52005SC0014

Bryssel 11.1.2005

SEK(2005) 14 lopullinen

Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO

Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2004-2007

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97[1] säädetään, että rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden eli jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet yhteistä rahaa käyttöön, oli esitettävä neuvostolle ja komissiolle lähentymisohjelmat 1 päivään maaliskuuta 1999 mennessä. Neuvoston oli tutkittava kyseisen asetuksen 9 artiklan mukaisesti kukin lähentymisohjelma komission ja perustamissopimuksen 114 artiklassa määrätyn komitean (talous- ja rahoituskomitea) arvioiden perusteella. Komission suosituksen perusteella ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan neuvosto antoi ohjelmaa tutkittuaan siitä lausunnon. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain tarkistetut lähentymisohjelmat, jotka neuvosto voi tutkia samaa menettelyä noudattaen.

Ruotsi toimitti 23 päivänä joulukuuta 1998 ensimmäisen lähentymisohjelman, joka kattoi vuodet 1998–2001. Neuvosto antoi ohjelmasta lausunnon 8 päivänä helmikuuta 1999. Ruotsi on tämän jälkeen tarkistanut ohjelmaa vuosittain. Se esitti viimeisimmän tarkistuksen lähentymisohjelmasta 18 päivänä marraskuuta 2004. Komission yksiköt ovat laatineet tarkistuksesta teknisen arvion, joka perustuu komission yksiköiden syksyn 2004 talousennusteisiin, käytännesääntöihin[2], yhdessä sovittuun potentiaalisen tuotannon ja suhdannetasoitettujen rahoitusasemien arviointimenetelmään, talouspolitiikan vuosien 2003–2005 laajoissa suuntaviivoissa annettuihin suosituksiin sekä periaatteisiin, jotka määritetään neuvoston hyväksymässä, finanssipolitiikan koordinoinnin tehostamisesta 27 päivänä marraskuuta 2002 annetussa komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille[3]. Arviointi on seuraavanlainen:

- Ruotsi lähetti 18 päivänä marraskuuta 2004 komissiolle kuudennen tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2004–2007. Ohjelma perustuu Ruotsin parlamentin 16 päivänä joulukuuta 2004 hyväksymään vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Ohjelma vastaa osittain tietovaatimuksia, jotka käytännesäännöissä asetetaan vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällölle ja muodolle[4], sillä jotkut tiedoista eivät täysin noudata EKT95-järjestelmän sääntöjä.

- Vuonna 2004 toimitetussa tarkistetussa ohjelmassa BKT:n ennustetaan kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2004, 3,0 prosenttia vuonna 2005, 2,5 prosenttia vuonna 2006 ja 2,3 prosenttia vuonna 2007. Vaikka talouden kasvu oli vahvaa vuonna 2004, työllisyyskasvu oli negatiivista. Sen odotetaan kuitenkin toipuvan tulevina vuosina. Tarkistetun ohjelman taustalla oleva makrotalouden skenaario vaikuttaa tämänhetkisten tietojen perusteella kaiken kaikkiaan uskottavalta ja vastaa suurin piirtein komission yksiköiden arviointia ja syksyn 2004 talousennustetta. Lisäksi ohjelman loppuvuosien kasvuennusteet vaikuttavat varovaisilta ja jäävät alle arvioitujen potentiaalisten kasvulukujen.

- Inflaatio on Ruotsissa hidastunut vähitellen vuoden 2003 alusta lähtien. Osittaisen selityksen tarjoavat aiemmat perusviitejakson ulkopuoliset energian hinnankorotukset. Inflaatio jää tätä nykyä selkeästi alle Ruotsin valtionpankin 2 prosentin tavoitetason. Kruunu pysytteli suhteellisen vakaana euroon nähden vuosina 2003 ja 2004 mutta on vahvistunut hiljattain, mikä heijastaa Ruotsin vakaata makrotalouden ympäristöä ja vakaita kasvunäkymiä, mittavaa vaihtotaseen ylijäämää sekä markkinoilla vallitsevia odotuksia rahapoliittisten korkojen suhteellisesta noususta vuonna 2005. Ruotsin valtion velkakirjojen tuotto on viime vuonna noudatellut merkittävimpien joukkolainamarkkinoiden suuntauksia. Valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen positiivinen tuottoero Ruotsin ja euroalueen välillä on viime vuosina heilahdellut 50 peruspisteen molemmin puolin mutta laski vuoden 2004 kuluessa.

