52006DC0769

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 8.12.2006

KOM(2006) 769 lopullinen

VIHREÄ KIRJA

satelliittinavigoinnin sovelluksista

VIHREÄ KIRJA

satelliittinavigoinnin sovelluksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Johdanto

Euroopan unioni rakentaa maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS), joka koostuu GALILEO- ja EGNOS-järjestelmistä ja tarjoaa erilaisia paikantamiseen, navigointiin ja ajanmääritykseen liittyviä palveluja.

Vastaavan teknologian hyödyt on jo osoitettu yhdysvaltalaisessa GPS-järjestelmässä. Sovelluksia kehitetään jatkuvasti kaikilla elämänaloilla ja maailmantalouden sektoreilla. Alan tuotteiden ja palvelujen markkinoiden odotetaan kasvavan 400 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Tällä kaikille sidosryhmille osoitetulla vihreällä kirjalla halutaan käynnistää keskustelu siitä, miten julkinen sektori voi luoda suotuisat poliittiset ja oikeudelliset puitteet satelliittinavigoinnin sovellusten kehittämiselle muutoinkin kuin rahoittamalla tutkimusta ja rakentamalla tarvittavan infrastruktuurin.

GALILEO on Euroopan avaruuspolitiikan lippulaiva. Sen tavoitteita ovat muun muassa vastata kansalaisten tarpeisiin, palvella muita EU-politiikkoja, keskittyä avaruussovelluksiin ja parantaa Euroopan kilpailukykyä. GALILEO on täydellinen väline näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

GALILEO on myös nähtävä laajemmassa asiayhteydessä komission pyrkimyksissä edistää innovaatioita ja Lissabonin strategiassa, jossa julkisen sektorin toimilla voi olla ratkaiseva osuus maailmanlaajuisesti kilpailukykyisten yhtiöiden toiminnan edistämisessä. Se on hyvä esimerkki edelläkävijämarkkinasta.

Tässä vihreässä kirjassa esitetään joukko kysymyksiä. Euroopan komissio analysoi niihin saadut vastaukset ja esittää niiden pohjalta suosituksia neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Lisätietoa GALILEO-infrastruktuurista ja kuulemisprosessista on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/dgs/energy_transport/galileo/green-paper/index_en.htm [1].

Samanaikaisesti kuulemisen kanssa järjestetään 15-25-vuotiaille kilpailu, jossa etsitään innovatiivisia tapoja hyödyntää satelliittinavigointiteknologiaa ja -palveluja. Paras idea palkitaan. Lisätietoja osoitteessa http://ec.europa.eu/dgs/energy_transport/galileo/green-paper/index_en.htm.

2. Satelliittinavigointi

2.1. Paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalvelut

Erityisen elektronisen laitteen avulla käyttäjä voi määritellä tarkan ajan ja sijaintinsa. Teknologian kehittyessä vastaanotinten koko pienenee, jolloin niitä voidaan sisällyttää muihin laitteisiin, kuten matkapuhelimiin.

GALILEO perustuu 30 satelliittiin, jotka lähettävät hyvin korkealaatuisia signaaleja. Vastaanotin taas määrittää signaalien avulla sijaintinsa. Kaikista muista toiminnoista, kuten sijainnin näyttämisestä digitaalisella kartalla tai sijaintitiedon edelleenlähettämisestä muihin tarkoituksiin, vastaa käyttäjän päätelaite. Navigointisatelliiteista koostuva infrastruktuuri itsessään on passiivinen, eli se ei tiedä käyttäjän sijaintia.

2.2. Infrastruktuuri

GALILEO tulee tarjoamaan maailmanlaajuisesti hyvin tarkkoja paikannus- ja ajanmäärityspalveluja siviilisovelluksiin. Järjestelmän luotettavuus mahdollistaa vastaanotinteknologian ja sovellusten sujuvan kehittämisen. EGNOS puolestaan on eurooppalainen järjestelmä, jolla täydennetään ja parannetaan GPS:n suorituskykyä lähinnä Euroopassa. Egnos tarjoaa jo nyt koeluonteisia palveluja.

Ensimmäinen GALILEO-testisatelliitti laukaistiin radalleen vuonna 2005. Seuraavaa testisatelliittia on kaavailtu vuodelle 2007. Varsinaisen operatiivisen järjestelmän ensimmäiset neljä satelliittia on tarkoitus lähettää radalleen vuonna 2008. Tämän jälkeen yksityinen konsortio toteuttaa koko järjestelmän julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksen kautta. Palveluja aletaan tarjota vuonna 2011.

GALILEOlla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Siitä ovat olleet kiinnostuneita monet valtiot, ja niiden kanssa on tehty yhteistyösopimuksia GALILEOn maailmanlaajuisen käytön edistämiseksi ja kehittämiseksi. GALILEO on myös yhteensopiva amerikkalaisen GPS:n kanssa, joten niitä voidaan käyttää rinnan.

Valmisteilla on erityinen "eurooppalainen radionavigointisuunnitelma", jonka avulla on tarkoitus koordinoida eri navigointi-infrastruktuureja Euroopassa.

2.3. Sovellukset

Satelliittinavigointiteknologian kehitys vaikuttaa kaikkiin nykyaikaisiin taloudenaloihin. Alan tuotteiden ja palvelujen markkinat kasvavat 25 prosentin vuosivauhtia. Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä käytössä on noin 3 miljardia satelliittinavigointivastaanotinta. Satelliittinavigointi tulee yhä enemmän osaksi eurooppalaisten jokapäiväistä elämää esimerkiksi auto- ja matkapuhelinnavigaattorien muodossa, mutta myös osana energianjakelu- ja pankkijärjestelmiä.

