9.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/39

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ottaa kiinnostuneena vastaan komission asiakirjan, jossa esitellään JEREMIE-ohjelma (1) (Joint Resources for Micro to Medium Enterprises, yhteiset resurssit mikro- ja pk-yrityksille), ja kannattaa aloitetta.

1.1.1

Komitea kiittää aluepolitiikasta vastaavaa komission jäsentä Danuta Hübneriä sekä aluepolitiikan pääosaston ja Euroopan investointirahaston yksiköitä siitä, että ne ovat sitoutuneet kehittämään tätä arkaluonteista ohjelmaa, sekä tuesta, jota ne ovat antaneet komitean työskentelylle.

1.1.2

ETSK on aina tukenut komission aloitteita, joilla pyritään helpottamaan mikro- ja pk-yritysten sekä keskisuurten yritysten luotonsaantia. Komitea on Euroopan parlamentin tapaan vakuuttunut siitä, että luotonsaanti on ollut aina pienten yritysten heikkous.

1.1.3

Pienten yritysten vahvistaminen on perusluonteinen tekijä Lissabonin strategiassa, sillä se on yhteydessä innovointiin, se luo vakaata työllisyyttä ja edistää työvoiman jatkuvaa koulutusta.

1.1.4

ETSK on tuonut esille useissa lausunnoissaan, etenkin vuodesta 1982 lähtien (2), komission ja erityisesti sen pääosaston XXIII (3) toimia, joiden tavoitteena on auttaa yrityksiä parantamaan suhteitaan luotonantotahoihin, varsinkin pankkeihin.

1.1.5

ETSK on myös korostanut, että työmarkkinaosapuolten tulee voida osallistua nykyistä laajemmin kaikkien yrityksiä koskevien ja erityisesti luottoja koskevien ongelmien käsittelyyn, sillä näillä kysymyksillä on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin ja sosiaaliseen kehitykseen.

1.2

Läpi koko 90-luvun pääosasto XXIII (4) pyrki puuttumaan luotto-ongelmiin, ja se teki tiivistä yhteistyötä käsiteollisuutta ja pk-yrityksiä edustavien järjestöjen kanssa. Käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) konferensseilla (5) ja lukuisilla valmistelevilla tapaamisilla (noin kymmenen ennen jokaista konferenssia; tapaamisiin on osallistunut satoja pienyrittäjiä) on ollut seuraavia vaikutuksia:

1.2.1

Edellä esitettyjen kokemusten pohjalta ETSK katsoo, että myös uutta ohjelmointikautta 2007–2013 ja Lissabonin tavoitteita silmällä pitäen olisi aiheellista tiedottaa entistä laajemmin uusista, erityisesti mikro- ja pienyrityksille suunnatuista ohjelmista jäsenvaltioissa järjestettävissä tapaamisissa työmarkkinaosapuolien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

1.2.2

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana ohjelmoiduista toimista huolimatta 25 jäsenvaltion Euroopan unionin useilla alueilla, erityisesti heikoimmassa asemassa olevilla alueilla, ei ole suunnitelmaa, joka mahdollistaisi luotonantoa varten nykyisin tarjolla olevien lukemattomien välineiden koordinoinnin ja loppuunsaattamisen.

1.2.2.1

Noin neljä miljoonaa yritystä eli 20 prosenttia kaikista yrityksistä katsoo, että rahoituksen saaminen on merkittävä este niiden kasvulle (9).

1.2.2.2

Vain muutama kymmenentuhatta yritystä on päässyt käyttämään yhteisön rahoitusvälineitä (10). Ongelman ilmentymän ja saavutettujen tulosten välillä onkin valtava ero. Näin ollen on pohdittava konkreettisia mahdollisuuksia soveltaa järjestelmiä, joiden avulla voitaisiin saada mukaan entistä enemmän rahoituslaitoksia sekä saavuttaa moninkertaiset tulokset.

1.2.2.3

ETSK on tietoinen, että on pyrittävä parantamaan tiedotusta komission, EIP:n, EIR:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä kansallisen ja alueellisen hallinnon tarjoamista luotonantomahdollisuuksista. Mikro- ja pienyritykset jäävät hyvin usein — toisinaan myös omasta syystään — tiedotuskanavien ulkopuolelle.

