30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 325/78

1.1

ETSK kannattaa komission esittelemää toimintasuunnitelmaa, sillä sen käynnistäminen merkitsee sitä, että julkishallinnon elimet edistävät unionissa tietoon perustuvaa taloutta, joka luo kestävää talouskasvua, parantaa työllisyyttä määrällisesti ja laadullisesti sekä lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

1.2

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelman toteuttamisella voidaan auttaa estämään eri yhteiskuntaryhmien syrjäytymistä yksityis- ja työelämässä, parantamaan työpaikkojen laatua ja pysyvyyttä, estämään digitaalista eriarvoisuutta, edistämään lähipalveluiden yleistymistä, huolehtimaan huollettavista ryhmistä kokonaisvaltaisesti sekä ylipäätään lisäämään yhteiskunnan koheesiota tilanteessa, jossa on ilmennyt uudenlaista eriarvoisuutta. On ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta estetään toisen luokan kansalaisten joukon syntymistä.

1.3

Julkishallinnon elinten mukauttaminen sähköisiin palveluihin merkitsee julkishallinnon nykyaikaistumista siten, että kansalaisille tarjottavien palveluiden laatu paranee, niiden joustavuus ja kannattavuus lisääntyvät, julkisten varojen käyttö tehostuu, kustannukset vähenevät, käyttäjien tyytyväisyys ja julkishallinnon elinten välinen integroituminen lisääntyvät sekä hallinto yksinkertaistuu.

1.4

ETSK suosittaa painokkaasti asettamaan sellaiset tavoitteet, joissa päämääränä on täyttää vaatimus laajakaistapalveluiden saatavuutta koskevasta täysimittaisesta kattavuudesta Internetin käytön yleistämiseksi tieto- ja viestintävälineenä. Kansalaisten luottamus kyseiseen välineeseen riippuu turvallisuuden tasosta, joka voidaan taata sen käytölle. Tällä on vaikutuksia sähköiseen hallintoon sekä palveluihin, joita voidaan tarjota kansalaisille.

1.5

ETSK pahoittelee, että missään kohdin toimintasuunnitelmaa ei käsitellä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolia niiden tavoitteiden saavuttamisessa, jotka koskevat kansalaisten osallistumista demokraattiseen päätöksentekoon. Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla tulee osallistavan demokratian kantavana voimana olla keskeinen rooli tulevassa ”digitaalisessa demokratiassa”.

2.1

Komissio esittää tässä asiakirjassa sähköisen hallinnon (eGovernment) toimintasuunnitelmansa, joka on olennainen osa sen i2010-aloitetta, jolla edistetään tietoyhteiskunnan kasvua ja työllisyyttä. Toimintasuunnitelmalla halutaan osallistua Lissabonin strategian ja Euroopan yhteisön muiden toimintalinjojen vauhdittamiseen.

2.2

Komissio pitää tärkeänä nopeuttaa hallinnon nykyaikaistamista ja innovointia, sillä esiin tulee uusia tarpeita ja vaatimuksia. Esimerkiksi julkisten palvelujen olisi toimittava saumattomasti rajojen ylitse, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuudet liikkua ja harjoittaa liiketoimia Euroopassa.

2.3

Tällä toimintasuunnitelmalla komissio pyrkii seuraaviin tavoitteisiin:

2.4

Toimintasuunnitelmassa keskitytään viiteen tärkeimpään sähköisen hallinnon tavoitteeseen ja asetetaan tarkkoja tavoitteita vuodelle 2010:

Haasteena onkin digitaalisen kahtiajaon torjuminen sekä mahdollisuus ajaa tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvaa osallisuuspolitiikkaa, jotta kaikki kansalaiset, sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevia myöten, pystyvät hyödyntämään sähköistä hallintoa täysimittaisesti.

Valmisteilla on yhteinen vaikutusten ja hyötyjen mittausjärjestelmä, johon kuuluu yhteisiin indikaattoreihin perustuva vertailuanalyysi sekä mitattavissa olevia, indikaattoreita hyödyntäviä tapauspohjaisia selvityksiä.

Toisaalta on lisättävä kokemustenvaihtoa ja niistä tiedottamista, jotta järjestelmälle varmistetaan pitkän aikavälin kestävyys.

