EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52006AE1565

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto — Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi KOM(2006) 134 lopullinen

EUVL C 325, 30.12.2006, p. 11–15 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 325/11


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto — Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi”

KOM(2006) 134 lopullinen

(2006/C 325/04)

Komissio päätti 17. maaliskuuta 2006 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 14. marraskuuta 2006. Esittelijä oli Juan Mendoza Castro ja apulaisesittelijä Paulo Barros Vale.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 13. ja 14. joulukuuta 2006 pitämässään 431. täysistunnossa (joulukuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 75 puolesta, 6 vastaan 14:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen komission tiedonantoon ”Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi” ja suhtautuu siihen myönteisesti. Komitea antaa tukensa komission sitoumukselle vahvistaa selkeällä tavalla lähivuosien matkailustrategiaa ja -politiikkaa.

1.2

Komitea antaa tunnustuksen komission ponnisteluille esittää lyhyt tiivistelmä lukuisista asiakirjoista, lausunnoista ja keskusteluista. Syntynyt tulos vastaa asianmukaisella tavalla tavoitetta tiedottaa yleisölle selkeästi uudistetusta matkailupolitiikasta.

1.3

Komitean mielestä on asianmukaista, että uusi politiikka perustuu uudistettuun Lissabonin strategiaan ja että sen tavoitteiksi asetetaan kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehitys.

1.4

Komitea pitää komission tiedonannossa esitettyjä haasteita sekä keinoja niihin vastaamiseksi asianmukaisina. Lähestymistavaksi ehdotetaan kaikkien toimijoiden osallistumista monentyyppiseen yhteistyöhön ja ”yhteistyökilpailuihin”, ja osallistumista pidetään uudistetun matkailupolitiikan kulmakivenä.

1.5

Komitea pitää asianmukaisena, että komissio sitoutuu toteuttamaan tätä uudistettua politiikkaa yhteistyönä tukitoimien ja toimijoiden välisen koordinoinnin avulla, mutta katsoo, että käytännön menettelytapoja ja toimintavälineitä tulisi kehittää ja täydentää. Komitean mielestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston on omaksuttava aiempaa aktiivisempi rooli ja johdettava monien Euroopan laajuisten aloitteiden käynnistämistä.

1.6

ETSK ehdottaa ja suosittaa jälleen kerran, että yhteistyöpolitiikan kehittämiseksi luodaan Euroopan neuvoa-antava matkailualan neuvosto ja tutkitaan edellytyksiä perustaa Euroopan matkailuvirasto.

1.7

Komitea pitää myönteisenä komission halukkuutta parantaa tarjolla olevien rahoitusvälineiden käyttöä; tiedonannossa ei kuitenkaan ehdoteta ohjelmaa, jolla puututtaisiin kaikkien tiedossa oleviin matkailualan haasteisiin. Komitea katsoo, että esimerkiksi sosiaalisen matkailun alalla on jo soveltuvia aihealueita, jotta valtioiden rajat ylittävää toimintaa koskevat kokeilut voitaisiin aloittaa pilottihankkeen muodossa.

1.8

ETSK odottaa suurin toivein, että matkailualan Agenda 21 -toimintaohjelman meneillään oleva valmistelutyö saadaan päätökseen; asiakirja täydentää ja täsmentää epäilemättä Euroopan matkailun kestävyyteen vaikuttavaa yleistä politiikkaa. Komitea katsoo, että hyvistä käytänteistä laadittavat tietokannat, jotka liittyvät matkailualan kestävään kehitykseen sekä sen laadun, luovuuden ja kilpailukyvyn kaltaisiin muihin aihepiireihin, ovat asianmukaisia välineitä, joita komission tulisi edistää.

1.9

ETSK ehdottaa, että tilastointia varten perustetaan matkailun seurantakeskusten verkosto. Ne tarjoaisivat alakohtaisia tietoja ja niiden avulla kyettäisiin luomaan strateginen ja suuntaa-antava näkemys sekä suunnittelemaan tulevia toimia.