1.3

JEREMIE voisikin tarjota mielekkään välineen olemassa olevien mahdollisuuksien koordinointiin ja järkeistämiseen.

1.3.1

JEREMIE-aloite liittyy yhteisön strategisiin suuntaviivoihin, jotka koskevat kasvua ja työllisyyttä tukevaa koheesiopolitiikkaa. Komitean kanta asiaan voidaan tiivistää seuraavasti:

1.3.2

Komitea pitää tärkeänä, että komissio tukee JEREMIE-aloitetta sekä ulospäin että sisäisesti siten, että se koordinoi mikro- ja pienyrityksiä sekä keskisuuria yrityksiä koskevia asioita hoitavien yksiköiden toimintaa, ja perustaa JEREMIE-yhteysyksikön (Focal Point JEREMIE), jonka tarkoituksena on koordinoida eri toimia ja tiedottaa niistä tulosten optimoimiseksi.

1.3.3

ETSK:n mielestä komission tulisi esittää joka toinen vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen ohjelman edistymisestä ja sen tehokkuudesta, jotta näitä tärkeitä kokemuksia voitaisiin levittää muille aloille.

1.3.4

Lopuksi komitea suosittaa, että tarjouskilpailu- ja valintamenettelyissä, alueellisten holdingrahastojen (holding funds) hallinnoinnissa sekä hankkeiden hallinnoinnista vastaavien rahoituksen välittäjien hyväksymisessä varmistetaan taloudellisuuden, tehokkuuden ja avoimuuden periaatteiden täydellinen noudattaminen. Erityisesti on varmistettava asiaa koskevien yhteisön säädösten noudattaminen myös yksinoikeustapauksissa sekä mahdollisuus määrätä seuraamuksia, lakkauttaa tehottomat holdingrahastot ja tarkistaa hyväksyttyjen rahoituksen välittäjien luettelo.

2.1

ETSK on useaan otteeseen korostanut pienten yritysten taloudellista ja sosiaalista roolia jäsenvaltioissa. Se on ottanut asian esille useissa lausunnoissaan muun muassa vuonna 1992 (13), 1997 (14), 2001 (15) ja 2003 (16) sekä lausunnossaan pienyrityksiä koskevasta eurooppalaisesta peruskirjasta (17).

2.1.1

Mikro- ja pienyrityksillä on tärkeä rooli Euroopan taloudessa. Kyseisiä yrityksiä on noin 25 miljoonaa eli 99 prosenttia kaikista yrityksistä. Ne työllistävät noin 95 miljoonaa ihmistä, ja niiden osuus yksityisen sektorin työpaikoista on 55 prosenttia (18).

2.1.2

Nämä luvut osoittavat pk-yritysten merkityksen ja roolin Lissabonin strategiassa. Ne tuovat esille myös sen, että työmarkkinaosapuolten kanssa on solmittava tiiviit kumppanuussuhteet sellaisten uusien yhteistyömuotojen (19) luomiseksi, joiden avulla voidaan toteuttaa konkreettisesti niitä taloudellisia ja sosiaalisia arvoja, jotka tekevät Euroopasta sosiaalisen markkinatalouden (20).

2.1.3

Suurimmat ongelmat mikro- ja pienyritysten perustamis- ja kehitysvaiheissa ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat:

2.1.4

Luotonsaanti on siis ensimmäinen edellytys yrityksen perustamiselle ja perusvaatimus mikro- ja pienyritysten kasvulle ja kehittymiselle. Luottojärjestelmän rajoittavat vaikutukset tuntuvat mikro- ja pienyrityksissä voimakkaammin ja selvemmin kuin suuryrityksissä.

2.1.5

Vain silloin, kun ollaan suoraan yhteydessä yrityksiin ja niiden ongelmiin ja kun yritykset tuntevat luottojärjestelmän niille erityisesti omilla toiminta-alueillaan tarjoamat mahdollisuudet, luoton positiiviset vaikutukset moninkertaistuvat. Näin voidaan välttää rahoituslähteiden jähmettyminen ja siitä johtuva riskin lisääntyminen myös suhteessa Baselin sopimusten kehitykseen. Yritysten tuleekin määritellä oma tasapainonsa rahoituksen ja tarvittavien välineiden suhteen.