- Ruotsin talousarvionäkymiin sisältyy julkisen talouden yleinen 2 prosentin ylijäämätavoite suhteessa BKT:hen koko suhdannekierron ajan, monivuotiset nimelliskatot valtionhallinnon menoille ja paikallishallinnon talouden tasapaino. Tarkistetun ohjelman mukaan julkisen talouden ylijäämä on 0,7 prosenttia vuonna 2004, 0,6 prosenttia vuonna 2005, 0,4 prosenttia vuonna 2006 ja 0,9 prosenttia viimeisenä ohjelmavuonna eli vuonna 2007. Sekä tulo- että menosuhde alenevat vähitellen ennustejaksolla. Kun suhdannekierroksen arvioitu vaikutus suhdannetasoitetaan yhteisesti sovituin menetelmin, suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema on ylijäämäinen koko ennustejaksolla. Edellisiin ohjelmatarkistuksiin verrattuna vuosien 2005 ja 2006 julkisen talouden tavoitteita on tarkistettu alaspäin, vaikka kasvuoletukset ovat tätä nykyä huomattavasti korkeammat. Tähän on osittaisena selityksenä ennakoitujen verotulojen aleneminen viimeaikaisen tulokehityksen mukaisesti. Vuoden 2004 kevään talousarvioesityksessä ja vuoden 2005 talousarviossa toteutetut veronalennukset vaikuttavat myös ennakoituun verotulojen hienoiseen alenemiseen vuosina 2005 ja 2006. Vaikka eläkejärjestelmän sekä paikallishallinnon alasektorin oletetaan olevan vakaasti ylijäämäisiä, valtionhallinnon alijäämä kasvaa vuosina 2005 ja 2006 ja heikentää näin julkisen talouden rahoitusasemaa kyseisinä vuosina. Vuonna 2007 julkisten menojen odotetaan supistuvan.

- Julkisen talouden ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan ohjelmassa pitkälti tasapainossa. Yhtäältä julkisen talouden ennusteet vaikuttuvat uskottavilta, ja Ruotsi on erittäin hyvin kyennyt pysyttelemään asetetuissa menokatoissa. Lisäksi paikallishallintotason rahoitustilanne vaikuttaa olevan paranemassa. Toisaalta verotuloissa on ollut melkoisia heilahteluja viime vuosina. Lisäksi valtionhallinnon menojen liikkumavara oli hyvin kapea vuonna 2004, ja vuoden 2005 talousarvion mukaan näin odotetaan käyvän myös vuosina 2005 ja 2006. Vuonna 2006 pidettävät vaalit saattavat myös vaikuttaa kyseisen vuoden talousarvioon. Tämän riskiarvioinnin perusteella ohjelmien mukainen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoite, lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema, säilytetään koko ohjelmakaudella. Se tarjoaa myös riittävän varmuusmarginaalin, jotta alijäämän 3 prosentin raja-arvoa suhteessa BKT:hen ei ylitetä normaaleissa suhdannevaihteluissa. Suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ja ohjelmakauden keskimääräiset ylijäämät jäävät kuitenkin alle Ruotsin ylijäämätavoitteen, joka on 2 prosenttia suhteessa BKT:hen.

- Bruttovelkasuhde on ollut alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2000. Sen ennustetaan supistuvan edelleen ja saavuttavan 49 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Pääosin velkaa ottaa talousarvioltaan alijäämäinen valtionhallinto, ja eläkejärjestelmän ylijäämä sijoitetaan pääasiassa muualle kuin julkishallinnon varoihin, mikä hidastaa bruttovelkasuhteen supistumista. Velkasuhteen ilman rahoitusvaroja odotetaan paranevan alle -4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007, kun se vuonna 2004 oli noin -2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Nämä ennusteet vaikuttavat realistisilta.

- Lähentymisohjelmassa tarkistetaan hallituksen laajempaa rakenneuudistusohjelmaa, jossa keskitytään työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen, tavoitteena lisätä työllisyyttä ja vähentää sairaspoissaoloja. Monia eri toimenpiteitä on jo toteutettu mutta tähän mennessä tulokset ovat vaihdelleet. Verouudistusta on jatkettu, ja työverotusta on haluttu keventää edelleen turvautumalla ympäristöverostrategiaan (’green tax swap’), jonka vaikutuksia kuitenkin lieventää kunnallisveron korotus vuosina 2003 ja 2004. Pyrittäessä säilyttämään julkinen talous terveellä pohjalla ensisijaisia tavoitteita ovat jatkossakin verouudistuksen saattaminen päätökseen sekä toimet, joilla pyritään saavuttamaan keskeiset poliittiset päämäärät eli työllisyyden lisääminen sekä sosiaaliturvaetuuksien saajien ja sairaspoissaolopäivien määrän vähentäminen.