1.10

ETSK on valmis jatkossakin käsittelemään matkailualaan liittyviä kysymyksiä komission tiedonannossa esitettyjen suuntaviivojen pohjalta. Se kehottaa unionin muita toimielimiä, jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia, alan toimijoita — yrityksiä ja työntekijäjärjestöjä — sekä kaikkia kansalaisia toimimaan yhteistyössä niin, että matkailu ymmärrettäisiin kaikkien oikeudeksi ja sitä tuettaisiin Euroopan tulevaisuuden kannalta strategisena taloudellisena toimintana.

2.   Komission tiedonanto

Seuraavassa luodaan lyhyt yleiskatsaus tiedonantoon ja esitetään tiivistelmä sen keskeisistä kohdista, jotta pystyttäisiin paremmin ymmärtämään ja arvioimaan, mitä komissio haluaa viestittää kaikille toimijoille ja unionin toimielimille.

2.1   Matkailu ja uudistettu Lissabonin strategia

2.1.1

Kasvun ja työpaikkojen luomisen haaste — Komission tiedonannon kohdassa 1 todetaan, että uusi eurooppalainen matkailupolitiikka liittyy tarpeeseen panna uudistettu Lissabonin strategia täytäntöön. Matkailun merkittävä rooli nykyisin työpaikkojen säilyttäjänä ja luojana myönnetään näin selkeästi, ja matkailun todetaan aiheellisesti olevan taloudellista toimintaa, jonka täystyöllisyyttä edistävä vaikutus voi jatkua ja jopa kasvaa. Komission tiedonannossa tarkastellaan toimialan rakennetta ja tuodaan esiin alan kehittämisessä mukana olevien palveluiden ja ammattialojen laaja kirjo sekä mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten merkittävä osuus koko matkailualaa ajatellen. Tiedonannossa todetaan, että matkailualan erityispiirteet suosivat joustavia työmuotoja, mutta ei unohdeta, että tarvitaan täydentäviä toimenpiteitä, joilla varmistetaan vakaat ja laadukkaat työpaikat.

Kuten komissio toteaa, matkailulla on keskeinen rooli unionin alueellisessa kehittämisessä, ja kestävyyden vaatimuksella on myönteisiä vaikutuksia moniin talouden ja yhteiskunnan aloihin. Tässä mielessä parhaillaan työstettävä komission aloite ”Euroopan matkailualan Agenda 21 -toimintaohjelma” on kiistatta tarkoituksenmukainen opas ja väline, jolla matkailun kestävä kehitys varmistetaan.

Euroopan unionin laajentuminen ja sen myönteinen vaikutus kehitykseen ja työpaikkojen luomiseen on toinen tekijä, joka on otettava huomioon tarkasteltaessa matkailualan myönteistä vaikutusta Lissabonin strategiaan.

Kaiken tämän toteutuminen edellyttää kuitenkin yksityisen ja julkisen sektorin kaikkien toimijoiden osallistumista ja yhteistyötä kaikilla tasoilla, mikä onkin komission ehdottaman Euroopan uudistetun matkailupolitiikan kulmakivi.

2.1.2

Matkailualan haasteet — Komission tiedonannossa tuodaan esiin monia Euroopan matkailualan yleisiä haasteita, joita ovat luoneet syvälliset yhteiskunnalliset muutokset Euroopassa ja koko maailmassa.

Ensimmäinen haasteista koskee väestörakennetta. Se muuttuu voimakkaasti, minkä seurauksena entistä useammat henkilöt — etenkin yli 50-vuotiaat — matkustavat aiempaa enemmän, ja matkailualan on näin ollen mukauduttava kyseisen väestöryhmän uusiin vaatimuksiin.