2.1.6

Omalla rahoituksella on tärkeä rooli, vaikka pienet yritykset eivät pystykään usein toteuttamaan omaa investointisuunnitelmaansa tämän välineen avulla. 90 prosentissa tapauksia tarvitaan seuraavia toimia:

2.1.7

Välineistä riskipääoma on se, johon pienyritykset suhtautuvat usein epäillen. Lukuisista mikroyrityksistä (21) ja pienyrityksistä (22) (joista 90 prosenttia on yksityisyrityksiä tai henkilöyhtiöitä) vain noin 5–6 prosenttia turvautuu riskipääomaan. Jotta voidaan välttää se, että tämän välineen käyttö pysyy edelleenkin vähäisenä, on pohdittava uusia riskipääoman muotoja, joita voidaan käyttää myös henkilöyhtiöiden tapauksessa.

2.1.8

Ensisijaiset toimet luotonantajien ja mikro- ja pienyritysten välisen kuilun kaventamiseksi ovat tiivistetysti seuraavat:

2.1.9

JEREMIEn valmisteluvaiheessa tehtävät tarpeiden ja mahdollisuuksien analyysit ja arviot tulisi toteuttaa unionin eri alueilla yhdessä asiaankuuluvien talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden kanssa tehokkaan ja vastuullisen kumppanuuden hengessä.

2.2.1

Edellä esille tuotujen luotonsaannin ongelmien vakavuusaste vaihtelee talouden ja markkinoiden kehitysasteen mukaan. Lähentymisalueet (25), joilla olisi eniten tarvetta luottovälineille, jotta ne voisivat kehittää työllisyyttä yritystoiminnan avulla, ovat alueita, joilla on eniten vaikeuksia saada luottoa, ja niillä korkotaso on korkeampi kuin kehittyneillä alueilla (26).

2.2.2

EIP myöntää vuorottelujärjestelmän (27) mukaisesti varoja välittäjäpankeille, jotka jakavat ne pk-yrityksille vaihtelevin mutta kohtuullisin koroin (28). Näitä varoja käyttävät erityisesti pankit, jotka toimivat kehittyneillä alueilla, joilla on enemmän pankkien välistä kilpailua ja joilla EIP:n laina on keino säilyttää uskollinen asiakaskunta.

2.2.3

Koska epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla on vähän pankkeja, etenkin osuus- ja ”työväenpankkeja”, pankkialalla ei ole paljoakaan kilpailua, eikä pieniä toimijoita oteta yleensä huomioon. Näillä alueilla käytetään siis harvoin EIP:n tarjoamia kiinnostavia välineitä.

2.2.4

Jos tätä suuntausta ei pyritä muuttamaan muun muassa välittämällä rahoitusvälineitä, joita JEREMIE voi tarjota EIP:n ja EIR:n (29) perinteisten välineiden rinnalle, köyhimmät alueet joutuvat kärsimään köyhyydestään vielä pitkään.

2.2.5

Euroopan investointirahastoon voitaisiin perustaa JEREMIE-palvelupiste luottojen tukemiseksi etenkin lähentymisalueilla. Se tukisi takausvälinein niiden luottojen vakuuksia, joita pankit ovat myöntäneet erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla toimivien takauskonsortioiden tai muiden laitosten välityksellä.

2.3.1

Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten luotonsaantiongelmat osoittavat, että markkinoilla on tiettyjä epäkohtia:

2.3.2

Markkinoiden epäkohdat on siis pyrittävä korjaamaan toimilla,

2.3.3

Maaliskuussa 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto käynnisti uudelleen Lissabonin strategian. Talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolia kehotetaan toimimaan kolmella keskeisellä rintamalla:

2.3.4

Työllisyyden ja uusien työpaikkojen luomisen tukemisesta jäsenvaltioille aiheutuvat kulut ovat toisinaan suuria, mutta niitä voidaan perustella sosiaalisilla tuloksilla (31). Jos ajatellaan, että puolelle 25 jäsenvaltion EU:ssa olevista pk-yrityksistä eli noin 12 miljoonalle yritykselle annettaisiin 20 000 euron yleinen laina, odotettavissa oleva maksukyvyttömyydestä johtuva tappio (32) ei ylittäisi 6,5:tä miljardia euroa, joka on 0,07 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n BKT:stä. Yleinen lainananto tarjoaisi kuitenkin suurimmalle osalle yrityksistä mahdollisuuden vahvistaa asemaansa ja uudistaa prosessejaan ja tuotteitaan.