- Ruotsin asema julkisen talouden pitkäaikaisen kestävyyden kannalta vaikuttaa suhteellisen suotuiselta. Tärkeä tekijä tässä suhteessa ovat väestön ikääntymisestä ennusteiden mukaan aiheutuvat julkiset menot. Ruotsin talouden täydellisen pitkän aikavälin kestävyyden esteenä on vielä noin 2 prosentin kuilu suhteessa BKT:hen. Tämä perustuu vanhushuoltosuhteen ennakoituun kasvuun sekä terveydenhuoltoon liittyvien menojen, työvoima-asteen ja työllisyyden nykyisiin suuntauksiin. Jos näiden suuntausten muuttamiseksi ei tehdä lisäuudistuksia, pitkäaikaisen kestävyyden saavuttamisessa keskeiseksi tekijäksi nousee julkisen talouden tavoitteen mukaisesti 2 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

2004 | 2005 | 2006 | 2007 |

Kokonaistuotanto (muutos, %) | CP marraskuu 2004 | 3,5 | 3,0 | 2,5 | 2,3 |

COM | 3,7 | 3,1 | 2,9 | – |

CP marraskuu 2003 | 2,0 | 2,6 | 2,5 | – |

YKHI-inflaatio (%) | CP marraskuu 20042 | 1,3 | 1,5 | – | – |

COM | 1,1 | 1,5 | 1,9 | – |

CP marraskuu 20032 | 1,7 | – | – | – |

Julkisen talouden rahoitusasema (suhteessa BKT:hen) | CP marraskuu 2004 | 0,7 | 0,6 | 0,4 | 0,9 |

COM | 0,6 | 0,6 | 0,8 | – |

CP marraskuu 20033 | 0,6 | 1,4 | 1,9 | – |

Perusjäämä (suhteessa BKT:hen) | CP marraskuu 20041 | 2,8 | 2,8 | 2,7 | 3,3 |

COM | 2,7 | 2,8 | 3,0 | – |

CP marraskuu 2003 | 0,9 | 1,7 | 2,1 | – |

Suhdannetasoitettu rahoitusasema (suhteessa BKT:hen) | CP marraskuu 20044 | 0,8 | 0,5 | 0,5 | 1,2 |

COM | 0,7 | 0,4 | 0,6 | – |

CP marraskuu 20034 | 1,3 | 1,8 | 2,0 | – |

Julkisen velan bruttomäärä (suhteessa BKT:hen) | CP marraskuu 2004 | 51,7 | 50,5 | 50,0 | 49,0 |

COM | 51,6 | 50,6 | 49,7 | – |

CP marraskuu 2003 | 51,5 | 50,0 | 48,3 | – |

1 Tarkistetussa ohjelmassa Ruotsin viranomaiset ilmoittavat perusjäämän ilman nettokorkoa eivätkä tavanomaiseen tapaan ilman bruttokorkoa. Taulukossa perusjäämä kuitenkin ilmoitetaan ilman bruttokorkoa päivitetyssä ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella. 2 %-muutos joulukuusta joulukuuhun. 3 Jotta tietoja voitaisiin verrata, vuosien 2002 ja 2003 tarkistetuissa ohjelmissa ilmoitettu nettoluotonanto viittaa lukuihin, jotka on laskettu ottamalla huomioon verojen täysimääräinen jaksottaminen (tämä kirjanpitomuutos otettiin kuitenkin muodollisesti käyttöön vasta vuonna 2004). 4 Komission yksiköiden ohjelman tietojen perusteella tekemät laskelmat. Lähteet: Ruotsin tarkistettu lähentymisohjelma, marraskuu 2003 ja marraskuu 2004 (CP); komission yksiköiden syksyn 2004 talousennusteet (COM); komission yksiköiden laskelmat |

Tämän arvion perusteella komissio on hyväksynyt oheisen suosituksen neuvoston lausunnoksi Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta ja esittää sen edelleen neuvostolle.

Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO

Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2004-2007

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[5] ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

Neuvosto tarkasteli [18 päivänä tammikuuta] 2005 Ruotsin tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2007. Ohjelma vastaa osittain tietovaatimuksia, jotka tarkistetuissa käytännesäännöissä asetetaan vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällölle ja muodolle. Kaikki tiedot eivät kuitenkaan täysin noudata EKT95-järjestelmän sääntöjä. Ruotsia kehotetaankin noudattamaan kaikkia tietovaatimuksia.

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu hieman vuoden 2004 hyvin suotuisasta 3,5 prosentista 3,0 prosenttiin vuonna 2005 ja on kohtalaiset 2,4 prosenttia vuosina 2006–2007. Skenaario vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen perusteella heijastavan uskottavia kasvuoletuksia. Ohjelman inflaatioennusteet lienevät realistisia.