Sovellukset kattavat lukuisia sektoreita liikenteen ja viestinnän lisäksi myös muilla markkinoilla, kuten maanmittauksessa, maantaloudessa, tieteellisessä tutkimuksessa, matkailussa jne. Vastaanottimia löytyy nyt kaikenlaisista arkipäivän laitteista, kuten matkapuhelimista, kämmentietokoneista, kameroista, kannettavista tietokoneista ja rannekelloista. Matkaviestintä tarjoaa 2 miljardilla tilaajallaan lupaavat markkinat. Joka vuosi myydään puolisen miljardia matkapuhelinta, ja määrän uskotaan kasvavan täyteen miljardiin vuoteen 2020 mennessä, mikä antaisi satelliittipohjaisille paikannuspalveluille laajan levityskanavan markkinoilla.

Ajoneuvoissa on yhä useammin navigointilaitteisto. Varovaistenkin ennusteiden mukaan vuoteen 2020 mennessä myydään 50 miljoonaa laitetta.

Kuljetusten hallinta on vallankumouksen partaalla: jo useassa sadassa tuhannessa kontissa on GNSS-tekniikkaan nojautuva seuranta- ja jäljityslaite. Tällaisten laitteiden avulla logistiikkayritykset voivat tarjota asiakkailleen nopeampia ja parempia palveluja. Lisäksi ne mahdollistavat konttien liikkeiden valvonnan turvallisuustarkoituksiin.

Merillä ja muilla vesillä satelliittiteknologia on luonnollinen valinta navigointiin. Tätä tukevat sekä merenkulun vastaanotinten myyntiluvut (yli miljardi euroa) että alaa koskevan lainsäädännön kehitys. Sama koskee ilmailun navigointia, jossa tarvitaan luotettavaa tapaa lisätä järjestelmän kapasiteettia miljoonien kansalaisten matkustustarpeisiin.

2.4. Teknologian kehitys

Uudet teknologiat, kuten radiotaajuinen RFID-tunnistus, paikkatietojärjestelmät, vastaanotinten koon ja virrankulutuksen pienentyminen sekä synergiaedut televiestinnän kanssa, tulevat lähivuosina luomaan edellytyksiä monenlaisille uusille satelliittipaikannusta hyödyntäville ratkaisuille. Nykyisiä puutteita paikkaamaan on kehitteillä myös sisätiloihin soveltuvia paikannusratkaisuja.

Samanaikaisesti GALILEOn kehittämisen kanssa Euroopan unionissa on käynnistetty myös GMES-hanke ( Global Monitoring for Environment and Security ), jossa kehitetään maapallon havainnointijärjestelmää käyttäjäsuuntautuneita tietojärjestelmiä varten. Monissa GNSS-sovelluksissa voidaan hyödyntää GALILEOn ja GMES:n toisiaan täydentäviä ominaisuuksia. Käyttäjien tarpeiden kehittyminen johtaa televiestintään, ilmatieteeseen, paikannukseen ja valvontaan liittyvien integroitujen avaruusjärjestelmien kehittämiseen lukuisilla strategisesti erittäin tärkeillä, taloudellisesti arvokkailla ja yhteiskunnallisesti hyödyllisillä alueilla.

Tällainen kehitys edellyttää sääntelyjärjestelmän uudelleenarviointia, joka on viranomaisten tehtävä.

3. Sovellusalat

GALILEO tulee tarjoamaan viittä palvelutyyppiä, joita voidaan käyttää monilla eri aloilla. Tässä vihreässä kirjassa käsitellään näistä neljää, jotka ovat:

- vapaasti käytettävissä oleva palvelu, joka on suunnattu lähinnä kuluttajamarkkinoille,

- kaupallinen palvelu, joka on suunnattu erityistä suorituskykyä ja palvelunlaatutakeita vaativille ammattikäyttäjille,

- ihmishengen turvaamiseen liittyvä palvelu sovelluksiin, joissa on kyse ihmishengestä ja edellytetään siksi tietojen eheyden varmistamista ja

- pelastus- ja etsintäpalvelu, jota käytetään hätätilanteiden paikantamiseen ja pelastusoperaatioiden käynnistämiseen.

Viides palvelu, eli "säännelty palvelu", ei kuulu tämän vihreän kirjan alaan. Kuuleminen säännellyn palvelun käytöstä turvallisuussovelluksissa toteutetaan suoraan hallitusten ja yhteisön elinten välillä.

3.1. Sijaintisidonnaiset palvelut ja hätäkutsut

Kun matkapuhelimiin ja muihin viestintävälineisiin sisällytetään satelliittinavigointivastaanotin, voidaan luoda henkilökohtaista liikkuvuutta tukevia paikkaperusteisia palveluja, jotka tulevat muodostamaan satelliittinavigoinnin suurimmat kuluttajamarkkinat. Mahdollisuus tarjota käyttäjälle tilanteen mukaan räätälöityä tietoa avaa matkaviestintäoperaattoreille ja palveluntarjoajille täysin uusia ovia: asiakkaille voidaan tarjota tarkkoja tietoja lähiympäristöstä, kuten lähimmän sairaalan sijainti, paras reitti huoltoasemalle tai lähimmän ravintolan tiedot.

Hyötyjinä voivat olla myös hätäpalvelut: Euroopan unionissa soitetaan joka vuosi noin 180 miljoonaa hätäpuhelua, joista 60–70 prosenttia soitetaan matkapuhelimesta[2]. Yli miljoonassa tapauksessa apua ei voida ohjata paikalle riittävän sijaintitiedon puutteen vuoksi. Euroopassa on meneillään useita julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita, joissa pyritään määrittelemään puitteet ja tekniset ratkaisut hätäpuhelujen tehokasta käsittelyä varten[3].

GALILEO voi merkittävästi parantaa paikkaperusteisten palvelujen tarkkuutta. Jotkut pelastustoimen viranomaiset ovat jo sitä mieltä, että tällaisten palvelujen avulla voitaisiin varmistaa nykyistä nopeammat hätäpalvelut.

3.2. Tieliikenne

Tieliikenteen GNSS-sovellukset liittyvät moniin toimintoihin telematiikka- ja navigointilaitteista aina sähköiseen tie- ja läpikulkumaksujen keruuseen (EFC) sekä turvallisuussovelluksiin ja erityisvakuutuksiin, joissa vakuutusmaksu määräytyy käytön mukaan. Lähes kaikissa EU:ssa liikkuvissa 240 miljoonassa ajoneuvossa voitaisiin hyödyntää huippuluokan navigointijärjestelmää, ja GALILEOsta odotetaankin ratkaisua moniin älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevien nykyhankkeiden puutteisiin.