2.3.5

Jos lainojen myöntämisessä käytettäisiin välittäjänä takauskonsortioita, jotka voisivat ottaa vastuulleen 50 prosenttia maksukyvyttömyydestä aiheutuvista menetyksistä, tappio jakautuisi puoliksi konsortion ja pankin välillä (50 prosenttia molemmille).

2.3.6

Kulttuuri, jossa luotolla on sosiaalinen funktio, mahdollistaa tarvittavien uusien rahoitusjärjestelyjen välineiden luomisen julkisten varojen, yhteisön varojen ja solidaarisuusvarojen avulla. Yrittäjät maksavat näitä varoja takauskonsortioille joko rekisteröityessään konsortioon tai prosenttiosuuksina pankkikoroista (33).

2.4.1

Käynnistysvaiheessa olevien yritysten sekä eurooppalaisten mikro- ja pienyritysten vaatimien useiden pienten lainojen myöntäminen edellyttää

2.4.2

Nykyisistä välineistä löytyy jo joitain vastauksia näihin ongelmiin. Niitä tulisi kuitenkin voida käyttää entistä paremmin ja laajemmin.

2.5.1

Kertoimesta on tullut erityisesti viime vuosina sekä takauskonsortioiden että pankkien analysoima ja käyttämä väline luottomahdollisuuksien laajentamiseksi (37). Maksukyvyttömyystapausten systemaattinen analysointi erityisesti lähentymisalueilla mahdollistaa kertoimen mukauttamisen paikalliseen tilanteeseen. Maksukyvyttömyysaste on luonnollisesti korkeampi heikommassa asemassa olevilla alueilla, joilla se on 10 prosenttia, kun rikkaimmilla alueilla se on mikro- ja pienyrityksissä vain noin 2,5 prosenttia.

2.5.2

Juuri lähentymisalueilla JEREMIE voi kehittää potentiaaliaan antamalla takauskonsortioille vakuuksia ja edistämällä arvopaperistamista, jolloin se lisää luotonsaantimahdollisuuksia ja kompensoi kertoimen heikkoutta.

2.6.1

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa (2007–2013) (38) kootaan yhteen useita yhteisön ohjelmia ja toimia. Niistä voidaan mainita seuraavat:

2.6.2

On myös aiheellista analysoida neljänteen monivuotiseen ohjelmaan 2000–2005 kuuluvia rahoitusvälineitä. Ohjelmaa on jatkettu 31.12.2006 asti, ja sen rahoitusvarat ovat 531,5 miljoonaa euroa. (47) Kyseinen ohjelma on yhdistettävä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan ja liitettävä JEREMIEn yhteyteen.

2.6.2.1

Monivuotinen ohjelma perustuu kolmeen pilariin:

2.6.2.2

Analysoimalla monivuotisen ohjelman rahoitusvälineiden toimintaa voidaan eritellä ne, joista on saatu parhaimpia tuloksia ja jotka voidaan näin ollen ottaa mukaan JEREMIE-strategiaan. Nämä välineet muodostavat monivuotisen ohjelman suurimman menoerän: esimerkiksi vuonna 2003 niiden osuus ohjelman kokonaisbudjetista oli 67 prosenttia (48). Rahoitusvälineiden sisällä varat on jaettu seuraavasti:

2.6.2.3

Näitä välineitä käytettiin jo vuosina 1998–2000 kasvua ja työllisyyttä koskevaan aloitteeseen liittyvän ohjelman yhteydessä yhdessä seuraavien välineiden kanssa:

2.6.2.4

Siemenpääomatoimi on tuottanut tähän mennessä vain vähän tuloksia niin kuin eurooppalainen yhteisyrityskin.