Toinen merkittävä haaste koskee uusia matkakohteita, joita syntyy eri puolilla maailmaa ja jotka pakottavat mukauttamaan tuotteet ja palvelut uuteen markkinatilanteeseen.

Lisäksi matkailualan on kehityttävä taloudellisen, sosiaalisen, ympäristöllisen ja kulttuurisen kestävyyden vaatimusten pohjalta.

Komission tiedonannossa todetaan, että kilpailukykyä parantamalla voidaan asianmukaisella tavalla vastata edellä mainittuihin haasteisiin ja saavuttaa näin Lissabonin strategian tavoitteet.

2.1.3

Vuoropuhelu ja kumppanuus — Komission tiedonannossa kannatetaan kaikkien toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä kilpailukyvyn parantamisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tarvitaan kaikenlaisia ja kaikilla tasoilla toteutuvia kumppanuuksia; niillä on keskeinen asema matkailualan toimintaa ajatellen.

2.2

Euroopan matkailupolitiikan uudistaminen — Tiedonannossaan komissio ehdottaa, että hyväksyttäisiin uudistettu eurooppalainen matkailupolitiikka, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyä ja luoda enemmän ja parempia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta Euroopassa ja maailmassa. Sen saavuttamiseksi komissio kehottaa käymään vuoropuhelua, koordinoimaan toimintaa ja tekemään yhteistyötä kaikilla tasoilla.

2.2.1

Matkailualan valtavirtaistamistoimenpiteet — Komission tiedonannossa ehdotetaan seuraavia kolmea toimenpidekokonaisuutta:

Parannetaan sääntelyä laajentamalla vaikutusten arviointia, arvioimalla säädösehdotuksia ja yksinkertaistamalla nykyistä lainsäädäntöä.

Koordinoidaan kaikkia niitä yhteisön politiikkoja, jotka vaikuttavat matkailualaan, kuulemalla kaikkia asianomaisia toimijoita ja käymällä niiden kanssa interaktiivista vuoropuhelua.

Parannetaan tarjolla olevien EU:n eri rahoitusvälineiden käyttöä: EAKR, koheesiorahasto, ESR, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja muut rahastot, joilla voidaan tehostaa matkailualan kestävää kehitystä.

Komission tiedonannossa esitetään sen omille erikoisyksiköille keskeisiä, julkisen ja yksityisen sektorin aloitteiden koordinointitehtäviä. Erityisesti niiden tehtävänä on pitää vireänä alan interaktiivinen tiedonvälitys sekä saada kaikki osapuolet tekemään keskenään yhteistyötä, jotta matkailuala voisi hyödyntää kaikkia yhteisön rahoitusvälineitä.

2.3

Kestävän matkailun edistäminen — Komission tiedonannon mukaan Euroopan matkailualan Agenda 21 -toimintaohjelmaehdotuksen laatiminen on olennainen osa Euroopan matkailupolitiikan uudistamisen suunnittelua. Ehdotusta laaditaan parhaillaan, ja sen on määrä valmistua vuonna 2007.

Odotettaessa että edellä mainitut strategiset tehtävät saadaan päätökseen, komission on tarkoitus toteuttaa välittömästi useita erityistoimia. Niistä voidaan erityisesti mainita toimet, joilla pyritään helpottamaan matkailualaa koskevien hyvien käytänteiden vaihtamista useilla eri aihealueilla, joista ETSK on laatinut ainakin seitsemän oma-aloitteista lausuntoa: esteettömyys ja kestävyys, urheilu, kulttuuri, taloudellinen elpyminen, unionin laajentuminen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö sekä Euroopan sosiaalinen matkailu.

2.4

Matkailualan tuntemuksen ja sen näkyvyyden parantaminen — Komission tiedonannossa ehdotetaan useita perusluonteisia toimia matkailualan strategisen merkityksen parantamiseksi unionin politiikassa yleensä. Tällaisia toimia ovat muun muassa seuraavat:

Parannetaan matkailualan tilastojen — erityisesti matkailun satelliittitilinpidon (Tourism Satellite Accounts, TSA) — saatavuutta.

