52006AA0001

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52006AA0001 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52006AA0001

Help

Lausunto nro 1/2006 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007—2013)

EUVL C 203, 25.8.2006, p. 1–49 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

25.8.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 203/1

LAUSUNTO nro 1/2006

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007—2013)

(annettu Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 248 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla)

(2006/C 203/01)

SISÄLLYS

1—8

JOHDANTO

9—13	YLEISET HUOMAUTUKSET

9—12	Komission ehdotus ei tarjoa mahdollisuutta perinpohjaiseen muutokseen

13	Keskeiset ehdotukset joustavuuden lisäämiseksi ja osallistumisen yksinkertaistamiseksi

14—90

ERITYISET HUOMAUTUKSET

14	Oikeudellisten tekstien laadintaa koskevien toimielinten välisten sopimusten noudattaminen

15—16

Komission velvollisuus seurata tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien sääntöjen noudattamista

17	Osallistumissääntöjen sovellettavuus toimintaan, jota rahoitetaan Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) puitteissa

18—19

Sisäisen valvonnan ja ulkoisen tarkastuksen erottaminen

20—21

I luku: Johdantosäännökset (1—3 artikla)

22—81

II luku: Osallistuminen (4—38 artikla)

22—26

1 jakso: Vähimmäisehdot (4—12 artikla)

27—57

2 jakso: Menettelyt (13—28 artikla)

58—81

3 jakso: Yhteisön rahoitustuki (29—38 artikla)

82—86

III luku: Levittäminen ja käyttö sekä käyttöoikeudet (39—52 artikla)

87—89

IV Luku: Euroopan investointipankki (53 artikla)

90	V luku: Loppusäännökset (54 artikla)

91—94

PÄÄTELMÄT

Liite ”Osallistumista koskevat säännöt”

EUROOPAN YHTEISÖJEN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 248 artiklan 4 kohdan ja 279 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 160 C artiklan 4 kohdan ja 183 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) ja erityisesti sen 183 artiklan,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (2) muuttamisesta 20 päivänä heinäkuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (3),

ottaa huomioon tutkimukselle ja kehittämiselle myönnettäviä valtion tukia koskevat yhteisön suuntaviivat (4) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) kanssa tehdyn tuki- ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen (5) 8 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007—2013) (6), jäljempänä ’osallistumissäännöt’,

ottaa huomioon tätä ehdotusta koskevan komission lausuntopyynnön osallistumissääntöjen viittauksissa,

ottaa huomioon tätä ehdotusta koskevan Euroopan parlamentin lausuntopyynnön, joka esitettiin tilintarkastustuomioistuimelle 2. maaliskuuta 2006, sekä katsoo, että

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 163 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisön tavoitteena on lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä suosia yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä samoin kuin edistää kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena sopimuksen perusteella,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 164 artiklan mukaan yhteisö toteuttaa seuraavia jäsenvaltioissa harjoitettua toimintaa täydentäviä toimia:

a)	tutkimusohjelmien, teknologian kehittämisen ohjelmien ja esittelyohjelmien täytäntöönpano edistämällä yhteistyötä yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa ja niiden kesken;

b)	yhteistyön edistäminen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteisön tutkimuksessa, teknologian kehittämisessä ja esittelytoiminnassa;

c)	tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelytoiminnan tulosten levittäminen ja näiden tulosten hyväksi käyttäminen parhaalla mahdollisella tavalla;

d)	yhteisön tutkijoiden koulutuksen ja liikkumisen edistäminen,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 167 artiklan mukaan neuvosto vahvistaa yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevat säännöt ja tutkimustuloksista saatujen tietojen levittämistä koskevat säännöt monivuotisen puiteohjelman panemiseksi täytäntöön,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklan mukaan komissio on vastuussa talousarvion toteuttamisesta moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 164 artiklan a kohdassa ja 166 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen erityisohjelmien osalta talousarvion toteutusmuotona voi olla komission suora ja välillinen keskitetty hallinnointi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 53 artiklan 2 kohdan ja sen soveltamissääntöjen 36 ja 37 artiklan mukaisesti,

lausunnossaan nro 2/2004 (7) tilintarkastustuomioistuin esitti pääpiirteittäin yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen periaatteet, joiden pohjalta sisäinen valvonta olisi suunniteltava niin, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tulot kerätään ja menot toteutetaan voimassa olevien säännösten mukaisesti ja että niitä hallinnoidaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti,

tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan nro 1/2004 (8), että säännöstö, joka koskee yhteisön taloudellista osallistumista TTK-puiteohjelmiin, pitäisi luoda alusta asti uudelleen ja poistaa tarpeeton monimutkaisuus seitsemännestä puiteohjelmasta, jotta tehokas ja asianmukainen menojen valvonta ei vaarannu,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

JOHDANTO

Osallistumissääntöjä koskevan komission ehdotuksen pääpiirteet

Seitsemännen puiteohjelman oikeusperustan muodostavat

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta ja neuvoston päätös Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007—2011) — (Building the Europe of Knowledge) (9), jäljempänä ’päätös’

—

joukko erityisohjelmia koskevia neuvoston päätöksiä (10), ts. ”Yhteistyö” (tutkimusyhteistyö (11), yhteiset teknologia-aloitteet ja teknologiayhteisöt sekä kansallisten ohjelmien välinen koordinointi), ”Ideat”, ”Ihmiset” ja ”Valmiudet” Yhteisen tutkimuskeskuksen toimien ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen mukaisen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen osalta

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä, jäljempänä ’osallistumissäännöt’, ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom) nojalla toteutettavia kyseisiä toimia koskeva neuvoston asetus.

Osallistumissääntöjä koskevassa komission ehdotuksessa pysytellään oleellisilta osin edellisiä TTK-puiteohjelmia varten käyttöön otetussa kehyksessä lukuun ottamatta

—

tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) perustamiseen yhteisön rahoituksen myöntämiseksi ”tieteen eturintamassa” toteutettaville tutkijalähtöisille hankkeille (ks. johdanto-osan 4 a kappale, 1 artiklan 6 kohta ja 9 artikla. Ks. myös päätöksen liitteessä III olevan a kohdan 4 alakohta ”Yksittäiset hankkeet”),

—

Euroopan investointipankille (EIP) ”riskinjakorahoitusvälineen” rahoittamiseen myönnettävää tukea; tarkoituksena on edistää varausten tekemistä ja pääoman kohdentamista EIP:n lainoja varten ja taata eurooppalaisten TTK-toimien rahoitus (ks. johdanto-osan 23 kappale ja 53 artikla. Ks. myös päätöksen liitteessä III oleva b kohta).

Tämän lisäksi komission ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan varainhoidon ja valvonnan järjestelmiä erityisesti

—	käyttämällä kokonaissummia, kiinteitä korvausosuuksia ja yksikkökustannustaulukon mukaan maksettavia kustannuksia tukikelpoisten kustannusten korvaamisen yksinkertaistamiseksi (ks. 30 artikla),

—	ottamalla käyttöön yhteinen kustannusmalli ja lisäämällä rahoituksen enimmäismääriä (ks. 33 artikla),

—	perustamalla ”takuurahasto” epäsuorien TTK-toimien toteuttamisesta aiheutuvan rahoitusriskin kattamiseksi (ks. 38 artikla).

Komissio ehdottaa osallistumissääntöjen perusteluissa lisätoimenpiteitä kuten etäarvioinnin käyttöönottoa, ehdotusten jättämistä sähköisesti ja siirtymistä yhteen rekisteröintijärjestelmään sekä tukipalveluja komissiossa ja kansallisissa yhteyspisteissä (National Contact Points) seitsemännen puiteohjelman hallinnoinnin tehostamiseksi. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan täsmennetä komission ehdotuksessa. Jollei niihin viitata oikeusperustassa, niiden täytäntöönpanosta ei ole mitään takeita (ks. tilintarkastustuomioistuimen 15 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, 16 artiklan 3 kohdan a alakohtaan ja 17 artiklan a kohtaan ehdottamat muutokset).

Tilintarkastustuomioistuimen lausunto

Tilintarkastustuomioistuin kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota komission ehdottamien toimenpiteiden seurauksiin seitsemännestä puiteohjelmasta (2007—2013) rahoitettavien epäsuorien toimien moitteettoman varainhoidon takaamisen suhteen. Lausunnossa otetaan huomioon erityisesti varainhoitovuotta 2003 koskevaa vastuuvapausmenettelyä (12) ja vuoden 2006 yleistä talousarviota (13) koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston aikaisemmat päätöslauselmat. Tilintarkastustuomioistuimen tässä lausunnossa esittämissä huomautuksissa viitataan myös joissakin tapauksissa komission ehdotukseen seitsemättä puiteohjelmaa koskevaksi päätökseksi ja erityisesti sen liitteeseen III, jossa määritellään eri rahoitusjärjestelyt (ks. johdanto-osan 1 kappale).

Komission hyväksyessä osallistumissääntöjä koskevan ehdotuksen joulukuussa 2005 neuvosto oli hyväksynyt vasta osittain varainhoitoasetukseen ja sen soveltamissääntöihin suunnitteilla olevat muutokset, jotka tulevat voimaan vuonna 2007 (ks. johdanto-osan 2 kappale). Näin ollen, ottaen huomioon lausunnossaan nro 10/2005 (14) esittämänsä huomautukset tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei voida sanoa, onko tämä alakohtainen sääntely tarkistetun varainhoitoasetuksen yleisten periaatteiden ja yksityiskohtaisten säännösten mukaista.

Tässä lausunnossa esitettyjä tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia ja päätelmiä olisi sovellettava soveltuvin osin myös komission ehdotukseen ”neuvoston asetukseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007—2011)” (15).

8.	Yksityiskohtaiset ehdotukset komission ehdotuksen muuttamisesta tämän lausunnon pohjalta esitetään liitteessä .

YLEISET HUOMAUTUKSET

Komission ehdotus ei tarjoa mahdollisuutta perinpohjaiseen muutokseen

Euroopan unionin TTK-puiteohjelmat ovat maailman laajimpia monikansallisia tutkimusohjelmia rahoituksen ja osallistumisen perusteella. Niiden osuus tutkimushankkeille sekä jäsenvaltioissa että assosioituneissa maissa myönnettävästä julkisesta rahoituksesta on merkittävä. Monille julkisille tutkimusyksiköille, kuten yliopistoille, ne ovat usein tärkeimpiä kolmannen osapuolen myöntämän rahoituksen lähteitä.

10.

Kuhunkin TTK-puiteohjelmaan osallistuu useita tuhansia oikeussubjekteja, jotka käyttävät huomattavan erityyppisiä epäsuoria toimia. Useimmat niistä ovat usean kumppanin toimia, jotka toteuttaa useiden osallistujien konsortio. Komissio tekee kunkin osallistujan kanssa kutakin epäsuoraa tointa koskevia sopimuksia tai avustussopimuksia. Useimmat sopimukset koskevat ainoastaan suhteellisen vähäisen tuen myöntämistä yhteisön talousarviosta. Kuten tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö on osoittanut, joukosta hyvin erityyppisiä toimia ja suuresta määrästä yksittäisiä tukia aiheutuu merkittäviä transaktiokustannuksia kulutettua euroa kohti (16).

11.

Lisäksi osallistujat ovat esittäneet tilintarkastustuomioistuimelle, että ne pitävät yhteisön tukia erittäin hankalina hallinnoida erityisesti sen vuoksi, ettei komissio ole antanut asianmukaisia ohjeita. Ehdotusten laatiminen ja osallistujien konsortion kokoaminen on kallis ja aikaa vievä tehtävä erityisesti kun otetaan huomioon keskimäärin vähäinen hyväksymisaste. Osallistujat valittavat myös, että komission menettelyt tukien myöntämiseksi kestävät liian kauan ja ettei yhteisön varojen käyttö ole riittävän joustavaa tieteessä tapahtuvien nopeiden muutosten huomioon ottamiseksi. Tämän vuoksi innovatiivisimpia tutkimushankkeita ei usein esitetä Euroopan unionin TTK-puiteohjelmiin.

12.

Vaikka on myönnettävä, että monimutkaisuus tietyssä määrin on väistämätöntä, tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei komission ehdotukseen sisälly mahdollisuutta saada aikaan perinpohjaisia muutoksia seitsemättä puiteohjelmaa koskeviin hallintoon ja rahoitukseen liittyviin sääntöihin. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että lainsäätäjän olisi nojauduttava seuraaviin yleisiin periaatteisiin hyväksyttäessä seitsemännen puiteohjelman oikeusperustaa:

—

Tutkimusta vievät eteenpäin yksittäisten tutkijoiden tieteellinen tietämys ja asiantuntemus. Useimpien julkista tukea saavien tahojen tavoin tutkijat soisivat, että tukiin liittyisi mahdollisimman vähän byrokratiaa. Ainoastaan sellaisten joustavien tukien avulla he katsovat voivansa suorittaa mahdollisimman lupaavaa tutkimusta ja kokea todennäköisemmin onnistumisen edellyttämää vastuun ja osallisuuden tunnetta. Tämän ”omaksi ottamisen” takaamiseksi tutkimusyhteisössä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä olisi pyrittävä siihen, että epäsuoria toimia toteuttavat konsortiot voivat käyttää yhteisön tukia joustavammin.

—

Tämän vuoksi konsortioille on annettava myös keinot reagoida nopeasti ulkoisiin ja sisäisiin muutoksiin hankkeen elinkaaren aikana. Tämä edellyttää sitä, että koordinaattorin päätösvaltaa on lujitettava. Koordinaattorin on otettava tieteellinen ja taloudellinen vastuu, ja sen on voitava päättää sekä tieteellisestä ohjelmasta että rahoitusvarojen jakamisesta kaikkien konsortion osallistujien ennalta sopimien sääntöjen mukaisesti. Koordinaattorin on samanaikaisesti taattava komissiolle, että toimen tieteellinen sisältö ja laissa vaadittu eurooppalainen luonne säilytetään koko hankkeen keston ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osallistuja voidaan korvata ainoastaan yksiköillä, joilla on vastaava tutkimusvalmius ja tieteellinen asema.

—

Joustavuuden lisäämisen vastineena on oltava lisääntynyt tieteellinen ja taloudellinen tilivelvollisuus komissiota kohtaan sekä käynnissä olevista epäsuorista toimista että sen jälkeen, kun ne on saatettu päätökseen. Tämä ei saa tarkoittaa kuitenkaan ylenmääräistä raportointia komissiolle, vaan sen olisi perustuttava vertaisarviointijärjestelmään, jonka yhteydessä järjestetään mahdollisesti kuulemistilaisuuksia. Tällaisten arviointien tulosten pohjalta komission on voitava lakkauttaa epätyydyttäväksi osoittautuvat epäsuorat toimet julkisten varojen tuhlauksen estämiseksi.

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan osallistumissäännöistä olisi käytävä ilmi olettamus, että Euroopan unionin TTK-puiteohjelmiin osallistuvat tutkijat vastaavat luotettavasti julkisten varojen mahdollisimman hyvästä käytöstä edellyttäen, että oikeusperustassa asetettuja rajoja noudatetaan, jotta komission tehokas ja riittävä valvonta voidaan taata. Tämän valvonnan yhteydessä on kuitenkin pidettävä mielessä, että epäonnistumisen riski sisältyy olennaisesti kaikkeen tutkimustoimintaan.

Keskeiset ehdotukset joustavuuden lisäämiseksi ja osallistumisen yksinkertaistamiseksi

13.

Edellä esitetyn ja tilintarkastustuomioistuimen aikaisemmin esittämien suositusten mukaisesti tässä lausunnossa mainitaan joukko alueita, joilla komission ehdotus ei ehkä ole riittävä, jotta saataisiin aikaan tarvittava joustavuus ja yksinkertaisuus seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumisen helpottamiseksi. Näistä alueista tärkeimpiä ovat

—	oikeussubjektien keskitetyn, etukäteen suoritettavan tarkastamisen järjestäminen (ks. kohdat 34—36),

—	sen vaatiminen, että komission yksiköt käyttävät yhteisiä tietokantoja ja vaihtavat tietoja sähköisesti (ks. kohdat 41—42),

—	joustavamman hallintojärjestelmän soveltaminen epäsuoriin toimiin siten, että komissio tekee avustussopimuksen muiden osallistujien puolesta toimivan koordinaattorin kanssa tai myöntää tuen komission päätöksellä allekirjoittamatta yksityisoikeudellista sopimusta (ks. kohdat 45—55),

—	arviointien tai kuulemisten (mieluiten vertais-) käyttäminen epäsuorien toimien seurantavälineenä (ks. kohta 56),

—	sellainen yhtenäinen kustannusten korvausjärjestelmä, jonka ansiosta osallistujat voivat määrittää yhteisön rahoitustuen avoimesti, selkeästi ja helposti hallittavalla tavalla (ks. kohdat 63—70), ja

—	epäsuorien toimien tulosten käytön ja levittämisen sekä omistusoikeuden siirron edistäminen (ks. kohdat 82—84).

ERITYISET HUOMAUTUKSET

Oikeudellisten tekstien laadintaa koskevien toimielinten välisten sopimusten noudattaminen

14.

Tämän asetuksen luettavuutta voitaisiin parantaa ryhmittämällä kaikki asiaa koskevat määritelmät 2 artiklan ”Määritelmiin” (17). Sekaannuksen ja toisistaan poikkeavien määritelmien leviämisen välttämiseksi määritelmien sanamuotoa pitäisi muuttaa ainoastaan vertailemalla niitä aikaisempiin TTK-puiteohjelmiin ja vain, jos sisällön muutos katsotaan todella tarpeelliseksi.

Komission velvollisuus seurata tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien sääntöjen noudattamista

15.

Perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaan komission tehtävänä on seurata jatkuvasti jäsenvaltioiden voimassa olevia tukijärjestelmiä, koska valtiontuki on periaatteessa kielletty (ks. johdanto-osan 3 kappale). Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön ohjeiden 5.12 kohdassa tarkoitettuja ylärajoja täsmennetään seuraavasti: ”Yhteisön rahoituksen ja valtion tuen yhteisvaikutuksen tapauksessa julkinen kokonaistuki ei saa olla yli 75 prosenttia teollisen tutkimuksen osalta ja 50 prosenttia kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta” (ks. myös kohdat 72 ja 73).

16.

Erityisohjelmassa ”Valmiudet” nimenomaisesti määrätään julkisten ja yksityisten ”tutkimusinfrastruktuurien” rahoittamisesta seitsemännestä puiteohjelmasta. Lisäksi päätöksen liitteessä III todetaan, että tällaiset infrastruktuurit rahoitetaan sekä TTK-puiteohjelmasta että käyttämällä muita EU:n välineitä (etenkin rakennerahastoja) ja kansallisia välineitä (18). Kuten tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö on osoittanut, komission nykyiset mekanismit tutkimus- ja kehitystyölle myönnettävän valtiontuen kokonaismäärien seuraamiseksi ovat riittämättömiä takaamaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön ohjeissa määriteltyjen ylärajojen noudattamisen seitsemännestä puiteohjelmasta yhteisrahoitusta saavien toimien yhteydessä. Lisäksi — kuten tilintarkastustuomioistuin toteaa rakennetoimia koskevassa aikaisemmassa lausunnossaan (19) –, komissiolla ei ole enää yksityiskohtaisia tietoja sellaisten yhteisesti hallinnoitavien toimien täytäntöönpanosta, joista kansalliset tai alueelliset viranomaiset vastaavat. Tällaisia toimia ovat muun muassa tutkimushankkeiden rahoittaminen sekä innovaation ja teknologian siirron tai tutkimusinfrastruktuurien tukeminen. Kuten tilintarkastustuomioistuin on todennut varainhoitoasetusta koskevassa lausunnossaan (20), komission on seurattava tarkkaan mahdollisia riskejä, jotka aiheutuvat yhteisön talousarviosta yksittäisille toimille myönnettävien eri tukien päällekkäisyydestä. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio kehittää asianmukaiset seurantavälineet sen takaamiseksi, että valtiontukisääntöjä noudatetaan tapauksissa, joissa tutkimustoimia rahoitetaan useista eri lähteistä.

Osallistumissääntöjen sovellettavuus toimintaan, jota rahoitetaan Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) puitteissa

17.

Komission ehdotuksen mukaan Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) toimii neuvoa-antavana elimenä, jota täydentää hallintorakenteen tarjoava toimeenpanovirasto 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (21) mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin yhtyy komission näkemykseen siitä, että osallistumissääntöjä olisi sovellettava myös Euroopan tutkimusneuvoston puitteissa rahoitettaviin toimiin (22) sen takaamiseksi, että samoja periaatteita sovelletaan kaikentyyppiseen yhteisön rahoitukseen päätöksen liitteessä III olevassa a kohdassa mainittujen eri järjestelyjen osalta. Tilintarkastustuomioistuimen mielestä ehdotettu rakenne tarjoaa riittävän varmuuden siitä, että Euroopan tutkimusneuvoston tieteellinen itsenäisyys taataan ja että sen hallintorakenteesta voidaan sopia ja että se voidaan toteuttaa riittävän nopeasti (23). Tilintarkastustuomioistuin suosittelee kuitenkin, että osallistumissääntöjen sovellettavuus on täsmennettävä nimenomaisesti oikeusperustassa (johdanto-osan 4 a kappale ja 1 artikla).

Sisäisen valvonnan ja ulkoisen tarkastuksen erottaminen

18.

Tilintarkastustuomioistuimen oikeudet Euroopan unionin ulkoisena tarkastuselimenä perustuvat suoraan perustamissopimuksen 248 artiklan 2 kohtaan, eikä tilintarkastustuomioistuimen, joka on komission ulkoinen tarkastuselin, katsota osallistuvan sisäiseen valvontaan. Tämän vuoksi sisäisen valvonnan ja ulkoisen tarkastuksen eri mekanismit on erotettava toisistaan selkeästi osallistumissäännöissä (24) (ks. johdanto-osan 16 kappale).

19.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) n:o 2988/95 (25), komission paikalla suorittamista tarkastuksista ja todentamisista annettua asetusta (EY, Euratom) n:o 2185/1996 (26) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annettua asetusta (EY) N:o 1073/1999 (27) ja asetusta (Euratom) N:o 1074/1999 (28) koskevien viittausten sisällyttämistä tekstiin. Huomattakoon, että näitä asetuksia sovelletaan ainoastaan komissioon (ks. johdanto-osan 15 ja 16 kappale ja 19 artiklan 8 kohdan a alakohta).

I luku: Johdantosäännökset (1—3 artikla)

Täsmennys ”epäsuoran toimen” määritelmään

20.

Varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen johdanto-osan 38 kappaleessa vaaditaan sen täsmentämistä, millaisille suorille ja epäsuorille toimille yhteisön rahoitusta voidaan myöntää. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei 1 artiklassa esitetty ”epäsuoran toimen” määritelmä ole kuitenkaan täysin tarkka, koska asetus kattaa päätöksen liitteessä III olevassa a kohdassa määriteltyjen rahoitusjärjestelyjen lisäksi muutakin. Liitteessä III olevassa b kohdassa tarkoitettujen rahoitusjärjestelyjen osalta komissio ehdottaa kuitenkin, että asetus kattaa ainoastaan tuet EIP:lle.

21.

Tilintarkastustuomioistuin totesi aikaisemmin vaarana olevan, että epäsuorilla TTK-toimilla kierretään tavanomainen julkisia hankintoja koskeva menettely. Tämä puolestaan saattaa vaikeuttaa sen arvioimista, onko komissio noudattanut kunkin ohjelman hallintomenoille asetettuja rajoja (29). Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän vuoksi ”epäsuoran toimen” määritelmän täsmentämistä 2 artiklassa mainitsemalla ne eri muodot, joita epäsuoralla toimella voi olla varainhoitoasetuksen mukaan: tuet, apurahat ja palkinnot, palkkiot, jäsenmaksut ja julkiset hankinnat (30) (ks. 1 artikla, 2 artiklan 12 kohta, 13 artiklan 1 kohta, 14 artikla ja 53 artikla). Päätöksen liitettä III olisi muutettava vastaavasti (31) (ks. myös kohta 27). Muutoin oikeusperustasta saattaa aiheutua epäselvyyttä sen osalta, mitä säännöksiä sovelletaan erilaisiin epäsuoriin toimiin erityisesti julkisten hankintojen yhteydessä.

II luku: Osallistuminen (4—38 artikla)

1 jakso: Vähimmäisehdot (4—12 artikla)

Osallistumista koskevien vähimmäisehtojen täsmentäminen

22.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että konsortion osallistujamäärän ollessa suuri esiintyy usein tarpeetonta byrokratiaa ja liian kuormittavaa hallintoa. Tämä koskee erityisesti ”integroitujen hankkeiden” ja ”huippuosaamisen verkostojen” koordinaattoreita (32). Tämän vuoksi on suositeltavaa täsmentää osallistumissäännöissä, että tehokkaan toteutuksen periaatteen on oltava keskeinen näkökohta, erityisesti jos osallistujien määrä ja tyyppi ylittää lainsäädännössä asetetut vähimmäisvaatimukset (ks. johdanto-osan 9 kappale).

23.

Komission ehdotus lainsäädännössä asetetuiksi vähimmäisvaatimuksiksi, jotka koskevat epäsuoriin toimiin osallistuvien riippumattomien oikeussubjektien lukumäärää ja sijoittautumispaikkaa, on tai sen voidaan katsoa olevan liian rajoittava. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee näiden ehtojen selkeämpää kuvaamista (ks. 5 ja 7 artikla).