Tiemaksujärjestelmät ovat viime vuosina kehittyneet kovaa vauhtia. Joissain maissa on jo otettu käyttöön GNSS-tekniikkaan perustuvia kilometripohjaisia veloitusjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu erityisesti moottoriteillä liikkuville rekoille. Kaupungeissa käytetään myös jo ruuhkamaksujärjestelmiä. Direktiivin 2004/52/EY mukaan kaikissa uusissa EFC-maksujärjestelmissä on käytettävä jotain seuraavista tekniikoista: satelliittinavigointi, matkaviestintäverkko, erityinen lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikka tai näiden yhdistelmä. Satelliittinavigointia suositellaan, koska se on teknologiana joustava ja soveltuu parhaiten eurooppalaisiin maksunkeruuperiaatteisiin. Se ei myöskään edellytä uutta infrastruktuuria ja on jo lähtökohtaisesti helposti laajennettavissa. Se mahdollistaa erilaiset hinnoittelujärjestelmät, yhteentoimivuuden ja älykkäiden liikennejärjestelmien edellyttämät palvelut. Myös liikenteen hallinta- sekä reaaliaikaiset liikenne- ja matkatietojärjestelmät parantavat liikenteen tehokkuutta[4].

Ns. e Safety-aloitteessa käsitellään useita sovelluksia, joissa voisi olla hyötyä ajoneuvon tarkasta paikantamisesta. Aloitteessa pidetään ensisijaisen tärkeänä perustaa yleiseurooppalainen ajoneuvojen hätäviestistandardi[5],[6], jonka avulla voitaisiin nopeuttaa avun saantia 40–50 prosentilla ja säästää näin jopa 2500 ihmishenkeä vuodessa. GALILEOn avulla voidaan antaa ambulansseille ja ensivasteryhmille elintärkeää tietoa siitä, mikä onnettomuusajoneuvon kulkusuunta oli ja esimerkiksi millä puolella moottoritietä onnettomuus tapahtui.

Markkinoilla on jo kaupallisesti tarjolla käyttösidonnaisia vakuutuksia. Tällaiset palvelut perustuvat satelliittinavigointiin ja matkapuhelinviestintään. Kyseisessä vakuutustyypissä vakuutusyhtiö perii vakuutusmaksuja ajokilometrien mukaan ja tarjoaa kannustimia, joilla pyritään vähentämään ajoneuvon käyttöä.

3.3. Raideliikenne

Raideliikenteessä on aina käytetty erilaisia merkinanto- ja junanpaikannusjärjestelmiä, jotka yleensä perustuvat erilaisiin radanvarsi-infrastruktuureihin. Ne edellyttävät kalliita laitteistoja ja mittavia huoltotoimenpiteitä. Yhteentoimivuuden parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi näitä järjestelmiä ollaan nyt korvaamassa uusilla standardeilla: Euroopan rautatieliikenteen ERTMS-hallintajärjestelmällä ( European Rail Traffic Management System ) ja Euroopan ETCS-junanvalvontajärjestelmällä ( European Train Control System ).

Käytännössä on jo osoitettu, että GNSS:n avulla voidaan toteuttaa junanvalvontajärjestelmiä, jotka täyttävät asianmukaiset raideliikenteen turvallisuusstandardit. Satelliittinavigointi on jo otettu käyttöön useissa sellaisissa sovelluksissa, jotka eivät suoranaisesti liity turvallisuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi liikenteenohjauksen tukipalvelut, kalustonhallinta ja asiakastuki. Lisäksi Yhdysvalloissa on osoitettu satelliittinavigoinnin soveltuvuus junaliikenteen kokonaisvaltaiseen ohjaukseen liittyvissä ns. PTC-järjestelmissä ( Positive Train Control ). Junien turvallisuutta voidaan parantaa GALILEOa hyödyntävin suojaus- ja valvontajärjestelmin.

3.4. Merenkulku, kalastus, sisävesiväylät

Meri- ja sisävesiväylät ovat maailmalla laajimmin käytetty tapa kuljettaa tavaroita. Eri puolilla maailmaa liikkuu päivittäin hyvin monenlaisia aluksia. Merikuljetusten tehokkuus, turvallisuus ja optimointi ovat keskeisiä tavoitteita, joiden saavuttamisessa GNSS:stä voi olla apua. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO määrittelee maailmanlaajuisen radionavigointijärjestelmän paikannuslaitteistojen vaatimukset[7]. Vaatimukset koskevat muun muassa tarkkuutta, eheyttä, jatkuvuutta, saatavuutta ja kattavuutta navigoinnin eri vaiheissa. Avomeri- ja saaristonavigoinnin osalta IMO määrittelee navigoinnin vaatimukset ja standardit myös alusten sisäisille laitteille.

Nykyisin käytössä olevat satelliittinavigointijärjestelmät eivät yksinään täytä näitä vaatimuksia, joten GNSS:n tueksi tarvitaan täydentäviä järjestelmiä[8]. Tällaisia järjestelmiä ei kuitenkaan ole vielä yleisesti hyväksytty käyttöön. GALILEOsta voi olla hyötyä ihmishengen turvaamiseen liittyvissä sovelluksissa, yleisessä turvallisuuden parantamisessa tai automaattisissa AIS-alustunnistusjärjestelmissä.

IMO pitää tärkeänä GNSS:n käyttöä satamissa, niiden lähestymisväylillä ja muilla ahtailla väylillä[9]. Nykyisissä ja kaavailluissa järjestelmissä, jotka tarjoavat aluksille merillä erilaisia palveluja (esim. VTS-alusliikennepalvelu ja automaattinen AIS-alustunnistusjärjestelmä) hyödynnetään sijaintisidonnaista tietoa, jonka tarjontaan GNSS selvästikin soveltuu. Alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta annetussa EU:n direktiivissä 2002/59/EY korostetaan meriturvallisuutta ja saastumisriskiin liittyviä valmiuksia. Direktiivin myötä EU on päättänyt perustaa vuoteen 2008 mennessä koko EU:n laajuisen rannikkoalueiden alusliikenteen seurantajärjestelmän.