Jatketaan eurooppalaisten matkakohteiden markkinointia hyödyntämällä muun muassa komission sitä tarkoitusta varten luomaa Internet-portaalia, joka lähitulevaisuudessa on kiistatta tehokas väline matkailutuotteiden sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumien edistämiseen sekä monenlaiseen muuhun menekinedistämiseen.

Parannetaan matkailualan näkyvyyttä ja asetetaan se yhteiseksi tavoitteeksi jäsenvaltioiden yhteisten toimien avulla. Niistä voidaan mainita erityisesti vuotuinen Euroopan matkailufoorumi, joka on järjestetty säännöllisesti vuodesta 2002 lähtien. Komissio ilmaisee selkeän halunsa jatkaa työskentelyä ehdotustensa ja päätelmiensä tunnetuksi tekemiseksi tai yksinkertaisesti keskustelun käymiseksi alaa kiinnostavista aiheista. Lisäksi kannattaa panna merkille, että kunkin EU-puheenjohtajuuskauden aikana on toteutettu useita eri toimia matkailualan näkyvyyden ja alan saaman huomion lisäämiseksi Euroopassa.

2.5   Tiedonannon päätelmät

Komission tiedonannon päätelmissä esitetään perusluonteinen huomio siitä, että kaikkien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden on tehtävä täysipainoista yhteistyötä matkailupolitiikoista päätettäessä ja niitä toteutettaessa käytännön tasolla. Jälleen kerran esitetty suositus muodostaa kumppanuussuhteita kaikilla tasoilla on ennakkoehto kilpailukyvyn parantamiseksi. Näin varmistetaan eurooppalaisen matkailun kestävyys pitkällä aikavälillä. Tavoite, jonka komissio tiedonannossaan asettaa, on siis erittäin selkeästi nähtävissä.

3.   Lausunnon yleiset huomiot

3.1

Matkailuala on saanut ansaitusti laajalti huomiota kaikkien unionin toimielinten strategisissa asiakirjoissa ja toimenpidesuunnitelmissa, mutta sen huomioiminen ei kuitenkaan vastaa vielä läheskään matkailualan nykyistä merkitystä taloudellisena toimintana eikä sen tulevia mahdollisuuksia Euroopassa. Tämä merkitys ei ole yksinomaan taloudellinen, vaan siihen sisältyy selkeitä sosiaalisia, kulttuurisia sekä kulttuuriperintöön ja unionin kansalaisten integroitumiseen liittyviä tekijöitä, joten matkailualan laaja-alaisuus vaikuttaa lukuisiin yhteisön strategioihin, politiikkoihin ja toimiin.

3.2

On tärkeää tuoda esiin, että vaikka matkailu ei nykyään kuulu Euroopan unionin yhteiseen eurooppalaiseen politiikkaan, unionin toimielimet esittävät toimenpiteitä, jotka vaikuttavat matkailuun tai hyödyntävät sitä Euroopan unionin keskeisten päämäärien saavuttamiseksi. Uusi, hyväksymistään odottava perustuslakisopimus merkitsee edistysaskelta siltä osin, että siinä myönnetään kansallisten politiikkojen täydentävä ja koordinoiva rooli yritysten kilpailukyvyn edistämisessä ja tuodaan esiin matkailualan taloudellinen luonne.

3.3

Matkailualaa on käsitelty useissa unionin toimielimissä, kuten seuraavasta käy ilmi:

Euroopan parlamentti on eri yhteyksissä hyväksynyt joukon päätöslauselmia, jotka liittyvät hyvin eri tavoin matkailualaan ja sen vaikutuksiin työllisyyteen ja talouteen; mainittakoon päätöslauselmat aiheista ”Matkailu ja kehitysyhteistyö” ja ”Euroopan kestävän matkailun uudet näkymät ja haasteet”.