24.

Lisäksi komission olisi täsmennettävä 10 artiklassa ehtoja, jotka niiden osallistujien on täytettävä, jotka ovat epäsuorien toimien ainoita oikeussubjekteja. Erityisesti olisi täsmennettävä, sovelletaanko tätä säännöstä ainoastaan eurooppalaisiin taloudellisiin etuyhtymiin (ETEY) ja Euroopan etua edistäviin kansainvälisiin järjestöihin vai kattaako se myös muuntyyppiset oikeussubjektit.

Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen siirrettävyyden takaavat säännökset puuttuvat

25.

Komission ehdotuksen mukaan avustussopimukset allekirjoitetaan periaatteessa oikeussubjektien eikä yksittäisten tutkijoiden kanssa. Seitsemännen puiteohjelman muista osista poiketen tukia uraauurtaville tutkijalähtöisille hankkeille myönnetään Euroopan tutkimusneuvoston puitteissa tietyn tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimustoiminnan rahoittamiseksi. Näin ollen on vaikeaa taata, että avustus uraauurtaville tutkijalähtöisille hankkeille on siirrettävissä, jos tietty tutkija siirtyy johonkin muuhun tutkimusorganisaatioon (ks. 9 artiklan 2 kohta).

26.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä voitaisiin ratkaista komission ja tutkijaa/tutkijoita käyttävän oikeussubjektin allekirjoittamissa avustussopimuksissa tai avustuksen myöntämistä koskevassa komission päätöksessä. Näihin asiakirjoihin voisi sisältyä lauseke, jossa täsmennetään, että avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että tietty tutkija työskentelee tälle oikeussubjektille ja että tämän tietyn tutkijan siirtyessä johonkin toiseen organisaatioon, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, myös avustus siirretään tutkijan sitä pyytäessä ja komission tarkistettua ja varmennettua uuden osallistujan toimintavalmiuden ja taloudelliset toimintaedellytykset (ks. kohdat 34—36).

2 jakso: Menettelyt (13—28 artikla)

Muulla tavoin kuin ehdotuspyyntöjen pohjalta myönnettävään yhteisön rahoitukseen sovellettavien sääntöjen epäselvyys

27.

Komission ehdotuksen mukaan päätöksen liitteessä III määrätään tukien käyttöä koskevista poikkeuksista varainhoitoasetuksen 160 artiklan (soveltamissääntöjen 229 artiklan 3 kohta) mukaisesti. Nämä poikkeukset kattavat kaiken muulla tavoin kuin tukien muodossa — ehdotuspyyntöjen pohjalta myönnettävät tuet mukaan luettuina — myönnettävän yhteisön rahoituksen, nimittäin

—	tavaroihin tai palveluihin liittyvät julkiset hankinnat, joista on tehty sopimus ja jotka on valittu tarjouspyyntöjen perusteella,

—	opintoihin, tutkimukseen tai harjoitteluun tarkoitetut apurahat ja kilpailujen perusteella annettava palkinnot (33),

—	järjestöjen jäsenmaksut,

—	palkkiot riippumattomille asiantuntijoille.

28.

Nämä poikkeukset, joihin sovelletaan automaattisesti varainhoitoasetuksessa esitettyjä sääntöjä, olisi lueteltava selkeästi päätöksen liitteessä III olevan a kohdan 3 alakohdassa ”Koordinointi- ja tukitoimet” (ks. alaviite 31) ja osallistumissääntöjen 14 artiklassa (ks. myös kohta 21). Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio määrittää, mitä varainhoitoasetuksen säännöksiä sovelletaan kuhunkin 14 artiklassa tarkoitettuun poikkeukseen, ja täsmentää, missä määrin tämän asetuksen muita säännöksiä ei sovelleta.

Osallistumissäännöissä ei täsmennetä horisontaalisia valintaperusteita ja avustuksen myöntämisen perusteita

29.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission ehdotuksessa erityisohjelmia varten määritellyt valintaperusteet ja avustuksen myöntämisen perusteet eivät muodosta vankkaa perustaa arviointien suorittamiselle (ks. esim. erityisohjelman ”Yhteistyö” 6 artiklan 3 kohta (34)). Tämän vuoksi nämä arviointiperusteet ja niiden soveltaminen on täsmennettävä myöhemmin (vuotuisissa) työohjelmissa kutakin erityisohjelmaa varten, eikä Euroopan parlamentti voi vaikuttaa niiden määrittelyyn.

30.

Sääntöjen yhdenmukaisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi tilintarkastustuomioistuin pitäisi suotavana, että ehdotusten arviointiin liittyvät horisontaaliset valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteet esitetään tässä asetuksessa. Näitä horisontaalisia arviointiperusteita voidaan tämän jälkeen täydentää erityis- tai työohjelmissa.

31.

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa lisäksi 15 artiklassa täsmennettyjen arviointiperiaatteiden ja valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteiden osalta seuraavien asioiden huomioon ottamista:

—	erityiset arviointiperusteet Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusta saavia uraauurtavia tutkijalähtöisiä hankkeita varten (ks. myös päätöksen liitteessä III olevan a kohdan 4 alakohta ”Yksittäiset hankkeet”),

—	etäarvioinnit (hajautetusti arvioijien työpaikalla) keinona houkutella huipputason arvioijia osallistumaan ja nopeuttamaan arviointeja, kuten perusteluissa esitetään,

—	ehdotusten poissulkeminen ajankohdasta riippumatta, myös neuvotteluvaiheessa (arviointimenettelyn jälkeen), jos ne ovat ristiriidassa tärkeiden eettisten periaatteiden kanssa.

Soveltamissäännöt ja menettelyt, jotka komissio laatii ja vahvistaa

32.

Tilintarkastustuomioistuin yhtyy ehdotuksessa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan komission on laadittava yksityiskohtaisemmat säännöt ja menettelyt eri vaiheita varten, jotka johtavat tukien myöntämiseen ja riippumattomien asiantuntijoiden käyttöön. Tarpeettoman byrokratian välttämiseksi näissä säännöissä ja menettelyissä on otettava asianmukaisesti huomioon yksittäisten rahoitusmekanismien ja epäsuorien toimien tyyppien väliset erot. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission on hyväksyttävä tällaiset säännöt toimielimenä ja tehtävä niistä kaikkia seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanoon osallistuvia komission yksiköitä sitovia ja että säännöt on julkaistava avoimuusperiaatteen mukaisesti (35) (ks. johdanto-osan 13 kappale).

33.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa komission ehdotuksesta poiketen, että sellaisten sääntöjen on katettava neuvotteluvaihe (36), joka seuraa riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman vertailevan arvioinnin pohjalta tehtävää ehdotusten valintaa ja edeltää avustusten myöntämistä (ks. 16 artikla ja 17 artiklan 4 kohdan a alakohta). Sääntöjen on taattava, ettei komissio muuta tieteellistä sisältöä neuvottelujen aikana, jollei se ole arvioinnin lopputuloksen vuoksi suositeltavaa.

On suositeltavaa, että oikeussubjektit tarkastetaan ja todennetaan keskitetysti ja ennakkoon

34.

Tilintarkastustuomioistuin yhtyy myös ehdotuksessa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan komission on laadittava yksityiskohtaisemmat säännöt ja menettelyt TTK-puiteohjelmien osallistujien olemassaolon, oikeudellisen aseman, toimintavalmiuden ja taloudellisten toimintaedellytysten todentamista varten (ks. johdanto-osan 14 kappale ja 16 artiklan a kohta). Tässä yhteydessä on huolehdittava siitä, että asiakirjojen pyytäminen ja siihen liittyvät tarkistukset ovat oikeassa suhteessa rahoitusriskiin nähden. Lisäksi on otettava huomioon tiettyjen oikeussubjektien (esimerkiksi julkisyhteisöjen tai pk-yritysten) mahdollisesti puutteellinen valmius esittää pyydettyjä tietoja. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission on annettava tällaiset säännöt toimielimenä yhteisten puitteiden luomiseksi ja tehtävä niistä kaikkia seitsemännen puiteohjelman toteutukseen osallistuvia komission yksiköitä (ja toimeenpanovirastoja) sitovia. Varainhoitoasetuksen noudattamiseksi kaikilta osin on huolehdittava siitä, että komissio todentaa osallistujien olemassaolon ja oikeudellisen aseman sekä varmistaa niiden toimintavalmiuden ja taloudelliset toimintaedellytykset.

35.

Lähes kaikki TTK-puiteohjelmiin osallistuvat oikeussubjektit osallistuvat useisiin epäsuoriin toimiin, joita hallinnoivat komission useat eri yksiköt. Kuten tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö on osoittanut, tämä edellyttää usein samojen tietojen vaatimista yhä uudelleen. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa keskitetyn ennakkotarkastusjärjestelmän käyttöönottoa. Sellaisessa järjestelmässä tarkastus on voitava suorittaa riippumatta ehdotusten arvioinnista (37). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tässä yhteydessä on noudatettava seuraavia yleisiä periaatteita:

—	tarkastuksen on perustuttava oikeussubjektin toimittamiin asianmukaisiin tositteisiin, joiden avulla sen olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä sen taloudelliset toimintaedellytykset ja toimintavalmius voidaan tarkistaa,

—	oikeussubjektin on saatettava nämä asiakirjat ajan tasalle määräajoin tai komission sitä pyytäessä (38),

—

kaksinkertaisten tarkastusten välttämiseksi komission on vahvistettava onnistunut tarkastus, minkä jälkeen kaikki seitsemännen puiteohjelman toteutukseen osallistuvat komission yksiköt (ja toimeenpanovirastot) tunnustavat myönnetyn todistuksen pätevän kaikkiin saman oikeussubjektin esittämiin ehdotuksiin kunnes toisin ilmoitetaan.

36.

Näin toimimalla komissio loisi yhteiset puitteet, jotka edistävät yhdenmukaista ja johdonmukaista lähestymistapaa edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien suorittamaan riskinarviointiin varainhoitoasetuksen 118 artiklan mukaisesti (soveltamissääntöjen 182 artikla). Tämä puolestaan olisi omiaan vähentämään pankkitakuiden tarvetta. Lisäksi ehdotettu muutos takaisi yhdenmukaisen lähestymistavan komissiossa, auttaisi välttämään TTK-puiteohjelman osallistujille aiheutuvaa tarpeetonta byrokratiaa ja nopeuttaisi valittujen ehdotusten käsittelyä. Keskustietokannan perustaminen osaksi sellaista tarkastusjärjestelmää olisi myös tehokkaampaa Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojelemiseksi (ks. johdanto-osan 20 kappale ja 16 artiklan a kohta).

Komission päätökseen perustuvien tukien myöntäminen

37.

Komissio ryhtyi vuonna 2002 ottamaan käyttöön toimenpiteitä yksinkertaistaakseen TTK-puiteohjelmiin perustuvien avustusten myöntämiseen johtavia menettelyjä (39). Komissio — toimielimenä — muun muassa siirsi tarvittavia päätöksentekovaltuuksia tietyille komission jäsenille ja edelleen pääjohtajille. Seitsemännen puiteohjelman osalta komissio ehdottaa avustuksen myöntämiseen liittyvän menettelyn yksinkertaistamista edelleen siten, ettei komission päätöstä enää tarvittaisi (ks. 16 artiklan 8 kohta).

38.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että tuet olisi myönnettävä komission päätösten perusteella, koska varainhoitoasetuksen (40) mukaan komission päätöksentekomenettelyn käyttö on edellytyksenä sille, että hyväksytään välillisten kustannusten neuvotellut kiinteät korvausosuudet, jotka vahvistetaan osallistujan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti varainhoitoasetuksessa vahvistetun seitsemän prosentin ylittävän osuuden osalta (ks. 69 ja 70 kohta).

Riippumattomiin asiantuntijoihin sovellettavia sääntöjä koskeva täsmennys

39.

Komissio käyttää riippumattomia asiantuntijoita arvioidakseen ja seuratakseen ehdotuksia, jotka koskevat epäsuoria toimia, meneillään olevia toimia ja puiteohjelmien ja niiden erityisohjelmien suunnittelua, toteutusta ja tuloksia. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 17 artiklaan on lisättävä viittaus ”seurantatoimiin”, jotta voidaan taata yhdenmukaisuus 27 artiklassa esitetyn ehdotuksen kanssa.

40.

Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen erityisluonteen vuoksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa uraauurtavia tutkijalähtöisiä hankkeita koskevien ehdotusten arviointiin käytettävien asiantuntijoiden nimittämistä koskevan erityislausekkeen sisällyttämistä 17 artiklaan. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämän pitäisi olla Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston tai sen toimivaltaisten erityisjaostojen tehtävä. Tällainen erilainen lähestymistapa saisi Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen erottumaan komission suoraan hallinnoiman puiteohjelman osista ja täsmentäisi lisäksi tieteellisen neuvoston vastuuta ehdotusten valinnassa (ks. myös 17 kohta).

Osallistumissäännöissä on mainittava yhteisten tietokantojen käyttö ja sähköinen tiedonsiirto

41.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tapahtumia on voitava käsitellä menettelyn kaikissa vaiheissa (41) komission tietoteknisten järjestelmien avulla. Huolimatta tällaisen järjestelmän toteutusta koskevasta pitkäaikaisesta sitoumuksestaan komissio on johdonmukaisesti jättänyt sen toteuttamatta (42).

42.

Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että osallistumissäännöissä mainitaan velvollisuus perustaa yhteisiä tietokantoja ja yhteinen tietotekniikkajärjestelmä (ks. 17 artiklan a kohta). Tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuin pitää myönteisenä perusteluissa mainittua komission aikomusta siirtyä ehdotusten sähköiseen jättämiseen ja yhteen rekisteröintijärjestelmään (37) ja suosittaa tämän säännöksen sisällyttämistä osallistumissääntöihin (ks. 16 artikla ja 17 artiklan a kohta).

Vakioavustussopimuksissa olisi otettava huomioon rahoitusjärjestelyjen erityisominaisuudet

43.	Päätöksen liitteessä III ehdotettujen keskenään huomattavan erilaisten rahoitusjärjestelyjen osalta tilintarkastustuomioistuin suosittaa erityisten vakiosopimusten käyttöönottoa erityyppisiä TTK-toimia ja epäsuoria toimia varten (ks. 19 artikla).

44.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin katsoo ottaen huomioon 17 artiklan 4 kohdan, jonka mukaan komissio laatii vakionimeämiskirjeitä riippumattomia asiantuntijoita varten, että osallistumissäännöissä on säädettävä siitä, että komissio laatii virallisesti erityiset vakioavustussopimukset sen takaamiseksi, että komission yksiköt toimivat yhdenmukaisesti (43).

Liian monimutkainen hallintojärjestelmä epäsuoria toimia varten

45.

Euroopan unionin TTK-puiteohjelmien aloittamisesta lähtien yhteisö on käyttänyt yksityisoikeudellisia sopimuksia (tai avustussopimuksia) oikeussuhteen luomiseksi epäsuoran toimen osallistujien ja komission välille. Alun perin tämän lähestymistavan tarkoituksena oli lujittaa eri maista olevien oikeussubjektien välistä koordinointia ja edistää monikansallista yhteistyötä. Tämä on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa osallistujat katsovat saaneensa toimeksiannon komissiolta tai jossa komissio nähdään konsortion aktiivisena kumppanina. Tämä on luonut myös tosiasiallisen veto-oikeuden jokaiselle epäsuoran toimen osallistujalle; käytännössä tästä on usein seurauksena se, että menestyksekkään tutkimuksen edellyttämä joustavuus vähenee.

46.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei komission tehtävänä ole osallistua suoraan yksittäisten epäsuorien toimien hallinnointiin. Tällainen tulkinta komission roolista lisää merkittävästi sitä rasittavaa byrokratiaa, jota monet TTK-puiteohjelmien osapuolet pahoittelevat. Kunkin konsortion pitäisi määritellä sisäinen päätöksentekorakenteensa erityistarpeidensa mukaisesti, ja yksittäisten osallistujien olisi sovittava keskenään kaikista epäsuoran toimen hallinnointia koskevista tärkeistä kysymyksistä.

47.

Tilintarkastustuomioistuin ehdottaa tämän vuoksi yksinkertaistettua hallintojärjestelmää epäsuoria toimia toteuttaville konsortioille aikaisempien ehdotusten mukaisesti (44). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kunkin yksittäisen osallistujan erityiset oikeudet ja velvoitteet muita konsortioon osallistuvia kohtaan on määriteltävä konsortiosopimuksessa tai tarvittaessa muulla kirjallisella sopimuksella. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission olisi tehtävä avustussopimus muiden osallistujien puolesta toimivan koordinaattorin kanssa (ks. 23 artikla).

48.

Komission tämänhetkisen ehdotuksen varjopuolena on, että avustussopimukseen sisältyvät tiedot koskevat yksittäisiä osallistujia, mikä vaikeuttaa tarpeettomasti tukien hallinnointia ja lisää tarkistusten tarvetta osallistumisen muutosten yhteydessä. Lisäksi kaikki osallistujat ovat komission ehdotuksen mukaan sopimuspuolina komission kanssa tehtävässä avustussopimuksessa, minkä vuoksi kullakin osallistujalla on tosiasiallinen veto-oikeus.

49.

Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa 19 artiklan muuttamista siten, että avustussopimus kattaa ainoastaan koko epäsuoran toimen kannalta merkitykselliset tekijät, joita ovat

—

kesto

—	tieteelliset ja tekniset velvollisuudet

—	kokonaiskustannusarvio

—	yhteisön enimmäisrahoitus.

Kaikki muut näkökohdat, myös yksittäisiä osallistujia koskevat rahoitusnäkökohdat, on määritettävä konsortiosopimuksessa. Tämän johdosta konsortiosopimus olisi tehtävä sen jälkeen, kun valitusta ehdotuksesta on neuvoteltu, mutta ennen avustussopimuksen allekirjoittamista tai avustusten myöntämistä komission päätöksellä (ks. 23 artikla ja 24 artiklan 2 kohta).

50.

Komission ehdotuksen perusteella on epäselvää, kuinka osallistujat oikeudelliselta kannalta liittyvät avustussopimukseen. Erityisesti on epäselvää, kuinka avustussopimus voi tulla voimaan, jolleivät kaikki osallistujat ole valtuuttaneet koordinaattoria ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Tilintarkastustuomioistuimen ehdottamassa vaihtoehtoisessa rakenteessa tämä koordinaattorin ja osallistujien (jotka valtuuttavat koordinaattorin toimimaan muiden osallistujien laillisena edustajana ja tekemään oikeudellisesti sitovan avustussopimuksen nimissään) välinen sopimus esitettäisiin konsortiosopimuksessa.

Konsortiosopimuksessa on vahvistettava osallistujien avustussopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet

51.

Edellä esitetyn mukaisesti osallistumissäännöissä on täsmennettävä, ettei avustussopimus ole ainoa osallistumiseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien lähde, vaan että osallistujien keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia voidaan lisätä konsortiosopimuksella (ks. 24 artikla). Vakioavustussopimuksen mukaisesti konsortiosopimuksissa olisi esitettävä erityisesti

—	määräykset, jotka koskevat oikeudellista edustusta, konsortion sisäistä organisaatiota, luottamuksellisuutta koskevia järjestelyjä ja sisäisten riitojen ratkaisua, mukaan lukien osallistujien eroaminen, poistaminen tai vaihto,

—	kaikki yksittäisten osallistujien yksityiskohtaiset rahoitusnäkökohdat, mukaan lukien kokonaiskustannusarvion jakaminen, yhteisön enimmäisrahoitustuen jakaminen, käytettävät avustusmuodot ja osallistujakohtaisista kustannuksista raportointia ja niiden laskemista koskevat määräykset,

—	lisäsäännöt, jotka koskevat epäsuoran toimen tuottaman tulosaineiston omistusoikeutta, omistusoikeuden siirtoa, käyttöoikeuksia, levittämistä ja käyttöä, mukaan luettuina teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat järjestelyt.

52.

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio laatii konsortiosopimuksille mallin ja ottaa siten käyttöön yhteisen standardin. Konsortioiden olisi kuitenkin voitava mukauttaa tämä malli tarpeitaan vastaavaksi. Vakioavustussopimuksista poiketen ei tämän vuoksi ole tarpeen, että komissio hyväksyy virallisesti vakiokonsortiosopimukset (ks. 24 artiklan 3 kohta). Komission olisi kuitenkin tarjottava tietoja, tukea ja koulutusta mahdollisesti neuvotteluvaiheen aikana siitä, kuinka sellaisia konsortiosopimuksia tehdään.

Koordinaattoreiden on voitava toteuttaa hallinto- ja johtamistyönsä alihankintana

53.

TTK-puiteohjelmiin liittyvien hallinnollisten järjestelyjen monimutkaisuuden vuoksi jotkin oikeussubjektit (muun muassa ne, jotka ovat pääosallistujia tieteellisestä näkökulmasta katsottuna) eivät halua ottaa vastaan koordinaattorin roolia. Tämä koskee erityisesti julkisia yliopistoja ja pk-yrityksiä, joilta puuttuvat usein tarvittavat hallinnolliset tukirakenteet. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että koordinaattorin olisi tämän vuoksi voitava toteuttaa hallinto- ja johtamistehtäviä alihankintana ulkoisilta palveluntarjoajilta edellyttäen, että muut osallistujat hyväksyvät tällaisen ulkoistamisen konsortiosopimuksessa (ks. 25 artiklan 3 kohta) (45).

Konsortion kokoonpanon muutokset on tehtävä oikeudenmukaisesti, avoimesti ja kilpailukykyä edistävästi

54.

Vaikka meneillään olevaan toimeen mukaan tulevat oikeussubjektit on valittava oikeudenmukaisesti, avoimesti ja kilpailukykyä edistävästi, tilintarkastustuomioistuin pitää ”tarjouskilpailuilmoitusten” (46) julkaisemista koskevaa vaatimusta sekä liian kalliina että aikaa vievänä. Käytännössä useimpien konsortioiden olisi mahdotonta muuttaa kokoonpanoaan noudattamalla sellaista menettelyä. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tämän vuoksi 26 artiklan 3 kohdan poistamista. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että velvoite valita oikeussubjektit meneillään olevaan toimeen oikeudenmukaisesti, avoimesti ja kilpailukykyä edistävästi olisi esitettävä vakioavustussopimuksissa (ks. 19 artiklan 1 kohdan a alakohta).

55.

Ainoastaan silloin, jos tieteellinen sisältö ja lainsäädännössä vaadittu toimen eurooppalainen luonne vaarantuvat konsortion kokoonpanon muutoksen vuoksi, komissiolla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä muutosta. Kaikissa muissa tapauksissa tämän pitäisi olla epäsuoraan toimeen osallistuvien oikeussubjektien vastuulla (ks. 26 artiklan 4 kohta).

Tarkastusten käytöstä epäsuorien toimien seurantavälineenä on nimenomaisesti määrättävä osallistumissäännöissä

56.

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että täsmennetään komission oikeudellinen velvoite seurata epäsuorien toimien ja ohjelmien — aikaisemmat TTK-puiteohjelmat mukaan luettuina — toteutusta (ks. myös päätöksen 7 artikla) (47). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission seurantatyössä olisi nimenomaisesti voitava käyttää tarkastuksia (tai kuulemisia) vaihtoehtoisena seurannan keinona (ks. 19 artiklan 4 kohta ja 27 artiklan 2 kohta). Lisäksi tällaisia tarkastuksia voitaisiin käyttää arvioitaessa mahdollista toimen lopettamista tai tietyn oikeussubjektin osallistumista (ks. 18 artiklan 5 kohta). Siltä osin kuin kyseessä on asiantuntijoiden nimittäminen ehdotusten arvioimiseksi (ks. 40 kohta), tilintarkastustuomioistuin katsoo, että uraauurtavien tutkijalähtöisten hankkeiden, joita rahoitetaan Euroopan tutkimusneuvoston puitteissa, seurannan pitäisi olla Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston tai sen toimivaltaisten erityisjaostojen tehtävä (ks. 27 artiklan 6 kohta).

Jäsenvaltioiden edustajista koostuvalle ohjelmakomitealle on esitettävä ohjelman seurantatoimien tulokset

57.

Kuten tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö on osoittanut, ohjelmakomiteoilla voi olla merkittävä rooli TTK-puiteohjelmien seurannassa. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että osallistumissäännöissä olisi mainittava, että komission ohjelmanseurantatoimien, aikaisempia TTK-puiteohjelmia koskevat seurantatoimet mukaan luettuina, tulokset on esitettävä jäsenvaltioiden edustajista koostuvalle ohjelmakomitealle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 202 artiklan mukaisesti (ks. johdanto-osan 17 kappale ja 27 artikla).

3 jakso: Yhteisön rahoitustuki (29—38 artikla)

Tilintarkastustuomioistuin suhtautuu myönteisesti rahoitusjärjestelmien yksinkertaistamista koskeviin ehdotuksiin

58.