GNSS:ää pidetään keskeisenä työkaluna myös merenkulun maailmanlaajuisen hätä- ja turvallisuusjärjestelmän (GMDSS) kannalta. Tässä IMO:n perustamassa järjestelmässä yhdistetään satelliittiviestintää ja maanpäällistä radioviestintää niin, että voidaan varmistaa avun saaminen mihin tahansa, missä alus voi joutua merihätään. Lähitulevaisuudessa meriturvallisuutta parannetaan entisestään vuonna 2006 hyväksytyllä LRITS-tunnistusjärjestelmällä ( Long Range Identification and Tracking system ). LRITS:n avulla voidaan jäljittää aluksia myös rannikkoalueiden radioviestintäasemien kantaman ulkopuolella. Järjestelmä lähettää säännöllisesti tai pyynnöstä aluksen tunnuksen, sijainnin sekä sijainnin ajankohdan. SafeSeaNet-järjestelmän[10] avulla EU:n jäsenvaltiot taas saavat nopeasti kaikki olennaiset tiedot vaarallisia aineita kuljettavista aluksista. Monien merenkulkusovellusten kohdalla on selvitettävä myös sertifiointiin liittyvät kysymykset, koska sertifiointi on keskeisessä asemassa EU:n merenkulkupolitiikan hallinnassa ja liiketaloudellisten mahdollisuuksien luomisessa.

Kalatalouden hallinta perustuu lainsäädäntöön, jossa määritellään kalastusalusten oikeudet toimia tietyillä alueilla, rajoitukset käytettäville välineille ja kalastuskausille sekä kalastuskiintiöt tietyille kalalajeille. Lainsäädännön noudattamista valvotaan tehokkailla seuranta- ja valvontajärjestelmillä. Perinteisesti valvonnassa on 1990-luvulta lähtien käytetty alusten seurantaan soveltuvaa VMS-järjestelmää ( Vessel Monitoring System )[11], joka on käytössä noin 8000 kalastusaluksessa. Tieto alusten tarkasta sijainnista on tässä ensiarvoisen tärkeää.

Sisävesiväylien kuljetukset muodostavat vain 6 prosenttia kuljetusten kokonaismäärästä, kun taas tiekuljetusten osuus on 76 prosenttia: sisävesiväylien aseman parantamiseksi alaa pyritään kuitenkin nykyaikaistamaan. Yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) annetulla direktiivillä 2005/44/EY halutaan edistää tieto- ja viestintäteknologian käyttöä logistiikan tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseen ja ympäristönsuojelun tason kohottamiseen. Lisäksi direktiivissä suositellaan satelliittipaikannusteknologian käyttöä ja spesifikaatioiden laatimista alusten seurantaa ja jäljittämistä varten.

3.5. Ilmailu

Ilmailussa GNSS-palveluja on jo pitkään käytetty yhtenä navigointivälineenä. Ne tarjoavat jo nyt täydentäviä palveluja moniin lennon vaiheisiin niin harrastusilmailussa kuin kaupallisessa lentoliikenteessäkin. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO määrittelee valmiudet, joita ilma-alukselta vaaditaan, jotta se pystyy navigoimaan ilmatilan tietyssä segmentissä. Lentoliikenteen harjoittaja voi kuitenkin itse valita varsinaiset laitteistot, joilla nämä valmiudet saavutetaan[12]. Asiantuntijoiden mukaan ala tulee vuoteen 2025 mennessä kasvamaan voimakkaasti: tuohon mennessä tarvitaan yli 17 300 uutta matkustaja- ja rahtikonetta, koska matkustajaliikenteen uskotaan kolminkertaistuvan ja rahtiliikenteen kasvavan vieläkin nopeammin. GALILEOn tarjoaman tarkkuuden ja tiedon eheyden ansiosta nykyisiä lentokenttiä voidaan käyttää enemmän tilanteissa, joissa se nykyisin ei ole mahdollista huonon sään tai näkyvyyden vuoksi.

Euroopassa GNSS-järjestelmää hyödyntää myös SESAR-yhteisyritys, joka toteuttaa ilmailunavigoinnin oikeudellisia puitteita neljän Euroopan yhteistä ilmatilaa koskevan asetuksen mukaisesti.

3.6. Pelastuspalvelu, hätätilanteiden hallinta ja humanitaarinen apu

Viranomaisia on jo pitkään työllistänyt kysymys siitä, miten ihmisiä voitaisiin parhaiten auttaa maanjäristysten, tulvien, hyökyaaltojen ja muiden luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien hätätilanteiden jälkeen. Pelastusoperaatioissa on äärettömän tärkeää paikantaa tarvittavat voimavarat ja ihmiset.

Pelastuspalvelu on eri jäsenvaltioissa järjestetty eri tavoin, ja alue- ja paikallistasollakin on usein jonkinasteista hallinnollista autonomiaa. Euroopan tasolla on perustettu erityinen seuranta- ja tiedotuskeskus MIC ( Monitoring and Information Centre ) ja kriisitiedotuksen Crisis Platform -järjestelmä, joilla pyritään lisäämään yhteisön yhteistyötä luonnonkatastrofeissa, merien pilaantumiseen liittyvissä hätätilanteissa, kemikaalionnettomuuksissa ja poliittisten kriisien selvittelyssä.

Euroopan avaruuspolitiikan puitteissa eurooppalaiset viranomaiset hahmottelevat vaatimuksia avaruusinfrastruktuurin käytölle siviilikriisinhallinnan operaatioissa. Työ kattaa satelliittinavigoinnin, maapallon havainnoinnin, televiestinnän ja signaalitiedustelun.