3.1

Komitea suhtautuu komission esittämään toimintasuunnitelmaan yleisesti ottaen myönteisesti. Siihen sisältyy kunnianhimoisia tavoitteita, jotka on kyettävä saavuttamaan. Komitea kannattaa toimintasuunnitelmassa määrittelyjä tavoitteita ja sen poliittisesti otollista esittämisajankohtaa, sillä toimintasuunnitelmalla edistetään Lissabonin strategiassa asetettuja tavoitteita, jotta Euroopan unionista tulee maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous.

3.2

ETSK toteaa jälleen kerran (1), että mikäli Lissabonin tavoitteet voidaan realistisesti saavuttaa, Euroopan unionin on omaksuttava johdonmukainen, aktiivinen ja uutta luova lähestymistapa sekä unionin tavoitteisiin että institutionaalisen dynamiikkaan. Sähköisen hallinnon antama sysäys on luonnollisesti oivallinen keino saavuttaa kyseiset tavoitteet.

3.3

Laajakaistapalveluiden saatavuuden täysimittaiseen kattavuuteen pääseminen on ensisijainen tavoite. Sitä varten infrastruktuureja on laajennettava alueilla, joilla kysyntää ei ole tyydytetty, jotta varmistetaan pääsy kyseisiin palveluihin ja edistetään laajakaista- sekä mobiiliverkkojen ja -palveluiden käyttöä.

3.4

Toteuttamalla toimintasuunnitelmassa tarkastellut toimenpiteet aluehallinnon eri tasoilla sekä vaihtamalla niitä koskevia kokemuksia vaikutetaan selkeästi sisämarkkinoiden toimintaan — etenkin julkisiin hankintoihin — sekä unionin kansalaisuutta koskeviin jokapäiväisiin seikkoihin, jotka lisäävät kansalaisten elämänlaatua ja hyvinvointia.

3.4.1

Toimintasuunnitelmassa on kyse perusoikeuskirjassa tunnustetuista perusoikeuksista, joita ovat esimerkiksi hyvä hallinto, henkilötietojen suoja, oikeus työnvälityspalveluihin, terveyden suojelu ja mahdollisuus käyttää yleishyödyllisiä palveluja.

3.4.2

ETSK toivoo, että toteuttamalla toimintasuunnitelman tavoitteet turvataan suojelun nykyinen taso ja vältetään se, että teknisen kehityksen edetessä edellä mainittujen oikeuksien suojelun taso voisi heiketä.

3.5

Kansalaisten luottamuksen lisääminen hallintoa kohtaan edellyttää turvatoimia, jotka ovat niiden kustannusten, luonteen sekä käsiteltävien tietojen tärkeyden ja suojeltavien toimien kannalta oikeasuhteisia, riittäviä ja asianmukaisia.

3.6

ETSK on jo todennut, että tarvitaan verkko- ja tietoturvaa koskeva eurooppalainen poliittinen lähestymistapa (2), koska investoitaessa tietoturvan parantamiseen syntyy kustannuksia ja yhteiskunnallista hyötyä, jotka eivät näy asianmukaisesti markkinahinnoissa.

3.7

Lähiaikoina ETSK esittää yksityiskohtaisemman analyysin i2010-aloitteen toimintasuunnitelmaan liittyvästä verkkoturvasta (3).

3.8

Jotta varmistettaisiin toimintasuunnitelman toimivuus tulevaisuudessa, EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden julkishallinnon elinten välisiä yhteistyökanavia on vahvistettava luomalla asianmukaisia väyliä, jotka mahdollistavat myös tulosten tehokkaan arvioinnin.

3.9

On toivottavaa, että julkishallinnon eri elinten välille luodaan yhteistyörakenteita, jotta kansalaiset voivat käyttää uusia palveluita siitä riippumatta, mikä julkishallinnon elin niitä tarjoaa. Tämä tarjoaisi myös mahdollisuuden kehittää käyttöä yhteisesti sekä soveltaa olemassa olevia ratkaisuja nykyistä tehokkaammin.

3.10

ETSK toistaa jälleen kerran, että unionin tasolla on vauhditettava eurooppalaisia julkisia palveluita (4) (tulli, Galileo-hanke, eurooppalainen sairausvakuutuskortti sekä esimerkiksi todisteiden vastaanottamista, tiedoksiantoa ja asiakirjojen toimittamista koskeva siviilioikeudellinen yhteistyö sekä muut uudet palvelut, kuten eurooppalainen rekisteritunnus tai eurooppalainen ajokortti) saattamalla julkishallinnon eri elimet yhteen kyseisillä aloilla.

3.11

Yksi toimintasuunnitelman puutteista on ylikansallisten taloudellisten välineiden (IST-ohjelma — Information Society Technologies Programme, IDA-ohjelma — Interchange of Data between Administrations) riittämättömyys. Niillä voitaisiin helpottaa ehdotettuja muutoksia ihmisten toimintatapoihin ja tekniikkaan. Kyseinen seikka on erityisen kiireellinen uusien jäsenvaltioiden sekä EU:hun tulevaisuudessa liittyvien valtioiden kannalta.

3.12

Tätä taustaa vasten ja jotta vältetään tilanne, jossa EU:n jäsenvaltiot etenevät sähköisen hallinnon alalla eri tahtiin, on aluksi tehtävä institutionaalista tilapäistä toimintaa koskeva suunnitelma, jossa tarkastellaan rahaston perustamista kyseisten julkishallinnon elinten nykyaikaistamiseksi sekä eriytettyä oikeudellista kohtelua pidempine täytäntöönpanoa koskevine määräaikoineen, jotta kyseiset julkishallinnon elimet voisivat saavuttaa toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

3.13

Sekä Euroopan investointipankin että komission tulisi lisäksi tarkastella taloudellisia välineitä unionin talouden dynaamisuuden lisäämiseksi toimintasuunnitelman soveltamisalalla.

4.1

Yhteiskunnan tietokoneistuminen on haaste, joka koskee kehitystä ja kilpailukykyä, mutta myös sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Yksi yksilöiden tai alueiden tulevaisuuteen eniten vaikuttavista eriarvoisuutta aiheuttavista tekijöistä on digitaalinen kahtiajako.

4.2

Ensisijaisena tavoitteena tulee olla digitaalisen kahtiajaon estäminen, kaventaminen tai poistaminen kokonaan. Se edellyttää välittömiä ja aktiivisia politiikkoja digitaalipalveluiden edistämiseksi tai tarjoamiseksi erityisesti alueilla, jotka ovat mukautuneet muita huonommin uuteen tekniseen ympäristöön. Lisäksi on tarjottava tietyille väestöryhmille suunnattuja intensiivisiä, tietotekniikan käyttöön harjaannuttavia sekä ammatilliseen koulutukseen liittyviä ohjelmia.

4.3

ETSK katsoo, että kaikkien sellaisten infrastruktuurien ja resurssien — myös henkilöstöresurssien — käyttöönotosta, hallinnoinnista, kehittämisestä ja ylläpidosta on huolehdittava, joita tarvitaan julkishallinnon eri elinten toiminnan tukemiseksi tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa ja valmiuksien kehittämisessä, jotta koko unionin alueelle saataisiin luotua tehokas järjestelmä. Näin edistettäisiin ja lisättäisiin digitaalista lukutaitoa ja kannustettaisiin Internetin käyttöön.

4.3.1

Digitaalisen lukutaidon lisäämisen edellyttämistä toimista voidaan mainita täysin varustettujen ja kaikilta osin toimivien luokkahuoneiden perustaminen ja asianmukainen hallinnointi digitaalisen lukutaidon, kouluttajien kouluttamisen tai Internetin käytön opetuksen antamiseksi tai ”Internetin käyttäjä” -setelit, jotka liittyvät tarjottujen kurssien annin optimaaliseen hyödyntämiseen ja joilla rahoitetaan osittain tieto- ja viestintätekniikkatarvikkeiden ja -palveluiden — lähinnä Internetin — hankinta ja käyttö.

4.3.2

Digitaalista lukutaitoa koskevien sisältöjen ja palveluiden tulisi perustua koulutustoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja valvontaan. Lisäksi olisi tuettava Internetin käyttöä koskevien kurssien järjestämistä.