Tilintarkastustuomioistuin pitää rahoitusjärjestelmien yksinkertaistamista koskevia ehdotuksia hyvänä asiana (48). Komission pitäisi kuitenkin täsmentää osallistumissäännöissä, minkä tyyppisille toimille, avustusmuodoille, erityistoimille ja kustannustyypeille (ts. välittömät tai välilliset) kiinteitä korvausosuuksia — yksikkökustannustaulukon mukaiset kustannukset mukaan luettuina — tai kokonaissummana myönnettävää tukea käytetään. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että oikeusperustan on oltava tältä osin täsmällinen ja eksplisiittinen, jotta osallistujilla olisi oikeusvarmuus rahoitussäännöistä seitsemännen puiteohjelman alusta alkaen (ks. 30 artikla).

Kokonaissummia on myönnettävä kokonaisille toimille ainoastaan silloin, kun se on asianmukaista

59.

Useimpien epäsuorien toimien mittakaavan vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kokonaissummat ovat tarkoituksenmukaisia kunkin hankkeen selkeästi määritellyille työosioille, ja ne voidaan yhdistää välitavoitteiden saavuttamiseen. Tällaiset kokonaissummat olisi vahvistettava käyttämällä perusteellista neuvottelumenettelyä. Kokonaissummien käytöstä syntyy käytännön ongelma maksuhetkellä, kun komission on arvioitava, miltä osin näiden työosioiden toteutus vastaa sopimusta. Tällaisen järjestelmän toteutuksessa esiintyisi vaikeuksia erityisesti tilanteissa, joissa työosiot viivästyvät, toteutus on ainoastaan osittaista tai ne on korvattu muilla toimilla. Kokonaisille toimille myönnettävien kokonaissummien osalta, mukaan luettuina 35 artiklassa tarkoitetuille ”huippuosaamisen verkostoille” myönnettävät summat, tilintarkastustuomioistuin suosittaa varovaisempaa lähestymistapaa (ks. myös kohdat 78 ja 79).

60.

Koska komissio ei ole esittänyt yksityiskohtaisempaa ehdotusta, tilintarkastustuomioistuin ehdottaa, että kokonaissummien käyttö kokonaisia toimia varten olisi rajoitettava koskemaan päätöksen liitteessä III olevassa a kohdassa mainittuja ”koordinointi- ja tukitoimia” sekä ”tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevia toimia” (ks. osallistumissääntöjen 30 artiklan 1 kohta). Tilintarkastustuomioistuin kehottaa komissiota harkitsemaan edelleen mahdollisuutta myöntää kokonaissummia kokonaisille toimille nykyistä useammin. Tämä voitaisiin sisällyttää oikeusperustaan osallistumissääntöjen väliarvioinnin jälkeen (ks. 54 artikla).

61.	Lisäksi 30 artiklan 2 kohdassa esitetty komission ehdotus yhteisön rahoitustuen laskemisesta on epäjohdonmukainen, ja sitä olisi selvennettävä käyttäen täsmällistä terminologiaa (ts. ”kokonaiskustannusarvion” pohjalta määritettävä ”yhteisön enimmäisrahoitustuki”) (49).

Yleishyödyllisyyden periaatteen noudattaminen on taattava

62.

Varainhoitoasetuksen tarkistamista koskevan komission ehdotuksen perusteella ”epäsuoraa toimea” kokonaisuudessaan voidaan pitää avustuksen saajana, jolloin useita kumppaneita sisältäviin toimiin myönnetyt avustukset saattavat periaatteessa tuottaa joillekin yksittäisille osallistujille voittoa (50). Tämän vuoksi yleishyödyllisyyden periaatteen sovellettavuus kuhunkin epäsuoran toimen osallistujaan olisi täsmennettävä osallistumissääntöjen 31 artiklassa.

Kustannusten korvaamista koskevien sääntöjen perustana on oltava osallistujan kirjanpitoperiaatteet ja kustannuslaskentakäytännöt

63.

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että 31 artiklan 3 kohdan c alakohdassa olisi viitattava oikeussubjektin sijoittautumisvaltion kirjanpitoperiaatteisiin ja osallistujan tavanomaisiin kustannuslaskentakäytäntöihin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että viittaus ”yksinomaan epäsuoran toimen tavoitteiden ja toimella tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi” ei riitä varmistamaan sitä, että ainoastaan toimen toteuttamisen kannalta välttämättömät kustannukset korvataan.

64.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ainoastaan palautettavia välillisiä veroja on pidettävä ei-tukikelpoisina kustannuksina. Käytännössä tietyntyyppisillä osallistuvilla oikeussubjekteilla (kuten kansalaisjärjestöillä, säätiöillä ja yhdistyksillä) sekä luonnollisilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta saada takaisin välillisiä veroja, kuten arvonlisäveroa (alv) (51). Tämän vuoksi ne muodostavat osallistujalle kustannuksen, ja tällaisissa tapauksissa ei-palautettavat välilliset verot olisi korvattava (ks. 31 artiklan 3 kohdan e alakohta).

65.

Varainhoitoasetuksessa tarkoitettu moitteettoman varainhoidon periaate ei kuitenkaan välttämättä kuulu osallistujan kirjanpitoperiaatteisiin ja kustannuslaskentakäytäntöihin. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa 31 artiklan 3 kohdan c alakohdassa olevan virkkeen jälkimmäisen puoliskon poistamista.

Vaihtoehtoinen ehdotus yhteisön rahoitustuen määrittämisestä avoimesti, selkeästi ja helposti hallittavalla tavalla

66.

Tilintarkastustuomioistuin on useissa yhteyksissä ehdottanut yksinkertaistettua järjestelmää tukikelpoisten kustannusten mukaan TTK-puiteohjelmista maksettavia korvauksia varten (52). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kustannusten laskemista ja raportointia sekä yhteisön rahoitustuen määrittämistä koskevan järjestelmän olisi perustuttava yhteiseen kustannusmalliin (ks. 94 kohta), sitä olisi sovellettava kaikkiin rahoitusjärjestelyihin, ja sen olisi oltava riittävän joustava, jotta kaikentyyppiset epäsuoriin toimiin osallistuvat oikeussubjektit voivat käyttää sitä. Jotta järjestelmä olisi lisäksi avoin, selkeä ja helposti hallittava, osallistujan tavanomaisia (kustannus-) laskentakäytäntöjä olisi mahdollisuuksien mukaan sovellettava raportoitaessa aiheutuneista kustannuksista.

Välittömien kustannusten kolme luokkaa

67.

Edellä tarkoitetun kaltaisessa yksinkertaistetussa järjestelmässä olisi oltava kolme välittömien kustannusten luokkaa (”henkilöstökustannukset”, ”matka- ja ylläpitokustannukset” sekä ”muut erityiskustannukset”), jotka on helppo yksilöidä ja jotka ovat saatavilla kunkin osallistujan (kustannus-) laskentajärjestelmästä.

—

”Henkilöstökustannukset” muodostavat epäsuoria toimia toteutettaessa aiheutuneiden välittömien kustannusten pääasiallisen luokan. Tämä kustannusluokka kattaa osallistuvan oikeussubjektin suoraan palvelukseenottaman henkilöstön palkat ja henkilösivukulut työsopimuksissa määritellyissä rajoissa ja niissä esitetyin ehdoin. Järjestelmässä, joka perustuu tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen, on tärkeää esittää tositteet epäsuoraan toimeen osallistuvan henkilöstön työajoista, jotta vastaavat henkilöstökustannukset voidaan jakaa oikein. Työajan kirjaamisen osalta komission olisi määriteltävä kaikkiin osallistujiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset. Komission ehdotuksen mukaisesti tilintarkastustuomioistuin suosittaa myös, että yksinkertaistettu laskentamenetelmä — ts. budjetoitujen kustannusten, keskimääräisten kustannusten tai yksikkökustannusten ja luokkakohtaisten osuuksien käyttö — olisi sallittava edellyttäen, että nämä vahvistetaan osallistujan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti ja etteivät ne poikkea merkittävästi tosiasiallisista kustannuksista.

—

”Matka- ja ylläpitokustannuksia” ehdotetaan toiseksi luokaksi, erityisesti sen vuoksi, että sellaiset kustannukset saattavat muodostaa suuren osan joidenkin erityistoimien kokonaiskustannuksista. Myös tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuin suosittaa yksinkertaistettua laskentamenetelmää, jossa käytetään yksikkökustannuksia edellyttäen, että nämä on vahvistettu osallistujan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti ja etteivät ne poikkea merkittävästi tosiasiallisista kustannuksista, tai vaihtoehtoisesti edellyttäen, että komissio on vahvistanut tällaiset yksikkökustannukset.

—

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa kolmannen luokan — ”Muut erityiskustannukset” — käyttöönottoa kaikkia muita välittömiä kustannuksia varten. Tätä luokkaa voitaisiin käyttää pitkäikäisten laitteiden, kalliiden kulutustavaroiden ja alihankintatöiden kaltaisten poikkeuksellisten menoerien, mutta myös perittävien käyttäjämaksujen kohdalla, jos tällaisia menoeriä koskevien tukikelpoisten kustannusten budjetti on vahvistettu avustussopimuksessa. Tältä osin tämän luokan arvioitujen kustannusten tukikelpoisuus, välttämättömyys ja kohtuullisuus arvioidaan ehdotusten arvioinnin ja niitä koskevien neuvottelujen aikana ja sovitaan komission kanssa avustussopimuksessa. Tämän ansiosta osallistujilla on oikeusvarmuus tällaisia kustannuksia koskevien korvausten saamisesta edellyttäen, ettei kokonaiskustannusarvio ylity. Vaihtoehtoisesti kokonaissummia voitaisiin käyttää myös tämän kustannusluokan kattamien menoerien rahoitukseen.

Neuvoteltuihin kiinteisiin korvausosuuksiin perustuvat välilliset kustannukset

68.

Komission ehdotuksessa ei osoiteta selvästi tukikelpoisten välillisten kustannusten kattamiseksi sovellettavaa kiinteää korvausosuutta (ts. vastaako tämä kiinteä korvausosuus kuudennen puiteohjelman kiinteämääräisiin yleiskustannuksiin perustuvassa kokonaiskustannusmallissa (FCF) tarkoitettua 20 prosentin osuutta vai varainhoitoasetuksessa vahvistettua 7 prosentin osuutta perusjärjestelynä). Siinä ei myöskään osoiteta selvästi olosuhteita, joissa osallistujat voivat valita sellaisen kiinteiden osuuksien järjestelmän.

69.

Komission ehdotuksesta poiketen tilintarkastustuomioistuin katsoo, että osallistujien olisi voitava veloittaa tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjensä mukaisesti vahvistetut kiinteät korvausosuudet (ks. 38 kohta). Tällaisten osuuksien kohtuullisuus olisi osoitettava ehdotusta koskevien neuvottelujen aikana osallistujien kirjanpitotietojen perusteella, ja ulkoisen tarkastuselimen olisi varmennettava tiedot tilintarkastuslausunnon antamisen yhteydessä (ks. 34 artiklan a kohta).

70.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tällaisten neuvoteltujen kiinteiden korvausosuuksien käyttö yksinkertaistaisi huomattavasti kustannuksista raportointia komissiolle. Ainoastaan, jos osallistujien sallitaan käyttää omaa kustannuslaskentajärjestelmäänsä todellisten kustannusten laskemiseen ja niistä raportointiin, ne voivat noudattaa kaikilta osin sekä omia sisäisiä sääntöjään että osallistumissääntöjä. Käytännössä tämä edellyttäisi, että osallistujat voivat veloittaa osuuksia sellaisista välillisistä kustannuksista, jotka ylittävät merkittävästi aikaisempien TTK-puiteohjelmien mukaisen 20 prosentin osuuden välittömistä kustannuksista (53).

Rahoituksen enimmäismäärien lisääminen on perusteltua ainoastaan yhteisen kustannusmallin käyttöönoton nojalla

71.

Aikaisemmista TTK-puiteohjelmista poiketen komissio ehdottaa 33 artiklassa rahoituksen enimmäistasojen (ts. korvausosuuksien) nostamista 50 prosentista 75 prosenttiin julkisyhteisöjen, keski- tai korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten kohdalla sekä samanaikaisesti yhtenäisen kustannusten korvausjärjestelmän käyttöönottoa seitsemättä puiteohjelmaa varten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pääasiallisesti julkisyhteisöjen ja korkea-asteen oppilaitosten käytössä olleita malleja — lisäkustannus- ja kokonaiskustannusmallia — ei enää käytetä. Tilintarkastustuomioistuin on arvostellut lisäkustannusmallia aikaisemmin, koska siinä ei voida tarkastaa osallistujien osuutta yhteisrahoituksesta ja koska sen käytännön toteutus johtaa usein kokonaiskustannusmallia käyttävien oikeussubjektien syrjintään (54).

72.

Tilintarkastustuomioistuin tukee näin ollen täysin komission ehdotusta, sillä

—	rahoituksen enimmäistasot pysyvät valtiontukisäännöissä asetetuissa ylärajoissa (ks. 15 kohta),

—	osallistujien rahoituksen yleisvaikutuksen on tarkoitus olla neutraali tai jopa suotuisa niille oikeussubjekteille, jotka ovat noudattaneet lisäkustannusmallia koskevia sääntöjä aikaisemmissa TTK-puiteohjelmissa.

Rahoituksen enimmäistasojen nostaminen tasoittaa perinteisen lisäkustannusmallin poistamisen vaikutuksia osallistujien rahoitukseen. Tällä tavoin komission ehdotuksella estetään tilanne, jossa seitsemäs puiteohjelma ainoastaan tarjoaisi enemmän rahoitusta aikaisempiin TTK-puiteohjelmiin verrattuna tutkimusponnistelujen ollessa pääasiallisesti samat.

73.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission ehdotuksessa esitetty rahoitusosuus — enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista tiettyjen epäsuoraan toimeen liittyvien toimien osalta — voi olla perusteltu ainoastaan hallinto- ja koulutustoimien ollessa kyseessä ja että osallistumissäännöissä olisi ilmoitettava selkeästi, ettei sellaista osuutta voida missään olosuhteissa yleistää (ks. 33 artiklan 4 kohta).

Kustannusraportointia ja tilintarkastuslausuntoja koskevat säännökset eivät ole riittävän eksplisiittisiä

74.	Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kaikista kustannuksista on raportoitava joka kaudella. Siten taataan, että komissiolla on keino tarkistaa epäsuoran toimen todellinen yhteisrahoitus (ks. 34 artikla).

75.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että osallistumissäännöissä olisi täsmennettävä tilintarkastuslausuntojen laajuus ja sisältö (ks. 34 artiklan a kohta) (55). Varainhoitoasetuksen (56) ja osallistumissääntöjen mukaisesti tilintarkastuslausuntojen on taattava, että

—	osallistujan ilmoittamat kustannukset ovat tukikelpoisia,

—	kustannukset, ennakkomaksuista kertyvät korot ja tulot on määritetty oikein ja niiden tueksi esitetään asianmukaiset tositteet.

76.

Ulkoisen tarkastuselimen tai — kun kyseessä ovat julkisyhteisöt — toimivaltaisen virkamiehen on annettava tilintarkastuslausunnot. Ulkoisen tarkastuselimen on noudatettava 10. huhtikuuta 1984 annetun kahdeksannen neuvoston direktiivin 84/253/ETY (57) mukaisesti vahvistettuja vaatimuksia. Virkamiehen toimivaltuudet vahvistetaan kansallisessa lainsäädännössä, minkä lisäksi asiasta vastaavat viranomaiset vahvistavat ne. Ulkoisen tarkastuselimen tai — kun kyseessä ovat julkisyhteisöt — tilintarkastuslausunnon antavan toimivaltaisen virkamiehen on oltava riippumaton tarkastuselimen valitsemisesta vastaavasta osallistujasta.

77.

Tilintarkastuslausunnot ovat tärkeä osa komission sisäisen valvonnan menettelyjä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission on tämän vuoksi voitava tutustua ulkoisten tarkastuselinten asiakirja-aineistoon ja työasiakirjoihin. Velvollisuus sallia tietojen käyttö olisi sisällytettävä vakioavustussopimuksiin ja ulkoisen tarkastuselimen toimeksiantoa koskeviin ehtoihin.

”Huippuosaamisen verkostoihin” ei pidä soveltaa mitään erityisiä rahoitussääntöjä

78.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei ”huippuosaamisen verkostoihin” pidä soveltaa mitään erityissääntöjä, ja tämän vuoksi 35 artikla olisi poistettava (ks. myös kohta 59). Lisäksi on epäselvää, kuinka komissio on määrittänyt kokonaissumman 23 500 euroa vuodessa tutkijaa kohti. Ei ole mitään todistetta siitä, että tämä osuus olisi määritetty sellaisen todisteisiin perustuvan arvioinnin pohjalta, joka koskee tämänhetkisten kuudennen puiteohjelman ”huippuosaamisen verkostojen” kustannusrakennetta. Lisäksi keinotekoisesti vahvistettujen määrien asettaminen syrjii niitä oikeussubjekteja, jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, jossa on korkeampi nimellispalkkataso.

79.

Lisäksi ehdotettu rahoitusmekanismi on epäjohdonmukainen siltä osin kuin sen tavoitteena on tukea verkostoihin osallistuvien oikeussubjektien yhdistämistä, kuten päätöksen liitteessä III olevan a kohdan 2 alakohdassa ”Huippuosaamisen verkostot” todetaan. Nyt ehdotettujen osallistumissääntöjen mukaisen mekanismin avulla mahdollistetaan epäsuorasti tutkimustoimien yhteisrahoitus, mutta ei pitkäaikaisen yhteistyön puitteissa toteutettavien toimien yhdistämistä edistäviä toimia.

”Takuurahasto” ei ratkaise avustuksen saajien kokemia vaikeuksia

80.

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan osallistujien suurimpia hallinnollisia ongelmia niiden asioidessa komission kanssa ovat komission yksiköiden standardoimattomat vaatimukset, kun tarkistetaan osallistujien oikeudellisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä, sekä liialliset ja usein toistuvat tietopyynnöt (ks. 34—36 kohta).

81.

”Takuurahaston” perustaminen ei kuitenkaan ratkaise osallistujien kyseisiä ongelmia, eikä myöskään ole todennäköistä, että se olisi kustannustehokas (ks. johdanto-osan 20 kappale ja 38 artikla) (58).

—

Ensinnäkään varainhoitoasetuksen 118 artiklan (soveltamissääntöjen 182 artiklan) mukaisista pankkitakuita koskevista velvoitteista ei voida luopua perustamalla sellaista mekanismia (59). Nämä syntyvät ensisijaisesti yhteisön myöntämien ennakkomaksujen vuoksi (yleensä 80 prosenttia vuotuisista eristä).

—

Toiseksi, koska takuurahasto on vakuutusyhtiön kaltainen mekanismi, taloudellisesti vakaat osallistujat kattaisivat riskin, joka aiheutuisi mahdollisesti velvollisuuksia laiminlyövistä osallistujista, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Nämä riskit jakautuvat kaikkiin TTK-puiteohjelmasta rahoitettaviin toimiin, jopa niiden toimien ulkopuolelle, joihin rahastoon maksuja suorittavat osallistuvat.

—	Kolmanneksi komission ehdotuksessa syrjitään voimakkaasti tietyntyyppisiä oikeussubjekteja ja ehkäistään siten muiden kuin julkisten oikeussubjektien osallistumista TTK-puiteohjelmiin (60). Lisäksi siinä supistetaan tutkimusta varten käytettävissä olevan rahoituksen määrää.

—	Neljänneksi sellaisten tapausten määrä, joissa oikeussubjektit ovat todella laiminlyöneet velvollisuutensa yhteisöjä kohtaan, oli erittäin pieni aikaisemmissa puiteohjelmissa.

—	Viidenneksi ”takuurahasto” kattaisi kolmannesta osapuolesta yhteisön talousarviolle aiheutuvan riskin ottamalla varoja tieteeltä.

—

Lopuksi todettakoon, ettei komission ehdotuksessa selosteta, mitä tapahtuu varoille, joita ei tarvita kattamaan sopimusta rikkovista osallistujista aiheutuvia tappioita. Ottaen huomioon varainhoitoasetuksen taustalla vaikuttavat vuotuisuutta ja yleiskatteisuutta koskevat budjettiperiaatteet tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ylimääräiset varat, joita ei voida sitoa tuloiksi puiteohjelmaan, eivät olisi käytännöllisesti katsoen käytettävissä myöskään tutkimukseen (61).

Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa johdanto-osan 20 kappaleen ja 38 artiklan poistamista.

III luku: Levittäminen ja käyttö sekä käyttöoikeudet (39—52 artikla)

Tulosaineistoa koskevien käyttöoikeuksien antaminen liitännäisyksiköille

82.

Kun osallistujina ovat teollisuusyritykset, epäsuoraa toimea koskevaa tausta-aineistoa eivät useinkaan omista osallistujina olevat oikeussubjektit vaan jokin muu teollisuusryhmään kuuluva yksikkö. Ottaen huomioon 46 artiklan 1 kohdassa mainitun tulosaineiston käyttöä koskevan velvollisuuden tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tulosaineiston käyttöoikeudet olisi annettava myös epäsuoran toimen osallistujien liitännäisyksiköille tietyin edellytyksin (ks. 42 artikla ja 49—50 artikla). Liitännäisyksikön on erityisesti

—	oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan,

—	myönnettävä molemminpuoliset käyttöoikeudet mihin tahansa hallussaan olevaan ja tulosaineiston käytön edellyttämään tausta-aineistoon,

—	noudatettava 3 artiklassa tarkoitettuja luottamuksellisuutta koskevia velvoitteita.

Tilintarkastustuomioistuimen ehdotus liitännäisyksiköiden molemminpuolisiksi käyttöoikeuksiksi poistaisi tämän erityisen pidäkkeen ja saattaisi tämän vuoksi lisätä teollisuusyritysten osallistumista TTK-puiteohjelmiin.

Yhteisomistuksessa olevan tulosaineiston käytön edistäminen

83.

Tilintarkastustuomioistuin pitää rakentavana säännöstä, jonka mukaan yhteisomaisuuden haltijat voivat käyttää yhteisomistuksessa olevaa tulosaineistoa, koska se ehkäisee tilanteita, joissa yhteisomistuksessa olevaa tietoa ei voida hyödyntää lainkaan sen vuoksi, etteivät tietyt konsortion jäsenet ole halukkaita antamaan lupaa tietojen suojaamiseen. Komission ehdotus saattaa kuitenkin lisätä sitä vaaraa, että jos mitään etukäteisjärjestelyä ei tehdä, osallistujat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan välttämään yhteisomistuksen organisoimalla työnsä tämän mukaisesti, mikä puolestaan saattaa johtaa siihen, etteivät osallistujat ole yhtä halukkaita tekemään yhteistyötä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että konsortion olisi annettava sopia tämän asetuksen, avustussopimuksen ja konsortiosopimuksen mukaisesti siitä, kuinka se menettelee tällaista yhteisomistusta koskevassa asiassa. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa yhteisomistussopimuksen tekemistä koskevan velvoitteen lisäämistä 40 artiklan 1 kohtaan ja 40 artiklan 2 kohdan b alakohdan poistamista, jotta osallistujia kannustetaan tekemään yhteisomistussopimus.

Komissiolle tehtävää ilmoitusta omistusoikeuden siirrosta olisi vaadittava ainoastaan erityistilanteissa

84.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei ole mitään yleistä tarvetta ilmoittaa komissiolle omistusoikeuden siirrosta. Jos siirto kuitenkin on ristiriidassa Euroopan talouden kilpailukyvyn kehittämistä koskevan tavoitteen tai eettisten periaatteiden kanssa, komissiolle olisi ilmoitettava etukäteen. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio laatii säännöt, joissa annetaan ohjeet tällaisia tapauksia varten. Kaikissa muissa tapauksissa omistusoikeuden siirtoa koskevista järjestelyistä pitäisi sopia osallistujien kesken (ks. 42 ja 43 artikla).

Käyttöoikeuksia ei rajoiteta eikä aineistoa jätetä ulkopuolelle avustuksen myöntämisen jälkeen

85.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että olisi epäjohdonmukaista ja tarpeetonta sallia se, että käyttöoikeuksien alaista tausta-aineistoa (ts. kaikki teollis- ja tekijänoikeudet, joita tarvitaan epäsuoran toimen täytäntöönpanoon tai tulosten käyttöön) rajoitetaan edelleen tai että osa siitä jätetään sopimuksen ulkopuolelle (ks. 48 artikla). Erityisen tausta-aineiston rajoittamisesta tai ulkopuolelle jättämisestä saattaisi seurata, ettei epäsuoria toimia voida suorittaa alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti tai ettei syntyvää tulosaineistoa voida levittää.

86.

Lisäksi käyttöoikeudet olisi myönnettävä nimenomaisesti kaikille epäsuoraan toimeen osallistujille (ks. 49 artikla). Ainoastaan jos sellaisiin käyttöoikeuksiin sovelletaan lisäedellytyksiä, tarvitaan nimenomainen pyyntö ja asianomaisten osapuolten välinen lisäsopimus. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että käyttöoikeudet olisi myönnettävä liitännäisyksiköille vastavuoroisesti edellä kuvatulla tavalla (ks. 82 kohta).

IV Luku: Euroopan investointipankki (53 artikla)

”Riskinjakorahoitusvälineen” osalta tarvitaan täsmennystä

87.

Kuten komissio ehdottaa päätöksen liitteessä III olevassa b kohdassa, ”riskinjakorahoitusvälineen” rahoitusjärjestely koostuu Euroopan investointipankille (EIP) annettavasta avustuksesta. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että EIP:n laina- ja takuurahoitustoimien laajuudesta tarvitaan lisäselvitys (62) (ks. johdanto-osan 23 kappale ja 53 artikla).