GNSS:n avulla voidaan paikantaa resursseja ja työvoimaa, parantaa resurssien kohdentamisen suunnittelua ja optimointia sekä nopeuttaa operaatioiden käynnistämistä harvaanasutuilla ja syrjäseuduilla.

Sen avulla voitaisiin myös seurata humanitaaristen ja muiden toimijoiden liikkeitä maanpinnalla ja kriisialueilla, tehostaa humanitaaristen tarpeiden ja vaikutusten arviointia, saada täsmällistä tietoa ongelmista, jotka liittyvät syrjäisillä tai vaikeapääsyisillä alueilla olevan väestön luokse pääsemiseen, seurata välittömästi väestön liikkeitä, määritellä katastrofialttiiden alueiden ulkopuolisia turvallisia alueita, joille voidaan perustaa leirejä pakolaisia tai sisäiseen maanpakoon joutuneita ihmisiä varten, optimoida taloudellisten, aineellisten ja inhimillisten voimavarojen jakaminen, parantaa nopean toiminnan voimavaroja ja tehostaa yleistä humanitaarisen avun antamista.

3.7. Vaaralliset aineet

Vaarallisten aineiden kuljetuksia säännellään teknisillä ja hallinnollisilla vaatimuksilla[13]. Vaarallisten aineiden suuren potentiaalisen tuhovoiman vuoksi niiden kuljetuksia on tarkasteltava uudelleen nykyisessä turvallisuusympäristössä. Oikeudellisia puitteita on päivitettävä niin, että niissä otetaan huomioon GALILEOn tarjoamat monet mahdollisuudet.

Jos vaarallisen aine-erän kuljetuksessa ilmenee poikkeustilanne tai aine-erä poikkeaa etukäteen määritellyltä reitiltä, GNSS:n avulla erä voidaan jäljittää ja antaa tarvittavat varoitukset ja hälytykset. Samalla teknologialla voidaan tehostaa myös toimintaa hätätilanteissa.

3.8. Eläinkuljetukset

Euroopan unionissa kuljetetaan vuosittain miljoonia eläimiä. Kuljetusten on oltava jäljitettävissä, jotta voidaan estää terveysmääräysten kiertäminen, varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja turvata eläinten hyvinvointi.

Eläinkuljetuksia säännellään neuvoston asetuksella (EY) 1/2005. Siinä muun muassa säädetään, että pitkissä eläinkuljetuksissa käytettävissä uusissa ajoneuvoissa on oltava GNSS-järjestelmä. Tämä on merkittävä uutuus, joka helpottaa muiden politiikkojen täytäntöönpanoa eläinten terveyden ja kansanterveyden alla (esimerkiksi nautakarjan tunnistaminen). Siinä otetaan huomioon olemassa olevat eläinten jäljitysjärjestelmät, kuten web-pohjainen ”TRACES”, jolla seurataan eläinten kuljetuksia ja tuontia.

GNSS mahdollistaa yhdessä viestintäyhteyden kanssa reaaliaikaisen seurannan, vähentää näin eläinlääkäreiden ja muiden toimijoiden hallinnollista taakkaa ja auttaa liikennöitsijöitä korjaamaan mahdolliset puutteet.

Teknisten eritelmien yhdenmukaistaminen nopeuttaa täytäntöönpanoa ja ennen kaikkea se helpottaa tietojen keräämistä EU:n tasolla.

3.9. Maatalous, viljelyalamittaukset, maanmittaus ja kiinteistörekisterin ylläpito

Euroopan unionissa 11 miljoonaa viljelijää viljelee 110 miljoonaa hehtaaria maata.

Viljelyalojen sijainti ja koko ovat keskeistä tietoa kaupallisessa tiedonvaihdossa ja haettaessa viranomaisilta avustuksia[14]. Tukihakemusten viljelyalatietoja tarkastetaan vuosittain GNSS-mittauksilla. EU:n yhdistetyn hallinnointi- ja valvontajärjestelmän digitaalisessa paikkatietokannassa oli vuonna 2005 taltioituna tiedot noin 50 miljoonasta viljelykäytössä olevasta pellosta.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan maksatusten valvonnassa tarvitaan yhä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa. Lisäksi viljelijät käyttävät paikkatietoja ja GNSS-järjestelmää satomäärien optimointiin, lannoitteiden ja torjunta-aineiden vähentämiseen sekä maaperän ja veden käytön optimointiin.

GNSS:llä voidaan huomattavasti yksinkertaistaa ja parantaa maanmittaustoiminnalla saatavaa dataa ja kiinteistörekisteriä varten tarvittavia mittauksia sekä auttaa hallintoja luomaan tarvittavia karttatietokantoja alueista, joiden tiedot ovat puutteellisia tai heikkolaatuisia.

3.10. Energia, öljy ja kaasu

Öljy- ja kaasuteollisuus käyttää laajasti GNSS:ää sekä maa- että meritoiminnoissaan niin etsintä- kuin jalostustoiminnassakin aina kun paikannuspalvelujen tarkkuus ja laatutakeet ovat kriittisessä asemassa. GNSS:n paikannustoiminnoilla voidaan parantaa myös öljy- ja kaasukuljetusten turvallisuutta ja toimitusvarmuutta.

Sähkönjakeluverkoissa taas käytetään GNSS:n tarkkoja ja virheettömiä ajanmäärityspalveluja verkkojen synkronointiin.

3.11. Etsintä- ja pelastustoimi

GALILEOn mahdollistamilla etsintä- ja pelastustoiminnoilla Eurooppa osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön humanitaarisessa etsintä- ja pelastustoiminnassa varsinkin merenkulun ja ilmailun alalla. GALILEOn avulla voidaan lähes reaaliaikaisesti vastaanottaa sijaintitiedoin varustettuja hätäkutsuja mistä tahansa maailmassa ja muodostaa viestintäyhteys hätään joutuneitten ja hätäkeskuksen välille. Näin se helpottaa pelastusoperaatioita ja pienentää väärien hälytysten määrää auttaen näin pelastamaan useampia ihmishenkiä. Tämä helpottaa myös laittoman maahanmuuton torjuntaa merellä ja viranomaisten kykyä pelastaa merihätään joutuneita maahanmuuttajia.

3.12. Muut sovellukset: logistiikka, ympäristö, tiede, lainvalvonta jne.

GNSS tarjoaa välineitä parannuksiin myös logistiikka-alalla. Mahdollistamalla kuljetuslaatikoiden, konttien ja kuormalavojen tarkan ja jatkuvan seurannan ja jäljittämisen GNSS parantaa yhdessä muiden teknologioiden, kuten radiotaajuisen RFID-tunnistustekniikan, kanssa toimitusketjun ja kaluston hallintaa kaikissa kuljetusmuodoissa sekä kaupunkialueilla että pitkän matkan kuljetuksissa. Lisäksi eri kuljetusmuotoja yhdistävissä multimodaalisovelluksissa voidaan vähentää turvallisuusriskejä käyttämällä sähköisiä sinettejä tai muita sijaintisidonnaisia laitteita.

Satelliittinavigointiteknologiat tarjoavat hyödyllisiä palveluja monilla aloilla. Vihreästä kirjasta jouduttiin jättämään pois lukuisia aloja, kuten julkinen liikenne, julkiset urakat sekä maa- ja vesirakennus, maahanmuutto ja rajavalvonta, poliisitoiminta, vankien valvonta, biomassan tuotanto ja raaka-aineiden hallinta, ympäristöhallinto, lääketieteelliset sovellukset ja vammaisten aputeknologiat, tieteellinen tutkimus, metsästys, urheilu, matkailu, jätehuolto jne.

KYSYMYS 1 : Ilmoittakaa toimialanne yllä esitetyn jaottelun (kohdat 3.1–3.12) mukaisesti ja esittäkää näkemyksenne seuraavista asioista:

- toimenpiteet, joilla sovelluksenne markkinoilletuloa voitaisiin nopeuttaa,

- nykyisten lainsäädännöllisten ja sääntelyllisten puitteiden tarkoituksenmukaisuus ja kehitystarpeet; GNSS:n tai vastaavien paikannusjärjestelmien pakolliseksi määräämisen hyödyt sovellusalallanne Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen ja sitoumusten mukaisesti,

- viranomaisten rooli,

- kansalaisten suojelu (sovellusten turvallisuus ja yhteiskunnan yleinen turvallisuus sekä muut väestönsuojelun näkökohdat),

- GNSS:n hyödyt,

- markkinanäkymät toimialallanne (ennakoidut käyttäjämäärät),

- kustannusherkkyys,

- tarkkuuden vähimmäisvaatimukset ja muut suorituskykyvaatimukset,

- sertifiointiprosessi,

- yhdistäminen viestintäjärjestelmiin,

- mahdolliset muut tärkeinä pitämänne seikat.

4. EETTISET JA YKSITYISYYDENSUOJAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Satelliittinavigointiteknologia mahdollistaa yksityishenkilöiden paikantamisen ja heidän liikkeittensä seurannan. Tämä nostaa esiin yksityisyydensuojaan liittyviä kysymyksiä. Henkilötietojen ja yksityisyydensuojaa pidetään kansalaisten keskuudessa hyvin tärkeänä asiana.

Yksityisyydensuoja on Euroopassa hyvin pitkälle kehittynyt oikeudenala. Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen, jolla taataan yksityis- ja perhe-elämän, kotirauhan ja viestinnän suoja.

Useimmat satelliittinavigointiin liittyvät yksityisyydensuojakysymykset kuuluvat jo voimassaolevan lainsäädännön piiriin: direktiivillä 95/46/EY säännellään henkilötietojen käsittelyä ja käyttöä, jonka on oltava läpinäkyvää, oikeutettua ja oikein suhteutettua, ja direktiivissä 2002/58/EY käsitellään henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyydensuojaa televiestinnässä.

KYSYMYS 2 : Mikä on näkemyksenne nykyisten yksityisyydensuojasäännösten soveltuvuudesta GNSS-pohjaisiin palveluihin? Edellyttäisivätkö yksityisyydensuojan jotkin erityispiirteet lisätoimenpiteitä?

5. Julkisen sektorin toimet

Samalla kun kehitetään satelliittinavigoinnin infrastruktuuria, kansalliset ja EU-viranomaiset pyrkivät edistämään satelliittinavigointiin liittyvien teknologioiden kehittämistä. Julkinen sektori on toiminut useilla aloilla muun muassa tukemalla tutkimusta ja pyrkimällä luomaan alalle suotuisaa sääntely-ympäristöä. Seuraavassa hahmotellaan julkisen sektorin toimintamahdollisuuksia.

5.1. Tutkimus ja innovaatio

Kuten Lissabonin strategiassa painotetaan, tutkimusta pidetään keskeisenä innovaatioita tuottavana ja taloudellista hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Vaikka EU on vielä kaukana tavoitteestaan investoida 3 % BKT:sta tutkimukseen ja kehitykseen vuoteen 2010 mennessä – tuorein lukema on 1,9 % – näkyvissä on kuitenkin rohkaisevia merkkejä tutkimusinvestointien kasvusta niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Tähän mennessä Euroopassa on suunnattu julkisen ja yksityisen sektorin varoja satelliittinavigoinnin sovellusten tutkimukseen vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Määrän uskotaan viisinkertaistuvan GALILEOn toiminnan käynnistyttyä.

KYSYMYS 3 : Ovatko alan tutkimuspanostukset Euroopassa yleisesti ottaen riittäviä, kun otetaan huomioon tavoite viedä Eurooppa alan kehityksen kärkeen? Millä tutkimuksen osa-alueilla tarvittaisiin voimavarojen keskittämistä? Miten voidaan parhaiten lisätä tutkimuspanostusta ja hyödyntää tutkimustuloksia?

5.2. Pienet ja keskisuuret yritykset – huippuosaamisen keskukset

Pk-yritysten on todettu olevan avainasemassa pyrittäessä Lissabonin strategian tavoitteeseen tehdä EU:sta kilpailukykyisin osaamispohjainen talous.