Euroopan unionin neuvosto on käsitellyt matkailua päätelmissään ja toimintasuunnitelmissaan monissa eri yhteyksissä korostaakseen ensi sijassa sitä, että matkailun on oltava kestävää ja kilpailukykyistä, ja sen avulla on kyettävä luomaan työpaikkoja. Erityisesti on mainittava neuvoston 7. heinäkuuta 2006 hyväksymät päätelmät EU:n uudistettua matkailupolitiikkaa koskevasta komission tiedonannosta. Neuvosto suhtautuu tiedonantoon positiivisesti ja kehottaa komissiota ottamaan aktiivisen roolin eri politiikkojen koordinoimisessa.

Euroopan komissio on julkaissut lukuisia tiedonantoja, ideoinut, tukenut ja hallinnoinut Euroopan matkailufoorumeja, järjestänyt konferensseja sosiaalisen matkailun ja matkailualan Agenda 21 -toimintaohjelman kaltaisista eri aiheista sekä toteuttanut monia muita toimia.

Alueiden komitea on muun muassa antanut lausunnon komission tiedonannoista ”Yhteistyöhön perustuva toimintatapa Euroopan matkailun tulevaisuutta varten” ja ”Euroopan matkailun kestävyyden suuntaviivat”.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on aina ollut ja on edelleenkin erittäin kiinnostunut matkailualaan liittyvistä kysymyksistä, mitä osoittavat sen vuoden 1999 jälkeen hyväksymät noin 11 matkailualaa käsittelevää lausuntoa, aktiivinen osallistuminen komission koolle kutsumiin Euroopan matkailufoorumeihin sekä moniin matkailualan eri näkökulmia käsitelleisiin tapahtumiin — kuten maailman matkailupäivän viettoon Brysselissä v. 2005 ja Leónin kaupungissa v. 2006 — ja niiden tukeminen. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää ETSK:n vastavuoroiseen yhteistyöhön muiden toimielinten kanssa kaikissa aloitteissa, jotka jokin niistä on laatinut matkailun alalla.

3.4

ETSK:n käsillä olevan lausunnon tarkoituksena ei ole olla pelkkä kriittinen arvio komission tiedonannosta ja selonteko aiheesta käydyssä keskustelussa esitetyistä, tiedonantoa koskevista suosituksista, vaan siinä pyritään myös analysoimaan nykyisiä aloitteita ja tekemään selkeitä ehdotuksia. Vaikka komitea suhtautuukin komission tiedonantoon myönteisesti, käsillä olevassa lausunnossa pyritään myös tarkastelemaan tiettyjä toimia, jotka kokonaisuudessaan muodostavat matkailupolitiikan. Unionin nykyisessä politiikassa on tiettyjä osa-alueita, joilla on merkittävä vaikutus matkailualan kehitykseen, vaikka ne eivät suoraan liitykään matkailualaan: henkilöiden, palveluiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus, liikenne, ympäristö jne. Kaikki kyseiset toimet on otettava huomioon luotaessa kilpailukykyinen ja kestävä matkailupolitiikka.

3.5

Yleisesti ottaen käsillä olevassa lausunnossa on tarkoitus korostaa ja täsmentää seuraavia seikkoja:

Matkailu on kaikkien kansalaisten oikeus, kuten matkailun maailmanlaajuisissa eettisissä säännöissä todetaan, ja siihen sisältyy hyvien käytänteiden velvoitteita.

Kyse on lisäksi oikeudesta, joka luo vaurautta ja voittoa suoraan ja epäsuorasti etenkin mikro- sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, joten matkailuala on Euroopalle strateginen, vakaaksi osoittautunut elinkeino.

Alan toimijoiden tarjoamien palvelujen laatu ja kuluttajien vastuukysymykset suhteessa paikallisyhteisöihin ovat arvoja, joista on pidettävä kiinni, koska ne ovat perusta alan jatkuvuudelle.