Talousarvionäkymiin sisältyy julkisen talouden yleinen 2 prosentin ylijäämätavoite suhteessa BKT:hen koko suhdannekierron ajan, monivuotiset nimelliskatot valtionhallinnon menoille ja paikallishallinnon talouden tasapaino. Tarkistetun ohjelman mukaan julkisen talouden ylijäämä on 0,7 prosenttia vuonna 2004, 0,6 prosenttia vuonna 2005, 0,4 prosenttia vuonna 2006 ja 0,9 prosenttia viimeisenä ohjelmavuonna eli vuonna 2007. Sekä tulo- että menosuhde alenevat vähitellen ennustejaksolla. Kun suhdannekierroksen arvioitu vaikutus suhdannetasoitetaan yhteisesti sovituin menetelmin, suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema on ylijäämäinen koko ennustejaksolla. Suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ja ohjelmakauden keskimääräiset ylijäämät jäävät kuitenkin alle Ruotsin ylijäämätavoitteen, joka on 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaikka eläkejärjestelmän sekä paikallishallinnon alasektorin oletetaan olevan ylijäämäisiä, valtionhallinnon alijäämä kasvaa vuosina 2005 ja 2006 ja heikentää näin julkisen talouden rahoitusasemaa kyseisinä vuosina. Vuonna 2007 julkisten menojen odotetaan supistuvan.

Julkisen talouden ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan ohjelmassa pitkälti tasapainossa. Yhtäältä julkisen talouden ennusteet vaikuttuvat uskottavilta, ja Ruotsi on erittäin hyvin kyennyt pysyttelemään asetetuissa menokatoissa. Lisäksi paikallishallintotason rahoitustilanne vaikuttaa olevan paranemassa. Toisaalta verotuksessa on ollut melkoisia heilahteluja viime vuosina. Lisäksi valtionhallinnon menojen liikkumavara oli hyvin kapea vuonna 2004, ja vuoden 2005 talousarvion mukaan näin odotetaan käyvän myös vuosina 2005 ja 2006. Vuonna 2006 pidettävät vaalit saattavat myös vaikuttaa kyseisen vuoden talousarvioon.

Tämän riskiarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema säilytetään vuosina 2004–2007. Se tarjoaa myös riittävän varmuusmarginaalin, jotta alijäämän 3 prosentin raja-arvoa suhteessa BKT:hen ei ylitetä normaaleissa suhdannevaihteluissa ohjelmakaudella.

Velkasuhteen arvioidaan saavuttaneen 51,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 eli jääneen reilusti alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa velkasuhteen ennustetaan supistuvan 49,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2007 mennessä.

Ruotsin asema julkisen talouden pitkäaikaisen kestävyyden kannalta vaikuttaa suhteellisen suotuiselta huolimatta väestön ikääntymisestä ennusteiden mukaan aiheutuvista julkista menoista. Ruotsin talouden täydellisen pitkän aikavälin kestävyyden esteenä on vielä noin 2 prosentin kuilu suhteessa BKT:hen. Tämä perustuu vanhushuoltosuhteen ennakoituun kasvuun sekä terveydenhuoltoon liittyvien menojen, työvoima-asteen ja työllisyyden nykyisiin suuntauksiin. Jos näiden suuntausten muuttamiseksi ei tehdä lisäuudistuksia, pitkäaikaisen kestävyyden saavuttamisessa keskeiseksi tekijäksi nousee julkisen talouden tavoitteen mukaisesti 2 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Ruotsin tarkistetun lähentymisohjelman keskeiset ennusteet

2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 |

Kokonaistuotannon kasvu (%) YKHI-inflaatio (%) Julkisen talouden rahoitusasema (suhteessa BKT:hen) Perusjäämä (suhteessa BKT:hen) Suhdannekorjattu julkisen talouden rahoitusasema (suhteessa BKT:hen) Julkisen velan bruttomäärä (suhteessa BKT:hen) | 1,6 1,8 0,5 2,7 1,4 52,0 | 3,5 1,3 0,7 2,8 0,8 51,7 | 3,0 1,5 0,6 2,8 0,5 50,5 | 2,5 – 0,4 2,7 0,5 50,0 | 2,3 – 0,9 3,3 1,2 49,0 |

1Komission yksiköiden laskelmat, joissa on sovellettu yhdessä sovittua menetelmää ohjelman tietoihin. |

[1] EYVL L 209, 2.8.1997. Kaikki asiakirjat, joihin tässä tekstissä viitataan, on julkaistu seuraavalla Internet-sivulla: http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm.

[2] Talous- ja rahoituskomitean tarkistettu lausunto vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällöstä ja muodosta. Hyväksytty Ecofin-neuvostossa 10. heinäkuuta 2001.

[3] KOM(2002) 668 lopullinen, 27.11.2002.

[4] Talous- ja rahoituskomitean tarkistettu lausunto vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällöstä ja muodosta. Ecofin-neuvoston 10.7.2001 hyväksymä 27.6.2001 päivätty asiakirja EFC/ECFIN/404/01-REV 1.

[5] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Asiakirjat, joihin tässä tekstissä viitataan, on julkaistu seuraavalla Internet-sivulla: http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm.