30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 325/35

1.1

ETSK:n mielestä ehdotus muuttaa maaseuturahastosta annetun asetuksen kahta artiklaa on neuvoston rahoitusnäkymistä vuosiksi 2007–2013 tekemän päätöksen looginen seuraus. Koheesion edistämiseen tarkoitetuista rahastoista myönnettävien määrärahojen yhteydessä on järkevää ottaa eriytetysti huomioon jäsenvaltion taloudellinen suorituskyky. Portugalille myönnettävä poikkeus kansallisen osarahoituksen vaatimuksesta on kuvatussa tilanteessa hyväksyttävä.

1.2

ETSK kehottaa komission ehdotuksesta antamassaan lausunnossa myös pohtimaan huolellisesti Eurooppa-neuvoston tekemää päätöstä maaseuturahastovarojen leikkaamisesta sekä eräiden valtioiden kanssa sovittuja erityisjärjestelyjä maaseudun kehittämiseen myönnettävien tukien määrän ja rakenteen osalta.

2.1.1

EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet pääsivät 19. joulukuuta 2005 kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen yhteisymmärrykseen EU:n rahoituskehyksestä vuosiksi 2007–2013. Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission 14. kesäkuuta 2006 tekemällä toimielinten välisellä sopimuksella täytäntöönpannussa kompromississa vahvistetaan yksittäisten otsakkeiden määrärahojen ohella eräitä lisämääräyksiä.

2.2.1

Eräät kyseisistä määräyksistä koskevat maaseudun kehittämisen tukea, josta säädetään 20. syyskuuta 2005 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen.

2.2.2

Joulukuussa 2005 vahvistetut määräykset on nyt komission ehdotuksesta tarkoitus sisällyttää asetukseen (EY) N:o 1698/2005 (maaseuturahastosta annettu asetus). Tarkasteltavassa komission ehdotuksessa käsitellään näin ollen maaseuturahastosta annetun asetuksen muuttamista, jotta joulukuussa 2005 sovitun rahoituskehyksen kanssa nyt ristiriidassa olevat asetuksen tekstikohdat voidaan mukauttaa rahoituskehyksen muotoiluihin.

3.1.1

Euroopan komission tarkoituksena on tarkasteltavan ehdotuksen avulla sovittaa yhteen maaseuturahastosta annettu asetus ja neuvoston 19. joulukuuta 2005 tekemä, rahoitusnäkymiä 2007–2013 koskeva päätös. Kahta maaseuturahastosta annetun asetuksen artiklaa on määrä muuttaa. Suunnitellut muutokset koskevat 69 artiklaa (6 kohta) ja 70 artiklaa.

3.2.1

Maaseuturahastosta annetussa nykyisessä asetuksessa rajoitetaan yhdelle jäsenvaltiolle koheesion edistämiseen tarkoitetuista rahastoista vuosittain myönnettävät kokonaismäärärahat (maaseuturahaston määrärahat mukaan lukien) korkeintaan neljään prosenttiin kulloisenkin jäsenvaltion BKT:stä (maaseuturahastosta annetun asetuksen 69 artiklan 6 kohta). Rahoitusnäkymiä vuosiksi 2007–2013 koskevassa neuvoston päätöksessä (kohdassa 40) rajoitetaan koheesion edistämiseksi rahastoista vuosittain myönnettävät määrärahat asukasta kohti lasketun keskimääräisen BKTL:n (bruttokansantulon) perusteella 3,2380–3,7893 prosenttiin BKT:stä.

3.3.1

Rahoitusnäkymiä vuosiksi 2007–2013 koskevassa neuvoston päätöksessä esitetään laskennasta teknisiä lisämääräyksiä. Määrärahojen enimmäismäärää on tarkoitus alentaa 0,09 prosenttia bruttokansantuotteesta kultakin 5 prosenttiyksikön lisäykseltä asukasta kohti lasketussa, vuosien 2001–2003 keskiarvona ilmaistussa bruttokansantulossa verrattuna EU:n 25 jäsenvaltion keskiarvoon.

3.3.2

Asiaa on määrä tarkistaa vuonna 2010. Jos tässä yhteydessä todetaan, että tietyn jäsenvaltion kumulatiivinen bruttokansantuote vuosina 2007–2009 poikkeaa yli viisi prosenttia arvioidusta kumulatiivisesta bruttokansantuotteesta (valuuttakurssimuutoksista johtuvat syyt mukaan luettuina), kyseiselle jäsenvaltiolle kyseisellä jaksolla myönnettyjä määrärahoja mukautetaan vastaavasti. Mukautusten positiivinen tai negatiivinen kokonaisnettovaikutus saa kuitenkin olla enintään kolme miljardia euroa.

3.3.3

Lisäksi esitetään säännöksiä Puolan zlotyn arvon asianmukaiseksi huomioon ottamiseksi.

3.4.1

Maaseuturahastosta annetun asetuksen 70 artiklassa säädetään, että maaseuturahaston määrärahoja myönnetään ainoastaan tukena ja että ne edellyttävät (vaihtelevan suuruista) kansallista osarahoitusta. Joulukuussa 2005 sovitussa rahoituskehyksessä myönnetään kuitenkin Portugalille maaseudun kehittämisen yhteydessä 320 miljoonan euron määrärahat, jotka eivät edellytä kansallista osarahoitusta (kohta 63). Järjestely on komission ehdotuksen mukaan määrä sisällyttää maaseuturahastosta annetun asetuksen 70 artiklaan. Kyseisen artiklan 4 kohta sisältää poikkeussäännöksen, jonka mukaan maaseuturahaston osuutta voidaan nostaa 85 prosenttiin syrjäisimmillä alueilla sekä pienillä Egeanmeren saarilla. Kyseiseen kohtaan on nyt tarkoitus sisällyttää poikkeussäännös, jonka mukaan Portugalilta ei edellytetä maaseuturahastosta myönnettyjen 320 miljoonan euron yhteydessä kansallista osarahoitusta.

4.1.1

ETSK painottaa, että oikeudellisten perustojen on ehdottomasti oltava yhdenmukaisia. Komission ehdotus, jolla pyritään muuttamaan asetusta (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen, on neuvoston rahoitusnäkymistä vuosiksi 2007–2013 tekemän päätöksen looginen seuraus. Komission ehdotuksen teksti vastaa neuvoston joulukuussa 2005 tekemiä päätöksiä ja nivoutuu kiinteästi maaseuturahastosta annetun asetuksen rakenteeseen.

4.2.1

Ehdotetun asetuksen ansiosta Euroopan parlamentilla, Euroopan komissiolla sekä alueiden komitealla ja ETSK:lla on nyt tilaisuus ilmaista kantansa rahoitusnäkymiä koskevien neuvoston päätösten sisältöön edellyttäen, että päätökset eivät jo sisälly toimielinten väliseen sopimukseen.

4.3.1

ETSK on aina kannattanut tavoitteita, joiden avulla pyritään vahvistamaan taloudellista ja sosiaalista koheesiota EU:ssa sekä kaventamaan alueiden välisiä kehityseroja. Lähentymistavoite on tärkeä osa koheesiopolitiikkaa, ja sen mukaan heikoimmin kehittyneitä ja alueita voidaan tuoda lähemmäs EU:n keskiarvoa tukemalla kasvua edistäviä olosuhteita ja tekijöitä.

4.3.2

ETSK muistuttaa, että koheesiopolitiikkaa harjoitetaan rahastojen (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR ja koheesiorahasto) avulla ja että tukikelpoisuus riippuu alueen taloudellisesta suorituskyvystä ja sijainnista. Alueet, joiden alueellinen BKT on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, ovat lähentymistavoitteiden puitteissa tukikelpoisia, kun taas kaikki muut alueet voivat saada tukea kilpailukyky- ja työllisyystavoitteiden yhteydessä. 25:n jäsenvaltion EU:ssa 86 aluetta 18:ssa jäsenvaltiossa kuuluu ns. lähentymisalueisiin. Lähentymisalueita on yhdeksässä kymmenestä uudesta EU:n jäsenvaltiosta (muissa paitsi Kyproksessa) sekä Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Portugalissa, Belgiassa, Itävallassa, Kreikassa ja Italiassa.

4.3.3

ETSK on tyytyväinen säännöksiin, joissa jäsenvaltion taloudellinen suorituskyky otetaan eriytetysti huomioon laskettaessa myönnettävien koheesiovarojen ylärajaa. Tuen eriyttäminen kiinteän neljän prosentin ylärajan soveltamisen sijaan on lähentymisperiaatteen mukaista ja mahdollistaa tukirakenteen, jonka avulla heikoimmin kehittyneille jäsenvaltioille voidaan myöntää suhteellisesti enemmän tukea. Näin ollen maan taloudellisesta suorituskyvystä riippuva yläraja on myös järkevä.

4.4.1

Yhteisen maatalouspolitiikan ”toinen pilari”, maaseudun kehittäminen, on ETSK:n mielestä erittäin tärkeä politiikanala, jonka merkitys on viime vuosina oikeutetusti kasvanut ja tulee kasvamaan edelleen. Tämä näkyy myös komission ja jäsenvaltioiden kannanotoissa. Poliittiset aiejulistukset eivät kuitenkaan vastaa lainkaan ”toisen pilarin” rahoitusta rahoituskaudella 2007–2013. ETSK pitää asiaa erittäin kielteisenä ja tarkastelee kysymystä myöhemmin soveltuvassa yhteydessä.

4.4.2

Rahoitusnäkymiä vuosiksi 2007–2013 koskeneissa neuvotteluissa useat valtiot onnistuivat sopimaan erityisjärjestelyistä maaseudun kehittämiseen myönnettävien tukien määrän ja rakenteen osalta. Maaseudun kehittämiseen kaikkiaan varatuista 69,75 miljardista eurosta myönnettiin erikseen 4,07 miljardia euroa kahdeksalle maalle. Itävalta saa 1,35 miljardia euroa, Ruotsi 820 miljoonaa euroa, Irlanti ja Italia kumpikin 500 miljoonaa euroa, Suomi 460 miljoonaa euroa, Portugali 320 miljoonaa euroa, Ranska 100 miljoonaa euroa ja Luxemburg 20 miljoonaa euroa. ETSK panee merkille, että tällainen määrärahojen odottamaton jako on poliittinen myönnytys, joka kuitenkin heijastaa sekä sitoutuneisuutta maaseudun kehittämiseen että maaseudun kehittämisen merkitykseen kyseisissä maissa. ETSK katsoo, että neuvottelujen perusteella tehtävää näin laajamittaista ja epätavallista määrärahojen jakoa koskevien periaatteellisten ongelmien ohella on myös olemassa maaseudun kehittämispolitiikan eriytymisen vaara, joka johtuu yksittäisille jäsenvaltioille myönnetyistä erisuuruisista määrärahoista ja jäsenvaltioiden eriasteisesta sitoutumisesta.

4.4.3

ETSK ottaa huomioon jo Portugalin maatalouden tilannetta koskevassa Euroopan komission kertomuksessa (KOM(2003) 359 lopullinen, 19.6.2003) esiin tuodun Portugalin vaikean tilanteen ja hyväksyy neuvoston sopiman järjestelyn, jonka mukaan Portugalilta ei edellytetä maaseuturahastosta myönnettyjen 320 miljoonan euron yhteydessä kansallista osarahoitusta. Kansallisen osarahoituksen periaate maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen määrärahojen yhteydessä on oikea, mutta ei dogmi. ETSK tarkastelee myös tulevaisuudessa kriittisesti osarahoituksen määrää ja rakennetta yksittäistapauksissa sekä sitä koskevia poikkeuksia.