Matkailulla on tai sillä tulisi olla myönteinen vaikutus kuntien ja alueiden talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön, ja se on väline, jonka avulla voidaan tutustua muihin kulttuureihin sekä erilaisiin tapoihin elää ja toimia. Samoin voidaan tehdä alueidenvälistä yhteistyötä.

Matkailu on nykyään ja tulevaisuudessa dynaaminen toimiala sekä merkittävä työllistäjä, ja sen avulla voidaan luoda laadukkaita, vakaita ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia työpaikkoja.

Massoittuminen ja kausiluonteisuus, joiden seurauksena on kilpailukyvyn menetys, ovat ongelmia, jotka koskevat myös matkailua.

Komitea katsoo, että tarvitaan Euroopan matkailualan Agenda 21 -toimintaohjelma, jossa esitetään selkeitä näkemyksiä ja kunnianhimoisia tavoitteita.

Eurooppalaiseen matkailumalliin on olemassa sisäinen tarve, ja siitä voi tulla maailmanlaajuinen esikuva, jos se ei perustu säännösten lisäämiseen vaan laadun, kestävyyden ja palveluiden saatavuuden kaltaisiin arvoihin, jotka matkailukohteet ja kakki alan toimijat voivat vapaasti hyväksyä.

Eurooppalainen matkailumalli perustuu kohteiden vaihtelevuuteen, eri tapoihin mieltää matkailun käsite ja matkailun ilmenemismuotojen monimuotoisuuteen. Juuri nämä tekijät rikastuttavat sitä.

Komitean kannattama eurooppalainen matkailumalli on tehokas väline kansojen välisen rauhan ja yhteisymmärryksen edistämiseksi.

4.   Erityistä

4.1

Komission tiedonannossa esitetään yleisellä tasolla EU:n uudistetun matkailupolitiikan perusperiaatteet, haasteet, politiikat, keskeiset toimet ja yleiset menetelmät. Kaiken tämän sisällyttäminen varsin lyhyeen tiedonantoon on epäilemättä merkinnyt huomattavaa tiivistämistyötä ja edellyttänyt lukuisten asiakirjojen, lausuntojen ja keskustelujen analysointia. On aiheellista tähdentää, että syntynyt tulos vastaa tavoitetta välittää yhteiskunnalle selkeä kuva komission keskeisistä matkailualaa koskevista näkemyksistä sekä kyseisellä monitahoisella elinkeinoalalla toteutettavista toimista.

4.2

Tiedonannon uudistettua matkailupolitiikkaa tukevat argumentit vaikuttavat asianmukaisilta, sillä perustana on uudistettu Lissabonin strategia ja sen kaksi keskeistä osa-aluetta: kasvu ja työllisyys. Yhteisön keskeisenä strategiana on saavuttaa kyseiset tavoitteet, ja matkailualan hyödyntäminen kyseisessä strategiassa merkitsee epäilemättä sen roolin vahvistumista ja asianmukaisen perustan luomista sen kehittymiselle.

4.3

Komission tiedonannossa olisi ehkä ollut asianmukaista tarkastella myös matkailualan roolia yhteisön keskeisissä julistuksissa ja Euroopan perustuslakisopimuksessa pyrkimällä arvioimaan, kuinka nykyinen matkailupolitiikka on määritelty kyseisissä asiakirjoissa ja miten eurooppalaisen matkailupolitiikan uudistaminen on edistynyt. On muistettava, että jäsenvaltiot ja alueet ovat useaan otteeseen ilmoittaneet haluavansa säilyttää matkailualan toimivaltuutensa estämättä kuitenkaan Euroopan unionia toteuttamasta tiettyihin yhteisiin näkökohtiin liittyviä tukitoimia, joilla voidaan parantaa Euroopan matkailualan kilpailukykyä. Esimerkiksi Eurooppaa matkakohteena markkinoivan eurooppalaisen portaalin perustaminen ja ylläpitäminen on esitys, jota ollaan parhaillaan toteuttamassa ja parantamassa. Aikana, jolloin sisärajat ovat häviämässä, tarvitaan yhteisiä toimia.