2.6.2.5

Vuoden 2003 lopussa pk-yritysten takausjärjestelmään oli osallistunut noin 178 000 pk-yritystä (53) (136 000 kasvun ja työllisyyden ohjelmassa, 32 000 takausohjelmassa ja 10 000 mikroluotto-ohjelmassa).

2.6.2.6

Saman kauden aikana Euroopan teknologiaohjelman käynnistysjärjestelmään oli osallistunut noin 240 000 pk-yritystä (54).

2.6.3

JEREMIEn avulla voitaisiin siis jatkaa näiden kahden rahoitusvälineen käytön levittämistä lisäämällä niihin osallistuvien pk-yritysten määrää erityisesti lähentymisalueilla.

2.6.4

On pidettävä mielessä, että vain 0,81 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä on näinä vuosina päässyt hyötymään yritystoiminnan pääosaston, talouden ja rahoituksen pääosaston ja EIR:n yhteisistä toimista.

2.6.5

On kuitenkin tärkeää, että JEREMIE avaa uusia väyliä, jotka sisältyvät jo osittain uusiin ohjelmiin. Näistä voidaan mainita erityisesti seuraavat:

2.6.6

ETSK on vakuuttunut, että näissä kaikissa toimissa on kuitenkin suurena ongelmana tiedottaminen ja koulutus. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä rahoituslaitosten että yrityksiä ja työntekijöitä edustavien järjestöjen osallistumista ja noudatetaan yritysten sosiaalisen vastuun ja luoton sosiaalisen ulottuvuuden periaatteita.

2.7.1

Komitea pitää JEREMIE-aloitteen todelliselle onnistumiselle äärimmäisen tärkeänä sitä, että julkisia palveluhankintoja koskevia yhteisön säädöksiä sovelletaan tiukasti.

2.7.2

Komission ja/tai EIR:n JEREMIE-yksikön tulee joka tapauksessa varmistaa, että hankintamenettelyissä noudatetaan taloudellisuuden, tehokkuuden, puolueettomuuden, tasa-arvoisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Komission ennalta määrittelemiin sopimusasiakirjoihin sisältyvien, rahoituslaitoksen tai takauskonsortion osallistumiskelpoisuutta koskevien pakollisten kriteerien joukossa tulee olla erityisesti seuraavat kriteerit:

2.7.2.1

Holdingrahastoja (toimenpideohjelmat 2007–2015) koskevien sopimusten kohdalla tulee olla mahdollista määrätä seuraamuksia tai peruuttaa tai lakkauttaa holdingrahasto, jos se toimii tehottomasti, sääntöjenvastaisesti tai rikkoo sopimusta vakavalla tavalla. Hallinnointia tulisi seurata kahden vuoden välein talous- ja yhteiskuntaelämän alueellisten kumppaneiden tuella ja noudattaa tiedonantojen julkaisemisessa avointa menettelyä. Tiedonannot tulisi toimittaa valtioiden keskushallinnon viranomaisille, Euroopan parlamentille, ETSK:lle ja alueiden komitealle.

2.7.3

Rahoituslaitoksiin tai takauskonsortioihin, jotka ovat sijoittautuneet johonkin toiseen jäsenvaltioon tai johonkin julkisia hankintoja koskevan sopimuksen allekirjoittajavaltioista, jotka on mainittu WTO:n sopimuksen liitteessä, tulee soveltaa samoja ehtoja kuin kansallisiin osallistujiin. Perustana käytetään kyseisissä maissa voimassa olevaa säännöstöä noudattavia asiakirjoja, jotka osoittavat, että osallistujat täyttävät kaikki kelpoisuuskriteerit.

2.7.4

Näiden säännösten tulisi päteä myös välittäjinä toimivia rahoituslaitoksia koskeviin hyväksymismenettelyihin. Kyseisten laitosten suorituskykyä tulisi seurata systemaattisesti, ja seurantamekanismit tulisi määritellä yhteistyössä asianomaisten talous- ja yhteiskuntaelämän edustajien kanssa. Lisäksi hyväksymisiä tulisi tarkistaa säännöllisesti ja osa hyväksytyistä elimistä olisi joka tapauksessa vaihdettava kolmen vuoden välein.