielikokeita; katsoo, että muutoin vähemmän käytetyt kielet jäävät laajemmin puhuttujen kielten jalkoihin;

20. hyväksyy komission ehdotuksen lisätä kieltenopetuksen, kielikokeiden ja kielitaitotodistusten myöntämisen avoimuutta siten, että julkaistaan luettelo käytössä olevista järjestelmistä;

Ehdotetut toimenpiteet

21. kehottaa Euroopan unionin toimielimiä ja virastoja parantamaan viestintäänsä kansalaisten kanssa näiden omalla äidinkielellä riippumatta siitä, onko tällä kielellä virallinen asema kyseisessä jäsenvaltiossa tai EU:ssa;

22. kehottaa EU:n toimielimiä ja elimiä toimimaan läheisessä yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa kielten monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämiseksi sekä käyttämään hyväkseen Euroopan neuvoston kokemusta kielipolitiikan alalla (esimerkkeinä eurooppalainen kielisalkku ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja);

23. kannustaa komissiota jatkamaan edellä mainittuun 4. syyskuuta 2003 antamaansa päätöslauselmaan sisältyvien ehdotusten täytäntöönpanoa siltä osin kuin ne ovat toteuttamiskelpoisia, ja tiedottamaan parlamentille säännöllisesti tuloksista;

24. kehottaa Euroopan oikeusasiamiestä kiinnittämään erityistä huomiota Euroopan kansalaisten kielellisten oikeuksien kunnioittamisen takaamiseen, ja tarjoamaan enemmän tapoja korjata EU-kieliä koskevat vastakkainasettelut;

25. kehottaa komissiota helpottamaan ja edistämään tiedonsaantia ja rahoitusta hakijoille, jotka pyrkivät edistämään monikielisyyttä komission vuodesta 2007 alkaen rahoittamien verkostojen ja/tai hankkeiden avulla;

*

* *

26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

[1] EUVL C 38 E, 12.2.2004, s. 167.

[2] EYVL L 232, 14.9.2000, s. 1.

[3] EYVL C 50, 23.2.2002, s. 1.

[4] EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 374.

--------------------------------------------------