88.	”Riskinjakorahoitusvälineen” rahoitusjärjestelyn osalta tilintarkastustuomioistuin suosittaa myös täsmennystä siihen, sovelletaanko osallistumissääntöjen kaikkia osia EIP:n tukiin (III luvun ”Levittäminen ja käyttö sekä käyttöoikeudet” -säännökset mukaan luettuina).

89.

Lisäksi komission ehdotuksen mukaan yhteisön rahoitustukea EIP:lle annetaan ainoastaan varainhoitoasetuksen säännösten perusteella. Tarvitaan kuitenkin lisätäsmennystä siitä, kuinka ja minkä sääntöjen mukaisesti EIP myöntää lainan ja takuurahoituksen. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että EIP:n olisi myönnettävä ne ja hallinnoitava niitä omien sääntöjensä mukaisesti ottaen huomioon komission avustussopimuksessa vahvistamat yleiset suuntaviivat ja periaatteet (ks. 53 artiklan 2 ja 3 kohta).

V luku: Loppusäännökset (54 artikla)

90.

Kun otetaan huomioon seitsemännen puiteohjelman seitsenvuotinen ohjelmakausi, osallistumissäännöissä olisi säädettävä tietyn ajan kuluttua suoritettavasta tarkastuksesta ja mahdollisesta tarkistamisesta. Ehdotetun väliarvioinnin yhteydessä olisi arvioitava erityisesti, onko hallinnollisten ja rahoitusta koskevien näkökohtien suunniteltu yksinkertaistaminen toteutunut, ja ehdotettava mahdollisesti tarvittavia lisätoimia (ks. 54 artikla).

PÄÄTELMÄT

91.	Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission ehdotus on monilla alueilla merkittävä askel kohti yksinkertaistamista ja joustavuutta, jotka ovat tarpeen seitsemännen puiteohjelman taloudellisen, tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon takaamiseksi.

92.

Edellä esitetyistä syistä niitä periaatteita ja arviointiperusteita, joiden pohjalta nämä muutokset olisi pitänyt toteuttaa, ei ole kuitenkaan aina noudatettu, minkä johdosta komissio ei ole onnistunut saamaan aikaan vaadittua yksinkertaistamista. Tilintarkastustuomioistuin katsoo erityisesti, että jotkin komission ehdotuksista eivät ole perusteltuja ja uhkaavat mutkistaa tarpeettomasti seitsemännen puiteohjelman hallinnointia.

93.

Muilla alueilla, joilla yksinkertaistamista ja joustavuutta olisi lisättävä, tilintarkastustuomioistuin suosittaa seuraavia lisämuutoksia:

—	huolehtiminen osallistuvien oikeussubjektien keskitetystä ja ennakkoon tapahtuvasta tarkistamisesta ja todentamisesta (ks. kohdat 34—36),

—	sen vaatiminen, että komission yksiköt käyttävät yhteisiä tietokantoja ja sähköistä tiedonsiirtoa (ks. kohdat 41 ja 42),

—	joustavamman hallintojärjestelmän käyttö epäsuorien toimien yhteydessä (ks. kohdat 45—55),

—	arviointien (tai kuulemisten), mielellään vertaistoimintana, käyttäminen epäsuorien toimien seurantavälineenä (ks. kohta 56),

—	sellaisen yhtenäisen kustannusten korvausjärjestelmän tarjoaminen, jonka ansiosta osallistujat voivat määrittää yhteisön rahoitustuen avoimesti, selkeästi ja helposti hallittavalla tavalla (ks. kohdat 63—70),

—	epäsuorien toimien tulosten käytön ja levittämisen sekä omistusoikeuden siirron edistäminen (ks. kohdat 82—84).

94.

Osallistumissääntöjä koskeva komission ehdotus sisältää joitakin elementtejä kyseisenlaisesta yksinkertaistetusta järjestelmästä, erityisesti koska siinä otetaan käyttöön yhteinen kustannusmalli, mutta sillä ei onnistuta luomaan avointa, selkeää ja helposti hallittavaa järjestelmää kustannusten laskemiseksi ja niistä raportoimiseksi ja yhteisön rahoitustuen määrittämiseksi. Ehdotettu kustannustenkorvausjärjestelmä johtaa järjestelmään, joka on liian monimutkainen ja jota komission on vaikea valvoa. Lisäksi ehdotetun kustannusten korvausrakenteen ja (kustannus-) laskentatietojen välinen vastaavuus on osallistujien kannalta riittämätön. Tämän johdosta, jollei lainsäätäjä toteuta merkittäviä muutoksia, osallistujien tyytymättömyys jatkuu ja ne ilmoittavat edelleen usein ylisuuria kustannuksia myös seitsemännen puiteohjelman yhteydessä.

Tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt tämän lausunnon Luxemburgissa 5 huhtikuuta 2006 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Hubert WEBER

presidentti

(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, (muutettuna EYVL L 25, 30.1.2003).

(2) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(3) EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3.

(4) EYVL C 45, 17.2.1996, s. 4.

(5) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 156.

(6) KOM(2005) 705 lopullinen.

(7) EUVL C 107, 30.4.2004, s. 1. Ks. myös komission toimintasuunnitelma yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi, KOM(2006) 9 lopullinen, 17. tammikuuta 2006 (erityisesti toimi 1 liitteessä 1).

(8) EUVL C 99, 23.4.2004, s. 1.

(9) Ks. komission ehdotus KOM(2005) 119 lopullinen.

(10) Ks. komission ehdotukset KOM(2005) 439 lopullinen, KOM(2005) 440 lopullinen, KOM(2005) 441 lopullinen, KOM(2005) 442 lopullinen, KOM(2005) 443 lopullinen, KOM(2005) 444 lopullinen ja KOM(2005) 445 lopullinen, 21. syyskuuta 2005.

(11) Komission ehdotuksessa tutkimusyhteistyö jaetaan yhdeksään alaohjelmaan, joita ovat ”Terveys”, ”Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia”, ”Tieto- ja viestintätekniikka”, ”Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat”, ”Energia”, ”Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)”, ”Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)”, ”Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet” sekä ”Turvallisuus ja avaruus”.

(12) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja varainhoitovuotta 2003 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta: neuvoston suositukset n:o 5665/05 (KOM(2005) 448 lopullinen, 19. syyskuuta 2005) ja Euroopan parlamentin suositukset — Wynnin mietintö (KOM(2005) 449 lopullinen, 19. syyskuuta 2005).

(13) Tarkistuksessaan 740 Euroopan parlamentti kohdensi 10 prosenttia määrärahoista budjettikohdan 02 01 02 11 ”Muut hallintomenot” varauksiin, jotka vapautetaan heti kun voidaan todeta, että komissio on pyrkinyt tyydyttävästi yksinkertaistamaan ja tehostamaan menettelyjään tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 1/2004 esitettyjen suositusten mukaisesti.

(14) EUVL C 13, 18.1.2006. Ks. kohta 12.

(15) KOM(2006) 42 lopullinen, 7. helmikuuta 2006.

(16) Ks. erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 74, 78 ja 79.

(17) Komission ehdotuksessa annetaan useita määritelmiä osallistumissääntöjen muissa artikloissa (esim. ”levittämisen”, ”käyttöoikeuksien” ja ”käytön” määritelmät 1 artiklassa ja ”oikeussubjektin” määritelmä 4 artiklassa). Osaa määritelmistä ei kuitenkaan käytetä täysin yhdenmukaisesti oikeusperustan muiden osien kanssa (esim. ”epäsuoraa toimea” varten 1 artiklassa ehdotettu määritelmä). Muissa tapauksissa termejä käytetään oikeusperustassa, mutta määritelmä puuttuu (esim. ”tieteen eturintamassa” toteutettavia tutkijalähtöisiä hankkeita koskeva määritelmä 9 artiklassa, ”koordinaattori” 23 ja 25 artiklassa ja ”tulot” 31 artiklassa).

(18) Liitteessä III todetaan, että jos osallistujina on ehdokasmaiden oikeussubjekteja, lisärahoitusta voidaan myöntää samoin edellytyksin liittymistä valmistelevista rahoitusvälineistä.

(19) Ks. tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 2/2005, kohdat 10 ja 11.

(20) Ks. tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 10/2005, kohdat 46 ja 47.

(21) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(22) Ks. päätöksen liitteessä III olevan a kohdan 4 alakohta ”Yksittäiset hankkeet”.

(23) Kun komissio siirtää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirastolle perustamissopimusten mukaisia toimeenpanovaltuuksiaan, on sovellettava varainhoitoasetuksen 54 artiklan säännöksiä. Erityisesti kolmansille osapuolille siirretyt toteuttamistehtävät on määriteltävä tarkasti, ja niiden hoitoa on kokonaisuudessaan valvottava (ks. myös kohta 40).

(24) Ulkoisen tarkastuksen ja sisäisen valvonnan erilaisten roolien osalta ks. myös yhdennettyä sisäistä valvontaa koskeva tilintarkastustuomioistuimen ehdotus sellaisena kuin se kuvataan tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa nro 2/2004.

(25) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(26) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(27) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(28) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.

(29) Ks. erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 18 ja 78.

(30) Ks. varainhoitoasetuksen 160 artikla (soveltamissääntöjen 229 artiklan 3 kohta).

(31) Lopullinen virke a jakson 3 kohdassa ”Koordinointi- ja tukitoimet” kuuluu seuraavasti: ”Näitä toimia voidaan toteuttaa myös muilla tavoin kuin ehdotuspyynnöillä.” Tämä kohta olisi korvattava seuraavalla sanamuodolla: ”Avustusten lisäksi ja varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen voimassa olevien säännösten mukaisesti näitä toimia voidaan toteuttaa myös seuraavin tavoin: julkisiin hankintoihin liittyvät tavarat tai palvelut, joista on tehty sopimus ja jotka on valittu tarjouspyyntöjen perusteella; opintoihin, tutkimukseen tai harjoitteluun tarkoitetut apurahat ja kilpailujen perusteella annettava palkinnot; jäsenmaksut järjestöille tai palkkiot riippumattomille asiantuntijoille.”

(32) Ks. myös tilintarkastustuomioistuimen ehdotus monenvälisiä epäsuoria toimia toteuttavien konsortioiden yksinkertaistetuksi hallintorakenteeksi (ks. kohdat 455—522).

(33) Komission ehdotuksessa 14 artiklaksi ei ole kuitenkaan apurahoja ja palkintoja koskevaa erityissäännöstä (ks. myös 30 artiklan 1 kohta).

(34) Ks. ehdotus erityisohjelmaa ”yhteistyö” koskevaksi neuvoston päätökseksi (KOM(2005) 440 lopullinen, 21. syyskuuta 2005, 6 artiklan 3 kohta: ”Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet. Perusteita ovat laadukkuus, vaikutukset ja toteutus; ne muodostavat kehyksen, jonka puitteissa työohjelmassa voidaan määrittää tarkentavia tai täydentäviä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä.”

(35) Ks. myös erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 88, 92 ja 128.

(36) Huomattakoon, että sana ”valinta” viittaa siihen, että komissio laatii arviointitulosten pohjalta luettelon ehdotuksista, jotka ovat läpäisseet arvioinnin vähimmäisvaatimukset. Lisäksi se laatii (mahdollisesti varallaololuettelon sen varalta, että neuvotteluvaiheen aikana saadaan lisärahoitusta), ja luettelon hylättävistä ehdotuksista (tukeen oikeuttamattomat ehdotukset, ehdotukset, joiden osalta arvioinnin vähimmäisvaatimukset eivät täyty, ja ehdotukset, joille ei voida myöntää rahoitusta määrärahojen niukkuuden vuoksi).

(37) Erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 92 ja 122.

(38) Huomattakoon, että komissio voisi laatia ensin todentavan aineiston alustavan kokoelman käyttäen kaikilta aikaisempiin TTK-puiteohjelmiin osallistuneilta oikeussubjekteilta pyydetyistä asiakirjoista koostuvaa arkistoaan.

(39) Erityiskertomus nro 1/2004, kohta 66.

(40) Ks. varainhoitoasetuksen 117 artikla (soveltamissääntöjen 181 artikla).

(41) Näihin vaiheisiin kuuluvat erityisesti ehdotusten jättäminen sähköisesti, asiantuntijoiden etsiminen ja valinta, ehdotusten arviointi ja valinta, ehdotuksista neuvotteleminen, avustusten myöntäminen ja hallinnointi, hankkeen suoritteiden (kuten kertomusten ja tilinpäätösten) vastaanottaminen ja yhteydenpito osallistujien kanssa sähköisesti.

(42) Erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 86 ja 138; tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2004, kohta 6.10.

(43) Erityiskertomus nro 1/2004, kohta 111.

(44) Erityiskertomus nro 1/2004, kohta 115.

(45) Komissio voi tämän jälkeen korvata nämä alihankintana toteutettavat palvelut noudattamalla ”hallinnointi- ja koulutustoimia” varten määriteltyjä osuuksia 33 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(46) Termiä ”tarjouskilpailuilmoitus” on jo käytetty kuudennessa puiteohjelmassa, mutta sitä ei ole määritelty oikeudellisesti. Sen jälkeen komissio on esittänyt epävirallisia suuntaviivoja siitä, kuinka ”tarjouskilpailuilmoitus” toteutetaan (yleisesti ottaen menettely on samankaltainen kuin ”ehdotuspyynnön” kohdalla). Komissio ei ole esittänyt mitään tietoja niiden tapausten lukumäärästä, joissa tällaista menettelyä on todella noudatettu tähän mennessä.

(47) Erityiskertomus nro 1/2004, kohta 62.

(48) Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2004, kohta 6.47; erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 36—39 ja 139.

(49) Huomattakoon, että tämä laskelma on suoritettava ottaen huomioon yksittäisten osallistujien toteuttamat eri toimet (esimerkiksi hallinto- ja koulutustoimet, joilla on erilaiset yhteisrahoitusosuudet), erityistoimista riippuen kokonaissummien tai kiinteiden korvausosuuksien soveltaminen, toimiin osallistuvien oikeussubjektien erityinen kustannusrakenne ja 33 artiklassa vahvistetut rahoituksen enimmäismäärät. Tätä taustalla olevaa periaatetta sovelletaan tietenkin myös 31 artiklassa tarkoitettuihin tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettaviin korvauksiin.

(50) Tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 10/2005, kohta 44.

(51) Komission ehdotus tehdä ainoastaan ”yksilöitävissä olevista” välillisistä veroista tukeen oikeuttamattomia saattaa saada osallistujat piilottamaan alv:n kustannusraporteissaan.

(52) Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2001, kohta 4.47; erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 36—40 ja 115 sekä lausunto nro 3/2005, kohta 13.

(53) Erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 30—33.

(54) Erityiskertomus nro 1/2004, kohdat 23—26.

(55) Lausunto nro 2/2004, kohta V: Sisäisen valvonnan järjestelmien pitäisi perustua valvontamenettelyiden ketjuun, jossa jokaiselle tasolle on määritetty erityiset tavoitteet, joiden yhteydessä otetaan huomioon muiden suorittama työ. Jos ilmoitetut menot tai kustannukset ylittävät tietyn vähimmäismäärän, ilmoitukseen olisi liitettävä riippumattoman tarkastajan tarkastustodistus ja -kertomus, jotka perustuvat yhtenäisiin lähestymistapoja ja sisältöä koskeviin standardeihin.

(56) Ks. varainhoitoasetuksen 117 artikla (soveltamissääntöjen 180 artiklan 2 kohta).

(57) EYVL L 126, 12.5.1984, s. 20.

(58) Lausunto nro 2/2004, kohta VIII: ”Sisäisen valvonnan järjestelmät edellyttävät asianmukaista tasapainoa tietyn talousarvioalan valvonnasta aiheutuvien kustannusten ja valvonnan avulla saatavan hyödyn välillä; tavoitteena on varojen menettämisen riskin ja säännönvastaisuuksien riskin rajoittaminen hyväksyttävälle tasolle.”

(59) Tilintarkastustuomioistuimen ehdottamien muutosten, jotka koskevat konsortioiden itsenäisyyden lisäämistä (ks. 18, 19 ja 23—26 artikla) ja osallistujien olemassaoloa, oikeudellista asemaa sekä niiden toiminnallisia ja taloudellisia valmiuksia (ks. 16 artiklan a kohta) koskevien komission tarkastusten lisäämistä, pitäisi vähentää yhteisön talousarviolle mahdollisesti aiheutuvia riskejä siinä määrin, ettei tulot ja menot hyväksyvän virkamiehen useimmissa tapauksissa tarvitse vaatia kolmannen omavelkaista takausta tai peruuttamatonta ja varauksetonta yhteisvastuullista takausta (joka on pakollinen varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 182 artiklan 3 kohdan mukaan, jos ennakkomaksut ovat yli 80 prosenttia tuen kokonaismäärästä).

(60) Huomattakoon, että komission 38 artiklan 2 kohdassa esittämän ehdotuksen mukaan seuraavien tahojen ei tarvitse suorittaa maksuja ”takuurahastoon”: julkisyhteisöt, oikeussubjektit, joiden osallistumisen epäsuoraan toimeen jäsenvaltio tai assosioitunut maa takaa, keski- tai korkea-asteen oppilaitokset, osallistujat, jotka osallistuvat tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukeviin toimiin, tieteen eturintaman tutkimustoimet ja erityisryhmiä hyödyttävät toimet lukuun ottamatta pk-yrityksiä hyödyttäviä toimia.

(61) Ks. myös lausunto nro 10/2005, kohdat 20 ja 22.

(62) Erityisesti on täsmennettävä, koskeeko tämä päätöksen liitteen III sanamuodon perusteella myös seitsemännen puiteohjelman soveltamisalan ulkopuolisia toimia, kuten EUREKA-hankkeita, ja voivatko muut kuin liitteessä III mainitut toimet (ts. yhteiset teknologia-aloitteet, laajat hankkeet — Eureka-hankkeet mukaan luettuina — ja uudet tutkimusinfrastruktuurit) olla avustuksen saajia EIP:n laina- ja takuurahoitustoimien yhteydessä.

LIITE

”OSALLISTUMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT”

KOM(2005) 705 lopullinen — asetus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007—2013)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN

LAUSUNNOSSAAN NRO 1/2006

ehdottamat muutokset

(ks. lausunnon nro 1/2006 kohta)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 167 artiklan sekä 172 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä (4)

SEKÄ KATSOVAT SEURAAVAA:

(1)	Seitsemäs puiteohjelma vahvistettiin Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007—2013) tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o …/…/EY (5).

Komission tehtävänä on huolehtia puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanosta sekä siihen liittyvistä rahoituskysymyksistä.

(2)

Seitsemäs puiteohjelma pannaan täytäntöön noudattaen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annettua asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annettua asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (7), jäljempänä ”soveltamissäännöt”.

(2)

Seitsemäs puiteohjelma on pantava pannaan täytäntöön noudattaen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annettua asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annettua asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (7), jäljempänä ”soveltamissäännöt”.

(3)	Seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan lisäksi valtiontukisääntöjä ja erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhän myönnettävää valtiontukea koskevia sääntöjä (8).

(3)	Seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa on noudatettava noudatetaan lisäksi valtiontukisääntöjä ja erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhän myönnettävää valtiontukea koskevia sääntöjä (8).

15, 16

(4)	Yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevien sääntöjen olisi muodostettava yhtenäinen ja selkeä kehys, jonka avulla voidaan varmistaa, että seitsemäs puiteohjelma toteutetaan tehokkaasti ja että se on helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä.

[uusi johdanto-osan 4a kappale] Tätä asetusta on sovellettava lisäksi Euroopan tutkimusneuvoston toiminnan puitteissa rahoitettaviin toimiin.

2, 17

(5)	Seitsemännessä puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteisön syrjäisimpien alueiden osallistumista. Lisäksi olisi pyrittävä siihen, että osallistujia olisi laajasti eri yrityksistä, tutkimuskeskuksista ja korkeakouluista.

(6)	Yhtenäisyyden ja selkeyden vuoksi olisi sovellettava komission suosituksen 2003/361/EY (9) mukaista mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) määritelmää.

(7)

Sen vuoksi on aiheellista sallia paitsi oikeushenkilöiden — edellyttäen, että ne voivat käyttää oikeuksia ja ottaa hoitaakseen velvoitteita — myös luonnollisten henkilöiden osallistuminen. Luonnollisten henkilöiden osallistumisen myötä varmistetaan, ettei tieteellisen huippuosaamisen ja pätevyyden luominen ja kehittäminen rajoitu pelkästään sellaisiin yhteisön rahoittamiin hankkeisiin, joissa on mukana ainoastaan oikeushenkilöitä. Lisäksi se mahdollistaa sellaisten pk-yritysten osallistumisen, jotka eivät ole oikeushenkilöitä.

(7)

Sen vuoksi on aiheellista sallia paitsi oikeussubjektien henkilöiden myös luonnollisten henkilöiden osallistuminen — edellyttäen, että ne voivat käyttää oikeuksia ja ottaa hoitaakseen velvoitteita — myös luonnollisten henkilöiden osallistuminen. Luonnollisten henkilöiden osallistumisen myötä varmistetaan, ettei tieteellisen huippuosaamisen ja pätevyyden luominen ja kehittäminen rajoitu pelkästään sellaisiin yhteisön rahoittamiin hankkeisiin, joissa on mukana ainoastaan oikeushenkilöitä. Lisäksi se mahdollistaa sellaisten pk-yritysten osallistumisen, jotka eivät ole oikeushenkilöitä.

(8)	On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleisellä tasolla että seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien erityispiirteet huomioiden. Erityisesti olisi vahvistettava osallistujien lukumäärää sekä niiden sijoittautumispaikkaa koskevat säännöt.

(9)	On tarkoituksenmukaista, että puiteohjelmaan voivat osallistua kaikki oikeussubjektit, kunhan vähimmäisehdot on täytetty. Jos osallistujia on vähimmäisehdot ylittävä määrä, olisi varmistettava, että asianomainen epäsuora toimi voidaan toteuttaa tehokkaasti.

(9)

On tarkoituksenmukaista, että puiteohjelmaan voivat osallistua kaikki oikeussubjektit, kunhan vähimmäisehdot on täytetty. Jos osallistujia on säädetyt vähimmäisehdot ylittävä määrä, sen ei tulisi haitata olisi varmistettava, että asianomainen sen epäsuoran toimen i voidaan tehokasta toteuttamista a tehokkaasti.

22, 23, 24

(10)	Kansainvälisiä järjestöjä, jotka kehittävät tutkimusalan yhteistyötä Euroopassa ja joiden jäsenistä suuri osa on yhteisön jäsenvaltioita tai assosioituneita maita, olisi kannustettava osallistumaan seitsemänteen puiteohjelmaan.

(11)

EY:n perustamissopimuksen 164 ja 170 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti myös kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien olisi voitava osallistua puiteohjelmaan, samoin kansainvälisten järjestöjen. On kuitenkin aiheellista edellyttää, että tällainen osallistuminen edistää seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista ja on sen vuoksi perusteltua.

[uusi johdanto-osan 11a kappale] Komission olisi pantava täytäntöön seitsemättä puiteohjelmaa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen periaatteita noudattaen.

(12)	Edellä mainittuja tavoitteita silmällä pitäen on tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti yhteisön rahoitusta annetaan epäsuorien toimien osallistujille.

(12)

Edellä mainittuja tavoitteita silmällä pitäen on tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti yhteisön rahoitusta annetaan epäsuorien toimien osallistujille kuten seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa a osassa esitetään esitettyjen epäsuorien toimien osallistujille.

(13)

Komission on laadittava varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan ehdotusten jättämisen, arvioinnin ja valinnan sekä avustusten myöntämisen yhteydessä. Erityisesti olisi laadittava riippumattomien asiantuntijoiden nimeämistä koskevat säännöt.

(13)

Komission on laadittava ja annettava varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä ja tätä asetusta täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan ehdotusten jättämisen, arvioinnin, ja valinnan ja niitä koskevien neuvotteluiden sekä avustusten myöntämisen yhteydessä. Näihin sääntöihin olisi sisällytettävä E erityisesti olisi laadittava riippumattomien asiantuntijoiden nimeämistä koskevat säännöt määräykset.

32, 33

(14)	Komission on aiheellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan arvioitaessa seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujien oikeudellisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.

(14)

Komission on olisi laadittava ja annettava aiheellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan todennettaessa arvioitaessa seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujien olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä niiden toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset oikeudellisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.

34, 35, 36

(15)

Varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä säädetään tältä osin muun muassa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta, petosten ja väärinkäytösten torjumisesta, komission saatavien perintämenettelyistä, sulkemisesta sopimus- ja avustusmenettelyjen ulkopuolelle ja siihen liittyvistä seuraamuksista sekä komission ja tilintarkastustuomioistuimen perustamissopimuksen 248 artiklan 2 kohdan nojalla tekemistä tarkastuksista.

(15)

Varainhoitoasetuksessa, ja sen soveltamissäännöissä ja neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/1995 (10) säädetään tältä osin muun muassa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta, petosten ja väärinkäytösten torjumisesta, komission saatavien perintämenettelyistä, sulkemisesta sopimus- ja avustusmenettelyjen ulkopuolelle ja siihen liittyvistä seuraamuksista sekä komission ja tilintarkastustuomioistuimen perustamissopimuksen 248 artiklan 2 kohdan nojalla tekemistä tarkastuksista.