4.3.3

Olisi edistettävä esimerkiksi virtuaalikampuksien kehittämistä Internetin keskitasoisten käyttäjien ohjausta varten sekä tarjottava Internetin keskitasoisille käyttäjille tarkoitettuja, asianmukaisesti hyväksyttyjä monikielisiä koulutussisältöjä. Julkishallinnon sähköisten palvelujen avulla voidaan tukea kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista sekä edistää EU:n monikielisyyttä.

4.4

Julkishallinnon elinten portaalit tulisi mukauttaa saavutettavuutta koskeviin korkeimpiin kansainvälisesti hyväksyttyihin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että noudatetaan verkkosisällön saavutettavuutta koskevia korkeimpia Web Accessibility Initiative (WAI) -standardeja ja edistetään kaikenlaisia lainsäädännöllisiä, teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan tieto- ja viestintätekniikoiden saatavuus sekä julkishallinnon elinten yhteentoimivuus kaikkialla Euroopan unionissa.

4.5

Samalla kun poistetaan fyysiset esteet on poistettava myös ihmisiä toisinaan erottavat psykologiset esteet. ETSK katsoo, että fyysisten tilojen sekä viestintäjärjestelmien ja -välineiden saavutettavuus ja viittomakielen laillinen tunnustaminen ovat merkittäviä askeleita, joita otetaan parhaillaan hallinnon avaamiseksi kaikille kansalaisille.

4.6

Avoimuus merkitsee sitä, että tuetaan vapaata tiedonkulkua, varmistetaan objektiivisuus, tarjotaan totuudenmukaisia ja täsmällisiä tietoja sekä vältetään vaikeaselkoisuuden mahdollisuus julkishallinnon elinten toiminnassa.

4.7

Asianmukainen ja ajantasainen julkinen tiedotus on hallinnon ja kansalaisten välisen demokraattisen suhteen ydin. Se on ainoa keino saada tietää julkisista asioista, osallistua päätöksentekoon sekä arvioida hallintoa ja sen toimia.

4.8

Tarkoituksena on yleisesti suunnata tieto- ja viestintätekniikan kaikki potentiaali niin, että onnistuttaisiin aikaansaamaan entistä parempi, tehokkaampi ja kansalaisia entistä lähempänä oleva julkishallinto, joka tarjoaa hyödyllisiä ja laadukkaita julkisia sähköisiä palveluita liittämällä kansalaiset ja yritykset tietoyhteiskunnan piiriin.

4.9

Edellä mainittujen toimenpiteiden tulisi käsittää kaikissa jäsenvaltioissa kohtuullisessa aikataulussa ainakin seuraavat seikat:

4.10

Monissa tapauksissa Euroopan unionissa toimiville yrityksille — etenkin pk-yrityksille — on ryhdyttävä tarjoamaan teknistä perehdyttämistä. Tällöin voidaan käyttää ”teknologisen kehityksen toimijoita” erityisten, EU:n yrityssektoreille räätälöityjen teknisten ja neuvontatoimien toteuttamiseksi sekä perustaa ”teknologisen kehityksen virastoja” kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Tällöin on kiinnitettävä erityishuomiota sektoreihin, joiden tieto- ja viestintätekniikan puutteet ovat suurimmat.

4.11

Edellä mainittuja toimia on täydennettävä muilla toimenpiteillä tekniikoiden levittämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi, laatimalla koulutusaloitteita ja kehittämällä tieto- ja viestintätekniikan alan valmiuksia sekä kannustamalla pk-yrityksiä hyödyntämään korkealuokkaisia Internet-yhteyksiä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ylipäätään.

4.12

Tieto- ja viestintätekniikan alalla toteutettavien kannustustoimien avulla EU:ssa toimivat pk-yritykset voidaan saattaa osaamistalouden piiriin edistämällä innovatiivisten tuotantoympäristöjen luomista ja lisäämällä yritysverkkojen dynaamisuutta sekä tuottamalla, jakamalla ja siirtämällä teknologiaa ja osaamista tehokkaasti.

4.13

EU:n tuotannonaloilla sovellettavien teknisten tai hallinnollisten ratkaisujen luomista voidaan käytännössä vauhdittaa a) tekemällä vertailuanalyysejä tieto- ja viestintätekniikoiden kehitystasosta eri tuotannonaloilla b) perustamalla yhteisiä teknologianhallinta- tai prosessikehityskeskuksia (tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen alakohtaiset ryhmittymät) c) perustamalla eri tuotannonaloilla toimiville pk-yrityksille palveluja tarjoavia keskuksia, jotka kytketään tieto- ja viestintätekniikan tutkimus-, kehittämis- ja innovointikeskuksiin (tieto- ja viestintätekniikan alakohtaiset työryhmät) d) tukemalla yritysten tai yritysten ja kuluttajien välisiä yritysverkkoja e) edistämällä tieto- ja viestintätekniikan riskipääomarahoitusmekanismeja sekä niitä vastaavia mekanismeja f) luomalla verkkosivuja, jotka sisältävät luettelon kyseisille sivuille kirjautuville toimialoille ja yrityksille tarjottavista palveluista sekä g) perustamalla sähköisiä foorumeita ja hakemistoja pk-yrityksiä varten.

4.14

Turvallisuuskysymyksissä olisi edistettävä sellaisten keskusten perustamista, joiden erikoisalana on tietoturvaan sekä tieto- ja viestintätekniikan ongelmien ehkäiseminen, ratkaiseminen, ennakoiminen/varautuminen toiminta sekä tutkimus, kehittäminen ja innovointi ja jotka laativat teknisiä erityisratkaisuja etenkin EU:ssa toimiville yrityksille ja julkishallinnon elimille luodakseen luottamusta Internetiin sekä tehostaakseen sähköistä kauppaa ja hallintoa.

4.15

Nykyään sekä poliittiset puolueet että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat pitää yhteyttä kansalaisiin aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Ne kehottavatkin maidensa hallintoviranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta uusista viestintävälineistä ja etenkin Internetistä luotaisiin tavanomainen väylä, kun kyse on yhteydenpidosta hallintoon ja asioinnista sen kanssa, suorasta osallistumisesta yhteisten päätösten valmisteluun, poliittisten oikeuksien käyttämisestä ja jopa — tilanteesta riippuen — äänestämisestä.

4.16

ETSK pahoittelee, että toimintasuunnitelmassa ei käsitellä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolia suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa, eikä etenkään tavoitetta demokraattisen osallistumisen ja päätöksenteon lisäämiseksi unionissa.

4.17

ETSK:n tarkoituksena on tukea, seurata ja arvioida yhteisön tasolla saavutettavuutta koskevaa aloitetta, jotta vältetään digitaalinen kahtiajako ja teknologinen jälkeenjääneisyys, joita sähköisen hallinnon käyttöönotto voi aiheuttaa tietyillä yhteiskunnan aloilla.

4.18

Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä edistää uudistuksia, joilla tuetaan kitkatonta tiedonvälitystä, verkkoviestintää sekä kansalaisten ja viranomaisten välistä suoraa vuoropuhelua kasvattamalla sosiaalista ja demokraattista pääomaa sekä lisäämällä yhteisiä sähköisiä palveluita.

4.19

Demokratian laatu riippuu suuressa määrin julkishallinnon elinten toiminnasta. Julkishallinnon elinten on oltava nykyaikaisia ja joustavia ja organisoiduttava kansalaisten ongelmien pohjalta kyetäkseen ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmat. Niiden on oltava toiminnassaan avoimia, jotta kansalaiset luottaisivat niihin ja mieltäisivät ne läheisiksi.

4.19.1

Osallistavan demokratian puolestapuhujana ETSK katsoo, että kyseisenlainen osallistuminen kehittää kansalaistaitoja, helpottaa hallintoa sekä lisää poliittisen järjestelmän terveyttä.

4.19.2

Teknologia- ja osaamisyhteiskunnan nykytilannetta ja kehitystä Euroopan unionissa on arvioitava ja seurattava metodologiselta sekä tiukkojen tieteellisten ja tilastollisten analyysien pohjalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten ryhmien tekniseen perehdyttämiseen, joilla on erityistarpeita, jotta voitaisiin täsmällisesti määritellä tarvittavat toimenpiteet digitaalisen kahtiajaon poistamiseksi tehokkaasti edistämällä tieto- ja viestintätekniikoiden intensiivistä käyttöä ja soveltamista eurooppalaisessa yhteiskunnassa sekä erityisesti edellä mainittujen ryhmien välillä.