Pk-yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista Euroopan tasolla on tuettu EU:n tutkimuksen kuudennessa puiteohjelmassa kohdentamalla tähän tarkoitukseen vähintään 8 prosenttia varoista. Tukivaroin on tehty tutkimuksia sisätiloihin soveltuvista paikannusmenetelmistä, erityisen vähän virtaa kuluttavista vastaanottimista, monitaajuusantennien rakenteista, villieläinkantojen seurannasta ja muista asiaan liittyvistä aiheista.

Useat Euroopan alueet ovat todenneet hyödyt, joita voidaan saavuttaa hankkimalla osaamista satelliittinavigoinnin alalla. Paikannusteknologian osaamiskeskittymiä on pystytty luomaan saattamalla yhteen yrityksiä, tutkimuslaboratorioita ja -laitoksia sekä rakentamalla kumppanuuksia yliopistojen, yksittäisten tiedekuntien tai muiden korkeakoulujen kanssa. Euroopan koheesiopolitiikassa vuosina 2007–2013 alueita kannustetaan vaihtamaan parhaita käytäntöjä Galileo-sovellusten kehittämisestä ”Regions for Economic Change” –aloitteen puitteissa.

KYSYMYS 4 : Miten viranomaisten tulisi stimuloida pk-yritysten toimintaa? Olisiko osaamiskeskuksia, koulutusohjelmia tai muita välineitä (mitä?) tuettava nykyistä enemmän?

5.3. Kansainvälinen yhteistyö

GALILEO pystyy tarjoamaan kansainvälisesti julkista palvelua, jolle ei löydy kilpailijaa. Tästä on osoituksena osallistumisesta kiinnostuneiden maiden suuri määrä. Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden, kuten kehitysmaiden, kanssa on tärkeää, jotta GALILEOsta saadaan kaikki hyöty irti, teollista osaamista voidaan edistää, sovelluskehitystä EU:ssa ja muulla saadaan stimuloitua, käyttöön saadaan maailmanlaajuisia standardeja, toiminnassa päästään maailmanlaajuisille markkinoille ja GALILEOa voidaan edistää kansainvälisissä elimissä. Yhteistyössä käsitellään sääntelyyn liittyviä näkökohtia, sertifiointia ja taajuuksien käyttöä sekä teollis- ja tekijänoikeuksia, tieteellistä tutkimusta ja teollisuuden tasolla tapahtuvia toimia.

GALILEOn ja GPS:n yhteentoimivuudella voidaan varmistaa, että saataville tulee poikkeuksellisen suorituskykyisiä vastaanottimia. Yhteentoimivuutta voitaisiin kehittää myös kolmannen satelliittijärjestelmän suuntaan, kunhan Eurooppa ja Venäjä pääsevät sopimukseen GLONASS-järjestelmän kehitysohjelmasta.

KYSYMYS 5 : Mikä on kaikkein tärkein yhteistyön tavoite? Olisiko toimia keskitettävä erityisesti johonkin tiettyyn aihealueeseen maailmassa?

5.4. Standardointi, sertifiointi ja vastuukysymykset

Jotta GALILEO-palvelujen yleistyminen markkinoilla sujuisi aikanaan paremmin, ovat sekä julkinen että yksityinen sektori jo ryhtyneet GALILEOon liittyviin standardointitoimiin. Vastaanottimille on vahvistettu suorituskykystandardit, ja ilmailun ja merenkulun alalla on käynnistetty käytännön toimet kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAOssa ja kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa. Tie- ja raideliikenteen alalla pyritään parhaillaan täyttämään asiaan liittyviä standardointitarpeita. Myös muita paikkaperusteisia palveluja tarjoavia palveluntarjoajia osallistuu GALILEO-standardien kehitystyöhön.

KYSYMYS 6 : Pitäisikö satelliittinavigointilaitteiden ja -palvelujen standardointiin suunnata lisää voimavaroja, ja millä toiminnan tasolla tämän tulisi tapahtua?

Laitteiden ja palvelujen sertifiointi on välttämätöntä sellaisissa sovelluksissa, joihin liittyy turvallisuus- ja vastuunäkökohtia. Paikannusjärjestelmien ja -sovellusten suorituskyvyn arvioinnissa on tehtävä myös turvallisuusarviot. Sekä järjestelmän rakenne että toimintaprosessit on sertifioitava, jotta niiden voidaan katsoa täyttävän turvallisuuskriittiset sovellusvaatimukset.

EGNOS-järjestelmä sertifioidaan Euroopan yhteistä ilmatilaa koskevien asetusten mukaisesti. GALILEOa varten eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen nimeää sertifioinnin tukiorganisaation, joka kuulee turvallisuuskriittisten käyttöalojen eri sääntelyelimiä, kuten Euroopan lentoturvallisuusvirastoa.

KYSYMYS 7 : Mitkä turvallisuussovellukset edellyttävät mielestänne sertifiointia? Riittävätkö GALILEO-infrastruktuurin turvallisuusvaatimukset perustaksi järjestelmäsertifioinnille, kun otetaan huomioon myös järjestelmän koko elinkaari? Liittyykö vastuunäkökohtiin mielestänne ongelmia? Miten ne voitaisiin parhaiten ratkaista?

5.5. Taajuudet

Kansainvälisessä taajuuksien jakamisessa noudatetaan tarkasti Kansainvälisen teleliiton (ITU) sääntöjä ja Euroopan osalta radiotaajuuspäätöstä[15]. Keskeisenä tavoitteena on turvata taajuuksien saatavuus ja edistää uusien taajuuskaistojen käyttöönsaamista, jotta palveluja voidaan tarjota kaikille käyttäjille turvallisesti ja taatulla suorituskykytasolla. Huomatkaa, että näistä kysymyksistä keskustellaan myös laajemmassa asiayhteydessä EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelun yhteydessä[16]. Suorituskyvyn parantaminen jatkossa riippuu siitä, saadaanko käyttöön riittävästi taajuuksia.