4.4

Tiedonannossa esitetyt haasteet ovat varmasti tärkeimmät haasteet, jotka matkailualalla kohdataan lähivuosikymmeninä. Luetteloa voitaisiin ehkä laajentaa, mutta kilpailukyvyn parantamista koskeva ensisijainen haaste on epäilemättä riittävän laaja sisällyttääkseen piiriinsä muita merkittäviä haasteita, kuten laadun parantaminen, kausiluonteisuuden vaikutusten torjuminen tai matkailualan työntekijöiden ammattitaidon lisääminen. Erityisen tärkeää on taata matkailualan ammattikoulutus ja työntekijöiden ammattipätevyyden parantaminen elinikäisen oppimisen alan integroidun toimintaohjelman puitteissa, koska tällaiset toimet parantavat alan kilpailukykyä ja takaavat tarjottavien palvelujen laadukkuuden.

4.5

Komission tiedonannossa kehotetaan toistuvasti tekemään yhteistyötä, ja kuten tiedonannon otsikosta käy ilmi, ja kumppanuuden vahvistamista esitetään uudistetun matkailupolitiikan kulmakiveksi ja tuntomerkiksi. Erityisen tärkeää on tähdentää työntekijä- ja työnantajajärjestöjen roolia; ne on kutsuttava mukaan kumppanuusjärjestelyihin, ja niitä on kehotettava osallistumaan kaikkiin keskusteluihin ja foorumeihin sekä yleisluonteisten matkailualan kehittämistoimien täytäntöönpanoon. Olisi myös mielenkiintoista perustaa matkailualan hyvien käytänteiden tietopankki, jonka avulla vaihdettaisiin tietoa kaikkien toimijoiden yhteistyötä koskevista menestyksellisistä kokemuksista. Lisäksi olisi hyödyllistä tukea sellaisia kaupunkien ja matkakohteiden pysyviä verkostoja, joille on ominaista yhteinen tavoite parantaa kilpailukykyä. Komitea suhtautuu myönteisesti ”Euroopan huippukohde” -nimityksen käyttöönottoon ja painottaa, että kyseisenlaisessa hankkeessa on kiinnitettävä huomiota työmarkkina- ja yhteiskunnallisten suhteiden asianmukaiseen hoitamiseen sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen osallistumiseen valitussa kohteessa.

4.6

Komissio sitoutuu toteuttamaan tätä uudistettua politiikkaa yhteistyön pohjalta käynnistämällä erityisiä tukitoimia ja koordinoimalla toimijoiden välillä. Olisi ehkä kuitenkin syytä antaa yksityiskohtaisempia tietoja käytännön tavoista, joilla kukin edellä mainituista kolmesta lähestymistavasta pannaan täytäntöön. Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolla on ETSK:n mielestä erittäin tärkeä rooli koordinoitaessa kaikkia yhteisön politiikkoja, joilla on suoria tai välillisiä vaikutuksia matkailualaan, mutta on komission tehtävä määrittää, minkä elimen on koordinoinnista vastattava. Lisäksi komitea katsoo, että komissiolla tulisi olla aiempaa aktiivisempi rooli Euroopan laajuisten aloitteiden käynnistämisessä. Erityisesti on aiheellista mainita, että ETSK on useaan otteeseen ehdottanut, että perustetaan Euroopan neuvoa-antava matkailualan neuvosto ja tutkitaan edellytyksiä perustaa Euroopan matkailuvirasto.

