52005PC0523

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 17.10.2005

KOM(2005) 523 lopullinen

2004/0165 (COD)

Muutettu ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS,

Euroopan sosiaalirahastosta

(komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

PERUSTELUT

JOHDANTO

1. Komissio hyväksyi 14. heinäkuuta 2004 ehdotuksen uudeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta[1]. Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 15. heinäkuuta 2004.

2. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi 9. maaliskuuta 2005 lausuntonsa komission ehdotuksesta[2].

3. Alueiden komitea antoi lausuntonsa 23. helmikuuta 2005[3].

4. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2005[4].

EHDOTUKSEN TAVOITE

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) edistää EY:n perustamissopimuksen 158 artiklassa asetettua taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta tukemalla toimintalinjoja ja ensisijaisia toimintakohteita, joiden tavoitteena on saavuttaa täystyöllisyys, parantaa työn laatua ja tuottavuutta ja edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivojen ja suositusten mukaisesti.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ESR:n on vastattava kolmeen merkittävään haasteeseen: työllisyyserot, sosiaalinen epätasa-arvo, ammattitaitoisen työvoiman puute ja työvoimapula laajentuneessa unionissa; globalisaatiosta johtuva taloudellinen ja sosiaalinen rakenneuudistus ja osaamistalouden kehittäminen; demografiset muutokset, joiden tuloksena on kutistuva ja ikääntyvä työvoima.

Komissio on ehdottanut yksinkertaistettua toteutustapaa yhteenkuuluvuuspolitiikan alalla siten, että samalla säilytetään ohjelmatyön, kumppanuuden, yhteisrahoituksen ja arvioinnin perusperiaatteet. Uudistuksen tärkeä osatekijä on strategisemman ohjelmatyön kannustaminen, jolla pyritään tehostamaan Euroopan sosiaalirahaston toimien keskittämistä Lissabonin strategian ja Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti.

KOMISSION LAUSUNTO TEHDYISTÄ TARKISTUKSISTA

Euroopan parlamentti hyväksyi 85 tarkistusta 6. heinäkuuta 2005. Komissio voi hyväksyä kokonaan tai osittain seuraavat tarkistukset.

- Tarkistus 3: (luetellaan politiikan osa-alueita); ks. johdanto-osan 7 kappale

- Tarkistus 4: (korostetaan Euroopan unionin nykyisten ja tulevien haasteiden merkitystä); ks. uusi johdanto-osan 4 kappale

- Tarkistus 5: (korostetaan Euroopan sosiaalisen mallin merkitystä ja sen uudistamisen tarvetta); ks. uusi johdanto-osan 4 kappale

- Tarkistus 6: (korostetaan yhteisön Equal-aloiteohjelman erilaisten periaatteiden valtavirtaistamisen merkitystä); ks. uusi johdanto-osan 6 kappale

- Tarkistus 7: (luetellaan toimia, joilla voidaan parantaa muutoksen ennakointia ja hallintaa); ks. johdanto-osan 9 kappale

- Tarkistus 8: (ennaltaehkäisevä toiminta työllisyyteen kielteisesti vaikuttavien demografisten muutosten käsittelemiseksi); ks. uusi johdanto-osan 8 kappale

- Tarkistus 9: (viittaus työelämän ulkopuolella oleviin henkilöihin); ks. johdanto-osan 9 kappale

- Tarkistus 10: (viittaus syrjäisimpiin alueisiin); ks. 4 artiklan 2 kohta

- Tarkistus 11: (toimet innovaatioiden edistämiseksi); ks. johdanto-osan 12 kappale

- Tarkistus 12: (korostetaan, että valtioiden välisen yhteistyön edistäminen on keskeinen osatekijä, joka olisi sisällytettävä ESR:n toiminta-alaan); ks. johdanto-osan 12 kappale

- Tarkistus 84: (keskitetään rajalliset varat niin, että menot ovat johdonmukaisia muiden rahastojen ja toimintatapojen kanssa); ks. johdanto-osan 13 kappale

- Tarkistus 16: (ESR:n tuki epäedullisessa asemassa oleville ryhmille); ks. johdanto-osan 15 kappale

- Tarkistus 17: (sosiaaliseen syrjäytymiseen ja syrjinnän torjumiseen liittyvä kokemustenvaihto); ks. johdanto-osan 16 kappale

- Tarkistus 87: (rahaston tehtävän selvennys); ks. 2 artiklan 1 kohta

- Tarkistus 19: (sosiaalinen osallisuus); ks. 2 artiklan 2 kohta

- Tarkistus 21: (vahvistetaan ESR:n tuen merkitystä jäsenvaltioissa ja ylikansallisessa yhteistyössä toteutettaville innovoiville toimille); ks. 3 artiklan 4 kohta

- Tarkistus 23: (sisällytetään tekstiin uusia osa-alueita kuten elinikäinen oppiminen ja yritysten perustaminen); ks. 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta

- Tarkistukset 24 ja 93: (tekstin selvennys); ks. 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta

- Tarkistus 25: (ESR:n tuki epäedullisessa asemassa oleville ryhmille); ks. 3 artiklan 1 kohdan b alakohta

- Tarkistus 26: (vahvistetaan yhteyttä Euroopan työllisyysstrategiaan); ks. 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta

- Tarkistus 27: (tekstin selvennys); ks. 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta

- Tarkistus 28: (tasa-arvon valtavirtaistaminen); ks. 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohta

- Tarkistus 29: (erityistoimet, joilla helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista); ks. 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta

- Tarkistus 32: (vahvistetaan tarvetta torjua sosiaalista syrjäytymistä ja kaikenlaista syrjintää); ks. 3 artiklan 1 kohdan c alakohta

- Tarkistus 33: (ESR:n tuki epäedullisessa asemassa oleville ryhmille); ks. 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta

- Tarkistus 34: (erityistoimet maahanmuuttajien sosiaalisen kotoutumisen parantamiseksi); ks. 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohta

- Tarkistus 35: (toimenpiteet syrjinnän vastustamiseksi työpaikalla); ks. 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta

- Tarkistus 38: (toimet, joilla helpotetaan epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden, kuten vammaisten tai huollettavia henkilöitä hoitavien, paluuta työmarkkinoille); ks. 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta

- Tarkistus 40: (annetaan näkyvyyttä työmarkkinaosapuolten ja valtioista riippumattomien toimijoiden tehtäville); ks. 3 artiklan 1 kohdan e alakohta

- Tarkistus 88: (tehdään koulutusjärjestelmien uudistusten suunnittelusta ja käyttöönotosta tukikelpoisia toimintoja alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen nojalla); ks. 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan i alakohta

- Tarkistus 89: (tuen soveltamisala kattaa koheesiomaiden alueen); ks. 3 artiklan 3 kohta

- Tarkistus 41: (sisällytetään tekstiin uusia osa-alueita kuten elinikäinen oppiminen ja yritysten perustaminen); ks. 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta ja 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta

- Tarkistus 42: (oppilaiden erottelun torjuminen); ks. 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohta

- Tarkistus 46: (viitataan jatkuvaan koulutukseen ja eri ammattialojen edunvalvontajärjestöihin); ks. 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohta

- Tarkistus 48: (tiedotus- ja valistustoimet); tiedotus- ja valistustoimia koskevat säännökset annetaan osana täytäntöönpanoasetusta

- Tarkistus 49: (tekninen korjaus); ks. 3 artiklan 5 kohta

- Tarkistus 50: (yhteys Euroopan työllisyysstrategiaan ja sosiaaliseen osallisuuteen); ks. 4 artiklan 1 kohta

- Tarkistus 51: (selvennetään maantieteellisten alueiden tyyppejä, jotka otetaan huomioon toimenpideohjelmissa); ks. 4 artiklan 2 kohta

- Tarkistus 52: (lisätään ”syrjimättömyys” ja ”naisten ja miesten tasa-arvo” määrällisiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin); ks. 4 artiklan 4 kohta

- Tarkistus 53: (lisätään ”syrjimättömyys” ja ”naisten ja miesten tasa-arvo” arviointianalyysiin); ks. 4 artiklan 5 kohta

- Tarkistus 54: (annetaan näkyvyyttä työmarkkinaosapuolten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden tehtäville); ks. 5 artiklan 2 kohta

- Tarkistus 55: (tiedotus- ja valistustoimet); tiedotus- ja valistustoimia koskevat säännökset annetaan osana täytäntöönpanoasetusta

- Tarkistus 56: (tekninen korjaus); ks. 5 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

- Tarkistus 62: (laajennettu otsikko – Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet); 6 artikla, otsikko

- Tarkistus 63: (vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, mukaan luettuna ennakkoarviointi); ks. 6 artikla

- Tarkistus 64: (vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista); ks. 6 artikla

- Tarkistus 65: (naisten ja miesten tasapainoinen osallistuminen); ks. 6 artikla

- Tarkistus 66: (syrjinnän torjumista koskevat säännökset); ks. 6 artikla ja johdanto-osan 15 kappale

- Tarkistus 71 : (otsikko – Edistymis- ja täytäntöönpanokertomukset); ks. 10 artikla, otsikko

- Tarkistus 73 : (vuosikertomuksia koskevat säännökset); ks. 10 artikla kokonaisuudessaan ja erityisesti 10 artiklan d alakohta

- Tarkistus 74: (raportointi maahanmuuttajista ja heidän töihin pääsystään); ks. 10 artiklan b alakohta

- Tarkistus 75: (raportointi tuesta epäedullisessa asemassa oleville ryhmille); ks. 10 artiklan c ja d alakohta

- Tarkistus 76: (raportointi sosiaalisesta integroitumisesta); ks. 10 artiklan d alakohta

- Tarkistus 81 : (itsenäinen ammatinharjoittaminen ja yritysten perustaminen); ks. 3 artiklan 1 kohdan a alakohta

- Tarkistus 82: (Euroopan sosiaalirahaston ja Lissabonin strategian koordinointi); ks. 4 artiklan 3 kohta

- Tarkistus 83: (sosiaalinen syrjäytyminen); ks. 10 artiklan d alakohta

- Tarkistus 92 : (osaksi kansallista lainsäädäntöä saatetut Euroopan unionin säädökset tulevat sovellettaviksi) ks. 11 artiklan 1 kohta.

PÄÄTELMÄ

Ottaen huomioon perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan komissio muuttaa ehdotustaan seuraavasti.

2004/0165 (COD)

Muutettu eEhdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan sosiaalirahastosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 148 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [5] ,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [6] ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [7] ,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [8] ,

sekä katsovat seuraavaa:

5. Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa (EY) N:o […][9] vahvistetaan rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintakehys ja säädetään erityisesti tavoitteista, kumppanuuden periaatteista ja säännöistä, ohjelmatyöstä, arvioinnista ja hallinnoinnista. Tästä syystä on tarpeen määritellä Euroopan sosiaalirahaston, jäljempänä ’ESR’, tehtävät suhteessa perustamissopimuksen 146 artiklassa kuvattuihinmäärättyihin tehtäviin osana jäsenvaltioiden ja yhteisön työtä yhteensovitetun työllisyysstrategian kehittämiseksi perustamissopimuksen 125 artiklassa määrätynn mukaisesti. Euroopan sosiaalirahastosta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1784/1999[10] olisi selkeyden vuoksi korvattava.

6. On tarpeen antaa erityissäännökset siitä, minkälaisia toimia ESR:sta voidaan rahoittaa [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa] asetuksessa […] määritettyjen tavoitteiden perusteella.

7. ESR:n olisi vahvistettava taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta parantamalla työllistymismahdollisuuksia niiden tehtävien yhteydessä, jotka sille on osoitettu perustamissopimuksen 146 artiklassa ja 159 artiklassa, [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o […] säännösten mukaisesti.

8. Tämä on entistä tärkeämpää, kun otetaan huomioon unionin laajentumisen ja talouden globalisoitumisen aiheuttamat haasteet. Tässä yhteydessä on tunnustettava Euroopan sosiaalisen mallin ja sen nykyaikaistamisen merkitys.

9. Perustamissopimuksen 99 artiklan ja 128 artiklan mukaisesti ja kohdentaakseen Lissabonin strategian uudelleen kasvuun ja työpaikkoihin neuvosto hyväksyi yhdennetyn paketin, joka sisältää talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyden suuntaviivat; viimeksi mainituissa asetetaan työllisyyttä koskevat tavoitteet ja ensisijaiset toimintakohteet. Tämän vuoksi [22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 kokoontunut] Eurooppa-neuvosto kehotti ottamaan käyttöön kaikki soveltuvat kansalliset ja yhteisön resurssit koheesiopolitiikka mukaan luettuna.

10. Yhteisön Equal-aloiteohjelmassa saatiin uusia kokemuksia etenkin paikallisen, alueellisen, kansallisen ja Euroopan tason toimien yhdistämisestä. Näitä kokemuksia olisi hyödynnettävä kaikessa Euroopan sosiaalirahaston tukitoiminnassa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kohderyhmien osallistumiseen, politiikkakysymysten määrittelyyn ja niiden valtavirtaistamiseen, innovointiin ja kokeiluihin, ylikansallisen yhteistyön menetelmiin, työmarkkinoilta syrjäytyneiden väestöryhmien tukemiseen, sosiaalisten kysymysten vaikutuksiin sisämarkkinoilla sekä valtiosta riippumattomien organisaatioiden hoitamien hankkeiden hyödyntämiseen ja hallintaan.

(3)(7) ESR:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden politiikkoja, jotka seuraavat tiiviisti Euroopan työllisyysstrategian mukaisia suuntaviivoja ja suosituksia sekä yhteisössä sovittuja sosiaaliseen osallisuuteen, syrjimättömyyteen, miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen ja koulutukseen liittyviä tavoitteita. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon Koulutus 2010 –työohjelma, joka perustuu kattaviin ja johdonmukaisiin kansallisiin elinikäistä oppimista koskeviin strategioihin ja jossa erityisesti elinikäisen oppimisen käsitettä sovelletaan työpaikalla ja muualla ja kiinnitetään erityistä huomiota peruskoulutukseen. Lisäksi ESR:n olisi toimittava Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostoissa sovittujen pyrkimysten ja tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi sekä sellaisten edellytysten luomiseksi, että voidaan lisätä tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luoda laadukkaita työpaikkoja.

(8) ESR:n olisi myös toimittava ennaltaehkäisevästi yhteisön työikäisen väestön demografisen kehityksen eri näkökohtien ja seurauksien käsittelemiseksi varsinkin tarjoamalla koko aktiivisen työssäoloajan jatkuvaa ammatillista koulutusta.

(4)(9) Jotta muutoksia voitaisiin alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteessa ennakoida ja hallita paremmin, ESR:n tuki olisi keskitettävä erityisesti toimiin, joilla parannetaan työntekijöiden, ja yritysten ja yrittäjien kykyä sopeutua globalisaatioon ja yritysten rakenneuudistuksiin, ja sen olisi kohdistuttava työntekijöiden ammattipätevyyden parantamiseen, työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työmarkkinoille paluun kannustamiseen, työolojen parantamiseen, sellaisten ennakoivien toimien, kuten uuteen työpaikkaan sijoittaminen ja henkilökohtainen ja henkilön pätevyyden huomioon ottava uraneuvonta, toteuttamiseen, jotta irtisanomiset eivät johtaisi pitkäaikaistyöttömyyteen, työhön pääsyn ja työmarkkinoille osallistumisen parantamiseen tavoitteena täystyöllisyys, epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden ja heidän työhön pääsynsä vahvistamiseen ja perustamissopimuksen 13 artiklassa lueteltujen syrjinnän muotojen torjumiseen sekä kumppanuuksien edistämiseen uudistusten toteuttamiseksi.

(5)(10) Näiden toimintalinjojen lisäksi vähiten kehittyneillä alueilla ja vähiten kehittyneissä jäsenvaltioissa on talouskasvun, naisten ja miesten työllistymismahdollisuuksien sekä työn laadun ja tuottavuuden parantamiseksi tarpeen lähentymistavoitteen osana laajentaa ja parantaa investointeja inhimilliseen pääomaan sekä kehittää institutionaalisia, hallinnollisia ja oikeudellisia valmiuksia erityisesti uudistusten valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi ja yhteisön säännöstönyhteisön lainsäädännön noudattamisen valvomiseksi.

(11) Näiden toimintalinjojen puitteissa ESR:n toimenpiteiden valikoiman olisi oltava joustava, jotta voitaisiin käsitellä kunkin jäsenvaltion erityishaasteita, ja ESR:stä rahoitettavien ensisijaisten toimenpidetyyppien olisi oltava riittävän joustavia kyseisiin haasteisiin vastaamiseksi.

(6)(12) Innovatiivisten toimien ja valtioiden välisen yhteistyön edistäminen on olisi sisällytettävä keskeisenä osatekijänä joka olisi sisällytettävä ESR:n toiminta-alaan sekä lähentymistavoitteessa että alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteessa. Innovatiivisia suunnitelmia olisi tuettava ja kokeiltava Euroopan työllisyysstrategiaa koskevien suuntaviivojen ja suositusten sekä sosiaalista osallisuutta koskevien yhteisön tavoitteiden mukaisesti .

(7)(13) On tarpeen varmistaa, että ESR:n toimet ovat johdonmukaisia Euroopan työllisyysstrategiaan kuuluvien toimintatapojen kanssa, ja keskittää ESR:n tuki työllisyyttä koskevien suuntaviivojen ja suositusten täytäntöönpanoon, kansallisiin uudistusohjelmiin ja sosiaalista osallisuutta koskeviin yhteisön tavoitteisiin ja jäsenvaltioiden kansallisiin toimintasuunnitelmiin. ESR:n olisi myös pyrittävä yhteisvaikutukseen muista rahastoista kestävän paikallisen, alueellisen ja kansallisen kehityksen edistämiseksi myönnetyn tuen kanssa. ESR:n tuki on lisäksi ratkaisevassa asemassa sosiaalista osallisuutta sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi .

(8)(14) ESR:sta tuettavien toimien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianosaisilta alueellisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta, myös alueellisella ja paikallisella tasolla toimivilta.

(9)(15) Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että ESR:sta lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella rahoitettujen toimintalinjojen täytäntöönpano edistää tasa-arvoa ja poistaa miesten ja naisten välistä epätasa-arvoa; hyödyntäen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista liitettynä erityistoimiin työelämään pääsyn parantamiseksi ja naisten kestävän työelämään osallistumisen ja siinä etenemisen parantamiseksi. Sen on myös edistettävä tasa-arvoa ja torjuttava syrjintää, joka kohdistuu erityisesti epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuten vammaisiin, maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin.

(10)(16) ESR:sta olisi myös tuettava teknistä apua keskittyen erityisesti kannustamaan vastavuoroista oppimista kokemustenvaihdon ja hyvien käytäntöjen siirron sekä valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön avulla sekä korostamaan vahvistaen siten ESR:n osuutta työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumiseen liittyvien yhteisön poliittisten tavoitteiden ja toimintalinjojen toteuttamisessa.

(11)(17) [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa] asetuksessa (EY) N:o […] säädetään, että menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisella tasolla, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä. Näistä poikkeuksista olisi siksi säädettävä ESR:n osalta.

(18) Selvyyd en vuoksi olisi korvattava Euroopan sosiaalirahastosta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1784/1999 [11] .

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävät ja sen toiminta-ala asetuksen (EY) N:o […] 3 artiklassa määriteltyjen lähentymistä sekä alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden osalta samoin kuin menolajien tukikelpoisuus.

2 artikla

TehtäväTehtävät

11. ESR edistää yhteisön ensisijaisia toimintalinjoja ja lujittaa taloudellista ja sosiaalista koheesiota, korkeaa työllisyystasoa ja useampien ja parempien työpaikkojen luomista parantamalla työllistymismahdollisuuksia. Tätä varten ESR tukee jäsenvaltioiden politiikkoja, joilla pyritään täystyöllisyyteen, työn laadtuun ja tuottavuudteen parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden työhön pääsy mukaan luettuna, ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten työllisyyserojen vähentämiseen.

ESR:sta myönnetään erityisesti tukea toimiin, jotka ovat Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivojen ja suositusten mukaisia.

12. Hoidettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ESR:sta tuetaan sosiaalisen koheesion vahvistamiseen, kilpailukyvyn lisäämiseen ja ympäristön kannalta järkevän talouskasvun edistämiseen liittyviä yhteisön ensisijaisia tavoitteita.

Erityisesti Tässä yhteydessä ESR:ssä otetaan huomioon yhteisön ensisijaiset toimintalinjat ja tavoitteet, jotka liittyvät sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen, työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen – erityisesti epäedullisessa asemassa olevien ryhmien syrjäytymisen osalta – sekä miesten ja naisten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseen.

3 artikla

Toiminta-ala

13. Lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden perusteella ESR:sta tuetaan toimia, jotka noudattavat seuraavia toimintalinjoja:

14. työntekijöiden, ja yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen pyrkien parantamaan talouden muutosten ennakoimista ja myönteistä hallintaa edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

(i) elinikäisen oppimisen edistäminen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja työntekijöiden inhimilliseen pääomaan tekemien investointien lisääminen kehittämällä ja ottamalla käyttöön elinikäisen oppimisen järjestelmiä ja strategioita, oppisopimuskoulutus mukaan luettuna, joilla varmistetaan erityisesti vähän koulutettujen ja vanhempien työntekijöiden parempi pääsy koulutukseen, tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeyskehittäminen, tieto- ja viestintätekniikan, verkko-opiskelun sekä johtamistaitojen levittäminen ja yrittäjyyden, ja innovaation ja yritysten perustamisen edistäminen;

(ii) talouden muutosten ennakoiminen ja myönteinen hallinta erityisesti sellaisten innovatiivisten ja tuottavampien työjärjestelyjen suunnitteleminen ja levittäminen, joihin kuuluvat myös parempi työterveys ja -turvallisuus, tulevaisuuden ammatillisten ja taidollisten vaatimusten tunnistaminen sekä erityisten työllistymis-, koulutus- ja tukipalvelujen sekä uuteen työpaikkaan sijoittumisen kehittäminen työntekijöille yritysten ja toimialojen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä.

15. työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työelämään pääsyn ja kestävän työmarkkinoille integroitumisen edistäminen, työttömyyden torjuminen, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden torjuminen, aktiivisen ikääntymisen kannustaminen ja työssäoloajan pidentäminen sekä naisten ja maahanmuuttajien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

(i) työmarkkinalaitosten, erityisesti työnvälityspalvelujen, sekä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden täystyöllisyysstrategian täytäntöönpanoa tukevien aloitteiden nykyaikaistaminen ja vahvistaminen;

(ii) ennaltaehkäisevien ja aktiivisten toimenpiteiden toteuttaminen sen varmistamiseksi, että tarpeet tunnistetaan ajoissa yksittäisten toimintasuunnitelmien puitteissa ja voidaan tarjota yksilöllistä tukea työnhakuun, ja liikkuvuuteen, itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yritysten luomiseen osuustoimintayritykset mukaan luettuina, kannustimia työmarkkinoille osallistumiseen, joustavia mekanismeja vanhempien työntekijöiden pitämiseen työelämässä pitempään ja toimenpiteitä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottamiseksi, kuten lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saatavuuden parantaminen;

(iii) valtavirtaistaminen ja erityistoimet, joilla helpotetaan naisten työnsaantia sekä lisätään naisten kestävää osallistumista työelämään ja edistymistä työssä, vähennetään poistetaan sukupuoleen perustuva suora ja epäsuora erottelu työmarkkinoilla, muun muassa käsittelemällä unohtamatta sukupuolten välisten palkkaerojen syiden käsittelyä aiheuttajia, sekä helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saatavuutta parantamalla;

(iv) erityistoimet maahanmuuttajien sosiaalisen integroitumisen vahvistamiseksi ja työelämään osallistumisen lisäämiseksi ja sen myötä heidän sosiaalisen integroitumisensa vahvistamiseksi, työntekijöiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden helpottamiseksi ja rajat ylittävien työmarkkinoiden integroimiseksi neuvonta, kielikoulutus ja ulkomailla hankitun pätevyyden ja taitojen tunnustaminen mukaan luettuina.

16. epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden ja pysyvän työmarkkinoille sijoittumisen vahvistaminen ja kaikenlaisen syrjinnän torjuminen työmarkkinoilla edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

(i) työllistymisväylät ja uudelleentyöllistymisväylät epäedullisessa asemassa oleville henkilöille kuten, sosiaalisesti syrjäytyneille, koulunsa varhain keskeyttäneille, vähemmistöille, ja vammaisille ja huollettavia henkilöitä hoitaville henkilöille työllistämistoimenpiteiden avulla unohtamatta osuus- ja yhteisötalouden alaa, pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja liitännäistoimenpiteitä sekä tarvittavaa sosiaalista tukea, yhteisö- ja hoitopalveluja, jotka parantavat työllistymismahdollisuuksia;

(ii) moniarvoisuuden hyväksyminen työpaikalla ja syrjinnän vastustaminen työmarkkinoille pääsyssä ja niillä etenemisessä, mikä voidaan saavuttaa muun muassa lisäämällä tietoisuutta sekä paikallisyhteisöjen ja -yritysten osallisuutta ja edistämällä paikallisia työllisyysaloitteita.

17. inhimillisen pääoman vahvistaminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

(i) koulutusjärjestelmien uudistusten suunnittelu ja käyttöönotto työllistyvyyden kehittämiseksi ja perus- ja ammatillisen koulutuksen työmarkkinoille soveltuvuuden parantamiseksi sekä opetushenkilökunnan taitojen pitäminen jatkuvasti ajan tasalla osaamistaloutta ajatellen;

(ii) verkostoitumistoimet korkeakoulujen, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten välillä.

(d)(e) uudistusten käynnistäminen työllisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn aloilla erityisesti edistämällä yritysten perustamista, kumppanuuksien, ja sopimusten ja aloitteiden jatkokehittämistä ja toteutusta asiaan liittyvien kansallisen, alueellisen, ja paikallisen ja valtioiden välisen tason toimijoiden, kuten työmarkkinaosapuolten ja valtioista riippumattomien toimijoiden verkottumisen avulla.

18. Lähentymistavoitteen perusteella ESR:sta tuetaan myös seuraavia toimintalinjoja:

19. Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

(i) koulutusjärjestelmiä koskevien uudistusten toteuttaminen pyrkien erityisesti siihen, että järjestelmät vastaavatvastataan paremmin osaamisyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen tarpeitasiin, peruskoulutuksen yhteys työmarkkinoitten tarpeisiin parantuu ja opetus- ja muun henkilökunnan taidot ovat jatkuvasti ajan tasalla;

(ii) koulutukseen osallistumisen lisääminen koko eliniän ajan myös siten, että varhaista koulun keskeyttämistä ja oppilaiden erottelua saadaan huomattavasti vähennettyä ja pääsyä perus-, ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen lisättyä ja koulutuksen laatua parannettua;

(iii) inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovaatiossa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella ja niihin liittyvällä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella.

20. julkishallintojen ja tarvittaessa työmarkkinaosapuolten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen ja toimivuuden parantaminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, ja hyvän hallintotavan ja paremman sääntelyn kannustamiseksi toteuttamiseksi erityisesti talous-, työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan sekä oikeuden aloilla edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

(i) mekanismit hyvän politiikan ja ohjelmien suunnittelun, seurannan ja arvioinnin parantamiseksi käyttämällä tutkimuksia, tilastoja ja asiantuntija-apuaneuvontaa sekä toimien koordinointi ja vuoropuhelu asiaan liittyvien julkisten ja yksityisten yksikköjen välillä;

(ii) valmiuksien kehittäminen asianomaisiin aloihin kuuluvien politiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanossa, myös lainsäädännön noudattamisen valvonnassa, erityisesti kouluttamalla jatkuvasti johtajia ja henkilöstöä ja kohdentamalla erityistukea avainpalveluille, tarkastuslaitoksille ja sosioekonomisille toimijoille, joihin kuuluvat työmarkkinaosapuolet ja asiaan liittyvät valtiosta riippumattomat järjestöt sekä eri ammattialojen edunvalvontajärjestöt.

21. ESR:stä voidaan tukea 3 artiklan 2 kohdassa esitettyjä toimia koheesiorahaston rahoitustukeen kelpoisten jäsenvaltioiden koko alueella siten kuin ne on määritelty [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o […] 5 artiklan 3 kohdassa.

3.4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja toimintalinjojen täytäntöönpanon yhteydessä ESR:sta tuetaan jäsenvaltioissa tapahtuvan innovatiivisen toiminnan sekä valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön edistämistä ja valtavirtaistamista erityisesti jakamalla tietoa, kokemuksia, tuloksia ja hyviä käytäntöjä sekä kehittämällä täydentäviä lähentymistapoja ja yhdennettyä tai yhteistä toimintaa.

4.5. Pantaessa 21 kohdan c alakohdan I alakohdassa tarkoitettua sosiaalisen osallisuuden tavoitetta täytäntöön ESR:n rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o […] [EAKR] soveltamisalaan kuuluvista toimista voi olla enintään 10 prosenttia kyseisen toimintalinjan osalta.

4 artikla

Johdonmukaisuus ja keskittäminen

22. Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on varmistettava, että ESR:sta tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian mukaisia ja vahvistavat sen täytäntöönpanoa edistävät sen johdosta toteutettavia toimia. Niiden on erityisesti varmistettava, että kansallisessa strategisessa viitekehyksessästrategisessa viitekehyksessä ja toimenpideohjelmissa vahvistetut toimet edistävät työllisyysstrategian pyrkimyksiä, ensisijaisia toimia ja tavoitteita kussakin jäsenvaltiossa kansallisten uudistusohjelmien ja sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien puitteissa. Jäsenvaltioiden on myös huolehdittava siitä, jaettä tuki keskitetään ensisijaisesti aloille, joilla ESR voi edistää toimintalinjoja, eli perustamissopimuksen 128 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettujen työllisyyttä koskevien suositusten ja asiaan liittyvien yhteisön tavoitteiden täytäntöönpanoon sosiaalisen osallisuuden ja koulutuksen alalla.

23. Toimenpideohjelmissa varat on kohdennettava tärkeimpiin tarpeisiin ja keskitettävä politiikanaloille, joilla ESR:n tuki voi merkittävästi vaikuttaa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Jotta ESR:n tuki olisi tehokkainta, toimenpideohjelmissa on tarvittaessa erityisesti otettava huomioon alueet ja paikkakunnat, joilla on suurimpia ongelmia, kuten epäsuotuisassa asemassa olevat kaupunkialueet, syrjäisimmät alueet, sekä taantuvat maaseutualueet ja kalastuksesta riippuvaiset alueet mukaan luettuina sekä tuotannonsiirroista erityisesti kärsineet alueet.

24. Asiaan liittyvät seikat [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o […] 1966 artiklassa tarkoitetusta vuosikertomuksesta, jonka jäsenvaltiot laativat, on sisällytettävä niitä vastaaviin työllisyyttä koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiinuudistusohjelmiin ja sosiaalista osallisuutta koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

25. [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä] annetun asetuksen (EY) N:o […] 18 artiklassa määritellyn kansallisen strategisen viitekehyksen täytäntöönpanon seurantaan valittujen määrällisten tavoitteiden ja indikaattoreiden on oltava samat kuin Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanossa sekä sosiaalisen osallisuuden, syrjimättömyyden, ja koulutuksen ja miesten ja naisten tasa-arvon edistämisen aloilla sovittujen yhteisön tavoitteiden yhteydessä käytettävät määrälliset tavoitteet ja indikaattorit. Toimenpideohjelmien seurantaindikaattoreiden olisi oltava johdonmukaisia määrällisten tavoitteiden kanssa.

26. ESR:n toimista tehtävissä arvioinneissa on myös arvioitavatarkasteltava, mikä on ESR:sta tuettujen toimien osuus Euroopan työllisyysstrategian sekä sosiaalisen osallisuuden, syrjimättömyyden, ja koulutuksen ja naisten ja miesten tasa-arvon edistämisen aloja koskevien yhteisön tavoitteiden täytäntöönpanossa kyseisessä jäsenvaltiossa.

5 artikla

Hyvä hallintotapa ja kumppanuudet

27. ESR edistää hyvää hallintotapaa ja kumppanuuksia. Rahaston tuki on suunniteltava ja pantava täytäntöön sopivalla hallintoalueella kiinnittäen erityistä huomiota alue- ja paikallistasoon kunkin jäsenvaltion institutionaalisten erityisjärjestelyjen mukaan.

28. Jäsenvaltioiden ja kunkin toimenpideohjelman hallintoviranomaisen on varmistettava työmarkkinaosapuolten mukaantulo ja riittävä osallistuminen ja valtiosta riippumattomien toimijoiden riittävä kuuleminen ja osalliseksi pääsy sopivalla hallintoaluetasolla ESR:n tukeen liittyvän valmistelun, ohjelmatyön, täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä.

29. Kunkin toimenpideohjelman hallintoviranomaisen on edistettävä työmarkkinaosapuolten riittävää osallistumista ja osalliseksi pääsyä tämän asetuksen 23 artiklan mukaisesti rahoitettuihin toimiin.

Lähentymistavoitteen osana vähintään kaksi prosenttia ESR:n varoista on osoitettava valmiuksien kehittämiseen ja työmarkkinaosapuolten yhteisesti käynnistämiin toimiin erityisesti 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn osalta.

30. Kunkin toimenpideohjelman hallintoviranomaisen on edistettävä valtiosta riippumattomien järjestöjen riittävää osallistumista ja osalliseksi pääsyä erityisesti sosiaalisen osallisuuden sekä miesten ja naisten tasa-arvon aloilla rahoitettuihin toimiin sekä osallistumista niihin.

31. Jos täytäntöönpanovastuu on delegoitu, tuki voidaan ohjelman osana antaa yleiskattavina tukina.

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet

Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on varmistettava, että toimenpideohjelmissa kuvataan, kuinka sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistetään ohjelmien ohjelmatyössävalmistelussa, täytäntöönpanossa, ja seurannassa kaikkine erityisindikaattoreineen sekä arvioinnissa. Jäsenvaltioiden on edistettävä naisten ja miesten tasapainoista osallistumista toimenpideohjelmien hallintaan ja täytäntöönpanoon paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

7 artikla

Innovaatio

Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on kussakin toimenpideohjelmassa kiinnitettävä erityistä huomiota innovatiivisten toimien edistämiseen ja valtavirtaistamiseen. Hallintoviranomaisen on [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o […] 4762 artiklassa tarkoitettua seurantakomiteaa kuultuaan valittava innovaation osalta kumppanuuden yhteydessä rahoitettavat aihealueet ja määritettävä tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännötjärjestelyt.