KYSYMYS 8 : Onko taajuuksien koordinointia tehostettava kansainvälisellä ja Euroopan tasolla? Pitäisikö mahdollisten häiriölähteiden suhteen ryhtyä toimenpiteisiin?

5.6. Teollis- ja tekijänoikeudet

Satelliittinavigoinnin tuotto-odotukset kohdistuvat käyttäjäsegmenttiin. Käyttäjien määrän uskotaan kasvan huomattavasti. GNSS-vastaanottimissa saatetaan käyttää signaalin vastaanottamisessa ja demoduloinnissa sekä tähän liittyvissä prosessointialgoritmeissa menetelmiä, jotka on suojattu patentein. Myös GNSS-vastaanottimen piiritekniikka tai itse signaali saattaa sisältää patentoituja osia. Myös tekijänoikeuksilla saattaa olla merkitystä tietyillä aloilla, varsinkin signaalinkäsittelyssä ja signaalin sisällöissä.

KYSYMYS 9 : Varmistavatko nykyiset teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt mielestänne riittävästi sen, että innovaatioiden tekijät hyötyvät keksinnöistään, mutta myös käyttäjät pääsevät hyötymään niistä?

5.7. Kansalliset lait ja järjestelmät, EU:n direktiivit ja säännökset

Teknologian uudistuminen ja innovointi ovat nykyaikaisen yhteiskunnan peruspiirteitä. Lainsäätäjien on varmistettava, että aikaansaadut hyödyt heijastuvat riittävässä määrin koko yhteiskuntaan, luotu tieto saadaan käyttöön ja että innovaatiot hyödynnetään täysimääräisesti.

Satelliittinavigoinnin käytölle on jo saatu kannatusta paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Eri aloilla on Euroopassa viime vuosina saatettu voimaan lainsäädäntöä sen perusteella, että GNSS helpottaa ja järkiperäistää erilaisia toimintoja, parantaa kansalaisille tarjottavien palvelujen tasoa ja alentaa kustannuksia.

KYSYMYS 10 : Onko edustamanne sovelluksen markkinoilletulolle vielä olemassa kansallisella tai EU:n tasolla oikeudellisia tai sääntelyllisiä esteitä, jotka olisi poistettava?

Tarvitaanko sovellusalallanne kansallisia lakeja tai EU:n direktiivejä tai sääntelyä? Kuvailkaa tarkemmin kyseeseen tulevia aloja ja saavutettavissa olevia hyötyjä. Mikä olisi järkevä lähestymistapa valmisteilla olevassa eurooppalaisessa radionavigointisuunnitelmassa?

6. Päätelmä

Tässä vihreässä kirjassa on kuvailtu puitteita, joissa satelliittinavigoinnin sovellusten kehitys tapahtuu, sekä hahmoteltu kysymyksiä keskustelun pohjaksi. Sillä pyritään saamaan teollisuudelta, viranomaisilta, kuluttajajärjestöiltä tai yksittäisiltä kuluttajilta uusia ideoita, joiden avulla voitaisiin määritellä konkreettiset tavoitteet ja tavat, joilla julkinen sektori voi parhaiten tukea GNSS:n kehitystä.

Julkisen sektorin aloitteissa kulmakivenä käytetään tutkimuksen seitsemättä puiteohjelmaa. Palvelukonseptien demonstroinneilla ja täysimittaisilla koetoteutuksilla luodaan luottamusta, jonka turvin voi syntyä uutta liiketoimintaa.

Komissio esittää syyskuussa 2007 analyysin julkisen keskustelun tuloksista. Samassa yhteydessä se aikoo esittää toimintasuunnitelman, jossa ehdotetaan käytännön toimia vuodesta 2008 eteenpäin. Tässä analyysissä ja niissä toimissa, joita komissio voi tämän vihreän kirjan pohjalta ehdottaa, komissio tulee ottamaan huomioon teknologiariippumattomuusperiaatteen, mikä takaa kaikkien teollisuudenalojen kilpailukyvyn, sekä kuluttajien ja edut ja oikeudet.

[1] Kommentteja voi lähettää myös osoitteeseen: European Commission, Directorate-General Energy and Transport, Galileo Unit - Green Paper, B-1049, Brussels, Belgium.

[2] Komission tiedonanto KOM(2005) 431.

[3] Soittajan sijaintitietojen käsittelyä paikantamisella laajennettujen hätäpuhelupalvelujen (E112) yhteydessä on käsitelty komission suosituksessa, joka on tiedoksiannettu numerolla K(2003) 2657 (EUVL L 189, 29.7.2003, s. 49–51).

[4] Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen (KOM(2006) 545).

[5] Komission suositus 2003/558/EY.

[6] Komission tiedonanto KOM(2005) 431.

[7] Päätöslauselma A.953(23) maailmanlaajuisesta radionavigointijärjestelmästä sekä päätöslauselma A.915(22) merenkulkupolitiikasta ja vaatimuksista tulevalle maailmanlaajuiselle satelliittinavigointijärjestelmälle.

[8] Tällaisia ovat esimerkiksi WAAS ja EGNOS (avaruudessa toimivia järjestelmiä, jotka parantavat GPS:n paikannustarkkuutta Yhdysvalloissa (WAAS) ja Euroopassa (EGNOS)) sekä differentiaalilaskentaa GPS-järjestelmään yhdistävä IALA-järjestelmä.

[9] Päätöslauselma A.915(22) merenkulkupolitiikasta ja vaatimuksista tulevalle maailmanlaajuiselle satelliittinavigointijärjestelmälle.

[10] Direktiivi 2002/59/EY.

[11] Asetukset (EY) N:o 1489/97 ja 2244/2003.

[12] ICAOn suositukset 6/1 ja 6/2, 11th Air Navigation Conference.

[13] Eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR), eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä kuljetuksista Reinillä (ADNR), eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä sisävesikuljetuksista (AND), vaarallisten aineiden kansainvälinen merikuljetussäännöstö (IMDG) jne.

[14] Asetus (EY) N:o 796/2004, 30 artikla.

[15] 676/2002/EY.

[16] KOM(2006) 334, 29.6.2006.