4.7

Komission tiedonannossa tuodaan erittäin selkeästi esiin, että kilpailukyvyn lisääminen on Euroopan matkailualan välttämätön tavoite. Alan kasvava maailmanlaajuinen kilpailu murentaa toimijoiden kannattavuutta. Siksi Euroopan johtoaseman säilyttäminen maailman matkailualalla edellyttää tulevaisuudessa huomattavia innovointitoimia, laatua, tukea ja luovuutta sekä kaikkien osatekijöiden ja toimijoiden tuottavuuden parantamista.

4.8

Komitea katsoo, että komission tiedonannossa ei käsitellä riittävästi tieto- ja viestintäteknologian roolia matkailualan uudessa toimintaympäristössä käyttäjien eikä yritysten ja alan toimijoiden kannalta. Tulevina vuosina etusijalle on asetettava matkailualan tutkimus- ja kehittämistoimet, joilla kyseisten tekniikoiden hyödyntämistä lisätään.

4.9

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti sääntelyn parantamista koskevaan komission toimenpide-ehdotukseen. On kuitenkin pidettävä mielessä, että sääntelyä vähentämällä ei sitä aina paranneta. Sopimusneuvotteluja on tuettava työmarkkinaosapuolten yksilöimillä aihealueilla työmarkkinoiden säädösten ja vaatimusten mukauttamiseksi.

4.10

Ilmaistu halukkuus toteuttaa konkreettisia toimia sekä etenkin parantaa tarjolla olevien EU:n rahoitusvälineiden käyttöä on merkittävä, mutta komitea jää kaipaamaan yksityiskohtaisempia tietoja sekä ehdotusta ohjelmasta, jonka avulla olisi erityisesti tarkoitus puuttua Euroopan matkailualan keskeisiin haasteisiin, jotka tiedonannossa on täysin tunnistettu. On taattava, että matkailuun myönnetyt varat käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

4.11

”Euroopan matkailualan Agenda 21 -toimintaohjelmalle” varattu rooli on komission tiedonannossa erityisen merkittävä, sillä kyseisen asiakirjan on tarkoitus olla perusta matkailualan kestävän kehityksen strategioille, ohjelmille ja toimille. Komitean asiakirjaa koskevat odotukset ovat korkealla, ja asiakirjassa valotetaan epäilemättä hyvin moninaisia kysymyksiä sekä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia. Komitea katsoo, että asiakirjassa on tarkasteltava seikkaperäisesti seuraavia keskeisiä aiheita: kasvun rajat, matkailukohteiden kehittämisen kestävä rytmi, rannikon ja muiden herkkien luonnonalueiden suojelu sekä elinkelpoisten ja kestävien ehdotusten teko.

4.12

Komission tiedonannossa annetaan matkailualan tilastoille merkittävä rooli, mutta niitä täytyy ehkä täydentää tutkimuksilla, joiden strategiset ja suuntaa-antavat lähtökohdat ovat selkeät ja joiden avulla kyetään havainnollistamaan kehityssuuntia, johtamaan tuloksia ja ennustamaan tulevia toimia. Yksi hyvä keino vastata tähän alalla koettuun tarpeeseen on perustaa Euroopan tasolla yksi tai useampia matkailun seurantakeskuksia, jotka ovat järjestäytyneet verkostoksi. Komitea katsoo, että matkailualan tilastoissa on kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota työllisyyttä koskeviin muuttujiin.

4.13

Komission tiedonannossa tuodaan erittäin selkeästi esiin tarve parantaa matkailualan näkyvyyttä, tuntemusta ja hyväksymistä eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Kuten jo todetaan Katowicen julkilausumaksi nimetyssä ETSK:n lausunnossa ja lausunnossa aiheesta ”Matkailu ja kulttuuri: kaksi kasvun vauhdittajaa” sekä muissa ETSK:n asiakirjoissa, kaikille unionin kansalaisille ja erityisesti nuorille olisi myös järjestettävä valistavia ja motivoivia tiedotuskampanjoita.

Bryssel 14. joulukuuta 2006.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Dimitris DIMITRIADIS


Top