(16)

Kutakin toimea varten tehtävissä sopimuksissa olisi määrättävä komission tai sen valtuuttamien edustajien suorittamasta varainkäytön valvonnasta ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tekemistä tilintarkastuksista ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) paikan päällä tekemistä tarkastuksista, jotka suoritetaan neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä menettelyjä noudattaen.

(16)

Kutakin toimea varten tehtävissä sopimuksissa olisi on määrättävä komission tai sen valtuuttamien edustajien suorittamasta varainkäytön valvonnasta ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tekemistä tilintarkastuksista ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) paikan päällä tekemistä tarkastuksista, jotka suoritetaan neuvoston asetukse issa (Euratom, EY) N:o 2185/96, N:o 1073/99 ja N:o 1074/99 säädettyjä menettelyjä noudattaen.

Sopimuksissa on määrättävä vastaavalla tavalla tilintarkastustuomioistuimen toimittamista tarkastuksista, jotka se voi EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan 2 kohdan nojalla toimittaa omien sääntöjensä mukaan.

18, 19

(17)	Komission olisi seurattava sekä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä toteutettavia epäsuoria toimia että koko seitsemättä puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia.

(17)

Komission olisi seurattava sekä seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanoa yhteydessä toteutettavia epäsuoria toimia että koko seitsemättä puiteohjelmaa ja, sen erityisohjelmia sekä aikaisempien puiteohjelmien päätökseen saamista.

Komission on esiteltävä seurantatoimiensa tulokset jäsenvaltioiden edustajista koostuvalle komitealle, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

(18)	Tutkimustulosten levittämistä koskevilla säännöillä olisi varmistettava, että osallistujat suojaavat tarvittaessa toimien myötä syntyneet teollis- ja tekijänoikeudet ja käyttävät ja levittävät tutkimustuloksia.

(18)	Tutkimustulosten levittämistä koskevilla säännöillä olisi varmistettava, että osallistujat ja niiden liitännäisyksiköt suojaavat tarvittaessa toimien myötä syntyneet teollis- ja tekijänoikeudet ja käyttävät ja levittävät tutkimustuloksia.

(19)

Nämä säännöt olisi laadittava siten, että niissä kunnioitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien omistajien oikeuksia mutta varmistetaan samalla, että osallistujat voivat saada käyttöönsä hankkeeseen tuotua tietoa sekä hankkeessa tehdyssä tutkimustyössä syntyvää tietämystä siinä määrin kuin se on tarpeen tutkimustyön tekemistä tai sen tuloksena saadun tietämyksen käyttöä varten.

(19)

Nämä säännöt olisi laadittava siten, että niissä kunnioitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien omistajien oikeuksia mutta varmistetaan samalla, että osallistujat ja niiden liitännäisyksiköt voivat saada käyttöönsä hankkeeseen tuotua tietoa sekä hankkeessa tehdyssä tutkimustyössä syntyvää tietämystä siinä määrin kuin se on tarpeen tutkimustyön tekemistä tai sen tuloksena saadun tietämyksen käyttöä varten.

(20)

Kuudennessa puiteohjelmassa säädetystä velvoitteesta, jonka mukaan tiettyjen osallistujien oli otettava taloudellinen vastuu samaan konsortioon kuuluvien kumppaneidensa puolesta, luovutaan. Riippuen siitä, kuinka suuri riski aiheutuu tukimääristä, joita ei saada perityksi takaisin, osa yhteisön rahoitustuesta voidaan pidättää sellaisten saatavien kattamiseksi, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Tämän riskejä ehkäisevän järjestelmän rahoittamiseen osallistuvat ne osallistujat, jotka joutuisivat kantamaan taloudellisen vastuun muiden osallistujien puolesta. Komissio pidättää rahoittamiseen tarvittavat määrät suorittaessaan maksuja.

(20)

34, 35, 36, 80, 81

(21)	Yhteisön rahoitus yhteisyrityksille tai muille rakenteille, jotka on perustettu perustamissopimuksen 171 tai 169 artiklan nojalla, ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(21)	Yhteisön rahoitus yhteisyrityksille tai muille rakenteille, jotka on perustettu perustamissopimuksen 171 tai 169 artiklan nojalla, ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(22)	Tässä asetuksessa kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja noudatetaan niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

(22)	Kaikkien toimien, jotka tämä asetus kattaa, Tässä asetuksessa kunnioitetaan, olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava aan niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

(23)

Yhteisö voi myöntää Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen, jonka tarkoituksena on edistää yksityisen sektorin investointeja tukikelpoisiin laajamittaisiin eurooppalaisiin TTK-toimiin. Avustuksella parannetaan EIP:n riskinhallintakykyä, jotta pankki voi i) antaa enemmän lainarahoitusta tietyllä riskitasolla ja ii) rahoittaa riskialttiimpia eurooppalaisia TTK-toimia kuin olisi mahdollista ilman yhteisön tukea.

(23)

Yhteisö voi myöntää Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen, jonka tarkoituksena on edistää yksityisen sektorin investointeja tukikelpoisiin laajamittaisiin eurooppalaisiin TTK-toimiin, jotka on yksilöity seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa b osassa. Avustuksella parannetaan EIP:n riskinhallintakykyä, jotta pankki voi i) antaa enemmän lainarahoitusta tietyllä riskitasolla; ja ii) rahoittaa riskialttiimpia eurooppalaisia TTK-toimia kuin olisi mahdollista ilman yhteisön tukea.

(24)	Yhteisö voi antaa varainhoitoasetuksessa säädetyllä tavalla rahoitustukea muun muassa:

(24)	Yhteisö voi antaa varainhoitoasetuksessa säädetyllä tavalla rahoitustukea muun muassa:

a)	julkisten hankintojen kautta maksamalla hinnan tavaroista tai palveluista, joista on tehty sopimus ja jotka on valittu tarjouspyyntöjen perusteella;

a)	julkisten hankintojen kautta maksamalla hinnan tavaroista tai palveluista, joista on tehty sopimus ja jotka on valittu tarjouspyyntöjen perusteella;

b)	myöntämällä avustuksia;

b)	myöntämällä avustuksia;

c)	antamalla organisaatioille tukea jäsenmaksun muodossa;

c)	antamalla organisaatioille tukea jäsenmaksun muodossa;

d)	maksamalla palkkioita tämän asetuksen 17 artiklassa tarkoitetuille riippumattomille asiantuntijoille,

d)	maksamalla palkkioita tämän asetuksen 17 artiklassa tarkoitetuille riippumattomille asiantuntijoille,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Johdantosäännökset

1 artikla

Kohde

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja muiden oikeussubjektien osallistumista toimiin, jotka yksi tai useampi osallistuja toteuttaa seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa a osassa yksilöityjen rahoitusjärjestelyjen avulla, jäljempänä ”epäsuorat toimet”.

[ 1 .] Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja muiden oikeussubjektien osallistumista toimiin, jotka yksi tai useampi osallistuja toteuttaa seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa a osassa yksilöityjen rahoitusjärjestelyjen avulla, jäljempänä ”epäsuorat toimet”lukuun ottamatta tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

20, 21

Lisäksi asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002, jäljempänä ”soveltamissäännöt” mukaiset säännöt, jotka koskevat yhteisön rahoitustuen myöntämistä seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujille.

[2.] Lisäksi asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002, jäljempänä ”soveltamissäännöt” mukaiset säännöt, jotka koskevat yhteisön rahoitustuen myöntämistä seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujille.

Seitsemännessä puiteohjelmassa tehdyn tutkimustyön tulosten osalta tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tulosaineiston julkistamista sopivin keinoin (lukuun ottamatta sen suojaamiseen liittyvistä muodollisuuksista johtuvaa julkistamista) sekä tulosaineiston julkaisemista mitä tahansa välinettä käyttäen, jäljempänä ”levittäminen”.

[ 3 .] Seitsemännessä puiteohjelmassa tehdyn tutkimustyön tulosten osalta tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tulosaineiston julkistamista sopivin keinoin (lukuun ottamatta sen suojaamiseen liittyvistä muodollisuuksista johtuvaa julkistamista) sekä tulosaineiston julkaisemista mitä tahansa välinettä käyttäen, jäljempänä ”levittäminen”.

Niin ikään siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tulosaineiston suoraa tai välillistä hyödyntämistä muussa tutkimustoiminnassa, joka ei kuulu kyseisen epäsuoran toimen piiriin, tai tuotteen tai prosessin kehittämisessä, luomisessa ja kaupallistamisessa taikka palvelun luomisessa ja tarjoamisessa, jäljempänä ”käyttö”.

[ 4 .] Niin ikään siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tulosaineiston suoraa tai välillistä hyödyntämistä muussa tutkimustoiminnassa, joka ei kuulu kyseisen epäsuoran toimen piiriin, tai tuotteen tai prosessin kehittämisessä, luomisessa ja kaupallistamisessa taikka palvelun luomisessa ja tarjoamisessa, jäljempänä ”käyttö”.

Asetuksessa vahvistetaan myös sekä tulosaineiston että tausta-aineiston osalta säännöt, jotka koskevat tulos- ja tausta-aineistoon liittyviä lisenssejä ja käyttöoikeuksia, jäljempänä ”käyttöoikeudet”.

[ 5 .] Asetuksessa vahvistetaan myös sekä tulosaineiston että tausta-aineiston osalta säännöt, jotka koskevat tulos- ja tausta-aineistoon liittyviä lisenssejä ja käyttöoikeuksia, jäljempänä ”käyttöoikeudet”.

[6.] Tätä asetusta sovelletaan Euroopan tutkimusneuvoston toiminnan puitteissa rahoitettaviin toimiin.

2, 17

[7.] Tätä asetusta sovelletaan Euroopan investointipankille myönnettäviin avustuksiin, joilla osallistutaan varausten tekemiseen ja pääoman kohdentamiseen sen myöntämille lainoille ja takauksille seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III yksilöityjä toimia varten.

[ 8 . Siirretty johdanto-osan 21 kappaleesta] Yhteisön rahoitus yhteisyrityksille tai muille rakenteille, jotka on perustettu perustamissopimuksen 171 tai 169 artiklan nojalla ja yksilöity seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa b osassa, ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan..

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä olevien määritelmien lisäksi:

1)	”tulosaineistolla” toimien tuloksia, mukaan luettuna tieto, riippumatta siitä, voidaanko ne suojata; tällaisiin tuloksiin sisältyvät tekijänoikeuden lähioikeudet, mallioikeudet, patenttioikeudet, kasvinjalostajanoikeudet ja vastaavat suojamuodot;

”tausta-aineistolla” epäsuoran toimen toteuttamista tai epäsuoran toimen tulosten käyttöä varten tarvittavaa tietoa, joka on osallistujien hallussa ennen niiden liittymistä avustussopimukseen, sekä tällaiseen tietoon liittyviä tekijänoikeuksia tai muita immateriaalioikeuksia, joille on haettu suojaa ennen liittymistä avustussopimukseen;

”tausta-aineistolla” epäsuoran toimen toteuttamista tai epäsuoran toimen tulosten tulosaineiston käyttöä varten tarvittavaa tietoa, joka on osallistujien hallussa ennen niiden liittymistä avustussopimukseen tekemistä, sekä tällaiseen tietoon liittyviä tekijänoikeuksia tai muita immateriaalioikeuksia tai niiden käyttöä, joille on haettu suojaa ennen liittymistä avustussopimukseen;

3)	”tutkimusorganisaatiolla” voittoa tavoittelematonta organisaatiota, jonka päätavoitteena on tieteellisen tai teknisen tutkimuksen tekeminen;

3)	”tutkimusorganisaatiolla” voittoa tavoittelematonta ttomaksi organisaatiota ksi rekisteröityä oikeussubjektia, jonka päätavoitteena on tieteellisen tai teknisen tutkimuksen tekeminen;

4)	”kolmannella maalla” valtiota, joka ei ole yhteisön jäsenvaltio;

5)	”assosioituneella maalla” kolmatta maata, joka on sopimuspuolena yhteisön kanssa tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa, jonka ehtojen mukaisesti tai jonka perusteella maa osallistuu koko seitsemännen puiteohjelman tai jonkin sen osan rahoitukseen;

6)	”kansainvälisellä järjestöllä” hallitusten välistä järjestöä, joka on muu kuin Euroopan yhteisö ja jolla on kansainvälisen julkisoikeuden nojalla oikeushenkilöllisyys, sekä tällaisen kansainvälisen järjestön perustamaa erityisjärjestöä;

7)	”Euroopan etua edistävällä kansainvälisellä järjestöllä” kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on yhteisön jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;

”Euroopan etua edistävällä kansainvälisellä järjestöllä” kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on yhteisön jäsenvaltioita tai assosioituneita maita tai näiden valtioiden ja maiden julkisia tutkimusorganisaatioita tai kansallisia rahoituselimiä, ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;

8)	”kansainvälisen yhteistyön kumppanimaalla” kolmatta maata, jonka Euroopan komissio on luokitellut alhaisen tulotason maaksi, alemman keskitulotason maaksi tai ylemmän keskitulotason maaksi ja joka yksilöidään tällaiseksi kumppanimaaksi työohjelmassa;

9)	”julkisyhteisöllä” oikeussubjektia, joka on määritetty julkisyhteisöksi kansallisessa julkisoikeudessa, sekä kansainvälisiä järjestöjä;

10)	”pk-yrityksillä”6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

11)	”työohjelmalla” komission vahvistamaa suunnitelmaa, jonka avulla pannaan täytäntöön päätöksen […/…] 3 artiklassa tarkoitettu erityisohjelma;

12)	”rahoitusjärjestelyillä” päätöksen […/…] liitteessä III olevassa a osassa määritettyjä mekanismeja, joita käytetään yhteisön rahoittaessa epäsuoria toimia;

12)	”rahoitusjärjestelyillä” päätöksen […/…] liitteessä III olevassa a osassa määritettyjä mekanismeja, joita käytetään yhteisön rahoittaessa epäsuoria toimia;

20, 21

13)	”TTK-työn suorittajalla” oikeussubjektia, joka suorittaa tutkimus- ja teknologiankehittämistoimia erityisryhmien hyväksi kyseisiä ryhmiä hyödyttävissä tutkimushankkeissa.

13)	”TTK-työn suorittajalla” oikeussubjektia, joka suorittaa tutkimus- ja teknologiankehittämistoimia päätöksen […/…] liitteessä III olevan a osan 6 jaksossa määritettyjen erityisryhmien hyväksi kyseisiä ryhmiä hyödyttävissä tutkimushankkeissa.

3 artikla

Luottamuksellisuus

Komission ja osallistujien on pidettävä luottamuksellisina kaikki tiedot, tietämys ja asiakirjat, jotka on toimitettu niille luottamuksellisina, ellei avustussopimuksessa, nimeämiskirjeessä tai muussa sopimuksessa määritetyistä ehdoista muuta johdu.

II LUKU

Osallistuminen

1 JAKSO

VÄHIMMÄISEHDOT

4 artikla

Yleiset periaatteet

Epäsuoraan toimeen voivat osallistua kaikki yhteisön jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai kolmanteen maahan sijoittautuneet yritykset, korkeakoulut, tutkimuskeskukset ja muut oikeussubjektit, kunhan tässä luvussa säädetyt vähimmäisehdot ja mahdolliset 12 artiklan nojalla asetetut erityisehdot on täytetty.

Jos kuitenkin kyseessä on 5 artiklan 1 kohdassa tai 7, 8 tai 9 artiklassa tarkoitettu epäsuora toimi, jossa vähimmäisehdot voivat täyttyä ilman jäsenvaltioon sijoittautuneen oikeussubjektin osallistumista, edellytyksenä on, että osallistumisen on edistettävä perustamissopimuksen 163 ja 164 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamista.

Oikeussubjekti on kuka tahansa luonnollinen henkilö tai mikä tahansa sijoittautumispaikan kansallisen oikeuden taikka yhteisön oikeuden tai kansainvälisen oikeuden nojalla muodostettu oikeussubjekti, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja täyttää velvoitteita.

[ Oikeussubjekti on kuka tahansa luonnollinen henkilö tai mikä tahansa sijoittautumispaikan kansallisen oikeuden taikka yhteisön oikeuden tai kansainvälisen oikeuden nojalla muodostettu oikeussubjekti, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja täyttää velvoitteita. ]

2.	Kun kyseessä on luonnollinen henkilö, sijoittautumispaikkaa koskevien viittausten on katsottava tarkoittavan asuinpaikkaa.

[2.	Kun kyseessä on luonnollinen henkilö, sijoittautumispaikkaa koskevien viittausten on katsottava tarkoittavan asuinpaikkaa. ]

3.	Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus, jäljempänä ”YTK”, voi osallistua epäsuoriin toimiin samoin edellytyksin ja samoin oikeuksin ja velvoittein kuin jäsenvaltioon sijoittautunut oikeussubjekti.

5 artikla

22, 23, 24

Vähimmäisehdot

1.	Epäsuoria toimia koskevat vähimmäisehdot ovat seuraavat:

1.	Epäsuoria in toimia in osallistumista koskevat vähimmäisehdot ovat seuraavat:

a)	osallistujina on vähintään kolme oikeussubjektia, joista jokainen on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

a)	osallistujina on vähintään kolme oikeussubjektia, joista jokainen on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

b)	maihin, joihin kyseiset oikeussubjektit ovat sijoittautuneet, on lukeuduttava vähintään kolme eri jäsenvaltiota tai assosioitunutta maata;

b)	kaikki kolme oikeussubjektia ovat 6 artiklan mukaisesti toisistaan riippumattomia.

b c)	kaikki vähintään kolmen oikeussubjektia n on oltava ovat 6 artiklan mukaisesti toisistaan riippumattomia.

Jos jokin osallistujista on YTK tai Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö tai yhteisön oikeuden nojalla muodostettu oikeussubjekti, sen katsotaan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa olevan sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan kuin saman toimen muiden osallistujien.

6 artikla

Riippumattomuus

1.	Kahden oikeussubjektin katsotaan olevan toisistaan riippumattomia, jos kumpikaan niistä ei ole suoraan tai välillisesti toisen määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin toinen.

2.	Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta voi syntyä erityisesti seuraavilla kahdella tavalla:

a)	yli 50 prosenttia oikeussubjektin liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö sen osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta on suoraan tai välillisesti toisen hallussa;

b)	oikeussubjektia koskeva päätösvalta on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti suoraan tai välillisesti toisen hallussa.

3.	Seuraavien oikeussubjektien välisten suhteiden ei kuitenkaan katsota yksinään muodostavan määräysvaltasuhdetta:

a)	samalla julkisella sijoitusyhtiöllä, institutionaalisella sijoittajalla tai pääomasijoitusyhtiöllä on suoraan tai välillisesti hallussaan yli 50 prosenttia liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta;

b)	kyseiset oikeussubjektit ovat saman julkisyhteisön omistuksessa tai valvonnassa.

7 artikla

22, 23, 24

Kansainvälisen yhteistyön kumppanimaita koskevat epäsuorat toimet

Osallistumista koskevat vähimmäisehdot työohjelmassa yksilöidyissä yhteistyöhankkeissa, joihin kansainvälisen yhteistyön kumppanimaat osallistuvat tasavertaisina osallistujina jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden kanssa, ovat seuraavat:

Osallistumista koskevat vähimmäisehdot työohjelmassa yksilöidyissä, päätöksen […/…] liitteessä III olevan a osan 1 jaksossa määritetyissä yhteistyöhankkeissa, joihin jotka edellyttävät kansainvälisen yhteistyön kumppanimaat osallistuvat iden osallistumista tasavertaisina osallistujina jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden kanssa, ovat seuraavat:

a)	osallistuvia oikeussubjekteja on vähintään neljä;

a)	osallistuvia oikeussubjekteja on vähintään neljä;

b)	vähintään kaksi a alakohdassa tarkoitetuista oikeussubjekteista on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, mutta mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

maihin, joihin vähintään kaksi a alakohdassa tarkoitetut ista osallistuvat oikeussubjektit eista on ovat sijoittautuneet,nut on lukeuduttava vähintään kaksi johonkin jäsenvaltiota on tai assosioitunutta eeseen maata han, mutta mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

c)	vähintään kaksi a alakohdassa tarkoitetuista oikeussubjekteista on sijoittautunut johonkin kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan, mutta mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan;

c)	maihin, joihin vähintään kaksi a alakohdassa tarkoitetut ista osallistuvat oikeussubjektit eista on ovat sijoittautuneet,nut on lukeuduttava vähintään kaksi kansainvälisen yhteistyön kumppanimaata han, mutta mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan;

d)	kaikki neljä a alakohdassa tarkoitettua oikeussubjektia ovat 6 artiklan mukaisesti toisistaan riippumattomia.

d)	kaikki vähintään neljän a alakohdassa tarkoitetusta tua osallistuvasta oikeussubjektista on oltava ovat 6 artiklan mukaisesti toisistaan riippumattomia.

8 artikla

Koordinointi- ja tukitoimet sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevat toimet

Koordinointi- ja tukitoimissa sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevissa toimissa vähimmäisehtona on yksi osallistuva oikeussubjekti.

Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta toimissa, joilla koordinoidaan tutkimushankkeita.

9 artikla

”Tieteen eturintamassa” toteutettavat tutkijalähtöiset hankkeet

Epäsuorissa toimissa, joilla tuetaan Euroopan tiedeneuvoston toiminnan puitteissa rahoitettavia ”tieteen eturintamassa” toteutettavia tutkimushankkeita, vähimmäisehtona on yksi osallistuva oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

[ 1 .] Epäsuorissa toimissa, joilla tuetaan Euroopan tiedeneuvoston toiminnan puitteissa rahoitettavia ”tieteen eturintamassa” toteutettavia tutkimushankkeita, kuten päätöksen […/…] liitteessä III olevan a osan 4 jaksossa määritetään, vähimmäisehtona on yksi osallistuva oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

[2.] Komission on toteutettava asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että Euroopan tiedeneuvoston toiminnan puitteissa rahoitetuille ”tieteen eturintamassa” toteutetuille tutkimushankkeille myönnettyjä avustuksia voidaan siirtää jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin sijoittuneiden oikeussubjektien välillä.

25, 26

10 artikla

Yhtenä ja ainoana oikeussubjektina toimivat osallistujat

Jos joukko oikeussubjekteja, jotka muodostavat yhdessä yhden oikeussubjektin, täyttää epäsuoraa toimea koskevat vähimmäisvaatimukset, viimeksi mainittu oikeussubjekti voi olla yksin epäsuoran toimen ainoa osallistuja, jos se on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

Jos joukko oikeussubjekteja, jotka muodostavat yhdessä yhden oikeussubjektin, kuten Euroopan taloudellinen etuyhtymä tai Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt täyttää epäsuoraa toimea koskevat vähimmäisvaatimukset, viimeksi mainittu oikeussubjekti voi olla yksin epäsuoran toimen ainoa osallistuja, jos se on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

11 artikla

Kansainväliset järjestöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit

Kansainväliset järjestöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit voivat osallistua epäsuoriin toimiin sen jälkeen kun tässä luvussa säädetyt vähimmäisehdot sekä mahdolliset erityisohjelmissa tai asianomaisissa työohjelmissa yksilöidyt lisäehdot on täytetty.

12 artikla

Lisäehdot

Tässä luvussa säädettyjen vähimmäisehtojen lisäksi myös erityisohjelmissa ja työohjelmissa voidaan määrittää osallistujien vähimmäismäärää koskevia ehtoja.

Lisäksi niissä voidaan epäsuoran toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan määrittää lisäehtoja, jotka koskevat osallistujan tyyppiä ja aiheellisissa tapauksissa sijoittautumispaikkaa.

2 JAKSO

MENETTELYT

1 ALAJAKSO

EHDOTUSPYYNNÖT

13 artikla

Ehdotuspyynnöt

1.	Komissio julkaisee epäsuoria toimia koskevia ehdotuspyyntöjä asianomaisissa erityisohjelmissa ja työohjelmissa määritettyjen vaatimusten mukaisesti.

1.	Komissio julkaisee epäsuoria toimia koskevia ehdotuspyyntöjä asianomaisissa erityisohjelmissa ja työohjelmissa määritettyjen vaatimusten mukaisesti.

20, 21

Sovellussäännöissä säädetyn julkaisemisen lisäksi komissio julkaisee ehdotuspyynnöt seitsemännen puiteohjelman Internet-sivuilla, valikoitujen tiedotuskanavien välityksellä sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden perustamien kansallisten yhteyspisteiden kautta.