8 artikla

Valtioiden välinen yhteistyö

32. Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on varmistettava, että valtioiden välisten ja alueiden välisten yhteistyötoimien ohjelmat laaditaan toimenpideohjelman tai erityisen toimenpideohjelman erityisen toimintalinjan muotoon .

33. Jäsenvaltioiden on sopivilla koordinointijärjestelyillä varmistettava rahastonESR:n toimien ja muista ylikansallisista yhteisön ylikansallisista ohjelmista tuettujen toimien välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys erityisesti koulutuksen alalla koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen tarkoitettujen yhteisön varojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

9 artikla

Tekninen apu

Komissio edistää erityisesti kokemustenvaihtoa, tietoisuuden lisäämistoimia, seminaareja, verkottumista ja vertaisryhmäarviointeja, joista on hyötyä hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja levittämiseksi sekäja joiden avulla voidaan kannustaa vastavuoroista oppimista ja valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä ESR:n poliittisen ulottuvuuden ja osuuden kasvattamiseksi työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevissa yhteisön tavoitteissa.

10 artikla

Vuosi- ja loppuEdistymis- ja täytäntöönpanokertomukset

[Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o […] 4966 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanoa koskevissa vuosi- ja loppukertomuksissa on oltava yhteenveto seuraavien seikkojen täytäntöönpanosta:

(a) tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja mahdolliset sukupuolen mukaan eriytetyt toimet;

(b) maahanmuuttajien sosiaalisen integroitumisen ja työllistymisen vahvistamiseen työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaalisen integroitumisensa vahvistamiseen tarkoitetut toimet;

(c) vähemmistöjen sosiaalisen integroitumisen ja työllistymisen vahvistamiseen työelämään osallistumisen lisäämiseen heidän integroimisekseen pysyvästi työmarkkinoille tarkoitetut toimet;

(d) muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien sosiaalisen integroitumisen työelämään ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet, vammaisten pääsymahdollisuudet mukaan luettuna;

(d)(e) innovatiiviset toimet sekä perusteet innovaation osalta valituille aihealueille samoin kuin esittely tuloksista ja niiden jakamisesta ja valtavirtaistamisesta;

(e)(f) valtioiden väliset ja alueiden väliset yhteistyötoimet.

11 artikla

Tukikelpoisuus

34. ESR:sta myönnetään yksittäisinä tai yleiskattavina tukina, joita ei tarvitse maksaa takaisin, takaisin maksettavina tukina, lainan korkotukina ja mikroluottoina tukea julkisiin menoihin sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaan julkisilla tarjouskilpailuillahankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

35. Seuraavin menoihin ei myönnetä tukea ESR:sta:

36. palautettava alv;

37. lainojen korot;

38. infrastruktuurin, poistokelpoisen irtaimiston, josta suoritetaan poistot, kiinteistöjen ja maan hankinta.

39. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, [Euroopan aluekehitysrahastosta annetun] asetuksen (EY) N:o […] 67 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisuussääntöjä sovelletaan ESR:sta osarahoitettaviin toimiin, jotka kuuluvat [Euroopan aluekehitysrahastosta annetun] asetuksen (EY) N:o […] 2 artiklan soveltamisalaan.

40. Sen estämättä, mitä kansallisissa tukikelpoisuussäännöissä määrätään, ESR:sta osarahoitettavien toimenpideohjelmien osana ilmoitettuihin menoihin voivat kuulua:

41. kolmannen osapuolen toimeen osallistujille maksamat ja tuensaajalle vahvistetut palkkiot tai palkat edellyttäen, että nämä suoritukset ovat toimen kansallista julkista osarahoitusta voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaan;

42. kiinteähintaisena vahvistetun tukitoimen välilliset kustannukset 20 prosenttiin asti toimen osalta ilmoitetuista välittömistä menoista riippuen toimen luonteesta, sen täytäntöönpanoyhteydestä ja sijaintipaikasta.

12 artikla

Siirtymäsäännökset

Tämä asetus ei vaikuta neuvoston tai komission ennen 1 päivää tammikuuta 2007 sovelletun asetuksen (EY) N:o 1784/1999 perusteella hyväksymien toimenpiteiden täytäntöönpanon jatkamiseen tai niiden muuttamiseen, niiden peruuttaminen kokonaan tai osittain mukaan luettuna.

Asetuksen (EY) N:o 1784/9499 mukaisesti esitetyt hakemukset ovat edelleen voimassa.

13 artikla

Kumoaminen

Asetus (EY) N:o 1784/99 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Viittaukset asetukseen (ETY) N:o 1784/99 on katsottava viittauksiksi tähän asetukseen.

14 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[1] KOM (2004)493 lopullinen.

[2] EUVL C […], […], s. […].

[3] EUVL C […], […], s. […].

[4] EUVL C […], […], s. […].

[5] EUVL C […], […], s. […].

[6] EUVL C […], […], s. […].

[7] EUVL C […], […], s. […].

[8] EUVL C […], […], s. […].

[9] EUVL C […], […], s. […].

[10] EYVL L 213, 13.8.1999, s. 5.

[11] EYVL L 213, 13.8.1999, s. 5.