2.	Jos osallistujien ei tarvitse tehdä konsortiosopimusta, komissio mainitsee asiasta ehdotuspyynnössä.

14 artikla

20, 21, 27, 28

Poikkeukset

Komissio ei julkaise ehdotuspyyntöjä seuraavista toimista:

Varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti komissio ei julkaise ehdotuspyyntöjä seuraavista toimista:

a)	koordinointi- ja tukitoimet, joiden toteuttajina ovat oikeussubjektit, jotka määritetään erityisohjelmissa tai vastaavasti työohjelmissa silloin kun erityisohjelma sallii soveltamissääntöjen mukaisesti edunsaajien määrittämisen työohjelmissa;

a)	koordinointi- ja tukitoimet, joiden toteuttajina ovat oikeussubjektit, jotka määritetään erityisohjelmissa tai vastaavasti työohjelmissa, jos silloin kun erityisohjelma sallii soveltamissääntöjen mukaisesti edunsaajien määrittämisen työohjelmissa;

b)	koordinointi- ja tukitoimet, joissa on kysymys varainhoitoasetuksessa määritettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesta hankinnasta tai palvelusta;

b)	koordinointi- ja tukitoimet, joissa on kysymys varainhoitoasetuksessa määritettyjen sopimuksella vahvistetun tai julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesta i valitun tavaran tai palvelun hankinnasta tai palvelusta;

c)	koordinointi- ja tukitoimet, jotka liittyvät opiskelu-, tutkimus- tai harjoitteluapurahojen ja palkintojen myöntämiseen kilpailujen seurauksena;

c)	riippumattomien asiantuntijoiden nimeämiseen liittyvät koordinointi- ja tukitoimet;

c d)	riippumattomien asiantuntijoiden nimeämiseen liittyvät koordinointi- ja tukitoimet;

d)	muut toimet, jos asiasta säädetään varainhoitoasetuksessa tai soveltamissäännöissä.

e d)

seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa b osassa yksilöityjen neuvoston ja Euroopan parlamentin (tai Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen tehtyjen neuvoston) päätösten perusteella täytäntöönpannut muut toimet, jos asiasta säädetään varainhoitoasetuksessa tai soveltamissäännöissä.

2 ALAJAKSO

EHDOTUSTEN ARVIOINTI

2 ALAJAKSO

EHDOTUSTEN ARVIOINTI, VALINTA JA NIITÄ KOSKEVAT NEUVOTTELUT SEKÄ LAINOJEN MYÖNTÄMINEN

15 artikla

30, 31

Arviointi, valinta ja avustusten myöntäminen

Arviointiperiaatteet sekä avustusten valinta- ja avustusten myöntäminens perusteet

1.	Komissio arvioi kaikki ehdotuspyynnön johdosta jätetyt ehdotukset soveltaen erityisohjelmassa ja työohjelmassa määritettyjä arviointiperiaatteita sekä valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteita.

1.	Komissio arvioi kaikki ehdotuspyynnön johdosta jätetyt epäsuoria toimia koskevat ehdotukset soveltaen tässä asetuksessa, erityisohjelmassa ja työohjelmassa määritettyjä arviointiperiaatteita sekä valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteita.

Työohjelmassa voidaan määrittää erityisperusteita tai täsmentää perusteiden soveltamista.

[1a.] Euroopan tiedeneuvoston toiminnan puitteissa rahoitetulle ”tieteen eturintamassa” toteutetulle tutkimukselle voidaan määritellä erityisiä valinta- ja myöntämisperusteita.

[1b.] Etäarviointeja voidaan suorittaa, mikäli niitä on määritetty työohjelmissa tai ehdotuspyynnöissä.

4, 31

2.	Ehdotuksia, jotka ovat eettisten perusperiaatteiden vastaisia tai jotka eivät täytä erityisohjelmassa, työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä asetettuja ehtoja, ei valita. Tällaiset ehdotukset voidaan milloin tahansa sulkea pois arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelystä.

Ehdotuksia et, jotka ovat eettisten perusperiaatteiden vastaisia tai jotka eivät täytä erityisohjelmassa, työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä asetettuja ehtoja, eivät voi osallistua ja valita. Tällaiset ehdotukset ne voidaan milloin tahansa sulkea pois arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelystä.

3.	Ehdotukset valitaan arvioinnin tulosten perusteella.

3.	Ehdotukset valitaan arvioinnin tulosten perusteella.

16 artikla

32, 33

Ehdotusten jättämiseen, arviointiin ja valintaan sekä avustuksen myöntämiseen liittyvät menettelyt

Ehdotusten jättämiseen, arviointiin ja valintaan, niitä koskeviin neuvotteluihin sekä avustuksen myöntämiseen liittyvät menettelyt

Komissio laatii ja julkaisee säännöt, jotka koskevat ehdotusten jättämismenettelyä sekä siihen liittyviä arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelyjä. Tässä yhteydessä se määrittää yksityiskohtaiset säännöt kaksivaiheista ehdotusten jättämismenettelyä sekä kaksivaiheista arviointimenettelyä varten.

Komissio laatii ja julkaisee säännöt, jotka koskevat ehdotusten jättämismenettelyä sekä siihen liittyviä arviointi-, valinta-, neuvottelu- ja avustuksenmyöntämismenettelyjä. Tässä yhteydessä se määrittää yksityiskohtaiset säännöt kaksivaiheista ehdotusten jättämismenettelyä sekä kaksivaiheista arviointimenettelyä varten.

2.	Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista jättämismenettelyä, ainoastaan niitä, joiden ehdotus täyttää arviointiperusteiden vaatimukset ensimmäisessä vaiheessa, pyydetään jättämään täydellinen ehdotus toisessa vaiheessa.

3.	Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista arviointimenettelyä, ainoastaan ne ehdotukset, jotka läpäisevät ensimmäisen, rajoitettuun arviointiperusteiden joukkoon perustuvan arviointivaiheen, etenevät jatkoarviointiin.

[3a.] Epäsuoria toimia koskevat ehdotukset on toimitettava sähköisesti, jollei työohjelmassa toisin määritetä.

4.	Komissio laatii ja julkaisee säännöt, joita soveltaen voidaan todentaa yhdenmukaisesti epäsuorien toimien osallistujien olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä niiden taloudelliset toimintaedellytykset.

4.	Komissio laatii ja julkaisee säännöt, joita soveltaen voidaan todentaa yhdenmukaisesti epäsuorien toimien osallistujien olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä niiden taloudelliset toimintaedellytykset.

[4a.; siirretty 15 artiklan 3 kohdasta] Epäsuoria toimia koskevat e Ehdotukset valitaan arvioinnin tulosten vertailevan analyysin perusteella

[5.] Osallistujille ilmoitetaan kirjallisesti arvioinnin tuloksesta.

Jos kyse on konsortion ehdottamista epäsuorista toimista, arvioinnin tuloksista ja ehdotuksen valintaa koskevista tiedoista voidaan ilmoittaa ainoastaan koordinaattorille.

[6.] Komissio voi tarvittaessa sopia valittujen ehdotusten osalta osallistujien kanssa epäsuorien toimien tieteellisten, toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien muuttamisesta työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä asetettujen edellytysten rajoissa sekä ehdotuksen arvioinnin tulokset huomioiden.

[7.] Komission on varmistettava 16a artiklassa vahvistettua varmennusmenettelyä soveltaen, että osallistujilla on epäsuoran toimen toteuttamiseen tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset.

[8.] Komissio myöntää avustuksia niille ehdotuksille, joita koskevat neuvottelut on saatu menestyksellisesti päätökseen.

Muut ehdotukset hylätään.

37, 38

16a artikla

34, 35, 36, 42

Epäsuoriin toimiin osallistujien olemassaolon, oikeudellisen aseman sekä toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten todentaminen

Komissio vastaa epäsuoriin toimiin osallistujien olemassaolon ja oikeudellisen aseman sekä niiden toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten todentamisesta.

Todentaminen perustuu osallistujan toimittamaan asianmukaiseen todentavaan aineistoon, jonka avulla osallistujan olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä sen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset voidaan varmistaa.

Kyseiset asiakirjat on päivitettävä määräajoin tai komission sitä pyytäessä.

Päällekkäisen todentamisen välttämiseksi komissio varmentaa onnistuneen todentamisen, joka toistaiseksi riittää kaikkien saman osallistujan esittämien ehdotusten todentamiseen.

Tätä varten komission on luotava yhtenäinen todentamis- ja varmentamisjärjestelmä sekä annettava ja julkaistava erityiset säännöt.

17 artikla

Riippumattomien asiantuntijoiden nimeäminen

1.	Komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan seitsemännessä puiteohjelmassa ja sen erityisohjelmissa edellytetyissä arvioinneissa.

1.	Komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan seitsemännessä puiteohjelmassa ja sen erityisohjelmissa edellytetyissä epäsuorien toimien ja seurantatoimien arvioinneissa.

Edellä 14 artiklassa tarkoitettujen koordinointi- ja tukitoimien yhteydessä komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita ainoastaan, jos se katsoo sen aiheelliseksi.

2.	Riippumattomien asiantuntijoiden valinnassa otetaan huomioon heille annettavien tehtävien edellyttämä osaaminen ja tietämys.

Riippumattomat asiantuntijat etsitään ja valitaan käyttäen yksittäisille henkilöille tarkoitettuja hakemuspyyntöjä sekä kansallisille tutkimusvirastoille, tutkimuslaitoksille tai yrityksille suunnattavia pyyntöjä, joiden avulla laaditaan luetteloita sopivista ehdokkaista.

Komissio voi valita tehtävään myös tarvittavan osaamisen omaavia henkilöitä luetteloiden ulkopuolelta, jos se katsoo sen aiheelliseksi.

Riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä nimettäessä huolehditaan asianmukaisin toimenpitein siitä, että ryhmissä on kohtuullisen tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

[2a.] ”Tieteen eturintamassa” toteutettavien tutkijalähtöisten hankkeiden arviointia ja seurantaa varten komission on nimitettävä asiantuntijoita Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston ehdotuksen perusteella.

3.	Nimetessään riippumatonta asiantuntijaa komissio huolehtii kaikin tarvittavin toimenpitein siitä, ettei asiantuntijalla ole eturistiriitaa suhteessa asiaan, josta hänen on määrä antaa lausuntonsa.

3.	Nimetessään riippumatonta asiantuntijaa k Komissio huolehtii kaikin toteuttaa tarvittavat in toimenpiteet in siitä varmistaakseen, ettei asiantuntijalla ole eturistiriitaa suhteessa asiaan, josta hänen on määrä antaa lausuntonsa.

Komissio laatii vakionimeämiskirjeen, jäljempänä ”nimeämiskirje”, joka sisältää vakuutuksen siitä, ettei riippumattomalla asiantuntijalla ole nimeämisajankohtana eturistiriitoja ja että riippumaton asiantuntija sitoutuu ilmoittamaan komissiolle mahdollisista eturistiriidoista, jotka ilmenevät hänen antaessaan lausuntoaan tai suorittaessaan tehtäviään. Komissio antaa nimeämiskirjeen kullekin riippumattomalle asiantuntijalle yhteisön ja asiantuntijan väliseksi sopimukseksi.

[4a.] Komission on annettava ja julkaistava riippumattomien asiantuntijoiden nimittämistä ja käyttöä koskevat säännöt.

32, 33

5.	Komissio julkaisee määräajoin sopivaa välinettä käyttäen luettelon riippumattomista asiantuntijoista, jotka ovat avustaneet sitä kunkin erityisohjelman yhteydessä.

5.	Komissio julkaisee määräajoin sopivaa välinettä käyttäen luettelon riippumattomista asiantuntijoista, jotka ovat avustaneet sitä kunkin puiteohjelman ja sen erityisohjelman ien yhteydessä, ja heidän tehtävistään.

17a artikla

4, 41, 42

Tietokannat ja sähköinen tiedonsiirto

[1.] Komissio toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että seitsemännen puiteohjelman mukaisesti rahoitettuihin kaikkiin epäsuoriin toimiin liittyvät tiedot tallennetaan yhdennettyihin tietokantoihin ja yhteisiin tietokonejärjestelmiin ja käsitellään niissä.

[2.] Komissio kannustaa ehdotusten ja avustusten hallinnoinnin kaikkien näkökohtien osalta sähköistä tiedonsiirtoa.

3 ALAJAKSO

TOTEUTUS JA AVUSTUSSOPIMUKSET

3 ALAJAKSO

EPÄSUORIEN TOIMIEN TOTEUTUS JA AVUSTUSSOPIMUSTEN KSET TOTEUTUS

18 artikla

Yleistä

Yleistä Avustussopimusten toteutusta koskevat määräykset

1.	Osallistujien on toteutettava epäsuora toimi ja kaikki sen edellyttämät tarpeelliset ja kohtuulliset toimenpiteet. Saman epäsuoran toimen osallistujien on suoritettava työ yhteisvastuullisesti suhteessa yhteisöön.

2.	Komissio laatii 19 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vakiosopimuksen pohjalta ja käytettävän rahoitusjärjestelyn ominaispiirteet huomioon ottaen yhteisön ja osallistujien välisen avustussopimuksen.

2.	Komissio laatii 19 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vakiosopimuksen pohjalta ja käytettävän rahoitusjärjestelyn ominaispiirteet huomioon ottaen yhteisön ja osallistujien välisen avustussopimuksen.

3.	Osallistujat eivät saa tehdä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa avustussopimuksen kanssa.

4.	Jos jokin osallistuja ei noudata velvoitteitaan, muiden osallistujien on täytettävä avustussopimus ilman ylimääräistä yhteisön rahoitustukea, ellei komissio erikseen vapauta niitä tästä velvoitteesta.

5.	Jos toimen toteuttaminen on mahdotonta tai jos osallistujat jättävät sen toteuttamatta, komissio huolehtii siitä, että toimi lopetetaan.

5.	Jos toimen toteuttaminen on mahdotonta tai jos osallistujat jättävät sen toteuttamatta, komissio huolehtii siitä, että toimi lopetetaan 21 artiklan mukaisesti.

6.	Osallistujien on huolehdittava siitä, että komissiolle ilmoitetaan kaikista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia epäsuoran toimen toteutuksen tai yhteisön etujen kannalta.

19 artikla

43, 44, 45, 46, 47, 48, 49, 50

Avustussopimuksiin sisällytettävät yleiset määräykset

Avustussopimuksia koskevat in sisällytettävät yleiset määräykset

1.	Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien oikeudet ja velvoitteet suhteessa yhteisöön päätöksen […/…], tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi siinä on määritettävä samoin edellytyksin niiden oikeussubjektien oikeudet ja velvoitteet, jotka tulevat osallistujiksi jo meneillään olevaan epäsuoraan toimeen.

[1a. siirretty 18 artiklan 2 kohdasta] Komissio laatii kunkin epäsuoran toimen osalta 14 artiklassa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta 19 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua vakiosopimusta käyttäen ksen pohjalta ja käytettävän rahoitusjärjestelyn ominaispiirteet huomioon ottaen yhteisön ja osallistujien lukuun toimivan koordinaattorin välisen avustussopimuksen.

2.	Avustussopimuksissa on tarvittaessa määrättävä, miltä osin yhteisön rahoitustuella korvataan tukikelpoisia kustannuksia ja miltä osin sovelletaan kiinteitä korvausosuuksia (mukaan luettuina yksikkökustannustaulukon mukaan korvattavat kustannukset) tai kokonaissummia.

Avustussopimuksissa on tarvittaessa tarkennettava toimen kesto, toteutettava tieteellinen ja tekninen työ, kokonaiskustannusarvio ja määrättävä, miltä osin epäsuoriin toimiin tarkoitetun yhteisön rahoitustuen lla enimmäismäärä korvataan tukikelpoisia kustannuksia ja miltä osin sovelletaan kiinteitä korvausosuuksia (mukaan luettuina yksikkökustannustaulukon mukaan korvattavat kustannukset) tai kokonaissummia.

3.	Avustussopimuksessa on yksilöitävä, minkälaiset konsortion kokoonpanon muutokset edellyttävät ennalta järjestettävää tarjouskilpailua.

3.	Avustussopimuksessa on yksilöitävä, minkälaiset konsortion kokoonpanon muutokset edellyttävät ennalta järjestettävää tarjouskilpailua.

4.	Avustussopimuksessa on edellytettävä, että komissiolle annetaan määräaikaiskertomuksia sopimuksen kohteena olevan epäsuoran toimen toteutuksen edistymisestä.

Avustussopimuksessa on edellytettävä, että komissiolle annetaan määräaikaiskertomuksia sopimuksen kohteena olevan epäsuoran toimen toteutuksen edistymisestä ja tarvittaessa sopimuksessa voidaan määrätä selontekojen toimittamisesta, joilla voidaan arvioida kyseessä olevan epäsuoran toimen toteuttamista.

5.	Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä, että kaikista suunnitelluista tulosaineiston omistusoikeuden siirroista kolmannelle osapuolelle on ilmoitettava etukäteen komissiolle.

5.	Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä, että kaikista suunnitelluista tulosaineiston omistusoikeuden siirroista kolmannelle osapuolelle on ilmoitettava etukäteen komissiolle.

Jos avustussopimuksessa edellytetään, että osallistujat toteuttavat kolmansia osapuolia hyödyttäviä toimia, osallistujien on tiedotettava asiasta laajasti ja määritettävä, arvioitava ja valittava kolmannet osapuolet avoimesti, oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Jos työohjelmassa niin määrätään, avustussopimuksessa on määritettävä perusteet tällaisten kolmansien osapuolten valintaa varten. Komissio varaa oikeuden kieltäytyä hyväksymästä valittuja kolmansia osapuolia.

7.	Komissio laatii tämän asetuksen mukaisen vakioavustussopimuksen.

7.	Komissio laatii ja vahvistaa seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa a osassa yksilöidylle kullekin yksittäiselle rahoitusjärjestelylle tämän asetuksen mukaisetn vakioavustussopimuksetn .

Vakioavustussopimuksessa otetaan huomioon eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa ja tutkijoiden työhönoton säännöstössä (11) esitetyt periaatteet. Lisäksi siinä huomioidaan tarvittavalla tavalla synergia kaikkien koulutuksen tasojen kanssa, valmiudet ja mahdollisuudet edistää laajaa vuoropuhelua tieteellisistä kysymyksistä ja tutkimustuloksista tiedeyhteisön ulkopuolisen yleisön kanssa, toimet, joilla voidaan edistää naisten osallisuutta ja asemaa tutkimuksessa, sekä toimet, jotka liittyvät tutkimuksen sosioekonomisiin näkökohtiin.

Vakioavustussopimukse i ssa otetaan huomioon eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa ja tutkijoiden työhönoton säännöstössä (11) esitetyt periaatteet. Lisäksi siinä huomioidaan tarvittavalla tavalla synergia kaikkien koulutuksen tasojen kanssa, valmiudet ja mahdollisuudet edistää laajaa vuoropuhelua tieteellisistä kysymyksistä ja tutkimustuloksista tiedeyhteisön ulkopuolisen yleisön kanssa, toimet, joilla voidaan edistää naisten osallisuutta ja asemaa tutkimuksessa, sekä toimet, jotka liittyvät tutkimuksen sosioekonomisiin näkökohtiin.

[8a. siirretty johdanto-osan 16 kappaleesta] Vakioavustus Kutakin toimea varten tehtävissä sopimuksissa olisi on määrättävä komission tai sen valtuuttamien edustajien suorittamasta varainkäytön valvonnasta ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tekemistä tilintarkastuksista ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) paikan päällä tekemistä tarkastuksista, jotka suoritetaan neuvoston asetukseissa (Euratom, EY) N:o 2185/96, N:o 1073/99 ja N:o 1074/99 säädettyjä menettelyjä noudattaen.

20 artikla

Käyttöoikeuksia, käyttöä ja levittämistä koskevat määräykset

1.	Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksiin, käyttöön ja levittämiseen, niiltä osin kuin näitä velvoitteita ei ole määritetty tässä asetuksessa.

1.	Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien oikeudet ja velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksiin, käyttöön ja levittämiseen, niiltä osin kuin näitä oikeuksia ja velvoitteita ei ole määritetty tässä asetuksessa.

Näihin liittyen avustussopimuksessa on edellytettävä tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevan suunnitelman toimittamista komissiolle.

2.	Avustussopimuksessa voidaan määritellä ehdot, joiden mukaisesti osallistujat voivat kieltäytyä tiettyjen komission valtuuttamien edustajien suorittamasta tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevasta teknologisesta tarkastuksesta.

21 artikla

Irtisanomista koskevat määräykset

Avustussopimuksessa on yksilöitävä perusteet, joilla se voidaan irtisanoa osittain tai kokonaan erityisesti tämän asetuksen noudattamatta jättämisen, avustussopimuksen täyttämättä jättämisen tai sen rikkomisen johdosta; lisäksi on yksilöitävä seuraukset, jotka aiheutuvat muille osallistujille siitä, että jokin osallistuja ei noudata velvoitteitaan.

22 artikla

Erityismääräykset

Jos kyse on epäsuorista toimista, joilla tuetaan olemassa olevia tutkimusinfrastruktuureja tai — soveltuvissa tapauksissa — uusia tutkimusinfrastruktuureja, avustussopimuksessa voi olla luottamuksellisuutta, julkisuutta, käyttöoikeuksia ja sitoumuksia koskevia erityismääräyksiä, joilla voi olla vaikutuksia infrastruktuurin käyttäjien kannalta.

2.	Jos kyse on epäsuorista toimista, joilla tuetaan tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä, avustussopimuksessa voi olla luottamuksellisuutta, käyttöoikeuksia ja sitoumuksia koskevia erityismääräyksiä, jotka liittyvät toimesta hyötyviin tutkijoihin.

3.	Jos kyse on turvallisuus- ja avaruustutkimuksen aloilla toteutettavista epäsuorista toimista, avustussopimuksessa voi olla luottamuksellisuutta, tietojen turvaluokitusta, käyttöoikeuksia sekä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa ja tulosaineiston käyttöä koskevia erityismääräyksiä.

4.	Lisäksi avustussopimuksessa, joka koskee muita kuin 3 kohdassa tarkoitettuja turvallisuuskysymyksiin liittyviä epäsuoria toimia, voi tarvittaessa olla tällaisia erityismääräyksiä.

[5.; siirretty 47 artiklasta]Tieteen eturintamassa toteutettavissa tutkijalähtöisissä tutkimustoimissa avustussopimuksissa voidaan antaa tiedon levittämistä koskevia erityisiä määräyksiä osallistujien on huolehdittava aktiivisesti tulosaineiston levittämisestä ja otettava tässä yhteydessä huomioon tarvittava teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, nopean levittämisen hyödyt, luottamuksellisuus sekä osallistujien oikeutetut edut..

23 artikla

45, 46, 47, 48, 49, 50

Allekirjoittaminen ja liittyminen

Useita kumppaneita käsittävät epäsuorat toimet: A allekirjoittaminen ja liittyminen

Avustussopimus tulee voimaan, kun koordinaattori ja komissio ovat allekirjoittaneet sen.

[1.] Avustussopimus tulee voimaan, kun toisten osallistujien puolesta toimiva koordinaattori ja komissio ovat allekirjoittaneet sen.

Sitä sovelletaan kaikkiin osallistujiin, jotka ovat virallisesti liittyneet siihen.

Sitä sovelletaan kaikkiin osallistujiin, jotka ovat virallisesti liittyneet konsortiosopimukseen siihen.

[2.] [ Konsortion kokoonpanon muutoksiin on saatava 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti komission kirjallinen hyväksyntä.]

4 ALAJAKSO

KONSORTIOT

24 artikla

51, 52

Konsortiosopimukset

Ellei ehdotuspyynnössä toisin mainita, kaikkien oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen, on tehtävä sopimus, jäljempänä ’konsortiosopimus’, jossa määrätään:

[ 1 .] Ellei ehdotuspyynnössä toisin mainita, kaikkien oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen, on tehtävä sopimus, jäljempänä ’konsortiosopimus’, jossa määrätään:

Siinä voidaan vahvistaa epäsuoriin toimiin osallistujille lisäoikeuksia ja -velvoitteita avustussopimuksessa vahvistettujen määräysten mukaisesti; kyseisessä avustussopimuksessa määrätään:

a)	konsortion sisäisestä organisoinnista;

a)	oikeudellisesta edustuksesta ja konsortion sisäisestä organisaatiosta organisoinnista, luottamuksellisuutta koskevista järjestelyistä ja sisäisten riitojen ratkaisusta, mukaan lukien määräykset osallistujien poistamisesta, siirtämisestä tai vaihtamisesta;

b)	yhteisön rahoitustuen jakamisesta;

b)	kokonaiskustannusarvion jakamisesta, yhteisön rahoitustuen jakamisesta, 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytetyistä avustusmuodoista ja kustannuksista raportoimisesta ja niiden laskemista koskevista määräyksistä 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)	tarpeen mukaan lisäsäännöistä, jotka koskevat levittämistä ja käyttöä sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia järjestelyjä;

c)	tarpeen mukaan lisäsäännöistä, jotka koskevat epäsuorista toimista aiheutuneen tulosaineiston omistusoikeutta, tällaisen omistusoikeuden siirtoa, käyttöoikeuksia, levittämistä ja käyttöä sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia järjestelyjä;

d)	konsortion sisäisten riitojen ratkaisusta.

d)	konsortion sisäisten riitojen ratkaisusta.

[2.] Kaikkien osallistujien, jotka haluavat osallistua epäsuoriin toimiin, on tehtävä konsortiosopimus ennen kuin koordinaattori on allekirjoittanut avustussopimuksen.

[3.] Komissio vahvistaa tämän asetuksen mukaisesti kullekin seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa a osassa määritellylle rahoitusjärjestelylle konsortion mallisopimuksen.

25 artikla

45, 46, 47, 48, 49, 50

Koordinaattori

1.	Oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka suorittaa seuraavat tehtävät tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä avustussopimuksen mukaisesti:

1.	Oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka suorittaa seuraavat tehtävät tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä avustussopimuksen mukaisesti:

a)	huolehtii siitä, että avustussopimuksessa mainitut oikeussubjektit suorittavat tarvittavat avustussopimuksessa määrätyt muodollisuudet, joita avustussopimukseen liittyminen edellyttää;

a)	huolehtii siitä, että epäsuoriin toimiin osallistuvat avustussopimuksessa mainitut oikeussubjektit noudattavat avustussopimusten ja konsortiosopimusten mukaisia velvoitteitansa suorittavat tarvittavat avustussopimuksessa määrätyt muodollisuudet, joita avustussopimukseen liittyminen edellyttää;

b)	ottaa vastaan yhteisön rahoitustuen ja jakaa sen;

b)	ottaa vastaan yhteisön rahoitustuen ja jakaa sen konsortiosopimuksessa täsmennettyjen määräysten mukaisesti;

c)	huolehtii asianmukaisesti tileistä, pitää kirjanpitoa ja ilmoittaa komissiolle yhteisön rahoitustuen jaosta 36 artiklan mukaisesti;

c)	huolehtii asianmukaisesti tileistä, pitää kirjanpitoa ja ilmoittaa komissiolle yhteisön rahoitustuen jaosta 24 artiklan b kohdan ja 36 artiklan mukaisesti;

d)	huolehtii siitä, että osallistujien ja komission välinen yhteydenpito sujuu tehokkaasti ja moitteettomasti.

d)	huolehtii siitä, että osallistujien ja komission välinen tieteellisiä ja teknisiä suoritteita sekä työn edistymistä koskeva raportointi 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti yhteydenpito sujuu tehokkaasti ja moitteettomasti.

e)	lopettaa oikeussubjektien osallistumisen, jos osallistuja ei täytä avustussopimuksen tai konsortiosopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

2.	Koordinaattori on mainittava nimeltä avustussopimuksessa.

2.	Koordinaattori on mainittava nimeltä konsortiosopimuksessa avustussopimuksessa.

Uuden koordinaattorin nimeäminen edellyttää komission kirjallista hyväksyntää.

[3.] Jos konsortiosopimuksessa niin määrätään, koordinaattori voi tehdä hallinto- ja johtamistehtävien hoitamisesta alihankintasopimuksen 33 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

26 artikla

54, 55

Konsortion muutokset

1.	Epäsuoran toimen osallistujat voivat ehdottaa uuden osallistujan ottamista mukaan konsortioon tai mukana olevan osallistujan poistamista.

1.	Epäsuoran toimen osallistujat voivat sopia ehdottaa uuden osallistujan ottamisesta mukaan konsortioon tai mukana olevan osallistujan poistamisesta poistamista konsortiosopimuksessa vahvistettujen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

2.	Kaikkien oikeussubjektien, jotka tulevat mukaan meneillään olevaan toimeen, on liityttävä avustussopimukseen.

2.	Kaikkien oikeussubjektien, jotka tulevat mukaan meneillään olevaan toimeen, on liityttävä avustussopimukseen ja konsortiosopimukseen.

Kun avustussopimuksessa niin määrätään, konsortion on julkaistava tarjouskilpailuilmoitus ja levitettävä sitä laajasti käyttäen apuna valikoituja tiedotuskanavia, erityisesti seitsemännen puiteohjelman Internet-sivustoja, alan lehdistöä tai tiedotteita sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden tiedotus- ja tukitoimia varten perustamia kansallisia yhteyspisteitä.

Konsortion on arvioitava tarjoukset toimessa alun perin sovelletuin perustein konsortion nimeämien riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella 15 ja 17 artiklassa säädettyjä periaatteita noudattaen.

4.	Konsortion on ilmoitettava kaikista kokoonpanonsa muutoksista komissiolle, joka voi 45 päivän kuluessa ilmoituksesta kieltäytyä hyväksymästä muutosta.

4.	Konsortion on ilmoitettava kaikista kokoonpanonsa muutoksista komissiolle, joka voi 45 päivän kuluessa ilmoituksesta kieltäytyä hyväksymästä muutosta.

Konsortion kokoonpanon muutokset, joiden yhteydessä esitetään muita avustussopimukseen tehtäviä muutoksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä kokoonpanon muutokseen, edellyttävät komission kirjallista hyväksyntää.

[Konsortion kokoonpanon muutokset, joiden yhteydessä esitetään muita avustussopimukseen tehtäviä muutoksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä kokoonpanon muutokseen, edellyttävät komission kirjallista hyväksyntää.]

5 ALAJAKSO

OHJELMIEN JA EPÄSUORIEN TOIMIEN SEURANTA SEKÄ TIETOJEN ANTAMINEN

27 artikla

39, 56

Seuranta

Seuranta ja tarkistaminen

Komissio seuraa epäsuorien toimien toteutusta käyttäen apuna 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettuja määräaikaiskertomuksia toteutuksen edistymisestä.

[ 1 .] Komissio seuraa epäsuorien toimien toteutusta käyttäen apuna 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettuja määräaikaiskertomuksia toteutuksen edistymisestä.

Erityisesti komissio seuraa 20 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla toimitettavan, tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa.

…

[2.] Komissio voi myös tarkistaa epäsuorien toimien toteutusta määräajoin tai sen jälkeen, kun ne on saatu päätökseen.

Kyseisiä tarkistuksia voidaan toteuttaa myös sen määrittelemiseksi, olisiko epäsuora toimi lopetettava 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Komissiota voivat edellä mainituissa tehtävissä avustaa 17 artiklan mukaisesti nimetyt riippumattomat asiantuntijat.

Komissio seuraa seitsemättä puiteohjelmaa, sen erityisohjelmia sekä tarvittaessa aiempia puiteohjelmia 17 artiklan mukaisesti nimettyjen riippumattomien asiantuntijoiden avustamana. Lisäksi komissio voi perustaa 17 artiklan mukaisesti nimettäviä riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä, joiden tehtävänä on antaa yhteisön tutkimuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevia neuvoja.

[ 3 .] Komissio seuraa seitsemättä puiteohjelmaa, sen erityisohjelmia sekä tarvittaessa aiempia puiteohjelmia 17 artiklan mukaisesti nimettyjen riippumattomien asiantuntijoiden avustamana. Lisäksi komissio voi pyytää neuvoja perustaa 17 artiklan mukaisesti nimettäviä riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä, joiden tehtävänä on antaa yhteisön tutkimuspolitiikan täytäntöönpanosta a koskevia neuvoja.

[ 4 . Siirretty edellisestä kohdasta ] Komissiota voivat edellä mainituissa tehtävissä avustaa 17 artiklan mukaisesti nimetyt riippumattomat asiantuntijat.

[5.] Komissio esittää jäsenvaltioiden edustajista koostuvalle komitealle, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja, seurantatoimiensa tulokset tämän artiklan 1—3 kohdan mukaisesti.

[6.] Euroopan tutkimusneuvoston toiminnan puitteissa rahoitettujen ”tieteen eturintamassa” toteutettujen tutkijalähtöisten hankkeiden valvonnasta vastaa Euroopan tutkimusneuvoston tiedeneuvosto tai sen toimivaltaiset alakomiteat.

28 artikla

Saataville annettavat tiedot

1.	Komissio antaa pyynnöstä minkä tahansa jäsenvaltion tai assosioituneen maan saataville hallussaan olevat hyödylliset tiedot, jotka sillä on epäsuorissa toimissa suoritetun työn tulosaineistosta, edellyttäen että seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	kyseisillä tiedoilla on merkitystä yleisen edun kannalta;

b)	osallistujat eivät ole esittäneet vankkoja ja riittäviä perusteita sille, että kyseisiä tietoja ei saisi antaa saataville.

2.	Annettaessa tietoja 1 kohdan mukaisesti ei missään tapauksessa siirretä komission tai osallistujien oikeuksia tai velvoitteita vastaanottajille.

Vastaanottajan on kuitenkin kohdeltava kaikkia tällaisia tietoja luottamuksellisesti, paitsi jos tiedoista tulee julkisia tai osallistujat julkistavat ne tai ne on annettu komissiolle ilman salassapitorajoituksia.

3 JAKSO

YHTEISÖN RAHOITUSTUKI

1 ALAJAKSO

RAHOITUSKELPOISUUS JA AVUSTUSMUODOT

29 artikla

Rahoituskelpoisuus

1.	Yhteisön rahoitustukea voivat saada seuraavat epäsuoraan toimeen osallistuvat oikeussubjektit:

a)	jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet tai yhteisön oikeuden nojalla muodostetut oikeussubjektit;

b)	Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt;

c)	kansainvälisen yhteistyön kumppanimaihin sijoittautuneet oikeussubjektit.

Jos osallistuja on kansainvälinen järjestö, joka on muu kuin Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö, tai oikeussubjekti, joka on sijoittautunut muuhun kolmanteen maahan kuin kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan, yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)	tällainen mahdollisuus sisältyy erityisohjelmiin tai asianomaiseen työohjelmaan;

b)	rahoitus on olennaisen tärkeää epäsuoran toimen toteuttamisen kannalta;

c)	tällainen rahoitus sisältyy yhteisön ja oikeussubjektin sijoittautumismaan kahdenväliseen tiede- ja teknologiasopimukseen tai muuhun järjestelyyn.

30 artikla

Avustusmuodot

3, 58, 59, 60, 61

1.	Yhteisön rahoitustuki seitsemännen puiteohjelman liitteessä III olevassa a osassa tarkoitettuja rahoitusjärjestelyjä varten määräytyy tukikelpoisten kustannusten perusteella.

1.	Yhteisön rahoitustuki seitsemännen puiteohjelman liitteessä III olevassa a osassa tarkoitettuja rahoitusjärjestelyjä varten koostuu määräytyy osittain tai kokonaan tukikelpoisten kustannusten perusteella korvaamisesta.

Yhteisön rahoitustuki voidaan kuitenkin myöntää myös kiinteinä korvausosuuksina, mukaan luettuina tietyn yksikkökustannustaulukon mukaan maksettavat kustannukset, tai kokonaissummina tai siinä voidaan yhdistellä tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettavia korvauksia, kiinteänä osuutena maksettavaa rahoitusta ja kokonaissummia.

Epäsuoriin toimiin maksettuja kokonaissummia voidaan käyttää ainoastaan koordinointi- ja tukitoimia sekä tutkijoiden koulutus- ja urakehitystoimia varten.

Lisäksi yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää apurahojen tai palkintojen muodossa.

2.	Yhteisön rahoitustuki lasketaan koko epäsuoran toimen kustannusten mukaan, mutta se maksetaan kunkin osallistujan ilmoittamien kustannusten perusteella.

Epäsuoriin toimiin myönnetyn Y yhteisön rahoitustuki en enimmäismäärä määritellään kunkin osallistujan toteuttamien toimien mukaan ja kutakin osallistujaa kohden laaditun kokonaiskustannusarvion perusteella lasketaan koko epäsuoran toimen kustannusten mukaan, mutta se maksetaan kunkin osallistujan ilmoittamien kustannusten perusteella.

31 artikla

Tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettavat korvaukset

1.	Avustukset edellyttävät osallistujien yhteisrahoitusta.

1.	Yhteisön talousarviosta rahoitettujen epäsuorien toimien A avustukset edellyttävät osallistujien yhteisrahoitusta.

Yhteisön rahoitustuesta, jolla korvataan tukikelpoisia kustannuksia, ei saa koitua voittoa.

Yhteisön rahoitustuesta, jolla korvataan tukikelpoisia kustannuksia, ei saa koitua voittoa. Mahdollinen voitto määritellään kunkin osallistujan kohdalla erikseen.

2.	Tulot otetaan huomioon toimen toteutuksen päätyttyä suoritettavassa avustuksen maksussa.

2.	Tulot otetaan huomioon toimen toteutuksen päätyttyä suoritettavassa avustuksen maksussa 33 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.	Epäsuoran toimen toteutuksesta aiheutuneet kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:

3.	Epäsuoran toimen toteutuksesta kullekin osallistujalle aiheutuneet kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:

a)	ne ovat todellisia;

b)	ne ovat aiheutuneet toimen keston aikana, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat avustussopimuksessa edellytetyistä loppukertomuksista;

ne on määritetty osallistujan tavanomaisten kirjanpito- ja hallinnointiperiaatteiden ja -käytänteiden mukaisesti, ja kustannusmäärät on käytetty yksinomaan epäsuoran toimen tavoitteiden ja toimella tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi sekä tavalla, joka on taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukainen;

ne on määritetty sen valtion, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, osallistujan tavanomaisten kirjanpito- ja hallinnointiperiaatteiden ja -osallistujan kustannustenlaskentakäytänteiden mukaisesti, ja kustannusmäärät on käytetty, ja ne ovat aiheutuneet yksinomaan epäsuoran toimen tavoitteiden ja toimella tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi sekä tavalla, joka on taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukainen;

63, 65

d)	ne on kirjattu osallistujan tileihin ja maksettu ja, jos kyse on kolmansien osapuolten osuuksista, ne on kirjattu kolmansien osapuolten tileihin;

d)	ne on kirjattu osallistujan tileihin ja maksettu ja, jos kyse on kolmansien osapuolten osuuksista, ne on kirjattu kolmansien osapuolten tileihin;

niihin ei ole sisällytetty ei-tukikelpoisia kustannuksia, kuten yksilöitävissä olevia välillisiä veroja, mukaan luettuna arvonlisävero, tulleja, maksettavia korkoja, tappio- tai maksuvarauksia, kurssitappioita, pääoman tuottoon liittyviä kustannuksia, jonkin toisen yhteisön hankkeen yhteydessä ilmoitettuja tai aiheutuneita taikka korvattuja kustannuksia, velkoja ja velanhoitomaksuja, kohtuuttomia tai perusteettomia menoja, eikä muita kustannuksia, jotka eivät täytä a—d alakohdassa säädettyjä ehtoja.

niihin ei ole sisällytetty ei-tukikelpoisia kustannuksia, kuten palautettavia yksilöitävissä olevia välillisiä veroja, mukaan luettuna arvonlisävero, tulleja, maksettavia korkoja, tappio- tai maksuvarauksia, kurssitappioita, pääoman tuottoon liittyviä kustannuksia, jonkin toisen yhteisön hankkeen yhteydessä ilmoitettuja tai aiheutuneita taikka korvattuja kustannuksia, velkoja ja velanhoitomaksuja, kohtuuttomia tai perusteettomia menoja, eikä muita kustannuksia, jotka eivät täytä a—d alakohdassa säädettyjä ehtoja.

Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa voidaan käyttää keskimääräisiä henkilöstökustannuksia, jos ne ovat osallistujan hallinnointiperiaatteiden ja kirjanpitokäytänteiden mukaisia eivätkä poikkea merkittävästi todellisista kustannuksista.

32 artikla

66, 67, 68, 69, 70

Tukikelpoiset välittömät ja välilliset kustannukset

Tukikelpoiset v Välittömät ja välilliset kustannukset

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka voidaan kohdentaa suoraan toimelle, jäljempänä ”tukikelpoiset välittömät kustannukset”, sekä soveltuvissa tapauksissa kustannukset, joita ei voida kohdentaa suoraan toimelle mutta jotka ovat aiheutuneet suoraan yhteydessä toimelle kohdennettaviin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin, jäljempänä ”tukikelpoiset välilliset kustannukset”.

[1a.] Välittömät kustannukset voivat koostua henkilöstö-, matka- ja ylläpitokustannuksista ja muista erityisistä kustannuksista.

[1b.] Henkilöstökustannuksiin sisältyy osallistujan suorassa palveluksessa olevan henkilöstön palkat ja henkilösivukulut.

Mainitut kustannukset ilmoitetaan osallistujan pitämän työaikakirjanpidon perusteella; siihen on kirjattu henkilöstön epäsuoraan toimeen tosiasiallisesti käyttämä aika.

Osallistuja voi ilmoittaa korvattavaksi keskimääräisiä kustannuksia tai yksikkökustannuksia erityisten henkilöstöluokkien osalta, jos ne on laadittu osallistujan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti.

[1c.] Epäsuoraan toimeen osallistuvan henkilöstön matka- ja ylläpitokustannukset ilmoitetaan todellisina aiheutuneina kustannuksina tai yksikkötaulukkoihin perustuen, jos ne on laadittu osallistujan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tai ne perustuvat komission vahvistamiin yksikkökustannustaulukoihin.

[1d.] Muut erityiskustannukset, kuten pitkäaikaiset laitteet, käyttäjämaksut, kulutustavarat, alihankinnasta aiheutuvat kustannukset, ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos ne on määritelty avustussopimuksessa.

2.	Osallistuja voi valita tukikelpoisten välillisten kustannusten kattamiseksi vaihtoehdon, jossa sille maksetaan tietty kiinteä osuus sen tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia.

Osallistuja voi valita tukikelpoisten välillisten kustannusten kattamiseksi vaihtoehdon, jossa se ilmoittaa tosiasialliset kustannukset tai jossa sille maksetaan tietty kiinteä osuus sen tukikelpoisten välittömien henkilöstökustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, edellyttäen, että kiinteä korvaus on vahvistettu osallistujan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti.

68, 69, 70

Avustussopimuksessa voidaan erityisesti koordinointi- ja tukitoimien sekä soveltuvissa tapauksissa tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevien toimien osalta määrätä, että tukikelpoisten välillisten kustannusten korvaus rajoitetaan tiettyyn enimmäisprosenttiosuuteen tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia.

Avustussopimuksessa voidaan erityisesti koordinointi- ja tukitoimien sekä soveltuvissa tapauksissa tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevien toimien osalta määrätä, että tukikelpoisten välillisten kustannusten korvaus rajoitetaan tiettyyn enimmäisprosenttiosuuteen tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia.

33 artikla

3, 71, 72, 73

Rahoituksen enimmäismäärät

1.	Yhteisön rahoitustuen osuus tutkimus- ja teknologiankehittämistoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Julkisyhteisöille, keski- tai korkea-asteen oppilaitoksille, tutkimusorganisaatioille ja pk-yrityksille myönnettävän yhteisön rahoitustuen osuus voi kuitenkin olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

71, 72

2.	Yhteisön rahoitustuen osuus demonstrointitoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

3.	Yhteisön rahoitustuen osuus tieteen eturintaman tutkimustoimissa, koordinointi- ja tukitoimissa sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevissa toimissa voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

4.	Yhteisön rahoitustuen osuus hallintoa ja tilintarkastuslausuntoja sekä muita 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia toimintoja varten voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Yhteisön rahoitustuen osuus hallintotoimintaa (mukaan lukien ja tilintarkastuslausunnot)toja sekä muita 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia toimintoja ja koulutustoimintaa varten sellaisten toimien yhteydessä, jotka eivät kuulu tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tukemiseen tarkoitetun rahoitusjärjestelyn piiriin, koordinointiin, verkostoitumiseen ja tulosten levittämiseen, voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muita toimintoja ovat muun muassa koulutus sellaisten toimien yhteydessä, jotka eivät kuulu tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tukemiseen tarkoitetun rahoitusjärjestelyn piiriin, sekä koordinointi, verkostoituminen ja tulosten levittäminen.

5.	Sovellettaessa 1—4 alakohtaa otetaan yhteisön rahoitustuen osuuden määrittämiseksi huomioon tukikelpoiset kustannukset, joista on vähennetty tulot.

5.	Sovellettaessa 1—4 alakohtaa otetaan yhteisön rahoitustuen osuuden määrittämiseksi huomioon tukikelpoiset kustannukset, joista on vähennetty ja tulot.

6.	Edellä olevaa 1—5 kohtaa sovelletaan tarpeen mukaan epäsuorissa toimissa, joissa rahoitus toteutetaan kauttaaltaan kiinteinä korvausosuuksina tai kokonaissummina.

6.	Edellä olevaa 1—5 kohtaa sovelletaan tarpeen mukaan epäsuorissa toimissa, joissa rahoitus toteutetaan kauttaaltaan kiinteinä korvausosuuksina tai kokonaissummina.

34 artikla

Kertomukset ja tukikelpoisten kustannusten tarkastukset

Kustannuksista raportointi Kertomukset ja tukikelpoisten kustannusten tarkastukset

1.	Tukikelpoisista kustannuksista, ennakkomaksuista kertyvistä koroista sekä kuhunkin epäsuoraan toimeen liittyvistä tuloista on toimitettava komissiolle määräajoin kertomus, joka on tarvittaessa varmennettava tilintarkastuslausunnolla varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti.

Kaikista Tukikelpoisista kustannuksista, ennakkomaksuista kertyvistä koroista sekä kuhunkin epäsuoraan toimeen liittyvistä tuloista on raportoitava komissiolle määräajoin on toimitettava komissiolle määräajoin kertomus, joka on tarvittaessa varmennettava tilintarkastuslausunnolla varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti.

Jos toimea varten saadaan muuta rahoitusta, siitä on raportoitava ja se on tarvittaessa varmennettava toimen päättyessä.

2.	Julkisyhteisöjen, tutkimusorganisaatioiden ja keski- tai korkea-asteen oppilaitosten kyseessä ollessa 1 kohdassa edellytetyn tilintarkastuslausunnon voi vahvistaa toimivaltainen viranomainen.

2.	Julkisyhteisöjen, tutkimusorganisaatioiden ja keski- tai korkea-asteen oppilaitosten kyseessä ollessa 1 kohdassa edellytetyn tilintarkastuslausunnon voi vahvistaa toimivaltainen viranomainen.

34a artikla

69, 75, 76, 77

Tilintarkastustodistukset

[1.] Ilmoitetut kustannukset on varmennettava varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti.

[2.] Tämän asetuksen ja avustussopimuksen määräysten mukaisesti tilintarkastustodistuksilla on saatava varmuus siitä, että:

a)	osallistujan ilmoittamat kustannukset ovat tukikelpoisia;

b)	kustannukset, ennakkomaksuista kertyvät korot ja tulot on määritetty oikein ja niiden tueksi esitetään asianmukaiset tositteet.

[3.] Tilintarkastustodistukset antaa ulkopuolinen tarkastaja tai julkisyhteisön osalta toimivaltainen virkamies.

Ulkopuolisen tarkastajan on täytettävä 10 päivänä huhtikuuta 1984 annetun neuvoston kahdeksannen direktiivin 84/253/ETY mukaisesti vahvistetut vaatimukset. Virkamiehen toimivallan määrittelee kansallinen lainsäädäntö ja asianomaiset viranomaiset.

Tilintarkastustodistuksen antavan ulkopuolisen tarkastajan ja julkisyhteisöjen osalta toimivaltaisen virkamiehen on oltava tarkastajan valinnasta vastaavasta osallistujasta riippumaton.

[4.] Komission on voitava perehtyä näitä tilintarkastustodistuksia koskevaan todentavaan aineistoon.

35 artikla

59, 78, 79

Huippuosaamisen verkostot

1.	Ellei työohjelmassa toisin määrätä, yhteisön rahoitustuki huippuosaamisen verkostoille myönnetään kokonaissummana, joka lasketaan huippuosaamisen verkostoon osallistuvien tutkijoiden määrän ja toimen keston perusteella.

1.	Ellei työohjelmassa toisin määrätä, yhteisön rahoitustuki huippuosaamisen verkostoille myönnetään kokonaissummana, joka lasketaan huippuosaamisen verkostoon osallistuvien tutkijoiden määrän ja toimen keston perusteella.

2.	Yksikkömäärä, jota sovelletaan 1 kohdan mukaisesti maksettavien kokonaissummien yhteydessä, on 23 500 euroa vuodessa tutkijaa kohti.

2.	Yksikkömäärä, jota sovelletaan 1 kohdan mukaisesti maksettavien kokonaissummien yhteydessä, on 23 500 euroa vuodessa tutkijaa kohti.

Komissio tarkistaa määrää varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti.

Työohjelmassa määritetään osallistujien enimmäismäärä sekä tarvittaessa tutkijoiden enimmäismäärä, jota voidaan käyttää laskuperustana laskettaessa kokonaissumman enimmäismäärää 1 kohdan mukaisesti. Osallistujia voi kuitenkin tarvittaessa olla rahoitustuen määrittämisessä sovellettavia enimmäismääriä enemmän.

4.	Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kokonaissummat maksetaan määräaikaissuorituksina.

4.	Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kokonaissummat maksetaan määräaikaissuorituksina.

Määräaikaissuoritukset tehdään yhteisen toimintaohjelman toteutuksen edistymistä koskevan arvioinnin perusteella; arvioinnissa mitataan tutkimusvoimavarojen ja -kapasiteetin integrointia käyttäen apuna konsortion kanssa sovittuja ja avustussopimuksessa yksilöityjä suoritusindikaattoreita.

2 ALAJAKSO

MAKSUT, JAKAMINEN, TAKAISINPERINTÄ JA TAKUUT

36 artikla

Maksut ja jakaminen

1.	Yhteisön rahoitustuki maksetaan osallistujille koordinaattorin välityksellä.

2.	Koordinaattorin on pidettävä kirjanpitoa, jonka avulla voidaan milloin tahansa määrittää, mikä osuus yhteisön varoista on jaettu kullekin osallistujalle.

Koordinaattorin on toimitettava pyynnöstä nämä tiedot komissiolle.

37 artikla

Takaisinperintä

Komissio voi tehdä päätöksen rahoitustuen perimisestä takaisin varainhoitoasetuksen mukaisesti.

38 artikla

3, 80, 81

Riskien ehkäisemiseksi pidätettävät määrät

Komissio voi — sen mukaan, kuinka suuri riski aiheutuu tukimääristä, joita ei saada perityksi takaisin — pidättää pienen osuuden kullekin epäsuoran toimen osallistujalle tarkoitetusta yhteisön rahoitustuesta voidakseen kattaa saatavat, joita sääntöjen vastaisesti toimineet epäsuorien toimien osallistujat eivät maksa takaisin.

2.	Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta:

2.	Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta:

a)	julkisyhteisöihin, sellaisiin oikeussubjekteihin, joiden osallistumisen epäsuoraan toimeen jäsenvaltio tai assosioitunut maa takaa, eikä keski- tai korkea-asteen oppilaitoksiin;

a)	julkisyhteisöihin, sellaisiin oikeussubjekteihin, joiden osallistumisen epäsuoraan toimeen jäsenvaltio tai assosioitunut maa takaa, eikä keski- tai korkea-asteen oppilaitoksiin;

b)	osallistujiin, jotka osallistuvat tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukeviin toimiin, tieteen eturintaman tutkimustoimiin tai erityisryhmiä hyödyttäviin toimiin, lukuun ottamatta pk-yrityksiä hyödyttäviä toimia.

b)	osallistujiin, jotka osallistuvat tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukeviin toimiin, tieteen eturintaman tutkimustoimiin tai erityisryhmiä hyödyttäviin toimiin, lukuun ottamatta pk-yrityksiä hyödyttäviä toimia.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut osallistujatyypit vastaavat kukin omista veloistaan.

3.	Pidätetyt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti seitsemänteen puiteohjelmaan sidotuiksi tuloiksi.

3.	Pidätetyt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti seitsemänteen puiteohjelmaan sidotuiksi tuloiksi.

4.	Puiteohjelman päätyttyä tehdään arviointi jäljellä olevien riskien kattamiseksi tarvittavista määristä. Kaikki summat, jotka ylittävät nämä määrät, palautetaan puiteohjelmaan määrättyyn käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina.

4.	Puiteohjelman päätyttyä tehdään arviointi jäljellä olevien riskien kattamiseksi tarvittavista määristä. Kaikki summat, jotka ylittävät nämä määrät, palautetaan puiteohjelmaan määrättyyn käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina.

III LUKU

Levittäminen ja käyttö sekä käyttöoikeudet

1 JAKSO

TULOSAINEISTO

1 ALAJAKSO

OMISTUS

39 artikla

Tulosaineiston omistus

1.	Tulosaineisto on yhteisön omaisuutta seuraavissa tapauksissa:

a)	koordinointi- ja tukitoimissa, joissa on kysymys varainhoitoasetuksessa määritettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesta hankinnasta tai palvelusta;

a)	koordinointi- ja tukitoimissa, joissa on kysymys varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä määritettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesta tavaroiden hankinnasta tai palveluista;

b)	koordinointi- ja tukitoimissa, jotka liittyvät riippumattomiin asiantuntijoihin.

2.	Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa epäsuorissa toimissa suoritetun työn tulosaineisto on niiden osallistujien omaisuutta, jotka ovat suorittaneet kyseisen tulosaineiston tuottaneen työn.

3.	Jos osallistujan palveluksessa olevat työntekijät tai muu henkilöstö voivat vaatia oikeuksia tulosaineistoon, osallistujan on huolehdittava siitä, että näitä oikeuksia on mahdollista käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa osallistujalle avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden kanssa.

40 artikla

Tulosaineiston yhteisomistus

1.	Jos useat osallistujat ovat yhdessä suorittaneet tulosaineistoa tuottanutta työtä ja jos ei voida määritellä kunkin osuutta työstä, osallistujilla on yhteinen omistusoikeus tähän tulosaineistoon.

Jos useat osallistujat ovat yhdessä suorittaneet tulosaineistoa tuottanutta työtä ja jos ei voida määritellä kunkin osuutta työstä, osallistujilla on yhteinen omistusoikeus tähän tulosaineistoon.

Tällöin asianomaisten osallistujien on tehtävä yhteisomistusta koskeva sopimus tämän yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista.

2.	Jos kyseisen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista ei ole tehty yhteisomistusta koskevaa sopimusta, kullakin yhteisomistajalla on oikeus myöntää seuraavia ehtoja noudattaen kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä, jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen:

Jos epäsuoraan toimeen osallistujat eivät ole tehneet kyseistä kyseisen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista ei ole tehty yhteisomistusta koskevaa sopimusta, kullakin yhteisomistajalla on oikeus myöntää seuraavia ehtoja noudattaen kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä, jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen, seuraavasti:

a)	muille yhteisomistajille on ilmoitettava etukäteen asiasta;

a)	muille yhteisomistajille on ilmoitetaan tava etukäteen asiasta. ;

b)	muille yhteisomistajille on suoritettava oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus.

b)	muille yhteisomistajille on suoritettava oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus.

[3.] Komissio laatii tämän asetuksen mukaisesti yhteisomistusta koskevat mallisopimukset.

41 artikla

Erityisryhmien omistukseen kuuluva tulosaineisto

1.	Erityisryhmiä hyödyttävissä toimissa ei sovelleta 39 artiklan 2 kohtaa eikä 40 artiklan 1 kohtaa. Näissä toimissa tulosaineiston omistavat yhteisesti osallistujat, jotka kuuluvat toimesta hyötyvään erityisryhmään, elleivät kyseiset osallistujat toisin sovi.

Seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevan a osan 6 jaksossa yksilöityjä E erityisryhmiä hyödyttävissä toimissa ei sovelleta 39 artiklan 2 kohtaa eikä 40 artiklan 1 kohtaa. Näissä toimissa tulosaineiston omistavat yhteisesti osallistujat, jotka kuuluvat toimesta hyötyvään erityisryhmään, elleivät kyseiset osallistujat toisin sovi.

Jos tulosaineiston omistajat eivät kuulu kyseiseen ryhmään, niiden on huolehdittava siitä, että ryhmä saa tulosaineistoon kaikki oikeudet, jotka tarvitaan kyseisen tulosaineiston käyttämiseksi ja levittämiseksi avustussopimuksen teknisen liitteen mukaisesti.

Jos tulosaineiston omistajat eivät kuulu kyseiseen ryhmään, niiden on huolehdittava siitä, että ryhmä saa tulosaineistoon yksinomaiset kaikki oikeudet, jotka tarvitaan kyseisen tulosaineiston käyttämiseksi ja levittämiseksi avustussopimuksen teknisen liitteen mukaisesti.

42 artikla

82, 84

Tulosaineiston siirto

Tulosaineistoa n koskeva omistusoikeuden ja käyttöoikeuksien siirto

1.	Jos osallistuja siirtää tulosaineiston omistusoikeuden, sen on siirrettävä siirronsaajalle avustussopimuksen mukaiset velvoitteensa, erityisesti velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksien myöntämiseen sekä levittämiseen ja käyttöön.

1.	Jos osallistuja siirtää tulosaineiston omistusoikeuden, sen on siirrettävä siirronsaajalle tämän asetuksen, avustussopimuksen ja konsortiosopimuksen mukaiset velvoitteensa, erityisesti velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksien myöntämiseen sekä levittämiseen ja käyttöön.

[1a.] Myös osallistujien liitännäisyksiköillä, jotka toteuttavat tulosaineiston syntymiseen liittyvää työtä, on oltava käyttöoikeus kyseiseen tulosaineistoon, jos:

a)	osallistujien liitännäisyksikkö on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

b)	osallistujien liitännäisyksikölle on taattu vastavuoroinen käyttöoikeus kaikkeen sen hallussa olevaan ja tulosaineiston käytössä tarvittavaan tausta-aineistoon;

c)	osallistujien liitännäisyksikkö täyttää 3 artiklan mukaiset luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet.

Jos osallistujan on siirrettävä käyttöoikeudet, sen on — ellei sen luottamuksellisuutta koskevista velvoitteista muuta johdu — ilmoitettava asiasta etukäteen saman toimen muille osallistujille ja annettava näille riittävät tiedot tulosaineiston uudesta omistajasta, jotta nämä voisivat käyttää avustussopimuksen mukaisia käyttöoikeuksiaan.

Jos osallistujan on aikoo siirtää rettävä käyttöoikeudet, sen on — ellei sen luottamuksellisuutta koskevista velvoitteista muuta johdu — ilmoitettava asiasta etukäteen saman toimen muille osallistujille ja annettava näille riittävät tiedot siirronsaajasta tulosaineiston uudesta omistajasta, jotta muut osallistujat nämä voisivat käyttää avustussopimuksen mukaisia käyttöoikeuksiaan.

Muut osallistujat voivat kuitenkin kirjallisella sopimuksella luopua oikeudestaan osallistujakohtaiseen etukäteisilmoitukseen tapauksissa, joissa omistusoikeus siirretään yhdeltä osallistujalta erikseen nimetylle kolmannelle osapuolelle.

[2a.] Saman toimen yhteydessä ei tarvitse ilmoittaa muille osallistujille etukäteen [yhden] vuoden kuluttua:

a)	epäsuoran toimen päätökseen saamisesta, tai

b)	kyseisen tulosaineiston omistajan osallistumisen päättymisestä.

3.	Saatuaan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoituksen muut osallistujat voivat kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa sillä perusteella, että se vaikuttaisi haitallisesti niiden käyttöoikeuksiin.

3.	Saatuaan tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoituksen kuka tahansa muu osallistuja muut osallistujat voivat kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa sillä perusteella, että se vaikuttaisi haitallisesti sen niiden käyttöoikeuksiin.

Jos muut osallistujat voivat osoittaa, että suunniteltu omistusoikeuden siirto vaikuttaisi haitallisesti niiden oikeuksiin, siirtoa ei saa tehdä ennen kuin asianomaiset osallistujat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta.

Jos jokin muista osallistujista muut osallistujat voivat osoittaa, että suunniteltu omistusoikeuden siirto vaikuttaisi haitallisesti sen niiden oikeuksiin, siirtoa ei saa tehdä ennen kuin asianomaiset osallistujat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta.

4.	Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä lisävaatimuksella, että kaikista suunnitelluista omistusoikeuden siirroista kolmannelle osapuolelle on ilmoitettava etukäteen komissiolle.

4.	Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä lisävaatimuksella, että k Kaikista suunnitelluista omistusoikeuden tai tulosaineiston käyttöoikeuden siirroista kolmannelle osapuolelle, joka ei ole sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, on ilmoitettava etukäteen komissiolle.

43 artikla

Euroopan kilpailukyvyn säilyttäminen ja eettiset periaatteet

Komissio voi kieltäytyä hyväksymästä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa tai tulosaineistoa koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä oikeussubjektille, joka on sijoittautunut seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai yksinomaisen lisenssin myöntäminen ei edistä Euroopan talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa eettisten periaatteiden kanssa.

Komissio voi tämän asetuksen 42 artiklan 4 kohdan mukaisesti kieltäytyä hyväksymästä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa tai tulosaineistoa koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä kolmannelle osapuolelle oikeussubjektille, joka ei ole on sijoittautunut jäsenvaltioon tai seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneeseen mattomaan kolmanteen maahan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai yksinomaisen lisenssin myöntäminen ei edistä Euroopan talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa eettisten periaatteiden kanssa.

Tällaisissa tapauksissa omistusoikeutta ei saa siirtää eikä yksinomaista lisenssiä myöntää ennen kuin on osoitettu komissiota tyydyttävällä tavalla, että käyttöön otettavat suojatoimenpiteet ovat riittäviä.

2 ALAJAKSO

SUOJAAMINEN, JULKAISEMINEN, LEVITTÄMINEN JA KÄYTTÖ

44 artikla

Tulosaineiston suojaaminen

Jos tulosaineistoa voidaan käyttää teollisissa tai kaupallisissa sovelluksissa, tulosaineiston omistajan on huolehdittava sen riittävästä ja tehokkaasta suojaamisesta asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti sekä siten, että asianomaisen epäsuoran toimen osallistujien oikeutetut edut, erityisesti kaupalliset edut, otetaan asianmukaisesti huomioon.

Jos osallistuja vetoaa oikeutettuun etuunsa, sen on kussakin tapauksessa osoitettava, että sille aiheutuisi kohtuuttoman suurta vahinkoa, jos sen oikeutettua etua ei otettaisi huomioon.

2.	Jos tulosaineiston omistaja ei suojaa omistamaansa tulosaineistoa eikä siirrä sitä toiselle osallistujalle 42 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, mitään toimenpiteitä tulosaineiston levittämiseksi ei saa toteuttaa ennen kuin niistä on ilmoitettu komissiolle.

Tällaisessa tapauksessa komissio voi asianomaisen osallistujan suostumuksella ottaa omistukseensa kyseisen tulosaineiston ja toteuttaa toimenpiteitä sen suojaamiseksi riittävällä ja tehokkaalla tavalla. Asianomainen osallistuja voi kieltäytyä antamasta suostumusta ainoastaan, jos se voi osoittaa, että tästä aiheutuisi kohtuuttoman suurta vahinkoa sen etujen kannalta.

45 artikla

Yhteisön rahoitustukea koskeva maininta

Kaikkiin tulosaineistoon liittyviin julkaisuihin, osallistujan jättämiin tai osallistujan puolesta jätettäviin patenttihakemuksiin sekä muihin levittämisen muotoihin on sisällytettävä maininta siitä, että kyseisen tulosaineiston tuottamista varten on saatu Euroopan yhteisön rahoitustukea.

Kyseistä mainintaa koskevat ehdot määritetään avustussopimuksessa.

46 artikla

Käyttö ja levittäminen

1.	Osallistujien on käytettävä omistamaansa tulosaineistoa tai huolehdittava siitä, että sitä käytetään.

2.	Jokaisen osallistujan on huolehdittava siitä, että sen omistama tulosaineisto levitetään mahdollisimman nopeasti. Jos se ei näin tee, komissio voi levittää kyseisen tulosaineiston.

2.	Jokaisen osallistujan on huolehdittava siitä, että sen omistama tulosaineisto levitetään mahdollisimman nopeasti. Jos se ei näin tee, komissio voi levittää kyseisen tulosaineiston.

3.	Levittämistoimenpiteissä on otettava huomioon teollis- ja tekijänoikeudet, luottamuksellisuus sekä tulosaineiston omistajan oikeutetut edut.

3.	Levittämistoimenpiteissä on otettava huomioon teollis- ja tekijänoikeudet, luottamuksellisuusvelvoitteet sekä tulosaineiston omistajan oikeutetut edut tulosaineiston suojelun tai mahdollisen suojelun osalta.

4.	Kaikista levittämistoimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen muille osallistujille.

Muut osallistujat voivat ilmoituksen saatuaan kieltäytyä hyväksymästä levittämistoimenpiteitä, jos ne katsovat, että toimenpiteistä aiheutuisi kohtuuttomasti haittaa niiden tulosaineistoon liittyvien oikeutettujen etujen kannalta. Tällaisissa tapauksissa levittämistoimenpiteitä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.

Muut osallistujat voivat ilmoituksen saatuaan konsortiosopimuksessa tai muulla kirjallisella sopimuksella osallistujien kesken sovitun jakson kuluessa kieltäytyä hyväksymästä levittämistoimenpiteitä, jos ne katsovat, että toimenpiteistä aiheutuisi kohtuuttomasti haittaa niiden tulosaineistoon tai tausta-aineistoon liittyvien oikeutettujen etujen kannalta. Tällaisissa tapauksissa levittämistoimenpiteitä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.

47 artikla

Tieteen eturintamassa toteutettaviin tutkimustoimiin liittyvä levittäminen

Tieteen eturintamassa toteutettavissa tutkimustoimissa osallistujien on huolehdittava aktiivisesti tulosaineiston levittämisestä ja otettava tässä yhteydessä huomioon tarvittava teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, nopean levittämisen hyödyt, luottamuksellisuus sekä osallistujien oikeutetut edut.

[siirretty 22 artiklan 5 kohtaan] Tieteen eturintamassa toteutettavissa tutkimustoimissa osallistujien on huolehdittava aktiivisesti tulosaineiston levittämisestä ja otettava tässä yhteydessä huomioon tarvittava teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, nopean levittämisen hyödyt, luottamuksellisuus sekä osallistujien oikeutetut edut.

2 JAKSO

TAUSTA-AINEISTON JA TULOSAINEISTON KÄYTTÖOIKEUDET

48 artikla

Kohteena oleva tausta-aineisto

Osallistujat voivat määritellä epäsuoraa toimea varten tarvittavan tausta-aineiston kirjallisessa sopimuksessa ja yksilöidä tarvittaessa tausta-aineistoa, joka jätetään sen ulkopuolelle.

Osallistujat voivat määritellä epäsuoraa toimea varten tarvittavan tausta-aineiston kirjallisessa konsortiosopimuksessa ja yksilöidä tarvittaessa tausta-aineistoa, joka jätetään sen ulkopuolelle.

49 artikla

82, 86

Periaatteet

1.	Kaikki käyttöoikeuksia koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti.

1.	Kaikki käyttöoikeuksia koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti.

[1a.] Jäljempänä 50, 51 ja 52 artiklan mukaisia käyttöoikeuksia on katsottava pidettävän myönnettyinä osallistujille ja niiden liitännäisyksiköille edellyttäen, että:

a)	nämä yksiköt myöntävät vastavuoroisesti käyttöoikeudet kaikille osallistujille ja niiden liitännäisyksiköille;

b)	tällaiset osallistujien liitännäisyksiköt noudattavat kaikkia tämän asetuksen mukaisesti komissioon ja muihin osallistujiin kohdistuvia velvoitteita, avustussopimusta, konsortiosopimusta ja osallistujien muita mahdollisia kirjallisia sopimuksia.

2.	Ellei tulosaineiston tai tausta-aineiston omistaja toisin sovi, käyttöoikeudet eivät anna oikeutta myöntää alilisenssejä.

3.	Tulosaineistoa tai tausta-aineistoa koskevia yksinomaisia lisenssejä voidaan myöntää, jos kaikki muut osallistujat, joita asia koskee, vahvistavat kirjallisesti luopuvansa käyttöoikeuksistaan tulosaineistoon tai tausta-aineistoon.

4.	Kaikissa sopimuksissa, joilla annetaan tulosaineiston tai tausta-aineiston käyttöoikeudet osallistujille tai kolmansille osapuolille, on varmistettava, että muiden osallistujien potentiaaliset käyttöoikeudet säilyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

5.	Saman toimen osallistujien on ilmoitettava viipymättä toisilleen kaikista tausta-aineiston käyttöoikeuksien myöntämistä koskevista rajoituksista ja muista rajoituksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi käyttöoikeuksien myöntämiseen.

6.	Jos jonkin osallistujan osallistuminen epäsuoraan toimeen päättyy, päättyminen ei vaikuta kyseisen osallistujan velvollisuuteen myöntää käyttöoikeudet saman toimen jäljelle jääville osallistujille avustussopimuksessa määritetyin ehdoin ja edellytyksin.

50 artikla

Epäsuorien toimien toteuttamista varten tarvittavat käyttöoikeudet

1.	Saman epäsuoran toimen muille osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos tulosaineistoa tarvitaan näiden osallistujien oman työn suorittamiseksi kyseisessä epäsuorassa toimessa.

1.	Saman epäsuoran toimen muille osallistujille ja niiden liitännäisyksiköille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos tulosaineistoa tarvitaan näiden osallistujien oman työn suorittamiseksi kyseisessä epäsuorassa toimessa.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua.

2.	Saman epäsuoran toimen muille osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan näiden osallistujien oman työn suorittamiseksi kyseisessä epäsuorassa toimessa, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne.

Saman epäsuoran toimen muille osallistujille ja niiden liitännäisyksiköille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan näiden osallistujien oman työn suorittamiseksi kyseisessä epäsuorassa toimessa, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, elleivät kaikki osallistujat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, elleivät kaikki osallistujat sovi konsortiosopimuksessa toisin ennen liittymistään avustussopimukseen.

TTK-työn suorittajien on kuitenkin myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon ilman maksua.

51 artikla

Tulosaineiston käyttöä varten tarvittavat käyttöoikeudet

1.	Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos tulosaineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten.

1.	Saman epäsuoran toimen osallistujille ja niiden liitännäisyksiköille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos tulosaineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua, ellei konsortiosopimuksessa sovita toisin.

2.	Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne.

Saman epäsuoran toimen osallistujille ja niiden liitännäisyksiköille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan niiden oman epäsuorasta toimesta syntyneen tulosaineiston käyttöä varten, ja edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla ja niiden liitännäisyksiköillä on oikeus myöntää ne.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä konsortiosopimuksessa sovituin edellytyksin joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua.

3.	Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia koskeva pyyntö voidaan tehdä yhden vuoden kuluessa joko:

3.	Tämän artiklan Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia koskeva pyyntö voidaan tehdä [yhden] vuoden kuluessa joko:

a)	epäsuoran toimen päättymisestä; tai

b)	kyseisen tausta-aineiston tai tulosaineiston omistajan osallistumisen päättymisestä.

Asianomaiset osallistujat voivat kuitenkin sopia muusta aikarajasta.

4.	TTK-työn suorittajalle myönnetään erikseen sovittavin oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin käyttöoikeudet tulosaineistoon tutkimustoimien jatkamista varten, jos kaikki omistajat hyväksyvät käyttöoikeuksien myöntämisen.

5.	TTK-työn suorittajien on myönnettävä ilman maksua käyttöoikeudet tausta-aineistoon, joka tarvitaan epäsuorassa toimessa tuotetun tulosaineiston käyttöä varten.

52 artikla

Lisäsäännökset, jotka koskevat käyttöoikeuksia tieteen eturintamassa toteutettavissa tutkimustoimissa ja erityisryhmiä hyödyttävissä toimissa

1.	Sen estämättä, mitä 50 ja 51 artiklassa säädetään, tulosaineiston ja tausta-aineiston käyttöoikeudet toimien toteuttamista tai tulosaineiston käyttöä varten on tieteen eturintamassa toteutettavissa tutkimustoimissa myönnettävä ilman maksua.

2.	Jos toimesta hyötyvää erityisryhmää edustaa oikeussubjekti, joka osallistuu toimeen ryhmän puolesta, kyseinen oikeussubjekti voi myöntää minkä tahansa sille myönnetyn käyttöoikeuden osalta alilisenssin niille ryhmän jäsenille, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

IV LUKU

Euroopan investointipankki

2, 20, 21, 87, 88, 89

53 artikla

1.	Yhteisö voi myöntää Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen, jonka tarkoituksena on kattaa sellaisista EIP:n lainoista aiheutuva riski, joilla tuetaan seitsemännessä puiteohjelmassa asetettujen tutkimustavoitteiden saavuttamista (riskinjakorahoitusväline).

Yhteisö voi myöntää Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen, jolla osallistutaan varausten tekemiseen ja pääoman kohdentamiseen sen laina- ja takausrahoitusta varten jonka tarkoituksena on kattaa sellaisista EIP:n lainoista aiheutuva riski, joilla tuetaan seitsemännestä puiteohjelmasta (riskinjakorahoitusväline) tehdyn päätöksen […/…] liitteessä III olevassa b osassa yksilöityjä ja neuvoston ja Euroopan parlamentin (tai Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen neuvoston tekemien) päätösten perusteella täytäntöönpantuja toimia seitsemännessä puiteohjelmassa asetettujen tutkimustavoitteiden saavuttamista.

2.	EIP:n on tällaisia lainoja myöntäessään noudatettava oikeudenmukaisuuden, avoimuuden, puolueettomuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.

2.	Ottaen huomioon komission avustussopimuksessa vahvistamat yleiset suuntaviivat ja periaatteet, EIP:n on tällaisia lainoja ja takauksia myöntäessään ja hallinnoidessaan noudatettava omia sääntöjään oikeudenmukaisuuden, avoimuuden, puolueettomuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.

3.	Komissiolla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä riskinjakorahoitusvälineen käyttöä tiettyjä lainoja varten; kieltäytymistä koskevat ehdot määritellään avustussopimuksessa työohjelmien mukaisesti.

3.	Komissiolla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä riskinjakorahoitusvälineen käyttöä tiettyjä toimia lainoja varten; kieltäytymistä koskevat ehdot määritellään avustussopimuksessa työohjelmien mukaisesti.

V LUKU

Loppusäännökset

54 artikla

60, 90

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tätä asetusta voidaan tarkistaa komission toteuttaman väliarvioinnin perusteella viimeistään vuonna 2010.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta

Neuvoston puolesta

Puhemies

Puheenjohtaja

(1) EUVL C…, …, s. ….

(2) EUVL C…, …, s. ….

(3) EUVL C…, …, s. ….

(4) Euroopan parlamentin lausunto, huhtikuu 2005, ja neuvoston päätös….

(5) EUVL C…, …, s. ….

(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3).

(8) Nykyisin voimassa olevat säännöt on esitetty tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön puitteissa (EYVL C 45, 17.2.1996, s. 5). Ks. myös Maailman kauppajärjestön tukia ja tasoitustulleja koskeva sopimus, 8 artikla (ks. EYVL L 336, 23.12.1994 ).

(9) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(10) EYVL C…, …, s. ….

(11) EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67.

Top

Choose the experimental features you want to try